Uusi-Kurkelan rantaasemakaava

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Uusi-Kurkelan rantaasemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22840

2 1 (12) Sisältö 1 Suunnittelutehtävä ja tavoitteet Suunnittelu- ja vaikutusalue Ranta-asemakaavan laatimisen tarve ja tavoitteet Lähtökohdat Alueen yleiskuvaus Kunnallistekniikka Juurikkajärvi Suunnittelutilanne Vuorovaikutusmenettelyt Osalliset Vireille tulo Tiedottaminen Luonnosvaihe Kaavaehdotus Hyväksyminen Viranomaisyhteistyö Selvitykset Tehdyt selvitykset Tehtävät selvitykset Vaikutusten arviointi Arvioitavat vaikutukset Vaikutusten arviointimenetelmät Osallistuminen vaikutusten arviointiin Kaavaprosessin eteneminen Ohjelmointi ja aineiston hankinta marraskuu 2013 toukokuu Kaavan valmisteluvaihe ja asemakaavaluonnos kesäkuu Asemakaavaehdotus elokuu Hyväksymiskäsittely syyskuu Lisätiedot Jyväskylän kaupunki Kaavaa laativa konsultti Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta... 12

3 2 (12) Uusi-Kurkelan ranta-asemakaava 1 SUUNNITTELUTEHTÄVÄ JA TAVOITTEET 1.1 Suunnittelu- ja vaikutusalue Uusi-Kurkelan ranta-asemakaavan laadinta on aloitettu maanomistajien päätöksellä marraskuussa Ranta-asemakaava koskee tilaa (Uusi Kurkela). Suunnittelualueen pinta-ala on 1,3 ha ja se sijaitsee 3 km Korpilahden keskustasta kaakkoon. Kuva 1: Suunnittelualueen sijainti peruskartalla (MML 2013) Suunnitelman vaikutukset kohdistuvat naapurikiinteistöjen lisäksi lähivastarannoille. 1.2 Ranta-asemakaavan laatimisen tarve ja tavoitteet Ranta-asemakaavan laatimisen syynä on alueella voimassa olevan oikeusvaikutteisen rantayleiskaavan tarkentaminen. Rantayleiskaavassa alueelle osoitetut kaksi rantarakennuspaikkaa sijaitsevat alavalla ja osin rakennuskelvottomalla alueella. Maanomistajat ovat suunnitelleet kesäasunnon rakentamista vanhan sauna/kesänviettopaikan kohdalle, jolle voimassa olevassa yleiskaavassa ulottuu suojelualue (SL). Yleiskaavan suojelualue on ilmeisesti rajattu seutukaavassa olleen aluerajauksen perusteella. Seutukaava on kumoutunut maakuntakaavan myötä. Maakuntakaavassa suojelualuevaraus on korvattu kohdemerkinnällä (Kuva 6). Maakuntakaavan kohde-

4 3 (12) merkintä ei kohdistu aiotuille rakennuspaikoille. Luontoalueen nykyistä rajaustulkintaa on tiedusteltu Keski-Suomen Liitolta. Oletettavaa on, että suojelutarve kohdistuu rantavyöhykkeelle, ranta-asemakaavan suunnittelualueen ulkopuolelle. Kuva 2: Suunnittelualue peruskartalla (MML 2013) Jyväskylän kaupungin kaavoittaja ja Keski-Suomen ELY-keskuksen viranomainen ovat todenneet, että asian ratkaiseminen vaatii ranta-asemakaavan laatimisen. Maanomistajien tavoitteena on siirtää rantayleiskaavan rakennuspaikat seuraavassa kuvassa esitettyihin kohtiin: Kuva 3: Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta ja kohdat, joihin rakennuspaikat on tavoitteena siirtää. Ranta-asemakaava-alue rajataan siten, että voimassa olevassa yleiskaavassa osoitetut rakennuspaikat osoitetaan muuhun käyttöön.

5 4 (12) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueella on yksi rakennettu kiinteistö ja siihen sisältyy 200 m Päijänteen Kirkkoselän rantaviivaa. Alue on puoliksi peltoa ja alavaa rantavyöhykettä. Alueen pohjoisosassa on pienehkö kukkula. Alueen läpi kulkenut vanha kyläkunnan tiekunnan tie on 70 luvun lopulla siirretty metsän reunaan. Tie on enää tilan käytössä, salmen yli johtava silta on lahonnut käyttökelvottomaksi eikä ole enää liikennöitävissä. Myös vastarannalla sillan kohdalta on tie kynnetty pois. Alueella ei ole enää läpikulkumahdollisuutta. Kuva 4: Jyväskylän kaupungin ortoilmakuva, suunnittelualue on rajattu punaisella ja tavoitetontit (1 ja 2) merkitty. Ortokuvan eteläosa (kuvassa ruskeampi alue) on Maanmittauslaitoksen aineistoa. 2.2 Kunnallistekniikka 2.3 Juurikkajärvi Suunnittelualuetta sivuaa etelässä Hyrkkölän vesiosuuskunnan vesi- ja viemärilinja (juuri kaivettu linja näkyy ortoilmakuvassa peltoalueella). Vesiosuuskunnan toiminta-aluetta ei ole vielä vahvistettu. Alueen lounaispuolella n. 150 m päässä (kts. Kuva 2) on Juurikkajärven lintutorni. Hyrkkölän Juurikkajärvi on pieni ja matala lampi aivan Päijänteen kupeessa. Muuttoaikoina paikan linnusto on monipuolinen ja katetusta lintutornista on hyvä kiikaroida huonollakin säällä. Tornista näkee myös Päijänteen rantaan, missä on usein enemmän lintuja kuin itse järvellä. Vilkkainta aikaa on huhti-toukokuu, jolloin lammella levähtää paljon vesilintuja ja satunnaisemmin kahlaajia. Kesällä on hiljaisempaa.

6 5 (12) Juurikkajärven lintutorni on osa Haukankierrosta. Haukankierros on suosittu, 12 km pitkä maastoon keltaisin maalimerkein viitoitettu luontopolku. Reitin varrella on mm. Haukanvuori, jolta on upeita näkymiä Päijänteelle 1. Kuva 5: Juurikkajärven lintutorni. Kuva: Tuomo Pihlaja Lajisto: Kevätmuuton aikaan vesilinnut ja kahlaajat. Kesällä peltolinnut ja yölaulajat. Harvinaisin paikalla tavattu lintu on ristisorsa. 2.4 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Alueella on voimassa Keski-Suomen maakuntakaava. Ympäristöministeriö vahvisti Keski-Suomen maakuntakaavan ja se sai lainvoiman Suunnittelualueelle ei kohdistu merkintöjä. Alueen vieressä on luontokohdemerkintä S (Juurikkajärvi ranta-alueineen. Suojelutavoitteena on linnustoarvojen säilyttäminen. Suojelutavoitteen toteutuskeinona voi olla ls-lain mukaisen suojelualueen perustaminen tai arvojen turvaaminen kuntakaavoituksella 2 ). Kuva 6: Ote maakuntakaavasta ja suunnittelualueen sijainti Liitto / Reima Välivaara / sähköposti

7 6 (12) Maakuntakaavaa on täydennetty ja täydennetään vaihemaakuntakaavoilla. VMK1 Ensimmäisessä vaihemaakuntakaavassa on varattu maa-alue Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskukselle. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan Ympäristöministeriö vahvisti kaavan Korkein hallintooikeus hylkäsi kaikki kaavasta tehdyt valitukset Kaavassa ei ole osoitettu aluevarausta suunnittelualueelle. VMK2 Toisen vaihekaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saanti yhdyskunta- ym. rakentamiseen sekä suojella samalla arvokkaita harju-, kallio- ja moreenialueita. Ympäristöministeriö vahvisti 2. vaihemaakuntakaavan maakuntavaltuuston hyväksymässä muodossa Kaava sai lainvoiman KHO:n hylättyä kaavasta tehdyn valituksen. Kaavassa ei ole merkintöjä suunnittelualueelle. Alueen eteläpuolella on ge/1 merkintä. Kuva 7: Ote vaihemaakuntakaavasta 2 ja suunnittelualueen sijainti VMK3 Kolmas vaihemaakuntakaava osoittaa alueita turvetuotannolle ja suojelee samalla arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistojen alueet. VMK3 on maakuntavaltuuston hyväksymä mutta ei vielä lainvoimainen. Kaavassa ei osoiteta suunnittelualueelle aluevarausta. Kuva 8: Ote vaihemaakuntakaavasta 3 ja suunnittelualueen sijainti

8 7 (12) VMK4 Neljäs vaihemaakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. VMK4 on maakuntavaltuuston hyväksymä mutta ei vielä lainvoimainen. Suunnittelualuetta koskien ei ole merkintöjä Yleiskaava Kuva 9: Ote vaihemaakuntakaava 4:stä ja suunnittelualueen sijainti Alueella on voimassa Korpilahden kunnan hyväksymä oikeusvaikutteinen Päijänteen rantayleiskaava, osat I ja II (osa-alue)3. Rantaosayleiskaava on tullut voimaan Kuva 10: Ote voimassa olevasta rantaosayleiskaavasta. Yleiskaavassa suunnittelualueelle on osoitettu kaksi rakennuspaikkaa RA2 ja suojelualuetta SL. 3 Oiva - Ympäristö- ja paikkatietopalvelu

9 8 (12) Yleiskaava on ohjeena ranta-asemakaavaa laadittaessa. Ranta-asemakaavan laadinnan yhteydessä tulee perusteltavaksi osayleiskaavaan merkittyjen rakennuspaikkojen siirtäminen esitetylle paikalle ja niiden vaikutus luontokohteeseen Vireillä oleva Jyväskylän yleiskaava 4 Jyväskylän yleiskaava on vireillä. Yleiskaavaehdotus on nähtävillä Yleiskaavan tullessa voimaan Päijänteen rantayleiskaava jää voimaan nykyisellään. Jyväskylän yleiskaavaa varten tehtyjä ja vielä tekeillä olevia selvityksiä: Voimassa asemakaava Rakennusjärjestys Pohjakartta Ekologinen viherverkkoselvitys ESSU-selvitys Isot tiehankkeet Kaupallinen palveluverkkoselvitys Kivat naapurit-selvitys MASSU-selvitys Mitoitusselvitys Maisema- ja viheralueselvitys Tilaa vaativa kauppa Vaikutusten arviointi Alueelle ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Niiltä osin kuin yleiskaavalla ei muuta määrätä, noudatetaan suunnittelualueella Jyväskylän voimaan tullutta rakennusjärjestystä. Rakennusjärjestys on luettavissa kaupungin www-sivuilta. Jyväskylän kaupunki on laatinut alueelle pohjakartan. Pohjakartan tasokoordinaatistojärjestelmä on ETRS-GK26. Y-koordinaatista on poistettu projektiokaistasta tuleva Korkeusjärjestelmä on N2000. Pohjakartan hyväksyy kaupungingeodeetti Erja Saarivaara. 3 VUOROVAIKUTUSMENETTELYT 3.1 Osalliset Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä ranta-asemakaavassa osallisia ovat: Maanomistajat ja asukkaat Kaava-alueen maanomistajat ja asukkaat Kaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maanomistajat ja asukkaat Ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. 4

10 9 (12) 3.2 Vireille tulo 3.3 Tiedottaminen 3.4 Luonnosvaihe 3.5 Kaavaehdotus 3.6 Hyväksyminen Viranomaiset ja yhteisöt Keski-Suomen ELY -keskus Keski-Suomen liitto Keski-Suomen museo Jyväskylän kaupunki Maankäyttö Liikenne ja viheralueet Rakentaminen ja ympäristö Rakennusvalvonta Muut osalliset Hyrkkölän vesiosuuskunta Metsähallitus (rajoittuvan vesialueen maanomistaja) Sähkö- ja teleyhtiöt Kaavan vireille tulosta kuulutetaan kohdassa 3.3 Tiedottaminen kuvatulla tavalla. Kaavasta tiedottaminen tehdään kaupungin ilmoitustaululla, Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä ja tarvittaessa erillistiedoksiannolla ulkopaikkakuntalaisille osallisille. Lisäksi kaavatyön etenemistä ja suunnitelmia voi tarkastella Jyväskylän kaavoitusosaston www-sivuilla osoitteessa Luonnosvaiheessa sekä kaavoituksen myöhemmissä vaiheissa tullaan tarvittaessa neuvottelemaan osallisten kanssa. Kaavaluonnosvaiheen MRA 30 :n mukaisesta nähtävillä olosta tiedotetaan osallisille kirjallisesti sekä yleisesti Keskisuomalaisessa julkaistavalla kuulutuksella. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavan valmisteluaineisto asetetaan kuulutuksella nähtäville Jyväskylän kaupungin Rakentajantalon palvelupiste Hannikaiseen sekä Korpilahden yhteispalvelupisteeseen. Luonnosvaiheen aikana osallisille varataan mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavahankkeesta kirjallisena kaupungin yhdyskuntatoimen kirjaamoon kuulutuksessa ilmoitettuun määräaikaan mennessä. Kaavasta pyydetään lausunnot viranomaisilta. Kaavaehdotus pidetään virallisesti nähtävillä (MRL 65 ) 30 päivää Jyväskylän kaupungin Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa sekä Korpilahden yhteispalvelupisteessä. Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoitusosaston www-sivuilla. Osallisille varataan mahdollisuus muistutusten ja lausuntojen antamisen. Kaavaehdotuksesta annetut mielipiteet (muistutukset) toimitetaan kirjallisena kaupungin yhdyskuntatoimen kirjaamoon kuulutuksessa ilmoitettuun määräaikaan mennessä. Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat toimittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavaehdotuksen. Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan Keskisuomalaisessa. Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.

11 10 (12) 3.7 Viranomaisyhteistyö 4 SELVITYKSET MRL 66 :n 2 momentissa tarkoitettu aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Tarvittaessa pidetään viranomaisneuvottelu myös ehdotusvaiheessa. Kaavoitusprosessin aikana ollaan yhteistyössä lausuntoviranomaisten ja kaupungin hallintokuntien kanssa sekä pidetään tarvittavat neuvottelut. 4.1 Tehdyt selvitykset Kaavan laadinnassa hyödynnetään olevia selvityksiä: Voimassa olevaa rantayleiskaavaa varten tehdyt selvitykset Korpilahden kunnan arkeologinen perusinventointi, v FM Johanna Seppä Korpilahden maisemaselvitys, Ulla Tuimala opinnäytetyö v Korpilahden maankäytön esiselvitys 2008 (ESSU) Jyväskylän yleiskaavaa varten tehdyt selvitykset 4.2 Tehtävät selvitykset Kaavan suhde yleiskaavaan ja kunnan muuhun suunnitteluun Alin rakentamiskorkeus Teknisen huollon järjestäminen Alueen läheisyydessä sijaitsevan luontokohteen merkittävyys ja laajuus Aluetta koskien, jolle kaava laaditaan, tehdään luontoselvitys. Selvityksessä voidaan mahdollisuuksien mukaan hyödyntää jo tehtyjä maastokäyntejä 5 / maakuntaliiton olevia tietoja. Selvitykset laaditaan olemassa olevaan tietoon pohjautuen ja raportoidaan kaavaselostuksessa. 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 5.1 Arvioitavat vaikutukset Kaavan vaikutuksia arvioidaan suhteessa seuraaviin asioihin: yhdyskuntarakenteeseen rakennettuun ympäristöön luontoon maisemaan liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen talouteen terveyteen ja turvallisuuteen eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin 5.2 Vaikutusten arviointimenetelmät Arviointimenetelmänä on oleviin tietoihin pohjautuva asiantuntija-arviointi. Arvioinnit esitetään kaavaselostuksessa. Sosiaalisia vaikutuksia tarkastellaan lomaja vakituisen asumisen suhteen sekä alueen yleisen viihtyisyyden kannalta. 5 kaupungin ympäristönsuojelusuunnittelijan maastokäynti

12 11 (12) 5.3 Osallistuminen vaikutusten arviointiin Osalliset voivat osallistua vaikutusten arviointiin mielipiteiden ja muistutusten muodossa kuulemisvaiheiden aikana. 6 KAAVAPROSESSIN ETENEMINEN 6.1 Ohjelmointi ja aineiston hankinta marraskuu 2013 toukokuu 2014 Lähtöaineiston kokoaminen Luonto- ja maisemaselvitys (tarvittaessa) Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) laatiminen Viranomaisneuvottelu Vireille tulon kuuluttaminen ja OAS:n asettaminen nähtäville Osalliset voivat kommentoida OAS:n riittävyyttä 6.2 Kaavan valmisteluvaihe ja asemakaavaluonnos elo - syyskuu Asemakaavaehdotus lokakuu Hyväksymiskäsittely joulukuu 2014 Perusselvitykset (olevien tietojen kokoaminen) Kaavaluonnoksen laatiminen Aineistotoimitukset kaupungille Valmisteluvaiheen kuuleminen, kaavaluonnos nähtävillä 30 päivän ajan Viranomaisilta pyydetään lausunnot Osalliset voivat jättää mielipiteensä kuulemisen aikana Kaupunki välittää kaavasta saadun palautteen kaavaa laativalle konsultille Palaute, ja miten se huomioidaan kaavaehdotuksessa, kirjataan selostukseen. Kaavakartan ja selostuksen laatiminen, seurantalomake Aineistotoimitukset kaupungille Asemakaavaehdotuksen nähtäville panosta kuulutetaan Asemakaavaehdotus on nähtävillä 30 päivän ajan Osalliset voivat jättää asemakaavaehdotuksesta muistutuksen Viranomaisilta pyydetään lausunnot Muistutuksiin ja lausuntoihin laaditaan kirjalliset vastineet Kaavan viimeistely Jos merkittäviä muutoksia, asetetaan uudelleen nähtäville tai asianomaisten erilliskuuleminen Viranomaisneuvottelu tarvittaessa Aineistotoimitukset kaupungille Kaupunki hyväksyy kaavan Hyväksymisestä kuulutetaan Valitusajan jälkeen (1 kk) kaavan voimaan tulo kuulutetaan

13 12 (12) 7 LISÄTIEDOT 7.1 Jyväskylän kaupunki Rakentajantalo, Hannikaisenkatu 17 PL 233, Jyväskylä Suunnitteluinsinööri Arto Sipinen (014) arto.sipinen@jkl.fi 7.2 Kaavaa laativa konsultti FCG Finnish Consulting Group Oy Puistokatu 2a Jyväskylä Arkkitehti Tuomo Järvinen tuomo.jarvinen@fcg.fi 8 PALAUTE OSALLISTUMIS- JA ARVISTA Osallisilla on mahdollisuus antaa OAS:sta palautetta kirjallisesti tai suullisesti kaavaehdotuksen nähtävillä oloon saakka. Osallisilla on MRL 64 :n nojalla oikeus ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville esittää Keski-Suomen ELY-keskukselle neuvottelun käymistä OAS:n riittävyydestä. Työn kuluessa OAS:aa tarkistetaan tarvittaessa. FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy