Skåldö Green islands projektin ympäristökuvaus
|
|
- Mikael Honkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Skåldö Green islands projektin ympäristökuvaus
2 Tietoa Vihreät saaret projektista Vihreät saaret -projektissa on kolmen vuoden ajan kerätty tietoa siitä, miten voisimme elää kestävämmällä pohjalla energia-, jäte-, ja viemäröintikysymyksiä painottaen. Osa kerätystä tiedosta esitellään tässä saaret yksilöivässä ympäristökuvauksessa. Projektissa oli mukana saaria Ruotsista, Suomesta ja Virosta. Suomesta mukana oli neljä saarta: Iniö, Skåldö, Högsåra ja Vänö. Ympäristökuvaus Tässä ympäristökuvauksessa esittelemme osan projektin tuloksista lyhyessä muodossa. Ajatuksena on, että sinä saarelaisena, loma-asukkaana tai vierailijana voisit saada käytännön vihjeitä ja neuvoja siitä, mitä voit tehdä lähiympäristösi hyväksi saaristossa, ja siten huolehtia siitä, että ympäristö säilyy houkuttelevana sekä nykyiselle että tuleville sukupolville. Vihreät saaret -projektin päämäärinä ovat olleet: Lisätä tietoisuutta yksittäisten ihmisten omista ympäristövaikutuk sista Löytää kierrätykseen pohjautuvia, paikallisia ratkaisuja Tukea paikallisia aloitteita ja toimia neuvonantajana Nostaa esiin ekosysteemipalvelut ja kasvihuonekaasuvaikutukset näillä saarilla.
3 Mitä ovat ekosysteemipalvelut? Saarilla on paljon luonnonvaroja, joita me ihmiset hyödynnämme meren kaloista ja metsän tukkipuista elintarvikkeisiimme, veden puhdistumiseen ja kauniisiin ympäristöihin, joissa on hyvä oleskella. Näitä luonnollisia prosesseja, jotka tämän kaiken tuottavat, kutsutaan ekosysteemipalveluiksi. Vihreät saaret -projektissa olemme kartoittaneet näiden saarten ekosysteemipalvelut painottaen palveluja, joita saarilla käytetään tietoisesti ja ylläpitäen. Kartoituksen perustana ovat karttamateriaalit ja käynnit saarilla, saarten asukkaiden haastattelut sekä veneturistien parissa tehty kyselytutkimus.
4 LAITUMET UHATTU LUONTOTYYPPI Kotieläimille ruokaa tuottavat niityt ja laitumet olivat eräs saariston tärkeimmistä maankäyttötavoista. Viime aikoina laidunmaat ovat pienentyneet voimakkaasti, ja niiden mukana niistä riippuvien lajien monimuotoisuus on vähentynyt (niitty saattaa neliömetriä kohden ylläpitää useampia lajeja kuin sademetsä). Rehun tuotanto on vain yksi monista näihin laitumiin liittyvistä ekosysteemipalveluista kuten myös lähistön viljelmien ja puutarhojen vahinkoeläintorjunta. Ravinteiden hyödyntäminen ja sitominen maaperään sekä vedensuodatus ja puhdistuminen vähentävät osaltaan ravinteiden liukenemista Itämereen. Laitumet tuottavat myös niin kutsuttuja kulttuuriekosysteemipalveluja, joihin kuuluvat muun muassa esteettiset- ja virkistysarvot. Näitä arvoja on tyypillisesti vaikea kuvailla, mutta ne kuuluvat usein sekä saarten asukkaiden että saarilla vierailevien tärkeimpiin arvoihin. Kulttuuriekosysteemipalveluilla on myös taloudellinen merkitys, koska turismielinkeinot ovat nykyisin saaristossa tärkeitä. Veneturistien parissa tekemämme kyselytutkimus osoittaa selkeästi, että luonto itse on purjehtimisen lisäksi tärkein syy käydä saaristossa. Saarilla vierailijoita houkuttelevat ennen kaikkea rannat ja perinteinen, avoin kulttuurimaisema. Tämä osoittaa, että perinteisen maiseman hoitaminen ja säilyttäminen on tärkeää, ei vain luonnonsuojelu- ja ympäristösyistä, vaan myös taloudellisista syistä.
5 Skåldön ekosysteemipalvelut Metsä on Skåldön tavallisin luontotyyppi, ja se on yksi harvoista Vihreät saaret -projektin saarista, joilla nykyisin harjoitetaan aktiivista metsänhoitoa. Skåldöllä on myös säilynyt suhteellisen paljon perinteistä avointa kulttuurimaisemaa, ja sillä on suuri kirjo erilaisia luonnonlaitumia: Avoimia laidunmaita, metsälaitumia ja laidunnettavia rantaniittyjä. Viimeksi mainitut voivat laidunmaihin liittyvien muiden ekosysteemipalveluiden ylläpidon lisäksi toimia myös luonnollisina ravinnesuodattimina saaren sisämaan ja Itämeren välillä, ja osaltaan luoda hyviä kutupaikkoja kaloille. Saaren tiestön varsilla on myös runsaasti aurinkoisia pientareita, jotka oikein hoidettuina (niitto oikeaan aikaan ja niitetyn kasvuston poisto) muistuttavat perinteisiä rehuniittyjä ja tuottavat samanlaisia ekosysteemipalveluja niitä ympäröivälle tienoolle. Pientareet ylläpitävät rikasta kasvustoa ja pieneläinfaunaa, jotka puolestaan tuottavat pölytys- ja tuholaistorjuntapalveluja sekä nostavat maiseman esteettisiä arvoja Perinnebiotooppi 5 en määrä Suojeluperusteiden määrä Vihreät saaret -projektin tekemä tutkimus osoittaa, että maiseman suojelu on maanomistajista sitä tärkeämpää mitä useampia erityyppisiä kulttuurimaisemia maa-alueella on. MERIYMPÄRISTÖ JA VENETURISMI Kyselytutkimus veneturistien asenteista Itämeren ympäristökysymyksiin osoittaa selvästi, että luonto-elämykset ovat veneturisteille ensisijaisen tärkeitä. Tutkimuksesta ilmenee myös, että projektin kaikkien saarten, mutta erityisesti Högsåran, osalta veneturisteja huolettaa eniten leväkukinta, mikä on syy välttää uintia, kalastusta ja purjehdusta. Skåldö sijaitsee alueella, jolla meren vedenlaatu on huono. Tämä tekee kosteikoista ja rantaniityistä entistäkin tärkeämpiä, koska ne hidastavat veden virtausta, jolloin liuenneet ravinteet ehtivät sitoutua maahan ja vähemmän päätyy mereen.
6 Hiilijalanjälki Jokainen ihminen vaikuttaa toiminnallaan kasvihuonekaasujen, varsinkin hiilidioksidin ja metaanin, päästöihin. Hiilidioksidin kasvava määrä on jo tehnyt maapallosta lämpimämmän. Uskotaan, että tämä seikka on käynnissä olevan ilmastonmuutoksen perusmekanismi. Ilmastonmuutos ja sen seuraamukset ovat monitahoisia ja saattavat olla dramaattisia. Siksi on tärkeää valvoa ilmakehään päästämämme hiilidioksidin määrää. Kasvihuonekaasujen päästöt lämmittävät maan pinnan läheisiä ilmakerroksia ja aiheuttavat ilmaston lämpenemistä. Ilmakehän kasvihuonekaasujen lisääntyminen on pääasiassa seurausta ihmisen toiminnasta: energiantuotanto, teollisuus ja liikenne, kuten myös maanviljely ja jätteiden käsittely lisäävät kasvihuonepäästöjä. Hiilijalanjälki kuvaa päästöjen osuutta ilmaston lämpenemisestä. Kasvihuonekaasujen lisääntyminen ilmakehässä johtaa erilaisiin negatiivisiin muutoksiin meriympäristössä. Merivesi muun muassa happamoituu ja lämpenee, mikä heikentää monien kasvi- ja eläinlajien elinmahdollisuuksia. Itämeressä veden lämpeneminen voi johtaa sinilevän määrän kasvuun. Ilmakehän hiilidioksidin määrä vähenee kun hiilidioksidi sitoutuu tuottavan maan kasvillisuuteen, etupäässä metsään. Suurin osa kotitalouksien päästöistä tulee rakennusten ja kotitalousveden lämmittämisestä, liikenteestä ja sähkön kulutuksesta. Päästöt ovat suoraan yhteydessä energiankulutukseen. Jopa puolet kotitalouden energiankäytöstä saattaa kulua kiinteistön lämmittämiseen ja noin kolmasosa sähkölaitteisiin ja valaistukseen. Voit itse pienentää hiilijalanjälkeäsi siirtymällä ympäristöystävällisempään lämmitystapaan, jollaisia ovat esimerkiksi aurinkoenergia, tuulivoima, maalämpö tai puulämmitys. Vältä ylimääräistä autolla ajoa ja lentomatkoja.
7 Skåldön hiilijalanjälki Lämmitys Sähkön kulutus Jä:eet Maanviljely Lau:aliikenne Veneliikenne Autoliikenne Eri sektoreiden kasvihuonekaasujen päästöt (tonnia, CO2 ja vastaavat). Skåldön saarella harjoitetaan suhteellisen aktiivista maanviljelyä, mikä myös näkyy päästöissä ja se on päästöjen lähteistä suurin. Seuraavaksi suurin päästöjen lähde on liikenne. Skåldöllä eri liikennetyyppien päästöt ovat lähes yhtä suuria, mutta päästöjen vähentämiselle on suurin mahdollisuus luonnollisesti auto- ja veneliikenteessä. Kaksi muuta suhteellisen suurta päästösektoria, joihin asukkaat voivat helposti vaikuttaa, ovat lämmitys ja sähkön kulutus. Jätteen osuus päästöistä on pienempi, mutta silti merkittävä. Maanviljelyn päästöt ovat suuria, mutta niitä on vaikea välttää, koska maanviljelyllä on suuri työllistävä rooli saarella samalla kun se osallistuu saaren luonnon ja maiseman hoitoon. Tästä syystä päästöjen vähentämispyrkimykset tulee keskittää niille sektoreille, joihin asukkaat voivat tapojaan muuttamalla vaikuttaa, kuten esimerkiksi sähkön kulutus, liikenne ja lämmitys. Myös jätesektorin päästöjä voidaan vähentää esimerkiksi vähentämällä syntyvän jätteen määrää. Skåldö on Suomen projektisaarista ainoa, jolla on järviä. Järvet tuottavat pieniä määriä metaania, kuten myös suot (174 ja 166 tonnia CO2:a). Tämä on toisaalta osa luonnollista hiilikiertoa, eikä sitä voi muuttaa. Skåldöllä on suhteellisen paljon metsää, minkä vuoksi metsän sitoman hiilen määrä on paljon saarella syntyviä päästöjä suurempi, noin tonnia i CO2:a ja vastaavia kaasuja. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että päästöjä ei tarvitsisi vähentää. Kyseessä on maailmanlaajuinen ongelma, ja kaikkia ylimääräisiä päästöjä tulisi välttää.
8 Energiasuunnittelu saarillamme Emme nykymaailmassa tule toimeen ilman energiaa. Olemme tottuneet siihen, että meillä on aina lämpöä, valoa ja sähköä, mutta miten tämä energia tuotetaan? Nykyisin käyttämämme energia tuotetaan monin eri tavoin, tavallisimmin käyttäen fossiilisia polttoaineita kuten öljyä ja hiiltä, mutta myös ydinvoimaa tai vesivoimaa. Maksamme tästä kalliisti sekä energiamaksujen muodossa että ympäristö- ja luontohaitoissa. Koska kaikki energia on peräisin auringosta, miksi emme käyttäisi sitä suoraan? Aurinkokerääjillä voimme lämmittää ilmaa ja vettä, ja aurinkopaneelit antavat sähköä. Näiden laitteistojen hinnat ovat viime vuosina puolittuneet.
9 Aurinko ja tuuli ovat ainoat energian muodot, jotka toimitetaan kotiovelle saakka laskutuksetta ja ne ovat lisäksi täysin ilmaisia. Voimme suuren osan vuotta lämmittää sekä käyttöveden että kotimme aurinkoenergialla. Miksi emme myös tuottaisi sähköä sähkölaitteidemme käyttöön? Pienten, talokohtaisten tuulivoimaloiden avulla voimme täydentää energiantuotantoamme pimeänä vuodenaikana, ja talven kylmimpänä jaksona voimme hoitaa talojen ja veden lämmityksen esimerkiksi oman metsän puilla ja hakkeella. Voimme myös kerätä talteen orgaanisen jätteen biokaasut ja käyttää sitä lämmön ja sähkön tuotantoon. Parasta tässä kaikessa on ettei meillä ole huolta, jos sähkönjakelu katkeaa tai öljy loppuu.
10 Energiaratkaisut Suomen Vihreät saaret -saarilla: Muu Pelle<t/Puupannu Öljypannu Takka/Kamiina Lämpöpumppu Sähkölämmitys 0 Högsåra Iniö Skåldö Vänö Puulämmitys ja sähkölämmitys ovat saariston tavallisimmat lämmitystavat. Kyläprojekteista voimme esimerkkeinä mainita iniöläisen Keistiön saaren, jossa tievalaistuslamput on vaihdettu LED-lamppuihin joihin hankitaan virta omasta pienestä tuulivoimalasta. Itsevalaiseva saari. Kuinka paljon kulutat sähköä? Mitä on kilowattitunti? Kotisi kaiken sähkönkulutuksen mittayksikkö on kilowattitunti (kwh). 1kWh= 1000 tunnissa käytettyä wattia. Esimerkki: 1000W pölynimuria jota käytetään tunnin ajan = 1kWh 40W hehkulamppu, joka loistaa 25 tuntia = 1kWh Kiinteistön energiankulutuksesta menee keskimäärin noin 60% talon lämmitykseen. Noin 20% kuluu veden lämmittämiseen suihkuun, tiskiin jne. Loput 20% menevät kotitalouden hoitoon jääkaappi, pesukone, valaistus ja muut sähkölaitteet.
11 Viemäriveden käsittely saarilla Jäteveden puhdistuksen tarkoitus on poistaa siitä bakteerit ja vahingolliset aineet ja estää päästöjä, jotka lisäävät rehevöitymistä ja pohjaveden saastumista. Jotta viemäröintijärjestelmästä tulisi pitkällä aikavälillä ympäristöä säästävä, on ravinneaineet sisällytettävä kiertokulkuun. Maataloudessa viedään pois suuria määriä ravinteita viljan, perunan, maidon, lihan jne. muodossa. Pois vietävät ravinteet on korvattava joko keinolannoituksella tai kierrättämällä ruuan ravinneaineet (WC-jäte, kotitalouksien, ravintoloiden ja teollisuuden jätteet). Jotta saarilla asuminen sekä elintarvikkeiden tuotanto olisi pitkällä tähtäimellä ympäristölle ystävällistä, pitää muun muassa jäteveden ravinteet kierrättää. Moni vapaa-ajan asunnoista on yhä suhteellisen vaatimattomasti varustettu, ja harmaavedet (kaikki muu talousvesi paitsi WC-vesi) voidaan yhä johtaa maahan. Kannattaa aina ottaa yhteyttä, onko jäteveden suodatus maan kautta tontilla mahdollista. Sinun kannattaa ottaa yhteys paikalliseen suunnittelijaan, joka tekee ensimmäisen arvioinnin tontilla.
12 Jätevesiratkaisut saarilla kiinteistökohtaisesti: Muu Fosforiloukku Maasuoda<amo Maahanimey<ämö Maaperäkäsi<ely Avoin oja 0 Högsåra Iniö Skåldö Vänö Iniöllä voimme havaita, että jätevedet lasketaan avoimiin ojiin laajemmassa mittakaavassa kuin muilla Vihreät saaret -projektin saarilla. Högsåralla ja Skåldölla on runsaasti maaperään tehtyjä suodatuspetejä. Skåldöllä on myös fosforiloukkuja. Kompostoivan kuivakäymälän asentaminen on paras ympäristöteko. Samalla voidaan välttää viemärijärjestelmän saneeraustarve. Tällöin myös harmaavedet voidaan pääosin suodattaa maaperään. Jätevesikysymys saarilla on myös ratkaistavissa perustamalla vesiosuuskuntia tai tekemällä yhteistyötä naapureiden kanssa. Tämä on usein halvempaa ja takaa paremman ylläpidon kuin se, että kaikilla on omat, yksityiset ratkaisut.
13 Mahdollisuus valita puolueettomia suunnittelijoita jätevesihuollon uudistustyössä tai uusien ratkaisujen rakennustyössä on ratkaiseva tekijä onnistuneen tuloksen saavuttamiselle. Laitteiston oikea mitoitus alusta alkaen käyttötarkoituksen mukaan johtaa aina taloudellisesti parhaaseen ratkaisuun pitkällä aikavälillä. Siihen tarvitaan osaava ja kokenut suunnittelija. Suunnittelijan valinnassa kunnan ympäristöosasto voi antaa neuvoja ja tukea. Voidaan ajatella myös kunnan hyötyvän kestävästä kehityksestä. Muistilista jätevesiratkaisua valittaessa: Millaiset olosuhteet ovat paikan päällä Kuinka paljon jätevettä tuotetaan Kuinka suuri maa-ala on käytettävissä jätevesalaitteistoa varten Kuka laitteistoa käyttää ja huoltaa Puhu ympäristöviranomaisten kanssa siitä, millaisia vaatimuksia jätevesiratkai sullesi asetetaan
14 Jätteet Materiaalien kierrätyksellä on suuri merkitys kestävälle kehitykselle. On tärkeää nähdä jäte resurssina ja käsitellä sitä oikealla tavalla. Sinä voit vaikuttaa minne jätteesi päätyvät ja miltä ympäristösi näyttää. Syntyvä jäte pitää ensisijaisesti kierrättää. Jätteiden kierrätys tarkoittaa sitä, että materiaalit, ravinteet tai energia käytetään uudelleen. Uudelleenkäyttömenetelmiä ovat kompostointi tai esimerkiksi ruuantähteiden mädättäminen. Materiaalit käytetään uudelleen esimerkiksi lajittelemalla pakkaukset tai polttamalla energiaa antava jäte. Vasta viimeisenä vaihtoehtona on syntyvän jätteen varastointi. Jätteet ja roskat ovat ympäristöongelmista näkyvimmät, erityisesti huippusesongin aikana kesällä. Lain mukaan kunnalla on vastuu jätteiden keräämisestä. On kaikkien etu, että jätteet löytävät tiensä kierrätysasemille. Meidän on vähennettävä jätteen määrää sekä saatava jätteet osaksi uudelleenkäyttöä ja kierrätystä..
15 Kompostointi Kompostoivat koataloudet Ei- kompostoivat koataloudet Högsåra Iniö Skåldö Vänö Projektissa mukana olevien saarien asukkaiden parissa tehdyn kyselykaavakkeen avulla tutkimme, millainen oli ruuantähteensä kompostoivien ja ei-kompostoivien kotitalouksien jakauma projektin Suomen saarilla. Tuloksista näkyy, että Iniöllä tähteet kompostoi useampi kotitalous kuin Skåldöllä. Vänön ja Högsåran osalta ei voida tehdä pitkälle vietyjä johtopäätöksiä, koska kyselyn vastausten määrä oli erittäin alhainen.
16 Vihreät saaret -projektiin kuuluvat suomalaiset saaret: Iniö, Vänö, Högsåra ja Skåldö Lisätiedot, saarten ympäristökuvaukset, esitykset ja tulokset: vieraile kotisivuillamme: EUROPEAN UNION EUROPEAN REGIONAL DEVELOPMENT FUND INVESTING IN YOUR FUTURE Julkaisun sisältö heijastaa kirjoittajan mielipiteitä, eikä hallintoviranomaisia voida pitää vastuussa projektiin osallistujien julkaisemista tiedoista.
Vänö Green islands projektin ympäristökuvaus
Vänö Green islands projektin ympäristökuvaus www.greenislands.se TIETOA VIHREÄT SAARET PROJEKTISTA Vihreät saaret -projektissa on kolmen vuoden ajan kerätty tietoa siitä, miten voisimme elää kestävämmällä
LisätiedotHögsåra Green islands projektin ympäristökuvaus
Högsåra Green islands projektin ympäristökuvaus www.greenislands.se TIETOA VIHREÄT SAARET PROJEKTISTA Vihreät saaret -projektissa on kolmen vuoden ajan kerätty tietoa siitä, miten voisimme elää kestävämmällä
LisätiedotIniö Green islands projektin ympäristökuvaus
Iniö Green islands projektin ympäristökuvaus www.greenislands.se Tietoa Vihreät saaret projektista Vihreät saaret -projektissa on kolmen vuoden ajan kerätty tietoa siitä, miten voisimme elää kestävämmällä
LisätiedotILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA
YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus
LisätiedotIlmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila
Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Sisältö Motiva lyhyesti Taustaa energiankulutuksesta Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Energiankäyttö
LisätiedotMaija-Stina Tamminen / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille
Maija-Stina Tamminen / WWF WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka se siirtyisi tai muuttaisi muotoaan.
LisätiedotKasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi
Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila
LisätiedotAsumisen ympäristövaikutukset
1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus
LisätiedotETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010
LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotEnergiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma
Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa
LisätiedotMaija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille
Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille MITÄ ENERGIA ON? WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka
LisätiedotMaatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä
Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN ILTA
UUSIUTUVAN ENERGIAN ILTA Vihreää sähköä kotiin Arjen energiansäästöt Sähkön kulutusjousto Tomi Turunen, Pohjois-Karjalan sähkö POHJOIS-KARJALAN SÄHKÖ OY LUKUINA Liikevaihto 114 milj. Liikevoitto 13,1 milj.
LisätiedotMääritelmiä. Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013
Määritelmiä Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013 Sinirakenne lähdetään liikkeelle viherrakenteesta tai vihreästä infrastruktuurista, johon sinirakenne kuuluu tärkeänä osana 2 Vihreä Infrastruktuuri
LisätiedotKohti puhdasta kotimaista energiaa
Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
LisätiedotI Ympäristönsuojelu Mitkä ovat mielestäsi viisi (5) suurinta paikallista ympäristöongelmaa?
I Ympäristönsuojelu Mitkä ovat mielestäsi viisi (5) suurinta paikallista ympäristöongelmaa? 1.Liikenne 3a 15 42 % 2. Melu 5 3.lmansaasteet ja/tai hajut 1 24 67 % 4. Likaiset kadut 7 19 % 5. Julkisten rakennusten
LisätiedotMauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?
Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus
LisätiedotKUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN
KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN
LisätiedotYhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan
Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen
LisätiedotAurinkosähkö ympäristön kannalta. Asikkala tutkimusinsinööri Jarmo Linjama Suomen ympäristökeskus (SYKE)
Aurinkosähkö ympäristön kannalta Asikkala 28.1.2016 tutkimusinsinööri Jarmo Linjama Suomen ympäristökeskus (SYKE) HINKU (Hiilineutraalit kunnat) -hanke HINKU-kuntien tavoitteena 80 prosentin päästövähennys
LisätiedotKorttien avulla voi esimerkiksi
Mallia luonnosta Korttien avulla voi esimerkiksi Kasveille ja eläimille on kehittynyt monenlaisia keinoja toimia energiatehokkaasti ja hyödyntää uusiutuvaa energiaa. Näistä ihmisellä on paljon opittavaa.
Lisätiedot3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala
3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä
LisätiedotVähänkö hyvää! -lautasella
Vähänkö hyvää! -lautasella Vastuullisen ruoan tuntomerkit Otetaan huomioon ruoan ympäristövaikutukset, ilmastovaikutukset, tuotanto-olosuhteet, terveysvaikutukset. Ruoantuotannon vaikutukset Ruoka kuormittaa
LisätiedotPERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA
PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos Ilmakehän aiheuttama luonnollinen kasvihuoneilmiö Maapallon ilmakehä toimii kasvihuoneen lasikaton tavoin päästäen auringosta tulevan säteilyn
LisätiedotEnergia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto
Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt
LisätiedotNaps Systems Group. Aurinko, ehtymätön energialähde. Jukka Nieminen Naps Systems Oy
Aurinko, ehtymätön energialähde Jukka Nieminen Naps Systems Oy Aurinko energianlähteenä Maapallolle tuleva säteilyteho 170 000 TW! Teho on noin 20.000 kertaa koko maapallon teollisuuden ja lämmityksen
LisätiedotRavinto ja ilmastonmuutos
Ravinto ja ilmastonmuutos 22.01.2009 Aleksi MäntylM ntylä Ilmastonmuutos yksi ongelma muiden joukossa Biodiversiteetin väheneminen Radioaktivisoituminen Maankäytön muutokset Rehevöityminen Happamoituminen
Lisätiedotwww.ces.ee Citysec Energy Solutions AURINKOPANEELIT HYBRIDIRATKAISUT INVERTTERIT TARVIKKEET LED-VALOT KATUVALOT Citysec Energy Solutions
Uusiutuvan energian ratkaisut Citysec Energy Solutions Tulevaisuus on jo tänään! AURINKOPANEELIT HYBRIDIRATKAISUT Sähkö ja lämmin vesi - yhdellä moduulilla INVERTTERIT TARVIKKEET LED-VALOT KATUVALOT Narva
LisätiedotPäästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys
Maapallon ilmasto on jo lämmennyt noin asteen esiteollisesta ajasta. Jos kasvihuonekaasupäästöjä ei nopeasti vähennetä merkittävästi, 1,5 asteen raja ylitetään. Päästöt kasvavat voimakkaasti Maapallon
LisätiedotTulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä
Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3
LisätiedotMahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus
Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus 4.9.2019 IPCC raportit 10/2018 ja 8/2019: Ilmasto lämpenee hälyttävällä
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi
LisätiedotUskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013
Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen
LisätiedotILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011
ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous
Lisätiedot- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:
- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto
LisätiedotAjatuksia Vanajavesihankkeesta
Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ympäristökeskuksen näkökulma, Vanajavesi kuntoon starttitilaisuus 1.10.2009 1 Vanajavesi mikä se on? 2 Millainen vesien tila on nyt? erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä
LisätiedotHiiltä varastoituu ekosysteemeihin
Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotSavon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin
Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin www.ymparisto.fi/savonilmasto-ohjelma Pohjois-Savon ELY-keskuksen kuntakoulutus 5.12.2012 Suonenjoki 12.12.2012 Mikkeli 1 Maapallon ilmasto muuttuu - nopeus? 2
LisätiedotKestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö
Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotLUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013
Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 TERVETULOA! Jouni Ponnikas Kajaanin yliopistokeskus, AIKOPA 6.5.2011 Ilmasto muuttuu Väistämätön muutos johon on sopeuduttava ja jota on hillittävä, mutta joka luo myös uutta
LisätiedotLisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja
Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo
LisätiedotEnergia-ilta: Keuruu, Saarijärvi ja Äänekoski. Yritys
Energia-ilta: Keuruu, Saarijärvi ja Äänekoski Yritys Solartukku Oy on aurinkoenergiaan erikoistunut 2009 perustettu yritys, jolla on toimitilat ja varasto Keuruulla. Ydintoimintaamme ovat aurinkolämpöja
LisätiedotJohtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun
Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008
LisätiedotVaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010
Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia
LisätiedotKestävä energiatalous matkailussa
Kestävä energiatalous matkailussa Kyselylomake energiankäytön selvittämiseen matkailuyritystoiminnassa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu on mukana SETCOM (Sustainable Energy in Tourism dominated Communities)-
LisätiedotSuomalaiset ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta ja valmiita tekemään arjessaan valintoja sen perusteella.
Suomalaiset ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta ja valmiita tekemään arjessaan valintoja sen perusteella. Tutkimus suomalaisten suhtautumisesta sähkö- ja energia-alaan, erityisesti ilmastonäkökulman kautta.
LisätiedotSuomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa
Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen
LisätiedotEU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.
EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan
LisätiedotIlmastonmuutos ja ilmastomallit
Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
LisätiedotMiten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia
Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia Kati Berninger 29.11. 2010 Millainen on hyvä indikaattori Indikaattori = muuttuja joka kuvaa asiaa, jota ei voida suoraan mitata Hyvä indikaattori kuvaa
LisätiedotHyvinkään ilmastotavoitteet / Mika Lavia
Hyvinkään ilmastotavoitteet 26.3.2019 / Mika Lavia HYVINKÄÄN PELIKIRJA ELI KAUPUNKISTRATEGIA KESTÄVÄ KEHITYS HYVINKÄÄN PELIKIRJASSA Rakennamme tulevaisuuden Hyvinkäätä turvaamalla asuinalueemme hyvän ilmanlaadun,
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2016
Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotVINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group
VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE
LisätiedotIHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA
IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos, Ilmastotutkimusryhmä KASVIHUONEILMIÖ ILMASTONMUUTOSTEN TUTKIMINEN MALLIEN AVUL- LA TULEVAISUUDEN ILMASTO ILMASTONMUUTOSTEN VAIKUTUKSIA
LisätiedotVihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous
Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia
LisätiedotEnergia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
LisätiedotBioenergiapotentiaalit Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Soini, Töysä, Vimpeli ja Ähtäri. Lähienergiahankkeen seminaari 7.10.
Bioenergiapotentiaalit Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Soini, Töysä, Vimpeli ja Ähtäri Lähienergiahankkeen seminaari 7.10.2011 Lehtimäki Johdanto E-P Järvialueella bioenergiaraaka-ainepotentiaali koostuu
LisätiedotBiokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy
Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen
LisätiedotEnergiatietäjä-kilpailukysymyksiä
Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Lämmitys: Terveellinen ja energiataloudellinen lämpötila on: a) 19 C b) 21 C c) 25 C Suositeltava sisälämpötila koulurakennuksessa on 20-21 C. Tuulettaminen pitämällä
LisätiedotVÄHÄHIILISYYS JA KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMA
VÄHÄHIILISYYS JA KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMA Vähähiilisen yhteiskunnan toteutuminen edellyttää muutoksia asenteissa ja rakenteissa, uusia toimintatapoja ja -malleja,
LisätiedotIhmisen paras ympäristö Häme
Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena
LisätiedotBiokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit
Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -
LisätiedotOnko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?
Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito
Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 - neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito Anna Schulman 2.10.2013, Tampere Neuvonta (art. 16) 1/2 Uusi toimenpide maaseutuohjelmassa Tällä kaudella hyviä kokemuksia
LisätiedotEnergiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1
Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh
LisätiedotMuut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014
Muut uusiutuvat energianlähteet Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Uusiutuvien energianlähteiden jakautuminen Suomessa 2011 Aurinkoenergia; 0,02 % Tuulivoima; 0,4 % Vesivoima; 11 % Metsäteollisuuden
LisätiedotEnergia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019. MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö
Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019 MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö Esityksen sisältö 1. Miksi energia- ja ilmastoohjelmaa tarvitaan 2. Tavoitteet 3. Tavoitetila vuonna 2035 4. Päästöjen tilanne Vaasassa
LisätiedotAurinkoenergia Suomessa
Aurinkoenergia Suomessa Aurinkolämmitys on ennen kaikkea vesilämmitys Aurinkoenergia Suomessa Suomessa saadaan auringonsäteilyä yleisesti luultua enemmän. Kesällä säteilyä Suomessa saadaan pitkistä päivistä
LisätiedotFarmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA
Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla
LisätiedotJätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt
Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista
LisätiedotKeski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto
Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva
LisätiedotJätehuolto ja ravinnejalanjälki
Jätehuolto ja ravinnejalanjälki Jenni Ypyä, MTT Kaisa Grönman, LUT 21.11.2013 Esityssisältö Miksi huomio ravinteisiin? Miten päästään kestävään ravinnetalouteen? Ravinnejalanjälki Ravinteet jätevirroissa
LisätiedotLiikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa
Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800
LisätiedotJätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen
Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus
LisätiedotResurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.
Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.2015 Resurssiviisaus on valtava mahdollisuus Sitra Lari Rajantie
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
LisätiedotAURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA
AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA Esityksen sisältö Johdanto aiheeseen Aurinkosähkö Suomen olosuhteissa Lyhyesti tekniikasta Politiikkaa 1 AURINKOSÄHKÖ MAAILMANLAAJUISESTI (1/3) kuva: www.epia.org
LisätiedotFossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014
Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve
Lisätiedot[Tiedoston alaotsikko]
[Tiedoston alaotsikko] YMPÄRISTÖSUUNNITELMA 1 Sisällysluettelo Lämmönkulutus... 3 Sähkönkulutus... 3 Veden kulutus... 4 Hankinnat... 4 Materiaalikulutus... 5 Jätteet... 6 Kuljetukset ja liikenne... 8 Ympäristösuunnitelman
LisätiedotKeinot pääp. Kolme skenaariota
Keinot pääp äästöjen vähentämiseksi Kolme skenaariota Poliittinen haaste on valtava! IEA: ennustus Kahden asteen tavoitteen edellyttämät päästövähennykset Kolme skenaariota 1. IPCC, hallitustenvälinen
LisätiedotHyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.
Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen vähentämistavoitteiden asettamiseen ja seurantaan Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.2012 Seinäjoki Mihin otetaan kantaa Tavoitteiden vertailuvuodet,
LisätiedotHEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun
HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun Markku Saastamoinen Uudistuva hevostalous Hevostalous biotaloutena, Hyvinkää 8.5.2018 Luonnonvarakeskus Hevostalous biotaloudessa Uusiutuvien bioperäisten
LisätiedotKierrätämme hiiltä tuottamalla puuta
Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus
LisätiedotÄlykäs kiinteistö on energiatehokas
Harald Schnur, divisioonan johtaja Älykäs kiinteistö on energiatehokas Julkinen Siemens Osakeyhtiö 2015. Kaikki oikeudet pidätetään. www.siemens.fi Sivu 1 Haasteemme Ilmaston lämpeneminen Kasvihuonekaasut
LisätiedotElintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)
Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen
LisätiedotMaisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014
Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain
LisätiedotTulevaisuuden energiajärjestelmä tarvitsee. vesi- VOIMAA
Tulevaisuuden energiajärjestelmä tarvitsee vesi- VOIMAA FORTUMIN ENERGIAKATSAUS JOULUKUU 2015 Uusiutuva, päästötön ja joustava vesivoima olennainen osa tulevaisuuden energiajärjestelmää Vesivoimalla on
LisätiedotOPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN
1 7 6 7 2 3 4 5 Kun tiedät mitä kulutat, tiedät mitä voit säästää OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 160 litraa vuorokaudessa. Tällä kulutuksella vesimaksun pitäisi olla
LisätiedotKulutuksen ja asumisen ilmastovaikutukset
Kulutuksen ja asumisen ilmastovaikutukset Ilmastotohtorin vastaanotto Kampin kauppakeskuksessa Tieteen päivät 9-10.1.2013 Ari Nissinen, erikoistutkija Marja Salo, tutkija Maija Mattinen, tutkija Suomen
LisätiedotE S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G
Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2012 1 (6) Ympäristölautakunta Ypst/1 02.10.2012
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2012 1 (6) 284 Lausunto valtuustoaloitteesta, joka koskee aurinkosähkön edistämistä kaupungissamme HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös Asia tulisi käsitellä kokouksessa 2.10.2012
LisätiedotNestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa
Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-
LisätiedotVapaa-ajanasuntojen energiaratkaisut Uudessakaupungissa kyselyn tulokset
Vapaa-ajanasuntojen energiaratkaisut Uudessakaupungissa kyselyn tulokset Yhteenveto Syksyllä 2011 toteutettiin kysely Vapaa-ajan asuntojen energiaratkaisuista Uudessakaupungissa. Vastauksia saatiin yli
Lisätiedot