Päihdepalveluiden kehittäminen Salon seudulla -hanke Katkaisu- ja selviämisaseman hankesuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päihdepalveluiden kehittäminen Salon seudulla -hanke 2007 2008 Katkaisu- ja selviämisaseman hankesuunnitelma 10.10.2008"

Transkriptio

1 Päihdepalveluiden kehittäminen Salon seudulla -hanke Katkaisu- ja selviämisaseman hankesuunnitelma Salo on kehittyvä viherkaupunki, jossa eri-ikäisten ihmisten on hyvä elää

2 : n Sami Kilpiö

3 Päihdepalveluiden kehittäminen Salon seudulla -hanke Salon seudun kymmenen kuntaa: Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Perniö, Pertteli, Salo, Suomusjärvi, ja Särkisalo, yhdistyvät alkaen. Kuntarakenteen muutos muuttaa myös palvelurakenteen nykyisessä Salon seutukunnassa. Seudullinen päihdepalveluiden kehittämishanke aloitti omalla sarallaan vaihtoehtoisten katkaisu- ja selviämisasema toimintamallien työstämisen yhtä aikaa näiden suurten rakennemuutosten kanssa loppuvuodesta Salo2009 kuntien lisäksi hankkeeseen osallistui Someron kaupunki. Hallinnon ja palveluiden järjestämissopimuksen mukaan yhdistymisen lähtökohdaksi on otettu taitava yhdistyminen ja odotettavissa olevat ja 2020-luvun toimintaympäristön muutospaineet. Keskeisiä näistä ovat väestön ikääntyminen, palveluntarpeen kasvaminen, kuntien henkilöstöpula ja kuntien talouden heikkeneminen. Uuden kunnan rakentamisen tärkein voimavara on kuntien henkilöstö, joten sen sijoittamisen suunnittelu on ollut monivaiheinen prosessi, jonka tavoitteena on ollut purkaa hallinnon päällekkäisyyksiä ja lisätä työntekijöitä palveluihin sitä mukaa kun palvelutarpeet kasvavat. Samoin päihdepalveluissa voidaan keskeiseksi voimavaraksi nähdä henkilöstön tuottama moniammatillinen verkostotyönä tehty asiakkaan tarpeista lähtevä palveluprosessi ja vuorovaikutteinen hoitotyö. Kuntien yhdistymisen yhtenä strategisena tavoitteena on yhdistää kaikkien 10 kunnan voimavarat ja muodostaa vuoden 2009 alusta vahva elinvoimainen kunta, joka kykenee vastaamaan toimintaympäristön muutospaineisiin valtionhallinnon PARAS (palvelurakenteen muutos) hankkeen mukaisesti. Päihdepalveluissa keskeisenä muutoksena Salon seudulla on, että Varsinais- Suomen erikoissairaanhoidosta siirtyy osa päihdepalveluista kaupungin järjestämäksi eli Halikon sairaalan tuottamat katkaisu- ja selviämishoitopalvelut. Salossa päihdepalvelut sijoittuvat vuonna 2009 osaksi kaupungin psykososiaalisia palveluita. Psykososiaaliset palvelut ovat tulevassa organisaatiossa osa yhdentyvää sosiaali- ja terveystoimea, ja sen strateginen päämäärä on kuntalaisten psyykkisten ja sosiaalisten toimintakykyjen ja elämänhallinta taitojen ylläpitäminen, palauttaminen tai saavuttaminen. Salo 2009 hallintomallin tavoitteina on vahvistaa poliittista päätöksentekoa, vahvistaa strategista johtamista, tehostaa palvelutuotantoa ja saada aikaan tehokkaasti toimiva, johdettu ja hallinnoitu kaupunki. Palveluiden tuottamisen tehostamiseen vaikutetaan asiakaslähtöisen prosessiajattelun toteuttamisella ja poikkihallinnollisilla toimintamalleilla, vaihtoehtoisten tuotantotapojen etsimisellä sekä tilaajan ja tuottajan eriyttämisellä. Uuden kunnan palveluiden kehittämistavoitteena on järjestää suurta väestöpohjaa vaativat palvelut monipuolisesti ja laadukkaasti. Hankkeen esitys katkaisuhoito- ja selviämisaseman perustamiseksi Salon seudulle on: Salon kaupunki 2009 solmii riittävän pitkäaikaisen kumppanuussopimuksen ja Someron kaupunki riittävän pitkäaikaisen ostopalvelusopimuksen Salon A- klinikan kanssa ja antavat tälle valtuutuksen järjestää katkaisuhoito- ja selviämisasemapalvelut. Sopimuksen yhteydessä sovitaan, mitä hoidollisia toimenpiteitä ja millaista yhteistoimintaa sopimus käsittää, mitkä tehtävät kuuluvat Salon A-klinikalle ja mitkä edelleen kunnille, kuten esimerkiksi jatkokuntoutuksen hoitosopimukset. Salon uusi valtuusto tekee päätöksen katkaisuhoitoja selviämisaseman perustamisesta vuoden 2009 keväällä. Salossa Tarja Miikkulainen ohjausryhmän pj, Psykososiaaliset palvelut palvelujohtaja Salo2009 Päivi Viisainen hankepäällikkö Päihdepalveluiden kehittäminen Salon seudulla -hanke Salon kaupungin perusturva Katkaisu- ja selviämisaseman hankesuunnitelma Salo

4 Toimenpide-ehdotukset: 1. Salon seudulle perustetaan selviämisasema ja kehitetään päihdepalveluiden kuntoutuspolkua siirtämällä katkaisuhoito Halikon sairaalasta, osaksi kaupungin peruspalveluita. 2. Tuleva katkaisu- ja selviämisasema palvelee seutukunnallisesti ja sillä on valmiudet hoitaa erilaisista lähtökohdista tulevia asiakkaita. 3. Toimintaa kehitetään yhteistyössä Salon A-klinikan kanssa ja asiakaspaikat määritellään reaaliajassa tarpeenmukaisiksi. 4. Salon A-klinikan kanssa solmitaan kumppanuussopimus ja sen toiminta on osa Salon kaupungin psykososiaalisia palveluita, joissa kuntalaisten tarpeet huomioidaan laatuarvioinnin ja jatkuvien palautteiden kautta. 5. BIKVA-arvioinnin ja IVA:n pohjalta: saadut viestit ja arviot esitetään poliittisesti valituille uuden Salon 2009 ja Someron päättäjille, ennen kuin ratkaistaan katkaisu- ja selviämisaseman perustaminen. 6. Salon kaupunki 2009 solmii riittävän pitkäaikaisen kumppanuussopimuksen ja Someron kaupunki riittävän pitkäaikaisen ostopalvelusopimuksen Salon A-klinikan kanssa ja antavat tälle valtuutuksen järjestää katkaisu- ja selviämisasemapalvelut. Sopimusten yhteydessä sovitaan, mitä hoidollisia toimenpiteitä ja millaista yhteistoimintaa sopimus käsittää, mitkä tehtävät kuuluvat A-klinikalle ja mitkä edelleen kunnille kuten esimerkiksi jatkokuntoutuksen hoitosopimukset. 7. Nykyiset katkaisuhoidon järjestelyt jatkuvat, kunnes uusi Salon katkaisu- ja selviämisasema valmistuu ja aloittaa toiminnan. 8. Nykyiseen hankkeeseen budjetoidut loput rahat (n ) käytetään katkaisu- ja selviämisasemalla tarvittavan henkilöstön valmennukseen (tiimiyttäminen) ja toiminnan suunnittelemiseen sekä palvelurakenteen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. 9. Salo 2009 myöntää Salon A-klinikalle rahaa Katkaisu- ja selviämisaseman rakennushankkeen varsinaiseen suunnitteluun ja eteenpäin viemiseen kaupungille myönnettävistä yhdistymisavustuksista. 10. Hankkeen yhteyshenkilöksi kunnan puolelta esitetään työntekijää, jolla on riittävä päihde- ja sosiaalityön kokemus. Katkaisu- ja selviämisaseman hankesuunnitelma Salo

5 Sisällysluettelo Saatesanat 3 Toimenpide-ehdotukset 4 Sisällysluettelo 5 Lait ja asetukset 7 1. JOHDANTO Salon seudun päihdetyön kehittämisen tarve Kehittämistyön lähtökohdat Päihtymyksen rangaistavuus poistettiin 1968 sanktiosta hoitopolulle? Selviämisaseman tarve Salon seudulla Kehittämisprosessin kuvausta Tulevan katkaisu- ja selviämisaseman kehittäminen Tulevan toiminnan kuvaus Mikä on henkilöstömitoitus A-klinikan tai Salon kaupungin toiminnan tuottamana? Salon A-klinikan ehdottama Katkaisu- ja selviämisaseman henkilöstö Salon kaupungin ehdottama Katkaisu- ja selviämisaseman henkilöstö Toimenpide-ehdotus KUNTAKYSELYN TULOKSET Nykyinen tilanne Millainen tarve Palveluiden käyttö Palveluiden järjestäjä Hoitopaikkojen tarve Katkaisuhoitovuorokaudet Katkaisu- ja selviämisaseman vaikutuksista Korvaus- ja ylläpitohoidon järjestelyt Uudelleen järjestelyt korvaus- ja ylläpitohoitojen suhteen Erilaiset elämän tilanteet katkaisu- ja selviämisaseman palveluissa Muuta Yhteenveto kyselystä Toimenpide-ehdotus SELVITYKSET RAKENNUS- JA TOIMINTAVAIHTOEHDOISTA Vuokrataan ja saneerataan Halikon sairaalan Lepolan kolmas kerros Rakennetaan uudisrakennus asumispalveluyksikkö Anjalansalon viereen Saneerataan ja vuokrataan tai ostetaan vanha kurssikeskus Anjalansalon läheisyydessä Osasto Salon aluesairaalan läheisyydessä Yhteiset haasteet kaikissa vaihtoehdoissa Ohjaustyöryhmän esitys ja ehdotus Toimenpide-ehdotus HOITO ja HYVÄT KÄYTÄNNÖT KATKAISU- JA SELVIÄMISASEMALLA Hoito hyvät käytännöt työryhmän laatimat raamit Toimenpide-ehdotus 27 Katkaisu- ja selviämisaseman hankesuunnitelma Salo

6 5. BIKVA ARVIOINTI JA IVA BIKVA 1. asiakkaiden / potilaiden haastattelu BIKVA 2. Työntekijöiden haastattelu BIKVA 3. Johdon haastattelu BIKVA arvioinnin neljäs vaihe IVA eli ihmisiä koskevan kehittämisen vaikuttavuuden arviointi Toimenpide-ehdotus BIKVA arvioinnin ja IVA:n pohjalta RAKENNUSVAIHTOEHDOT JA KUSTANNUKSET Osasto aluesairaalan yhteydessä Uudisrakennus Anjalansalon kuntoutus- ja asumispalveluiden yhteydessä Ohjausryhmän esitys ja ehdotus Toimenpide-ehdotus TOIMINNAN PERUSTAMINEN JA KUSTANNUKSET Toiminnan perustaminen Toiminnan kustannukset Toimenpide-ehdotus AIKATAULU JA JATKOSUUNNITTELUN VAIHEET Hankeaikataulu Jatkosuunnittelun tarpeet Toimenpide-ehdotus HANKE RAHOITUS Päihdehuollon palveluiden kehittäminen Salon seudulla hankerahoitus Varsinaisen katkaisu- ja selviämisaseman rahoitus ja ehdotus rakentamisen aikatauluksi Toimenpide-ehdotus YHDYSHENKILÖT Hankepäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja ja hankevastuu Toimenpide-ehdotus yhdyshenkilöstä KIRJALLISUUS, SUUNNITTELUTYÖRYHMÄT JA LIITELUETTELO Hankkeen suunnittelun materiaalia Suunnittelutyöryhmät Hankkeen ohjausryhmä Katkaisu- ja selviämisaseman hoidon suunnittelutyöryhmä Bikva-arviointiryhmät LIITTEET: 43 Liite 1. Katkaisuhoito terveyskeskuksissa v Liite 2. Katkaisuhoidot erityissairaanhoidossa: Halikon sairaala os.101, Halikon sairaalan os.101 päihdejaksot vuodesta 2002 alk. ja lähikuntien potilaat 44 Liite 3. Poliisin kiinniotot Salon kihlakunnan alueella v Liite 4. Salon A-klinikan asiakkaat kunnittain v Liite 5. Salon päihdepalveluiden ostot vuosina Liite 6. BIKVA-arviointisuunnitelma 48 Liite 7. Varsinais-Suomen erityissairaanhoitopiirin aloite 50 Liite 8. Salon A-klinikan päätös vuodelta Katkaisu- ja selviämisaseman hankesuunnitelma Salo

7 Lait ja asetukset: Lait ja asetukset saatavilla sähköisesti osoitteesta: Valtioneuvoston päätös uuden Salon kaupungin perustamisesta (1074/2007) Asetus opioidiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoidoista eräillä lääkkeillä (33/2008) Asetus toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi (225/1977). Erikoissairaanhoitolaki (1062/1989). Huumausainelaki (373/2008). Kansanterveyslaki (66/1972). Kuntalaki (365/1972, muutos 10/1999, muutos 413/2000, muutos 495/2005). Laki julkisista hankinnoista (1505/1992). Laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi (693/1976). Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992). Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista(812/2000). Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta (733/1992). Lastensuojelulaki (683/1983, uusi 417/ 2007). Lääkelaki (395/1987, joka on tarkistettu 62/2007). Päihdehuoltolaki (41/1986). Raittiustyölaki (828/1982, muutokset: 1276/1987, 741/1992, 893/2000, 59/2001). Sosiaalihuoltolaki (710/1982, joka on tarkistettu viimeksi 388/2008). Suomen perustuslaki (731/1999). Tartuntatautiasetus (786/1986, muutos 1383/2003): Tartuntatautilaki (583/1986, muutos 935/2003) Katkaisu- ja selviämisaseman hankesuunnitelma Salo

8 1. JOHDANTO Salon seutuun kuuluvat seuraavat kunnat: Salo, Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Perniö, Pertteli, Suomusjärvi ja Särkisalo. Lisäksi Somero on kiinnostunut saamaan päihdepalveluita Salon seudulta, vaikka se ei tulevaisuudessa kuulu Salon seudun kunnista muodostettavaan Salon kaupunkiin. Salon kaupunkiin tulee kuulumaan n ja Somerolla n asukasta, jolloin vähimmillään katkaisu- ja selviämisasema palvelee tulevaisuudessa n asukkaan seutukuntaa. Seuraavassa taulukossa käy ilmi miten Salon seudun päihdetyön hankkeen kunnat ovat käyttäneet rahaa hoitoihin suhteessa asukasmäärään ja valtakunnalliseen tasoon. Äkkiseltään näyttää, että Salo on suhteettoman paljon osallistunut rahoitukseen. Mietittäessä asiaa syvemmin ja laskettaessa esim. tulevan Salon keskiarvo ja verrattaessa sitä valtakunnalliseen tasoon on tulos uudelle Salolle haaste. Päihdehuollon kustannukset kunnittain 2005 Salon seudun päihdetyön hankkeen kunnat / Varsinais-Suomi / Koko maa Maakunta / kunta Käyttökust e Käyttötuotot 1000 e Nettokustannukset 1000 e Euroa /asukas Koko maa ,4 Varsinais-Suomi ,4 Salo ,0 Somero ,0 Halikko ,1 Kiikala ,0 Kisko ,1 Kuusjoki ,1 Muurla ,6 Perniö ,5 Pertteli ,7 Suomusjärvi ,5 Särkisalo ,3 SALO2009 kunnat yht ,99 STAKES / SVT Tilastotiedote 2 / 2008 Salon seudun päihdetyön hankkeen kunnat käyttävät keskimäärin 15 vuodessa asukasta kohden päihdetyöhön, eli asukkaan alueella n Tämä on huomattavasti valtakunnallisen tason alapuolella. Miten tämä on ollut mahdollista? Asiaa selittänee osaltaan hyvä seutukunnallinen yhteistyö ja toisaalta jo nykyisellään keskitetyt päihdepalvelut ja myös päihdeasiakkaille tyypillinen muutto käyttäytyminen pieniltä paikkakunnilta suurempiin taajamiin. Tuloksiin kuntien osalta vaikuttaa mitä mielletään päihdehuollon kuluiksi. Esimerkiksi tukiasuminen saatetaan lukea päihdehuollon kuluihin osassa kuntia ja toisissa ei. 8 Katkaisu- ja selviämisaseman hankesuunnitelma Salo

9 1.1. Salon seudun päihdetyön kehittämisen tarve Salon seudun päihdetyön kehittämishankkeen keskeinen tavoite ja tehtävä on varmistaa, että katkaisu- ja selviämisasemapalvelut ovat seudulla järjestetty lakien ja asetusten (PHL 7 ) mukaisesti huomioiden alueelliset tarpeet. Kaikki hankkeessa mukana olevat tahot ovat yksimielisiä, siitä että tarve palveluiden uudelleen järjestelyille ja kehittämiselle on olemassa. Keskeiseksi kysymykseksi nousee, miten järjestää palvelut jo olemassa olevia palveluita hyödyntäen, siten että Paras -hankkeen myötä kaikkien kuntalaisten tarpeet nähdään ja niihin vastataan, eivätkä kustannukset pääse nousemaan liikaa. Peruspalveluiden arvioinnin, joka tehtiin 2004 sisäministeriön toimesta, tarkastelun kohteena olivat mm. katkaisu- ja vieroitushoito, korvaus- ja ylläpitohoito sekä kuntouttavan laitoshoidon riittävyys ja järjestämistavat. Tulokset päihde-ehtoisten palveluiden osalta olivat selkeät: Kunnissa ei ole lisätty hoitomahdollisuuksia päihteiden käytön kasvun aiheuttaman tarpeen mukaisesti. Pidentyneet hoitojaksot viestivät huonokuntoisemmista asiakkaista sekä päihteiden sekakäytöstä. Katkaisuhoitoa järjestetään sekä sosiaali- että terveydenhuollon yksiköissä ja sitä on kohtuullisesti saatavilla. Välittömästi hoitoon pääsee vain joka toisessa kunnassa ja noin kymmenesosassa kuntia katkaisuhoitoa ei ole järjestetty lainkaan. Matalan kynnyksen hoitoja, korvaus- ja ylläpitohoitoja huumausaineiden käyttäjille on tarjolla vain alle puolessa kunnista. Tätä ilmiötä on vauhdittanut sakkomaksujen käyttöön otto terveydenhuollossa, jolloin vuodeosastopaikkojen käytön tehostaminen käytännössä estää päihdeasiakkaan hoitoon pääsyn tai ohjaa hänet suoraan erikoissairaanhoitoon. Lisäksi esimerkiksi vuodeosastojen remontit ohjaavat päihdeasiakkaiden hoitoon pääsyä enemmän kuin asiakkaan tarve tai hoitopaikan hoitovuorokausihinta. Peruskatkaisuhoidon hinta vuodeosaston katkaisuhoidossa on miltei 100 euroa edullisempaa kuin erikoissairaanhoidon vuorokausihinta. Asiakkaiden hoitoon pääsyn hidastuminen vaikuttaa huonokuntoisten asiakkaiden lisääntymisen kautta hoitovuorokausi hintaa nostavasti niin, että ero saattaa pienentyä 30 euroon hoitoluokituksen noustessa terveyskeskuksen katkaisuhoidossa. Salon seudulla korvaus- ja ylläpitohoito huumausaineiden käyttäjille nykyisellä tavalla järjestettynä Läntisellä terveysasemalla, on sekä hoidossa olevien ja hoitajien mielestä toiminnallisesti hyvin järjestetty ja seudun tarpeet oikein huomioivaa. Sijainti keskustassa lähellä kulkuyhteyksiä palvelee myös tulevia Salon lähiöitä, tosin kuntakierroshaastattelu hankkeen yhteydessä osoitti, että varsinaisen Salo 2009 liittyvien pienten kuntien alueella ei ole lisääntynyt ko. hoitojen tarvitsijat. Poikkeuksena Somero, jossa palveluntarve lienee kasvusuuntainen. Vain viikonloppupäivystyksen osalta Salossa on ollut mietintää missä korvaushoitotoiminta parhaiten järjestyisi. Pääterveysaseman päivystys on hoitanut viikonlopun lääkkeiden jaon toistaiseksi, ja kun ovat saaneet asiaa varten lisäresursseja, niin ovat olleet tyytyväisiä päivystyksen hoidon järjestelyyn. Salon seudun alueella selkeä puute kohdistuu päihteiden käyttäjän akuuttiin hoitoon pääsyyn ja katkaisuhoidon oikeaan sijaintiin hoitoketjussa(katkaisu- ja selviämisaseman tarpeellisuus Salon seudulla raportti ). Nykyisellään järjestettynä katkaisuhoidon asiakas Salon alueella ohjautuu melko suoraa erikoissairaanhoitoon perusterveydenhuollon katkaisuhoidon (vuodeosastojen katkaisuhoito) sijaan. Katkaisu- ja selviämisaseman hankesuunnitelma Salo

10 1.2. Kehittämistyön lähtökohdat Lähtökohtana voidaan pitää seuraavien taulukoiden kuvaa siitä, missä ja millaisia päihdeongelmaisia hoidetaan Salon päihdetyön hankekunnissa verrattuna Varsinais-Suomen alueeseen. Lisäksi on haettu lisätietoa sairaalahoidossa olleiden ikäryhmien vertailusta päihde- ja kuntoutuslaitosten ikäryhmiin Varsinais-Suomen alueella suhteessa koko maan lukuihin. Salon seudun päihdetyön hankkeen kuntien alkoholi- ja huumesairauksien hoitopäivät sairaaloissa ja päihdehuollon katkaisuhoito- ja kuntoutuslaitoksissa 2006 päädiagnoosin mukaan Maakunta / kunta Sairaalat 1000 asukasta kohti Alko Huume Katkaisuhoito / kuntoutus 1000 asukasta kohti Varsinais-Suomi 44,8 35,7 9,1 37,0 Salo 69,9 54,5 15,4 47,9 Somero 66,9 53,4 13,4 8,7 Halikko 32,3 26,2 6,1 2,9 Kiikala 25,9 22,1 3,8 - Kisko 46,2 42,9 3,3 - Kuusjoki 38,5 33,4 5,1 - Muurla 26,1 26,1 - - Perniö 115,4 112,0 3,3 4,2 Pertteli 30,3 28,8 1,5 6,1 Suomusjärvi 84,7 80,8 3,8 - Särkisalo 9,4 8,1 1,3 - Alkoholisairauksien hoitojaksot sairaaloissa ikäryhmittäin Varsinais-Suomi / koko maa 2006 Päädiagnoosin mukaan Prosenttiosuuksina Ikä M Koko maa 2,2 3,7 10,7 25,5 44,9 13,0 78,9 Varsinais-Suomi 1,5 4,0 8,7 25,8 46,5 13,5 77,7 M = miehet Hoitojaksot päihdehuollon katkaisu- ja kuntoutuslaitoksissa ikäryhmittäin 2006 Päädiagnoosin mukaan Prosenttiosuuksina Ikä M Koko maa 2,6 15,3 20,1 30,6 29,0 2,5 74,1 Varsinais-Suomi 3,0 20,4 18,9 26,3 27,7 3,7 72, M = miehet Stakes / Tilastotiedote / 2/ Katkaisu- ja selviämisaseman hankesuunnitelma Salo

11 Yhtenä tulkintana voidaan ajatella, että Varsinais-Suomen alueella päihdesairas päätyy sairaalahoitoon melko iäkkäänä ja joissakin hankekunnissa sairaalahoito on ollut ainoa vaihtoehto päihdesairaan hoidoksi. Päihdeongelmaisia esiintyy joka ikäryhmässä ja joka neljäs heistä on nainen. Lisäksi huumediagnoosin saanut asukas on jokaisessa kunnassa todellinen ihminen. Muurla poikkeuksena vahvistaa säännön. Tavoitteeksi päihdehaittojen ennaltaehkäisyssä voitaneen asettaa, että kontakti hoitoon tapahtuisi mahdollisimman varhain ja hoitojaksoille tultaisiin useita nuorempina kuin nykyään Päihtymyksen rangaistavuus poistettiin v sanktiosta hoitopolulle? Laki päihtyneiden käsittelystä astui voimaan Sen mukaan poliisin tulee toimittaa päihtynyt selviämisasemalle tai muuhun säilössä pitopaikkaan. Vuonna 1987 voimaan tullut päihdehuoltolaki velvoittaa kunnat järjestämään päihdehuollon. Väkivaltaisesti käyttäytyvät päihtyneet säilytetään edelleen poliisiputkassa. Ihmisten yhdenvertainen asema edellyttää, että päihtyneellä on asuinpaikastaan riippumatta mahdollisuus saada sellaista hoitoa, jota hänen terveydentilansa vaatii Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut selvityksen 2006:65: Päihtyneen henkilön akuuttihoito sosiaali- ja terveysministeriön ohjeet. Ohjeissa tähdennetään sitä, että päihtymys ei saa estää henkilön akuuttihoidon tarpeen arviointia ja hoidon järjestämistä eikä päihtymys saa estää henkilöä saamasta asianmukaista kohtelua. Tällaisen henkilön hoidon tarve on arvioitava terveydenhuollossa. Sairaalat tai katkaisuhoitoasemat eivät saa kieltäytyä ottamasta potilasta tutkittavaksi pelkästään humalatilan tai tietyn promillerajan perusteella. Ellei päihtynyt tarvitse hoitoa vaan ainoastaan seurantaa tarvitaan uusia toimintamalleja. Tarpeen ja väestömäärän perusteella tulee arvioida, milloin kannattaa perustaa selviämisasema päihtyneen lyhytaikaiseen toipumiseen ja milloin sama palvelu voidaan turvata seutukunnallisella katkaisuhoitoyksikön tai akuuttisairaalan tai poliisiaseman yhteydessä toimivalla selviämisyksiköllä. Selviämisasema on tarkoituksenmukaista sijoittaa päivystysverkon fyysiseen läheisyyteen. Katkaisu- ja selviämisaseman perustaminen on ollut Salon alueen päihdetyön hankkeen selvityksen varsinainen kohde. Toisaalta perusteellista pohdintaa on käyty siitä, mitä tarvitsee vähimmillään tehdä, että päihdehoitolain ja -asetusten mukaiset päihdepalvelut toteutuvat. Niin, että kuntalaisten hyvinvointi turvataan ja alueen työvoima pysyy kilpailukykyisen terveenä eikä ennenaikaiset työikäisten kuolemat tai vaikeat sairaudet lisäänny, lisäksi halutaan ennalta ehkäistä päihteiden käytön aiheuttamia liikenneonnettomuuksia ja lasten huostaanottoja. Mitään selkeitä poppakonsteja ei ole olemassa rahojen säästämiseksi päihdetyön osalta. Aina uutta palvelumuotoa kehitettäessä aloituskustannuksia syntyy. Jo kaksipaikkainen selviämisasema aiheuttaa sekä tilojen osalta perustamiskustannuksia että henkilöstö tarpeen lisäystä. Kustannussäästöjä pitää etsiä tulevaisuudesta ja välillisten haittakustannuksien pienenemisestä Selviämisaseman tarve Salon seudulla Salon seudulla ei selviämisasemaa ole ja päihtyneen kiinnioton henkilön itsensä suojaamiseksi suorittaa poliisi. Poliisin säilöön ottamia päihtyneitä Salon kihlakunnan alueella v oli 671 henkilöä (liite 3). Komisario Stephan Sundqvistin kertoman (haastattelu ) mukaan näistä henkilöistä vähintään kolmasosa on mahdollisia selviämisaseman tarvitsijoita. Katkaisuhoitoon pääsyä on myös jouduttu odottamaan joko kotona tai virka-ajan puitteissa A-klinikalla. Hoitoon pääsyn epävirallista rajaa on pidetty noin yhdessä promillessa. Tosin nykyisellään Halikon sairaala on ottanut myös päihtyneitä hoitoon kuten sosiaali- ja terveysministeriö ohjeistaa. Yleensä omatoimisesti katkaisuhoitoon hakeutuva päihtynyt asiakas tulee A-klinikan avovastaanoton kautta ensikontaktiin ja hoidon tarpeenarviointiin, jonka jälkeen hän joutuu valitettavan usein terveyskeskuksen päivystysjonoon saadakseen lähetteen tarvitsemaansa katkaisuhoitopaikkaan. Riski, että motivaatio hoidon aloitukseen heikkenee, on suuri, kun odottelun myötä fyysiset oireet lisääntyvät. Katkaisu- ja selviämisaseman hankesuunnitelma Salo

12 Terveyskeskusten vuodeosastoilla tapahtuvan päihtyneen katkaisuhoidon aloitus on koettu muita asiakkaita häiritseväksi lähes kauttaaltaan kaikissa terveyskeskuksissa, joissa katkaisuhoitoa annettaan, joten Salon seudulla katkaisuhoitoon päihtyneenä tulevat ovat ohjautuneet miltei suoraan erikoissairaanhoitoon. Kuntiin suuntautunut kyselykierros osoitti, että selviämisasemalle tuleva asiakas tulee saamaan maksusitoumuksen kyseiseen palveluun, olipa hän salolainen tai muualta. Selviämisasema nähtiin selkeästi parantavan jo olemassa olevia palveluita ja mahdollisuutta hoidon aloitukseen. Poliisin säilöönotto tilastot näyttävät että, selviämisaseman tilantarve on tällä hetkellä vähintään 2 paikkaa. Erilaiset asiakkaiden elämäntilanteet huomioiden selviämisaseman tulee olla riittävän väljä mitoitukseltaan niin, että mahdolliset ruuhkatilanteet saadaan hoidettua järkevästi ( Liite 3 ja poliisin lausunnot selviämis- ja katkaisuhoitoaseman tarpeellisuudesta). Salon seudun terveyskeskuksen iltapäivystyksessä on hoidettu ajalla n. 150 potilasta, joiden käyntisyy on ollut pitkäaikainen tai akuuttialkoholin väärinkäyttö. Yöpäivystyksessä vastaavana ajankohtana on ollut samojen käyntisyiden vuoksi vähän päälle 40 asiakasta. Edellä mainittu pääkäyntisyy on ollut pääasiallisin hoitoon hakeutumisen syy. Terveyskeskuksen tilasto ei kerro, monellako runsaalla ajankohdan päivystysasiakkaista runsas päihteiden käyttö on tullut sivulöydöksenä. Tarve selviämisasemalle on sekä poliisin, terveyskeskuksen ja Salon A-klinikan työn ja asikkaiden päihdekuntoutuspolun selkeyttämiseksi Katkaisu- ja selviämisaseman kehittämisprosessin kuvausta Katkaisu- ja selviämisasema hankkeen yhteiskehittämiseen osallistuivat tulevan Salo 2009 ja Someron kaupungin nimeämä sosiaalijohdosta ja päihdetyötä tekevistä yhteistyökumppaneista koostuva ohjausryhmä. Lähtökohtana hankkeen kehittämisessä oli Salon seudulla tehty raportti katkaisu- ja selviämisaseman tarpeellisuudesta. Raportin tuottaneeseen työryhmään kuului Salon seudun kuntien päihdetyön vastuuhenkilöitä, poliisin edustaja, erityissairaanhoitopiirin edustus, Salon A-klinikan työntekijöitä ja Salon terveyskeskuksen henkilöstöä. Varsinaisen hankkeen aikana jatkettiin jo kerättyjä tilastoja ajan tasalle, tuotettiin vaihtoehtoisista tavoista esittelyt ohjausryhmälle ja tehtiin sekä hankekuntiin että tuleviin rajanaapureihin neuvoa antava kysely. Lisäksi hanketyössä perehdyttiin keväällä 2008 nykyisiin palveluihin ja niiden laatuun suhteessa lainmukaisuuteen. Yhteistyössä arkkitehti Eija Paijan kanssa aloitettiin varsinaisten vaihtoehtoisten katkaisu- ja selviämisasema mallien ja kustannusarvioiden tuottaminen esiteltäväksi kaupungin johdolle. Laajempaa päihdetyön näkökulmaa hankkeeseen on tuonut yhteistyö Varsinais-Suomen sosiaalialan keskuksen kanssa. Lisäksi yhteistyö Stakesin Bikva -tutoriin Tarya Thomasenin kanssa asiakasnäkökulman ottamiseksi mukaan hoidon kehittämiseen on ollut antoisaa. Pohjatyöhön hoidon sisällöstä ja laatuvaatimuksista ovat osallistuneet kaikkien Salon seudun päihdepalveluiden: A-klinikan, Terveyskeskuksen päihdeyksikön ja vuodeosaston sekä Halikon sairaalan osasto 101 työntekijöistä koostunut edustus. 12 Katkaisu- ja selviämisaseman hankesuunnitelma Salo

13 1.4. Tulevan katkaisu- ja selviämisaseman kehittäminen Vähimmillä resurssien lisäyksellä selviämisasema voitaisiin perustaa nykyisen poliisin putkien tai Halikon sairaalan 101-osaston yhteyteen. Päihdetyön toiminnallisuus molemmissa tapauksissa kärsisi ja suora yhteys avopalveluihin ja muuhun päihdehoitoon olisi edelleen selkiytymätön. Suurin este on tietysti se, ettei kumpikaan näistä tahoista ole ilmoittautunut kyseisen palvelun järjestämisestä kiinnostuneeksi, vaan näkevät hoidosta vastuullisen tahon olevan peruspalveluiden suunnassa kuten sosiaali- ja terveysministeriö ohjeistaa (liite 6 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Psykiatrian tulosalueen suunnitelmat ). Varsinaisesta hoidon järjestämisestä ovat olleet kiinnostuneita sekä nykyinen Salon terveyskeskus eli tuleva kaupunki ja Salon A-klinikka. Tältä pohjalta hankkeessa tehtiin kuntakysely, jonka vastauksista Salon A-klinikka sai päihdetyön toimijana enemmistön kannatuksen, mutta laadullisesti molemmat koettiin luotettaviksi palvelutuottajiksi. Näin ollen hankkeessa on kehitetty kolme eri tapaa järjestää katkaisuhoitopalvelu uudella tavalla ja mietitty niiden yhteyteen selviämisasemapalvelut uutena kuntalaisten tarpeita vastaavana toimintana. Vaihtoehtoja ovat olleet: 1. Vuokrataan ja saneerataan Halikon sairaalan Lepolan kolmas kerros 2. rakennetaan uudisrakennus asumispalveluyksikkö Anjalansalon viereen 3. saneerataan ja vuokrataan tai ostetaan vanha kurssikeskus Anjalansalon läheisyydessä 4. uudet tilat tai osasto Salon aluesairaalan yhteyteen sairaalaa laajennettaessa (erillisinä liitteenä kansioissa rakennuspiirustukset ja kustannusarviot kohteista 1-3). Näistä vaihtoehdoista rakennussuunnittelija Eija Paija on tehnyt alustavat suuntaa antavat piirustukset ja rakennuskustannuslaskelmat vertailun pohjaksi. Todellisiin palveluiden kustannuksiin vaikuttavat aina jatkuvat menot ja niistä sekä A-klinikka että Salo 2009 psykososiaalinen tiimi on antanut alustavat suunnitelmat. Keskeinen tekijä molempien suunnitelmissa on ollut päihdepalveluiden laatusuositukset. Kustannuksissa säästöjä voitaneen tehdä parhaiten mm. oheispalveluiden kuten ruoka ja pesupalveluiden oikealla hinnoittelulla ja edullisilla tuotantokustannuksilla Tulevan toiminnan kuvaus Päihdepalveluiden laatusuositusten(stm 2002:3) ja nykyisten tarpeiden mukaisesti Katkaisu- ja selviämisasemalle tulee sijoittaa seuraavat toiminnot ja henkilöstö: katkaisuhoito-osasto asiakaspaikkaa, selviämisasema-osasto n. 2 4 asiakaspaikkaa henkilöstömitoitus laatusuositusten mukaisesti on 0.8 % asiakasmäärästä eli henkilöä hoitohenkilöstö koostuu: sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattihenkilöstöstä tukipalvelut(keittiö, siivous, toimisto, atk)sisältyvät ostopalveluihin joko kaupungilta tai yksityisiltä tuottajilta asema tarjoaa lyhyt kestoista, ( 1 7 vrk) ympärivuorokautista laitoshoitoa. Salon kaupungin organisaatiossa katkaisu- ja selviämisasema sijoittuu psykososiaalisiin palveluihin ja sen strategian mukaista on sekä vahvistaa että selkeyttää päihdehuollon hoitopolkua osana tulevan Salon monipuolisia ja laadukkaita palveluita. Katkaisu- ja selviämisaseman hankesuunnitelma Salo

14 Mikä on henkilöstön mitoitus A-klinikan tai Salon kaupungin toiminnan tuottamana? Laatusuositukset päihdehuollon ympärivuorokauden hoitolaitosten osalta henkilöstömäärään ovat 0,8 % asiakas määrästä, siten että jokaisessa työvuorossa on riittävästi ammattitaitoisia työntekijöitä. Hoitosuositusten mukainen henkilöstövahvuus on 16 asiakaspaikan mukaan 12,8 työntekijää. Runsaan päihteiden käytön jälkeinen selviämisvaihe on ensisijaisesti somaattista sairaudenhoitoa ja deliriumin ehkäisyä, joten jokaisessa työvuorossa tulee olla riittävä sairaanhoidon ja lääkehoidon osaaminen. Osalla henkilöstöä tulee olla päihdetyön osaamista asiakkaan motivoimisesta hoitamaan itseään ja tietoa jatkokuntoutukseen liittyvistä asioista. Lääkäripalveluja tarvitaan katkaisuhoidossa mm. sekakäytön lisääntymisen ja somaattisten sairauksien vuoksi ja ne ovat edellytys hyvälle hoidolle, joten yleislääkäri, jolla on päihdetyön perehtyneisyys osapäiväisenä tai ostopalveluina on välttämätön riittävän hoidollisen tason saavuttamiseksi. Esimiestehtävät voi järjestää joko jaettuina esimiestehtävinä jo olemassa olevan yksikön kanssa tai nimeämällä yksikölle vastaava. Asiakkaat ovat lyhyitä hoitojaksoja (noin 1 7 vuorokautta ja huumevieroituksen aloitus n. 14 vrk.), jolloin asiakasmäärä 100 % käytössä voi korkeimmillaan olla noin asiakasta vuodessa. Nykyisin Salossa on ollut käytössä yksi sosiaalityöntekijä päihdekuntoutusten osalta. Maksutiimi(eli sosiaalityöntekijä tapaa päihdeterapeutin ja katsoo asiakkaan toimeentulon kokonaistilanteen tilanteen) työmuotona on helpottanut asiakkaan siirtymistä hoidossa ja selviämään arkeen liittyvistä velvoitteista, kun samalla on voinut sopia sekä hoidon kustannuksista ja mahdollisista toimeentuloista ja vuokrista hoidon ajaksi sekä laittaa esim. kuntoutustuki-hakemukset Kelaan vireille, ja näin asiakas on voinut keskittyä hoitoon Laadullisesti asiakkaan kokonaiselämän tilanteen tukeminen hoidon alusta asti edellyttää palveluohjaajaa tai sosiaaliterapeuttia, joka olisi mukana asiakkaan siirtymisissä hoitopolun vaiheista toiseen. Palveluohjaaja tai sosiaaliterapeutti voisi olla työsuhteessa kaupunkiin ja toimia päihdehoitopalveluiden koordinoijana(tietoyht eys, toimeentulopäätökset jne.), jos katkaisu- ja selviämisasematoiminta on muun toimijan alaisuudessa kuin kaupungin. Lisäksi laitoshoidossa tarvitaan ruoka- ja siivouspalveluita, joko ostettuina kaupungilta tai riittävä henkilöstömäärä kyseisiin toimiin. Laatusuosituksia noudatettaessa ei palveluntuottajalla ole toimintakustannuksiin vaikutusta Salon A-klinikan ehdottama Katkaisu- ja selviämisaseman henkilöstö: Hoitohenkilöstö: 0.6 % lääkäri 6 sairaanhoitajaa 5 ohjaajaa Johtaja (sairaanhoidon erikoistumiskoulutus) Lisäksi: siistijä keittäjä ½ toimistosihteeri 2 sijaista (sairaslomat, lomat) Yhteensä: henkilöä, joista 4 yöhoitajan toimenkuvassa, jolloin keittiöön, siivoukseen ja kuljetuksiin voi miettiä synergiaetuja Anjalansalon yksikön kanssa. Käyttökustannukset arviolta e vuodessa (liite 7. A-klinikan tarjous). 14 Katkaisu- ja selviämisaseman hankesuunnitelma Salo

15 Salon kaupungin ehdottama Katkaisu- ja selviämisaseman henkilöstö: Hoitohenkilöstö: 0,5 % lääkärin palvelut (esim. Salon päihdeyksikön kanssa yhteinen) yksikön vastaava (sairaanhoitaja) 5 sairaanhoitajaa 5 ohjaajaa, joista 1 palveluohjaaja (esim. sosionomi amk) Yhteensä: henkilöä + 2 sijaista, jolloin henkilöstömenot ovat n e Ruoka- ja siivouspalveluiden osalta henkilöstö tulee kaupungin sisäisten palveluiden mukaisesti osana keskuskeittiön henkilöstöä ja siivous palveluiden + ruoanjakelun osalta yhdistelmätyöntekijänä. Näiden henkilöiden kustannukset sisältyvät tällöin sisäisiin ostoihin. Näistä kuluista kuljetuksineen kertyy n e. (Liite 8. kustannusarviolaskelma) 1.6. Toimenpide-ehdotus: Salon seudulle perustetaan selviämisasemapalvelu, joka sisältää vähintään kaksi asiakaspaikkaa, jolloin voidaan turvata päihtyneen henkilön oikeus päästä välittömään hoidon tarpeen arviointiin ja siten siirtyä tavoitteelliseen päihdekuntoutukseen. Lisäksi päihdeasiakkaiden psykososiaalista kuntoutuspolkua kehitetään siirtämällä katkaisuhoito erikoissairaanhoidosta osaksi kaupungin peruspalveluita. Katkaisu- ja selviämisasemahoidon toteuttamisessa noudatetaan päihdehuollon laitoksia koskevia laatusuosituksia. Katkaisu- ja selviämisaseman hankesuunnitelma Salo

16 2. KUNTAKYSELYN TULOKSET Katkaisu- ja selviämisaseman seutukunnallisena palveluna? Kysely tehtiin haastattelemalla puhelimitse hankekuntien päihdetyöstä vastaavia ja käymällä haastattelemassa Salo 2009 rajanaapurikuntien päihdetyöstä vastaavat viranhaltijat. Rajakuntia olivat: Dragsfjärd, Kaarina, Kemiö, Koski tl, Marttila, Paimio, Piikkiö, Pöytyä, Sauvo, Tarvasjoki ja Västanfjärd Kyselyn tavoitteena oli saada kokonaiskäsitys katkaisu- ja selviämisaseman tarpeesta ja sen tulevasta käytöstä sekä suuntaa päihdepalveluiden tarpeiden kehittämiseksi. Haastateltavina oli 34 viranhaltijaa. Hankekuntia oli 11 kpl väestöpohjaltaan n asukasta ja ympäristökuntia 11, joissa n asukasta Nykyinen tilanne Kaikissa kunnissa yhteinen tilanne oli, ettei varsinaista selviämisasema toimintaa ole järjestetty, mutta terveyskeskukset ovat ottaneet hoitoon päihtyneitä tarpeen vaatiessa. Salon 2009 alueella ja Someron kaupungista päihtyneet akuutisti hoitoon halukkaat ovat ohjautuneet Halikon sairaalan osasto 101:lle. Varsinainen katkaisuhoito oli järjestetty kaikissa kunnissa terveyskeskusten yhteyteen vuodeosastoilta varatuille potilaspaikoille. Vuodeosastojen katkaisuhoitojaksoille on menty enimmäkseen vain sovitusti Millainen tarve Kaikissa kunnissa oli huoli mahdollisten päihdeasiakkaiden lisääntymisestä. Selviämisaseman tarpeellisuus todentuu vasta sen käytön myötä ja suoraa arviota selviämisasemalla tarvittavasta paikkaluvusta ei osattu tehdä. Monessa kunnassa selviämisasema kuitenkin koettiin hoitoon hakeutumista helpottavana työmuotona. Erityisesti sekakäyttö ja huumaavien aineiden käyttö ja niiden katkaisun tarve on lisääntynyt suurimmissa kunnissa (Somerolla, Kaarinassa, Salossa), pienissä kunnissa ei näitä ollut juurikaan. Katkaisuhoidon järjestäminen erilliseksi vuodeosastojen toiminnasta olisi kaikkien vastaajien mielestä hyvä parannus sekä vanhusten ja päihdeasiakkaiden kannalta ajateltuna. Asteikossa numeron 3 ollessa nykyinen katkaisuhoitojen taso, vastauksien keskiarvoksi tuli 4 eli tarve lisääntyy Palveluiden käyttö Kaikki Salo 2009 kunnat tietysti käyttävät palveluita kuntaliitoskuntina ja Someron kaupunki ostaisi palvelun Salon A-klinikalta. Kaarinan kaupunki oli myös kiinnostunut ostopalvelusopimuksesta Salon A-klinikan kanssa. Muut pienet kunnat käyttäisivät katkaisuja selviämisasemapalveluita satunnaisesti ja maksaisivat laskun, jos joku kuntalainen omatoimisesti hakeutuisi hoitoon. Paimiossa ja Kemiössä hoidettaisiin katkaisuhoito edelleen pääsääntöisesti omissa terveyskeskuksissa, vain nykyiselle Halikon sairaalan osasto 101:lle ohjautuvat asiakkaat voitaisiin lähettää katkaisu- ja selviämisasemalle niiden sijaan Palveluiden järjestäjä Osa viranhaltijoista ei halunnut ottaa kantaa kumman kaupungin omana toimintana vai Salon A-klinikan toimintana ko. palvelut tulisi järjestää, koska Saloon liittyminen on osa muutosta. Parissa Salo 2009 kunnassa toiminnan katsottiin sopivan edelleen terveyskeskuksen alle ja muissa oltiin Salon A-klinikan kannalla. Ympäristökunnista enemmistö koki, että sekä Salon kaupunki että Salon A-klinikka ovat molemmat luotettavia yhteistyökumppaneita ja voisivat ostaa päihdepalveluita kummalta vain. Muutamissa kunnissa jo valmiit yhteis- 16 Katkaisu- ja selviämisaseman hankesuunnitelma Salo

17 työlinkit Salon A-klinikkaan koettiin kuitenkin asiointia helpottavaksi. Tärkeänä pidettiin palveluiden turvaaminen. Someron kaupunki asettui selkeästi A-klinikalta ostettavien palveluiden kannalle. Yleisesti A-klinikan palveluihin oltiin oltu tyytyväisiä ja koettiin, että ne turvaavat päihdetyön osaamista. Lisäksi arveltiin, että sijainti saattaa katkon jälkeen ohjaa potilaita / asiakkaita joko erityispalveluihin tai avopalveluihin. Ympäristökunnista 5 sanoi käyttävänsä A-klinikan palveluita, ja 6 kuntaa ostaisi palvelut tarvittaessa molemmilta. Kehittämishankkeessa mukana olevista kunnista 6 kunnan viranomaiset asettuivat Salon A-klinikan kannalle ja 2 kunnan Salo 2009 kannalle, lisäksi 3 kunnan viranomaiset eivät ottaneet selkeää kantaa asiaan Hoitopaikkojen tarve Yleisesti arvioitiin tilanteen pysyvän samana tai hieman nousevan edellisestä vuodesta. Siihen missä fyysisesti katkaisuhoito tehdään, vaikuttaa pitkälti miten ja missä aikataulussa erityissairaanhoito siirtää päihdekatkaisuhoitopaikkojen järjestämisen peruspalveluiden järjesteltäväksi Katkaisuhoitovuorokaudet a. Vuodeosastot: Salo, Perniö, Somero, Kemiö, Kaarina- Piikkiö ja Härkätie ovat alueella sijaitsevat terveyskeskukset, joissa laitoskatkaisut on tehty. b. Erityissairaanhoidon katkaisuhoidon yksikkönä on toiminut Halikon sairaalan osasto 101. LIITEET 1ja 2: Hoitovuorokaudet eri yksiköissä Huom. Erityisesti suuremmissa kunnissa katkaisuhoitoon liittyvät tiedot kulkivat terveyskeskusten kautta, eikä päihdepalveluiden katkaisuhoidon kokonaistilanne näin ollen näy sosiaalitoimien budjeteissa. Pienemmissä kunnissa terveyskeskusten laskut kulkivat tarkemmin sosiaalitoimistojen kautta ja tilanne tiedettiin, mutta muuta päihdehoitoa kuten katkaisuhoidon jatkohoitoa ei ole voitu järjestää riittävästi resurssien ja sovittujen palvelujärjestelmien puutteen vuoksi Katkaisu- ja selviämisaseman vaikutuksista Selviämisaseman nähtiin tuovan helpotusta hoitoon pääsyyn ja olevan mahdollisuus hoitoon motivoitumiselle. Katkaisuasema koettiin parantavan sekä päihdeongelman hoidettavuuden mahdollisuutta että asiakkaan elämän tilannetta. Muutamissa pienissä kunnissa yksin sosiaalityötä tekevä koki työssä jaksamisen lisääntyvän, kun pystyy tekemään yhteistyötä asiakkaan hoidossa ja voidessaan tarjota laitoskatkaisuhoitoa. Yleisesti ajateltiin päihdesairautta vaikeana, haasteellisena ja monella tavalla ihmistä itseä ja hänen läheisiään rasittavana. Päihteiden käyttäjän nähtiin joutuvan lastensuojelullisten toimenpiteiden, psykiatristen- ja somaattisen sairauksien hoitotoimenpiteiden kohteeksi päihdesairauden kroonistuttua. Katkaisu- ja selviämisasema voisi tuoda mahdollisuuden saavuttaa raittiin elämän aloitus päihteiden käytön sijaan ja ennaltaehkäistä myös mahdollista putkasta pikkurikosten kautta vankilaan kierrettä Korvaus- ja ylläpitohoidon järjestelyt Kaikissa kunnissa oli terveyskeskuksilla vastuu korvaus- ja ylläpitohoidon järjestelyistä. Pienissä kunnissa oli vain satunnaisia tai ei yhtään hoidon tarvitsijaa. Suuremmissa kunnissa tarpeen nähtiin kasvavan ja niissä oli joutunut jonottamaan hoitojen aloituksia. Kaikki hoitoon halukkaat olivat sitä kuitenkin saaneet. Katkaisu- ja selviämisaseman hankesuunnitelma Salo

18 2.9. Uudelleen järjestelyt korvaus- ja ylläpitohoitojen suhteen voimaan tullut laki oli vielä suhteellisen tuore haastattelua tehtäessä ja sen vaikutus siten epäselvä. Kunnissa oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä nykyiseen järjestelyyn, jolloin terveyskeskusten vastuulla on antaa mahdollisimman lähellä kuntalaisia korvaus- ja ylläpitohoito. Laki turvaa palvelun pysymisen mahdollisimman lähellä kuntalaisia, mikä sinänsä tuo helpotuksen palvelun saatavuuteen jatkossakin Erilaiset elämän tilanteet katkaisu- ja selviämisaseman palveluissa a. Nuoret (18 25 v): Jos on riittävästi resursseja, niin selviämisasemaa voitaisiin muunnella huomioiden myös nuoret päihtyneet, tietysti yhteistyössä vanhempien, poliisien ja sosiaaliviranomaisten kanssa. Varsinaiseen katkaisuhoitoon nuori pitää edelleen lähettää heille suunniteltuihin palveluihin. Alle 18-v. päihtyneet kuuluvat lastensuojelun palveluihin tulevaisuudessakin. b. Raskaana olevat: Katkaisu- ja selviämisasema voisi palvella niitä raskaana olevia naisia, joille on vaikeus aloittaa raitistuminen raskaudesta huolimatta (Neuvola hoitoon ohjaa ensisijaisesti TYKS: iin). c. Alkoholidementia: Katkaisu- ja selviämisasema ovat hyvä aloitus kroonikko asiakkaille, mutta kasavana huolena kunnissa on, että missä voidaan jatkaa ko. asiakkaan hoitoa, kun omaiset tai muu lähipiiri väsyy? d. Pienten lasten vanhemmat: Erityisesti päivystysaikana katkaisu- ja selviämisasema voisi palvella, jos tarvitaan perhetilanteen rauhoittamiseksi päihtyneen ohjaaminen muualle. Tällöin asioiden jatkotyöskentely selviämisvuorokauden jälkeen mahdollistuisi helpommin yhteistyössä lastensuojelun kanssa. e. Muuta: Haastattelun ajankohtana Turussa oleva Nuorten katkaisuasema Nuoho lopetti toiminnan rahoituksen puutteessa. Lisäksi Turussa sijaitseva Pinja, johon päihdeäidit ovat pääsääntöisesti Salon seudulta ohjattu, on myös lopettamisuhan alla. Näitä tarpeita korvaavaa suunnitelmaa täytyy muokata ja mahdollista hoitopolkuun tulevaa aukkoa paikata, jotta akuutit tilanteet saadaan hoidettua Muuta Päihdeasiakkaiden hoidon siirtäminen erityissairaanhoidosta peruspalveluihin katsottiin olevan taloudellista ja järkevää. Katkaisuhoito- ja selviämisasemapalveluiden osalta asiakasta palvelee parhaiten somaattisten sairauksien hoito, jonka jälkeen siirtyminen psykiatrian, avopalvelun- tai hoitokotiyksikköön olisi yksilön tarpeista lähtevää ja mieluiten mahdollisimman joustavaa yhteistyötä kaikkien hoitavien ja kustannuksista vastaavien tahojen kanssa. Katkaisu- ja selviämishoitojen osalta asiakas olisi hyvä saada mahdollisimman suoraa reittiä hoidon ulottuville, kokonaishoidon kannalta asiakkaan tilanne ennen jatkohoitoihin siirtymistä olisi edelleen hyvä sopia hoitoneuvotteluissa. Kuntien sitoutuminen tarpeen mukaiseen hoitoon ja vastuu päihdehoitojen järjestelyistä pysyisi näin edelleen kunnilla. 18 Katkaisu- ja selviämisaseman hankesuunnitelma Salo

19 2.12. Yhteenveto kyselystä Varsinainen palveltava väestöpohja on n asukasta ostopalveluina väestöpohja on mahdollisesti n asukasta satunnaiset palvelun piiriin kuuluvat kasvattaa luvun n asukkaaseen nykyisellään alueella ei ole riittävissä määrin lainmukaisesti päihtyneenä hoidon tarpeen arviointia järjestetty katkaisuhoidon tarve lisääntyy koko alueella palveluiden käyttöä ohjaavat kuntaliitokset ja palvelun saavutettavuus palvelun järjestäjänä ja yhteistyökumppanina nähtiin ensisijaisena Salon A-klinikka sekä Salon A- klinikka ja Salon kaupunki 2009 koettiin luotettaviksi palvelun järjestäjiksi hoitopaikkojen tarpeen katsottiin pysyvän hieman nousevana edellisiin vuosiin katkaisuhoitovuorokaudet ks. Liitteet :1 ja 2 selviämisasema nähtiin selkeästi parannuksena päihdehoidon saavuttavuuteen katkaisuhoidolla pystytään vähintään siirtämään tai vähentämään muiden ongelmien kasautumista ja ennaltaehkäistään pysyviä laitossijoituksia korvaus- ja ylläpitohoitoa koskeva asetus sijoittaa hoidon painopisteen haittojen minimointiin ja sen sijoittaminen suoraan katkaisu- ja selviämisaseman yhteyteen tulee tarkoin harkita. akuuteissa tilanteissa ympärivuorokautisesti toimiva katkaisu- ja selviämisasema vahvistaisi jo olemassa olevia sosiaalipäivystys palveluita päihdeasiakkaan hoitaminen peruspalveluissa on taloudellista vrt. erityssairaanhoidon kustannuksiin vastuu päihdehoidoista pysyy kunnalla palveluiden tuottajasta riippumatta Toimenpide-ehdotus Salon seudulle perustetaan katkaisu- ja selviämisasema, joka palvelee seutukunnallisesti. Asiakaspaikkaluvun tulee korvata vähintään nykyiset päihdekatkaisussa käytetyt laitospaikat ja lisäksi tulee suunnittelussa huomioida selviämisasemalle tarvittavat valmiudet vastaanottaa erilaisista lähtökohdista tulevat asiakkaat. Katkaisu- ja selviämisaseman hankesuunnitelma Salo

20 3. SELVITYKSET RAKENNUS- JA TOIMINTAVAIHTOEHDOISTA Työsuunnitelmaksi ohjausryhmässä sovittiin, että hankepäällikkö aloittaa yhteydenotoilla jo hankkeessa mukana oleviin yhteistyötahoihin sekä nykyisen sairaanhoitopiirin alueella oleviin kuntiin ja ottaa yhteyttä mahdolliseen suunnittelijaan kustannusarvioiden saamiseksi eri rakennusvaihto-ehdoille. Katkon- ja selviämisaseman rakennus vaihtoehtoja ovat: Rakennetaan uusi rakennus Anjalansalon hoitokodin viereen(selvitettävä onko asiasta olemassa vanhat piirustukset?) tai saneerataan ja korjataan Halikon sairaalan tyhjenevä hallintorakennus tai läheisyydessä sijaitseva rivitalo eli entinen lääkärin talo uudeksi hoitopaikaksi ja muu vaihtoehto, mikä? Tärkeää on, että tuleva katkaisu- ja selviämisasema on fyysisesti jo olemassa olevien ympärivuorokautisia sairaala- tai päihdepalveluita antavien yksiköiden läheisyydessä. Näistä kahdesta kohteesta syntyi yhteistyössä rakennussuunnittelija Eija Paijan kanssa(joka on toiminut pitkään myös rakennustarkastajana) neljä realistista vaihtoehtoa järjestää päihdepalvelut osaksi kunnan peruspalveluita Vuokrataan ja saneerataan Halikon sairaalan Lepolan kolmas kerros = kohde 1 Kiinteistön omistaa erikoissairaanhoitopiiri, joka on valmis vuokraamaan osaston 8 euroa neliö kuukausihintaan, osaston pinta-ala on n neliötä. He ovat valmiita myös saneeraamaan osaston rakennussuunnittelija Eija Paijan suunnitelmien perusteella, jolloin vuokrahinta nousee kustannusten mukaisesti. Kohde 1 edut: Pienen saneerauksen jälkeen tilava ja valoisa osasto toistaiseksi toimivan psykiatrisen sairaalan yhteydessä samassa talossa kaupungin omia vanhusosastoja yksityisyyden suoja riittävä saneerauksen jälkeen selviämisasemalle oma sisäänkäynti(portaat) voidaan vuokrata väliaikaiseksi ratkaisuksi vuokranantaja remontoi kaikkiin asiakashuoneisiin saa saniteettitilat ja suihkun entiseen osasto 101 osastoon verrattuna tilat lisääntyvät kaksinkertaisiksi ja haasteet: mikä on vuokra, kun remontti maksaa n euroa? 20 vuodessa on maksettu uudisrakennus vuokran hinnalla jos toiminta pysyvää, selviämisaseman puolelle tarvitaan oma hissi saneeraus voi tuoda yllätyskuluja onnistuuko kolmannessa kerroksessa tupakointi, voiko siirtää parvekkeelle? vanhustenhoito ja katkaisuhoito samassa talossa? miten käy turvallisuuden ja synergiaetujen, kun Halikon sairaalan toiminnot siirtyvät muualle? etäisyys nykyisestä päihdepalveluiden hoitopolusta ja päihdeyksiköstä väliaikaisesta ratkaisusta tulee helposti pysyvä, jatkuuko kaikki ennallaan? Toiminta, henkilöstö ja asiakasmenot: arviobudjetti toimintaa aloitettaessa on n ,05 / vuosi Rakennetaan uudisrakennus asumispalveluyksikkö Anjalansalon viereen = kohde 2 Mahdollisena investoijana voi toimia A-klinikka säätiö tai salon kaupunki. Nykyiselle Anjalansalon tontille on rakennusoikeutta, mutta haasteena on yhtenäisen tonttialueen puute, jolloin lisämaata joudutan neuvottelemaan kaupungin ja alueen vuokralaisten kanssa. Alue on pienteollisuuteen kaavoitettu, mutta kaavamuutokselle hoitolaitosta varten on saatu alustava myönteinen päätös. Rakennussuunnittelija Eija Paija on tehnyt uudisrakennuksesta suunnitelman ja kustannuslaskelmat. Rakennuksen kerrosala on 598 neliötä. Kohde 2 edut: Voidaan sijoittaa lähelle muita toimivia laitospalveluita (Anjalan Salo / Sairaalan mäki?) 20 Katkaisu- ja selviämisaseman hankesuunnitelma Salo

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Näin meillä Tampereella nääs

Näin meillä Tampereella nääs Näin meillä Tampereella nääs suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Saman katon alla Sorilla - poliisi - seutukunnallinen sosiaalipäivystys vuodesta 1995 - syyskuusta 2013 alkaen Selkis eli seutukunnallinen

Lisätiedot

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue

Lisätiedot

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat

Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat - Missä suunnitelman laatimisen suhteen mennään? Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - taustaa Suomen suurin kuntaliitos toteutui 1.1.2009, kun kymmenen kuntaa Halikko,

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Paula Sundqvist, sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille kuntalaisille ja kiireellinen

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 8.2.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 8.2.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2011 1 56 LAUSUNTO ALOITTEESTA KISKON JA NURMIJÄRVEN KLINIKOIDEN TARPEELLISUUDEN ARVIOINNISTA Terke 2010-3083 Esityslistan asia TJA/16 TJA Terveyslautakunta päätti antaa

Lisätiedot

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Seminaari 27.8.2014 Johdanto Terveyskeskussairaaloiden rooli on muuttunut koko maassa. Tavoitteena

Lisätiedot

ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI) KOSKIEN ESPOON SAIRAALAN AULA- JA TURVALLI- SUUSPALVELUITA

ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI) KOSKIEN ESPOON SAIRAALAN AULA- JA TURVALLI- SUUSPALVELUITA ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI) KOSKIEN ESPOON SAIRAALAN AULA- JA TURVALLI- SUUSPALVELUITA Palveluiden järjestäminen Nykyisen mallin mukainen toiminta (0 vaihtoehto). Muutosesitys

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus Päihdeongelmaisen hoidon porrastus 14.11.2011 Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Sari Hellgren, sh, päihdepsykiatrian poliklinikka Sari Koukkari, sh, Seinäjoen A-klinikka Päihdehuoltolaki 41/1986 Kunnan tehtävänä

Lisätiedot

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja Kaupunginhallitus 76 07.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 30 28.04.2011 Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja 1651/06.00.00/2010 Khall 76 Valmistelija:

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue Sisällysluettelo 1. SUUNNITTELUTYÖN TAUSTAA... 1 1.1 Sosiaali- ja terveystoimen mielenterveys- päihdepalvelut

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Opiaattikorvaushoito

Opiaattikorvaushoito Opiaattikorvaushoito Lainsäädäntö Hoito perustuu Sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen (33/2008) Korvaushoidolla tarkoitetaan opioidiriippuvaisen hoitoa, jossa käytetään apuna buprenorfiinia tai metadonia

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Valiokuntaesittely Jouko Koskela 27.1.2015 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Palvelujen tehtävänä on kuntalaisten elämänhallinnan edistäminen, terveyden,

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti

Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti 17.10.2011 Markku Saarinen Kaarinan mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti - avohoitoyksikkö - organisatorisesti: Hyvinvointipalvelut Terveyspalvelut Mielenterveys-

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Ohjaus palvelujen tuottamiseen ja rakentamiseen Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Lopen kunta Perusturvalautakunta 26.1.2016 Perusturva Vanhuspalvelut LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Sisko Haapanen Vanhuspalvelujen johtaja JOHDANTO Seudullinen ikäihmisten ohjelma 2015 2018

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli

Perusturvakuntayhtymä Akseli www.soteakseli.fi Vuodeosastotoiminta ja muistisairaiden lyhytaikainen intervallihoito ssa, Yh 30.9.2015 142 Yksi vuodeosasto, esitetyn rakenneuudistuksen hyödyt ja tavoitteet Laadukkaan vuodeosastotoiminnan

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

HUUKO IV 8.9.2011 klo 14.00-14.45 Tanja Hirschovits-Gerz. Tanja Hirschovits-Gerz@uta.fi 2011 1

HUUKO IV 8.9.2011 klo 14.00-14.45 Tanja Hirschovits-Gerz. Tanja Hirschovits-Gerz@uta.fi 2011 1 HUUKO IV 8.9.2011 klo 14.00-14.45 Tanja Hirschovits-Gerz Tanja Hirschovits-Gerz@uta.fi 2011 1 Mistä ja kenen prosessista on kyse? Polarisaatio: päihde- ja mielenterveystyö? Asiakkaan / potilaan muutosprosessista?

Lisätiedot

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007 Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen

Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen Osa- alue 3, Parempaa ja tehokkaampaa terveydenhuoltoa harvinaissairaille toimenpide- ehdotus 5 Harvinaissairaiden hoitopolun selkey8äminen

Lisätiedot

Hallinto- ja tukiyksikkö

Hallinto- ja tukiyksikkö Päihdepalvelut jakautuvat kolmeen toiminnalliseen yksikköön, jotka ovat ehkäisevän päihdetyön-, A-klinikkatyön- ja kuntouttavan asumispalvelun yksiköt. Päihdepalveluja hallinnoi hallinto- ja tukiyksikkö.

Lisätiedot

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO

Lisätiedot

Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat

Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat Syksyllä 2011 tehdyn STM:n selvityksen tuloksia korkeakouluharjoittelija Laura Sohlberg, THL VTT Anna Leppo 28.11.2012 Opioidiriippuvuuden

Lisätiedot

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT TERVEYSPALVELUT OPTS 215 3.6.215 Kustannukset ja tuottavuustavoitteet Mittari Toteuma 213 Tavoite 214 Toteuma 214 Tavoitetaso 215 1. Taloustavoitteet Menot - 136 633 993 Tulot - 2 87 6 Netto - 115 826

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien ja kuntien sosiaali- ja terveysjohdon seminaari, Pohtimolampi 7.11.2013 Lapin aluehallintovirasto, sosiaalihuollon

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset

Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset Tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoita koskeviin suuronnettomuus- ja poikkeustilanteisiin varautuminen 18.11.2011 Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset Riikka Vikström, Helsingin sosiaali-ja

Lisätiedot

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen

Lisätiedot

Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen

Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen Kaupunginhallitus 400 26.10.2015 Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen 1591/06.00.00/2015 KHALL 26.10.2015 400 Palvelusopimus Uudenkaupungin

Lisätiedot

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

Järvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut

Järvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut Järvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut Erityispalvelujen johtaja Tanja Penninkangas Alvar Aallon tie 2, 62900 Alajärvi Puh. 06-24122301, 040-3517710 20.2.2014 1 Kuntavertailun

Lisätiedot

Välittäjä 2009 -hanke

Välittäjä 2009 -hanke Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

LAPIN PÄIHDEPALVELUIDEN IHDETYÖN KEHITTÄMISYKSIKK MISYKSIKKÖRAKENNETTA 2008-2009. (Enontekiö,, Kittilä, Kolari ja Muonio), Kemijärvi ja Rovaniemi

LAPIN PÄIHDEPALVELUIDEN IHDETYÖN KEHITTÄMISYKSIKK MISYKSIKKÖRAKENNETTA 2008-2009. (Enontekiö,, Kittilä, Kolari ja Muonio), Kemijärvi ja Rovaniemi LAPIN PÄIHDEPALVELUIDEN P KEHITTÄMINEN OSANA PÄIHDETYP IHDETYÖN KEHITTÄMISYKSIKK MISYKSIKKÖRAKENNETTA 2008-2009 Tunturi-Lappi (Enontekiö,, Kittilä, Kolari ja Muonio), Kemijärvi ja Rovaniemi Tausta Eduskunta

Lisätiedot

NYKYINEN TOIMINTARAKENNE JA TILAT

NYKYINEN TOIMINTARAKENNE JA TILAT NYKYINEN TOIMINTARAKENNE JA TILAT Erikoissuunnittelija Pekka Makkonen / Johtava ylihoitaja Marjo Saarenmaa MITEN VARSINAIS-SUOMI SAIRASTI 2013? Sivu 2 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja:

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 322 9.11.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO VANHUSTEN HOITOPAIKKOJEN SÄILYTTÄMISTÄ JA LISÄÄMISTÄ KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-2346 Esityslistan asia

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA

SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA PALVELUJA HAJAUTETUSTI LÄHELLÄ PALVELUJEN KÄYTTÄJIEN KOTIPAIKKAA Juha Koivu toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT PSYKIATRIAN

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

Helena Määttälä 22.2.2011

Helena Määttälä 22.2.2011 Helena Määttälä 22.2.2011 Työmarkkinoille kuntoutuvat asiakkaat yhteisessä toimintaympäristössä Tavoite: Yhteinen toimintaympäristö, jossa mahdollistetaan yhteisille asiakkaille sellaiset palvelut ja palveluprosessit,

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI P Ä Ä M Ä Ä R Ä T Potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa Korkeatasoinen tutkimus ja opetus Vaikuttava ja kilpailukykyinen

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

PPSHP:n pohjoisen alueen terveyspalveluiden kehittämisen selvitystyö. Selvitysmiehet Simo Kokko ja Lauri Nuutinen 2011-2012

PPSHP:n pohjoisen alueen terveyspalveluiden kehittämisen selvitystyö. Selvitysmiehet Simo Kokko ja Lauri Nuutinen 2011-2012 PPSHP:n pohjoisen alueen terveyspalveluiden kehittämisen selvitystyö Selvitysmiehet Simo Kokko ja Lauri Nuutinen 2011-2012 Selvitysmiesten työalueet A) Päivystystoiminnan järjestäminen B) Alueellinen vuodeosasto/sairaansijakapasiteetti,

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Lautakuntien seminaari 20.3.2012 Muutostiimi 21.3.2012 Muutostiimi 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Ensimmäinen

Lisätiedot

TERVETULOA. Tampereen ja Etelä Pirkanmaan seutukuntien alueellisen lastensuojelun sosiaalipäivystyshankkeen päätöstilaisuuteen! 23.11.

TERVETULOA. Tampereen ja Etelä Pirkanmaan seutukuntien alueellisen lastensuojelun sosiaalipäivystyshankkeen päätöstilaisuuteen! 23.11. TERVETULOA Tampereen ja Etelä Pirkanmaan seutukuntien alueellisen lastensuojelun sosiaalipäivystyshankkeen päätöstilaisuuteen! 23.11.2007 Alueellinen lastensuojelun sosiaalipäivystys Yhteistoimintasopimus

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

Ajankohtaista sote-uudistuksesta

Ajankohtaista sote-uudistuksesta Ajankohtaista sote-uudistuksesta Kuntatalousristeily 21.5.2013 Erikoissuunnittelija Laura Leppänen Yleistä - Koordinaatioryhmän valmistelemat linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni Oulun kaupungin päihdepalvelut Liisa Ikni Ehkäisevä päihdetyö Neuvontaa, tukea, tietoa, teemaviikkoja, kampanjoita, kursseja ja ryhmiä Taitolaji ryhmä alkoholinkäytöstään huolestuneille Tupakasta luopumisryhmä

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

Varsinais-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kartoitus / Mielenterveystalo.fi portaali

Varsinais-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kartoitus / Mielenterveystalo.fi portaali Varsinais-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kartoitus / Mielenterveystalo.fi portaali MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN SEMINAARI Olli Oranta 24.3. 2015 Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma

Lisätiedot

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON KAUPUNKI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN Sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Nurme

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Kysely opioidilääkehoitojen toteutumisesta perusterveydenhuollossa

Kysely opioidilääkehoitojen toteutumisesta perusterveydenhuollossa Markku Saarinen päihdeterapeutti Kaarina-Piikkiöstä - Naps-projektin ohjausryhmä Kysely opioidilääkehoitojen toteutumisesta perusterveydenhuollossa Kyselyn idea Naps-projektin keskeisimpänä ajatuksena

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot