Henkiriepu. Positiiviset ry:n jäsentiedote 3/2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Henkiriepu. Positiiviset ry:n jäsentiedote 3/2009"

Transkriptio

1 Henkiriepu Positiiviset ry:n jäsentiedote 3/2009

2 SISÄLLYS 3/ POSITIIVISET RY 20 VUOTTA 4 Vaikuttamista 20 vuotta 7 Toivon voima 9 Toimintaa 20 vuotta 14 Positiivisiin toivon talkoisiin VUOTISJUHLAT JÄSENISTÖLLE 16 TOIMISTON JA HALLITUKSEN KUULUMISIA 19 TAPAHTUMIA KEVÄÄLTÄ JA KESÄLTÄ 21 PÄIHDETOIPUJIEN RYHMÄ 25 ENEMMÄN ELÄMÄÄ POSITIIVISILLEKIN 23 UUTISIA - POSITIIVISET.FI 26 VERTI-RYHMIEN YHTEYSTIEDOT 27 KALENTERI Henkiriepu POSITIIVISET RY:N JÄSENTIEDOTE TOIMITUS Sini Pasanen ja Positiiviset ry:n tiedotustyöryhmä PAINO Painotalo Casper Oy POSITIIVISET RY Paciuksenkaari Helsinki puh. (09) fax (09) Pankkiyhteys: Handelsbanken

3 Positiiviset ry 20 vuotta Positiiviset ry:n, ent. Positiivi-yhdistyksen, perustamisesta on tullut tänä vuonna kuluneeksi 20 vuotta. Virallisesti yhdistys on rekisteröity vuonna 1990, mutta yhdistyksen ensiaskeleet ja perustamiskokous pidettiin syksyllä Kuluneena vuonna Positiiviset ry on juhlistanut merkkivuottaan ja sitä tullaan vielä huomioimaan tämän vuoden aikana. Suuri kiitos yhdistyksen olemassaolosta kuuluu tietysti perustajajäsenille, joista suurin osa on jo poistunut keskuudestamme. Ilman suurta vapaaehtoisten joukkoa yhdistys ei olisi pystynyt kasvamaan, aloittamaan eikä toteuttamaan kaikkia niitä toimintoja, joita tälläkin hetkellä teemme. Kiitos kaikille niille, jotka ovat kortensa kekoon kantaneet. Pienetkin teot ovat olleet merkityksellisiä. Toivon päivänä Positiiviset ry kutsui yhteistyökumppaneita ja jäseniä kuulemaan meille tärkeistä asioista; ihmisoikeuksista, vertaistuesta, toivosta ja epätoivosta. Suuri kiitos kaikille Positiiviset ry:tä juhlapäivänämme muistaneille ja lahjoituksista vertaistuen jatkumiseksi! Perinteisesti Toivon päivänä olemme ojentaneet ruusun pitkään hiv-positiivisten kanssa työtä tehneelle ja heidän etujaan johdonmukaisesti puolustaneelle henkilölle. Tänä vuonna halusimme ojentaa ruusun itsellemme ja erityisesti niille vapaaehtoisille aktiiveille, jotka ovat olleet yhdistystä perustamassa ja niille, jotka ovat omalta osaltaan antaneet merkittävän panoksensa, jotta hiv-tartunnan saaneiden oikeudet toteutuisivat kokonaisvaltaisesti suomalaisessa yhteiskunnassa. Seuraavilla sivuilla on Toivon päivänä pidettyjä puheita hieman muokattuina ja lyhennettyinä. Toivon päivänä tarjottiin kakkukahvit ja kuohuviiniä. Kuvassa järjestöpäällikkö Sini Pasanen ja puheenjohtaja Kimmo Karsikas. 3

4 Vaikuttamista 20 vuotta Kimmo Karsikas Järjestötoiminta on aina ollut tärkeä osa suomalaista yhteiskuntaa. Tutkimusten mukaan yhdistysrekisteriin merkityistä n yhdistyksestä yli 90 prosenttia harjoittaa tärkeää yhteiskunnallista toimintaa. Kansalaisjärjestötoiminta on yhteiskunnallisten muutoksien kannalta korvaamatonta ja tarjoaa monelle henkilökohtaisesti tärkeän vaikuttamismahdollisuuden sekä kanavan yhteiskunnallisiin asioihin. Se antaa ihmisille myös mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskunnassa mahdollisesti vallitseviin, heitä koskeviin epäkohtiin. Järjestöt tarjoavat ihmisille myös mahdollisuuden yhteisölliseen toimintaan, ajatusten ja kokemusten vaihtoon sekä tavan luoda uusia sosiaalisia kontakteja, jotka erityisesti stigmasta ja diskriminaatiosta kärsiville ovat äärimmäisen tärkeitä. Positiiviset ry:llä on ollut ja tulee olemaan monta ensisijaista tehtävää, joista ehdottomasti tärkeimmät ovat tietysti edunvalvonta ja vertaistuki. Näiden tehtävien ohella, myös vapaaehtoistoiminnan ja ihmisoikeuksien edistäminen sekä kehittäminen ansaitsevat erityisaseman. Positiiviset ry tulee jatkossakin keskittymään perustehtäviinsä niitä kehittäen ja vahvistaen, mutta samalla katsoen avoimin silmin ja tarkasti tulevaisuuteen. Myös monen muun järjestön tavoin, Positiiviset ry:n on oltava valmis muuttumaan mahdollisten toimintakentässä, taloudellisessa tilanteessa tai epidemian rakenteessa tapahtuvien muutosten vuoksi sekä ottamaan uusia haasteita ennakkoluulottomasti vastaan. Positiiviset ry:tä ei olisi koskaan perustettu eikä sitä tuskin olisi olemassa tänä päivänä ilman vapaaehtoisia aktiiveja ilman hiv-positiivisia, heidän läheisiään sekä muita ihmisiä, jotka ovat tunteneet asioiden ajamisen ja toisten ihmisten auttamisen omakseen ja tärkeäksi. Vuosien saatossa monet ammattilaiset, vapaaehtoiset ja aktiivit ovat laittaneet taitonsa ja energiansa peliin, jotta hiv positiivisten täydet ihmisoikeudet toteutuisivat niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. On ollut ilo huomata, kuinka työskentely yhdistyksessämme on toiminut monelle ponnahduslautana uralla etenemiseen, tarjonnut työuraa tasapainottavan mahdollisuuden vapaaehtoistyöskentelyyn sekä toiminut myös pitkän uran jälkeen paikkana jakaa jo kerättyä tietoa ja taitoa muille. Vapaaehtoisen panos järjestön toimintaan ei ole koskaan liian pientä, kukin tekee sitä omalla tavallaan ja omien resurssiensa puitteissa hänen panoksensa on aina arvokas. Myös tulevaisuudessa meidän tulee antaa mahdollisuus tähän toimintaan - jokainen joka uskaltaa ja haluaa tulla toimintaamme mukaan on erittäin tervetullut. Vapaaehtoisten aktiivien pyyteetön toiminta vuosien saatossa on tehnyt meistä sen, mitä me tänä päivänä olemme. Monet näistä vapaaehtoisista ovat olleet toiminnassa mukana yhdistyksen koko 20 vuotiaan historian ajan, mutta valitettavasti monen elämä on myös päättynyt ennenaikaisesti. Erityisesti haluaisin mainita Positiiviset ry:n perustajajäsenen ja monivuotisen vapaaehtoisen Kari Ylätalon, jonka monet myös teistä tunsivat henkilökohtaisesti. Karin epäitsekäs, toisia kanssaihmisiä kunnioittava ja pyyteetön toiminta yhdistyksen hyväksi toimi erinomaisena esimerkkinä monelle meistä viimeisten 20 vuoden ajan. 4

5 Kahdennenkymmenennen toimintavuoden juhlistaminen on meille suurenmoinen asia ja saavutus, mutta samalla muistutus siitä todellisuudesta, että työmme ei ole vielä tehty. Vuosien varrella pienestä kellariyhdistyksestämme on tullut tärkeä osa hiv työtä monella eri rintamalla ja olemme saaneet äänemme kuuluviin niin kotimaisissa kuin kansainvälisissäkin foorumeissa. Jatkuvat muutokset niin toimintakentässä kuin yhteiskunnassakin asettavat Positiiviset ry:lle uusia ja vaativia haasteita, joihin meidän on kyettävä reagoimaan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti. Päätöksiä ei tänä päivänä tehdä enää pelkästään kotimaassa vaan tämän lisäksi myös eurooppalaisella tasolla ja myös tähän yhdistyksen on kyettävä sopeutumaan. Kansainvälisen yhteistyön merkitys on kasvanut viime vuosina ja tulee olemaan tärkeä osa yhdistyksemme toimintaa myös jatkossa. Pohjoismaisten potilasjärjestöjen jo 20 vuotta jatkunut yhteistyö on erinomainen esimerkki pitkäjänteisestä, toisiamme tukevasta toiminnasta. Lähes ainutlaatuinen yhteistyön malli maailmanlaajuisesti sekä maiden monella tapaa yhteneväinen hiv- ja ihmisoikeustilanne ovat mahdollistaneet järjestöjen välisen tietojen vaihdon, joka on ollut omiaan vahvistamaan ja kehittämään kunkin maan hiv-positiivisten aseman kehittymisen positiivisempaan suuntaan. Positiiviset ry:n tämän hetkinen puheenjohtajuus HivNordic:issa ja aktiivinen rooli HivEuropen perustajajäsenenä antavat myös erinomaisen vaikutusmahdollisuuden sekä kanavan uuden ajankohtaisen tiedon hankkimiseen, eri osapuolten positiivisten kokemusten jakamiseen ja mahdollisuuden puuttua ihmisoikeusloukkauksiin Euroopassa, pitäen tietysti mielessä että meidän tulee olla valmiita puuttumaan aktiivisesti myös globaaleihin ongelmiin. GIPA eli greater involvement of people living with hiv/aids ei ole ohjelma eikä projekti vaan ensiarvoisen tärkeä periaate, josta oli ensimmäisen kerran puhe jo Periaate virallistettiin osin vuonna -94 Pariisin AIDS kokouksessa ja v jolloin 192 YK:n jäsenvaltiota, Suomi heidän joukossaan, allekirjoitti poliittisen päätöslauselman, jossa GIPA oli mukana. Positiiviset ry toimii omalta osaltaan GIPA periaatteen tärkeimpänä toteuttajana Suomessa. Siitäkin huolimatta, että periaate on ollut kansainvälisessä hiv/aids työssä mukana jo kauan, ei se kaikilta osin ole vielä toteutunut. Yksittäisillä valtioilla ja järjestöillä on yhä opittavanaan se, että hiv-positiivisilla sekä heidän läheisillään on paljon annettavaa tietoa, jota voi käyttää suunnitelmallisen työn tukena ja apuna. Ei ole pelkästään kyse siitä, että positiivinen ihminen otetaan istumaan pyöreän pöydän ympärille, vaan siitä, että hänelle annetaan yhtäläinen oikeus osallistua päätöksen tekoon, suunnitteluun ja keskusteluun. Tähän tulisi myös Suomessa kiinnittää entistä enemmän huomiota, siitäkin huolimatta että asiassa on edetty vuosien saatossa paljon ja erittäin hyvään suuntaan paljon on vielä tehtävissä. UNAIDS:in johtaja Michel Sidibe sanoi puheessaan tämän vuoden huhtikuussa: Ihmisten ei pitäisi nähdä tätä pandemiaa ainoastaan ongelmana, kuten olemme tähän asti tehneet. Meidän täytyy yrittää nähdä se myös mahdollisuutena - poliittisena mahdollisuutena puhua vaikeista asioista, uudistaa yhteiskuntaamme, ja muuttaa lainsäädäntöämme. Koko kansainvälinen yhteisö on aliarvioinut vuosien varrella kuinka vahvasti stigma, diskriminaatio, perusihmisoikeusloukkaukset ja sukupuoleen liittyvät epätasa-arvo pysyisivät positiivisen kehityksen esteenä. Näin siitäkin huolimatta, että lääkityksen kehittymisen myötä hiv positiivisten elämänlaatu ja eliniän odotus ovat pidentyneet erityisesti kehittyneissä maissa. Enemmän tai vähemmän, joka puolella maailmaa, diskriminaatio on päivittäinen fakta ihmisille, jotka elävät hivin kanssa. Yhdellä kolmasosalla maailman maista ei ole lähes minkäänlaisia lakeja suojaamaan kansalaistensa ihmisoikeuksia. Stigma on yhä edelleen yksi tärkeimmistä esteistä yhteisölliselle toiminnalle. Se on yksi syy sille, minkä takia ihmiset eivät uskalla mennä hiv-testiin, tai hakeutua hoidon piiriin mikäli heidät on testattu positiiviseksi. 5

6 Juuri tämä tekee AIDS:ista hiljaisen tappajan, koska ihmiset pelkäävät häpeää tai siitä puhumista, tai suojautumiskeinojen käyttämistä. Epidemian suunnan muuttamiseksi sekä sen aiheuttamien tuhojen korjaamiseksi tarvitsemme monia eri tekoja, mutta erityisesti tarvitsemme jatkuvaa taistelua stigman ja diskriminaation poistamiseksi. Tämä epidemia pystytään voittamaan vain ja ainoastaan mikäli me pystymme kunnioittamaan, suojelemaan ja takaamaan hiv positiivisille heille kuuluvat ihmisoikeudet. Kriminalisointi ja eriasteiset matkustusrajoitukset ovat pysyneet agendalla jo vuosia ja siitäkin huolimatta, että pieniä liikahduksia niiden poistamiseksi on tapahtunut, ovat ne omalta osaltaan olleet hidastamassa ja estämässä eriasteisia voittoja, joita olisimme voineet jo saavuttaa. Kaikki kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että niillä ei saavuteta minkään asteisia kansanterveydellisiä hyötyjä, vaan niillä on ainoastaan negatiivisia vaikutuksia. Siitäkin huolimatta, että Presidentti Bush poisti matkustusrajoitukset hiv-positiivisilta Yhdysvaltoihin lähes vuosi sitten, tämän vuoden toukokuussa 60 kanadalaiselta hiv-positiiviselta evättiin maahan pääsy. Tällä hetkellä käytössä olevat toimenpiteet, joiden avulla hiv-positiivinen voisi matkustaa mm. Yhdysvaltoihin, sotivat yleisiä ihmisoikeuksia vastaan. Niin kansalaisyhteiskunnan kuin erityisesti valtioiden virallisten tahojen tulee pitkäjänteisesti ja entistä voimakkaammin tehdä töitä, jotta ihmisten ei tarvitse pelätä hiv-testiin menemistä mahdollisten oikeudellisten seuraamusten vuoksi tai että ihmisten vapaa liikkuvuus olisi uhattuna eriasteisten ja muotoisten matkustusrajoituksien takia. Ilman yhteistyötä me emme tule saavuttamaan tuloksia. Yhteistyön niin eri toimijoiden, kansalaisjärjestöjen, terveydenhuollon ammattilaisten kuin valtionhallinnonkin välillä täytyy toimia. Voimme olla kiitollisia siitä, että yhteistyö toimii Suomessa hyvin joukolla me voimme saavuttaa paljon enemmän, paljon nopeammin. Voimme omalla toiminnallamme todistaa sen, että hyvillä avoimilla suhteilla, kommunikaatiolla ja yhteisillä päämäärillä saamme näkyviä tuloksia aikaiseksi. Tässä lehdessä on Kimmon, Leelian ja Sinin puheet sekä Minna Sirnön kommenttipuheenvuoro. Myös hallituksen jäsen Seppo piti puheen omakohtaisista kokemuksistaan vertaistuen ja vapaaehtoistyön parissa. Inga Santandreu ja Living Roomin työntekijöitä Toivon päivän vieraita 6

7 Toivon voima Leelia Olen kirjoittanut tämän artikkelin puheeksi yhdistyksemme 20-vuotisseminaariin ja Toivon päivän tilaisuuteen, mutta tarkemmin ajatellen jokainen päivä voisi oikeastaan olla Toivon päivä. Toivo pyytää meiltä vain hieman rohkeutta, nöyryyttä ja uskoa. Toivo itsessään on voimakas. Toivo joko suurella tai pienellä alkukirjaimella. Naiset ja Toivo. Toivon naiset. On vaikeaa kirjoittaa tai puhua niin henkilökohtaisesta asiasta kuin omasta terveydestään ja sen herättämistä ajatuksista ja tunteista. Monelle ihmiselle minä voin olla se ainoa hiv-tartunnan saanut, joka puhuu tartunnan tästä vaikutuksesta juuri tästä näkökulmasta. Se ei kuitenkaan sulje pois sitä, etteivätkö muutkin näkökulmat olisi oikein. Toisaalta yksityinen voi olla yleistä ja kertoessaan itsestään saattaakin löytää yllättävän paljon kosketuspintaa lukijoidensa tai kuulijoidensa kanssa. toivo voi olla, sen tietävät ne ihmiset, jotka ovat yrittäneet vuosikausia saada lasta. Käsittelen toivoa juuri ihmisen jatkuvuuden kautta. Ihmiset ovat lisääntyneet kautta aikojen tietäen, että ei siinä loppujen lopuksi ole mitään järkeä. Maailmaan synnytään kuolemaan. Maapallomme on tälläkin hetkellä ylikansoitettu ja silti me ihmiset puemme Toivomme aina vain uudelleen vaaleanpunaisiin ja vaaleansinisiin unelmiin. Vanhemmuus on yksi ihmiselämän kulmakivistä. Ei kai muuten monissa kehittyneissä maissa keskusteltaisi tälläkin hetkellä samaa sukupuolta olevien parien oikeudesta adoptioon tai perheen sisäiseen adoptioon. Silloin 80-luvun lopulla, kun allekirjoittanut monien muiden muassa sai diagnoosin, merkitsi se samalla Toivon poistumista. Olin samanaikaisesti viidennellä kuulla raskaana. Lääkäri ehdotti ihan vakavissaan minulle aborttia: sikiön surmaamista kemiallisesti ja sen synnyttämistä kuolleena. Sehän olisi ollut kuin olisi tappanut satakielen: vienyt kaiken toivon tilanteessa, jossa toivoa ei muutenkaan annettu, vaan elinikäodote oli muutamia vuosia. Toivo jonkun meitä suuremman ruumiillistumana Sen vanhemmat ovat Usko ja Rakkaus, jotka antavat toivolle tilaa hengittää. Meidän tapauksessamme moderni lääketiede rakentaa Toivolle kodin. Toivoa ei useimmissa tapauksissa olisi ilman sitä. Toivoa on tutkittu vakavasti sairaiden, jopa kuolevien ihmisten hoidossa ja saattohoidossa ja sillä on todettu olevan uskomaton voima. Vaikka sitä ei oikeastaan ole edes olemassakaan, on se silti olemassa vahvempana kuin moni muu asia. Muun muassa lääkäri Jerome Groopman, joka on erikoistunut verisairauksien, syövän ja aidsin hoitoon, kuvailee teoksessaan The Anatomy of Hope, kuinka toivo parantumisesta voi vaikuttaa myönteisesti sairauden kulkuun. Toivo ja naiset Naisen keho on luotu luomaan elämää, mutta siihenkin tarvitaan Toivoa. Ja kuinka rankkaa Toivo vaatii uskallusta Olin itse tuolloin kaksi niin kovin vastakkaista tietoa saatuani peloissani, kauhuissani ja järkyttynyt. Olisin kenties jopa saattanut kuunnella auktoriteetteja ja päätynyt heidän esittämäänsä ratkaisuun. Tänä päivänä, kun 195 senttiä/yli 80 kiloa jälkikasvuani kulkee maailmalla sykähdyttämässä sydämiä, olen enemmän kuin kiitollinen, että uskalsin toivoa. Silloin nimittäin laskettiin prosentuaalisen mahdollisuuden lapsen syntymiseen ilman tartuntaa olevan hyvin vähäinen. Lääkityksellä sitä toki pystyttiin parantamaan. Ennuste perustui siihen lyhyen aikavälin kokemukseen, joka asiantuntijoilla tartunnasta ja sen vaikutuksista silloin oli. Kehittyvissä maissa asuvilla kanssasisarilla ei samaa mahdollisuutta raskauden aikaisen lääkitykseen ole välttämättä vieläkään ja tässä yhteydessä on helppo ymmärtää kliseisen sanonnan On lottovoitto syntyä Suomeen syvin merkitys 7

8 Toivo haluaa koko käden Toivo ikään kuin kertautuu, kun sen makuun pääsee. Aluksi vain toivoin, että lapseni syntyisi terveenä. Ja niin 3,5 kg/50 cm täydellistä pojanalkua tekikin. Vaikka hänen elämänsä alussa toivoa koeteltiin, koska silloin lapsen statusta ei pystytty määrittelemään suoralta kädeltä, vaan pikkuista oli kiusattava useaan otteeseen otettavilla verikokeilla. Kun se askelma oli saavutettu ja poika todettu täysin terveeksi, lisäsi Toivo vain vaatimuksiaan. Nyt alettiin toivoa, että nähtäisiin lapsen aloittavan koulun. Ilo oli samalla arkipäiväinen ja suuri, kun sain elokuisena aamuna ottaa kuvan miehenalusta, joka hymyilee ilman etuhampaita kaverinsa rinnalla uusi reppu selässään ja uudet tennarit jalassaan. Jättikö Toivo meidät silloin? No ei tietenkään, sen jälkeen aloimme Toivon kanssa jo suunnitella rippijuhlia. En tiedä, kuka oli kaikkein onnellisin, jo paljon pitemmäksi venähtänyt nuori mies, joka laskeskeli suuria seteleitään juhlasalin nurkassa vai vanhemmat ja Toivo, jotka saivat pitää edellisiltana enemmän tunteella kuin taidolla kirjoitetun juhlapuheen jälkikasvulleen ja suurelle joukolle sukulaisia ja ystäviä, jotka olivat tilaisuutta läsnäolollaan juhlistamassa. Hyvästit Toivolle? Olenko minä nyt heittänyt Toivon takavasemmalle ajatellen, että se on hommansa hoitanut ja levätköön laakereillaan? No, en tietenkään; sadat suunnitelmat mitä ihanimmille hääjuhlille ovat jo alkaneet kypsyä emon päässä! Kummasti minua ovat alkaneet kiinnostaa pikkuvauvatkin uudelleen; onhan niissä niin jotain suloisen viatonta ja - toivokasta Kun ihmiselle tulee lisää ikää ja lähes kaikki toiveet ovat täyttyneet, luulen Toivolla olevan aina vain suuremman jalansijan elämässä ja tietoisuudessa. Niin kuin kaikki tiedämme, ei elämästä selviä hengissä. Ja kohti sitä suurta tuntematonta on luultavasti vähemmän pelottava kulkea, jos kulkee matkaa Toivon kanssa käsi kädessä. Tieteellisinkin tutkimuksin on todettu, että ihmiselle, jolla ei ole edessään muuta mahdollisuutta kuin kuolla, tuo toivoa se, että hän tietää toisten jo menneen hänen edellään. Ajatus jälleennäkemisen toivosta tuskin on tuulesta temmattu. Siinä kiteytyy ihmisen ajatus toivosta, silloin kun sitä ei enää ole. Siirrytään jo toivomaan jotain, josta meillä ei koskaan tule olemaan mitään varmuutta tässä elämässä. Tshekin entinen presidentti, näytelmäkirjailija ja ihmisoikeuksien puolestapuhuja, itsekin vakavasti sairas Vaclav Havel on osuvasti todennut: Toivon riemukulku jatkuu Pojalla oli naimalupa, jota hän ei nyt onneksi vielä innostunut heti kättelyssä käyttämään. Sitten alettiinkin jo odotella valkolakkia ja lyyraa äidin rintapieleen. Aurinko, Suomen suvi ja siniristilippu vasten poutapilvien kukittamaa taivasta saivat todistaa, kun äiti, mummot ja tädit kyynel silmäkulmassa seurasivat jo paljon heidän päittensä yläpuolelle venyneen nuoren miehen suurta päivää. Toivo istui olkapäällä kuin pikkupiru muistuttaen aina välillä siitä, että mikään tässä maailmassa ei ole itsestään selvää. Niinpä siitä onkin otettava kaikki ilo irti tilaisuuden tullen. Toivo ei ole optimismia. Se ei ole uskoa siihen, että jokin tai kaikki päättyy hyvin, vaan tietoisuus siitä, että jollain on merkitystä huolimatta siitä, kuinka se päättyy. 8

9 Toimintaa 20 vuotta Sini Pasanen Yhdistys sai alkunsa Aids-tukikeskuksen tiloissa kokoontuneesta 3H kerhosta. Kolme hoota tarkoittivat homoja, heteroita ja hiviä. 3H kerholaiset alkoivat haaveilla ja puhua omasta kokoontumistilasta, jossa voisi tavata silloin kun haluaa. Ihmisille haluttiin ajankulua, ja heitä yritettiin saada mukaan toimintaan, etteivät he jäisi yksin kotiin. Osa oli myös kovin sairaita ja varattomia. Edunvalvonnan ensiaskeleet suuntautuivat Auroraan, missä hiv-positiivisia hoidetaan edelleenkin. Kokemus oli, että kukaan ei varsinaisesti tai riittävän ponnekkaasti ajanut hiv-positiivisten etuja vaikka työtä varmasti paljon tehtiinkin. Ihmisten kokemusten mukaan Aurora oli lähinnä selli, missä oli desinfiointi tila. Sinne haluttiin radio ja telkkari ja mielellään myös silmiä hiveleviä nuoria miehiä pienissä shortseissa. Näistä kaksi ensimmäistä taisivat onnistua. Kun saavutetuista eduista ei kannata luopua, niin jälkimmäisestä olisi varmaan kuultu enemmän, jos se olisi onnistunut. Yhdistystä perustamassa oli joukko aktiiveja, joista muutamat ovat joukossamme edelleen. Tunteikasta keskustelua asioista ja niiden eteenpäin viemisestä käytiin jo silloin. Täyttä yksimielisyyttä kaikkiin asioihin on Positiiviset ry:ssä tuskin koskaan ollut. Toisaalta itse luotan siihen, että oikeasti hyvät ja kantavat ideat ovat esitettäessä aina ristiriitaa herättäviä. Perustamisvaiheessakin paikalla oli kuulemani mukaan pölkystä veistettyjä byrokraatteja ja niitä, jotka olivat lähinnä kiinnostuneita keskustelemaan siitä, kuinka saada niitä silmiä hiveleviä nuoria miehiä pikku shortseissa Auroran käytäville Vertaistuki ja edunvalvonta ovat olleet alusta alkaen Positiiviset ry:n toiminnan olennaiset osa-alueet. Tarkoitus on ollut ja on edelleen toimia hiv-infektion kanssa elävien ja aidsia sairastavien potilasjärjestönä, edistää hiv-tartunnan saaneiden ja heidän läheistensä hyvinvointia, tukea tartunnan saaneita ja heidän läheisiään, ehkäistä syrjintää ja syrjäytymistä sekä parantaa tartunnan saaneiden hoidon tasoa ja elämänlaadun yleisiä edellytyksiä. Toiminnan tarkoitus on pysynyt samana, mutta toiminta on kehittynyt ja muuttunut 20 vuoden aikana. Muutamat toimintamuodot ovat kuitenkin olleet alusta lähtien mukana. Yhdistyksen perustamisesta lähtien on ilmestynyt jäsentiedote. Vuoteen 1993 asti sen nimi oli Positiivi-yhdistys tiedottaa, jonka jälkeen jäsentiedote on ollut nimellä Henkiriepu. Nimi kuvasi vuonna -93 osuvasti sitä aikaa. Ehkä nyt olisi Toivon sanomien aika... Tosin Henkiriepu tiedotteen mahdollinen nimenmuutos tulee aiheuttamaan kiivasta keskustelua. Puhelinpäivystystä on myös ollut alusta lähtien. Kellaritila ja oma puhelin synnyttivät vapaaehtoisen puhelimeen vastaamisen. Varsinaista puhelinpäivystystä se ei kuitenkaan ollut. Tänä päivänä meillä on työntekijät vastaamassa puhelimeen ja vertaistukiryhmien yhdyshenkilöillä on omat puhelimet. Vapaaehtoistoiminta ei edellytä enää paikanpäälle tulemista vaan puhelimeen ja sähköpostiin voi vastata kotona tai missä onkaan liikenteessä. 9

10 Leirejä tai elämänhallintakursseja on järjestetty vuodesta Leiri- ja kurssitoiminnassa on vuosien ajan saatu merkittävää tukea Lomakotien Liitolta ja Helsingin Diakonissalaitokselta. Kurssi toiminta on ollut monille henkireikä. Siellä voi olla oma itsensä - kaikki ovat tienneet hivistä. Myös Nordpolin, nykyisen Hiv Nordicin, aiemmin järjestämät Nordall leirit olivat merkittävä vuotuinen tapahtuma Positiiviset ry:n jäsenille. Kursseilta on monille jäänyt paljon hauskoja muistoja. Valitettavasti ne hauskimmat tarinat harvemmin ovat painokelpoisia... Viimeisten vuosien aikana leireille on osallistunut vuosittain noin 100 ihmistä. Joinakin vuosina enemmän ja joinakin vähän vähemmän. Vapaaehtoistyö on ollut kantava voima Positiiviset ry:n toiminnassa. Alkuaikoina, ennen kuin ensimmäinen työntekijä oli saatu vuonna 1996, muun muassa hallitustyö, matkat ja kokoukset Suomessa sekä ulkomailla, pöytäkirjat, taloudenhoito, jäsentiedote, yhteydenpito yhteistyö-kumppaneihin, matkojen ja leirien järjestelyt, kokkaus ja siivous tehtiin vapaaehtoistyönä. Monia asioita näistä tehdään edelleenkin vapaaehtoispohjalta. Tällä hetkellä toiminnassa on mukana noin 40 aktiivista vapaaehtoista. Edellä mainittujen lisäksi vapaaehtoistyönä mm. valmistetaan lauantailounaita, tehdään esitteitä, taittotyötä, grafiikoita... On sisustettu ja maalattu seiniä, ja puhutaan esimerkiksi Toivon päivän tilaisuuksissa. Vuosi 1996 oli tietty merkkipaalu hivin historiassa. Uuden yhdistelmälääkityksen tulo jakaa myös monissa tutkimuksissa hiv-positiiviset uusin ja vanhoihin. Vanhat hiv-positiiviset ovat saaneet tiedon tartunnasta silloin, kun nykyaikaista lääkitystä ei ollut. On kuitenkin todettu, että itse tieto hiv-tartunnasta on yhtä suuri järkytys nykypäivänä kuin se oli aikaisemminkin. Nuo vuodet eivät silloin tuntuneet niin merkittäviltä ihmisten mielissä kuin nyt lääkityksen tehohan alkoi näyttäytyä pikkuhiljaa. Onneksi merkkejä oli nähtävissä jo seuraavana vuonna. Siihen asti jäsentiedotteen vakioaineistoa olivat muistokirjoitukset. Kuolemat ympärillä loivat myös tiettyä rintamatunnelmaa. Henkiriepu-tiedotteessa oli myös aiemmin seurattu lääkityksen kehittymistä hyvin ahkerasti. Hivin hoito oli yksi pääaiheista luvulle tultaessa on tullut paljon uusia lääkkeitä ja niistä on tiedotettu, mutta elinajan odotteen pidentyessä kiinnostus lääkityksen kehittymiseen on vähentynyt. Edunvalvontaan liittyen voisi todeta usein kuullun sanonnan, että lääkitys tappoi aktivismin. Nykypäivänä asiat ovat monelta osin paremmin kuin silloin kun lääkitystä ei vielä ollut. HivEurope:n puitteissa kohtaamme kuitenkin useita huolestuttavia asioita entisen Itä-Euroopan alueelta. Lääkitystä ei ole saatavilla kaikille tai kaikki lääkkeet eivät ole saatavilla. Mitä edunvalvonta on tällä hetkellä? Edunvalvontaa ovat laajempien asiakokonaisuuksien seuraaminen ja mahdollinen reagoiminen tarvittaessa sekä yksittäisten ihmisten asioiden selvittäminen. Kriminalisointi on yksi merkittävimmistä asioista, joita seurataan ja johon pyritään vaikuttamaan. Onneksi suurin osa Suomessa ymmärtää, että vastuu hiv-tartunnasta on meillä kaikilla. Ei vain hiv-tartunnan saaneilla. Tosin tällä hetkellä rikoslain tulkinta on vähintäänkin epäselvää. Hivin tartuttamisen kriminalisoinnilla ei estetä uusia tartuntoja. Kondomi oikein käytettynä ehkäisee hiv-tartuntoja ei rikoslaki. Eriasteisiin matkustusrajoituksiin pyritään vaikuttamaan ja tiedottamaan niihin liittyvistä ajankohtaisista asioista. Hiv-tartunnan saaneita koskee matkustusrajoitukset, joihin tässä on aiemmin jo viitattukin. Suomalaisille matkustusrajoitukset ovat haitaksi esimerkiksi työssä, joka edellyttää matkustamista. 10

11 Sveitsiläisten lääkäreiden julkaisema kannanotto viime vuonna hivin tarttuvuuteen liittyen puhuttaa paljon maailmalla. Kannanotossa todettiin, että hiv ei tartu seksiteitse, jos ihminen on lääkityksellä ja virukset ovat mittaamattomissa eikä esimerkiksi ole muita seksiteitse tarttuvia tauteja. Positiiviset ry on sitoutunut HivEuropen jäsenenä pitämään asiaa esillä ja selvittämään sekä tukemaan kannanoton käyttöä esimerkiksi maissa, joissa lääkitystä ei ole saatavilla. Auttaisiko lääkityksen uusia tartuntoja ehkäisevä vaikutus parantamaan lääkityksen saatavuutta joissakin maissa? Yksittäisten ihmisten asioiden selvittäminen johtaa usein myös useamman hiv-positiivisen elämänlaadun parantamiseen - tai ainakin siihen, että toisten ei tarvitse kohdata samassa paikassa samanlaista kohtelua. Edelleen on selvittämättä, että mikä se laite on jota tarvittaisiin hiv-positiivisten jalkahoitoon? Jalkahoitoon tarvitaan nimittäin erillinen laite, sen jälkeen kun tulee ilmi asiakkaan hiv-tartunta. Jos tietoa tartunnasta ei ole tuota salaperäistä laitetta ei myöskään tarvita. Kokemuksen kautta on myös todettu raskaana olevan hoitoalan henkilökunnan pelkäävän hyppy-hiviä. Kyllä siinä menee sanattomaksi, kun sanotaan: Älä tule lähemmäksi, olen raskaana!. Usein nämä asiat johtuva epätietoisuudesta, onneksi. Siihen voidaan vaikuttaa oikealla tiedolla. Hyvin harvoin ihmisille tarkoituksella halutaan aiheuttaa pahaa mieltä. Tietoja kuitenkin lipsahtaa vahingossa. Hivillä ei ole uutisarvoa uutisotsikoissa mutta tavallisen ihmisen elämässä kylläkin. Vertaistuki Vertaistuki on kokemusten vaihtoa ja keskinäistä myötätuntoa. Keskeistä on se, että ihminen ei ole yksin elämäntilanteessaan ja ongelmiensa kanssa. Hiv-tartunta tuo mukanaan useita epävarmuuksia elämään. Vertaistuki tarjoaa kokemuksia hivin kanssa elämisestä. Miten vertaistukea on toteutettu vuosien aikana? Positiiviset ry:ssä on 20 vuoden ajan kokoontunut vertaistukiryhmiä, päiväkeskus Helsingissä on tarjonnut mahdollisuuden tavata toisia hiv-positiivisia. Lauantailounaat ja tiistaikahvila ovat olleet olemassa jo yli 10 vuoden ajan. Elämänhallintakurssit ovat tarjonneet mahdollisuuden myös muualla Suomessa asuville tavata toisia hiv-tartunnan saaneita ja heidän läheisiään. Viime vuosi 2008 oli Positiiviset ry:ssä toiminnallisesti mittavin. Yhdistyksellä oli enemmän rahaa käytössä kuin on ollut minään aikaisempana vuotena. Sen mahdollisti vertaistuki- ja tiedotusverkostoprojekti. Vertaistukiryhmillä on ollut moninaista toimintaa. Eri ryhmät järjestivät vuonna 2008 yhteensä 54 tapaamista, joissa oli osallistumisia yhteensä 567. Usein tuntuu, että samat ihmiset käyvät päivä toisensa jälkeen tai joka lauantai lounaalla.vapaaehtoisia on kuitenkin melko paljon ja arvion mukaan noin 150 eri ihmistä käy Positiiviset ry:n järjestämissä tilaisuuksissa vuoden aikana. Toiminta muotoutuu aina sen mukaan, ketkä ovat aktiivisia. Toisinaan naisten ryhmä on aktiivisempi kuin miesten ryhmä ja seuraavana vuonna saattaa olla toisinpäin. Toiminta on kuitenkin aina hiv-tartunnan saaneilta hiv-tartunnan saaneille tämä varmistetaan sillä, että vähintään puolet hallituksen jäsenistä on hivpositiivisia. Mistä esimerkiksi päiväkeskuksessa puhutaan? Arkipäiväisistä asioista, monista täällä tänään mainituista asioista, lääkkeiden sivuvaikutuksista, niin todellisista, koetuista vaikutuksista kuin mahdollisistakin (se lista on pitkä). 11

12 Positiiviset ry on monelle tärkeä paikka, vaikka siellä ei usein kävisikään. Tieto sen olemassa olosta helpottaa. Tietää mihin tulla ja minne on tervetullut. Mitä toiminta on tänä päivänä 20 vuotta on kulunut. Suomessa on todettu hiv-tartuntaa ja maailmassa elää noin 33 miljoona hiv-positiivista. Positiiviset ry:n talous on kasvanut siitä mikroskooppisen pienestä tuesta tasolle, jolla voidaan oikeasti toteuttaa toimintaa riittävässä määrin. Päärahoittajana toimii Raha-automaattiyhdistys. Tukea saadaan myös joiltakin kaupungeilta ja kunnilta, Sosiaali- ja terveysministeriöltä ja lääkeyhtiöltä. Positiiviset ry:n alkutaipaleella Aids-tukikeskus oli merkittävä tukija. Positiiviset ry kuuluu aktiivisena toimijana Hiv- Nordiciin ja HIVEuropeen, joista Kimmo jo puheessaan mainitsi. Asioita, joita pohdimme tällä hetkellä ja joihin toivoisimme muidenkin paneutuvan Ihmisille tulee tarjota hyvää ja laadukasta tukea ja ohjausta hyvin pian tartunnan toteamisen jälkeen. Nykypäivänä ei ole uutinen, että se, mitä ihmisille kerrotaan ensi käynnillä sairaalassa ei jää mieleen. Ihminen saattaa olla syvässä kriisissä ja hänelle kerrotaan: mikä on hiv-tartunta, miten tauti etenee, millaista hoitoa saa, milloin aloitetaan lääkitys, millainen lääkitys on, seksuaalisuus, mitä on turvallinen seksi, tartunnan jäljittäminen, rikosoikeudelliset kysymykset, pitäisikö hiv-tartunnasta kertoa läheisille vai ei, pitääkö työnantajalle kertoa Ihmisten kokemukset ovat pääosin myönteisiä ensi käynnistä infektiolääkärin ja hoitajan vastaanotolla. Myönteinen kokemus ei kuitenkaan ole sama asia kuin riittävä määrä oikeaa ja oikein ymmärrettyä ja vielä sisäistettyä tietoa. Hiv-tartunnan saaneille ja heidän läheisilleen tulee olla saatavilla oikeaa ja ajankohtaista tietoa niissä paikoissa, missä he liikkuvat. Niin esitteitä kuin tietoa Internetissä. Hiv-tartunnan saaneelle tulee antaa päivitettyä tietoa hänen terveydentilastaan, joka lähtee hänen sen hetkisestä elämäntilanteesta. Monilla hiv-positiivisilla on perusteettoman suuri pelko siitä, että he tartuttuvat muita ihmisiä. Ihmisille täytyy tehdä selväksi hivin tarttumistavat ja todelliset riskit. Heille tulee myös kertoa estolääkityksen olemassa olosta ja saatavuudesta. Työntekoon liittyviin asioihin tulee kiinnittää erityistä huomiota: syrjinnän vähentäminen työpaikoilla ja erilaisten mahdollisuuksien löytyminen työnteolle. Mahdollisuuksia tehdä työtä myös silloin, kun oma kokemus terveydentilasta on heikko. Toivoisimme, että Suomessa voitaisiin jossain vaiheessa asettaa tietty tietotaso hiv-tartunnan saaneille. Minkä verran jokaisen tulisi tietää turvallisesta seksistä ja omasta terveydentilastaan. Tukea ja menetelmiä miten kertoa hiv-tartunnasta, niin uusille hiv-tartunnan saaneille kuin vanhoillekin. Vaikka monilla menee hyvin, on tarpeen pitää esillä joitakin asioita: Hiv-positiivisten tunteet ja kokemukset yksinäisyydestä, unilääkkeiden käytön yleisyys, seksistä ja seksuaalisuudesta puhumisen tärkeys Kerrotaanko kaikille uusille tartunnan saaneille tarjolla olevista tukipalveluista? Kuinka kertoa esimerkiksi vertaistuesta siten, että ihmiset rohkaistuisivat mukaan? Tavoitteemme on, että kukaan ei jäisi yksin. Positiiviset ry jatkaa edelleen työtä tasavertaisten oikeuksien toteutumisen puolesta ja yleisen syrjinnän sekä epätietoisuuden poistamiseksi. Hyvä hoito on aina oikeus, ei etuoikeus. 12

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus Hiv tutuksi Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Batulo Essak HIV-tukikeskus 1 Täyttä elämää hivin kanssa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/ 2 Näitte juuri hivistä kertovan

Lisätiedot

HIV. ja ikääntyminen

HIV. ja ikääntyminen HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön SINI PASANEN TOIMINNANJOHTAJA, POSITIIVISET RY Potilasnäkökulma hiv-hoitotyöhön - Hiv-positiivisten merkitys hiv-hoitotyössä - Mikä vastaanotolla, asenteissa, suhtautumisessa

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Toimintakertomus 2013. Laukaan Omaishoitajat SAMARIA ry

Toimintakertomus 2013. Laukaan Omaishoitajat SAMARIA ry 1 Toimintakertomus 2013 Laukaan Omaishoitajat SAMARIA ry 2 Sisältö VERTAISTOIMINTA... 3 PAIKALLINEN YHTEISTOIMINTA... 3 TIEDOTTAMINEN... 3 TILAISUUDET... 3 LAHJOITUKSET... 4 KOKOUKSET... 4 VARAINHANKINTA...

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

LEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä

LEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä LEIKIN VOIMA 16.1.2015 Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä Leikkiagenttien matkat - Ryhmä on mukana Vantaan leikkipilotti- hankkeessa mukana Leikkiagentteina

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Sateenkaariyhdistys Malkus ry

Sateenkaariyhdistys Malkus ry Toimintasuunnitelma 2015 1 1. Johdanto Sateenkaariyhdistys Malkuksen tarkoituksena on edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkistä ja hengellistä hyvinvointia ja tukea tätä tarkoitusta

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015. Malliyhdistys Ry. Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle

Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015. Malliyhdistys Ry. Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015 Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle Malliyhdistys Ry Puh. 040 123 4567 Y-tunnus 12345-6 Tiekatu 23 A 15 00120 PAIKKAKUNTA www.malliyhdistys.fi

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Puskaputtaajat seurakyselyn yhteenveto

Puskaputtaajat seurakyselyn yhteenveto Puskaputtaajat seurakyselyn yhteenveto Summary1/2 59 vastausta (vastanneista naisia 8 ja miehiä 51) Kysely oli avoinna 2 viikkoa (11.2. 25.2.2015) 78% vastanneista kuului ikäryhmään 18-39 49% vastanneista

Lisätiedot

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Ohessa olemme pyrkineet heijastamaan joitakin tapahtumia ja tunnelmia sukuseuran matkasta. Lyhyellä matkakertomuksellamme tahdomme jakaa hauskan ja antoisan matkamme

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan esittely

Yhdistyksen toiminnan esittely Yhdistyksen toiminnan esittely Oulun Seudun yhden Vanhemman Perheet ry on valtakunnallisen Yhden Vanhemman Perheiden liitto ry:n jäsenyhdistys joka toimii Oulun seudulla, pitäen sisällään seuraavat kunnat

Lisätiedot

Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Perusta Toimintasuunnitelman perustana ovat yhdistyksen säännöt ja Suomen Reumaliiton vuoden toimintateema: Liikkeestä

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

TTYHY:n jäsenkysely 2014

TTYHY:n jäsenkysely 2014 TTYHY:n jäsenkysely 2014 1. Oletko saanut yhdistyksestä tarvitsemaasi apua tai palvelua? Kerrotko missä onnistuimme tai mitä jäit kaipaamaan. en Rakenneuudistus: työsopimukseen lisätty koeaika tiettyyn

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

KESÄN RETRIITTI 2014 JOOGA & CHI KUNG LIIKE, SYDÄN JA LÄSNÄOLO ABHAYALOKA BUDDHALAINEN RETRIITTIKESKUS

KESÄN RETRIITTI 2014 JOOGA & CHI KUNG LIIKE, SYDÄN JA LÄSNÄOLO ABHAYALOKA BUDDHALAINEN RETRIITTIKESKUS KESÄN RETRIITTI 2014 JOOGA & CHI KUNG LIIKE, SYDÄN JA LÄSNÄOLO ABHAYALOKA BUDDHALAINEN RETRIITTIKESKUS (Loppi n.70km Helsingistä) TO-SU 26.6.-29.6.2014 LAADUKKAASTA OHJELMASTA LÖYDÄT eli muutama hyvä syy

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2010

Toimintasuunnitelma 2010 Kympin Lapset - HYKSin lapsisyöpäpotilaiden vanhemmat ja ystävät r.y. 20.3.2010 Toimintasuunnitelma 2010 www.hyksinsyopalapset.com KYMPIN LAPSET - HYKSIN LAPSISYÖPÄPOTILAIDEN VANHEMMAT JA YSTÄVÄT R.Y.

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012. Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi

Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012. Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi Järjestöt ja monikulttuurisuus Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012 Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi Mikä tuo Pohjois-Karjalaan TYÖ OPIS- KELU PERHE PAKO

Lisätiedot

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon!

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Jo vuodesta 2007 lähtien Euroopan Unionin Komissio on järjestänyt EU-maiden 17-vuotiaille lukiolaisille käännöskilpailun,

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 EPSILON RY 1 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminta tulee jatkumaan vuoden 2015 sääntöjä 2 ja 3 mukaillen. Epsilon ry:n tärkeimpänä tarkoituksena on toimia jäsentensä yhdyssiteenä, tukea

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Voinko saada HIV-tartunnan työssäni?

