Vuosikertomus 2014 PORKKALAN LUKIO 2015

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2014 PORKKALAN LUKIO 2015

2 PORKKALAN LUKIO Rehtori Matti Autero Kirkkotallintie Kirkkonummi apulaisrehtori opinto-ohjaajat kanslia hakukoodi 0370/000 Vuosikertomuksen toimitus ja taitto FM Päivi Poutanen Kansikuva opiskelija Janniina Isännäinen

3 SISÄLTÖ 4 Rehtorin katsaus 6 Kevään 2015 ylioppilasjuhla 17 Millainen on hyvä opiskelija 18 Lukio digitalisoituu 20 Matkani läpi lukion abiturientin ajatuksia opiskelusta 22 Opintomatka Roomaan 26 LUMA-päivä lukiossa 31 Professori Juha Oikkosen vierailu 32 Pääministeri Alexander Stubbin vierailu 36 Koulusihteeri Kirsti Kohvakka jää eläkkeelle 39 Kesän kynnyksellä 40 Flooran-päivä 41 Vappuriehaa ja merkillistä väkeä 42 Onnea uusille sukeltajanaluille 42 Salibandy-joukkueelle hopeaa 43 Käräjillä tavattiin 44 Nuorisovaalit 46 Oppikokemusta lukiosta 48 Wanhojen tansseissa satumainen tunnelma 54 Opiskelua ja penkkaririehaa 58 Masalan opetuspisteen jäähyväiset 60 Lukion puurojuhla 62 Syksyn 2014 ylioppilasjuhla 68 Musikaali Odyn harharetket 70 Penen rooli tuli suurena mutta iloisena yllätyksenä 72 Svenska dagen i Kyrkslätts Gymnasium 74 Yrittäjyyspäivä Porkkalan lukiossa 77 Tutustumisia ja vierailuja 79 Kieli-iltapäivä Porkkalan lukiossa

4 REHTORIN KATSAUS Matti Autero Porkkalan lukion ytimenä on toiminta laadukkaana, monipuolisena yleislukiona Hyvä Porkkalan lukioväki Lukuvuoden aherruksen päättyessä on mukava hetkeksi pysähtyä ja palautella mieleen kuluneen vuoden erityisiä ilon aiheita. Sitä sopii tehdä myös tämän lukuvuosikertomuksemme avulla, joka nyt kolmatta kertaa julkaistaan pelkästään sähköisessä muodossa. Vuosikertomus on valmistumassa julkaistavaksi, kun juuri olemme lakittaneet kevään uudet ylioppilaamme. Kiitän äidinkielen lehtori Päivi Poutasta tämän julkaisun toimittamisesta. Lukion toimintakulttuurin tulee tukea paitsi laadukasta oppimista myös nuorten kasvua hyvään elämään. Porkkalan lukio on kasvanut noin 500 opiskelijan oppimisyhteisöksi, jonka ytimenä on toiminta laadukkaana ja monipuolisena kirkkonummelaisena yleislukiona. Kurssitarjontamme näyttää vastanneen hyvin opiskelijoiden tarpeisiin: kursseja valittiin monipuolisesti oman kiinnostuksen mukaisesti. Innostus näkyy jo nyt myös ensi vuoden valinnoissa, joita opiskelijat ovat tehneet kevään mittaan.

5 On pidettävä huoli, että koulu on nuorten näkökulmasta vireä ja innostava arjen ympäristö. A ktiivinen opiskelu onkin Porkkalassa pääasia. Tavoitteellinen opiskelu tuotti myös mainiot tulokset lukuvuoden ylioppilaskirjoituksissa. Jatkossakin opetustarjontaa tulee tukea monipuolisilla työskentelyn tavoilla, vaihtelevilla oppimisympäristöillä sekä aktiivisella vuorovaikutuksella ympäröivään yhteiskuntaan esimerkiksi teemapäivinä ja yhteistyönä korkeakoulujen kanssa. Lukion toimintakulttuurin tulee tukea paitsi laadukasta oppimista myös nuorten kasvua hyvään elämään. Samalla on pidettävä huoli siitä, että koulu on nuorten näkökulmasta vireä ja innostava arjen ympäristö ja kohtaamispaikka. Lukioomme sisältyy kosolti mahdollisuuksia yhdessä toimimiseen, mikä onkin esimerkiksi liikunta- ja taidepainotustemme tärkeä yhteinen piirre. Myös opiskelijakunnan toiminta on nykyisin ilahduttavan aktiivista ja lukion vuoden kiertoon liittyvät perinteet ovat voimissaan. Juuri tällaisista seikoista kouluun kasvaa opiskeluakin tukeva, myönteinen yhteisöllisyys. O piskelijoittemme monipuoliset kiinnostuksen alueet mahdollistavat sen, että voimme siltäkin pohjalta yhdessä kehittää lukiotamme niin toimintatapojen kuin sisältöjen osalta. Toivotankin opiskelijamme lämpimästi tervetulleeksi tällaiseen kehittämistyöhön, jotta myös opiskelijoiden ääni ja aidot toiveet tulevat kuulluksi. Lukuvuoden päättyessä lausun koko lukioyhteisöllemme, niin opettajille ja muulle henkilöstölle kuin opiskelijoille, parhaimmat kiitokseni kuluneesta lukuvuodesta. Lähetän samalla tervehdykseni yhteistyökumppaneille koulumme ulkopuolella sekä lukiolaistemme huoltajille. Toivotan kaikille virkistävää kesää ja lomaa. Lämpimät onnitteluni vielä kaikille lukuvuonna valmistuneille ylioppilaille! Matti Autero rehtori Porkkalan lukio

6 Kevään 2015 ylioppilasjuhla Porkkalan lukion ylioppilasjuhlaa vietettiin Valkolakin painoi päähänsä yhteensä 78 opiskelijaa, joista 76 oli päivälinjan ja kaksi aikuislinjan opiskelijaa. Porkkalan lukion opettajat ja henkilöstö onnittelevat uusia ylioppilaita! Sara Suojalehto ja Elizabeth Uusitalo herkistivät yleisön laulullaan The Climb. n

7 Stipendiaatin kumarrus Iikka Frestadius sai stipendin erinomaisista fysiikan tiedoistaan ja hyvästä kielitaidostaan sekä Pro Musica mitalin ja kunniakirjan.

8 Airuina toimivat vasemmalta Ellen Peltonen, Noora Partanen, Riku Saksa ja Otto Rouhelo. Noora Almari noutaa rehtorilta ylioppilastodistuksen ja Kiinteistömaailma Kirkkonummen stipendin liikunnallisuudesta.

9 Myös Selda Ahmad-Pirdawoodilla, Tuomas Mäellä ja Tomas Rauhalalla on syytä tyytväiseen hymyyn.

10 Kevään 2015 ylioppilasjuhla Ohjelma Jean Sibelius, Alla marcia abiturientit saapuvat airuiden johdattamina Chorus Floridus Hetki on kaunis säv. ja san. Haloo Helsinki sov. Heli-Maria Suomi Rehtorin puhe Matti Autero Lakitus rehtori Matti Autero apulasirehtori ja ryhmänohjaajat Gaudeamus Jean Sibelius, Romanssi Des-duuri, Aamu Suni, piano Ylioppilaan puhe Iikka Frestadius The Climb säv. ja san. Alexander - Mabe Sara Suojalehto ja Elizabeth Uusitalo, laulu Iikka Frestadius, kitara Suvivirsi Airuet Taru Partanen, Riku Saksa Ellen Pelkonen, Otto Rouhel

11 Kevään 2015 ylioppilaat PORKKALAN LUKIO Ahmad-Pirdawood Selda Alkki Lauri Almari Nora Dibrani Gazmend Forsten Viveca Frestadius Iikka Grönberg Niku Haapala Elsa Hannula Sanni Hartman Jonathan Heino Paula Hellman Joel Hindrén Henrik Hirvonen Juha-Pekka Honkala Kalle Hurme Isla Huumonen Elsa Hytönen Wilhelmiina Hämäläinen Henna Juntunen Antti Jääskeläinen Eetu Kallio Erika Karjula Eero Karlsson Kalle Kauraala Juliana Kemppainen Rasmus Keränen Vili Kettunen Lauri Koistinen Eero Koponen Leevi Lehto Tommi Lehtonen Paavo Leinonen Lauri Liitsola Jasmiina Liljestrand Daniel Loukola Veikko Mannonen Ville Markkola Aleksi Mäkinen Leo Mäkinen Visa Nummela Jimi Nykänen Atro Nyström Mikael Ojala Joonas Ollitervo Virpi Ora Martin Punkari Toni Pyre Marianne Rajala Micaéla Rauhala Tomas Rehell Lasse Ronkainen Niko Räisänen Atte Saksa Milla Salo Siiri Santamala Aleksi Sarparanta Niklas Silvennoinen Atte Soininen Aleksi Solakuja Jennika Stam Samuli Suni Aamu Suojalehto Sara Talvitie Emma Tenhunen Laura Tiililä Pihla Tikander Marihelen Turkulainen Petra Tyyskä Sauli Unt Kadri Ursin Simo Uusitalo Elizabeth Vehanen Emil Vehmanen Jutta Volkov Santeri Vähäranta Henri AIKUISLINJA Itäaho Mäki Teemu Tuomas

12 YLIOPPILAAN PUHE Iikka Frestadius Näen nuoren miehen uuden elämänvaiheen kynnyksellä Arvoisa rehtori, opettajat ja koulun henkilökunta, arvoisat kutsuvieraat ja opiskelutoverit! M uistan erään pienen pörröpään, joka yhdessä ystävänsä kanssa heitteli koulun välitunnilla hanskaansa puuhun. Käsine tietysti jäi oksalle, jolloin sitä ryhdyttiin pelastamaan toisella. Lopulta puussa olivat sekä molemmat hanskat että pipokin, ja pian olisi voinut olla takkikin, ellei tämä viimeinen vaatekappale olisi onnistunut tehtävässään auttaa ystävänsä alas puusta. Kello soi, ja pienen pojan oli aika palata oppitunnille. Seuraavalla välitunnilla odottivat uudet leikit. Poika varttui. Hän siirtyi yläasteelle ja alkoi etsiä omaa identiteettiään. Yläkoulun loppuessa hän tiesi haluavansa lukioon. Kun tämä pörröpää tänään katsoo peiliin, hän näkee lukion päättäneen ylioppilaan. Peilistä hän näkee ihmisen, joka osaa niin derivoida ja integroida kuin analysoida tekstejä tai tulkita indeksejä. Ihmisen, joka pohtii elämän kipeitä asioita ja yhä etsii identiteettiään. Hän näkee nuoren miehen uuden elämänvaiheen kynnyksellä. Lukio on merkinnyt meille erilaisia asioita. Jollekulle se on ollut ensisijaisesti tiedon kartuttamista ja välivaihe matkalla tulevaisuuden ammattiin, kun taas toiselle Pro Musica -kunniamitalisti Iikka Frestadius tärkeää on ollut oman sosiaalisuutensa toteuttaminen ja ystävyyssuhteiden luominen. Monille lukio on antanut aikaa pohtia, mitä elämältä haluaa. Lukion aikana käsityksemme itsestämme ja maailmasta on muovautunut, ja varmasti monelle meistä aikamme täällä on merkinnyt enemmänkin kuin vain tuota määränpäätä tulla ylioppilaaksi.

13 Hyvät kanssavalmistujat: se on nyt ohi! Kun tämä pörröpää katsoo tänään peiliin, hän näkee lukionsa päättäneen ylioppilaan! K oska lukio on merkinnyt eri ihmisille eri asioita, on vaikea sanoa tyhjentävästi, mitä tämä päivä merkitsee meille uusille ylioppilaille. Kysymys tulevasta on varmasti monen mielessä. Olemme siirtymässä nuoruudesta aikuisuuteen, ja lukion päättäminen on tästä muutoksesta hyvin konkreettinen merkki. Minne tästä jatkammekin, jätämme taakse viime vuosien tutut rutiinit ja siirrymme ottamaan yhä enemmän vastuuta omasta elämästämme. Taakse on jäämässä merkittävä elämänvaihe. Mutta kuulkaa, hyvät kanssavalmistujat: se on nyt ohi. Aamun väsyneet hetket Porkkalan lukion kansoitetulla käytävällä, epätoivoiset yritykset Helmi-reissuvihossa saada lukujärjestys kuntoon, hermostuneet naurahdukset ennen kirjoitussaliin astumista, ne ovat kaikki takanapäin. Vapaus on suhteellinen käsite. Ponnistelut ovat kaikkea muuta kuin ohi, mutta tällä hetkellä ainakin minulle tuottaa suurta mielihyvää ajatella, että lukio-opinnot on nyt suoritettu eikä niihin tarvitse palata enää koskaan. Siitä, että saamme tänään valkolakin päähämme painaen päättää lukio-opintomme, kuuluu kiitos paitsi omalle työnteollemme myös lukuisille muille ihmisille. Kun puhutaan lukioopiskelusta, on pakko kiittää koulun henkilökuntaa. Haluaisin nostaa esille, että mielestäni opetuksen taso Porkkalan lukiossa on todella korkealaatuista, ja siitä kiitos kuuluu tietysti lukiomme hyville opettajille. Heidän joukkoonsa mahtuu ikimuistoisia persoonallisuuksia, ja heidän tekemänsä työ on erittäin arvokasta. Kiitos kuuluu erityisesti teille sukulaisille, ystäville ja kaikille muille, jotka olette tukeneet meidän nuorten mahdollisuuksia kasvaa ihmisinä ja oppia menestymään elämässä. Teidän osallisuutenne uuden ylioppilaan elämässä on korvaamatonta, eikä sen arvoa voi mitata millään numerolla tai kirjaimella. Lopuksi haluaisin vielä sanoa, että vaikka tulevaisuus on edessä, ei siitä kannata murehtia tänään. Kaikilla meillä on oikeus erehtyä, eikä kenenkään tarvitse osata kaikkea. Tänään saamme olla tyytyväisiä siitä, mitä meillä on ja mitä olemme tähän mennessä saavuttaneet. Toivon kaikille iloista juhlapäivää. Iikka Frestadius

14 Stipendit kevät 2015 PORKKALAN LUKIO ABB DUPONT HANDELSBANKEN HITAAN JOURNALISMIN YHDISTYS KEMIA-LEHTI KIINTEISTÖMAAILMA KIRKKONUMMI KIRKKONUMMEN AUTOKOULU PRO Frestadius Iikka 100 erinomaisista fysiikan tiedoista Hannula Sanni 100 erinomaisista kemian tiedoista Kauraala Juliana 100 ahkeralle opiskelijalle Hannula Sanni Long Playn vuosikerta monipuolisesta journalistisesta osaamisesta Mäkinen Visa Kemia-lehden vuosikerta kemiasta laudaturin kirjoittaneelle Almari Nora, Rehell Lasse 50 liikunnallisuudesta Salo Siiri 100 hyvästä opintomenestyksestä KIRKKONUMMEN KUKKA- JA HAUTAUSPALVELU Mäkinen Visa 50 hyvästä opintomenestyksestä biologiassa KIRKKONUMMEN OPTIIKKA KIRKKONUMMEN POHJOLA-NORDEN KIRKKONUMMEN ROTARYKLUBI KIRKKONUMMEN SANOMAT KIRKKONUMMEN STEELBAND RY Suojalehto Sara 50 hyvästä kielitaidosta Haapala Elsa sanakirja hyvästä ruotsin kielen taidosta Liitsola Jasmiina 100 positiivisesta suhtautumisesta opiskelutovereihin ja koulun henkilökuntaan Ursin Simo 100 hyvästä menestyksestä äidinkielen ylioppilaskokeessa Hannula Sanni, Huumonen Elsa kunniakirja ja 25 aktiivisesta pannustelusta lukion aikana

15 Stipendit kevät 2015 PORKKALAN LUKIO KIRKKONUMMEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Kemppainen Rasmus, Ollitervo Virpi 75 uskonnon opiskelussa menestyneelle KIRKKONUMMEN YMPÄRISTÖYHDISTYS Talvitie Emma, Jääskeläinen Eetu 50 kiinnostuksesta luonnontieteisiin KOULUJEN MUSIIKINOPETTAJAT RY LC-KIRKKONUMMI-KYRKSLÄTT LM ERICSSON LÄHITAPIOLA UUSIMAA LÄNSI-UUDENMAAN OSUUSPANKKI MASALAN ASUKASYHDISTYS MATKAHAUKKA OY NORDIC ALUMINIUM PAAVO KATAIKKO OY Frestadius Iikka, Juntunen Antti Pro Musica- mitali ja kunniakirja ansiokkaasta musiikkitoiminnasta lukioaikana Karlsson Kalle 350 rehdille ja opinnoissaan menestyneelle ylioppilaalle Karjula Eero, Nyström Mikael, Sarparanta Niklas 100 hyvistä tiedoista matemaattisissa aineissa Grönberg Niku 100 hyvistä tiedoista matemaattisissa aineissa ja englannin kielessä Vähäranta Henri 50 aktiivisesta kansalaisuudesta Salo Siiri 50 kiinnostuksesta yhteiskuntaoppiin Pyre Marianne 50 masalalaiselle ylioppilaalle Loukola Veikko 100 monipuolisesta kielitaidosta Mäkinen Visa 150 hyvistä tiedoista matemaattisissa aineissa Grönberg Niku 50 hyvistä fysiikan tiedoista

16 Stipendit kevät 2015 PORKKALAN LUKIO PRYSMIAN SVERIGEKONTAKT I FINLAND SÄÄSTÖPANKKISÄÄTIÖ KIRKKONUMMELLA SÄÄSTÖPANKKISÄÄTIÖ SIUNTIOSSA VARUBODEN ÄIDINKIELEN OPETTAJAIN LIITTO Volkov Santeri 100 hyvistä taidoista matemaattisissa aineissa Almari Nora, Hartman Jonathan kirja ruotsin kielestä kiinnostuneelle ja opinnoissaan menestyneelle Keränen Vili rahasto-osuus 100 hyvistä tiedoista biologiassa Mannonen Ville, Ronkainen Niko rahasto-osuus 100 hyvistä tiedoista englannissa Hurme Isla, Sarparanta Niklas rahasto-osuus 100 hyvistä tiedoista A-ruotsissa Kallio Erika rahasto-osuus 100 hyvistä tiedoista psykologiassa Juntunen Antti, Saksa Milla, Huumonen Elsa rahasto-osuus 100 hyvästä opintomenestyksestä Frestadius Iikka rahasto-osuus 100 hyvästä kielitaidosta Koistinen Eero rahasto-osuus 100 hyvistä tiedoista maantieteessä Suni Aamu rahasto-osuus 100 hyvistä taidoista kuvataiteessa Uusitalo Elizabeth rahasto-osuus 120 siuntiolaiselle ylioppilaalle Ahmad-Pirdawood Selda 100 lahjakortti monipuolisesta kielitaidosta ja positiivisesta asenteesta opiskeluun Unt Kadri 100 lahjakortti hyvästä kielitaidosta Suni Aamu kirja äidinkielessä ja kirjallisuudessa menestyneelle ylioppilaalle Porkkalan lukio ja stipendien saajat kiittävät lämpimästi kaikkia lahjoittajia!

17 Millainen on hyvä opiskelija Porkkalan lukion opiskelijat Niklas Pennanen ja Markus Tittonen tekivät keväällä opettajille ja opiskelijoille kyselyn aiheesta. Opiskelijoiden vastauksien perusteella hyvä opiskelija on rehellinen, aktiivinen, määrätietoinen sekä positiivinen. Hän on ahkera, tunnollinen, ja yhteistyöhaluinen. Hyvä opiskelija on myös halukas ja innokas opiskelemaan. Hän pohtii käsiteltäviä aiheita ja osaa kyseenalaistaa oppimaansa. Opiskelijan on myös tärkeää kantaa itse vastuun opiskelustaan. Hänen tulee olla tunnollinen, työlleen omistautuva ja osata järkevästi käyttää aikaa opiskeluunsa tekemällä työnsä parhaansa mukaan. Opettajien vastauksien perusteella hyvä opiskelija on aktiivinen, haluaa oppia uutta, suhtautuu avoimesti erilaisiin työtapoihin sekä ymmärtää oman työnteon merkityksen. Hyvä opiskelija osaa yhdistää eri oppiaineissa ja koulun ulkopuolella oppimiaan asioita eikä ajattele oppiainekohtaisesti. Hyvä opiskelija suhtautuu opiskeluun ja oppimiseen innostuneen positiivisesti, tekee annetut tehtävät annettuna aikana eikä niele purematta annettua aineistoa. Hyvä opiskelija yrittää parhaansa eikä anna heti periksi ellei ymmärrä. Hän on kohtelias, huomioi kouluyhteisössä muut ihmiset eikä myöhästele. Hyvän opiskelijan pitää olla utelias tiedon suhteen, oma-aloitteinen ja itseohjautuva. Hän esittää kysymyksiä, haastaa opettajaa ja tuo esille uusia näkökulmia. Hyvästä opiskelijasta on iloa koko opiskelevalle yhteisölle. Lue koko juttu verkkolehti Taukotilasta tästä linkistä

18 REHTORI Matti Autero LUKIO DIGITALISOITUU Yksi lukiokoulutuksen vallitsevista kehityssuunnista on digitalisoituminen, johon paneuduimme Porkkalan lukiossa monipuolisesti kuluneena lukuvuonna. Tunnistamme kolme keskeistä kehityslinjaa, joissa kaikissa otimme merkittäviä askelia.

19 Opetus digitalisoituu. Kirkkonummi ja Porkkalan lukio etunenässä otti käyttöön aivan uuden sähköisen Edisonoppimisympäristön, joka tarjoaa kaikille käyttäjille, niin opettajille kuin opiskelijoille, yhdellä kirjautumisella tarvittavat sähköiset työvälineet ja palvelut. Näihin sisältyvät paitsi Helmi-hallinto ja -reissuvihko sekä henkilökohtainen sähköposti ja kalenteri, myös esimerkiksi Microsoftin O365-ohjelmistopaketti, OneDrive -perustainen tiedostojen hallinta ja jakaminen sekä kurssien hallinnointi Moodlepohjaisella alustalla. Edison on kehittyvä sähköinen ympäristö, joka toimii kokonaan pilvipalveluna ja on siten käytettävissä millä tahansa päätelaitteella, jolla opiskelijalla on pääsy Internetiin. Aineistot ja arjen välineet digitalisoituvat. Opettajamme perehtyvät uudistuviin sähköisiin aineistoihin, joita otetaan hallitusti käyttöön, ja osallistuvat myös aineistojen kehittämistyöhön. Kaikille lukion aloittaneille opiskelijoille opetimme kokonaisen tieto- ja viestintätekniikan (tvt) opiskelukäytön kurssin varmistamaan riittävä osaamistaso. Kehitimme laitekantaamme, joihin nyt sisältyy runsaasti tablettitietokoneita sekä useita luokkia varustettuna koko ryhmälle uusilla kannettavilla pc-koneilla. Tvt-välineistöä käytettiin aktiivisesti eri oppiaineiden kursseilla. Ylioppilaskirjoitukset digitalisoituvat. Valtakunnallisen Digabi-projektin mukaisesti olemme jo ottaneet käyttöön sähköisen Abittikoeympäristön luokissa. Opetustoimen investointina myös salimme on jo sähköistetty ja verkotettu täydelle määrälle yo-kokelaita ja kevään lopuksi järjestimme jo salissa tulevaa sähköistä yo-koetta vastaavan kurssikokeen Yo-kokeen mukaisella toteutuksella. Olemme hyvin valmiudessa ja harjoitelleet, kun sähköiset yo-kokeet alkavat syksyllä 2016.

20 MEDIAOPISKELIJA Atte Räisänen Matkani läpi lukion abiturientin ajatuksia opiskelusta Tuleville lukiolaisille voisin vinkiksi antaa, että älkää hätääntykö, vaikka alussa tuntuisi vaikealta. H ain Porkkalan lukioon kolme vuotta sitten, sillä en tiennyt vielä, mille alalle menisin, joten en uskaltanut hakea ammatilliseen oppilaitokseen. Ajattelin, että lukio tuo hyvät kolme vuotta miettimisaikaa. Aluksi olin hämilläni, sillä lukiossa vastuuta ja vapautta annettiin paljon enemmän kuin yläasteella. Aiheet olivat vaikeampia, ja ne käytiin läpi nopeammin. Aloin pikkuhiljaa tottua lukioympäristöön ja itsenäisempään opiskeluun, mutta arvosanat jatkoivat harmittavasti laskuaan kurssien vaikeutuessa. Jotenkin sitten sain kaiken suoritettua ja siitäkös vasta olen iloinen! Englanti oli lukiossa helpoin aine, sillä sitä on luettu jo niin pitkään ja sitä kuulee joka puolella. Vaikeimmat aineet olivat - yllätys yllätys- matematiikka ja ruotsi. Vielä vaikeampaa oli päättää, kumman näistä kirjoittaisin keväällä Kirjoitin tänä keväänä neljä ainetta: matematiikan, englannin, maantiedon ja äidinkielen. Erittäin kiinnostavat kurssit olivat biologian BIX02- kurssi ja historian HIX03-kurssi. Biologian kurssilla tutkimme soluja ja niiden rakennetta. Oli erittäin kiinnostavaa nähdä pienemmällä tasolla, mistä kaikki elävä koostuu. Historian kurssilla kävimme läpi maailmansodat ja kylmän sodan. Kuulostaa ehkä hiukan stereotyyppiseltä, mutta kurssi oli mielestäni kiinnostava, koska siinä oli sotaa ja aseita.

21 M onet odottavat ylioppilaskirjoituksia pitkään ja valmistautuvat huolellisesti. Minua kirjoitukset tietyllä tavalla ärsyttävät, sillä mielestäni yhden kokeen ei pitäisi vaikuttaa tulevaisuuteen niin paljon. Jos esimerkiksi on todella väsynyt kirjoituspäivänä, koe menee varmasti huonommin, ja siitä joutuu sitten kärsimään pitkään. Käytin aikaani kaikkeen muuhun kuin lukemiseen, joten menin kokeisiin hieman mieli maassa. Alakuloisuus ei jatkunut pitkään, sillä kolmen tunnin päästä kokeesta sai jo lähteä. Mielestäni on tarpeetonta, että koetilanteessa pitää istua vähintään kolme tuntia. Tein maantiedon kokeen tunnissa ja 30 minuutissa ja koko loppuajan jouduin istumaan toimettomana ja melkein liikkumattomana nälissäni ja kylmissäni. Mielestäni lukio toimii nykyisenmuotoisena jo hyvin, mutta jos jotain pitäisi uudistaa lukio-opetuksessa, se olisi tuntien pituus. 75-minuuttiset tunnit jaksaa juuri, mutta kyllä lyhemmät tunnit olisivat mukavammat. Jotkut opettajat ovat ottaneet myös tavaksi käyttää opetusmenetelminä lapsekkaita leikkejä ja mitä oudoimpia aktiviteetteja. Kaikkien opiskelutovereitteni ilmeistä päätellen olemme samaa mieltä, että perinteiset opetustavat toimivat parhaiten. Mielestäni opettajan tulisi kirjoittaa asiat taululle ja oppilaiden kopioida asiat vihkoon, ja tämän jälkeen opettaja selventää käsitteitä ja aiheita. Nyt olen jo ylioppilas ja mietin taaksepäin, mitä olisin voinut tehdä toisin. Tärkeimpänä seikkana tulevat heti mieleen ryhmänohjaustunnit. Monilla oppilailla on tapana jättää menemättä ryhmänohjaustunnille. Minulta kuitenkin jäi monet tärkeät tiedot saamatta, kun en ollut näillä tunneilla. Jos siis jotain tekisin toisin, kävisin kaikilla ryhmänohjaustunneilla. Lukion jälkeen työt ovat alkaneet Kirkkonummen huollossa ja katse kääntynyt kohti armeijaa, joka häämöttää tammikuussa Paikaksi valitsin Upinniemen, sillä sinne on ehkä helpointa kulkea. Armeijan jälkeen olisi tarkoituksena siirtyä kulttuurituotannon alalle opiskelemaan joko Helsinkiin tai Kauniaiseen. Kulttuuri on aina ollut lähellä sydäntäni. Tanssin jo nuorena breakdancea ja hip hoppia. Nykyään toimin tanssiopettajien sijaisena. Rap-musiikki on se asia, joka on valaissut päivääni monta kertaa ja auttanut läpi vaikeista ajoista, siksi sitä on mielestäni hienoa tuottaa. Lukiossakin kävin kaksi ylimääräistä musiikin kurssia, jotka antoivat mielenkiintoisia näkökulmia musiikkiin ja uusia ideoita omien biittien tuottamiseen. T uleville lukiolaisille voisin antaa vinkiksi, että älkää hätääntykö, vaikka kaikki tuntuu aluksi hiukan sekavalta. Lopulta pääsee kaikesta kuitenkin kärryille. Tehkää kotitehtävät ajatuksella, lukekaa kokeisiin hyvissä ajoin ennen koeviikkoa ja ennen kaikkea pitäkää hauskaa, vaikka se välillä kiellettäisiinkin. Opettajille vielä rohkaisuksi haluan sanoa, että älkää ottako kaikkea oppilaiden sanomaa todesta ja koettakaa jaksaa teiniikäisten mielialavaihteluja ja löysääkin asennetta. Sisimmässämme olemme kuitenkin kaikki rakastavia ja iloisia nuoria!

22 Opintomatka Roomaan Q Porkkalan lukion perinteinen kevään opintomatka Roomaan tehtiin toukokuuta. Matkaan osallistui 15 ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijaa. Ohjaavina opettajina toimivat kuvataiteen opettaja Sinikka Kannosto-Elomaa ja historian opettaja Ossi Kokkonen.

23 Lisää Rooman kuvia klikkaa linkistä ja katso kotisivujen Instagramista.

24 J okaisen Roomaan ensi kertaa matkustavan on nähtävä Colosseum, Forum Romanum, Pietarinkirkko, Vatikaanin museot, Piazza Navona ja Pantheon. Nämä maailmankuulut historialliset nähtävyydet kuuluivat meidänkin matkaohjelmaamme. Opiskelijat valmistivat matkaa varten suulliset esitelmät, jotka he pitivät näissä historiallisissa paikoissa. Maailmankuulujen kohteiden lisäksi matkalla nähtiin monta Rooman salaista helmeä kuten Santa Costanzan pyöreä keskeiskirkko, jonne menimme vierailtuamme ensin Sant Agnesen katakombissa. Molemmissa paikoissa olimme ainoat vierailijat. T oinen vilkkaasta turistivirrasta syrjässä oleva museo on Palazzo Massimo, jossa on nähtävissä antiikin roomalaisten huviloiden vaikuttavia lattiamosaiikkeja ja roomalaisia kopioita antiikin kreikkalaisista veistoksista. Keisari Augustuksen puolison Livian huvilan upeita seinäfreskoja katselemalla saimme käsityksen roomalaisen ylellisen puutarhan kauneudesta.

25 O pintomatkalaiset ehtivät nähdä ja kokea paljon, sillä päivät olivat pitkiä ja ohjelma tiivis. Eräällä opiskelijalla oli mukana askelmittari, jonka mukaan kävelimme joka päivä yli 10 kilometriä. Helteisessä säässä reippaat matkalaiset jaksoivat vaeltaa kohteesta toiseen eivätkä valittaneet edes silloin, kun paluulennon lähtö myöhästyi neljä tuntia lentokentällä olleen tulipalon vuoksi. Tästä viidessä päivässä nähdystä ja koetusta jäi kaikille tunne, että joskus on palattava takaisin P aluun varmistimme jälleen kerran heittämällä kolikon Fontana di Trevin suihkulähteeseen. Tätä huikeaa barokkirakennelmaa tosin entisöitiin ja se oli osittain rakennustelineiden peitossa, mutta roomalaiset olivat huolehtineet meistä turisteista sijoittamalla pienen toivomuslähteen rakennustelineiden eteen. Sinne heitimme kolikkomme toiveenamme palata jälleen Roomaan. Teksti ja kuvat Sinikka Kannosto-Elomaa

26 LUMA-PÄIVÄ LUKIOSSA Lukion LUMA-päivä tarjosi monipuolista ohjelmaa tieteen parissa. Professori Teemu Teeri ja rehtori Matti Autero ovat perimmäisen kysymyksen äärellä. Teeri on toiminut mm. Biotekniikan instituutin tutkimusjohtajana ja vuodesta 2002 Helsingin yliopiston kasvinjalostustieteen professorina. Päivän pääluennoitsija oli kasvibiotekniikan professori Teemu Teeri Helsingin yliopistosta. Hän kertoi kasvinjalostuksen eri menetelmistä. Iltapäivän luennoitsijana oli Helsingin Sanomien tiedetoimittaja Arja Kivipelto, joka kertoi tieteestä toimittajan näkökulmasta. Osa opiskelijoista teki yritysvierailun Nestlélle ja Pauligille, osa valitsi koululla oman kiinnostuksensa mukaisesti jonkin seuraavista työpajoista: Uusi taivas eli aurinkokeskisen maailmankuvan synty, Suomisen perhe vuonna 2040, Nobel på svenska, Science in English sekä Tiede ja Pseudotiede.

27 Ossi Kokkonen piti tieteen historiaa käsitelleen oppitunnin, jossa hän kertoi tähtitieteen muutoksesta uuden ajan alussa. Tuolloin tehtyjen havaintojen ansiosta siirryttiin maakeskisestä aurinkokeskiseen maailmankuvaan. Tämä kopernikaaniseksi vallankumoukseksi nimetty tapahtuma on yksi maailmankuvaamme eniten muokanneista tieteen läpimurroista. Kielten lehtori Kaisa Kallio innostaa opiskelijoita tieteen saloihin työpajassaan Science in English.

28 MODERNIA KASVI- JA BIOTEKNIIKKAA Professori Teemu Teerin luento Professori Teemu Teeri esitteli opiskelijoilla laajasti kasvinjalostuksen eri menetelmiä, joiden tavoitteena on jalostaa kasveista satoisampia, taudinkestävämpiä, torjuntaaineita paremmin kestäviä, säilyvämpiä ja ravintoarvoltaan rikkaampia. Teeri totesi aluksi, että valintaan perustuva kasvinjalostus on yhtä vanha menetelmä kuin maanviljely. Sillä pyrittiin parantamaan mm. viljelykasvien satoisuutta. Kasvien risteytyksestä jalostusmenetelmäni ajateltiin vielä sata vuotta sitten, että se tuottaa sekasikiöitä. Nykyään risteytyksen avulla tuotettu uusi lajike on esim. pensasmustikka, jota tuskin kukaan enää kammoksuu. Harva sen sijaan taitaa tietää, että hedelmätiskien verigreippi on lajikkeena mutaatio, joka on saatu aikaan neutronisäteilyllä. G eenisiirrot ovat modernin kasvinjalostuksen uusi tehokas menetelmä, jolla saadaan uusia ominaisuuksia kasveihin. Geenimanipulaatio kohdistuu aina yhteen geeniin. Uuden geenin siirto voidaan tehdä kolmella eri menetelmällä. Partikkelipommituksella ammutaan kasvisolun seinämän läpi geenipyssyllä mikroskooppisen pieniä kultahiukkasia, joiden pinnalla on siirrettävä vieraan kasvin DNA. Toinen tapa siirtää vieras geeni kasvisoluun on elektroporaatio. Tämä tapahtuu siten, että kasvisolulle, johon on jätetty jäljellä vain solukalvo, annetaan sähköiskuja, jolloin solukalvoon tulee reikiä. Rei istä siirretään uusi DNA solukalvon sisään. Käsittelyn jälkeen solukalvo umpeutuu. Tehokkain geenimanipulaation menetelmä on Teemu Teeren mukaan agrobakteerivälitteinen geeninsiirto, jonka avulla agrobakteeri siirtää geenejä kasviin. Tämä menetelmä toimii monilla kasveilla. Esimerkkinä on mm. tomaatti, jonka lehden paloja käsitellään bakteerilla pari päivää bakteerilla, minkä jälkeen bakteeri tapetaan antibiootilla. Näin manipuloiduista lehdenpaloista kasvatetaan sitten tomaatin versoja. M oderni geeninsiirtomenetelmä mahdollistaa sen, että GMfunktionaalisten elintarvikkeiden ravintoarvoa voidaan parantaa mm. A- ja E-vitamiinien sekä raudan ja Omega 3 rasvahappojen osalta. Kehittyvien maiden ravinnontuotannon tarpeisiin on kehitetty kultainen riisi, johon on siirretty geenejä narsissista ja bakteerista. Tämän ansiosta riisi sisältää beetakaroteenia ja on ravintoarvoltaan rikkaampi. Muita funktionaalisia GM-elintarvikkeita ovat mm. tummumattomat omenat, myrkyttömät ranskalaiset perunat sekä tomaatti, joka sisältää mustikan antosyaaneja.

29 G eeninsiirtomenetelmällä voidaan myös sammuttaa geenejä, mikä on vähintään yhtä tärkeää, tähdensi professori Teemu Teeri. Ensimmäinen markkinoille hyväksytty GM-elintarvike on ollut hitaasti pehmenevä tomaatti. Geenisiirroilla vahvistetaan myös kasvin hyönteiskestävyyttä. Tällainen lajike on maissi, joka tuottaa BT-toksiinia, hyönteisten ruoansulatukseen vaikuttavaa myrkkyä. Herbisidikestävä soija puolestaan kestää Round Up rikkakasvimyrkkyä, jota valmistaa agrojättiläinen Monsanto. Teeren mukaan lähes kaikki soija on tällä hetkellä geenimanipuloitua. Geenimanipulaatio on saanut osakseen laajaa kritiikkiä. Pelätään, että GMjalostetut kasvit aiheuttavat ihmisille mm. allergioita. Toisaalta pelätään, että ympäröivään luontoon saattaa karata geenimanipuloituja lajikkeita ja luonnon biodiversiteetti köyhtyy. M yös hyönteisiin vaikuttavan proteiinimyrkyn mahdolliset vaikutukset ympäristöön huolettavat. Geenimanipulaation riskit ovat Teerin mukaan kuitenkin samat kuin muussakin kasvinjalostuksessa. Uutta lajiketta jalostettaessa tehdään laajat riskianalyysit. Luentonsa lopuksi professori Teemu Teeri muistutti kuulijoita siitä, että maatalous on ekologisesti erittäin kuormittavaa joka tavalla. Tällä hetkellä on valjastettu maatalouden tarpeisiin miljardi hehtaaria maata, mikä tarkoittaa sitä, että kaikki maailman maa-ala on käytössä. Teemu Teerin luennon jälkeen monia kuulijoita jäi varmasti askarruttamaan kysymys, millä ihmeen keinoilla saadaan ruokittua räjähdysmäisesti lisääntyvä ihmismäärä maailmassa!

30 TIEDE TOIMITTAJAN NÄKÖKULMASTA Tiedetoimittaja Arja Kivipellon luento H elsingin Sanomien tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoi siitä, millaista on toimittajan työ tieteen alalla. Helsingin Sanomissa on tiedejuttuja julkaistu vuodesta 1989 alkaen palstanimikkeillä Tiede ja ympäristö, Tiede ja luonto sekä Tiede. Helsingin Sanomien verkkojulkaisuna tiedeartikkelit ovat palstalla Auto ja tiede, mikä saattaa kummastuttaa. Tutkimusten mukaan autot ja mainokset kuitenkin houkuttelevat lähes 2 miljoonaa suomalaista lukemaan palstaa. Juttujen havainnollistamiseksi tiedesivulla on valokuvia ja informaatiografiikka. Kerran viikossa ilmestyy myös kuvasivu, jossa pääpaino on kuvalla. Arja Kivipelto kertoi, että nykyään tiedeartikkelit käsittelevät kaikkia tieteenaloja. Se haastaa toimittajan seuraamaan laajasti tieteen kenttää. Toimittaja ei kuitenkaan voi yksin perehtyä kaikkeen. Siksi artikkelien taustatyönä haastatellaan eri tieteenalojen asiantuntijoita. Artikkelin kirjoittaminen erikoisalalta edellyttää tiedetoimittajalta vankkaa taitoa popularisoida vaikeitakin ilmiöitä kaikille ymmärrettävään muotoon. Houkutteleva tiedejuttu syntyy Kivipellon mukaan taustatyöstä, jossa tiedon oikeellisuus on varmistettu. Hyvä tiedeartikkeli käsittelee aihetta siten, että tutkimuskohde tuodaan lähelle ihmistä ja linkitetään käytännön elämään. Kivipellon mukaan lukijoita innostuttaa se, jos tutkijat ovat maallikkoja, jotka kehittävät jonkin teorian tai sovelluksen. Tärkeää on myös se, että tiede-toimitus muistaa tieteentekijöiden merkkipäivät ja tekee juhlavuoden kunniaksi jutun, kuten Laskekaamme heteitä Linnén kunniaksi. Myös ajankohtaisuus tiedeartikkeleissa otetaan huomioon, kuten jutussa Maltti on valttia joulusiivouksessa. K un jotakin suurta tapahtuu, myös tiedetoimittajalle tulee kiire haalia tietoa ja asiantuntijanäkökulmia ajankohtaiseen artikkeliin ja kirjoittaa kiireesti juttu aiheesta. Tätä kutsutaan uutiskiimaksi. Tällainen tilanne tuli Fukushiman ydinonnettomuuden yhteydessä. Viime tipassa suurena helpotuksena ilmestyi ajankohtainen tiedeartikkeli Japanin katastrofi. Toisinaan tiedetoimittaja kirjoittaa aiheista, joissa on pysyttävä objektiivisena, mutta joissa voi vaikuttaa hienovaraisesti. Artikkeli Suot tuottavat tärkeitä ekosysteemipalveluja ilmestyi pian soiden suojeluohjelman lakkautuksen jälkeen. Artikkelissa Kivipelto halusi nostaa esiin soiden suojelun tärkeyden. Arja Kivipelto tunnusti, että toisinaan tulenarkojen aiheiden suhteen toimittaja voi joutua ohjailun kohteeksi, eikä kaikesta voi kirjoittaa siten, kuin itse haluaisi.