SUOME U H ILUMUS OSÄÄTIÖ

Transkriptio

1 SUOME U H ILUMUS OSÄÄTIÖ OIMI AK RTOMUS 2012

2 1/22 MUSEONJOHTAJAN VUOSIKATSAUS Suomen Urheilumuseosäätiön palvelujen asiakasmäärät lisääntyivät toimintavuoden aikana. Erityisen merkittävä lisäys oli verkkopalvelujen käyttäjämäärissä. Tämä johtunee sivuilla olevan digitoidun materiaalin kasvusta ja sosiaalisen median, lähinnä Facebookin, käytön lisääntymisestä museon tiedotustoiminnassa. Museon näyttelykävijöiden määrä on vakiintunut yli 20 OOO:een ja säätiön julkaisujen myynti saavutti kaikkien aikojen ennätyksen. Säätiön julkaisu- ja tutkimustoiminta oli toimintavuonna poikkeuksellisen vilkasta. Säätiön palvelujen kokonaiskäyttäjämäärää ei ole aikaisemmin pystytty tarkasti laskemaan. Vuonna 2012 otettiin käyttöön tuottavuus- ja tehokkuusmittarit, joiden avulla toimintaa pystytään paremmin arvioimaan ja kehittämään. Tunnuslukutaulukoista voi todeta, että säätiön palvelujen käyttäjämäärä vuonna 2012 oli noin asiakasta. Luvusta puuttuvat henkilökunnan suorittamat yksittäiset, lyhyet tiedonhaut ja esimerkiksi henkilökunnan pitämien esiteimien ja luentojen kuulijakunta. Tuottavuus- ja tehokkuusmittaristo tunnuslukutaulukoineen on esitetty toimintakertomuksen liiteosiossa. Suomen Urheilumuseosäätiön uusi riskikartoitus annettiin hallitukselle tiedoksi lokakuussa. Tunnistettaviksi riskeiksi nousivat rikos- ja turvallisuusohjeistuksen sisäistäminen, kiinteistön vesivahingot, valtionavun perusteiden muuttuminen ja Urheilumuseon laajennuksesta seuraavat talousriskit. Tunnistetuista riskeistä tehtiin riskienhallintasuunnitelma. Urheilumuseon vanhimmassa osassa, nykyisessä sisääntuloaulassa, oli havaittu vesivahinkoja useaan kertaan. Vahingot johtuivat kattorakenteiden eristeiden rikkoontumisesta ja rakenteiden hiusmurtumista. Stadion-säätiö käynnisti katon ja murtumien korjaamisen syksyllä ja työ valmistuu kevättalvella Urheilumuseon kiinteistön osalta toinen merkittävä riski on vanha ilmastointijärjestelmä. llmastoinnin ongelmat vaikuttavat suoraan tilojen lämpötila- ja kosteusarvoihin. Ilmastointijärjestelmän uusiminen on syytä ajoittaa Olympiastadionin saneerausvaiheeseen. Olympiastadionin uudistushankkeella on suuri merkitys Urheilumuseon lähivuosien toimintaan. Urheilumuseosäätiö on toimittanut Stadion-säätiölle tilatarvekartoituksen. Kartoitus on mukana Olympiastadionin tarveselvityksessä, jonka mukaan museon nykyiset 3880 bruttoneliömetrin tilat lisääntyisivät hieman vajaalla tuhannella bruttoneliöllä. Museon tilojen laajennus kohdentuu erityisesti asianmukaisiin opetus-, erikoisnäyttely- ja varastotiloihin. Laajennuksen tarkka aikataulu varmistuu vuoden 2013 loppupuolella ja rakennustyöt alkanevat vuoden 2015 syksyllä. Urheilumuseosäätiön on varauduttava siihen, että suurin osa palveluista on suljettuna lähes vuoden rakennustöiden aikana. Riskikartoituksessa tunnistettiin laajennuksen talousriskeinä toiminnan väliaikainen keskeytys, mahdollinen vuokran nousu ja perusnäyttelyn uudistuksen sekä uusien tilojen kaluston rahoitus. Säätiön johto on jo informoinut opetus- ja kulttuuriministeriön edustajia perusnäyttelyn uudistuksen ja laajennuksen aiheuttamista lisäkustannuksista.

3 Olympiastadionin uudistushanke tarjoaa joka tapauksessa Urheilumuseolle merkittävästi enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. Museon tilat laajenevat paremmin vastaamaan lisääntyviä asiakasmääriä ja Olympiastadionista erilaisine palveluineen tulee merkittävä matkailukohde Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman selvitysmiehen, museonjohtaja Kalle Kallion, selvitys erikoismuseojärjestelmän tilasta ja tulevaisuudesta valmistui syyskuun alussa. Selvityksessä oli useita toimenpide-ehdotuksia, joista Urheilumuseosäätiön kannalta merkittävimmät olivat erikoismuseoiden taseiden vahvistaminen, tutkimusohjelman ylläpitäminen ja Urheilumuseon osalta ehdotus täysin vapaaseen sisäänpääsyyn siirtymisestä. Urheilumuseosäätiön hallitus teki lokakuun kokouksessaan päätöksen vahvistaa säätiön tasetta sellaiselle tasolle, että oma pääoma riittää kahden kuukauden menojen kattamiseen. Oman pääoman vahvistamisella varaudutaan myös mahdolliseen toiminnan keskeytykseen Olympiastadionin uudistamisen yhteydessä. Samassa kokouksessa hallitus teki päätöksen, että erillisen tutkimusohjelman ylläpito ei ole tarkoituksenmukaista, koska tutkimustoiminta on mainittu Urheilumuseosäätiön strategiassa. Vapaan sisäänpääsyn osalta tehtiin kielteinen päätös. Vapaata sisäänpääsyä ei tue esimerkiksi Suomen Museoliiton Museokävijä tutkimus. Suomen Urheilumuseosäätiön organisaatio on säilynyt pääpiirteissään samanlaisena vuodesta Organisaatiomalli perustuu osastojakoon, joka sellaisenaan ei enää vastaa säätiön strategisia päämääriä. Lokakuun kokouksessaan säätiön hallitus teki päätöksen organisaation uusimisesta palvelulähtöiseksi. Organisaatiouudistuksen suunnittelu aloitettiin toimintavuoden lopussa ja tavoitteena on, että uusi malli otettaisiin käyttöön syksyllä ASIAKKAAT JA YHTEISTYÖTAHOT URHEILUMUSEO Urheilumuseolla oli vuonna 2012 yhteensä kävijää (2011: ). Kävijämäärä laski 7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Alle 18-vuotiaita kävijöitä oli yhteensä 9 329, mikä oli 44 prosenttia kaikista kävijöistä. Keskimäärin museossa oli 60 kävijää/päivä (2011: 64) Museokävijät

4 Museo-opetuksen toteuttamilla lasten viikoilla vieraili yhteensä 179 (2011: 205) ryhmää, joissa oli 2903 lasta (2011: 3 571). Kävijämäärän laskuun vaikutti ennen kaikkea lyhennetty tapahtuma-aika: vuonna 2012 tapahtuman kesto oli neljä viikkoa edellisvuotta lyhyempi. Muita museo-opetuspalveluja (muun muassa opastukset, työpajat ja olympiasprintti) käytti yhteensä henkilöä Valokuvapalveluja käytti vuonna 2012 yhteensä 198 asiakasta, joista kuvamyyntiä käytti 142 asiakasta (2011: 93). Säätiön tarjoamien verkkopalvelujen käyttö lisääntyi toimintavuonna noin 55 prosentilla. Kotisivuilla rekisteröitiin kaikkiaan käyntiä (2011: ) ja näyttökertaa (2011: ). Välitön poistumisprosentti sivustolta säilyi edellisvuoden tasolla ollen 48,42. Käynnin keskimääräinen kestoaika lisääntyi 2,52 minuuttiin. Yritystilaisuuksien asiakaskunta muodostui urheiluseuroista ja -liitoista, yrityksistä, yhdistyksistä ja yksityishenkilöistä. Yhteensä museon tiloissa järjestettiin erilaisia asiakastilaisuuksia 164 kappaletta ja niiden kokonaiskävijämäärä oli asiakasta, joista kokoustilassa järjestettyihin tilaisuuksiin osallistui yhteensä henkilöä. Näitä asiakkaita ei ole tilastoitu museon kokonaiskävijämäärään. Yritystilaisuuksia on markkinoitu säätiön yhteistyökumppanin Sodexon kautta jakamalla esitteitä eri messutapahtumissa. Museon näyttelytilassa järjestetyistä asiakastilaisuuksista isoimmat liittyivät Olympiastadionin tapahtumiin, kuten Suomi-Venäjä jääkiekkomaaottelu helmikuussa, yleisurheilun EM-kilpailut kesäheinäkuun vaihteessa ja syksyllä pelatut jalkapallon MM-karsintaottelut. Näiden asiakastilaisuuksien henkilömäärä oli yhteensä Museon päänäyttelysali yleisurheilun EM-kilpailujen aikaan kesäkuun lopussa Vuoden 2012 asiakaskyselyt oli suunnattu opettajille ja päiväkotiryhmien ohjaajille. Yhteensä 52 vastaajaa antoi museolle kouluarvosanaksi 9+. Sanallisissa arvioissa kiitettiin palvelua, opettajille lähetettyjä tiedotteita ja koululaisille toteutettuja tehtävälomakkeita. Suomen Urheilumuseosäätiö teki maaliskuussa 2012 STT-Lehtikuvan kanssa sopimuksen museon valokuva-arkiston valokuvien edelleen myynnistä. Syyskuun loppuun mennessä STT:n myyntialustalle siirrettiin noin 650 Helsingin olympiakisoihin 1952 liittyvää valokuvaa, joiden sisällön kuvailu ja asiasanoitus toteutettiin suomeksi ja englanniksi. STT suorittaa Urheilumuseosäätiölle 50 prosentin korvauksen kertyneestä bruttomyynnistä. Urheilumuseo on yhteistyökumppanina Suomen Urheilugaalassa. Museolla on edustaja gaalan järjestelytoimikunnassa ja Tietopalvelu taustoittaa palkintoehdokkaiden esittelyt. Vuoden 2012 Urheilugaala järjestettiin Urheilumuseo perusti vuonna 2010 Hall of Fame -valintalautakunnan, jonka tehtävänä on vuosittain nimetä vuonna 2009 perustetun sankarigallerian uudet jäsenet. Valintalautakunta

5 4/22 valitsi kokouksessaan Hall of Famen uusiksi jäseniksi Jari Litmasen, Liisa Peltolan (Veijalainen) ja Jukka Uunilan. Urheilumuseolla on yhteistyösopimukset Veikkaus Oy:n, Luottokunnan ja Diacorin kanssa. URHEILUKIRJASTO Urheilukirjaston pitkään vakiintuneina pysyneitä aukioloaikoja muutettiin vuoden 2012 alusta. Lauantai-avoinnapidosta luovuttiin ja vastaavasti keskiviikkoisin kirjastoa pidetään avoinna klo 19 saakka. Kävijämääriin muutoksella ei ollut olennaista vaikutusta. Toimintavuoden aikana kirjaston kävijämäärä oli 1941 (vuonna 2011: 2089}. Kirjaston kävijämäärä on viimeiset viisi vuotta pysynyt lähes samana. Kirjastojärjestelmä WebOrigon sivuilla vieraili 2222 kävijää (2011: 2807). Urheilukirjasto on yhteisöjäsen lnternational Society of Olympic Historians (ISOH) -yhdistyksessä, joka tarjoaa yhteistyöverkoston olympiatiedon vaihtamiseen. URHEILUARKISTO Arkiston käyttäjäprofiilista tehtiin selvitys kävijöiden täyttämien tutkijakorttien perusteella. Asiakas on täyttänyt tutkijakortin tullessaan ensimmäisen kerran arkiston asiakkaaksi. Selvityksen pohjalta tutkijat jakaantuvat prosentuaalisesti seuraavasti: akateemiset tutkijat 17 %, opinnäytetyön tekijät 28 %, urheilujärjestöjen työntekijät 11 %, toimittajat 5 %, sukututkijat 2% ja muut tutkijat 37 %. Muihin tutkijoihin on luettu mm. ei-akateemiset ja historia-alan ulkopuoliset järjestöhistorioitsijat, muiden muistitieto-organisaatioiden, lähinnä museoiden tutkijat, audiovisuaalisten hankkeiden taustatyön tekijät (mm. radio, TV) ja henkilökohtaisista intresseistä lähtöisin olevat kävijät. Selvityksen perusteella tullaan tulevana vuonna kirjamaan käyttötarkoitukset suoraan kävijäkirjaan, johon asiakkaat ovat päivittäin merkinneet päiväyksen lisäksi nimensä, paikkakunnan sekä käytettyjen arkistonmuodostajien nimet. Urheiluarkisto on osallistunut aktiivisesti Kansallisarkiston ja yksityisten keskusarkistojen yhteistyöhön ja yhteisiin tilaisuuksiin. Helmikuussa Mikkelin ammattikorkeakoulun (Mamk) palvelupäällikkö esitteli Yksityiset Keskusarkistot ry:lle Mamkin tarjoamia digitaalisten aineistojen arkisto- ja säilytyspalveluja. Valtionapua saavat yksityiset keskusarkistot vastasivat kesäaikana kahteen laajaan Kansallisarkiston järjestämään kyselyyn. Arkistojen vastauksista laadittiin valtionapuarkistojen toiminnan kokonaisselvitys valtionapujärjestelmän ja valtionapulain uudistamistarpeita varten. Kansallisarkisto järjesti syyskuussa keskustelutilaisuuden kokonaisselvityksen tuloksista. Uudistamisprosessi jatkuu tulevana vuonna. VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI Museon tärkein tiedotuskanava on säätiön verkkosivut. Kaikista ajankohtaisista asioista tiedotettiin pääsivulla. Muita säännöllisesti päivitettäviä asioita olivat näyttelyarkisto, museo-opetuksen tarjonta ja Kuukauden esine. Päivityksiä museon sivuille tehtiin viikoittain.

6 5122 Henkilökunnasta koottu verkkotyöryhmä aloitti ruotsinkielisten verkkosivujen valmistelutyöt. Vuoden 2012 aikana valmistui noin 70 prosenttia ruotsinkielisistä sivuista ja sivut julkaistaan verkossa keväällä Tiedotus kouluille ja päiväkodeille hoidettiin pääosin sähköpostin välityksellä. Laajempia postituksia tehtiin toimintavuoden aikana kolme. Helsingin, Espoon ja Vantaan luokanopettajille sekä kuvaamataidon, historian ja liikunnan opettajille lähetettiin kevättiedote maaliskuussa ja syystiedote elokuussa. Helsingin, Espoon ja Vantaan päiväkodeille sekä peruskoulun 1. ja 2. luokkien luokanopettajille lähetettiin tiedote vuoden 2013 lasten viikaista joulukuussa. Urheilumuseo esitteli museo-opetuspalvelujaan opettajille suunnatuilla Educa-messuilla , jossa museolla oli yhteisosasto Hiihtomuseon kanssa. Tapahtumaa varten toteutettiin esite kouluille ja oppilaitoksille tarjottavista museo-opetuspalveluista. Maksullista mainontaa tehtiin valikoidusti lehdissä, Helsingin keskeisimmissä turistikartoissa sekä heinä- ja elokuun Helsinki This Week -lehdissä. Lisäksi museo käytti viestinnässään aktiivisesti Museoliiton tarjoamia maksuttornia tiedotuskanavia. Business Finland -lehden numerossa 1/2012 julkaistiin laaja, kahdeksan sivun, artikkeli Helsingin Olympiastadionista ja Suomen Urheilumuseosta. Maksullisen artikkelin kustannukset jaettiin puoliksi Stadion-säätiön kanssa. facebook iiiiiiiiiiiiil" ~ ~ ~ -,... ""'*".., "'- fh.., ~... h..u~... ~ KtRJAMYYlAISEl '""- lelu 12 00t,:OO(UTC>C2) IJF.IA'fi'YJ.\ISET lli11wu~ 1.12:012Uo IHIU1'IHinlll'~' -.. ttumuotcv~lj.ii ~ruov bo u~to~ "--IJI~Iln-,tii:O"t\\..u..a,;u,ull'~"""! '-~...,."TVV.!O.O'M,.~J WUSINCI,.~~...,IU< ",.IJI/" ~..UI)>nU:bpTctnull...,..ri>.JOI<.:I"*:;Q.>"'cl~"~'uun lott,..n~r.s-,.,_t..uo!t!ui.'rl'l""'"'- ''".. " 50.1cu~"t 10)1"...,.. "Yf!Wii~.,r"iS...Imrn~ta,o... tu:llfwciii!<iploii-.._r.., I_J.,fiQ<IIIo'!lillli~t,klippMHbY~).ol'b.IV-b'JOI<UIIdfn f ;w,a.,.,. rnk:l)irs"'ooopoktctlwl:nn. Facebookin käyttö vakiintui museon keskeiseksi viestintäkanavaksi vuonna Facebookia käytetään sekä tiedottamiseen että tiedon jakamiseen, esimerkiksi kokoelmien uutuuksien ja museotyön esittelyyn. Sivuilla julkaistiin keskimäärin kaksi päivitystä viikossa. Vuoden aikana museon Facebook-päivitysten seuraajille järjestettiin kaksi kirja-arvontaa näkyvyyden kasvattamiseksi. Marraskuussa museon Facebook-sivuilla kerrottiin Urheilukirjaston järjestämistä kirjamyyjäisistä. Vuonna 2012 tehtiin sosiaaliseen mediaan liittyvä markkinointisuunnitelma ja kokeiltiin Facebookin ominaisuuksien toimivuutta museon verkkonäkyvyyden kasvattamisessa. Suunnitelman pohjana oli nykytilanteen analyysi, jossa todettiin museon vahvuuksiksi muun muassa some- ja verkkoviestinnän toteuttajien innostus ja innovatiivinen ilmapiiri. Olympiastadionin torniaulassa olevat vitriinit markkinoivat museon tarjontaa tornikävijöille. Vuonna 2012 vitriinien sisältö uusittiin kolme kertaa. Teemoja olivat yleisurheilun EM-kisat 1971 ja 1994, Helsingin olympiakisat 1952 sekä stadionilla pelatut jalkapallon maaottelut. Vuoden urheilukirja -kilpailu järjestettiin 32. kerran ja voittaja julkistettiin 30. helmikuuta. Vuoden urheilukirja 2011 oli Tuomas Kyrön kirjoittama ja Teoksen kustantama Urheilukirja. Kunniamaininnan kilpailussa sai Oskari Saaren kirjoittama Alkemisti- Petteri Nykyn tarina, kustantajana Helsinki-kirjat.

7 6122 Urheilukirjaston kokoelmien poistomyynti järjestettiin joulukuun alussa. Kirjasto järjesti yhteistyössä Suomen Olympiakomitean alaisuudessa toimivan Pro Olympiayhdistyksen kanssa KOK:n jäsenen Peter Tallbergin luentotilaisuuden marraskuussa. Osastonjohtaja Matti Hintikka esitteli Urheilukirjaston toimintaa TV2:n Puoli Seitsemänohjemassa. Säätiön julkaisujen osalta panostettiin erityisesti Ikuisesti nuori -Jarno Saarista etsimässäkirjan markkinointiin yksityiskohtaisen suunnitelman pohjalta. Kirjaa markkinoitiin muun muassa kolmessa messutapahtumassa. Ennakkomarkkinointia tehtiin tammikuussa Helsingissä järjestetyillä moottoripyörämessuilla yhteistyössä Japsistarat -yhdistyksen kanssa. Lokakuun alussa kirjaa markkinoitiin Turun kirjamessuilla ja lokakuun lopussa se oli esillä museoiden yhteisosastolla Helsingin kirjamessuilla. Jarno Saarisen elämäkerran ennakkomarkkinointiin liittyi myös esimerkiksi syykuussa Suomen Kuvalehdessä ollut artikkeli Soili Karmesta (Saarinen). Kirjan julkistamistilaisuus pidettiin ja esimerkiksi Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat, Iltalehti ja Turun Sanomat kirjoittivat tilaisuudesta ja teoksesta laajasti. Arto Terosen kirjoittama teos on Urheilumuseosäätiön julkaisuhistorian ostetuin kirja 2593 kappaleen myynnillä (vuoden 2012 loppuun mennessä). Museonjohtaja Pekka Honkanen, Ikuisesti nuorikirjan kirjoittaja Arto Teronen ja Soi Ii Karme kirjan julkistamistilaisuudessa Urheilumuseon ystäväyhdistys, Urheilumuseoklubi, valitsi jo 20. kerran Urheiluvuoden yllättäjän. Urheiluvuoden 2012 yllättäjäksi valittiin Lontoon olympiakisojen hopeamitalisti Tuuli Petäjä-Siren. Sisäisen tiedonkulun ja viestinnän parantamiseksi aloitettiin vuoden alussa säännöllisen viikkotiedotteen toimittaminen sähköpostitse henkilökunnalle. Huhtikuussa aloitettiin koko henkilökuntaa koskeva viidentoista minuutin maanantai-palaveri, jossa käsitellään lähinnä alkavaa viikkoa koskevat merkittävimmät tapahtumat ja asiat. KOKOELMAT URHEILUMUSEO Suomen Urheilumuseon kokoelmapolitiikan lähtökohtana on museon tehtävä valtakunnallisena erikoismuseona: Suomen Urheilumuseon kokoelma on suomalaisen urheilun kansalliskokoelma. Urheilumuseolla on päävastuu urheiluaineiston tallennuksesta ja sen koordinoinnista Suomessa. Museoiden välisessä TAKO-yhteistyössä (tallennus ja

8 kokoelmayhteistyö) Urheilumuseon tallennuskohteena ovat ensisijaisesti urheilukulttuurin muutos ja ajankohtaiset ilmiöt. 7/22 Kokoelmatyön painopisteitä olivat vuonna 2012 kokoelmien saavutettavuuden parantaminen sekä aineiston tallentaminen Helsingissä järjestetyistä yleisurheilun EM-kilpailuista ja Lontoon olympialaisista. Tallennus toteutettiin yhteistyössä EM-kisaorganisaation sekä Suomen Olympiakomitean kanssa. Museon esinekokoelmat karttuivat toimintavuoden aikana 50 lahjoituksella, joissa oli yhteensä 207 esinettä. Ostoja museo teki kymmenen kappaletta, joissa oli yhteensä 14 esinettä. Pääosa kokoelmiin ostoina hankituista esineistä liittyi Helsingin 1940 ja 1952 olympiakisoihin. Pirjo Höckert lahjoitti elokuussa 2012 Urheilumuseolle Gunnar Höckertin Berliinissä 1936 voittaman 5000 metrin olympiakultamitalin. Mitalin vastaanotti museonjohtaja Pekka Honkanen. WebMusketin (museon kokoelmien hallintajärjestelmä) asiasanoitusta jatkettiin. Museon vanhassa esinetietokannassa asiasanastona oli käytetty pelkästään urheilusanastoa, joka koostuu urheilumuodoista ja -lajeista. Suuresta osasta esineistöä asiasanat puuttuivat kokonaan. Nykyisin urheilusanaston lisäksi käytetään yleistä suomalaista asiasanastoa (YSA), museoalan asiasanastoa (MASA) sekä vapaata asiasanaa. Olympiakisoihin liittyvä esineistö saatiin asiasanoitettua, mutta asiasana puuttuu edelleen noin 6000 esineestä (noin 18 prosenttia kaikista esineistä). Asiasanoitus on välttämätön, jotta tulevaisuudessa myös Urheilumuseon kokoelmat voidaan liittää museoalan yhteisiin kokoelmatietokantoihin. Marraskuussa 2012 päivitettiin WebMusketin uusi versio. Museon verkkosivuilla julkaistiin 12 Kuukauden esine -artikkelia. Kuukauden esineitä olivat muun muassa Jukka Viljasen Saharan halkijuoksussa käyttämät varusteet, Helsingin olympiakisojen 1952 messinkisoihtu ja voimistelutelineiden pienoismallit vuodelta Lokakuusta 2010 alkaen julkaistut Kuukauden esine -artikkelit löytyvät museon verkkosivu ilta. Voimisteluhevosen pienoismalli oli yksi Kuukauden esineistä vuonna Digitointi oli edelleen museon kokoelmatyön keskeisimpiä alueita. WebMusketin esine- ja valokuvasovelluksiin liitettiin yhteensä 8600 valokuvaa, jotka oli digitoitu toimintavuoden aikana. Vuoden 2012 loppuun mennessä tietokannassa oli kuva noin esineestä, joka vastaa noin 41 prosenttia koko esinekokoelmasta. Tietokantaan luetteloiduista valokuvista oli digitoitu yhteensä , ja kokoelman digitointiaste oli 19 prosenttia. Julistekokoelman digitointiaste on 100 prosenttia (kokoelmassa yhteensä 2402 julistetta).

9 Museon esinekokoelman inventointi jatkui koko toimintavuoden. Pääasiassa inventoitiin merkki- ja mitalikokoelmia. Yhteensä inventoitiin 4565 esinettä, joiden luettelointitiedot tarkistettiin ja samalla tietokantaan liitettiin valokuva esineestä Syksyllä 2011 käynnistetty soihtuviestiprojekti päättyi marraskuussa Projektin tavoitteena oli koota mahdollisimman kattavasti tietoa Helsingin olympiakisojen 1952 soihtuviestistä ja sitä varten valmistetuista soihduista. Projektin tulokset julkaistiin Tuli 0/ympiasta -teoksessa. Projektiin liittyen toteutettiin myös soihtuviestin perinnekeruu, jonka tulokset talletettiin Urheiluarkistoon. Lisäksi projektissa kerätystä materiaalista koottiin Soihtu saapuu -näyttely, joka avattiin museossa syyskuussa. Urheilumuseo teki marraskuussa 2012 Mediatonic Oy:n kanssa sopimuksen, jolla Mediatonic luovutti kaikki omistamansa entisen Pressfoton urheilua koskevat arkistokuvat ja niihin liittyvät negatiivit museolle. Samalla sopimuksella Urheilumuseo sai oikeudet niihin kuviin, joihin Mediatonic Oy:llä oli ollut oikeudet. Museolle siirrettäviä valokuvia (vedoksia, negatiiveja ja dioja) oli arkistokatelaissa yhteensä noin 60 hyllymetriä. Aineisto ajoittuu pääosin 1960-luvun loppupuolelta vuoteen Aineistolie hankittiin arkistohyllyt ja kuvien siirron valmistelu aloitettiin joulukuussa Varsinainen siirto sovittiin tapahtuvaksi tammikuussa Pressfoton urheilukuvien arkistoa Kuortaneenkadun varastossa marraskuussa URHEILUKIRJASTO Urheilukirjaston digitoidut aineistot muokattiin ja julkaistiin tekstihaut mahdollistavassa pdf A-formaatissa. Urheilukirjaston kokoelmiin oli luetteloitu vuoden 2012 lopussa nidettä (2011: }. Vuonna 2012 Iuetteiaitiin kirjahankintoja 1074 (2011: 514}, joista suomenkielisiä 693. Luetteloimaton varastokokoelma huomioiden kirjaston kokonaisnidemäärä oli vuoden lopussa noin Ulkomaisia lehtitilauksia jouduttiin tekemään itse aiempaa enemmän, koska lehtivälittäjä ei kyennyt huolehtimaan tilausten uusimisista. Tämä aiheutti harmillisia aukkoja varastaitavien lehtien vuosikertoihin. Lehtikokoelman vuosittainen järjestely toteutettiin työharjoittelijoiden voimin. Sastamalan museo lahjoitti kirjastolle mittavan leikekokoelman eri arvokisojen aikaisista sanomalehdistä 1980-luvulta alkaen. Kaikkiaan eri yksityishenkilöt ja perikunnat lahjoittivat kirjastolle useita satoja niteitä osin harvinaistakin aineistoa.

10 9122 URHEILUARKISTO Urheiluarkistolla on Suomen Urheilumuseosäätiön tiloissa säilytystilaa noin 1500 hyllymetriä. Kaikkiaan arkistoja oli vuoden lopussa 1652 hyllymetriä, joista 415 hm oli siirretty Kansallisarkiston Siltavuoren makasiineista vuokrattuihin tiloihin ja 80 hyllymetriä Työväen Arkistolta vuokrattuihin tiloihin. Karkkilassa sijaitsevaan etävarastoon on sijoitettu käytöltään vähäistä materiaalia. Etämakasiineissa säilytetään hyvin järjestettyjä ja luetteloituja järjestö- ja henkilöarkistoja, jotka asiakas tilaa Urheiluarkistosta arkistoluetteloiden avulla. Arkiston henkilökunta on noutanut tilatut aineistot tutkittavaksi parin vuorokauden kuluessa. Etävarastoihin siirretyistä aineistoista on ollut nähtävissä päivitetty listaus arkiston kotisivuilla ja tutkijatiloissa. Käyntejä etävarastoihin tehtiin kuluneena vuonna kaikkiaan 39 kertaa (2011: 37). Uusia arkistoja saatiin hyllymetreinä jonkin verran enemmän talteen kuin edellisenä vuonna. Vuosikasvu oli 77,48 hyllymetriä (2011:53,63). Arkistoja järjestettiin 105,28 hyllymetriä (2011:67,81) ja seulottiin 42,16 (2011:33,46). Järjestetyn aineiston hyvään tulokseen vaikutti osaltaan, että Suomen Liikunta ja Urheilu kustansi oman arkistonsa järjestäjän. SLU:n arkiston järjestämisestä vastasi Maija Alasentie (oikealla). Urheiluarkiston tutkija Kalle Rantala (vasemmalla) oli mukana siirtämässä järjestettyä aineistoa Urheiluarkistoon. Suomen Valtakunnan Urheiluliiton (SVUL) piireistä saatiin järjestettyä ja luetteloitua SVUL:n Länsi-Pohjan piirin sekä Suomen Työväen Urheiluliiton (TUL) Lapin ja Varsinais-Suomen piirien laajemmat arkistot sekä Työväen Urheiluliiton Savonlinnan (Etelä-Savon) piirin pienempi arkisto. Piirijärjestöjen arkistoihin sisältyy usein tietoja myös yksittäisistä seuroista, joiden aineistot ovat mahdollisesti tuhoutuneet tai kadonneet. Kuluneena vuonna valmistui kolmetoista uutta urheiluseurojen arkistoluetteloa ja lisäaineistojen yhteydessä uusittiin samoin kolmentoista urheiluseuran luettelot. Sata vuotta vuonna 2016 täyttävä Helsingin Uimarien arkisto otettiin vastaan ja järjestettiin. Seuran historiakirjoitus aloitetaan vuoden 2013 kuluessa. Työväen ja Kansan Arkistot ovat siirtäneet vuodesta 1993 TUL:n urheiluseurojen arkistoja Urheiluarkistoon. Toimintavuonna otettiin vastaan Savonlinnan Jyryn lisäksi Kansan Arkiston lahjoittamina seitsemän urheiluseuran aineistot. Järjestöarkistoista järjestettiin ja Iuetteiaitiin lisäksi Helsingin Uimareiden Perinneyhdistys ry, Urheilijoiden Ammattienedistämissäätiön arkisto sekä Suomen Paralympiakomitean luovuttamat kilpailuaineistot ja lisäaineistot Suomen Olympiakomitean arkistoon.

11 10/22 Henkilöarkistoista rytmisen-ja joukkuevoimistelun päävalmentajan ja koulutuspäällikön Pulmu Puontin sekä Työväen Urheiluliiton koulutusohjaaja Helvi Puukon arkistot järjestettiin ja Iuetteiaitiin Urheiluarkiston ohjauksessa vapaaehtoisvoimin. Arkistoaineistojen digitointia on tehty säännöllisesti päivitettävän digitointisuunnitelman mukaisesti. Kuluneena vuonna arkistolle hankittiin laatuvaatimukset täyttävä skanneri, jolla tutkija on digitoinut yli satavuotiaiden seurojen hallinnollisia ja kilpailuasiakirjoja. Kaikkiaan digitoitiin 527 asiakirjaa. NÄYTTELYTOIMINTA Museo toteutti vuonna 2012 neljä vaihtuvaa näyttelyä. Päiväkodeille ja ala-asteen 1. ja 2. luokille suunnatut lastenviikot järjestettiin Teemana oli Aikamatka olympialaisiin. Lapset pääsivät tutustumaan moniin entisiin ja nykyisiin olympialajeihin kokeilemalla niitä itse. Aikamatkalla saattoi muun muassa osallistua köydenvetokilpaan, kokeilla vauhditonta pituushyppyä ja hyppiä trampoliinilla. Näyttely Mitä ajattelen, kun ajattelen juoksemista oli osa kuvataiteilija Matti Tainion Aaltoyliopistoon valmistelemaa taidetta ja urheilua käsittelevää väitöstutkimusta. Se oli esillä Kaikki Tainion näyttelyä varten valmistamat teokset viittasivat jollakin tasolla museon perusnäyttelyn puolelle ja niiden yhteinen nimittäjä oli juokseminen. Suomen Pesäpalloliiton 90-vuotisjuhlanäyttely Merkki päällä oli esillä Näyttely kertoi pesäpallon historian sen syntyvaiheista sotavuosien, maakuntien joukkueiden nousun ja 90-luvun ammattimaistumisen kautta sopupelijupakan jälkeiseen uuteen tulemiseen. Näyttely toteutettiin yhteistyössä Suomen Pesäpalloliiton kanssa. Soihtu saapuu! Helsingin olympiakisojen 1952 soihdut ja soihtuviesti -näyttely oli museossa esillä alkaen. Näyttelyn helmiä olivat taiteilija Aukusti Tuhkan suunnittelemat Helsingin olympiasoihdut, joita oli ensimmäistä kertaa nähtävillä useita erilaisia versioita. Näytteillä oli sekä hopeasta että messingistä valmistettuja soihtuja, joiden lisäksi esillä oli kaksi myöhemmin valmistettua kopiota. Soihtu saapuu -näyttelyssä oli esillä yhteensä seitsemän erilaista Helsingin 1952 olympiasoihdun versiota. Perusnäyttelyn vaihtuvasisältöisen vitriinin ja sisääntuloaulan vitriinin sisältöjä uusittiin toimintavuoden aikana yhteensä 21 kertaa. Teemoina olivat muun muassa jääkiekon MMkisat ja yleisurheilun EM-kilpailut sekä keilailu, jääpallo, taitoluistelu, golf ja Jarno Saarinen. Vitriineissä esiteltiin myös museon verkkosivuilla julkaistuja kuukauden esineitä. Urheilumuseo oli avoinna yleisölle kaikkina viikonpäivinä: maanantaista perjantaihin klo sekä lauantaisin ja sunnuntaisin klo Museo oli toimintavuoden aikana avoinna 352 päivänä yhteensä 1895 tuntia (2011: 1936). Museo oli säännöllisten aukioloaikojen lisäksi ennakkotilauksesta avoinna ryhmille lähes 300 tuntia, joten aukiolotuntien kokonaismäärä oli noin 2200.

12 Pääsymaksu oli aikuisilta 5 euroaja eläkeläisiltä, ryhmäkävijöiltä sekä opiskelijoilta 3 euroa. Alle 18-vuotiaille pääsy museoon oli ilmainen. Kesäkuun 2012 alusta alkaen Stadionin tornin pääsylipulla sai museossa 2 euron alennuksen aikuisten pääsymaksusta. YLEISÖPALVELUT MUSEO-OPETUS Museo-opetuksen asiakkaita ovat kaikki ikäryhmät päiväkoti-ikäisistä senioreihin ja eri kohderyhmien tarpeet huomioidaan museo-opetustuotteiden tarjonnassa. Olympia-aihe oli museokasvatustoiminnan keskeisin teema vuonna Se tuli esille niin lasten viikoilla, teemaopastuksissa kuin työpajoissakin. Helsinki työpajoissa koululaiset tutustuivat Helsingin olympialaisiin kuunnellen, katsellen ja itse tehden. Koululaiset suunnittelivat ja askartelivat työpajassa kuvitteellisen vuoden 2052 Helsingin olympiakisojen soihdun. Lisäksi ryhmät askartelivat olympiakisaaiheisia pinssejä. Koululaistyöpajoja järjestettiin yhteensä 19. Senioreille suunnatun Helsinki muistelutyöpajan osallistujat muistelivat Helsingin olympialaisten tapahtumia ja niihin liittyneitä ilmiöitä. Muistin virkistäjänä käytettiin muun muassa esineitä ja valokuvia Urheilumuseon kokoelmista sekä museon tuottamaa lyhyttä dokumenttielokuvaa. Muistelutyöpajoja järjestettiin sekä museon että eri palvelutalojen tiloissa yhteensä 7 kertaa ja niihin osallistui yhteensä 105 senioria. Joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina (lukuun ottamatta heinä- ja elokuuta) järjestettiin puolen tunnin ilmainen yleisöopastus. Huhtikuun alusta alkaen museo tarjosi ryhmille historialla höystetyn sprinttisuunnistuksen, jonka rata toteutettiin Olympiastadionin ympäristöön. Yhteistyökumppaneina palvelun suunnittelussa olivat Helsingin Jyryn suunnistusjaosto ja Suomen suunnistusmaajoukkueen sprinttivalmennus. Olympiasprinttiin osallistui vuonna 2012 yhteensä 402 suunnistajaa. Maksuton Museosuunnistus oli saatavissa sekäsuomeksiettä ruotsiksi. Suunnistukselle osallistuneet saivat muistoksi museon toteuttaman Tapio Rautavaara -rintamerkin. Vuoden 2012 uutuus oli ohjattu museosuunnistus, jota tarjottiin ala-asteiden oppilasryhmille. Museon näyttelyiden ja opetuspalvelujen saavutettavuuden kehittäminen jatkui vuonna Uusi selkokielinen opastus oli saatavilla vuoden alusta alkaen ja niitä järjestettiin vuoden aikana neljä kertaa. Yhteistyössä Kehitysvammaliiton kanssa toteutettiin selkokielisen materiaalin tueksi museon perusnäyttelyyn liittyvät kuvasymbolitaulut, jotka tulevat käyttöön vuoden 2013 aikana.

13 12/22 Kuvasymbolitauluja voidaan hyödyntää muun muassa selkokielisen opastuksen yhteydessä. Kuvat tukevat viestin välittymistä niille, joille puheen tai tekstin ymmärtäminen on vaikeaa. Kulttuuria kaikille -palvelu oli yhteistyötahona Vaihtoehto vitriinille -hankkeessa, jossa eikosketeltavien museoesineiden rinnalle haetaan vaihtoehtoa kolmiulotteisista koskettelumalleista. Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa kulttuurikokemus mahdollisimman monelle näyttelyssä kävijälle ja siten edistää museon saavutettavuutta erityisesti näkövammaisten kannalta. Opastusten hinta oli koululaisryhmille 20 euroa (kesto 45 min) sekä muille ryhmille 20 euroa (kesto 30 min) ja 40 euroa (kesto 1 tunti). Opastettuja kierroksia järjestettiin yhteensä 137 kappaletta {2011:102). Työpajan (kesto 90 min) hinta oli 40 euroa. Työpajoja järjestettiin yhteensä 26 kappaletta. TIETOPALVELU Tietopalvelun toimintavuoden keskeinen tapahtuma olivat Lontoon olympiakisat. Olympiakomitealle Tietopalvelu toimitti median käyttöön tarkoitetun infovihkon, Suomen olympiajoukkueen virallisen, englanninkielisen esitteen sekä vastasi kisojen aikaisesta tulospäivityksestä Olympiakomitean verkkosivuille. Olympiakisojen avajaisten televisioinnista vastanneelle YLE:IIe Tietopalvelu toimitti valokuvakoosteen KOK:n jäsenistä. Olympiatilastoja tilasi eri laajuisina usea media.

14 13122 Helsingin Sanomien kanssa Tietopalvelu toteutti Lontoon aiempiin olympiakisoihin liittyvän ipad-historian. Kyseessä oli ensimmäinen osallistuminen tablettitietokoneelle räätälöityyn hankkeeseen. Talvikaudella 2012 Tietopalvelu toimitti MTV3-kanavalle taustatilastot talvilajien maailmancupeista (mäkihyppy, alppihiihto, maastohiihto, yhdistetty, kumparelasku, skicross ja lumilautailu). Suomessa järjestetyistä jääkiekon MM-kisoista Tietopalvelu tuotti MTV3:11e kattavat taustatilastot, ja muille mediatoimijoille pienempiä tilastopaketteja. Tietopalvelun erikoistutkija Vesa Tikander vastasi toisen kerran Urheilun vuosikirjan tilastoosuudesta. Urheilun vuosikirjan 2012 kustansi Minerva-kustannus. Tikander toimitti jälleen myös Euroopan jalkapalloliiton UEFA:n vuosikirjan "The European Footbali Yearbook 2012/13" Suomen osuuden. Erikoistutkija Tikander kirjoitti Historia-lehteen kaksi artikkelia, joista jääkiekon syntyhistoriaa käsittelevä tuotti uutta tutkimustietoa. Erikoistutkija oli toisena kirjoittajana kirjassa Urheilulajien synty, joka ilmestyi loppuvuodesta. Tietopalvelun erillisiä juttuja julkaistiin Liikunta ja Tiede -lehdessä. Viikoittaisen Artikkelipalvelun juttuja julkaistiin erityisesti YLE:n, MTV3:n ja Olympiakomitean verkkosivuilla. Tietopalvelu tuotti kirja-arvioita Liikunta& Tiede-lehteen sekä verkkolehti Liikunnan ja Urheilun Maailmaan. Tietopalvelu toimitti Suomen Urheilugaalan palkintoehdokkaista taustamateriaalia sekä Suomen urheilun Hall af Fame -galleriaan valittujen urheilijoiden henkilöesittelyt. Osastonjohtaja osallistui Urheilugaalan palkintoraadin kokouksiin. Tietopalvelu toimitti myös Pro Urheilu -palkittujen taustatiedot. Veikkausliigan historiasivujen päivityksen Tietopalvelu toimitti jo kolmannen kerran. Lajiliitoille tarjottavien vastaavien verkkohistoriasivustojen pilottisivusta valmistui loppuvuodesta. Veikkaaja-lehdelle toimitettiin Valioliiga-kauden pelaajaesittelyt. ARKISTOPALVELUT Arkistokäyntejä kuluneena vuonna oli 360 kappaletta (2011:495). Kävijämäärän laskuun vaikuttanee se, että keskusjärjestöjen ja Suomen Olympiakomitean aiemmin paperimuotoisina paljon käytetyt toimintakertomukset sekä SVUL:n ja TUL:n keskeisimmät pöytäkirjat löytyvät digitoituna arkiston kotisivuilta. Ilahduttavaa on, että arkiston tietokantaan tehtiin käyntejä jopa kertaa (2011:6983). Asiakastiloihin toimitettiin tutkittavaksi 999 arkistoyksikköä (2011:990). Myös tiedonhakujen määrä on hieman noussut. Arkiston henkilökunta haki asiakkaille tiedot asiakirjoista 109 kertaa (2011:88}. =r ~- Arkistonhoitaja Heli Yrjänäinen (oikella) palvelee väitöskirjaansa Valmistelevaa Maria Rantalaa.

15 14/22 Urheiluarkiston kansalliseen rekisteriin merkitään tiedot urheilua koskevista arkistoista, joita säilytetään muualla kuin Urheiluarkistossa. Rekisterissä on tiedot 276 (2011:274) arkistonmuodostajasta. Kansainväliseen rekisteriin kootaan tietoja maamme ulkopuolella säilytettävistä Suomea koskevista urheiluaineistoista. Tutkimukset ja keräykset säilytetään omana kokoelmanaan, joiden tiedot siirrettään asiakkaille tiedoksi Urheilukirjaston origotietokannan kautta. Tutkimuksia ja keräyksiä on Urheiluarkistoon lahjoitettu vuoden loppuun mennessä 242 kappaletta (2011:229). Arkistoluetteloita valmistui tai muutoksia aiemmin laadittuihin tehtiin 74 kappaletta (2011: 56). Luettelot löytyvät asiakaspalvelusta paperimuotoisena sekä valtaosa valmiiksi järjestetyistä sähköisesti arkiston kotisivuilta henkilöarkistoja lukuun ottamatta. Vuoden 2012 lopussa sähköisiä arkistoluetteloja oli 339 kappaletta (2011: 310). Sähköiset luettelot ovat helpottaneet asiakaspalvelua. Asiakas saa ennakkoon lähinnä sähköpostitse tilaamansa asiakirjat välittömästi käyttöönsä. Huhtikuussa arkiston tutkija Kalle Rantala järjesti Suomen Liikunnan ja Urheilun SLU henkilökunnalle arkistokoulutusta. Kesäkuussa Urheiluarkisto oli SLU:n kevätkokouksessa esittelemässä Urheilumuseosäätiön julkaisuja ja toimintaa. Tutkija piti kokouksessa puheenvuoron järjestöarkistojen säilymisen merkityksestä. Tilaisuuteen osallistui 136 järjestöaktiivia. Lokakuussa arkistonhoitaja Heli Yrjänäinen kävi Suomen Liikunnan ja Urheilun pienliittojen syyskohtaamisessa esittelemässä Suomen Urheilumuseosäätiön palveluja. Kokoukseen osallistui 28 liittojen edustajaa. Marraskuussa arkistonhoitaja osallistui Ypäjällä Suomen Hevosurheilumuseossa järjestettyyn erikoismuseoiden tapaamiseen esittelemällä Urheiluarkiston palveluja sekä työnjakoa erikoismuseoiden ja Urheiluarkiston välillä asiakirjojen säilyttämiseksi. Tutkija koulutti marraskuussa Suomen Työväen Urheiluliiton Lounais-Suomen alueen (Satakunnan Varsinais-Suomen, Tampereen, Hämeen piirit) seuroja arkistonhoidon kysymyksissä. Urheiluarkisto on edelleen antanut ohjausta arkistojen luovuttajille. Suuremmille järjestöille, joilla on toimistohenkilökuntaa, on annettu ohjeet aineistonseulontaaja kotelointia varten. Suomen Liikunnan ja Urheilun kokonaisuudessaan järjestetyn ja luetteloidun arkiston lisäksi neuvonnan tuloksena saatiin kuluneena vuonna Iuetteiointia vaille valmiit Suomen Judoliiton ja Suunnistusliiton lisäaineistot. Suomen Nykyaikaisen 5-ottelun ja Suomen Valjakkourheiluliiton aineistot luovutettiin lähes järjestettyinä. Lokakuussa järjesti Vantaan seudun sukututkijat kaksipäiväisen maamme suurimman sukututkimustapahtuman Vantaalla. Yksityisten keskusarkistojen toimintaa olivat esittelemässä Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto, Kansan Arkisto ja Urheiluarkisto. Yksityiset Keskusarkistot ry osallistui marraskuussa pohjoismaiseen arkistojen päivään esittelemällä toimintaansa ja tutkimusaiheitaan Helsingin yliopiston tiloissa. Arkistokoulutusta ja -neuvontaa annettiin kaikkiaan 53 kertaa (2012: 37). Vierailukäyntejä järjestettiin Urheiluarkistossa 3 kertaa (2012: 8). Esittelyihin osallistui yli 200 henkeä. Koulutus-, neuvonta- ja esittelytilaisuuksissa oli yhteensä 482 osallistujaa.

16 15122 MUSEOKAUPPA Museokaupan tuotto kasvoi 7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vuoden tuotto oli euroa (2011: ). Myymälän valikoimassa oli vuonna 2012 yhteensä noin 220 eri tuotenimikettä. Urheilumuseon museokauppaa varten valmistettuja uusia tuotteita olivat Helsinki jääkaappimagneetti, sekä muki ja t-paita Jarno Saarinen -aiheella. Lisäksi teetettiin museon www-sivuosoitteen painatuksella kuulakärkikyniä, pienoistaskulamppuja ja muistilappuvihkoja. Urheilumuseosäätiön verkkokauppaa kehitettiin lisäämällä tuotteiden määrää. Kaupassa voi ostaa myös muun muassa tekstiilejä, joiden arvonlisäverokanta on eri kuin kirjojen. Verkkokaupan myynti kasvoi vuoden 2011 noin 700 eurosta yli 4000 euroon. Yksittäisten tilausten määrä vuonna 2012 oli 110 kappaletta (2011:23). Myynnin lisäys johtui kuitenkin lähes täysin Jarno Saarisen elämäkerrasta. KOKOELMAPALVELUT Museo lainasi kokoelmistaan esineitä yhdeksälle lainaajalle. Lainattuja esineitä oli yhteensä 17 kappaletta. Pitkäaikaisia lainasopimuksia tehtiin yksi: Helsingin olympiakisojen hopeinen soihtu lainattiin Suomen Kansallismuseolie kahdeksi vuodeksi ( asti). Museon valokuva-arkisto toteutti kuvatoimitustyön kaikkiin Urheilumuseosäätiön vuonna 2012 julkaisemaan neljään teokseen sekä loppuvuodesta painovalmiiksi saatuun Liikuntaa hyvinvointivaltiossa -tutkimusjulkaisuun. Kuvituksessa hyödynnettiin paitsi museon omaa valokuvakokoelmaa myös runsaasti muita sekä yksityisiä että julkisia kokoelmia. Museon verkkosivuille avattiin tammikuussa 2012 Valokuvagalleria, jossa asiakkaat voivat tutustua museon valokuva-arkiston kysytyimpiin kuviin ja tilata niitä sähköpostitse. Valokuvagalleria osoittautui hyväksi valokuvapalvelujen markkinointikanavaksi ja sen kautta saatiin lukuisia uusia asiakkaita. JULKAISU- JA TUTKIMUSTOIMINTA Toimintavuonna säätiön julkaisu- ja tutkimustoiminta oli poikkeuksellisen vilkasta. Suomen Urheilumuseosäätiön julkaisusarjan ensimmäinen teos ilmestyi vuonna Vuonna 2012 toimintaa kehitettiin perustamalla uusi Suomen Urheilumuseosäätiön tutkimuksia -sarja. Tutkimussarjan kriteereinä ovat korkeatasoinen ja syvällinen urheiluhistorian tutkimus sekä lähdeviitteiden käyttö. Julkaisusarjassa ilmestyi vuonna 2012 kolme teosta: Jukka Uunila- suomalainen urheilujohtaja (Antti 0. Arponen), Tehtävä Tukholmassa- suomalaiset olympiakisoissa 1912 (toim. Riitta Forsman ja Vesa Tikander) sekä Ikuisesti nuori -Jarno Saarista etsimässä (Arto Teronen). Uudessa tutkimussarjassa julkaistiin teos Tuli Olympiasta. Helsingin olympiakisojen 1952 soihdut ja soihtuviesti (Terttu Mämmelä). Urheilumuseosäätiön julkaisuja myytiin vuoden aikana yli 3100 kappaletta. Kirjojen nettomyynti oli yli euroa, joka on säätiön historian selvästi paras tulos. Myydyin teos

17 16122 oli Ikuisesti nuori -Jarno Saarista etsimässä 2593 kappaleella. Kirjasta otettiin kaksi painosta, yhteensä 4000 kappaletta. Tehtävä Tukholmassa -kirja oli koko säätiön henkilökunnan yhteinen hanke. Kirjan kirjoittajat hyödynsivät museon, arkiston ja kirjaston laajaa lähdeaineistoa ja artikkelit pohjautuivat mahdollisimman paljon alkuperäisiin aikalaislähteisiin. Suomen Urheilumuseo käynnisti syksyllä 2011 projektin, jonka tavoitteena oli koota mahdollisimman kattavasti tietoa sekä soihtuviestistä että itse soihduista. Kahdenkymmenenkolmen eri puolille maailmaa hajaantuneen esineen jäljittäminen kuusi vuosikymmentä niiden luovuttamisen jälkeen oli vaativa tehtävä. Tutkimuksessa pystyttiin selvittämään 22 soihdun nykyinen sijaintipaikka. Projektiin liittyen toteutettiin myös soihtuviestin perinnekeruu, jonka vastaukset tailennettiin Urheiluarkistoon. Urheilumuseon erikoistutkija Terttu Mämmelä julkaisi projektin tulokset uuden tutkimussarjan ensimmäisenä teoksena. Vuoden 2011 alussa aloitetun Suomalaisen liikunta- ja urheilukulttuurin juuret, nykyisyys ja muutossuunnat -tutkimuksen ensimmäinen vaihe saatiin päätökseen vuoden lopussa. Projektin tavoitteena on analysoida liikunta- ja urheilukulttuurin nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä esille nousevien keskeisimpien muutostrendien pohjalta. Tutkimuksen kutsuseminaari järjestettiin Urheilumuseossa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt hankkeelle avustuksen. Tutkimuksen ensimmäinen vaihe liittyy ajallisesti lähinnä Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n syntymiseen 1993 ja sen kahteenkymmeneen ensimmäiseen vuoteen. Erikoistutkija Jouko Kokkosen tutkimuksen tulokset julkaistaan säätiön tutkimussarjassa vuoden 2013 alussa nimellä Liikuntaa hyvinvointivaltiossa. Suomalaisen liikuntakulttuurin lähihistoria. Kirjan toimitustyö tehtiin valmiiksi vuoden 2012 lopussa. Projektin toinen vaihe jatkuu vuoden 2014 loppupuolelle. Erikoistutkijan apuna toimii Urheilumuseosäätiön hallituksen nimeämä ohjausryhmä, johon kuuluvat puheenjohtajana FT Keijo K. Kulha ja jäseninä professori Seppo Hentilä, professori Hannu Itkonen, FT Ossi Viita ja FM Pekka Honkanen. VALTAKUNNALLINEN MUSEOTYÖ Suomen Urheilumuseo on valtakunnallinen erikoismuseo, joka koordinoi urheilumuseotoimintaa Suomessa. Urheilumuseo noudatti valtakunnallisessa toiminnassaan Museoviraston kanssa sovittuja valtakunnallisen toiminnan linjauksia. Sopimuskauden päätavoitteet ovat: 1) Urheilumuseon vaikuttavuuden lisääminen asiantuntijaroolia vahvistamalla, 2) Urheilun erikoismuseoiden tallennustoiminnan työnjaosta sopiminen ja 3) Urheilun kansalliskokoelman saavutettavuuden lisääminen. Suomessa on Urheilumuseon lisäksi kaksi ammatillisesti hoidettua urheilun erikoismuseota: Hiihtomuseo ja Suomen Jääkiekkomuseo. Urheilumuseo kävi näiden kanssa marraskuussa 2012 keskustelut valtakunnalliseen tallennustyönjakohankkeeseen liittyen. Museot määrittelivät yhteistyössä tallennusalueensa niin, että päällekkäiseltä tallennukselta vältyttäisiin tulevaisuudessa. Suomen Urheilumuseo osallistui Satakunnan museon "Porilaisen urheiluperinteen tallentaminen" -hankkeeseen. Johtaja Pekka Honkanen toimi projektin hanketyöryhmässä.

18 Pekka Honkanen ja erikoistutkija Jouko Kokkonen pitivät esitelmät Satakunnan Museon luentosarjassa Siäl o peli! Urheiluporilaisenaja paikallisena ilmiönä. Satakunnan museo hyödynsi Urheilumuseon asiantuntemusta erityisesti hankkeen tallennustoiminnassa ja luentosarjassa. 17/22 Henkilökohtainen neuvonta on todettu parhaaksi tavaksi kehittää ei-ammatillisesti hoidettujen urheilumuseoiden toimintaa ja laatua. Tavoitteena on nostaa tämän museoryhmän arvostusta urheilu- ja liikuntakulttuurin tallentajana. Vuosittainen Urheilumuseopäivä järjestettiin Ypäjällä Suomen Hevosopistolla. Päivän ohjelmaan kuului muun muassa museomestari Juha Erolan puheenvuoro, jossa hän kertoi Hevosopiston toiminnasta ja sen historiasta. Lisäksi ohjelmassa oli tutustuminen alueeseen ja käynti Hevosurheilumuseossa. Suomen Urheiluarkiston Heli Yrjänäinen puhui arkistomateriaalien käsittelystä ja arkistoinnista. Urheilumuseopäivään osallistui 17 henkilöä kuudesta eri museosta. Urheilumuseon verkkosivuilla on oma osionsa erikoismuseotoiminnasta, johon päivitettiin ajankohtaista urheilualan museoille suunnattua tietoa. Valtakunnallinen nuorison muuttuneita liikuntaharrastuksia ja -ympäristöjä tallentava nykydokumentointihanke käynnistettiin vuonna Hanke toteutetaan yhteistyössä kuuden maakuntamuseon (Tampere, Kotka, Oulu, Pori, Joensuu ja Rovaniemi) sekä Jyväskylän yliopiston kanssa. Hankkeelle palkattiin projektitutkija joulukuussa. Nuoria lumilautailijoita kuvattiin Helsingin Kivikon Lumiparkissa maaliskuussa Kuva: Jussi Eskola Turussa sijaitsevassa Urheilumuseon ylläpitämässä Paavo Nurmen kotitalossa vieraili 300 kävijää (2011: 200). Museon yhteistyökumppaneita olivat Turun Urheiluliitto ja Turku Touring, jotka vastasivat kotitalon kunnosta ja avoinna pidosta. Urheilumuseo teki yhteistyössä Hiihtomuseon ja Suomen Jääkiekkomuseon kanssa suunnitelman suomalaisen urheilumaailman idoleita ja fanikulttuuria tallentavasta hankkeesta, joka on tarkoitus käynnistää vuoden 2013 aikana. Hankkeelle haettiin rahoitusta Museoviraston innovatiivisista avustuksista. Valkeakaskeila sijaitsevan Suomen Jalkapallomuseon uuden perusnäyttelyn suunnittelua jatkettiin. Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan niin sanotun katsomotilan uudistus, jonka visuaalinen ilme muutetaan ja jonne sijoitetaan sähköisessä muodossa suomalaisen jalkapallohistorian filmikooste. Urheilukirjaston Tietopalvelu tuotti filmikoosteen käsikirjoituksen. Kotkan kauppakeskus Pasaatissa sijaitsevaan Koripallomuseoon tutustui vuoden aikana kävijää. Koripalloiluun liittyvän esineistön ja perinteen keräystä jatkettiin opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän hankeavustuksen ja Urheilumuseon sekä Koripalloliiton ja Koripallosäätiön tuen avulla. Esineistö on tallennettu Kymenlaakson museon kokoelmiin.

19 Koripallosäätiön omistamat esineet Vantaan Enegia-Areenalla yhdistettiin osaksi Suomen Koripallomuseon kokoelmaa, joten pitkään suunniteltu kokoelmien yhdistyminen yhdeksi kokonaisuudeksi toteutui vuonna /22 Suomen Urheilumuseo on tukenut Pesäpallomuseon (Vimpeli) näyttelytoimintaa ja Nyrkkeilymuseon (Tampere) kokoelmien digitointia pienillä avustuksilla. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Kansainvälisen Olympiamuseon esinekokoelman tutkija Stephanie Knecht vieraili Urheilumuseossa ja tutustui esinekokoelmaan sekä sen hoitoon Olympiamuseon kanssa tehtiin vuoden aikana tiivistä yhteistyötä myös muun muassa Helsingin olympiakisojen esineistöön liittyen. Museon kokoelma- ja valokuvapalveluilla oli vuoden aikana useita kansainvälisiä asiakkaita. Esimerkiksi valokuvapalveluja käytti yhteensä kymmenen ulkomaista asiakasta. Kiinan keskustelevisio China Central Television, CCTV, teki museossa noin puolen tunnin ohjelman Kaisa Laitista haastateltiin Helsingin olympiakisoihin 1952 liittyvistä teemoista sekä museon tiloissa että Uimastadionilla. CIDOC 2012 konferenssi järjestettiin Helsingissä CIDOC on kansainvälisen museoliiton ICOM:n jaosto, jonka erikoisalaa on dokumentointi (lnternational Committee for Documentation). Riitta Forsman oli järjestelytoimikunnan varapuheenjohtaja ja Urheilumuseo oli yksi konferenssin tapahtumapaikoista. Museolla järjestettiin viisi seminaariistuntoa. Urheilumuseon kansainvälinen yhteistyö jatkui tiiviinä Olympic Museums Networkiin kuuluvien museoiden kanssa. Verkoston kokous pidettiin Barcelonassa syyskuussa. Urheilumuseon henkilökunnasta suurin osa kuuluu henkilöjäseninä Kansainväliseen Museoneuvostoon (lnternational Council of Museums ICOM). HALLINTO JA HENKILÖSTÖ HALLINTO Toimintavuosi oli Urheilumuseosäätiön hallituksen kolmivuotiskauden viimeinen. Hallituksen puheenjohtajana toimi FT Keijo K. Kulha, varapuheenjohtajana professori Seppo Hentilä ja jäseninä viestintäpäällikkö Jari Elo, asiakkuusjohtaja Ursula Lindholm ja viestintäjohtaja Eila Ruuskanen-Himma. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana kolme kertaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Suomen Liikunta ja Urheilu ry nimesivät marraskuussa edustajansa säätiön hallitukseen kolmivuotiskaudelle Hallitus jatkaa entisessä kokoonpanossa. Hallituksen nimeämä taloustoimikunta jatkoi työtään taloudellisten asioiden valmistelemiseksi. Taloustoimikunnan puheenjohtajana toimi toimitusjohtaja Risto Nieminen

20 19122 ja jäseninä toimitusjohtaja Heikki Kapanen, toimitusjohtaja Vesa Mars ja viestintäpäällikkö Jari Elo. Taloustoimikunta kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Hallituksen nimeämä brändityöryhmä kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Työryhmään kuuluivat hallituksen jäsenistä Jari Elo ja Ursula Lindholm sekä ulkopuolisena asiantuntijana Kimmo Vertio. Sihteerinä toimi Pekka Honkanen. Hallituksen ja taloustoimikunnan yhteinen joululounastapaaminen pidettiin Hallituksen nimeämään Hall of Fame -valintalautakuntaan kuuluvat puheenjohtajana FT Keijo K. Kulha, professori Seppo Hentilä (vpj.), johtaja Pekka Honkanen (sihteeri), johtaja Helena Hiilivirta, varatuomari Carl-Olaf Homen, puheenjohtaja Risto Nieminen, Reetta Meriläinen, taidemaalari Teemu Saukkonen, kolumnisti Pekka Seppänen, ministeri Lauri Tarasti, viestintäpäällikkö Kalle Virtapohja ja liikunnan lehtori Pirjo Wilmi-Rokkanen. Vuoden parhaalle urheilukirjalle myönnettävän Helge Nygren -palkinnon valintaraatiin kuuluivat puheenjohtajana Hilla Blomberg ja jäseninä Kai Gardberg, Susanna Luikku, sekä Mika Wickström. Raadin sihteerinä toimi Matti Hintikka. Säätiön tilintarkastajina vuonna 2012 toimivat HTM Raimo Hakola ja HTM Reijo Salonen sekä varatilintarkastajina HTM Kristian Seemer ja ERA-Tilit Oy:n määräämä tilintarkastaja. HENKILÖSTÖ Säätiön henkilökuntaan kuului toimintavuoden lopussa 13 vakituisessa työsuhteessa olevaa kuukausipaikkaista henkilöä. Säätiö käytti lisäksi tuntipaikkaista henkilökuntaa museon valvonnassa. Laskennallisia henkilötyövuosia säätiöllä oli toimintavuonna kaikkiaan 17,3. Säätiön johtaja ja osastonjohtajat kävivät henkilökunnan kanssa arviointikeskustelut henkilökohtaisesta palkanosasta lokakuussa. Arvioinnin mukaiset palkankorotukset tulivat voimaan Jokaisen vakituiseen henkilökuntaan kuuluvan kanssa sovittiin vuoden 2012 tulostavoitteet kirjallisesti. Säätiön johtaja kävi henkilökohtaiset kehityskeskustelut koko henkilökunnan kanssa joulukuussa. Henkilökuntakokouksia pidettiin vuoden 2012 aikana kolme. Henkilökunnan kehittämispäivät järjestettiin Vierumäellä Urheilumuseosäätiön johtoryhmän (säätiön johtaja ja osastojen johtajat) kokouksia pidettiin yhdeksän. Säätiön henkilökunnan luottamushenkilönä toimi Riitta Forsman ja työsuojeluvaltuutettuna Kalle Rantala. Urheilumuseosäätiöllä on henkilökunnan työterveyshuollosta sopimus Diacor Oy:n kanssa. Hammashoitoa on Urheilumuseosäätiö korvannut 250 euroon asti/henkilö. Toimintavuonna henkilökuntaetuna oli työpaikkaruokailun lisäksi liikunta- ja virikesetelit. Henkilökunnan työhyvinvoinnin edistämiseksi on koko vuoden toiminut Tyhy-työryhmä. Sairauslomapäiviä henkilökunnalla oli kaikkiaan 68 {68/2011}, eli 4,0 henkilötyövuotta kohti.