Uusi-Kurkelan rantaasemakaava

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Uusi-Kurkelan rantaasemakaava Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22840

2 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 1 (17) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Uusi-Kurkelan ranta-asemakaava koskee Jyväskylän kaupungin 86. kaupunginosassa (Korpilahti) sijaitsevaa tilaa (Uusi-Kurkela). Kaavalla muodostuvat kortteli 1 ja siihen liittyvä maa- ja metsätalousalue. Kaavan laatijana on FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Ranta-asemakaava on tullut vireille Keskisuomalaisen kuulutuksella tunnus: Rn86: Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee 3 km Korpilahden keskustasta kaakkoon (kuva kannessa). Suunnittelualueen pinta-ala on 1,3 ha ja siihen kuuluu n. 200 m Päijänteen Kirkkoselän rantaviivaa. 1.2 Kaavan tarkoitus Kaavan tarkoituksena on voimassa olevassa oikeusvaikutteisessa rantayleiskaavassa osoitettujen kahden rakennuspaikan siirtäminen ranta-asemakaavassa tarkoituksenmukaisemmille paikoille. Yleiskaavan rakennuspaikat osoitetaan rantaasemakaavassa muuhun käyttöön. 1.3 Selostuksen sisällysluettelo 1 Perus- ja tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista. 3 2 Tiivistelmä Kaavaprosessin vaiheet Ranta-asemakaava Asemakaavan toteuttaminen Lähtökohdat Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava... 11

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 2 (17) Vireillä oleva Jyväskylän yleiskaava Voimassa asemakaava Rakennusjärjestys Pohjakartta Asemakaavan suunnittelun vaiheet Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavan kuvaus Kaavan rakenne Mitoitus Emätilaselvitys Kaavan vaikutukset Yhdyskuntarakenne Rakennettuun ympäristö Luonto Maisema Liikenne ja tekninen huolto Talous Terveys ja turvallisuus Eri väestöryhmien toimintamahdollisuudet lähiympäristössä Sosiaalisiin olot ja kulttuuri Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja määräykset Nimistö Asemakaavan toteutus Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Kaavakartta Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Seurantalomake

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 3 (17) 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Ranta-asemakaava Viranomaisneuvottelun muistio Maakuntakaavan apukartta; Juurikkajärven suojelualueen rajaus Jyväskylän yleiskaavaehdotus liitteineen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu vireille tulon kuulutus ja OAS kaavaluonnos Ranta-asemakaavalla osoitetaan kaksi lomarakennuspaikkaa sekä maa- ja metsätalousaluetta. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen 3 LÄHTÖKOHDAT Ranta-asemakaava toteutuu maanomistajan aikataulun mukaisesti. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Suunnittelualueella on yksi rakennettu kiinteistö ja siihen sisältyy 200 m Päijänteen Kirkkoselän rantaviivaa. Alue on puoliksi peltoa ja alavaa rantavyöhykettä. Alueen pohjoisosassa on pienehkö kukkula. Alueen läpi kulkenut vanha kyläkunnan tiekunnan tie on 70 luvun lopulla siirretty metsän reunaan. Tie on enää tilan käytössä, salmen yli johtava silta on lahonnut käyttökelvottomaksi eikä ole enää liikennöitävissä. Myös vastarannalla sillan kohdalta on tie kynnetty pois. Alueella ei ole enää läpikulkumahdollisuutta. Suunnittelualueen luonnonympäristö on vahvasti ihmistoiminnan muokkaamaa. Alueen luonteeseen vaikuttaa sekä historia vanhana maatalousympäristönä että nykyiset hoitotavat. Ranta-alue on istutettua koivikkoa, jonka pohjakerros on pääosin hoidettua ja avointa. Paikoin puustossa kasvaa myös mäntyjä. Puuston rakenteen johdosta alue ei ole liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä. Suunnittelualueelle ei nykyisellään sijoitu merkittäviä luontoarvoja. Ortoilmakuvassa näkyy viljelykäytössä oleva pelto samoin kuin puustorakenne ja hettojen sijainti, eli vesijättöjen ja lintujen suosimien pesimä- ja levähdysympäristöjen sijainti. Linnustoalueita ovat veden vaivaamat alueet. Linnustollisesti tärkeät alueet eivät sijoitu itse suunnittelualueella, eivätkä suunnittelualueen muutokset olennaisesti muuta näiden alueiden nykytilaa. Linnuston suosimia alueita on sekä Päijänteen puolisella rannalla että Juurikkajärvessä suunnittelualueen länsipuolella.

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 4 (17) Kuva 1: Jyväskylän kaupungin ortoilmakuva, suunnittelualue on rajattu punaisella ja tavoitetontit (1 ja 2) merkitty. Ortokuvan eteläosa (kuvassa ruskeampi alue) on Maanmittauslaitoksen aineistoa. Arto Sipinen 1 ja Heikki Sihvonen 2 olivat käyneet suunnittelualueella Selostukseen on lainattu Sipisen valokuvia kyseiseltä käynniltä. FCG:n ympäristösuunnittelijoilla (FT biologi Marjo Pihlaja ja FM biologi Tuomo Pihlaja) on myös aiemmilta vuosilta kokemusta alueen ympäristöstä ja linnustosta. Kuva 2: Valokuvien indeksikartta 1 Jyväskylän kaupunki, suunnitteluinsinööri 2 ympäristönsuojelusuunnittelija (luonnonsuojelu ja maasto- sekä vesiliikenneasiat), Jyväskylän kaupunki

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 5 (17) Kuva 3: Indeksikartan kuvaussuunta 226 Kuva 4: Indeksikartan kuvaussuunta 235. Kuva 5: Indeksikartan kuvaussuunta 237. Maakuntakaavassa Juurikkajärvi ranta-alueineen on suojelualueena (S), jonka suojelutavoitteena ovat linnustoarvojen säilyttäminen. Maakuntakaavan merkintöjen pohjana oleva Juurikkajärven suojelualueen rajaus on esitetty Kuva 7. Rajaus ei yllä suunnittelualueelle.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 6 (17) Keski-Suomen lintutieteellisen Yhdistyksen verkkosivuilla Juurikkajärveä kuvataan seuraavasti: Juurikkajärvi on pieni ja matala lampi aivan Päijänteen kupeessa. Muuttoaikoina paikan linnusto on monipuolinen ja katetusta lintutornista voi kiikaroida huonollakin säällä. Tornista näkee myös Päijänteen rantaan, missä on usein enemmän lintuja kuin itse järvellä. Vilkkainta aikaa on huhti-toukokuu, jolloin lammella levähtää paljon vesilintuja ja satunnaisemmin kahlaajia. Kesällä on hiljaisempaa. Juurikkajärven lintutorni on osa Haukankierrosta. Haukankierros on suosittu, 12 km pitkä maastoon keltaisin maalimerkein viitoitettu luontopolku. Reitin varrella on mm. Haukanvuori, jolta on näkymiä Päijänteelle 3. Kuva 6: Juurikkajärven lintutorni. Kuva: Tuomo Pihlaja Lajisto: Kevätmuuton aikaan vesilinnut ja kahlaajat. Kesällä peltolinnut ja yölaulajat. Harvinaisin paikalla tavattu lintu on ristisorsa. Juurikkajärvessä on 90 luvulle asti ollut satojen pesien naurulokkiyhdyskunta, joka on sittemmin hävinnyt luontaisesti. Yhdyskunta sijaitsi välittömästi suunnittelualueen länsipuolella. Nykyisellään järvellä pesii sorsalintuja ja vakituisesti pesivä laulujoutsen. Sorsalintujen lisäksi alueella pesii silkkiuikku ja nokikana. Kaavamuutokset eivät olennaisesti muuta Juurikkajärven nykytilaa. Suunnittelualueella on jo käytössä oleva rakennuspaikka, jolla tapahtuva toiminta ei ole häirinnyt alueen linnustoa. 3

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 7 (17) Kuva 7: Maastonmuodostus korkeuskäyrin. Kuvassa sinisellä näkyy maakuntakaavan merkintöjen pohjana oleva apukartan mukainen Juurikkajärven suojelualueen rajaus. Kuva 8: Alueen topografia suhteessa laajempaan ympäristöön. Mantereen puolella Uusi-Kurkelan maiseman luovat Lahdenvuori, Pellonpään vuori, Haukkavuori, Paskomäki ja Sihverinvuori.

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 8 (17) Rakennettu ympäristö Alueella on rantasauna, grillikatos ja vastapäisestä saaresta siirretty jalasmökki. Sauna on ollut paikallaan 50 luvulta asti. Kuva 9: Indeksikartan kuvaussuunta 220 Kuva 10: Indeksikartan kuvaussuunta 243. Kuva 11: Indeksikartan kuvaussuunta 219. Rakennetun kulttuuriympäristön osalta ei ole tarvetta lisätutkimuksille. Kunnallistekniikka Suunnittelualuetta sivuaa etelässä Hyrkkölän vesiosuuskunnan vesi- ja viemärilinja (äskettäin kaivettu linja näkyy ortoilmakuvassa peltoalueella). Vesiosuuskunnan toiminta-aluetta ei ole vielä vahvistettu.

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 9 (17) Maanomistus Muinaisjäännökset 2005 on alueella tehty kattava muinaisjäännösinventointi. Korkeuskäyrien ja muiden alueen ominaisuuksien perusteella arvioidaan, että muinaisjäännösten selvittäminen ei ole enää tarpeen. Alue on kokonaisuudessaan maanomistajan tilaa Uusi-Kurkela. 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Alueella on voimassa Keski-Suomen maakuntakaava. Ympäristöministeriö vahvisti Keski-Suomen maakuntakaavan ja se sai lainvoiman Suunnittelualueelle ei kohdistu merkintöjä. Alueen vieressä on luontokohdemerkintä S (Juurikkajärvi ranta-alueineen. Suojelutavoitteena on linnustoarvojen säilyttäminen. Suojelutavoitteen toteutuskeinona voi olla ls-lain mukaisen suojelualueen perustaminen tai arvojen turvaaminen kuntakaavoituksella 4 ). Kuva 12: Ote maakuntakaavasta ja suunnittelualueen sijainti. Maakuntakaavaa on täydennetty ja täydennetään vaihemaakuntakaavoilla. VMK1 Ensimmäisessä vaihemaakuntakaavassa on varattu maa-alue Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskukselle. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan Ympäristöministeriö vahvisti kaavan Korkein hallintooikeus hylkäsi kaikki kaavasta tehdyt valitukset Liitto / Reima Välivaara / sähköposti

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 10 (17) Kaavassa ei ole osoitettu aluevarausta suunnittelualueelle. VMK2 Toisen vaihekaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saanti yhdyskunta- ym. rakentamiseen sekä suojella samalla arvokkaita harju-, kallio- ja moreenialueita. Ympäristöministeriö vahvisti 2. vaihemaakuntakaavan maakuntavaltuuston hyväksymässä muodossa Kaava sai lainvoiman KHO:n hylättyä kaavasta tehdyn valituksen. Kaavassa ei ole merkintöjä suunnittelualueelle. Alueen eteläpuolella on ge/1 merkintä. Kuva 13: Ote vaihemaakuntakaavasta 2 ja suunnittelualueen sijainti VMK3 Kolmas vaihemaakuntakaava osoittaa alueita turvetuotannolle ja suojelee samalla arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistojen alueet. VMK3 on maakuntavaltuuston hyväksymä mutta ei vielä lainvoimainen. Kaavassa ei osoiteta suunnittelualueelle aluevarausta. Kuva 14: Ote vaihemaakuntakaavasta 3 ja suunnittelualueen sijainti VMK4 Neljäs vaihemaakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. VMK4 on maakuntavaltuuston hyväksymä mutta ei vielä lainvoimainen. Suunnittelualuetta koskien ei ole merkintöjä.

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 11 (17) Yleiskaava Kuva 15: Ote vaihemaakuntakaava 4:stä ja suunnittelualueen sijainti Alueella on voimassa Korpilahden kunnan hyväksymä oikeusvaikutteinen Päijänteen rantayleiskaava, osat I ja II (osa-alue)5. Rantaosayleiskaava on tullut voimaan Kuva 16: Ote voimassa olevasta rantaosayleiskaavasta. Yleiskaavassa suunnittelualueelle on osoitettu kaksi rakennuspaikkaa RA2 ja suojelualuetta SL. Yleiskaava on ohjeena ranta-asemakaavaa laadittaessa. Ranta-asemakaavan laadinnan yhteydessä tulee perusteltavaksi osayleiskaavaan merkittyjen rakennuspaikkojen siirtäminen esitetylle paikalle ja niiden vaikutus luontokohteeseen Vireillä oleva Jyväskylän yleiskaava 6 Jyväskylän yleiskaava on vireillä. Yleiskaavaehdotus 2 on ollut nähtävillä Yleiskaavan tullessa voimaan Päijänteen rantayleiskaava jää voimaan nykyisellään. 5 Oiva - Ympäristö- ja paikkatietopalvelu 6

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 12 (17) Jyväskylän yleiskaavaa varten tehtyjä ja vielä tekeillä olevia selvityksiä: Voimassa asemakaava Rakennusjärjestys Pohjakartta Ekologinen viherverkkoselvitys ESSU-selvitys Isot tiehankkeet Kaupallinen palveluverkkoselvitys Kivat naapurit-selvitys MASSU-selvitys Mitoitusselvitys Maisema- ja viheralueselvitys Tilaa vaativa kauppa Vaikutusten arviointi Alueelle ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Niiltä osin kuin yleiskaavalla ei muuta määrätä, noudatetaan suunnittelualueella Jyväskylän voimaan tullutta rakennusjärjestystä. Rakennusjärjestys on luettavissa kaupungin www-sivuilta. Jyväskylän kaupunki on laatinut alueelle pohjakartan. Pohjakartan tasokoordinaatistojärjestelmä on ETRS-GK26. Y-koordinaatista on poistettu projektiokaistasta tuleva Korkeusjärjestelmä on N2000. Pohjakartan hyväksyy kaupungingeodeetti Erja Saarivaara. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Ranta-asemakaavan laatimisen syynä on että voimassa olevassa oikeusvaikutteisessa rantayleiskaavassa alueelle osoitetut kaksi rantarakennuspaikkaa sijaitsevat alavalla ja osin rakennuskelvottomalla alueella. Maanomistajat ovat lisäksi suunnitelleet kesäasunnon rakentamista vanhan sauna/kesänviettopaikan kohdalle, jolle voimassa olevassa yleiskaavassa ulottuu suojelualue (SL). Yleiskaavan suojelualue on ilmeisesti rajattu seutukaavassa olleen aluerajauksen perusteella. Seutukaava on kumoutunut maakuntakaavan myötä. Maakuntakaavassa suojelualuevaraus on korvattu kohdemerkinnällä. Maakuntakaavan kohdemerkintä ei kohdistu aiotuille rakennuspaikoille. Kaupunki ja ELY-keskus esittivät ranta-asemakaavan laatimista. Työn yhteydessä tarkistetaan luontoalueen nykyinen rajaustulkinta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavan laadinta on käynnistetty maanomistajan päätöksellä. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Ranta-asemakaavaan liittyvän osallistumis- ja arviointisuunnitelman (liite) mukaisesti. Suunnittelukohteella ei ole kuivalla maalla rajanaapureita, se sisältyy yhden kiinteistön sisälle. Suunnittelualuetta kiertävä vesialue kuuluu valtiolle (Metsähalli-

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 13 (17) tus 7 ), jota kuullaan maanomistajana. Rannalla on myös vesijättöä, josta on tehty vesijätön ja rantaruohikoiden jako (Hyrkkölän jakokunta). Juurikkajärvessä on monta maan(veden)omistajaa Viranomaisyhteistyö ELY-keskus on todennut ranta-asemakaavan laatimisen tarpeen ennen vireille tuloa. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty Asianosaisille viranomaisille varataan tilaisuus lausunnon antamiseen kaavan luonnos- ja ehdotusvaiheissa. Viranomaisneuvottelu järjestetään tarvittaessa sen jälkeen, kun kaavaehdotus on ollut nähtävillä ja sitä koskeva palaute on saatu. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Siirtää rantayleiskaavan rakennuspaikat ranta-asemakaavassa paremmille paikoille. Voimassa olevassa yleiskaavassa osoitetut rakennuspaikat osoitetaan rantaasemakaavassa muuhun käyttöön. Juurikkajärven linnustoarvojen säilymisen tarkistaminen. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Ranta-asemakaavan laatimisen vaihtoehtona on rakennusten sijoittaminen voimassa olevan rantaosayleiskaavan mukaisesti. Rakennuspaikat ovat sekä alavia että pehmeitä ja siten huonosti rakentamiseen soveltuvia. Rakennuspaikkojen siirtovaihtoehdoista on kysytty neuvoa kaupungilta ja ELYkeskukselta, jotka ovat suositelleet asian ratkaisemista ranta-asemakaavan laatimisella. Hankkeen mitoituksen, suunnittelualueen koon ja maastonmuotojen johdosta rakennuspaikkojen sijoitukselle ei ole muita mielekkäitä vaihtoehtoja kuin esitetty. Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Täydentyy prosessin aikana. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Ranta-asemakaavalla osoitetaan kaksi RA tonttia. Rantaosayleiskaavassa olleiden rakennuspaikkojen kohta osoitetaan maa- ja metsätalousalueeksi M. RA tonttien rantavyöhyke määrätään istutettavaksi / säilytettäväksi. Kaavan pinta-ala on m² = 1,3 ha. Kaavassa on 2 RA tonttia, joiden pinta-alat ovat m² ja m². Rakennusoikeus on kaavamääräyksen mukaan enintään 8 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 250 kem². Rakennusoikeudet ovat näin määräten tonteilla 223 kem² ja 250 kem², yhteensä 473 kem². 7 Usein Seppo Manninen / Luontopalvelut

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 14 (17) Emätilaselvitys M alueen pinta-ala on m². Koko kaava-alueen aluetehokkuus on 0,04. Korttelialueen tehokkuus on 0,07. Rantarakentamisen tasapuolisuus on selvitetty rantaosayleiskaavoituksen yhteydessä emätila(aik.kantatila-)selvityksellä. Kuva 17: Ote Päijänteen RYK:n emätilaselvityksestä. Kuva 18: RYK:n mitoitusperiaatteet

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 15 (17) Kuva 19: Uusi-Kurkela -tilan palstat ja määräalat kartalla 5.2 Kaavan vaikutukset Yhdyskuntarakenne Ranta-asemakaavalla ei ole vaikutusta jo aiemmin maakunta- ja yleiskaavatasolla ratkaistuun yhdyskuntarakenteeseen koska mitoitus pysyy samana Rakennettuun ympäristö Luonto Rakennettu ympäristö alueella kaksinkertaistuu toteutumisen myötä. Kaavan toteutumisen myötä kaadetaan jonkun verran puustoa rakennusten kohdalta. Koska kyseessä on lomarakentaminen ja viihtyvyyteen halutaan panostaa, pyritään todennäköisesti luontoa mahdollisimman paljon säästävään rakennustapaan. Suojelualuerajauksen reunaan sijoittuu nykyiselläänkin ihmistoimintaa (viljelyssä oleva pelto ja vanha rakennuskanta). Todennäköisesti vesilinnustoon kohdistuvat ihmisen aiheuttamat häiriövaikutukset eivät merkittävästi muutu nykyisestä. Rakennusvaiheessa rakentamismelu voi jossain määrin karkottaa väli-

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 16 (17) Maisema aikaisesti alueella levähtävää tai pesivää linnustoa. Vaikutus on ohimenevä. Rantavyöhyke säilyy puustoisena, mikä vähentää vaikutusta järvimaisemaan päin. Rakennukset sijoittuvat pellon ja puuston rajalle ja ovat mittasuhteiltaan hillityt. Maisema ei muutu merkittävästi Liikenne ja tekninen huolto Talous Alueen läpi peruskartassa kulkeva vanha kyläkunnan tiekunnan tie on 70 luvun lopulla siirretty metsän reunaan. Tie on enää tilan käytössä, salmen yli johtava silta on lahonnut käyttökelvottomaksi eikä ole enää liikennöitävissä. Myös vastarannalla sillan kohdalta on tie kynnetty pois. Ranta-asemakaavan toteutumisen vaikutus liikennemäärään on vähäinen, n. 1-2 ajoneuvon verran kasvattava. Uusia liikenneväyliä ei ole tarpeen rakentaa. Alueen läheisyyteen ulottuu äskettäin rakennettu vesihuoltolinja (näkyy ilmakuvassa pellolla). Kun vesiosuuskunnan toiminta-alue hyväksytään ja jos rakennukset kuuluvat sen piiriin, on toiminta-alueella oleva kiinteistö liitettävä laitoksen vesijohtoon ja jätevesiviemäriin. Liittyminen on tarpeellista paitsi ympäristön niin myös vesihuoltolaitoksen toimintaedellytysten takia. Vesihuoltolainsäädäntö tulee noudatettavaksi, vaikkei siitä olisi erikseen mainintaa kaavamääräyksissä. Tarvittaessa rakennukset ovat suhteellisen helposti liitettävissä vesihuoltoverkkoon. Ranta-asemakaavan toteutuminen tukee lähialueen taloutta erityisesti rakentamisen edellyttämien investointien kautta Terveys ja turvallisuus Ei merkittävää vaikutusta. Lisääntyneen asutuksen myötä alue voidaan kokea hieman turvallisempana Eri väestöryhmien toimintamahdollisuudet lähiympäristössä Ei merkittävää vaikutusta Sosiaalisiin olot ja kulttuuri Ei merkittävää vaikutusta. 5.3 Ympäristön häiriötekijät Ympäristössä ei ole häiriötekijöitä eikä ranta-asemakaava luo merkittävää häiriötekijää ympäristölle. 5.4 Kaavamerkinnät ja määräykset 5.5 Nimistö Kaavamerkinnät ja määräykset ovat pääosin ympäristöministeriön aihetta käsittelevän oppaan mukaiset. Kaavamerkinnät ja määräykset ovat kiinteästi kaavakartan yhteydessä. Alueelle ei sijoitu uusia katuja, nimettyjä puistoja tai muita alueita.

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 17 (17) 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Alueen toteutumista ohjaavat kaavamerkinnät ja määräykset. Niiltä osin kuin niissä ei muuta määrätä, noudatetaan kaupungin rakennusjärjestystä, maankäyttö- ja rakennuslakia sekä Suomen rakentamismääräyskokoelmaa. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Alueen rakentumisen ajankohta on maanomistajan päätettävissä. Kaavamääräyksen mukaisesti alimman lattiatason tulee olla vähintään 1 m ylävesirajaa korkeammalla. Ellei ylävesirajaa ole tiedossa, on alimman lattiatason oltava vähintään 1,7 m keskiveden korkeudesta. Alin suositeltava rakentamiskorkeus Päijänteen rannalla on yleensä +80,94 (N2000). 6.3 Toteutuksen seuranta Alueen toteutumista ranta-asemakaavan mukaisesti valvoo ja ohjaa Jyväskylän kaupungin rakennusvalvonta rakennuslupamenettelyn kautta. FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy