En heldag för barnet - eheytetty ja joustava koulupäivä Helsinki

Transkriptio

1 En heldag för barnet - eheytetty ja joustava koulupäivä Helsinki Johtaja Matti Lahtinen

2 Erilaisia nimikkeitä Kokonaiskoulupäivä Joustava koulupäivä Eheytetty koulupäivä Innostava koulupäivä Huokoinen koulupäivä 22/05/2019 Opetushallitus 2

3 Keskeisiä tavoitteita eheytetylle koulupäivälle Oppiminen, huolenpito ja harrastetoiminta organisoidaan moniammatillisesti koulun tiloissa koulupäivän aikana. Koulupäivä rakennetaan siten, että koulutyö, aamu- ja iltapäivätoiminta sekä harrastekerhot nivoutuvat yhdeksi kokonaisuudeksi ala- ja yläkouluissa. Koulupäivän rakenteessa pyritään säännölliseen, hengittävään koulupäivään ottamalla huomioon lapsen biologinen rytmi ja tarve lepotaukoihin. Pyritään tasapainoon tiedollisen ja taidollisen oppimisen, turvallisessa valvonnassa vietetyn vapaa-ajan ja kulttuurisia taitoja kehittävien harrastusten välillä. Aamu- ja iltapäivätoimintaa on tarjolla kaikille alakoulun oppilaille luokkatasosta riippumatta ja maksutonta harrastetoimintaa kaikille perusopetuksen oppilaille. (OKM:n selvitys 2015:6. Innostava koulupäivä. Lea Pulkkinen) 22/05/2019 Opetushallitus 3

4 Eheytetyn koulupäivän vaiheita 1/ luvun alussa koulujen kerhoissa noin oppilasta luvun puolivälissä osana julkisen talouden säästöjä kerhotoiminnan määrä puolittui ja alakoululaisten iltapäiväryhmät päiväkodeissa lakkautettiin. Koululaisten yksinäiset iltapäivät keskustelun kohteeksi ( Eevan istunnot Mäntyniemessä 1996). OKM:n kerhotyöryhmä Iltapäivätoiminnan kehittäminen pääministeri Lipposen hallituksen ohjelmaan Mukava-hanke (Muistuttaa kasvatusvastuusta) Eheytetyn koulupäivän kokeilu OKM:n työryhmän ehdotus aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisestä /05/2019 Opetushallitus 4

5 Eheytetyn koulupäivän vaiheita 2/2 Aamu- ja iltapäivätoiminnan lakisääteistäminen Kerhotoimintaan erityisavustuksia (2008- ). Liikkuva koulu hanke, Joustavan koulupäivän kokeilu ( ). Innostava koulupäivä. Ehdotus joustavan koulupäivän rakenteen vakiinnuttamiseksi. (Lea Pulkkisen selvitystyö, OKM:n selvitys 2015). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Uudet opetussuunnitelmat käyttöön Tulevaisuuden peruskoulu kehittämishanke, OKM Uusi peruskoulu- ohjelma, OKM > Ei kokonaisuudistusta, vaan edetty osittaisuudistuksina ja osana muita uudistuksia 22/05/2019 Opetushallitus 5

6 Eheytetyn koulupäivän kokonaisuus voi rakentua mm. seuraavista toimintamuodoista Varhaiskasvatus Esiopetus Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetukseen valmistava opetus Perusopetus Aamu- ja iltapäivätoiminta Koulun kerhotoiminta Taiteen perusopetus Nuorisotyö Järjestöjen ja muiden koulun ulkopuolisten yhteisöjen järjestämä toiminta 22/05/2019 Opetushallitus 6

7 Huomioon otettavaa eheytettyä koulupäivää muodostettaessa 1/2 Edellä todettuja eri toimintamuotoja koskee omat lainsäädäntökokonaisuudet, joiden piirissä lapsen/oppilaan oikeudet ja velvollisuudet poikkeavat toisistaan. Osallistuminen toimintaan perustuu monilta osin vapaaehtoisuuteen. Osa toiminnasta osallistujille maksutonta, osasta voidaan periä maksuja. Toiminnan kokonaissuunnittelu on tärkeää ja toimintaan osallistuvia tulee informoida heidän vastuistaan ja velvollisuuksistaan. Eri hallinnonalojen edustajat mukaan suunnitteluun. Mukaan myös oppilaat ja huoltajat. Koulun tai muun toimintayksikön rehtorilla/johtajalla kokonaisvastuu toiminnan olosuhteista ja puitteista koulun tiloissa. Toiminnan koordinointia varten nimetyt vastuuhenkilöt. 22/05/2019 Opetushallitus 7

8 Huomioon otettavaa eheytettyä koulupäivää muodostettaessa 2/2 Huoltajia tulee informoida lapsen/oppilaan oikeuksista ja velvollisuuksista sekä toiminnan järjestäjien vastuista eri toimintamuotojen aikana. Henkilöstön palvelussuhteen ehdot ja tehtävät määräytyvät voimassa olevien työ- ja virkaehtosopimusten sekä viranhoitomääräysten ja työsopimusten mukaisesti. Parhaillaan käynnissä perusopetuksen vuosityöaikakokeilu (3 vuotta). 22/05/2019 Opetushallitus 8

9 Varhaiskasvatus 1/2 Varhaiskasvatuslaki (540/2018) ja VNA varhaiskasvatuksesta (753/2018) Varhaiskasvatusta voivat saada lapset, jotka eivät vielä ole oppivelvollisuusikäisiä sekä milloin erityiset olosuhteet sitä vaativat, myös sitä vanhemmat lapset. Erityinen syy voi olla esimerkiksi pienten koululaisten hoidon tarve. Oppivelvollisuusikäisille varhaiskasvatuksen järjestäminen on kunnan harkinnassa. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018 (OPH) Paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat (palvelujen tuottaja-, yksikkö-, ryhmätai toimintamuotokohtaisina) Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatukseen osallistumisesta tehdään hallintopäätös tai sopimus 22/05/2019 Opetushallitus 9

10 Varhaiskasvatus 2/2 Subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen 20 tuntia viikossa ennen oppivelvollisuuden alkua. Oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen laissa säädetyissä tilanteissa. Kunta voi tarjota laajemmat palvelut. Varhaiskasvatuksesta perittävistä maksuista säädetään varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetussa laissa (1503/2016) Riittävä henkilöstö. Tehtävänimikkeitä: varhaiskasvatuksen opettaja, varhaiskasvatuksen sosionomi, varhaiskasvatuksen lastenhoitaja, perhepäivähoitaja ja varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Uusi henkilöstörakenne tulee voimaan Kelpoisuusvaatimukset. Myös uusiin kelpoisuusvaatimuksiin liittyy siirtymäaika. 22/05/2019 Opetushallitus 10

11 Esiopetus 1/2 Esiopetuksesta säädetään perusopetuslaissa (628/1998) ja asetuksessa (852/1998) perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta annetussa VNA:ssa (422/2012). Henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista säädetään opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa (986/1998). Päiväkodissa järjestettävään esiopetukseen sovelletaan, mitä varhaiskasvatuslaissa säädetään päiväkodin ryhmäkoosta ja henkilöstömitoituksesta Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 (OPH). Uudet opetussuunnitelmat käyttöön Esiopetus kestää yhden vuoden. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden ja OKM:n luvalla vieraskielisessä opetuksessa esiopetus kestää kaksi vuotta. 22/05/2019 Opetushallitus 11

12 Esiopetus 2/2 Oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuotena lapsen on osallistuttava vuoden kestävään esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan. Esiopetukseen ottamisesta tehdään hallintopäätös. Esiopetusta annetaan vähintään 700 tuntia. Esiopetuksessa oppilaan työpäivään saa kuulua enintään 5 (oppi)tuntia. Esiopetus on maksutonta ja oppilailla on oikeus maksuttomaan ateriaan. Esiopetukseen kuuluu matkaetu pitkämatkaisille sekä oikeus tapaturmakorvaukseen. 22/05/2019 Opetushallitus 12

13 Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetukseen valmistava opetus 1/2 Maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta säädetään perusopetuslaissa (628/1998) ja asetuksessa (852/1998) perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta annetussa VNA:ssa (422/2012). Opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle tarvittavat valmiudet suomen tai ruotsin kielessä ja tarpeelliset muut valmiudet esiopetukseen tai perusopetukseen siirtymistä varten sekä edistää oppilaiden tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Opetuksen järjestäminen ja siihen osallistuminen on vapaaehtoista. Opetusta annetaan 6-10 vuotiaille vähintään 900 tuntia ja tätä vanhemmille vähintään tuntia. Opetukseen osallistuvalla oikeus siirtyä esi- ja perusopetukseen jo ennen em. tuntimäärien täyttymistä, jos hän pystyy 22/05/2019 seuraamaan Opetushallitus opetusta. 13

14 Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetukseen valmistava opetus 2/2 Opetus maksutonta. Ei oikeutta koulumatkaetuun. 22/05/2019 Opetushallitus 14

15 Perusopetus 1/4 Perusopetuksesta säädetään perusopetuslaissa (628/1998) ja asetuksessa (852/1998) perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta annetussa VNA:ssa (422/2012). Henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista säädetään opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa (986/1998). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 (OPH). Uudet opetussuunnitelmat käyttöön vaiheittain Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta ja päättyy kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirisssä olevien oppivelvollisuus alkaa vuotta aikaisemmin ja kestää 11 vuotta. 22/05/2019 Opetushallitus 15

16 Perusopetus 2/4 Lukuvuodessa työpäivää. Opetukselle säädetty viikoittainen vähimmäismäärä (keskimäärin tuntia). Koulutyö päättyy viikon 22 viimeisenä arkipäivänä. Lukuvuosittain tulee laatia opetussuunnitelmaan perustuva suunnitelma, jossa määrätään opetuksen yleisestä järjestämisestä, opetustunneista ja opetuksen yhteydessä järjestettävästä muusta toiminnasta sekä työajoista, koulun ulkopuolella annettavasta opetuksesta sekä muista tarpeellisista opetuksen järjestämiseen liittyvistä asioista. Oppilaille ja näiden huoltajille tulee ennalta ilmoittaa keskeisistä edellä todetuista asioista. Kahdella ensimmäisellä vuosiluokalla oppilaan työpäivään saa kuulua enintään 5 oppituntia ja muina vuosina enintään 7 oppituntia. Jos opetuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä edellyttää, voi oppilaan työpäivä 7-9 vuosiluokilla olla väliaikaisesti pidempi. 22/05/2019 Opetushallitus 16

17 Perusopetus 3/4 Ei säännöksiä koulutyön päivittäisestä aloittamisajasta ja oppituntien sijoittumisesta koulupäivään. Opetukseen tulee käyttää tuntia kohti vähintään 45 minuuttia. Opetukseen käytettävä aika jaetaan tarkoituksenmukaisiksi opetusjaksoiksi. Osa työajasta saadaan käyttää työelämään tutustuttamiseen sekä lukuvuoden päättäjäisiin ja muihin yhteisiin tapahtumiin. Perusopetus on maksutonta ja oppilailla oikeus maksuttomaan ateriaan. Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Koskee myös välitunteja ja ns. hyppytunteja. Järjestyssäännöissä määritellään, voiko koulun alueelta poistua koulupäivän aikana. Oppilaan oikeudet ja velvollisuudet ovat voimassa ajan, jolloin oppilas osallistuu opetussuunnitelman ja työsuunnitelman mukaiseen opetukseen ja toimintaan. 22/05/2019 Opetushallitus 17

18 Perusopetus 4/4 Perusopetukseen kuuluu matka- ja majoitusetu pitkämatkaisille sekä oikeus tapaturmakorvaukseen. Kuljetusta odottavalle on järjestettävä mahdollisuus ohjattuun toimintaan. Rehtorin ja opettajien virkojen ja tehtävien lisäksi opetuksen järjestäjällä voi olla tuntiopettajia, koulunkäyntiavustajia ja muuta henkilöstöä. Järjestöjen ja muiden ulkopuolisten tahojen edustajat voivat toimia opettajan kutsumina asiantuntijoina koulun työsuunnitelman piiriin kuuluvassa toiminnassa. Opettajat vastaavat kuitenkin opetussuunnitelman mukaisesta opetuksesta. Ulkopuolisille ei voida luovuttaa vastuuta opetuksesta ja oppilaista. 22/05/2019 Opetushallitus 18

19 Aamu- ja iltapäivätoiminta 1/2 Aamu- ja iltapäivätoiminnasta säädetään perusopetuslaissa (628/1998) Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan kelpoisuusvaatimuksista säädetään opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa (986/1998). Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet 2011 (OPH). Toiminta tarkoitettu 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille ja erityisen tuen piirissä oleville oppilaille. Toiminnan järjestäjinä kunnat, joille tehtävä on vapaaehtoinen. Kunta voi järjestää toimintaa itse taikka hankkia palvelut muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta. Kunta voi hankkia palvelut antamalla tähän tarkoitukseen avustusta palvelujen tuottajalle. Toimintaan osallistuminen on lapselle vapaaehtoista. Toimintaan ottamisesta tehdään hallintopäätös. 22/05/2019 Opetushallitus 19

20 Aamu- ja iltapäivätoiminta 2/2 Toimintaa tulee tarjota joko 570 tuntia tai 760 tuntia koulun työvuoden aikana kullekin toimintaan osallistuvalle lapselle. Toimintaa voidaan järjestää koulun työvuoden aikana arkipäiväisin pääsääntöisesti klo välisenä aikana. Toimintaa varten tulee hyväksyä toimintasuunnitelma. Toiminnasta voidaan määrätä kuukausimaksu, jonka kunta päättää. Maksu saa olla 570 tunnin osalta enintään 120 euroa ja 760 tunnin osalta enintään 160 euroa. Maksun alentamisesta ja perimättä jättämisestä omat säännökset. Toimintaan osallistuville on tarjottava välipala. Tapaturman hoito on maksutonta. Toimintaa järjestettäessä tulee ottaa huomioon, että niillä toimintaa osallistuvilla lapsilla, joilla on oikeus koulumatkaetuun, on mahdollisuus käyttää tätä etuutta. 22/05/2019 Opetushallitus 20

21 Koulun kerhotoiminta 1/2 Koulun kerhotoiminnasta säädetään perusopetuslaissa (628/1998). Kerhotoiminnasta määrätään Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 (OPH). Kerhotoiminta on oppituntien ulkopuolista toimintaa, jonka lähtökohtana on koulun kasvatukselliset, opetukselliset ja ohjaukselliset tavoitteet. Tavoitteena on lisätä harrastuneisuutta sekä tuottaa yhdessä tekemisen, osaamisen, onnistumisen ja ilon kokemuksia. Joustavilla kerhotoiminnan ratkaisuilla tuetaan oppilaan päivän kokonaisuutta. Kerhotoiminnan järjestäminen ja siihen osallistuminen on vapaaehtoista. Kerhotoiminta on maksutonta. Tapaturman hoito on maksutonta. Kerhotoiminnan ohjaajina voivat toimia opettajat ja muut opetuksen järjestäjän nimeämät henkilöt. 22/05/2019 Opetushallitus 21

22 Koulun kerhotoiminta 2/2 Valtio tukenut kerhotoiminnan järjestämistä valtionavustuksilla. Vuonna 2018 avustuksena myönnettiin yhteensä 5,9 milj.euroa 22/05/2019 Opetushallitus 22

23 Taiteen perusopetus 1/2 Taiteen perusopetuksesta säädetään taiteen perusopetuksesta annetussa laissa (633/1998) ja asetuksessa (813/1998) Taiteen perusopetuksen opettajien kelpoisuusvaatimuksista säädetään opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa (986/1998). Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2017 (OPH) yhdeksälle eri taiteen alalle. Yleinen ja laaja oppimäärä. Taiteen perusopetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää eri taiteen alojen opetusta. Kunnat voivat järjestää taiteen perusopetusta. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää luvan opetuksen järjestämiseen kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle. 22/05/2019 Opetushallitus 23

24 Taiteen perusopetus 2/2 Koulutuksen järjestäjä voi järjestää palvelut myös yhdessä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa tai hankkia ne julkiselta tai yksityiseltä yhteisöltä tai säätiöltä. Toimintaan osallistuminen on lapselle vapaaehtoista. Oppilaaksiottamisesta tehdään hallintopäätös. Koulutuksen järjestäjä päättää opetuksen määrästä opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Ei säännöksiä työajoista. Oppilailta voidaan periä opetuksesta kohtuullisia maksuja. 22/05/2019 Opetushallitus 24

25 Nuorisotyö Nuorisotyöstä säädetään nuorisolaissa (1285/2016) ja nuorisotyöstä ja politiikasta annetussa VNA:ssa (211/2017). Nuorisotyöllä tarkoitetaan nuorten kasvun, itsenäistymisen ja osallisuuden tukemista yhteiskunnassa. Nuorilla tarkoitetaan kaikkia alle 29-vuotiaita. Nuorisotyö kuuluu kunnan tehtäviin. Kunnan tulee olla tarpeen mukaan yhteistyössä muiden nuorille palveluja tuottavien viranomaisten sekä nuorten, heidän perheidensä, nuorisoalan järjestöjen, seurakuntien ja muiden nuorisotyötä tekevien tahojen kanssa. Tarkempia säännöksiä etsivästä nuorisotyöstä ja työpajatoiminnasta. Nuorisotyön toteuttamisessa laaja liikkumavara kunnan harkinnan mukaisesti. Nuorisotoimi mainittuna opetussuunnitelman perusteissa yhtenä yhteistyötahona perusopetuksen järjestäjille. 22/05/2019 Opetushallitus 25

26 Järjestöjen ja muiden koulun ulkopuolisten yhteisöjen järjestämä toiminta Järjestöjen toimintaan sovelletaan yleensä yhdistyslakia (503/1989). Järjestöt mainittuna opetussuunnitelman perusteissa yhtenä yhteistyötahona perusopetuksen järjestäjille. Muussa kuin työsuunnitelman mukaisessa toiminnassa toiminnan vetäjät vastaavat toiminnasta yleisten vastuuperiaatteiden, kuten vahingonkorvaus- ja rikosvastuun mukaisesti. Vahingonkorvausvastuu kanavoituu työnantajan kautta, jos toimivat työsuhteessa. Lasten kanssa työskentelevien rikostausta on selvitettävä lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain (504/2002) ja harkinnan mukaan lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä annetun lain (148/2014) mukaisesti kuten muussa edellä todetussa toiminnassa. 22/05/2019 Opetushallitus 26

27 Hahmotelmia koulupäivän rakenteeksi 1/2 4 oppituntia päivässä Klo Klo 7.00 Aamutoimintaa tunti 8.50 Kello soi Välitunti 8.55 Päivänavaus tunti tunti Kotiin lähtö tai Pikkuvälitunti Välitunti ja välipala tunti Kerhotoimintaa Liikuntavälitunti Ruokailu Kerhotoimintaa 22/05/2019 Opetushallitus 27

28 Hahmotelmia koulupäivän rakenteeksi 2/2 5 oppituntia päivässä Klo Klo 7.00 Aamutoimintaa Kerhotoimintaa 8.50 Kello soi tunti 8.55 Päivänavaus Välitunti tunti tunti Pikkuvälitunti Kotiin lähtö tai tunti Välitunti ja välipala Liikuntavälitunti Kerhotoimintaa tunti Ruokailu 22/05/2019 Opetushallitus 28

29 Tiedon siirtyminen eri toimintojen välillä 1/3 Tieto lapsen saamasta varhaiskasvatuksesta ja opetuksesta on julkinen. Salassapidettäviä tietoja voidaan luovuttaa huoltajan yksilöidyn suostumuksen perusteella. Tiedon luovuttamiseen oikeuttavia erityissäännöksiä: - Lapsen varhaiskasvatuksesta vastaavilla henkilöillä ja tuen tarpeen, tukitoimenpiteiden ja niiden arviointiin osallistuvilla henkilöillä on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sellaiset tiedot, jotka ovat varhaiskasvatuksen järjestämisen, tuottamisen ja tuen tarpeen arvioinnin kannalta välttämättömiä (VakaL 41 ). 22/05/ Jos lapsi siirtyy toisen varhaiskasvatuksen järjestäjän järjestämään varhaiskasvatukseen tai perusopetuslain mukaiseen esiopetukseen tai perusopetukseen, aikaisemman varhaiskasvatuksen järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava lapsen varhaiskasvatuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle varhaiskasvatuksen järjestäjälle taikka varhaiskasvatuksen ja opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot esiopetuksen tai perusopetuksen Opetushallitus järjestäjälle (VakaL 41 ). 29

30 Tiedon siirtyminen eri toimintojen välillä 2/3 Tiedon luovuttamiseen oikeuttavia erityissäännöksiä (jatkoa): - Sen estämättä, mitä salassapitovelvollisuudesta erikseen säädetään, on oppilaan oppilashuoltotyöhön osallistuvilla oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle, rehtorille ja tämän lain mukaisesta opetuksesta vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot (PerusopetusL 40 ). - Jos alle 18-vuotias oppilas siirtyy toisen opetuksen tai koulutuksen järjestäjän perusopetuslain, lukiolain tai ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisesti järjestämään opetukseen, toimintaan tai koulutukseen, aikaisemman opetuksen järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava oppilaan opetuksen tai koulutuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen tai koulutuksen järjestäjälle. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden opetuksen tai koulutuksen järjestäjän pyynnöstä (PerusopetusL 40 ). 22/05/2019 Opetushallitus 30

31 Tiedon siirtyminen eri toimintojen välillä 3/3 Tiedon luovuttamiseen oikeuttavia erityissäännöksiä (jatkoa): - Opetuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta oppilaan opetuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot varhaiskasvatuksen tai sosiaalija terveydenhuollon viranomaiselta, muulta varhaiskasvatuksen, sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä (PerusopetusL 41 ) 22/05/2019 Opetushallitus 31

32 Visio: Jokainen voi kasvaa potentiaaliinsa Missio: Intohimona oppiminen!