Voinko saada HIV-tartunnan työssäni? Voinko saada HIV-tartunnan työssäni? Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Haastateltavana: LT Pia Kivelä, HUS Tartuntataudit VOK:ssa Turvapaikan hakijoilla tarttuvia tauteja,

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS TOIMINTAKAUDELTA 01.11.2013 31.10.2014

VUOSIKERTOMUS TOIMINTAKAUDELTA 01.11.2013 31.10.2014 VUOSIKERTOMUS TOIMINTAKAUDELTA 01.11.2013 31.10.2014 Yhdistys on saavuttanut tunnustetun aseman Ylläksen alueen vaikuttajana. Yhdistyksen jäsenmäärä on noussut tasaisesti ja on nyt 226. 1. Jäsentapaamiset

Lisätiedot

Pohjois-Savon munuais- ja maksayhdistys ry:n jäsenkysely. kevät 2011

Pohjois-Savon munuais- ja maksayhdistys ry:n jäsenkysely. kevät 2011 Pohjois-Savon munuais- ja maksayhdistys ry:n jäsenkysely kevät 2011 Vastaajamäärä yhteensä 32 kpl. Vastaajien ikäjakauma Ikä Vastaajien lkm % Alle 20 v. 0 0 21-25 v. 0 0 26 30 v. 3 10,0 31 35 v. 0 0 36

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä Kodin ja Koulun Päivä 2 Kodin ja Koulun Päivä Kutsuimme isovanhemmat kouluun klo 8-11 väliseksi ajaksi tutustumaan lastenlastensa koulunkäyntiin. Tarjosimme heille myös kahvit ja rehtori kertoili nykypäivän

Lisätiedot

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Toimintakertomus vuodelta 2013 Nykytila: Yhdistyksemme jäsenmäärä kasvoi 14.11.1013 lähes kaksinkertaiseksi, kun Helsingin sosiaaliviraston henkilöstö

Lisätiedot

Marraskuun tapahtumat

Marraskuun tapahtumat Marraskuu on jo onnellisesti takanapäin ja joulu on ihan kohta ovella. Marraskuun tapahtumat Ennen syyskokouksen alkua Tuulia Alanen-Brandt piti mielenkiintoisen luennon vartalon mittalinjoista ja esitteli

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY Toimintakertomus 2010 Sisältö 1. Toiminnan ydinalueet 1 2. Toiminta 1 2.1 Säännöllinen toiminta 1 2.2 Tapahtumat 1 2.3 Tapahtumia, joihin osallistuimme

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com Julkaisija: Kajaanin Planeetta ry Päätoimittaja: Jari Heikkinen Teksti ja kuvat: Jari Heikkinen, jos ei muuta mainita Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu, joulukuu) Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

KESÄRETRIITTI 2012 JOOGA & CHI KUNG TIETOISUUS, SYDÄN JA VAHVAT JUURET ABHAYALOKA BUDDHALAINEN RETRIITTIKESKUS. (Loppi n.

KESÄRETRIITTI 2012 JOOGA & CHI KUNG TIETOISUUS, SYDÄN JA VAHVAT JUURET ABHAYALOKA BUDDHALAINEN RETRIITTIKESKUS. (Loppi n. KESÄRETRIITTI 2012 JOOGA & CHI KUNG TIETOISUUS, SYDÄN JA VAHVAT JUURET ABHAYALOKA BUDDHALAINEN RETRIITTIKESKUS (Loppi n.70km Helsingistä) TO-SU 28.6.-1.7.2012 RETRIITIN TEEMAT JA HARJOITUKSET TORSTAI on

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Tervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Kuka voi tulla rippikouluun?

Tervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Kuka voi tulla rippikouluun? Tervetuloa rippikouluun! Pakilan seurakunnan rippikoulut 2016 Tervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Ja onnittelut jo valmiiksi; täytät 15 vuotta vuonna 2016! Olet siis mitä parhaassa ripari-iässä.

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

115 vuotta. Uudenmaan Martat ry 85 vuotta. Anne Lempinen

115 vuotta. Uudenmaan Martat ry 85 vuotta. Anne Lempinen 115 vuotta Uudenmaan Martat ry 85 vuotta Anne Lempinen Uudenmaan Martat 85 vuotta Tuodaan juhlavuosi osaksi arkea Juhlavuotta tuodaan monin tavoin ja erilaisin tapahtumin esille tavoitteena on, että juhlavuosi

Lisätiedot

Rauman MTY Friski Tuult ry. Jäsenkirje 5/2015

Rauman MTY Friski Tuult ry. Jäsenkirje 5/2015 Rauman MTY Friski Tuult ry Jäsenkirje 5/2015 Rauman MTY Friski Tuult ry Eteläkatu 7 A 4-5 26100 Rauma puh (02) 821 1065 www.friskituult.fi friski@friskituult.fi RAUMAN MTY FRISKI TUULT RY 1 Sisällys Yhdistyksen

Lisätiedot

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on

Lisätiedot

Turun Seudun Yksinhuoltajat ry KaMu-projekti projektikoordinaattori Marika Huurre p: 044-5757 696 e-mail:kamuturku@luukku.com PERHEEN TAUSTATIEDOT

Turun Seudun Yksinhuoltajat ry KaMu-projekti projektikoordinaattori Marika Huurre p: 044-5757 696 e-mail:kamuturku@luukku.com PERHEEN TAUSTATIEDOT PERHEEN TAUSTATIEDOT NIMI (LAPSEN): OSOITE: IKÄ: ASUINALUE: PUHELIN: HUOLTAJA: E-MAIL: HARRASTUKSET: KOTIELÄIMET: ALLERGIAT: MUUTA HUOMIOITAVAA/TOIVEITA: OPISKELIJAN TAUSTATIEDOT NIMI: OSOITE: IKÄ: ASUINALUE:

Lisätiedot

Keski-Suomen Yrittäjänaiset:

Keski-Suomen Yrittäjänaiset: Tervehdys kaikille ihanat Yrittäjänaiset. Vuosi alkaa olla lopuillaan ja on aika pikkuhiljaa rauhoittua Joulun viettoon, kukin tavallaan. Mennyt vuosi yhdistyksellämme oli varsin vaiherikas lukuisine tapahtumineen

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Positiiviset ry / HivFinland jäsentiedote 02/2012 tulevia tapahtumia

Positiiviset ry / HivFinland jäsentiedote 02/2012 tulevia tapahtumia Positiiviset ry / HivFinland jäsentiedote 02/2012 tulevia tapahtumia Positiiviset ry on hiv-tartunnan saaneiden ja heidän läheistensä edunvalvonta- ja vertaistukijärjestö. Toiminnan tarkoituksena on tarjota

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Eriksnäsin asukasyhdistyksen toimintakertomus 2009 syksy -2010 kesä

Eriksnäsin asukasyhdistyksen toimintakertomus 2009 syksy -2010 kesä 1 Eriksnäsin asukasyhdistyksen toimintakertomus 2009 syksy -2010 kesä 2 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ 3 2. HALLITUS 4 3. JÄSENET 4 4. TALOUS 4 5. TOIMINTA 5 5.1 SYYSJUHLA 5 5.2 LASKIAISRIEHA 5 5.3 KEVÄTKIRPPIS

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

syksy 2015 kevät 2014

syksy 2015 kevät 2014 syksy 2015 kevät 2014 Kuva Keimiöltä 2014 /Helmi Neuvonen Vuoden tunnus: Armo tulkoon kaikkien niiden osaksi, jotka rakastavat Herraamme Jeesusta Kristusta, armo ja katoamattomuus. Ef. 6:24 Hyvä NNKY-väki

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa Toiminnan arviointikysely toteutettiin 14.11. - 24.11.2013 välisenä aikana uintiharrastuksessa mukana olleiden lasten vanhemmille. Vastaajia oli

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot