Energiaa säästetään ja säästöstä puhutaan tänäkin vuonna viikolla 41 eli. Lue lisää... Energiansäästöviikko. energiansäästöön

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Energiaa säästetään ja säästöstä puhutaan tänäkin vuonna viikolla 41 eli. Lue lisää... Energiansäästöviikko. energiansäästöön"

Transkriptio

1 Motiva Oy tuottaa asiantuntijapalveluita energiankäytön tehostamiseksi ja uusiutuvan energian käytön edistämiseksi. 3 / L O K A K U U 3 Kuvat: Fortum Heat, La Rocca Oy, Motiva Oy Energiansäästöviikko kannustaa energiansäästöön Energiaa säästetään ja säästöstä puhutaan tänäkin vuonna viikolla 41 eli Valtakunnallisen Energiansäästöviikon pääteemana on nyt kotien ja kiinteistöjen energiatehokkuus pientaloista isojen kiinteistöjen energiansäästöön. Viikon viettäjiksi on ilmoittautunut yli 180 yritystä ja yhteisöä kautta maan. Mukana on suurteollisuutta, palvelualan yrityksiä, erilaisia yhteisöjä sekä kouluja ja päiväkoteja. Valtakunnallisen Energiansäästöviikon aikana voi jokainen harjoittaa omia energian- ja ympäristönsäästötaitojaan sekä opetella uusia toimintatapoja. Vinkkejä ja ohjeita löytyy teemaviikon www-palvelusta: Palvelusta löytyy myös lisätietoa teemaviikkoa viettävistä yrityksistä ja yhteisöistä sekä hyvistä keinoista vaikuttaa itse ilmastonmuutokseen niin kotona kuin työpaikalla. Lue lisää... Paineilmaa tehokkaasti... sivu 2 3 Nesteen Naantalin voimalaitoksen energia-analyysistä... sivu 4 Energiansäästösopimusten tilannetietoja... sivu 5 Malttia ja viisautta: Neste Oil kouluttaa kuljettajia... sivu 6 ClimBus-ohjelma... sivu 7 EIE-ohjelma... sivu 8 Apuvälineitä julkisiin hankintoihin... sivu 8 Energiansäästöviikko sivut Ilmastonmuutoksen viestintäohjelmasta... sivu 12 Energiansäästöviikko 10 vuotta Vuonna 2006 vietetään Energiansäästöviikkoa jo kymmenennen kerran. Osallistujien määrä on vuosi vuodelta kasvanut ensimmäisen vuoden pilottiyritysten ryväs on kasvanut liki kahteen sataan eri osallistujaan. Palautetta, toiveita ja kehitystarpeita vuoden 2006 Energiansäästöviikkoon liittyen voi antaa Motivaan jo syksyn aikana. Lisää aiheesta sivuilla Yhteistyökumppani esittelyssä: Suomen Kiinteistöliitto... sivu 13 Uusiutuvien energioiden benchmarking-hanke... sivu 16 Tapahtumia... sivu 18 1

2 Ihminen, energiaketjun heikoin lenkki? Kuva: Petri Artturi Asikainen 2 Mottoni oli aiemmin: Energiatehokkuus on tekniikkalaji. Liekö yleisempääkin insinööripiireissä? Viime vuosituhannella ansaitsin leipäni pitkään konsulttina tekemällä energiakustannusten säästöselvityksiä erilaisiin kohteisiin. Jokaisen ehdottamamme toimenpiteen oli syytä sisältää rautaa ja automatiikkaa. Mitä enemmän, sen parempi. Jos ajatus joskus lähtikin laukkaamaan pehmeisiin arvoihin, toimintatapojen ja asenteiden muuttaminen unohdettiin viimeistään, kun säästöehdotuksia esiteltiin asiakkaille. Toki säästöjä syntyi, mutta niiden pysyvyydestä en ole varma. Viime vuosina olen nähnyt edelläkävijäyritysten parantavan energiatehokkuuttaan. Näissä onnistumisissa on yhteistä se, että laitteiden lisäksi on tarvittu hyviä ihmisiä ja heille työkaluja ja ennen kaikkea energiatehokkuuteen sitoutunut johto. Jotta sitoutuminen ei jää juhlapuheisiin, johdolla tulee olla työkalut sekä käytännön kyky tehdä energiahallinnasta osa päivittäisiä toimintoja. Energiansäästö projektista prosessiksi on vanha hokema, mutta aina ajankohtainen. Tärkeitä asioita kannattaa hokea niin kauan, kunnes homma toimii. Tarvitaan myös motivoituneita ihmisiä tekemään käytännön energiansäästöteot. Onnistumisen edellytykset luodaan kouluttamalla, ei julistamalla. Sitten tarvitaan onnistumiselle tavoite ja mittari. Onnistumisesta palkitaan. Joku psykologi aikoinaan opetti tekniikan ammattilaisille, että se mitä mitataan, koetaan tärkeäksi ja se mikä koetaan tärkeäksi, motivoi. Yrityksille jatkuva kustannusten karsiminen on osa kilpailukyvyn parantamista. Energiahintojen noustessa yritykset ovat toimialaliittojen johdolla ryhtyneet hiomaan energiahallintaansa entisestään. Kehityshankkeiden kirjo kattaa koko elinkeinoelämän suurista tehtaista pienyrityksiin. Mukana on laaja joukko toimijoita: energiaa käyttäviä yrityksiä, laitetoimittajia, tutkimuslaitoksia, energiapalveluiden tarjoajia, valtiovaltaa ja liittoja. Uutena piirteenä hankkeissa on, että energiatehokkuus on yrityksen omaehtoista toimintaa. Vaikka ulkopuoliset asiantuntijat ovat tärkeä apu monissa kysymyksissä, vastuu energian saannista, kustannuksista ja energian ympäristövaikutuksista kuuluu yritykselle itselleen ja viime kädessä johtajille. Edes energia-asioiden johtamista ei voi ulkoistaa. Toinen uudenlaisen ajattelutavan esimerkki on, että yritykset ovat viime vuosina ryhtyneet viettämään Energiansäästöviikkoa sankoin joukoin. Kukaan ei usko yhden viikon ihmeisiin, mutta sen sijaan nähdään, että viestinnällä ja koulutuksella voidaan pitkällä tähtäyksellä vaikuttaa yrityskuvaan ja ihmisten asenteisiin. Muistan, kun vielä vuonna 2001 naureskelimme muutaman kaverin kanssa moista kampanjahömpötystä. Muutaman Energiansäästöviikon teollisuuden kanssa viettäneenä on hymy hyytynyt. Pehmeillä keinoilla voidaan tehdä kovaa tulosta. Janne Hietaniemi Asiakasryhmäpäällikkö Motiva Oy Paineilmaa tehokkaasti Ryhtiä paineilman käyttöön Uudessa Motivan esitteessä kerrotaan mitä kuudessa eri laitoksessa on tehty tai tekeillä paineilman käytön ja tuotannon tehostamiseksi. Esillä ovat esimerkit suurista metalli- ja metsäteollisuuden tuotantolaitoksista, voimalaitoksesta, kaivoksesta, lasitehtaasta ja pk-metallitehtaasta. Esitettä voi tilata Motivasta, joko takakannen tilauskortilla tai Motivan wwwpalvelusta: teollisuus/teollisuus/ Paineilman energiaanalyysimalli PATE-analyysi - Paineilman energiaanalyysimalli -julkaisu sisältää analyysin toteutusohjeen, laajennetun mallisisällysluettelon ja esimerkin paineilma-analyysin raportoinnista. Julkaisun tilaus tai lataus pdf-tiedostona käy kätevimmin internetin kautta: teollisuus/teollisuus/ -> PATE-analyysi - Paineilman energia-analyysi

3 Teollisuuden energiansäästö Vuodot kuriin ja turhat paineet pois Motivan PATE paineilmaa tehokkaasti hankkeen tuloksena on valmistunut malli paineilman energia-analyysien tekoa varten. Paineilman tuottamiseen Suomen teollisuudessa kuluu vuosittain sähköä 1,4 terawattituntia. Siitä voidaan säästää taloudellisesti kannattavasti jopa 20 prosenttia, mikä merkitsisi suurimmillaan toteutuessaan 10 miljoonan euron säästöä vuodessa. Mallia paineilman energia-analyyseihin Paineilman energia-analyysien malli perustuu viidessä energiavaltaisen teollisuuden ja seitsemässä pk-teollisuuden laitoksessa tehtyihin analyyseihin paineilman käytöstä ja tuotannosta ja säästön mahdollisuuksista. Analyysissä selvitetään paineilman tarpeet, verkostovuodot ja verkoston rakenne ja koko paineilman käyttöympäristö. Lopuksi paneudutaan paineilman tuotantoon. Painetasot näyttäisivät olevan turhan korkeita eikä paineilman vuotoihin ole kiinnitetty riittävää huomiota. Paineilma pitäisi saada mukaan yrityksen muihin toimintajärjestelmiin ja paineilma-asioillekin pitäisi olla nimetty vastuuhenkilö laitoksella, sanoo Motivan asiakasryhmäpäällikkö Janne Hietaniemi. Paineilman tuotantoa ja käyttöä kannattaa tutkia Helsingin Energian Salmisaaren voimalaitoksella tehtiin alkuvuodesta paineilman energia-analyysi, jonka tuloksena säästöä syntyy merkittävästi. Pääsemme jopa 650 megawattitunnin eli lähes euron vuotuiseen säästöön Salmisaaren B-voimalaitoksella alentamalla rikinpoistolaitoksen kompressoriaseman painetasoa. Paineilmaverkoston vuotokorjausten ansiosta säästämme vuodessa 210 megawattituntia eli lähes euroa, sanoo vanhempi suunnittelija Antti Saikkonen Helsingin Energian Salmisaaren voimalaitoksella toteutusta paineilman energia-analyysistä. Kuva: La Rocca Oy Paineilma-analyysejä tekevät energiakatselmoijat yhdessä laitetoimittajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Turha suhina maksaa Tehdashalleista ja tuotantolaitoksista on usein löydettävissä kymmenittäin vuotoja, joiden yhteenlaskettu vuosikustannus on useita tuhansia euroja. Vuotoreiän Vuotomäärä Kustannukset halkaisija mm l/min (8 bar) euroa/vuosi Paineilma on keskeinen teema EU:n energiankäytön tehostamisohjelmassa EU-tasollakin paineilman energiatehokkuuden parantamiseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Euroopan unionin alueella arvioidaan olevan kompressoria, jotka kuluttavat noin 10 % teollisuuden koko energiankäytöstä. Monet vanhat kompressorit tuhlaavat energiaa EU-maissa, ja keskimäärin EU-tasolla voitaisiinkin saavuttaa vielä suurempia säästöjä kuin Suomessa. EU-maissa onkin käynnissä sähkökäyttöjen energiankäytön tehostamisohjelma Motor Challenge Programme, jossa paineilma on yksi keskeisistä teemoista. Ohjelma kuuluu Euroopan unionin Älykäs energiahuolto -ohjelmaan. 1, Taulukon summat ovat suuntaa-antavia. Lähde: Sarlin Hydor Oy Antti Saikkonen, Helsingin Energia, puh. (09) , Janne Hietaniemi ja Heikki Härkönen, Motiva Oy. 3

4 Energiakatselmukset ja -analyysit Energia-analyysi Naantalin voimalaitoksella Naantalin voimalaitoksella toteutetaan 2005 aikana Motivan kehittämän mallin mukainen energiaanalyysi. Hanke saa energiatukea kauppa- ja teollisuusministeriöltä. Fortum Heatin Naantalin voimalaitoksen ensimmäinen yksikkö NA1 aloitti toimintansa jo vuonna Alun perin sähkön tuotantoon tarkoitettua hiililauhdevoimalaitosta laajennettiin kahdella uudella yksiköllä NA2 ja NA3 myöhemmin ja 1970-luvuilla, ja laitos muutettiin 1980-luvulla lämpöä ja sähköä tuottavaksi. Kaukolämmön jakelua varten rakennettiin 15 kilometriä pitkä jakeluputki naapurikuntiin. Naantalin voimalaitos tuottaa tällä hetkellä 80 prosenttia Naantalin, Turun, Raision ja Kaarinan kaukolämmöstä. Voimalaitos tuottaa myös prosessihöyryä Naantalissa ja Raisiossa toimiville neljälle teollisuuslaitokselle. Voimalaitosta on uudistettu ja ajanmukaistettu koko ajan. Tätä ennen tärkeätä oli saada ilmansuojeluasiat kuntoon. Nyt on todettu tarpeelliseksi, ja ennakkoselvitysten mukaan myös kannattavaksi, tehostaa laitoksen omaa energiankäyttöä, johon paneudumme kokonaisvaltaisesti, sanoo voimalaitospäällikkö Jussi Tervaskanto. Energiasyöpöt laitteistot esille Energia-analyysi toteutetaan yhteistyössä laitoksen omistavan Fortum Heatin, kunnossapidosta vastaavan Fortum Servicen ja asiantuntijakonsulttina toimivan insinööritoimisto Enprima Oy:n kesken. Enprima on hankkeen päävastuullinen tekijä ja muiden osapuolten tehtäväksi jää muun muassa lähtötietojen toimittaminen. Selvityksessä käydään läpi laitoksen kaikki energiankäyttöön vaikuttavat laitteistot painottuen suurimpiin energiasyöppöihin. Pääosassa tulevat olemaan kattilat, turbiinit ja voimalaitosprosessi, mutta myös paineilmajärjestelmät ja kiinteistöjen energiankulutus kartoitetaan osana selvitystä. Voimalaitoksella järjestetään lisäksi aloitekilpailu, johon laitoksen henkilöstöltä on tähän mennessä tullut yli 40 erilaista energiansäästöön liittyvää ideaa. Enprima Oy:n asiantuntijat tekevät laitoskierroksilla eri laitteiden kuntokartoituksia ja arvioivat mahdollisten energiankäytön tehostamisinvestointien kannattavuutta. Tällä hetkellä näyttää siltä, että selvitys painottuu sähköntuotannon hyötysuhteen nostamismahdollisuuksien ja toisaalta omakäyttösähkön säästömahdollisuuksien kartoittamiseen. Myös erilaisia lämmön talteenottoon liittyviä ehdotuksia ja laitteistojen säätötapojen mahdollisia muutoksia kartoitetaan osana selvitystä. Selvitykseen kuuluvat aluksi NA2 ja NA3-yksiköt sekä yksiköiden yhteiset laitteet. Lopullisen raportin on tarkoitus olla valmis vuodenvaihteessa Myöhemmässä vaiheessa on tarkoitus selvittää energiansäästömahdollisuudet myös NA1-yksiköllä. Antto Kulla, Fortum Heat, puh , Janne Hietaniemi, Motiva Oy. Naantalin voimalaitos käyttää polttoaineena pääasiassa kivihiiltä, mutta sen ohessa poltetaan myös sahanpurua ja naapurissa sijaitsevalta öljyjalostamolta tulevaa jalostamokaasua. 4 Kuva: Fortum Heat

5 Energiansäästösopimukset Ajankohtaista energiansäästösopimuksista Kaikilla vuoden 2005 lopussa päättyvillä energiansäästösopimusaloilla on käynnistetty jatkovalmistelut. Tavoitteena on nykysopimusten pohjalta jatkuvan lyhyen ylimeno- ja kehitysvaiheen jälkeen käynnistää seuraava vaihe energiansäästösopimustoiminnassa, jotta systemaattinen, katkeamaton toiminta energiansäästön ja energiatehokkuuden edistämiseksi jatkuisi myös tulevaisuudessa. Tällä hetkellä on voimassa seitsemän ministeriöiden ja toimialajärjestöjen välistä energiansäästösopimusta, jotka ulottu- vat pääosin vuoden 2005 loppuun. Sopimuksia on solmittu teollisuudessa, energia-alalla, kuntasektorilla, kiinteistö- ja rakennusalalla sekä asuinrakennusalalla. Lisäksi öljylämmityskiinteistöille ja kuorma- ja pakettiautokuljetuksille sekä joukkoliikenteelle on laadittu omat energiansäästöohjelmat. Kuntien energiansäästösopimus on energia- ja ilmastosopimus, johon sisältyy uusiutuvien energioiden käyttö. Keväällä 2005 käynnistynyt uusi joukkoliikenteen energiansäästöohjelma kattaa linja-autokuljetusten lisäksi metroja raideliikenteen sekä VR:n lähiliikenteen. Ohjelma korvaa entisen linja-autoalan sopimuksen. Toiminnan tuloksia lokakuussa Tuoreimmat tulokset sopimuksen piirissä raportoitujen toteutettujen energiansäästötoimenpiteiden vaikutuksista saadaan lokakuussa, jolloin valmistuvat vuoden 2004 vuosiraportoinnit eri sopimusalueilta. Vuosiraportit voi ladata pdf-muodossa: Ulla Suomi, Motiva Oy. Energia-alan ympäristöjärjestelmät EMASin suuntaan Suomen ympäristökeskuksessa on juuri päättymässä hanke, jossa kehitettiin kolmen energia-alan yrityksen ympäristöraportointia ja valmiuksia EMAS-rekisteröitymiseen. Energia-alan yritysten liittyminen EMASiin olisi luonteva jatko metsäteollisuuden yritysten rintamalle. Suomessa on EMAS-rekisterissä kaikkiaan 48 toimipaikkaa, joista yli puolet edustaa metsäteollisuutta tai -taloutta. Kaikkiaan EU:ssa on EMAS-toimipaikkoja lähes 4200, joista energia-alan yrityksiä on noin 140. Suomesta EMASrekisteristä löytyy vain yksi energia-alan EMAS-ympäristöjärjestelmä EMAS-järjestelmä (Eco-Management and Audit Scheme) on vapaaehtoinen, kaikille EU:n alueella ja ETA-maissa toimiville organisaatioille tarkoitettu ympäristöjärjestelmä, joka koostuu ISO standardin mukaisesta ympäristöjärjestelmästä ja ympäristöraportista eli EMAS-selonteosta. EMAS-järjestelmän etu ja lisäarvo verrattuna ISO järjestelmään on avoin, uskottava ja luotettava ympärisyritys: Teollisuuden Voima. ISO sertifiointeja on Suomessa noin 950. Hankkeeseen osallistuneet yritykset saivat syvennettyä tietoa EMASista sekä EMAS-tilanteesta energia-alalla Euroopassa. Lisäksi arvioitiin, mitä EMASiin siirtyminen yritykseltä edellyttäisi sekä kehitysideoita ja vinkkejä oman ympäristöviestinnän ja raportoinnin kehittämiseen. Mukana olivat E.ON Finland Oyj, Kotkan Energia Oy ja Vapo Oyj. Pirke Suoheimo, Suomen ympäristökeskus, puh. (09) , töasioiden viestintä. Viestinnän käytännön työkaluina ovat ympäristöraportti eli EMAS-selonteko ja EMAS-logon käyttöoikeus yrityksen viestinnässä. Lisätietoja EMASista löytyy osoitteesta: Energia- ja ilmastostrategia valmisteilla Uusi kansallinen energia- ja ilmastostrategia annetaan selontekona eduskunnalle marraskuussa Pääministeri Vanhasen hallituksen ohjelman mukaisesti vuoden 2001 ilmastostrategia uudistetaan ottaen huomioon EU-päästökauppa ja Kioton mekanismit. Voimassa oleva kansallinen ilmastostrategia valmisteltiin vuosina , ja sen toimeenpanoa koordinoi kauppa- ja teollisuusministeriö. Vihreä kirja energiatehokkuudesta Euroopan komissio on julkaissut energiatehokkuuden vihreän kirjan Green Paper on Energy Efficiency or Doing More with Less. Kirjassa esitetään kysymyksiä keskustelun herättämiseksi ja kannanottojen saamiseksi. Komissio järjestää vihreästä kirjasta laajan kuulemisen ja pyytää lausunnot eri tahoilta. Komissio uskoo, että kuulemisprosessin jälkeen vuonna 2006 voidaan laatia käytännön toimintasuunnitelma. Vihreä kirja on saatavana komission www-sivustolta energy/efficiency/index_en.htm 5

6 Liikenne Neste Oil Oyj kouluttaa työsuhdeauton käyttäjiä Neste Oil Oyj kouluttaa työsuhdeauton käyttäjiä Motiva Oy:n koordinoimassa Turvallisen ja taloudellisen ajamisen kampanjan pilottihankkeessa. Kokeilussa on mukana 11 työsuhdeautonkäyttäjää, joille on järjestetty EcoDriving-koulutusta. Polttoaineen kulutuksen säästö koulutukseen osallistuneilla oli keskimäärin 19,2 %. Kaksivuotisen projektin aikana on tarkoitus seurata koulutukseen osallistuneiden polttoaineen kulutusta ja siten syntyneitä hiilidioksidipäästöjä. Myös autovahinkojen määrää seurataan. Neste Oil Oyj:llä ympäristöystävällinen autopolitiikka Taloudellisuus- ja turvallisuuspainotteisen ajotapakoulutuksen lisäksi Neste Oil Oyj:n auto-ohjeissa on kiinnitetty huo- miota ajokaluston energiatehokkuuteen ja ympäristöystävällisyyteen. Konsernin autopolitiikka ohjaa mm. pienempien, edullisempien ja vähemmän kuluttavien työsuhdeautojen käyttöön. Jos kokeilun tulokset ovat hyviä, järjestetään ajotapakoulutusta henkilökunnalle laajemmin. Kokeilu kestää vuoden 2005 loppuun, varsinainen kaksivuotinen projekti käynnistyy ensi vuonna. Malttia ja viisautta teille -projektissa ovat mukana Motiva Oy, liikenne- ja viestintäministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö, Ajoneuvohallintokeskus AKE, Öljy- ja kaasualan Keskusliitto ry, Autoalan Keskusliitto ry, Autotuojat ry, Tapiola, EcoDriving Center Oy ja KH FIN Oy. Antero Lehtonen, autopalvelupäällikkö, Fortum Oyj Autopalvelut, puh Seppo Pyrrö, Motiva Oy. Kuva: Seppo Pyrrö Pohjimmiltaan taloudellinen ajotapa on ennakoivaa ja maltillista ajoa. Tieliikenteen energiavaihtoehdot käyttöön hitaasti VTT Prosessit on selvittänyt kaksivuotisessa tutkimushankkeessa mahdollisuuksia ottaa Suomessa käyttöön korvaavia liikennepolttoaineita, ja näiden käyttöönottoon liittyviä käytännön ongelmia. Tutkimuksen mukaan näyttäisi mahdolliselta, että vuonna 2020 noin yksi prosentti tieliikenteen energiasta voisi Suomessa olla maa- tai biokaasua eli metaania. Jos näitä olisi saatavilla kilpailu- kykyiseen hintaan tai verotuksella kompensoitaisiin lisähintaa riittävästi, voisi osuus nousta jopa viiteen prosenttiin, ja kasvihuonekaasupäästöt vähentyä neljä prosenttia. Tarkastelu ulottui vuoteen 2020 asti, ja siinä olivat mukana bensiini ja dieselöljy, maa- ja biokaasu, biodiesel ja ns. synteettiset biojalosteet. Tutkimus koski polttoaineen saatavuutta ja hintaa, jakelu- ja varastointijärjestelmiä sekä autokaluston saatavuutta, verotukseen liittyviä kysy- myksiä että päästö- ja energiavaikutuksia öljyjalosteita korvattaessa. FinFuel hankkeen raportti löytyy myös Motivan www-sivuilta: Juhani Laurikko, VTT Prosessit, puh , Seppo Pyrrö, Motiva Oy. 6 Matkalla Suomen kaupungeissa Matkalla Suomen kaupungeissa internetpelin avulla voi vertailla kulkutapojen ympäristö- ja muita vaikutuksia pääkaupunkiseudulla ja viiden muun kaupungin alueella. Pelissä voi matkustaa Helsingin, Espoon, Kauniaisten, Vantaan, Tampereen, Oulun, Riihimäen, Kuopion ja Lappeenrannan kaupunkien alueilla. Peli mahdollistaa eri matkustusmuotojen energiankulutuksen, päästöjen, kustannusten, mat- ka-ajan, melun, ruuhkien sekä kalorikulutuksen vertailun. Pelin ovat tuottaneet yhteistyössä YTV, ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, Tampereen kaupunki, Oulun kaupunki, Kuopion kaupunki, Lappeenrannan kaupunki, Riihimäen kaupunki ja Motiva Oy. Pelin teknisestä ja visuaalisesta toteutuksesta on vastannut Visart Oy. Uusi Matkalla Suomen kaupungeissa -peli on kehitetty aiemmasta Motiva Oy:n Matkalla Suomessa -pelistä: Matkalla Suomen kaupungeissa -peliä voi pelata osoitteessa: Petteri Huuska, YTV, puh. (09) , Seppo Pyrrö, Motiva Oy.

7 ClimBus -ohjelma Energiatehokkuus vähentää päästöjä Energiankäytön tehostaminen on usein taloudellisesti kannattava keino vähentää hiilidioksidipäästöjä. ClimBusohjelmassa on meneillään 15 energiatehokkuuteen keskittyvää projektia, joiden joukossa on myös useita palvelujen kehittämisprojekteja. Syyskuun alussa ideoitiin uusien innovaatioiden kehitysfoorumin työskentelyä. Työ liittyy teollisuuden energiansäästösopimusten mahdolliseen jatkoon ja kehittämiseen. Seminaari järjestettiin yhteistyössä kauppa- ja teollisuusministeriön, Elinkeinoelämän keskusliiton ja Motivan kanssa, kertoo ohjelmapäällikkö Jatta Jussila. Ohjelmassa on käynnissä 54 projektia, joista yrityshankkeita on yli puolet. Yrityksiä ohjelman eri hankkeissa on mukana 110. Hankkeiden kokonaisvolyymi on lähes 25 milj. euroa, tästä Tekesin rahoitusosuus on 13 milj.euroa. Kansainvälistä yhteistyötä tehdään suurimmassa osassa hankkeita. Tutkimuslaitosten seuraava haku avautuu ensi vuoden alkupuolella. Yritykset voivat hakea rahoitusta jatkuvasti. Kuva: Ecolane Finland Oy Ecolane Finland Oy:n kehittämän automaattisen matkojenyhdistelypalvelun aivoina toimii ohjelmisto, jossa on räätälöitäviä ominaisuuksia mm. tilausten välitykseen, matkojen ketjutukseen sekä seurantaan ja raportointiin. Yhdysvalloissa Ecolane-kaistat ovat jo tätä päivää. ESCO-palvelujen kehittämistä tuetaan Energiansäästöinvestointien toteutus ESCO-konseptilla on hyvä esimerkki energiatehokkuuteen liittyvästä palvelusta, jolla saavutetaan todellista tulosta. Inesco Oy:n teollisuuteen toteuttamien hankkeiden vuotuinen energiansäästö on jo 205 GWh, joka vastaa noin omakotitalon energiankäyttöä. Hiilidioksidipäästöjen vähenemä on vastaavasti yli tonnia vuodessa, kertoo Inesco Oyn toimitusjohtaja Eero Siitonen, joka myös edustaa palvelusektoria ClimBus-ohjelman johtoryhmässä. Tuoreessa ClimBus-hankkeessa ESCO-palvelua kehitetään edelleen neljällä painopistealueella, joita ovat mm. kotimarkkinoilla ESCO-palvelun esteiden tunnistaminen ja poistaminen sekä paineilmajärjestelmien energian käytön tehostamiseen liittyvä ESCO-palvelu. Kulutusseuranta automatisoituu Kulutuksen seuranta ja ohjaus ovat mukana useissa ClimBus-ohjelman hankkeissa. Polstopin hankkeessa luodaan pk-yritysten toimintajärjestelmiin valmiita suunnittelutyökaluja, ohjeita ja malleja energian ja kasvihuonekaasupäästöjen seurantaan ja käyttöön. Trans Veritas kehittää LOKI-työkalua kuljetusten energia-, tehokkuus-, ympäristö- ja turvallisuuskatselmuksiin. Aidonin hankkeessa kehitetään sähkönkäyttäjien reaaliaikaista kulutustietojen luentaa ja kartoitetaan siihen liittyviä lisäpalvelutarpeita. ClimBus-tapahtumia: Liikenteen biopolttoaineet huomenna Teknologiat ja markkinat Taitotalon Kongressikeskus, Helsinki Vauhdittavatko öljyn hinnan nousu ja EU:n liikenteen biopolttoainedirektiivin esittämät haastavat tavoitteet kiinnostusta biopolttoaineiden käyttöön. Minkälaisia mahdollisuuksia ja haasteita suomalaiset toimijat näkevät liikenteen biopolttoaineille Suomessa ja maailmalla? Entä millä saralla meillä Suomessa ollaan osaamisen kärjessä? Kioton mekanismeilla ja päästökaupalla nostetta liiketoimintaan Taitotalon Kongressikeskus, Helsinki Millaisia mahdollisuuksia päästökauppa ja Kioton hankemekanismit avaavat yrityksille maailmanmarkkinoilla? Entä kuinka kehittää ja toteuttaa päästöjen vähentämishanke menestyksekkäästi? Lisätietoja ClimBus-ohjelmasta: Jatta Jussila, Technopolis Oyj, puh. (09) , Teija Lahti-Nuuttila, Tekes, puh , ClimBus auttaa suomalaisyrityksiä menestymään ilmastoteknologian ja -palvelujen nopeasti kasvavilla, kansainvälisillä markkinoilla. 7

8 Hankinnat, kunnat Apuvälineitä ympäristönäkökohtien huomioimiseen julkisissa hankinnoissa Helsingissä elokuussa pidetyssä Ilmastonmuutos ja kuntien hankinnat -seminaarissa esiteltiin välineitä, jotka helpottavat ympäristönäkökohtien huomioimista julkisen sektorin hankintapäätöksissä. Suomen ympäristökeskus (SYKE) on julkaissut Julkisten hankintojen ympäristöoppaan, jossa kerrotaan, mitä hankintamenettelyissä ja tarjouspyynnöissä olisi hyvä huomioida, sekä tarjotaan tietoa tuotteiden ympäristönäkökohdista ja valintaperusteista. Lisäksi oppaassa on hyödyllinen ekokriteerimatriisi, josta löytyy tiedot eri tuoteryhmien ympäristömerkinnöistä. Efeko Oy:n kehittämä hankintojen ympäristötietokanta Hymonet on hyvä apuväline, joka tarjoaa tietoa hankintame- nettelyistä sekä valmiita esimerkkejä tarjouspyynnöistä ja niiden ympäristöasiakirjoista. Tietokantaan on lisätty tietoa uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön tarjouspyyntöjen tekemisestä. Julkisten hankintojen lakiuudistus työn alla Julkisia hankintoja koskevan hankintalain uudistus on Suomessa työn alla ja uusi laki astuu voimaan vuoden 2006 alussa. EU:n uudistuneet hankintadirektiivit ovat selkiyttäneet ympäristönäkökohtien oikeudellista perustaa hankintapäätösten kriteerinä. Henna Hauta-Heikkilä, Efeko Oy, puh. (09) , Ari Nissinen, SYKE, puh. (09) , EU:n Älykäs energianhuolto -ohjelman hankkeita Suomessa EIE-ohjelman keväällä päättyneellä hakukierroksella on Suomesta sopimusneuvotteluihin edennyt 10 hanketta. Tietoja hankkeista kootaan Motivan wwwpalveluun: Motiva on mukana yhteensä viidessä hankkeessa, muissa viidessä on mukana muita suomalaisia toimijoita. EIE-ohjelman energiatoimistoille suunnattua perustamistukea sai Keski-Pohjanmaalle perustettava Lapuan energiatoimisto. Syksyllä 2006 järjestettävälle Audit 06-konferenssille myönnettiin tapahtumille suunnattua tukea. EIE-ohjelman sekä nyt että jo aiemmin käynnistyneistä hankkeista, joissa on suomalaisia osallistujia, löytyy lisätietoa Motivan www-palvelusta: eieohjelma. 8 Kuntien ilmastokonferenssi Jo kolmas kuntien ilmastokonferenssi järjestetään Tampereella Konferenssin tavoitteena on tuoda esille konkreettisia toimenpiteitä, joita kunta voi tehdä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja sopeutumiseksi. Konferenssi on tarkoitettu kuntien päättäjille ja asiantuntijoille. Konferenssin järjestävät Suomen Kuntaliitto ja Efeko Oy. Konferenssissa aiheina ovat mm. kansallinen ilmasto- ja energiastrategia, ilmas- Tehokas energiankäyttö on koko kunnan asia Motiva kokosi syyskuun alun Kuntamarkkinoille Xpress-lehdestä Kuntien erikoisnumeron. Lehteen koottiin tietoa käynnissä olevista kuntahankkeista; mm. Päijät-Hämeen seudun laajasta Vanamo-hankkeesta, kunnille suunnatuista palveluista ja materiaaleista. KuntamarkkinatMessuXtra löytyy Motivan www-palvelusta: tonmuutokseen sopeutuminen, kuntien ilmastokampanja ja kuntalaisten osallistuminen sekä uusiutuvien energioiden, eritoten bioenergian käyttö ja energiatehokkuus. Henna Hauta-Heikkilä, Efeko Oy, puh. (09) , Tehokas energiankäyttö koko kunnan asia Energiansäästö on tehokas tapa ehkäistä ilmastonmuutosta ja välttää turhaa rahanmenoa. Kunnissa on runsaasti erilaisia mahdollisuuksia edistää energiansäästöä ja hyödyntää uusiutuvia energialähteitä. estävän kehityksen mukainen energiankäyttö koostuu suurista ja pienistä teoista. Osa niistä on aivan arkipäiväisiä toimintatapoja, osa pitkälle vietyjä menetelmiä. Monen asian alulle panemiseen riittää yhden ihmisen aktiivisuus. Yhteistyö omassa kunnassa ja naapurikunnan kanssa voi kuitenkin kantaa paljon pidemmälle. Kuntamarkkinoilla Helsingissä Motivan osastolla teemana ovat mm. ESCO- ja energiapalveluliiketoiminnat sekä kuntien mahdollisuudet lisätä uusiutuvan energian käyttöä. Mahdollisuuksien kartoituksessa apuna on uusiutuvan energian kuntakatselmus. Vuoden vaihteessa muuttuva kiinteistöjen lämmitysenergian kulutuksen normitus on esillä myös lehden sivulla 5. Motivan osasto löytyy Kuntamarkkinoilla K-kerroksesta, numero B4. K Motivan tietoiskut keskiviikkona ja torstaina Kuntamarkkinoilla M Piirros: Harri Tarkka Motiva Oy tuottaa asiantuntijapalveluita energiankäytön tehostamiseksi ja uusiutuvan energian käytön edistämiseksi. otivan tietoiskujen aiheena on Säästöjä energiaratkaisuilla: Kuntakatselmus ja ESCO-palvelu. Asiantuntijoina paikalla ovat Motivan Seppo Silvonen ja Pertti Koski. Tietoiskut järjestetään Kuntatalon tietoiskutila 2:ssa, K-kerroksessa. Laita aika muistiin: keskiviikko , klo ja torstai , klo MotivaXpress_s_ , 09:52 Lue lisää... Energiatehokkuus osana kunnan hankintoja... sivut 2 3 Uusiutuvan energian kuntakatselmusmalli... sivut 2-3 Vanamo kasvaa Lahden alueella... sivu 4 Elinkaari- ja ESCO-palvelut... sivu 5 GreenBuilding hakee hyviä ratkaisuita... sivu 5 Lämmitysenergian kulutuksen normitus muuttuu... sivu 5 Ilmastonmuutos ja kunnat... sivu 6 Malttia ja viisautta teille... sivu 7 Lisätietoja ja materiaaleja... sivu 8 1 MOTIVA XPRESS MESSUXTRA Irmeli Mikkonen, Motiva Oy. Intelligent Energy Europe (EIE) -ohjelman hakukierros EIE-ohjelman seuraava hakukierros aukeaa lähiviikkoina. Hakukierroksen eurooppalainen tiedotuspäivä järjestetään Brysselissä Tilaisuutta voi seurata myös internetissä: europa.eu.int/comm/energy/intelligent/events/infodays_en.htm. Hakukierroksella on haettavana arviolta 50 miljoonaa euroa. Ohjelman kaikki neljä kohdealuetta; SAVE, AL- TENER, STEER ja COOPENER ovat haussa mukana. Tarkempia tietoja hakuun liittyen saa myös suomalaisesta tiedotuspäivästä, joka järjestetään Helsingissä loka-marraskuun vaihteessa. Tarkemmat tiedot tapahtumasta julkaistaan Motivan www-palvelussa. Hakukierroksen painopistealueista sekä hakemuskäytäntöön ja projektien toteuttamiseen liittyvistä asioista kootaan tietoa myöhemmin lokamarraskuussa Motivan www-sivuille:

9 Koulut Energia-asiat opetuksessa Tokaluokkalaisten energiansäästöviikko juhlii pyöreitä Energiaa tokaluokkalaisille -teemaviikko on jo vanhempi kuin sitä viettävät lapset, sillä tapahtuma täyttää lokakuussa kymmenen vuotta. Vuosien varrella jo yli lasta on osallistunut Energiansäästöviikkoon. Energiansäästöviikolla tokaluokkalaiset tutustuvat energiaan, sen käyttöön ja säästöön Hei, kaikki toimii! -opetusmateriaalipaketin avulla. Usein paikalliset energiayhtiöt kustantavat materiaalipaketin alueensa kouluille. Kauppa- ja teollisuusministeriön sekä Opetushallituksen rahoittamassa hankkeessa on selvitetty energia-asioiden sisältymistä opetukseen opetussuunnitelmien, opetusmateriaalien, opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen sekä yritysyhteistyön näkökulmista. Selvityksessä tarkasteltiin erityisesti peruskoulu- ja lukio-opetusta, sillä ammatillisten tutkintojen sekä ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opetuksen osalta tilannetta on selvitetty jo aiemmin. Energia-asioita vaikeaa opettaa Energia koettiin yleisesti ottaen vaikeaksi aiheeksi käsitellä etenkin alemmilla luokka-asteilla. Selvityksen perusteella havaittiinkin useita kehityskohteita, joiden avulla energiaopetusta voitaisiin kehittää ja varmistaa kansallisen ilmastostrategian tavoitteiden toteutuminen koulutussektorilla. Energia-asioiden käsittelyn helppotajuisuuteen ja havainnollistamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Energiakysymyksiä tulisi opetuksessa lähestyä useista eri näkökulmista ja myös omien toimien vaikutus energiankäyttöön sekä energiankäytön ja ilmastonmuutoksen välinen yhteys tulisi tuoda paremmin esiin. Tulevaisuudessa energiapolitiikan merkitys kasvaa entisestään ja energia-asiat tulisikin nykyistä vahvemmin sisällyttää myös osaksi yhteiskuntatieteellisten aineiden opetusta. Tieto hajallaan Monipuolista ja korkeatasoista materiaalia energiaopetuksen tueksi on saatavilla melko runsaasti, mutta haasteena on se, miten opettajat löytävät eri toimijoiden laatimaa ja eri puolilla hajallaan olevaa tuki- ja taustamateriaalia. Myös materiaalien päivittämisestä on pystyttävä huolehtimaan. Yksittäisten irrallisten toimenpiteiden sijaan tulisi jatkotoimia kuitenkin suunnitella ja toteuttaa systemaattisesti ja pitkäjänteisesti yhteistyössä usean eri tahon kanssa. Selvityksen toteutuksesta vastasivat Motiva Oy ja Energiateollisuus ry. Raportti on tilattavissa takakannen palvelukortilla ja se on ladattavissa pdf-muodossa: Päivi Laitila ja Suvi Salmela, Motiva Oy. Heli Peltonen, Energiateollisuus ry, (09) , Agenttiraportissa seurataan säästösaavutuksia Energiansäästöviikolla pienet energiaagentit merkitsevät väijykortteihin konkreettiset energiansäästötekonsa. Tämän vuoden materiaalipaketti sisältää myös luokan yhteisen agenttiraportin, johon kirjataan jokaisen oppilaan energiansäästösaavutukset. Luokka yrittää yhdessä nitistää energiasyöpön. Agenttiraporteista saadaan myös ihan oikeaa seurantatietoa siitä, miten koulujen energiaopetus toteutuu käytännön toimina. Hei kaikki toimii! -opetusmateriaalin vaikuttavuutta on arvioitu kansainvälisessä projektissa. Opettajat pitivät materiaalia monipuolisena ja hyödyllisenä, ja lasten koulussa oppimien asioiden havaittiin kannustaneen koko perhettä kiinnittämään huomiota energiansäästöön. Juhlavuosi huipentuu energiakilpailuun Tokaluokkalaisten energiansäästöviikon 10- vuotisjuhlan kunniaksi Motiva järjestää valtakunnallisen energiakilpailun, johon kaikki Suomen tokaluokat voivat osallistua. Kilpailutyön toteutustapa on vapaa, mutta omaperäiset ja parhaiten energiansäästöä edistävät tai uusiutuvia energialähteitä kuvaavat tuotokset palkitaan. Kaikki kilpailutyöt pääsevät esille näyttelyyn Helsingin Messukeskuksessa järjestettäville Educa 06 messuille Suvi Salmela, Motiva Oy. 9

10 Energiansäästöviikko 2005 Energiansäästöviikko 2005 Energiansäästöviikon viettäjiä on tänä vuonna enemmän kuin aiemmin mukaan on ilmoittautunut yli 180 erilaista yritystä ja yhteisöä. Pääteemana on nyt kotien ja kiinteistöjen energiatehokkuus. Energiatehokkuus on aiheena sekä suurissa kiinteistöissä että pientalojen rakentamisessa. Tehokkuutta pyritään parantamaan sekä tekniikkaa tarkastelemalla että kiinteistön käyttäjien käyttötottumuksiin ja tiedon tasoon vaikuttamalla. Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari vie aihetta eteenpäin asukastoimikunnissa, VVO:lla tietoa viedään kaikille asukkaille mm. oman lehden, energiaeksperttien ja asukastoiminnan kautta. vuonna kohderyhmänä puiston yritysten henkilöstö, jolle tarjotaan erilaisia tietoiskuja teollisuuden energiatehokkuuteen liittyen. Tietoiskuja on koottu laajan osallistujajoukon yhteistyönä mukana on alueelta 10 toimijaa. Energiaa säästävä tekniikka apuna Energiaa säästävän tekniikan ja teknologiaratkaisuiden käyttöönotto on yksi tehokkuutta edistävä tekijä. Säästöviikolla aiheita ovat mm. valaistus ja laitteiden energiamerkintä, esimerkiksi Oy Grundfos Ab viestii pumppualan laatimasta kiertovesipumppujen energiamerkinnästä, jonka tavoite on ohjata ostajat ja suunnittelijat vaatimaan energiatehokkaita laitteita. nella paikkakunnalla. Monet energiayhtiöt ja kunnat tarjoavat tokaluokille opetusmateriaalia sekä mahdollisuutta vierailla energialaitoksilla tutustumassa tuotantoon; mm. Kotkassa tutustumiskohteena on Hovinsaaren biovoimalaitos. Biokaasu uutena aiheena Neljän laajan alueellisen biokaasutukseen liittyvän hankkeen toimijat kokoontuvat Energiansäästöviikolla Ilmajoelle vaihtamaan tietoja ja keskustelemaan biokaasutuksesta Suomessa. Tilaisuudessa on tavoitteena katsastaa biokaasutuksen nykytilaa sekä koota yhteen biokaasuun liittyviä ongelmia, käytön esteitä sekä ratkaisuja. Tilaisuuden kokoonkutsuja on Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Henkilöstö tärkeä tekijä energiatehokkuudessa Kokkolan teollisuuspuistossa on tänä Lapset ja nuoret viestinviejinä Lapset ja nuoret perehtyvät energiansäästöön ja uusiutuviin energialähteisiin mo- Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy. 10 Energiansäästöviikon palaute- ja suunnitteluseminaari Energiansäästöviikon 2005 palaute ja ensi vuoden suunnittelu ovat aiheena joulukuun palaute- ja suunnitteluseminaarissa. Hämeenlinnan hotelli Aulangolla järjestettävässä seminaarissa esitellään myös kansallisen energia- ja ilmastostrategian tilannetta sekä EU-tason tulevaa energia- ja ilmastokehitystä. Vuoden 2006 suunnitelmien pohjaksi käydään läpi onnistuneita viikon toteutuksia sekä palkitaan vuoden 2005 onnistuneet toimijat. Tarkemmat tiedot seminaarista, mm. hinta, löytyvät Energiansäästöviikon sivuilta. Energiansäästöviikko 10 vuotta Ensi vuonna Energiansäästöviikkoa vietetään kymmenennen kerran. Palautetta, toiveita ja kehitystarpeita kannattaa siis kertoa Motivaan jo syksyllä, jotta vuoden 2006 viikosta saadaan entistä vaikuttavampi. Kirsi-Maaria Forssell ja Jenni Tuomola, Motiva Oy. Kuva: Restel Oy Viime hetken vinkit! Jos yrityksessäsi tai yhteisössäsi ei vielä vietetä Energiansäästöviikkoa, tässä muutama viime hetken vinkki, jonka voitte toteuttaa samalla kun mietitte osallistumista ensi vuonna! Materiaalia ja vinkkejä löytyy: Tuuleta tilat nopeasti ristivedolla. Ilmoita kiinteistönhoitajalle jos tiloissa on liian lämmintä tai huono ilmanvaihto. Käytä portaita hissin sijaan. Rohkaiskaa kaikkia kokeilemaan julkista liikennettä mahdollisuuksien mukaan. Tutustukaa taloudellisen ajotavan periaatteisiin. Vettä ei kannata juoksuttaa turhaan. Käsiä pestessä kannattaa sulkea hana saippuoinnin ajaksi. Ota käyttöön toimistolaitteiden virransäästöasetukset. Kopioi ja tulosta kaksipuoleisesti - muista myös pienennökset. Sammuta valot, kun poistut huoneesta. Hehkulamput kannattaa vaihtaa energiansäästölamppuihin. Muistutus paperin- ja muun jätteen käsittelystä on aina paikallaan.

11 Me vietämme Energiansäästöviikkoa: ABB Oy, Motors, ABB Oy, Sähkökoneet, AD-Lux Oy, Asunto Oy Pietarinkatu, Atro Oyj, Boliden Harjavalta, Borealis Polymers Oy, Eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmä, Efeko Oy, Ekokem Oy, Energiatehokas koti -hanke: Finnforest Oyj, Ekovilla Oy, Energiateollisuus ry, EPS-rakennuseristeteollisuus, Hengitysliitto HELI ry, H+H Siporex Oy, Kauppa- ja teollisuusministeriö, LVI-talotekniikkateollisuus ry, Maxit Oy Ab, Paroc Oy, Planiatalo Oy, Pyhännän rakennustuote Oy, Rakennusteollisuus RT ry, Saint-Gobain Isover Oy, SPU-Systems Oy, Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, Suomen Sähkötukkuliikkeiden Liitto ry, Sähkölämmitysfoorumi, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL, Vallox Oy, Ympäristöministeriö, Öljyalan Palvelukeskus Oy, Espoon kaupunki, Etelä- Suomen Autotalo Oy, E.ON Finland Oyj, Fazer Leipomot Suomi Oy, Fazer Leipomot Oy, Vantaa, Oy Grundfos Pumput Ab, Heinon Tukku Oy, Helsingin yliopisto, HUS Kuntayhtymä: HYKS Peijaksen sairaala, Lohjan sairaanhoitoalue, Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue, HUSLAB, HUS Lääkehuolto, HUS Röntgen, Lasten ja nuorten sairaala, Naisten sairaala, Neuro-Silmä-Korvasairaala, Palvelukeskus (huoltopalvelukeskus), Sisätaudit (iho- ja allergiasairaala), Syöpätautien osaamiskeskus, HYY-Yhtymä, JLY Jätelaitosyhdistys, Jokilaaksojen Jäte Oy, Jyväskylän paikallisagenda JAPA ry, Jyväskylän verotoimisto, Jämsän Aluelämpö Oy, Jämsän Maatalous- ja puutarhaoppilaitos, Jämsän Seudun Jätehuolto Oy, Jätekukko Oy, Kainuun jätehuollon kuntayhtymä, Kallaveden koulu (Kuopio), Kalliolan koulu (Kangasniemi), Kaukajärven päiväkoti (Kanervat), Kemin Energia Oy, Kemira Chemicals Oy, Kesko Oyj Kiinteistökesko, Kesko Oyj päätoimitalo, Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari, Kiinteistöjen elinkaaripalvelut/hkr-rakennuttaja, Kokkolan suurteollisuusalue: Boliden Kokkola Oy, Fortum Power and Heat, Kokkola, KemFine Oy, Kemira Oyj, Kemira GrowHow Oyj, Kokkolan Voima Oy, Neste Oil Oyj Kokkolan terminaali, OMG Kokkola Chemicals Oy, One Point Oy, Tetra Chemicals Europe Oy, Kotkan Energia Oy, Kuopion kaupunki, Ympäristökeskus, Kymenlaakson Sähkö Oy, Lahden kaupunki/valvontaja ympäristökeskus Vanamo, Lahti Energia Oy, Lammaisten Energia Oy, Lohjan seudun ympäristöklusteri: Elcoteq Network Oyj, Enics Finland Oy, Envimetria Oy, Finnforest Kerto, Fortum Lohjan lämpölaitos, Kisakallion Urheiluopisto, Lehmijärven Romu ja Rauta Oy, Lemminkäinen Oyj Kattoteollisuus, Lohjan kaupunki, Lohjan Puhtaanapito Ky, Lohjan Yrityspalvelukeskus Oy, Lohjan sairaanhoitoalue, Lohjan Yrittäjät ry, Loparex Oy, Mahogany Oy, Oy Minerit Ab, M-real Kirkniemi, Nordkalk Oyj Abp, Rosk'n Roll Oy Ab, Siuntion kunta, Siuntion kuntoutumiskeskus, Suur-Seudun Osuuskauppa, LVI-Palvelut Ensio Heinonen, Marttaliitto ry, Mertalan koulu (Savonlinna), Moreenia ympäristökeskus, Nilsiän koulu ja lukio, Nokian Renkaat Oyj, Nordea Rahoitus Suomi Oy, Näsin koulu (Porvoo), Oulun diakonissalaitos, Oulun seudun ammattiopisto, Outokummun Energia Oy, Outokumpu Chrome Oy, Outokumpu Stainless Oy, Parikkalan Valo Oy, Pihakoivun päiväkoti (Forssa), Pilkington Automotive Finland Oy, Pitkäjärven koulu, Pohjois- Karjalan Sähkö Oy, Pohjois-Pohjanmaan Marttapiiriliitto ry, Puolustushallinnon rakennuslaitos, Päiväkoti Nassukka Nalle(Haukipudas), Radisson SAS hotels: Radisson SAS Royal Hotel, Helsinki, Radisson SAS Plaza Hotel (Helsinki), Radisson SAS Seaside Hotel (Helsinki), Radisson SAS Hotel (Espoo), Radisson SAS Hotel (Oulu), Radisson SAS Royal Hotel (Vaasa), Rantasalmen seurakunta, Renet Oy, Rinnekoti-Säätiö, Rouskis Oy, Sarkolan koulu (Kouvola), Satakunnan Martat ry, Savon Energia-Center Oy, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Senaatti-kiinteistöt, Skanska Oy, Stadin Negawatit: Helsingin Energia, HKL, Steris Finn-Aqua Oy, Suomen ympäristökeskus SYKE, Talosaldo, Tampereen kaupunki (ympäristövalvonta), Tampereen sosiaali- ja terveysalan opisto, Tampereen yliopisto, Tapiola-ryhmä, TNT Suomi Oy, Trilight Oy, Turku Energia, Turun ammattikorkeakoulu, Turun kaupunki (Tilalaitos), Turun Seudun Jätehuolto Oy, Töölön yhteiskoulu, Utsjoen saamelaislukio, Uudenmaan Martat ry, Valkeakosken Energia Oy, Vantaan Energia Oy, Varsinais-Suomen Energiatoimisto, Voimatoriyhtiöt: Keravan Energia Oy, Kokemäen Sähkö Oy, Kuoreveden Sähkö Oy, Köyliön-Säkylän Sähkö Oy, Lankosken Sähkö Oy, Leppäkosken Sähkö Oy, Mäntsälän Sähkö Oy, Nurmijärven Sähkö Oy, Paneliankosken Voima Oy, Rauman Energia Oy, Sallila Energia Oy, Vakka-Suomen Voima Oy, Vatajankosken Sähkö Oy, VVO Yhtymä Oyj, Äetsän energiset kylät energinen kunta -hanke. Energiatehokas koti -www-palvelu julkaistaan Energiatehokas koti -hankkeessa kehitetty www-palvelu sekä virtuaaliopas julkaistaan Energiansäästöviikon maanantaina Palvelu löytyy osoitteesta: Sivustolle on koottu tietoa kodin rakentamiseen osallistuville tahoille rakennuttajasta suunnittelijaan ja talopaketin valmistajaan. Virtuaalioppaasta saa perustietoja energiatehokkaan kodin eri osatekijöistä tontista kattoon saakka. Sivuston ilmeestä vastaa Incognito Oy ja teknisestä toteutuksesta Nemein Oy. Virtuaalioppaan ilmeen ja toteutuksen on tehnyt Incognito Oy. Energiatehokas koti -hankkeen avulla tarjotaan pienrakentajille tietoa energiaa säästävästä rakentamisesta ja sen hyödyistä. Kampanjasta vastaa Motiva Oy sekä rakentamisen ja asumisen alan eri toimijat: kauppa- ja teollisuusministeriö, ympäristöministeriö, Energiateollisuus ry, EPS-rakennuseristeteolllisuus, Hengitysliitto HELI ry, LVI-talotekniikkateollisuus ry, Rakennusteollisuus RT ry, Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, Suomen Sähkötukkuliikkeiden Liitto ry, Sähkölämmitysfoorumi ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Öljyalan Palvelukeskus Oy, Ekovilla Oy, Finnforest Oyj, H+H Siporex Oy, Maxit Oy Ab, Paroc Oy, Planiatalo Oy, Pyhännän Rakennustuote Oy, Saint-Gobain Isover Oy, SPU-Systems Oy, Vallox Oy. Kari Vikström, Motiva Oy. 11

12 Tuleeko talvi ajallaan ja tavallaan Sääilmiöt ja siihen liittyvät kokemukset herättävät myös kuluttajien kiinnostuksen ilmastonmuutokseen. Ilmastonmuutoksen viestintäohjelma suuntaa viestinnän kärkeä ensi vuonna entistä enemmän kansalaisiin. Suomeen sopivaa kuluttajakampanjan toimintamallia haetaan syksyn aikana, lisätietoja odotetaan myös Brysselistä. Komissio valmistelee ensi vuodelle kaikkia 25 jäsenmaata kattavaa, kuluttajille suunnattua ilmastokampanjaa. Ohjelman seuraava hankehaku päättyy 22.11, lisätiedot: Kirsti Kärkkäinen, puh. (09) , Ilmastonmuutoksen viestintäohjelman hankkeita Ilmari ilmastotietoa kouluihin! Maan ystävien, Luonto-Liiton, Dodo ry:n, sekä Nuorten Akatemian yhteinen Ilmari-hanke jatkuu lukuvuonna ja laajenee kattamaan myös ammatilliset oppilaitokset ja ympäristöjärjestöjen paikallistason toimijat. Ilmari-hankkeen kouluvierailuja arvioitiin keväällä ja tulokset olivat hyviä; oppilaat suhtautuivat vierailuihin myönteisesti, vierailuista oli saatu uutta tietoa ja käytännön neuvoja. Tärkeimmäksi oppilaat kokivat tiedon yksilön asemasta ja vaikutusmahdollisuuksista ilmastonmuutoksessa. Arviointiin osallistui 283 oppilasta yläkouluista ja lukioista. Ilmari-hankkeen aineisto löytyy osoitteesta Riitta Savikko, Maan ystävät ry, puh , Kirsi Airaksinen, Nuorten Akatemia, puh , Näyttely ilmastonmuutoksesta Turussa Varsinais-Suomen Energiatoimisto kokoama ilmastonmuutoksesta kertova näyttely kertoo ilmastonmuutoksesta ilmiönä ja paikallisesta kasvihuonepäästötilanteesta sekä Turun kaupungin sitoumuksista ja sopimuksista päästöjen rajoittamiseksi. Syksyn aikana näyttelyä kierrätetään eri hallintokunnissa ja tapahtumissa Turussa. Liisa Harjula, Varsinais-Suomen Energiatoimisto, puh. (02) , Kiotosta Varsinais-Suomeen Kiotosta Varsinais-Suomeen -tapahtumassa lokakuussa tuodaan esille ensimmäistä kertaa alueellista ja paikallista näkökulmaa ilmastonmuutokseen. Tapahtumassa julkaistavaan verkko-oppimateriaaliin on koottu tietoa Varsinais-Suomen tämänhetkisestä tilanteesta, ja miten yritykset, kunnat ja järjestöt ovat varautuneet ilmastonmuutoksen hillitsemiseen: Henna Hauta-Heikkilä, Efeko Oy, puh. (09) , Energiaillat aktivoivat korjaamaan Paikalliset omakotiyhdistykset järjestävät syksyn aikana 30 energiailtaa omakotitalon lämmitysjärjestelmää suunnitteleville. Tilaisuuksissa kerrotaan uusiutuvien lämmönlähteiden ominaisuuksista, laitteiden ja käytön kustannuksista, hankinta- ja asennustavoista sekä hankintakanavista. Energiailloista vastaavat Varsinais-Suomen Energiatoimisto ja Suomen Omakotiliitto. Jarmo Pyörre, Varsinais-Suomen Energiatoimisto, puh. (02) , Ilmastonmuutos uhka vai mahdollisuus Suomen metsätaloudelle? Seminaarisarja jatkuu lokakuussa: Kouvolassa, Porissa ja Tampereella. Seminaarin ohjelmaan ja materiaaliin voi tutustua ennakkoon Tapion sivuilla (www.tapio.fi). Kari Kuokkanen, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, puh. (013) , 12 Kuva: Varsinais-Suomen energiatoimisto Ilmastonmuutosnäyttely oli esillä Turun päivänä Turku Science Parkissa. Biokaasusta tietopaketti jätevedenpuhdistamoille Tietoa jätevesilietteiden mädätyskäsittelystä sekä biokaasun tuotannosta on koottu Bionovan ja Sentren kokoamaan esitteeseen. Laitoksilla kaasua voi tuottaa omaan tarpeeseen tai myyntiin, myös käyttö liikennepolttoaineena kiinnostaa. Markus Latvala, Bionova Engineering, puh , Jussi Orhanen, Sentre, puh ,

13 Koko kuva kiinteistöjen energiatehokkuudesta Teksti: Vesa Ville Mattila EU haluaa tehostaa kiinteistöjen energiansäästöä. Mutta kuinka kaavailtu energiatehokkuusdirektiivi käytännössä toteutetaan? Suomen Kiinteistöliitto toivoo kiinteistöjen energiatodistuksesta toimivaa työkalua. Energiatehokkuusdirektiivi ja siihen liittyvä kiinteistöjen energiatodistus ovat päivän puheenaiheita Suomen Kiinteistöliitossa. Kaikkia kiinteistöjä koskevaa lakia on sen mielestä lähdetty laatimaan liian hätäisesti. Kannatamme direktiiviä ja kiinteistön energiatodistusta toimenpide-ehdotuksineen, sillä ne edistävät sekä energiansäästöä että kiinteistöomaisuuden hoitoa. Haluamme kuitenkin herättää keskustelua siitä, miten energiatodistus tehdään, sanoo Suomen Kiinteistöliiton tutkimusjohtaja Mauri Marttila. Yksinkertainen, taloudellinen ja tehokas Marttilan mukaan energiatodistuksen täytyy olla yksinkertainen, taloudellinen ja tehokas. Sen laadinnassa pitää pystyä hyödyntämään esimerkiksi ajantasaisia kuntoarvioita tai energiakatselmustietoja. Ja jotta energiatodistuksesta kehittyisi yksi kiinteistön markkina-arvon mittari, sen tulisi antaa oikea kuva energiatehokkuudesta. Suomen Kiinteistöliitto osallistui RET-hankkeeseen, jossa pohdittiin rakennusten kokonaisenergiatehokkuuden laskentaperusteita. Työn tuloksena syntyi paksu mappi tiivistettäväksi ohjeistoksi uuteen rakentamismääräyskokoelmaan. Uudisrakentamiseen riittävä energiatehokkuuden laskennallinen arvo perustuu rakennuksen fyysisiin ominaisuuksiin. Koska rakennusten käyttäjät voivat vaikuttaa kulutukseen merkittävästi, vanhojen kiinteistöjen energiatodistuksen täytyisi sisältää myös tieto toteutuneesta energiankulutuksesta. Tuoreessa STABLE-projektissa (Securing the Take-off of Building Energy Certification) Suomen Kiinteistöliitto ja Motiva esittelevät kiinteistöjen energiatodistusta kiinteistönomistajille asunto- ja kiinteistökauppojen sekä vuokraustoiminnan työkaluna. Ensimmäinen seminaari on Kiinteistö 05 -messuilla, ja ensi vuonna järjestämme tapahtumia ympäri Suomea. Mallimme mukainen roadshow aiotaan myöhemmin toteutettaa seitsemässä muussa kampanjaan osallistuvassa EU-maassa. Suomesta asumisen mallimaa Osana kiinteistö- ja rakennusalan Visio ohjelmaa Suomen Kiinteistöliitto on laatinut Hyvä asuminen ohjelman, joka tähtää Suomen saamiseksi asumisen mallimaaksi. Tavoite edellyttää esimerkiksi eriytyvien asukastarpeiden ottamista huomioon, tasapainoista yhdyskuntarakennetta sekä asumista tukevan teknologian ja palveluverkon tehostamista. Marttila muistuttaa, että esimerkiksi energiatehokkuusdirektiivi on vain alkua läpinäkyvyyden lisäämiseksi kiinteistöalalla. Tulevaisuudessa meillä on ehkä käytössä asunnon kuntoindeksi, johon esimerkiksi energiakäyttöasiat kuuluvat. Energiatehokkuusdirektiivi tulee voimaan vuoden 2006 alusta. Energiatehokkuustodistuksia vaaditaan ensi vaiheessa palvelukiinteistöiltä. Energiatodistus voi liittyä myös osaksi rakennusten PromisE-ympäristöluokitusta. Energiansäästön erottuminen ja yksinkertaistaminen informaatiotulvan keskellä on hyvin haasteellista. Valtionhallinnossa energiansäästöviestintä kannattaisi yhä selvemmin keskittää Motivalle, Marttila tuumii. Yhteistyössä Remontti-ikkunakilpailu ( ) Kiinteistö- ja rakennusalan sekä asuinkiinteistöalan energiansäästösopimukset (1999->, 2002->) SUREURO: kansainvälinen kiinteistöjen energiatehokkuuteen liittyvä hanke ( ) PromisE-rakennusten ympäristöluokitus (2004->) Ikkunoiden energiamerkintä/luokitus ( ) Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi ja RET-hanke ( ) Taloyhtiö.net -palveluun Motivan kiinteistöille ja asukkaille suunnattua aineistoa (2004->) EIE-STABLE: RET-direktiivin käyttöönottoon liittyvä EU-hanke ( ) Suomen Kiinteistöliitto lyhyesti Suomen Kiinteistöliitto on 25 alueellisesta kiinteistöyhdistyksestä ja kolmesta valtakunnallisesta toimialajärjestöstä koostuva kiinteistönomistajien edunvalvoja ja kiinteistöalan asiantuntijaorganisaatio. Se edustaa liki kiinteistöä, joissa asuu ja työskentelee noin kolme miljoonaa ihmistä. Mauri Marttila, Suomen Kiinteistöliitto ry, puh. (09) , Timo Husu, Motiva Oy. 13

14 Uusiutuvat energialähteet Pilkkeitä Tiivistä tietoa energia-alan pk-yrityksille Joku puhuu pilkkeistä, toinen latoo klapeja pesään. Yhtä kaikki samasta asiasta eli polttopuusta on kyse. Polttopuuta käytetään maassamme reilu kuusi miljoonaa kuutiota vuosittain. Se on miljoona kuutiota enemmän kuin metsähakkeen käytön tavoite vuonna Tulisijoja, joissa nuo pilkkeet tai klapit räiskyvät, on maassamme kaikkiaan kaksi miljoonaa, niistä puolet varaavia tulisijoja ja toinen puolikas saunan kiukaita. Muutama vuosikymmen sitten taloudellisen kasvun ja teknisen kehityksen huumaama Suomi purki vimmalla vanhoja tulisijoja. Myös komeita kaakeliuuneja kärrättiin tarpeettomina kapistuksina kaatopaikoille. Sittemmin varaava tai puolivaraava tulisija on tullut osaksi asumisen huippulaatua lähes kaikissa uusissa pientaloissa ja jopa kerrostaloasunnoissakin. Suurin osa tulisijoista on lisälämmönlähteitä, vain harvoissa kodeissa uunit ovat nykyään ainoa lämmönlähde. Tulisijoista on tullut merkkituotteita, joita kehitetään ensiö- ja toisioilmoineen entistä tehokkaammin ja puhtaammin polttaviksi. Keski-Euroopassa myös monenmoiset puuliedet ovat suosittuja. Meille sellainen buumi ei taida vielä olla edes tuloillaan. Ruotsalaiskeittiömallistoissa näkee kylläkin vakiokalusteina halkolaatikoita. Markkinoilla arvioidaan polttopuuta liikkuvan jopa 30 miljoonan euron arvosta. Se edustaa vain jäävuoren huippua kaikesta pilkkeinä poltetusta puusta. Melko huomattava osa poltettavista pilkkeistä tehdään itse, saadaan sukulaisilta tai ostetaan harmailta markkinoilta. Omassa lähipiirissänikin on paljon polttopuun käyttäjiä, mutta aika monet sukulaisistani - mukaan lukien eräs yli 80-vuotias teräsrouva - ovat varsin omatoimisia polttopuun hankkijoita. Mutta ajat ja tavat muuttuvat pilkemarkkinoillakin. Tulee laatustandardeja ja muita määritteitä. Tekesin järjestämässä pilkeseminaarissa syyskuun alussa asiaa tutkailtiin monelta kantilta laatuluokituksesta erilaisiin yritysmalleihin. Jossain vaiheessa salissa kiersi arvioitavana sahattu pilke. Vieressäni istunut pilkeyrittäjäveteraani naurahti: Jo on aikoihin eletty, kun koivuklapia kierrätetään seminaarissa. Vaikka omatoiminen pilkkeen hankinta uskoakseni säilyttää asemansa, pilkekaupassa tapahtuu ihan varmasti hurjaa kehitystä. Puhtaan polton vaatimukset ja käyttömukavuus heijastuvat myös pilkemarkkinoille. Alan tuore yrittäjä puhuu vallan merkillisiä: Tuote ei myy itseään, on panostettava myyntiin ja markkinointiin. Pyrimme olemaan esillä ja kuuntelemme asiakasta. Asiakas on meille kuningas, jonka ehdoilla toimimme. Jos ja kun ei kykene tai itse ehdi halkosavottaan, internet on vallan mainio tietolähde. Esimerkiksi portaaleista ja löytyy tietoa sekä Länsi- että Itä-Suomen pilketuottajista. Ihan vapaa sanahakukin pilke tai klapi tuottaa mielenkiintoisia tuloksia. Iiris Lappalainen Hajautetusta energiantuotannosta on koottu tiivistä tietoa erityisesti energia-alan pk-yrityksille Synergy-hankkeessa julkaistuun www-palveluun: Tietohaun avulla rekisteröitynyt yritys saa nopeasti ja helposti tietoa hajautetusta energiantuotannosta. Tietoa kerätään internetistä, lehdistä, tutkimusraporteista, eri julkaisuista ja muista lähteistä. Palvelun sisältö on englanninkielinen. Sivustolta yritykset voivat saada myös tietoa muista energia-alan yrityksistä. Julkisessa osassa on kaikkien nähtävillä hyödyllisiä linkkejä ja uutisia aiheeseen liittyen. Palvelua ylläpidetään Synergy-projektin puitteissa. Sen tavoitteena on siirtää valikoitu ja luokiteltu tutkimus- ja muu tieto pk-yritysten käyttöön. Suomesta projektiin osallistuvat VTT ja Teknologiakeskus Oy Merinova Ab. Aulis Ranne, VTT, puh , Anu Käräjämäki, Oy Merinova Ab, puh , 14

15 Tekesin Puupolttoaineiden pientuotannon ja -käytön panostusalue ( ) Hakkeen polttoon kehitetään uusia, taloudellisia säätöratkaisuja Lämpökeskusten säätöjärjestelmät ovat joko on-off -periaatteella toimivia tai monimutkaisiin mittauksiin ja kalliisiin antureihin perustuvia. Puupolttoaineiden pientuotannon ja -käytön panostusalueen hankkeissa tutkimuslaitokset ja yritykset kehittävät yhdessä edullisempaa hakkeen polton säätöautomatiikkaa. Energiantuotannossa pienissäkin lämpökeskuksissa on päästävä taloudellisuuteen. Lämpöhäviöitä ja päästöjä on tarkkailtava jatkuvasti ja pyrittävä minimoimaan ne säätöjen avulla. Erilaiset kiinteät polttoaineet, energiaviljasta eri puulajeista koostuvaan hakkeeseen ja seoksiin, vaativat niin ikään nykyisten järjestelmien parantamista. VTT Prosessien ja Oulun yliopiston säätötekniikan laboratorion yhteisprojektissa tutkitaan modernien säätömenetelmien ja uusien anturitekniikoiden soveltamista stokeripolttimen kehittyneeseen säätöön. Hankkeessa on Tekesin lisäksi mukana useita yrityksiä, kuten lapualainen Veljekset Ala-Talkkari Oy. Tavoitteena laitteistokustannusten alentaminen Toimimme vahvasti Keski-Euroopan markkinoilla ja haluamme olla vähintään samalla tasolla ja mieluiten edelläkävijänä ohjausjärjestelmien suhteen, sanoo Antti Ala-Talkkari. Kiinteiden polttoaineiden käytön heikoin lenkki on juuri polton päästöt ja niiden hallintaan tarvitaan uusia keinoja, joita haluamme olla kehittämässä. Nykyisillä antureilla, jotka perustuvat jäännöshapen tunnistamiseen, päädytään helposti tilanteeseen, jossa nokeentunut herkkä anturi ei pystykään toimimaan sataprosenttisen varmasti, Ala-Talkkari selittää. Anturin puhdistaminen tai vaihtaminen on kallista. Kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävän kehitystyön tavoitteena on kustannusten alentaminen koko laitteiston elinkaaren aikana. Nykyaikaisen automaatiotekniikan soveltaminen pienen kokoluokan laitoksiin on keskeistä, kun huomioidaan jo olemassa olevat ja ennen kaikkea vientimarkkinoilla tiukentuvat päästörajat. Säätötekniikan kehityksessä pyritään esimerkiksi järjestelmiin, jotka toimivat autonomisesti eli itsenäisesti, jotta käyttäjän virheiden osuus minimoitaisiin, selittää Mika Ruusunen Oulun yliopiston säätötekniikan laboratoriosta. Tavoitteenamme on onnistua mallintamaan yksinkertaisilla, varmatoimisilla ja nopeilla antureilla saaduista mittaustuloksista muuttujien arvot, joita voidaan käyttää säätöautomatiikassa. Olemme saaneet lämpöantureista lupaavia mittaustuloksia. Savukaasujen lämpötilalla on yhteys esimerkiksi hiilidioksidipitoisuuteen. Mallintamisessa sovelletaan muun muassa sumeaa logiikkaa. Ruusunen selittää työn olevan poikkitieteellistä ja osin lähellä perustutkimusta. Kaupallisiin sovelluksiin asti ei hankkeessa olla vielä päästy, mutta ne ovat tietenkin tavoitteena. Marjatta Aarniala, Tekes, Eija Alakangas, VTT, Mika Ruusunen, Oulun yliopisto, Antti Ala-Talkkari, Veljekset Ala-Talkkari Oy, Seminaariaineistoja: > valitse Tapahtumia Automaatio- ja säätötekniikka puupolttoaineita käyttävissä lämpökeskuksissa, Combustion control of small scale wood fired appliances, Säätötekniikkaa seminaarissa Lämpöä ja sähköä biopolttoaineista puhtaasti -seminaarissa käsitellään pienpolttoa ja sen päästöjen vähentämismahdollisuuksia. Puupolttoaineiden pientuotannon ja käytön panostusalue järjestää seminaarin yhdessä DENSY- ja FINE-teknologiaohjelmien kanssa. Seminaariaiheita ovat mm. lämmöntuotanto biopolttoaineista kiinteistöissä ja pienissä lämpökeskuksissa, pienimuotoisen sähköntuotannon mahdollisuudet kiinteistä polttoaineista sekä uutta tietoa polton päästöistä ja niiden puhdistamisesta tulisijoista lämpökeskuksiin. Seminaari Tampereen Vapriikissa, Veturiaukio 4 Ilmoittautumiset ohjelman nettisivujen kautta: pienkaytto > Tapahtumia Panostusalueen hakuajat Tutkimuslaitoksille tarkoitettu seuraava haku sulkeutuu Rahoituksen hakijana voi olla myös yritys, jonka toivotaan hyödyntävän tutkimuslaitoksen osaamista alihankintana. Haku on jatkuvasti auki yritysten tuotekehityshankkeille. Viimeinen julkisten tutkimushankkeiden haku sulkeutuu Panostusalueen säätö- ja automaatiotutkimukset Stokeripolttimen kehittynyt säätöjärjestelmä. PUUT50 VTT Prosessit Käynnissä Hakepolton hallinta. PUUT51 Tampereen teknillinen yliopisto, Automaatio- ja säätötekniikan laitos. Käynnissä. Pienten lämpökeskusten automaation ja tiedonsiirron kehittäminen. DENSY Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymä, Yrityspalvelut. Käynnissä. Yksi yrityshanke 15

16 Uusiutuvat energialähteet Uusiutuvan energian rooli energiayhtiöiden myynnissä Energiayhtiöiden vertailu niiden tarjoaman sähkön ja lämmön alkuperän mukaan kiinnostaa varmasti energian ostajia. Nykytilanteessa asiakkaan on kuitenkin vaikea löytää vertailukelpoista tietoa. Motiva selvitti yhteistyössä Gaia Group Oy:n kanssa uusiutuvan energian roolia energiayhtiöiden myynnistä. Jos pystyisimme rakentamaan internetissä julkaistavan vertailupalvelun laajan yleisön käyttöön, siitä hyötyisivät niin energiayhtiöiden asiakkaat kuin energiayhtiötkin, kertoo asiakasryhmäpäällikkö Pertti Koski. Kokeiluhankkeen tavoitteena on ollut kartoittaa kiinnostus ja mahdollisuudet käynnistää Suomessa pysyvä käytäntö vertailla energiayhtiöiden myymän uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön ja lämmön, yhteistuotantosähkön ja -lämmön sekä teollisuuden sekundaarilämmön määriä. Hanke toteutettiin kauppa- ja teollisuusministeriön tilaamana. Sähkön alkuperämerkintää pitäisi kehittää Vertailu paljasti puutteita sähkön alkuperämerkinnässä ja sen ohjeistamisessa. Nykyinen ohjeistus alkuperämerkinnästä ei edellytä, vaan ainoastaan tekee mahdolliseksi, pörssi- ja tukkumarkkinasähkön osuuksien ilmoittamista. Niinpä toistaiseksi ei voida kattavasti vertailla oman tuotannon tai muuten kotimaisten voimalaitosten tuotannon uusiutuvasti tuotettuja osuuksia sähkön myynnistä. Nykytilanteessa pörssisähkön merkittävä osuus yhtiön myynnistä parantaa selvästi, joitain poikkeuksia lukuun ottamatta, sähkönmyyjän asemaa vertailussa. Uusiutuvan lämmön vertailu tehtiin tilastoitujen tuotantoon käytettyjen polttoaineiden perusteella, koska eri polttoaineiden jakaumaa myydystä lämmöstä ei ole tilastoitu eikä sitä voida täysin luotettavasti selvittää. Suomen Kuntaliiton vuositilaston Tietoja pienistä lämpölaitoksista ongelmaksi havaittiin tilastoitujen tietojen puutteellisuus. Vertailun tavoitteena on parantaa eri sidosryhmien, kuten kuluttajien, viranomaisten, teollisuuden ja energiayhtiöiden tietoisuutta uusiutuvan energian käytöstä ja samalla pyrkiä edistämään uusiutuvan energian käyttöä luomalla positiivinen kilpailuasetelma. Hankkeen jatkon mahdolliseen toteutumiseen vaikuttaa erityisesti energiayhtiöiden kiinnostus ja osallistumishalukkuus. Asian sisällyttämistä esimerkiksi energia-alan säästösopimusten jatkokeskusteluihin voisi olla järkevää alan kiinnostuksen varmistamiseksi, Koski sanoo. Pertti Koski, Motiva Oy. Jari Hiltunen, Gaia Group Oy, puh. (09) Koehankkeen selvitys: Jari Hiltunen, Juha Vanhanen ja Eero Vartiainen: Uusiutuvien energioiden vertailu energiayhtiöissä. Gaia Auttaisiko Ruotsin tai Itävallan malli pellettiliiketoimintaa? 16 Kuva: Juha Rautanen Jotta pellettien käyttö yleistyisi Suomessa, tarvitaan erityisesti alan yritysten ja yhteisöjen yhteisiä ponnistuksia, todettiin Tekesin ja Motivan järjestämässä pellettiyritystapaamisessa kesäkuussa. Pellettiliiketoiminnan kehitys ei ole ollut Itävallassa ja Ruotsissakaan ongelmatonta, mutta molemmissa maissa pellettien käyttömäärät ovat kasvaneet suhteellisen nopeasti. Tärkeänä vaikuttimena markkinoiden kehittymiseen ovat olleet erilaiset investointituet laitehankintoihin. Lisäksi standardit ja sertifioidut pellettituottajien ja laitevalmistajien yhteiset järjestöt ja verkostot ovat olleet eri vaiheissa tärkeitä. Itävallassa käytettiin vuonna 2004 pellettejä tonnia ja ennuste tälle vuodelle on tonnia. Uusia pellettilämmitysjärjestelmiä myytiin viime vuonna noin Ruotsissa pellettien suurkäyttö lämpö- ja voimalaitoksissa on nostanut käytön tonniin, siitä 35 prosenttia eli tonnia käytettiin pienkiinteistöissä. Suomessa pellettiä käytettiin ja tuotettiin tonnia vuonna Pellettiyritystapaaminen kokosi yli kolmekymmentä osanottajaa pohtimaan pellettiliiketoiminnan tulevaisuuden näkymiä Suomessa. Yritysten verkostoitumisen lisäksi Ruotsin ja Itävallan menestymisen mallit näyttävät tietä testauksiin, koko ketjun standardisointiin ja kehittämiseen. Myös tukitoimia tarvitaan, että alan kehitys ja kysyntä lähtisivät vahvasti liikkeelle. Keväällä perustettu Suomen pellettienergiayhdistys SPY on jo yksi merkittävä askel alan kehityksessä. Pellettiyhdistyksen keskeinen tehtävä on tiedon saannin parantaminen ja harhaluulojen korjaaminen. Keskeistä on myös palveluverkoston kehittäminen. Pellettien jakelu toimii jo, mutta laitepuolella on vielä kehittämistä, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Johanna Teiskonen. Kari Vikström, Motiva Oy Johanna Teiskonen, HT Enerco Oy, puh Yritystapaamisen esitelmät ja työpajatyöskentely yhteenveto löytyvät internetistä /pienkaytto (ks. tapahtumat)

17 Lämpöyrittäjäpäivä 2005 Lämpöyrittäjyyden kasvulle on edellytyksiä Uusiutuvat energialähteet Lämpöyritysten määrä on lisääntynyt tasaisesti. Kotimaisella polttoaineella tuotettua lämpöä myydään yli 250 lämmityskohteeseen. Lämpöyritysten hoitamien lämpölaitosten yhteisteho vuonna 2004 ylsi 129 megawattiin. Lämmityskohteita yrityksillä oli hoidettavanaan yli 250 kappaletta. Osuuskunta tai osakeyhtiö lämmittää 98 kohdetta, loput 156 ovat yrittäjän tai yrittäjärenkaan vetämiä. Toimivien laitosten keskiteho on edelleen aika pieni, hieman yli 500 kilowattia. Laitosten keskikoko on kasvanut aika verkkaisesti, sanoo Lämpöyrittäjä Suomi -hanketta vetävä projektipäällikkö Ari Nikkola Metsäkeskus Keski-Suomesta. Isompia keskiteholtaan megawatin aluelämpölaitoksia on 68. Lämpöyrittäjyyden suosio maatilan lisäansion lähteenä on kestänyt, mutta alalle kaipaillaan myös uusia innovaatioita ja kasvuhakuista yrittäjyyttä. Nikkolan mukaan perinteinen määritelmä toiminnasta yrittäjävetoisena liiketoimintana on vanhenemassa. Lämpöyritysten liiketoiminta verkottuu ja yritykset erikoistuvat. Palveluyrittäjiä tarvitaan niin polttoaineen tuottajina ja hankkijoina, lämpölaitosten suunnittelijoina ja hoitajina. Muutoksia alalle tuovat öljyn hinnan kehitys, pellettien ja energiakauran tulo hakkeen rinnalle. Kestävän metsätalouden Kemera-tuen ja investointitukien taso vaikuttavat myös jatkossa yritysten mahdollisuuksiin. Lämpöyrittäjäpäivä 2005 kokosi Hämeenlinnaan Katisten kartanoon nelisenkymmentä alan toimijaa. Päivän aikana käsiteltiin muun muassa lämmönmyyn- nin sopimuksia, yrittäjien omia kokemuksia polttoaineista, puupolttoaineen kuivausta, palamista, päästöjä ja kattilan mitoitusta, pienimuotoisen sähkön ja lämmön yhteistuotannon mahdollisuuksia sekä päästökaupan vaikutuksia markkinoihin. Yhteisiä tapaamisia kaivataan, ja Motiva pyrkii jatkossakin kokoamaan alan toimijoita neuvottelupäiville, joihin yhdistetään myös laitosvierailuja. Seppo Hulkkonen, Motiva Oy Juha Rautanen, Motiva Oy Ari Nikkola, Metsäkeskus Keski-Suomi, puh. (014) Päivän esitykset löytyvät Motivan www-sivuilta: uusiutuvatenergialahteetsuomessa/ lampoyrittajat/ Kuvat: Iiris Lappalainen Katisten kartano lämpiää hakkeella. Isäntä Jakob Krogius esittelee lämpöyrittäjille hakevarastoa ja sen katon avausmekanismia. Hakelämmöstä yritystoimintaa Hakelämpöyrittäjien avuksi on koottu uusi kirja, joka ohjaa yritysmuodon valintaan sekä toiminnan suunnitteluun, lämpölaitoksen hankintavaiheeseen, päästöjen hallintaan ja sopimuskäytäntöihin. Kirjassa kerrotaan puusta polttoaineena ja polttoaineen laatuluokituksesta. Yrittäjälle tärkeää ovat myös lämpöyrittämiseen liittyvät verotus- ja tukiasiat. Kirja sopii hakelämpöalan yrittäjille, yritystoiminnasta kiinnostuneille ja sitä suunnitteleville sekä alan neuvontatyössä toimiville. Kirjan tekijöinä ovat alan asiantuntijat useista eri organisaatioista. Euroopan unionin Älykäs energiahuolto -ohjelma, kauppa- ja teollisuusministeriö sekä maaja metsätalousministeriö ovat tukeneet julkaisun tuottamista. Anssi Kokkonen ja Iiris Lappalainen (toim.): Hakelämmöstä yritystoimintaa. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Motiva Oy ja Työtehoseura Tilaukset: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Sari Virnes, puh. (013) , 17

18 MotivaXpress 3/05 tapahtumakalenteri lokakuu-joulukuu 2005 Aika Tapahtuma Paikka Järjestäjä Lisätietoja Kiinteistö 05 Helsingin Messukeskus Suomen Messut, Suomen Isännöitsijäliitto ry ja Suomen Kiinteistöliitto ry Motiva-päivä Helsinki Motiva Oy Pirjo Jakobsson, Motiva Oy Liikenteen biopolttoaineet Taitotalon Kongressikeskus, ClimBus-ohjelma huomenna Teknologiat ja Helsinki markkinat Valtakunnallinen Tapahtumia eri puolilla Motiva Oy Energiansäästöviikko Suomea Kiotosta Varsinais-Suomeen Turun ammattikorkeakoulu, Efeko Oy -verkko-oppimateriaalin Lemminkäinen-auditorio, julkistaminen Turku Kioton mekanismeilla ja Taitotalon Kongressikeskus, ClimBus-ohjelma päästökaupalla nostetta Helsinki liiketoimintaan Puuideapäivät 2005 Sokos Hotel Vantaa, Helsingin Puumiehet ry ja Eero Halonen, VTT, Tikkurila, Vantaa Puumiesten Liitto sähköposti: tai faksi (02) Rakenna ja remontoi -messut Helsingin Rakennuskeskus Rakennustieto Oy Valo, Sähkö, Tele & Helsingin Messukeskus Suomen Messut Oy Motiva yhteisosastolla Stadian kanssa AudioVisual 05 (6b51) Energiakatselmusten Ravintola Pääposti, Motiva Oy ajankohtaisseminaari Helsinki Rakennusmessut Botniahalli, Vaasa Oy Finn-Nolia Ab Omakotimessut Myyrmäkihalli, Vantaa HS-Projecto Oy ESCO-seminaari Nuoriso- ja kulttuurikeskus Motiva Oy ja NUKU, Hallituskatu 7, Oulu Oulun kaupunki ja Uutta intoa energia- Kemian laitos, Helsinki Motiva Oy opetukseen TeollisuusForum 2005: Pirkkahalli Tampere KP-Media Oy / Expomark & Tehdaspalvelu 2005 Kunnossapitoyhdistys ry suusforum2005/ Tehdastilat 2005 Kunnossapitopäivä CREO 2005 Oppilaitosjohdon Wanha Satama, Helsinki Helsingin Messut Oy koulutus- ja kontaktipäivä ASTA 2005 Pirkkahalli, Tampereen Messut Oy Tampereen Messukeskus Energiapäivä Crowne Plaza Hotelli, Energiafoorumi ja Helsinki ja Adato Energia Oy Puupolttoaineiden pien- Tampere-talo, Tampere TEKES Puupolttoaineiden tuotannon ja -käytön pientuotannon ja opencms/ohjelmaportaali/kaynnissa/ vuosiseminaari -käytön panostusalue Pienpuu/fi/tapahtumia.html Bioenergiapäivät 2005 Helsinki Finbio ry ELMA 2005 Helsingin Messukeskus Suomen Messut Oy Helsingin maaseutumessut Energiakatselmoijien HTC Helsinki, Kolumbus- Motiva Oy peruskurssi auditorio, Helsinki Kuntien III ilmastokonferenssi Tampere-talo, Tampere Efeko Oy Energiansäästöviikon palaute- Hotelli Aulanko, Motiva Oy ja suunnitteluseminaari Hämeenlinna

19 Energiakatselmusten seminaari ja peruskurssi Helsingissä Energiakatselmusten ajankohtaisseminaari järjestetään Ravintola Pääpostin auditoriossa Helsingissä Koulutustilaisuuden aiheita ovat mm. energiatodistusten vaikutus energiakatselmustoimintaa ja KTM:n tukeen, energiatodistusten laadinta käytännössä sekä energianhallinta osana yritysten toimintajärjestelmiä. Seminaarin tarkempi ohjelma löytyy Motivan www-sivuilta: tapahtumiakotimaassa/ Tilaisuus on suunnattu energiakatselmoijille ja katselmusyrityksille. Seminaarin hinta on 240 euroa + alv 22%. Ilmoittautumiset Motivaan mennessä: Noora Mäkelä, Motiva Oy, Energiakatselmoijien peruskurssi Energiakatselmoijien peruskurssi järjestetään Helsingissä Peruskurssi on tarkoitettu energiakatselmuksia tekeville henkilöille sekä energiakatselmusasiakkaille. Koulutuksen perusvaatimukset, päivän ohjelma ja tarkempi aikataulu sekä hinnat löytyvät Motivan www-sivuilta: tapahtumiakotimaassa/ Ilmoittautumiset Motivaan mennessä: Noora Mäkelä, Motiva Oy, puh. (09) Timo Husu, Motiva Oy. ESCO-seminaari marraskuussa Oulussa ESCO-seminaari järjestetään Nuorisoja kulttuurikeskus NUKUssa Oulussa Seminaarin aiheita ovat mm. ESCO-palvelut asiakkaan ja hankkeen mukaan, kuntien elinkaaripalvelut sekä ESCO-palvelun laajentaminen ja kehittäminen: yksittäisestä energiansäästöprojektista elinkaariprojektiksi. Tilaisuuden päättää laaja paneelikeskustelu, jossa keskustelijoina ovat niin kuntien ja kaupunkien edustajat, elinkaaritutkimusorga- Helsingin messukeskuksessa järjestettävässä Valo05-tapahtumassa Motivan ja Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian yhteisosastolla 6b51 teemana on energiatehokas valaistus. Aiheita ovat mm. energiatehokkaat toimistovalaistusratkai- nisaatiot kuin ESCO-palveluja tarjoavat yritykset. Tilaisuus on suunnattu kuntien ja kaupunkien edustajille, ESCO-palveluyrityksille sekä muille aiheesta kiinnostuneille. Ilmoittautumiset Motivaan mennessä: Noora Mäkelä, Motiva Oy, Pertti Koski, Motiva Oy. VALO 05 -tapahtuma Helsingissä sut, LED valaistuksessa, ulkovalaistuksen energiansäästö, energiansäästölamput sekä valaistuksen mittaus. Heikki Härkönen, Motiva Oy. Tutustu alustavaan ohjelmaan, Julkaisija: Motiva Oy Urho Kekkosenkatu 4-6 A Postiosoite: PL 489, HELSINKI Puh. (09) , telefax (09) Valtakunnallinen palvelunumero: Motiva Oy tuottaa asiantuntijapalveluita energiankäytön tehostamiseksi ja uusiutuvan energian käytön edistämiseksi. Toimitus: Päätoimittaja: Päivi Laitila Toimitus: Kirsi-Maaria Forssell, Pirjo Jakobsson, Iiris Lappalainen, Irmeli Mikkonen, Noora Mäkelä ja Suvi Salmela. Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Lehden takasivun kortilla tai puh. (09) Julkaisutilaukset myös sähköpostilla Motiva Xpress ilmestyy 4 kertaa vuonna Vuosikerta: Maksuton Painos: 6500 Paino: Painotalo Miktor Taitto: Got You Oy Lehden tietoja lainattaessa on lähde mainittava. Kauppa- ja teollisuusministeriö tukee lehden julkaisemista. ISSN Johto, hallinto ja projektien koordinointi: Jouko Kinnunen... (09) Osmo Nojonen... (09) Pirjo Jakobsson... (09) Leena Kousa... (09) Asiantuntijapalvelut: Ilari Aho... (09) Pekka Ahtila... (09) Saara Elväs... (09) Lea Gynther... (09) Janne Hietaniemi... (09) Seppo Hulkkonen... (09) Timo Husu... (09) Heikki Härkönen... (09) Ritva Isohella... (09) Petri Jaarto... (09) Johanna Taskinen... vanhempainlomalla Pertti Koski... (09) Seppo Pyrrö... (09) Juha Rautanen... (09) Seppo Silvonen... (09) Ulla Suomi... (09) Kari Vikström... (09) Viestintäpalvelut: Päivi Laitila... (09) Kirsi-Maaria Forssell... (09) Iiris Lappalainen... (09) Minna Mattsson... vanhempainlomalla Irmeli Mikkonen... (09) Noora Mäkelä... (09) Suvi Salmela... (09) Jenni Tuomola... (09) Sähköpostitunnukset 19

20 Tilaus- ja palvelukortti Tällä kortilla voit tilata Motiva Xpress-tiedotuslehden maksutta sekä pyytää lisätietoja lehdessä julkaistuista aiheista. Kyllä kiitos! Olen uusi tilaaja ja haluan Motiva Xpress -lehden maksutta alla olevaan osoitteeseen. Haluan Motiva Xpress -lehden itselleni paperijulkaisuna verkkojulkaisuna Ethän irrota osoitelipuketta. Korjaa yhteystietosi tarvittaessa alle varattuun tilaan. Motiva Oy maksaa postimaksun Haluan lisätietoja ja/tai seuraavat julkaisut: Energiaopetuksen sisältyminen opetukseen eri kouluasteilla -raportti Energiatoimistot -esite Paineilmaa tehokkaasti -esite Parhaat käytännöt: -Viitasaaren ABC-liikenneasema Hakelämmöstä liiketoimintaa -opas Ilmastointilaitteiden energiamerkintä -esite Suomi Englanti Tutustu julkaisujen tilauspalveluun Korjaan osoitelipukkeessa olevat yhteystietoni seuraavasti Osoite: koti työ MOTIVA OY VASTAUSLÄHETYS Tunnus HELSINKI Nimi Yritys tai toimipaikka Katuosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Faksi Sähköpostiosoite 20 Liikennemyymälä hyödyntää ja esittelee uusiutuvaa energiaa Osuuskauppa Keskimaan Viitasaarelle avatun ABC-liikennemyymälän energiaratkaisut on toteutettu 97-prosenttisesti uusiutuvalla energialla. Rakennus saa suuren osan energiastaan järvestä, auringosta, tuulesta ja puusta. Nelostien liikekeskus on edelläkävijä energiaratkaisuissa ja tarjoaa yleisölle uusiutuvan energian monipuolisen näyttelyn. Lisää tietoa Viitasaaren ABC-liikennemyymälän ratkaisuista on koottu Motivan Uusiutuvan energian parhaat käytännöt sarjassa julkaistuun esimerkkikorttiin. Kortin voi joko ladata tai tilata Motivan www-palvelusta: fi/julkaisut/parhaatkaytannot/ tai tilata takakannen palvelukortilla. S uomessa toimivan energiatoimistojen verkostosta on julkaistu uusi esite. Tietoa on koottu eri toimistojen osaamisalueista sekä niiden toteuttamista hankkeista. Esitteen voi joko tilata takakannen pal- Opetusmateriaalia tuulesta Energiatoimistoista koottua tietoa Myllärin Tuulivoima on helppolukuinen johdanto tuulivoimaan ja sen tekniikkaan. Materiaali sisältää aineistoa niin tuulivoiman fysiikasta kuin tekniikasta, ja siihen on koottu myös erilaisia valmiita kokeilutehtäviä. Materiaalit on kehitetty vuotiaille ja sitä vanhemmille koululaisille. Myllärin Tuulivoima -CD:n voi tilata valmiina pakettina Tuulivoimayhdistyksestä, mutta se on myös käytettävissä www-palveluna yhdistyksen sivujen kautta: velukortilla tai Motivan www-palvelusta: Pirjo Jakobsson, Motiva Oy.

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Fennovoiman kaksi suoraa osakasta

Fennovoiman kaksi suoraa osakasta Lapin liiton valtuustoseminaari 20.5.2010 Maira Kettunen Fennovoima Oy Fennovoiman kaksi suoraa osakasta Suomalainen enemmistöomistus turvattu osakassopimuksin 48 paikallista energiayhtiötä 15 teollisuuden

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008. Hille Hyytiä 22.9.2009

Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008. Hille Hyytiä 22.9.2009 Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008 Hille Hyytiä 22.9.2009 1.1 Energiavaltainen teollisuus tavoitteet toimenpideohjelmassa 1. Toimenpideohjelman tavoitteet

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

www.lohjanklusteri.fi Esitys päivitetty huhtikuussa 2007 Esityspaikka ja aika Esittäjä ja organisaatio

www.lohjanklusteri.fi Esitys päivitetty huhtikuussa 2007 Esityspaikka ja aika Esittäjä ja organisaatio www.lohjanklusteri.fi Esitys päivitetty huhtikuussa 2007 Esityspaikka ja aika Esittäjä ja organisaatio LÄNTINEN UUSIMAA Lohjan seudun ympäristöklusteri 2 LOHJAN KAUPUNKI JA YRITYKSET YHTEISTYÖSSÄ - TAUSTAA

Lisätiedot

Resurssiviisas tulevaisuus - seminaari 26.5.2016, Kuopio Hille Hyytiä

Resurssiviisas tulevaisuus - seminaari 26.5.2016, Kuopio Hille Hyytiä Eurooppalaiset ja valtakunnalliset energiatehokkuustavoitteet, kuinka yritysten kilpailukykyä voidaan parantaa vähähiilisin ja energiatehokkain ratkaisuin? Resurssiviisas tulevaisuus - seminaari 26.5.2016,

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

Kuluttajien energianeuvonnan kokonaisuus ja rahoitettavat hankkeet

Kuluttajien energianeuvonnan kokonaisuus ja rahoitettavat hankkeet Kuluttajien energianeuvonnan kokonaisuus ja rahoitettavat hankkeet Lähtökohtia kuluttajaneuvonnan kehittämiseen Ilmastopolitiikka Ilmastonmuutosta hillittävä kasvihuonekaasupäästöjä vähennettävä Kaikkia

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

SUOMALAISET YRITYKSET

SUOMALAISET YRITYKSET SUOMALAISET YRITYKSET Suomalaiset yritykset tehostavat aktiivisesti energiankäyttöään. Vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa on mukana yli 600 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa. Yritysten

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Sisältö Motiva lyhyesti Taustaa energiankulutuksesta Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Energiankäyttö

Lisätiedot

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta 201311 Hille Hyytiä Taustaa YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 15. konferenssi Kööpenhaminassa

Lisätiedot

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

1 ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET

1  ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET 1 www.energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET 2017 2025 Energiatehokkuussopimukset 2017 2025 ELINKEINOELÄMÄ KUNTA-ALA KIINTEISTÖALA ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT ENERGIANSÄÄSTÖ- SOPIMUKSET

Lisätiedot

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron alueellisen optimin etsinnässä 30.8.2016 Navigators of sustainability LCA Consulting Oy Erikoistunut materiaali- ja energiavirtojen hallinnan parantamiseen elinkaarimallintamisen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain

Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain Ympäristöraportti 2010 TERVEYSKESKUS Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain 1. Ympäristöjohtaminen Terveyskeskuksen ympäristöasioiden hallinta ja vastuu on

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kokonaisarvio

Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Lisätiedot

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Maakunnan liitot Lakisääteisiä kuntayhtymiä Osa kunnallishallintoa Ylin päätösvalta maakuntavaltuustolla

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Kuntien KETS ja KEO sopimukset KETS (Kuntien energiatehokkuussopimus) yli 20 000 asukkaan kunnat yli 20 000 MWh/a:n kuntayhtymät KEO (Kuntien

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen 12.5.2016 Helsingin energiatehokkuussopimukset Mukana kaikilla energiatehokkuussopimuskausilla (pilotointi alkaen vuodesta

Lisätiedot

ProHINKU Prosessit hiilineutraaleiksi pyrkivissä kunnissa

ProHINKU Prosessit hiilineutraaleiksi pyrkivissä kunnissa ProHINKU Prosessit hiilineutraaleiksi pyrkivissä kunnissa Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2011 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Kohti hiilineutraalia

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Esityksen sisältö Motivan kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Mitkä hankinnat kestäviksi ja miten;

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 4.11.2015 Lauri Penttinen Hoitokuluista energiaan ja veteen

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia. Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari

Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia. Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari 22.8.2013 Agenda 1. Neste Oil Oyj ja Porvoon jalostamo 2. Neste Oilin energian käyttö ja energian käyttö

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa

50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa www.euronet50-50max.eu 50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa Rauma 9.11.16 Merja Pakkanen Vaasan yliopisto 50/50; idea Hankkeen tarkoituksena on vähentää energiankulutusta kouluissa (ja muissa

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hämeenlinna 15.4.2011 Verkosto- ja hanketapaaminen Sivu 1 Valtakunnallinen hanketoiminta Toimintatapa

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ Ympäristöasiat Kuopiossa 10.4.2014 Tapio Kettunen Toimenpide Säästö vuodessa Vuotavan wc-istuimen tai hanan korjaaminen 100-900 Huonelämpötilan laskeminen yhdellä asteella

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS HANKE-ESITTELY 14.4.2016 Tomi Kiuru, Motiva Oy ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS taustat ja lähtökohdat Energiatehokkuus on yksi tapa leikata laitoksen kustannuksia. Ns. Motivamallisissa

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Kansallinen laatuverkosto 3-2012 Keuda 12.10. 2012 klo 9.00-15.00 Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email: leena.koski@oph.fi KESU 85. Vahvistetaan

Lisätiedot

Kuluttajien energianeuvonnan käynnistäminen Keski-Suomessa - Energiaviisas kuluttaja. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Kuluttajien energianeuvonnan käynnistäminen Keski-Suomessa - Energiaviisas kuluttaja. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Kuluttajien energianeuvonnan käynnistäminen Keski-Suomessa - Energiaviisas kuluttaja Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Energianeuvonnan taustaa ja tavoitteet Neuvonnan aikataulu ja sisältö

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Hankintojen ympäristönäkökulmat ja niiden huomiointi hankinnan eri vaiheissa

Hankintojen ympäristönäkökulmat ja niiden huomiointi hankinnan eri vaiheissa Hankintojen ympäristönäkökulmat ja niiden huomiointi hankinnan eri vaiheissa Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Kuopio 29.10.2008 Vesa Haapamäki Materiaalitoimen johtaja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Esityksen

Lisätiedot

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille Pekka Grönlund TEM 7.11.2016 Team Finland -talo Energiatuen tavoitteet Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Paikallisista ilmastoratkaisuista energiaa ja elinvoimaa kuntaan

Paikallisista ilmastoratkaisuista energiaa ja elinvoimaa kuntaan Paikallisista ilmastoratkaisuista energiaa ja elinvoimaa kuntaan Lohja / 29.10.2013 Korjausrakentaminen + Energiatehokkuus Tarjoamme kokonaisvaltaisia ja asiakaslähtöisiä korjausrakentamisen suunnittelu-

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimukset kausi

Energiatehokkuussopimukset kausi Energiatehokkuussopimukset kausi 2017-2025 HINKU-foorumin kevätpäivät 6.4.2016, Joensuu Pia Outinen, Energiavirasto Energiatehokkuussopimukset 2017 2025 ELINKEINOELÄMÄ KUNTA-ALA KIINTEISTÖALA ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli Emilia Olkanen & Lauri Penttinen TARMO Asuinalueiden viihtyisyys Asumisen mukavuus Yhteisöllisyys Rakennusten toiminnallisuus Energiatehokkuuden

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen

Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen Ympäristötieto, -kasvatus ja -toiminta Ympäristöasioiden hallinta sekä materiaali- ja energiatehokkuus TOIMINTA-AJATUS Vanamo-hanke edistää ja tukee Päijät-

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSISTA SÄHKÖVERKONHALTIJOIDEN VALVONTAMENETELMIEN SUUNTAVIIVOIKSI VUOSILLE 2012-2015

LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSISTA SÄHKÖVERKONHALTIJOIDEN VALVONTAMENETELMIEN SUUNTAVIIVOIKSI VUOSILLE 2012-2015 dnro 945/430/2010 837/430/2010 14.1.2011 LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSISTA SÄHKÖVERKONHALTIJOIDEN VALVONTAMENETELMIEN SUUNTAVIIVOIKSI VUOSILLE 2012-2015 Energiamarkkinavirasto on laatinut luonnokset sähköverkonhaltijoiden

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Ilmasto-ohjelman taustatekijät

Ilmasto-ohjelman taustatekijät Lappeenrannan kaupunki ILMASTO-OHJELMA Luonnos 20.4.2009 Ilmasto-ohjelman taustatekijät 2 Ilmastosopimukset Suomella on ollut vuodesta 2001 saakka kansallinen ilmastostrategia, jonka avulla pyritään toteuttamaan

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Kuntien ilmastokampanjatapaaminen 8.11.2012 Mika Yli-Petäys Projektipäällikkö Lapuan kaupunki

Lisätiedot

Skaftkärr. Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo

Skaftkärr. Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo Skaftkärr Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo Kehityshankkeen rakenne Hankkeen kesto 2008-2012 Alueen rakentuminen 2011-2020 Rahoittajat

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimukset. Energiavirasto Juha Toivanen

Energiatehokkuussopimukset. Energiavirasto Juha Toivanen Energiatehokkuussopimukset Energiavirasto Juha Toivanen 9.2.2016 Vapaaehtoista sopimustoimintaa energiansäästöstä energiatehokkuuteen ESD 2006 EED 2014 2020 Energiansäästö sopimukset Jatkoaika Energiatehokkuus

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007 Esityslista 2/2007 Aika Tiistai 3.4.2007 klo 18.00 Paikka Heikkilänmäen kalliosali Tapulikatu 15, Kerava 2 SISÄLLYSLUETTELO ASIAT SIVU 10 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 11 Toimintakertomus

Lisätiedot

Ammattillisen koulutuksen laadunhallinta

Ammattillisen koulutuksen laadunhallinta Alueellisen laatuverkoston LAMPPU2015 ensimmäinen tapaaminen 15.2.2013 Ammattillisen koulutuksen laadunhallinta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email:leena.koski@oph.fi Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT Taustaa

Lisätiedot

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta Kommenttipuheenvuoro Helena Kivi-Koskinen Energia- ja ympäristöpäällikkö www.ruukki.com Ruukki tänään Liikevaihto 3,7 miljardia euroa vuonna 2006

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö 9.9.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli 5.9.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Mistä puhun Valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Sisällys 1. Kulutuksen seuranta 2. Ympäristösuunnitelma 3. Valaistus 4. Uusien keittiölaitteiden hankinta 5. Keittiön energiankulutuksen

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy)

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) 1 Sisältö Rakennusten energiankulutus Rakentamisen määräykset murroksessa Kuinka parantaa

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Tavoitteet: Oppilas ymmärtää uusiutuvien energialähteiden perusteet ja mahdollisuudet.

Tavoitteet: Oppilas ymmärtää uusiutuvien energialähteiden perusteet ja mahdollisuudet. RAKENNA RUOHOKATTILA Tavoitteet: Oppilas ymmärtää uusiutuvien energialähteiden perusteet ja mahdollisuudet. Tehtävän kuvaus: Tehtävässä rakennetaan laite, joka käyttää vastaleikattua ruohoa veden lämmittämiseen.

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla marja.jalli@luke.fi Tunnetko biotalouden uudet mahdollisuudet? Loimaa 9.11.2015 1 Teppo Tutkija 21.12.2015 NYKYTILA 2 21.12.2015 Käytössä oleva maatalousmaa, ha Käytössä

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä 7.9.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa taloyhtiöille

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot