Skåldö Green islands projektin ympäristökuvaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Skåldö Green islands projektin ympäristökuvaus"

Transkriptio

1 Skåldö Green islands projektin ympäristökuvaus

2 Tietoa Vihreät saaret projektista Vihreät saaret -projektissa on kolmen vuoden ajan kerätty tietoa siitä, miten voisimme elää kestävämmällä pohjalla energia-, jäte-, ja viemäröintikysymyksiä painottaen. Osa kerätystä tiedosta esitellään tässä saaret yksilöivässä ympäristökuvauksessa. Projektissa oli mukana saaria Ruotsista, Suomesta ja Virosta. Suomesta mukana oli neljä saarta: Iniö, Skåldö, Högsåra ja Vänö. Ympäristökuvaus Tässä ympäristökuvauksessa esittelemme osan projektin tuloksista lyhyessä muodossa. Ajatuksena on, että sinä saarelaisena, loma-asukkaana tai vierailijana voisit saada käytännön vihjeitä ja neuvoja siitä, mitä voit tehdä lähiympäristösi hyväksi saaristossa, ja siten huolehtia siitä, että ympäristö säilyy houkuttelevana sekä nykyiselle että tuleville sukupolville. Vihreät saaret -projektin päämäärinä ovat olleet: Lisätä tietoisuutta yksittäisten ihmisten omista ympäristövaikutuk sista Löytää kierrätykseen pohjautuvia, paikallisia ratkaisuja Tukea paikallisia aloitteita ja toimia neuvonantajana Nostaa esiin ekosysteemipalvelut ja kasvihuonekaasuvaikutukset näillä saarilla.

3 Mitä ovat ekosysteemipalvelut? Saarilla on paljon luonnonvaroja, joita me ihmiset hyödynnämme meren kaloista ja metsän tukkipuista elintarvikkeisiimme, veden puhdistumiseen ja kauniisiin ympäristöihin, joissa on hyvä oleskella. Näitä luonnollisia prosesseja, jotka tämän kaiken tuottavat, kutsutaan ekosysteemipalveluiksi. Vihreät saaret -projektissa olemme kartoittaneet näiden saarten ekosysteemipalvelut painottaen palveluja, joita saarilla käytetään tietoisesti ja ylläpitäen. Kartoituksen perustana ovat karttamateriaalit ja käynnit saarilla, saarten asukkaiden haastattelut sekä veneturistien parissa tehty kyselytutkimus.

4 LAITUMET UHATTU LUONTOTYYPPI Kotieläimille ruokaa tuottavat niityt ja laitumet olivat eräs saariston tärkeimmistä maankäyttötavoista. Viime aikoina laidunmaat ovat pienentyneet voimakkaasti, ja niiden mukana niistä riippuvien lajien monimuotoisuus on vähentynyt (niitty saattaa neliömetriä kohden ylläpitää useampia lajeja kuin sademetsä). Rehun tuotanto on vain yksi monista näihin laitumiin liittyvistä ekosysteemipalveluista kuten myös lähistön viljelmien ja puutarhojen vahinkoeläintorjunta. Ravinteiden hyödyntäminen ja sitominen maaperään sekä vedensuodatus ja puhdistuminen vähentävät osaltaan ravinteiden liukenemista Itämereen. Laitumet tuottavat myös niin kutsuttuja kulttuuriekosysteemipalveluja, joihin kuuluvat muun muassa esteettiset- ja virkistysarvot. Näitä arvoja on tyypillisesti vaikea kuvailla, mutta ne kuuluvat usein sekä saarten asukkaiden että saarilla vierailevien tärkeimpiin arvoihin. Kulttuuriekosysteemipalveluilla on myös taloudellinen merkitys, koska turismielinkeinot ovat nykyisin saaristossa tärkeitä. Veneturistien parissa tekemämme kyselytutkimus osoittaa selkeästi, että luonto itse on purjehtimisen lisäksi tärkein syy käydä saaristossa. Saarilla vierailijoita houkuttelevat ennen kaikkea rannat ja perinteinen, avoin kulttuurimaisema. Tämä osoittaa, että perinteisen maiseman hoitaminen ja säilyttäminen on tärkeää, ei vain luonnonsuojelu- ja ympäristösyistä, vaan myös taloudellisista syistä.

5 Skåldön ekosysteemipalvelut Metsä on Skåldön tavallisin luontotyyppi, ja se on yksi harvoista Vihreät saaret -projektin saarista, joilla nykyisin harjoitetaan aktiivista metsänhoitoa. Skåldöllä on myös säilynyt suhteellisen paljon perinteistä avointa kulttuurimaisemaa, ja sillä on suuri kirjo erilaisia luonnonlaitumia: Avoimia laidunmaita, metsälaitumia ja laidunnettavia rantaniittyjä. Viimeksi mainitut voivat laidunmaihin liittyvien muiden ekosysteemipalveluiden ylläpidon lisäksi toimia myös luonnollisina ravinnesuodattimina saaren sisämaan ja Itämeren välillä, ja osaltaan luoda hyviä kutupaikkoja kaloille. Saaren tiestön varsilla on myös runsaasti aurinkoisia pientareita, jotka oikein hoidettuina (niitto oikeaan aikaan ja niitetyn kasvuston poisto) muistuttavat perinteisiä rehuniittyjä ja tuottavat samanlaisia ekosysteemipalveluja niitä ympäröivälle tienoolle. Pientareet ylläpitävät rikasta kasvustoa ja pieneläinfaunaa, jotka puolestaan tuottavat pölytys- ja tuholaistorjuntapalveluja sekä nostavat maiseman esteettisiä arvoja Perinnebiotooppi 5 en määrä Suojeluperusteiden määrä Vihreät saaret -projektin tekemä tutkimus osoittaa, että maiseman suojelu on maanomistajista sitä tärkeämpää mitä useampia erityyppisiä kulttuurimaisemia maa-alueella on. MERIYMPÄRISTÖ JA VENETURISMI Kyselytutkimus veneturistien asenteista Itämeren ympäristökysymyksiin osoittaa selvästi, että luonto-elämykset ovat veneturisteille ensisijaisen tärkeitä. Tutkimuksesta ilmenee myös, että projektin kaikkien saarten, mutta erityisesti Högsåran, osalta veneturisteja huolettaa eniten leväkukinta, mikä on syy välttää uintia, kalastusta ja purjehdusta. Skåldö sijaitsee alueella, jolla meren vedenlaatu on huono. Tämä tekee kosteikoista ja rantaniityistä entistäkin tärkeämpiä, koska ne hidastavat veden virtausta, jolloin liuenneet ravinteet ehtivät sitoutua maahan ja vähemmän päätyy mereen.

6 Hiilijalanjälki Jokainen ihminen vaikuttaa toiminnallaan kasvihuonekaasujen, varsinkin hiilidioksidin ja metaanin, päästöihin. Hiilidioksidin kasvava määrä on jo tehnyt maapallosta lämpimämmän. Uskotaan, että tämä seikka on käynnissä olevan ilmastonmuutoksen perusmekanismi. Ilmastonmuutos ja sen seuraamukset ovat monitahoisia ja saattavat olla dramaattisia. Siksi on tärkeää valvoa ilmakehään päästämämme hiilidioksidin määrää. Kasvihuonekaasujen päästöt lämmittävät maan pinnan läheisiä ilmakerroksia ja aiheuttavat ilmaston lämpenemistä. Ilmakehän kasvihuonekaasujen lisääntyminen on pääasiassa seurausta ihmisen toiminnasta: energiantuotanto, teollisuus ja liikenne, kuten myös maanviljely ja jätteiden käsittely lisäävät kasvihuonepäästöjä. Hiilijalanjälki kuvaa päästöjen osuutta ilmaston lämpenemisestä. Kasvihuonekaasujen lisääntyminen ilmakehässä johtaa erilaisiin negatiivisiin muutoksiin meriympäristössä. Merivesi muun muassa happamoituu ja lämpenee, mikä heikentää monien kasvi- ja eläinlajien elinmahdollisuuksia. Itämeressä veden lämpeneminen voi johtaa sinilevän määrän kasvuun. Ilmakehän hiilidioksidin määrä vähenee kun hiilidioksidi sitoutuu tuottavan maan kasvillisuuteen, etupäässä metsään. Suurin osa kotitalouksien päästöistä tulee rakennusten ja kotitalousveden lämmittämisestä, liikenteestä ja sähkön kulutuksesta. Päästöt ovat suoraan yhteydessä energiankulutukseen. Jopa puolet kotitalouden energiankäytöstä saattaa kulua kiinteistön lämmittämiseen ja noin kolmasosa sähkölaitteisiin ja valaistukseen. Voit itse pienentää hiilijalanjälkeäsi siirtymällä ympäristöystävällisempään lämmitystapaan, jollaisia ovat esimerkiksi aurinkoenergia, tuulivoima, maalämpö tai puulämmitys. Vältä ylimääräistä autolla ajoa ja lentomatkoja.

7 Skåldön hiilijalanjälki Lämmitys Sähkön kulutus Jä:eet Maanviljely Lau:aliikenne Veneliikenne Autoliikenne Eri sektoreiden kasvihuonekaasujen päästöt (tonnia, CO2 ja vastaavat). Skåldön saarella harjoitetaan suhteellisen aktiivista maanviljelyä, mikä myös näkyy päästöissä ja se on päästöjen lähteistä suurin. Seuraavaksi suurin päästöjen lähde on liikenne. Skåldöllä eri liikennetyyppien päästöt ovat lähes yhtä suuria, mutta päästöjen vähentämiselle on suurin mahdollisuus luonnollisesti auto- ja veneliikenteessä. Kaksi muuta suhteellisen suurta päästösektoria, joihin asukkaat voivat helposti vaikuttaa, ovat lämmitys ja sähkön kulutus. Jätteen osuus päästöistä on pienempi, mutta silti merkittävä. Maanviljelyn päästöt ovat suuria, mutta niitä on vaikea välttää, koska maanviljelyllä on suuri työllistävä rooli saarella samalla kun se osallistuu saaren luonnon ja maiseman hoitoon. Tästä syystä päästöjen vähentämispyrkimykset tulee keskittää niille sektoreille, joihin asukkaat voivat tapojaan muuttamalla vaikuttaa, kuten esimerkiksi sähkön kulutus, liikenne ja lämmitys. Myös jätesektorin päästöjä voidaan vähentää esimerkiksi vähentämällä syntyvän jätteen määrää. Skåldö on Suomen projektisaarista ainoa, jolla on järviä. Järvet tuottavat pieniä määriä metaania, kuten myös suot (174 ja 166 tonnia CO2:a). Tämä on toisaalta osa luonnollista hiilikiertoa, eikä sitä voi muuttaa. Skåldöllä on suhteellisen paljon metsää, minkä vuoksi metsän sitoman hiilen määrä on paljon saarella syntyviä päästöjä suurempi, noin tonnia i CO2:a ja vastaavia kaasuja. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että päästöjä ei tarvitsisi vähentää. Kyseessä on maailmanlaajuinen ongelma, ja kaikkia ylimääräisiä päästöjä tulisi välttää.

8 Energiasuunnittelu saarillamme Emme nykymaailmassa tule toimeen ilman energiaa. Olemme tottuneet siihen, että meillä on aina lämpöä, valoa ja sähköä, mutta miten tämä energia tuotetaan? Nykyisin käyttämämme energia tuotetaan monin eri tavoin, tavallisimmin käyttäen fossiilisia polttoaineita kuten öljyä ja hiiltä, mutta myös ydinvoimaa tai vesivoimaa. Maksamme tästä kalliisti sekä energiamaksujen muodossa että ympäristö- ja luontohaitoissa. Koska kaikki energia on peräisin auringosta, miksi emme käyttäisi sitä suoraan? Aurinkokerääjillä voimme lämmittää ilmaa ja vettä, ja aurinkopaneelit antavat sähköä. Näiden laitteistojen hinnat ovat viime vuosina puolittuneet.

9 Aurinko ja tuuli ovat ainoat energian muodot, jotka toimitetaan kotiovelle saakka laskutuksetta ja ne ovat lisäksi täysin ilmaisia. Voimme suuren osan vuotta lämmittää sekä käyttöveden että kotimme aurinkoenergialla. Miksi emme myös tuottaisi sähköä sähkölaitteidemme käyttöön? Pienten, talokohtaisten tuulivoimaloiden avulla voimme täydentää energiantuotantoamme pimeänä vuodenaikana, ja talven kylmimpänä jaksona voimme hoitaa talojen ja veden lämmityksen esimerkiksi oman metsän puilla ja hakkeella. Voimme myös kerätä talteen orgaanisen jätteen biokaasut ja käyttää sitä lämmön ja sähkön tuotantoon. Parasta tässä kaikessa on ettei meillä ole huolta, jos sähkönjakelu katkeaa tai öljy loppuu.

10 Energiaratkaisut Suomen Vihreät saaret -saarilla: Muu Pelle<t/Puupannu Öljypannu Takka/Kamiina Lämpöpumppu Sähkölämmitys 0 Högsåra Iniö Skåldö Vänö Puulämmitys ja sähkölämmitys ovat saariston tavallisimmat lämmitystavat. Kyläprojekteista voimme esimerkkeinä mainita iniöläisen Keistiön saaren, jossa tievalaistuslamput on vaihdettu LED-lamppuihin joihin hankitaan virta omasta pienestä tuulivoimalasta. Itsevalaiseva saari. Kuinka paljon kulutat sähköä? Mitä on kilowattitunti? Kotisi kaiken sähkönkulutuksen mittayksikkö on kilowattitunti (kwh). 1kWh= 1000 tunnissa käytettyä wattia. Esimerkki: 1000W pölynimuria jota käytetään tunnin ajan = 1kWh 40W hehkulamppu, joka loistaa 25 tuntia = 1kWh Kiinteistön energiankulutuksesta menee keskimäärin noin 60% talon lämmitykseen. Noin 20% kuluu veden lämmittämiseen suihkuun, tiskiin jne. Loput 20% menevät kotitalouden hoitoon jääkaappi, pesukone, valaistus ja muut sähkölaitteet.

11 Viemäriveden käsittely saarilla Jäteveden puhdistuksen tarkoitus on poistaa siitä bakteerit ja vahingolliset aineet ja estää päästöjä, jotka lisäävät rehevöitymistä ja pohjaveden saastumista. Jotta viemäröintijärjestelmästä tulisi pitkällä aikavälillä ympäristöä säästävä, on ravinneaineet sisällytettävä kiertokulkuun. Maataloudessa viedään pois suuria määriä ravinteita viljan, perunan, maidon, lihan jne. muodossa. Pois vietävät ravinteet on korvattava joko keinolannoituksella tai kierrättämällä ruuan ravinneaineet (WC-jäte, kotitalouksien, ravintoloiden ja teollisuuden jätteet). Jotta saarilla asuminen sekä elintarvikkeiden tuotanto olisi pitkällä tähtäimellä ympäristölle ystävällistä, pitää muun muassa jäteveden ravinteet kierrättää. Moni vapaa-ajan asunnoista on yhä suhteellisen vaatimattomasti varustettu, ja harmaavedet (kaikki muu talousvesi paitsi WC-vesi) voidaan yhä johtaa maahan. Kannattaa aina ottaa yhteyttä, onko jäteveden suodatus maan kautta tontilla mahdollista. Sinun kannattaa ottaa yhteys paikalliseen suunnittelijaan, joka tekee ensimmäisen arvioinnin tontilla.

12 Jätevesiratkaisut saarilla kiinteistökohtaisesti: Muu Fosforiloukku Maasuoda<amo Maahanimey<ämö Maaperäkäsi<ely Avoin oja 0 Högsåra Iniö Skåldö Vänö Iniöllä voimme havaita, että jätevedet lasketaan avoimiin ojiin laajemmassa mittakaavassa kuin muilla Vihreät saaret -projektin saarilla. Högsåralla ja Skåldölla on runsaasti maaperään tehtyjä suodatuspetejä. Skåldöllä on myös fosforiloukkuja. Kompostoivan kuivakäymälän asentaminen on paras ympäristöteko. Samalla voidaan välttää viemärijärjestelmän saneeraustarve. Tällöin myös harmaavedet voidaan pääosin suodattaa maaperään. Jätevesikysymys saarilla on myös ratkaistavissa perustamalla vesiosuuskuntia tai tekemällä yhteistyötä naapureiden kanssa. Tämä on usein halvempaa ja takaa paremman ylläpidon kuin se, että kaikilla on omat, yksityiset ratkaisut.

13 Mahdollisuus valita puolueettomia suunnittelijoita jätevesihuollon uudistustyössä tai uusien ratkaisujen rakennustyössä on ratkaiseva tekijä onnistuneen tuloksen saavuttamiselle. Laitteiston oikea mitoitus alusta alkaen käyttötarkoituksen mukaan johtaa aina taloudellisesti parhaaseen ratkaisuun pitkällä aikavälillä. Siihen tarvitaan osaava ja kokenut suunnittelija. Suunnittelijan valinnassa kunnan ympäristöosasto voi antaa neuvoja ja tukea. Voidaan ajatella myös kunnan hyötyvän kestävästä kehityksestä. Muistilista jätevesiratkaisua valittaessa: Millaiset olosuhteet ovat paikan päällä Kuinka paljon jätevettä tuotetaan Kuinka suuri maa-ala on käytettävissä jätevesalaitteistoa varten Kuka laitteistoa käyttää ja huoltaa Puhu ympäristöviranomaisten kanssa siitä, millaisia vaatimuksia jätevesiratkai sullesi asetetaan

14 Jätteet Materiaalien kierrätyksellä on suuri merkitys kestävälle kehitykselle. On tärkeää nähdä jäte resurssina ja käsitellä sitä oikealla tavalla. Sinä voit vaikuttaa minne jätteesi päätyvät ja miltä ympäristösi näyttää. Syntyvä jäte pitää ensisijaisesti kierrättää. Jätteiden kierrätys tarkoittaa sitä, että materiaalit, ravinteet tai energia käytetään uudelleen. Uudelleenkäyttömenetelmiä ovat kompostointi tai esimerkiksi ruuantähteiden mädättäminen. Materiaalit käytetään uudelleen esimerkiksi lajittelemalla pakkaukset tai polttamalla energiaa antava jäte. Vasta viimeisenä vaihtoehtona on syntyvän jätteen varastointi. Jätteet ja roskat ovat ympäristöongelmista näkyvimmät, erityisesti huippusesongin aikana kesällä. Lain mukaan kunnalla on vastuu jätteiden keräämisestä. On kaikkien etu, että jätteet löytävät tiensä kierrätysasemille. Meidän on vähennettävä jätteen määrää sekä saatava jätteet osaksi uudelleenkäyttöä ja kierrätystä..

15 Kompostointi Kompostoivat koataloudet Ei- kompostoivat koataloudet Högsåra Iniö Skåldö Vänö Projektissa mukana olevien saarien asukkaiden parissa tehdyn kyselykaavakkeen avulla tutkimme, millainen oli ruuantähteensä kompostoivien ja ei-kompostoivien kotitalouksien jakauma projektin Suomen saarilla. Tuloksista näkyy, että Iniöllä tähteet kompostoi useampi kotitalous kuin Skåldöllä. Vänön ja Högsåran osalta ei voida tehdä pitkälle vietyjä johtopäätöksiä, koska kyselyn vastausten määrä oli erittäin alhainen.

16 Vihreät saaret -projektiin kuuluvat suomalaiset saaret: Iniö, Vänö, Högsåra ja Skåldö Lisätiedot, saarten ympäristökuvaukset, esitykset ja tulokset: vieraile kotisivuillamme: EUROPEAN UNION EUROPEAN REGIONAL DEVELOPMENT FUND INVESTING IN YOUR FUTURE Julkaisun sisältö heijastaa kirjoittajan mielipiteitä, eikä hallintoviranomaisia voida pitää vastuussa projektiin osallistujien julkaisemista tiedoista.

Vänö Green islands projektin ympäristökuvaus

Vänö Green islands projektin ympäristökuvaus Vänö Green islands projektin ympäristökuvaus www.greenislands.se TIETOA VIHREÄT SAARET PROJEKTISTA Vihreät saaret -projektissa on kolmen vuoden ajan kerätty tietoa siitä, miten voisimme elää kestävämmällä

Lisätiedot

Högsåra Green islands projektin ympäristökuvaus

Högsåra Green islands projektin ympäristökuvaus Högsåra Green islands projektin ympäristökuvaus www.greenislands.se TIETOA VIHREÄT SAARET PROJEKTISTA Vihreät saaret -projektissa on kolmen vuoden ajan kerätty tietoa siitä, miten voisimme elää kestävämmällä

Lisätiedot

Iniö Green islands projektin ympäristökuvaus

Iniö Green islands projektin ympäristökuvaus Iniö Green islands projektin ympäristökuvaus www.greenislands.se Tietoa Vihreät saaret projektista Vihreät saaret -projektissa on kolmen vuoden ajan kerätty tietoa siitä, miten voisimme elää kestävämmällä

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Sisältö Motiva lyhyesti Taustaa energiankulutuksesta Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Energiankäyttö

Lisätiedot

Maija-Stina Tamminen / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Maija-Stina Tamminen / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Maija-Stina Tamminen / WWF WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka se siirtyisi tai muuttaisi muotoaan.

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille MITÄ ENERGIA ON? WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka

Lisätiedot

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN ILTA

UUSIUTUVAN ENERGIAN ILTA UUSIUTUVAN ENERGIAN ILTA Vihreää sähköä kotiin Arjen energiansäästöt Sähkön kulutusjousto Tomi Turunen, Pohjois-Karjalan sähkö POHJOIS-KARJALAN SÄHKÖ OY LUKUINA Liikevaihto 114 milj. Liikevoitto 13,1 milj.

Lisätiedot

Määritelmiä. Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013

Määritelmiä. Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013 Määritelmiä Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013 Sinirakenne lähdetään liikkeelle viherrakenteesta tai vihreästä infrastruktuurista, johon sinirakenne kuuluu tärkeänä osana 2 Vihreä Infrastruktuuri

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

I Ympäristönsuojelu Mitkä ovat mielestäsi viisi (5) suurinta paikallista ympäristöongelmaa?

I Ympäristönsuojelu Mitkä ovat mielestäsi viisi (5) suurinta paikallista ympäristöongelmaa? I Ympäristönsuojelu Mitkä ovat mielestäsi viisi (5) suurinta paikallista ympäristöongelmaa? 1.Liikenne 3a 15 42 % 2. Melu 5 3.lmansaasteet ja/tai hajut 1 24 67 % 4. Likaiset kadut 7 19 % 5. Julkisten rakennusten

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN

Lisätiedot

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen

Lisätiedot

Aurinkosähkö ympäristön kannalta. Asikkala tutkimusinsinööri Jarmo Linjama Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Aurinkosähkö ympäristön kannalta. Asikkala tutkimusinsinööri Jarmo Linjama Suomen ympäristökeskus (SYKE) Aurinkosähkö ympäristön kannalta Asikkala 28.1.2016 tutkimusinsinööri Jarmo Linjama Suomen ympäristökeskus (SYKE) HINKU (Hiilineutraalit kunnat) -hanke HINKU-kuntien tavoitteena 80 prosentin päästövähennys

Lisätiedot

Korttien avulla voi esimerkiksi

Korttien avulla voi esimerkiksi Mallia luonnosta Korttien avulla voi esimerkiksi Kasveille ja eläimille on kehittynyt monenlaisia keinoja toimia energiatehokkaasti ja hyödyntää uusiutuvaa energiaa. Näistä ihmisellä on paljon opittavaa.

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Vähänkö hyvää! -lautasella

Vähänkö hyvää! -lautasella Vähänkö hyvää! -lautasella Vastuullisen ruoan tuntomerkit Otetaan huomioon ruoan ympäristövaikutukset, ilmastovaikutukset, tuotanto-olosuhteet, terveysvaikutukset. Ruoantuotannon vaikutukset Ruoka kuormittaa

Lisätiedot

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos Ilmakehän aiheuttama luonnollinen kasvihuoneilmiö Maapallon ilmakehä toimii kasvihuoneen lasikaton tavoin päästäen auringosta tulevan säteilyn

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Naps Systems Group. Aurinko, ehtymätön energialähde. Jukka Nieminen Naps Systems Oy

Naps Systems Group. Aurinko, ehtymätön energialähde. Jukka Nieminen Naps Systems Oy Aurinko, ehtymätön energialähde Jukka Nieminen Naps Systems Oy Aurinko energianlähteenä Maapallolle tuleva säteilyteho 170 000 TW! Teho on noin 20.000 kertaa koko maapallon teollisuuden ja lämmityksen

Lisätiedot

Ravinto ja ilmastonmuutos

Ravinto ja ilmastonmuutos Ravinto ja ilmastonmuutos 22.01.2009 Aleksi MäntylM ntylä Ilmastonmuutos yksi ongelma muiden joukossa Biodiversiteetin väheneminen Radioaktivisoituminen Maankäytön muutokset Rehevöityminen Happamoituminen

Lisätiedot

www.ces.ee Citysec Energy Solutions AURINKOPANEELIT HYBRIDIRATKAISUT INVERTTERIT TARVIKKEET LED-VALOT KATUVALOT Citysec Energy Solutions

www.ces.ee Citysec Energy Solutions AURINKOPANEELIT HYBRIDIRATKAISUT INVERTTERIT TARVIKKEET LED-VALOT KATUVALOT Citysec Energy Solutions Uusiutuvan energian ratkaisut Citysec Energy Solutions Tulevaisuus on jo tänään! AURINKOPANEELIT HYBRIDIRATKAISUT Sähkö ja lämmin vesi - yhdellä moduulilla INVERTTERIT TARVIKKEET LED-VALOT KATUVALOT Narva

Lisätiedot

Päästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys

Päästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys Maapallon ilmasto on jo lämmennyt noin asteen esiteollisesta ajasta. Jos kasvihuonekaasupäästöjä ei nopeasti vähennetä merkittävästi, 1,5 asteen raja ylitetään. Päästöt kasvavat voimakkaasti Maapallon

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus 4.9.2019 IPCC raportit 10/2018 ja 8/2019: Ilmasto lämpenee hälyttävällä

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ympäristökeskuksen näkökulma, Vanajavesi kuntoon starttitilaisuus 1.10.2009 1 Vanajavesi mikä se on? 2 Millainen vesien tila on nyt? erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä

Lisätiedot

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin www.ymparisto.fi/savonilmasto-ohjelma Pohjois-Savon ELY-keskuksen kuntakoulutus 5.12.2012 Suonenjoki 12.12.2012 Mikkeli 1 Maapallon ilmasto muuttuu - nopeus? 2

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 TERVETULOA! Jouni Ponnikas Kajaanin yliopistokeskus, AIKOPA 6.5.2011 Ilmasto muuttuu Väistämätön muutos johon on sopeuduttava ja jota on hillittävä, mutta joka luo myös uutta

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Energia-ilta: Keuruu, Saarijärvi ja Äänekoski. Yritys

Energia-ilta: Keuruu, Saarijärvi ja Äänekoski. Yritys Energia-ilta: Keuruu, Saarijärvi ja Äänekoski Yritys Solartukku Oy on aurinkoenergiaan erikoistunut 2009 perustettu yritys, jolla on toimitilat ja varasto Keuruulla. Ydintoimintaamme ovat aurinkolämpöja

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Kestävä energiatalous matkailussa

Kestävä energiatalous matkailussa Kestävä energiatalous matkailussa Kyselylomake energiankäytön selvittämiseen matkailuyritystoiminnassa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu on mukana SETCOM (Sustainable Energy in Tourism dominated Communities)-

Lisätiedot

Suomalaiset ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta ja valmiita tekemään arjessaan valintoja sen perusteella.

Suomalaiset ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta ja valmiita tekemään arjessaan valintoja sen perusteella. Suomalaiset ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta ja valmiita tekemään arjessaan valintoja sen perusteella. Tutkimus suomalaisten suhtautumisesta sähkö- ja energia-alaan, erityisesti ilmastonäkökulman kautta.

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia

Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia Kati Berninger 29.11. 2010 Millainen on hyvä indikaattori Indikaattori = muuttuja joka kuvaa asiaa, jota ei voida suoraan mitata Hyvä indikaattori kuvaa

Lisätiedot

Hyvinkään ilmastotavoitteet / Mika Lavia

Hyvinkään ilmastotavoitteet / Mika Lavia Hyvinkään ilmastotavoitteet 26.3.2019 / Mika Lavia HYVINKÄÄN PELIKIRJA ELI KAUPUNKISTRATEGIA KESTÄVÄ KEHITYS HYVINKÄÄN PELIKIRJASSA Rakennamme tulevaisuuden Hyvinkäätä turvaamalla asuinalueemme hyvän ilmanlaadun,

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2016

Keski-Suomen energiatase 2016 Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät

Lisätiedot

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE

Lisätiedot

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos, Ilmastotutkimusryhmä KASVIHUONEILMIÖ ILMASTONMUUTOSTEN TUTKIMINEN MALLIEN AVUL- LA TULEVAISUUDEN ILMASTO ILMASTONMUUTOSTEN VAIKUTUKSIA

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %

Lisätiedot

Bioenergiapotentiaalit Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Soini, Töysä, Vimpeli ja Ähtäri. Lähienergiahankkeen seminaari 7.10.

Bioenergiapotentiaalit Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Soini, Töysä, Vimpeli ja Ähtäri. Lähienergiahankkeen seminaari 7.10. Bioenergiapotentiaalit Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Soini, Töysä, Vimpeli ja Ähtäri Lähienergiahankkeen seminaari 7.10.2011 Lehtimäki Johdanto E-P Järvialueella bioenergiaraaka-ainepotentiaali koostuu

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Lämmitys: Terveellinen ja energiataloudellinen lämpötila on: a) 19 C b) 21 C c) 25 C Suositeltava sisälämpötila koulurakennuksessa on 20-21 C. Tuulettaminen pitämällä

Lisätiedot

VÄHÄHIILISYYS JA KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMA

VÄHÄHIILISYYS JA KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMA VÄHÄHIILISYYS JA KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMA Vähähiilisen yhteiskunnan toteutuminen edellyttää muutoksia asenteissa ja rakenteissa, uusia toimintatapoja ja -malleja,

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 - neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito Anna Schulman 2.10.2013, Tampere Neuvonta (art. 16) 1/2 Uusi toimenpide maaseutuohjelmassa Tällä kaudella hyviä kokemuksia

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Muut uusiutuvat energianlähteet Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Uusiutuvien energianlähteiden jakautuminen Suomessa 2011 Aurinkoenergia; 0,02 % Tuulivoima; 0,4 % Vesivoima; 11 % Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019. MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö

Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019. MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019 MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö Esityksen sisältö 1. Miksi energia- ja ilmastoohjelmaa tarvitaan 2. Tavoitteet 3. Tavoitetila vuonna 2035 4. Päästöjen tilanne Vaasassa

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Aurinkoenergia Suomessa Aurinkolämmitys on ennen kaikkea vesilämmitys Aurinkoenergia Suomessa Suomessa saadaan auringonsäteilyä yleisesti luultua enemmän. Kesällä säteilyä Suomessa saadaan pitkistä päivistä

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva

Lisätiedot

Jätehuolto ja ravinnejalanjälki

Jätehuolto ja ravinnejalanjälki Jätehuolto ja ravinnejalanjälki Jenni Ypyä, MTT Kaisa Grönman, LUT 21.11.2013 Esityssisältö Miksi huomio ravinteisiin? Miten päästään kestävään ravinnetalouteen? Ravinnejalanjälki Ravinteet jätevirroissa

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6. Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.2015 Resurssiviisaus on valtava mahdollisuus Sitra Lari Rajantie

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA Esityksen sisältö Johdanto aiheeseen Aurinkosähkö Suomen olosuhteissa Lyhyesti tekniikasta Politiikkaa 1 AURINKOSÄHKÖ MAAILMANLAAJUISESTI (1/3) kuva: www.epia.org

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

[Tiedoston alaotsikko]

[Tiedoston alaotsikko] [Tiedoston alaotsikko] YMPÄRISTÖSUUNNITELMA 1 Sisällysluettelo Lämmönkulutus... 3 Sähkönkulutus... 3 Veden kulutus... 4 Hankinnat... 4 Materiaalikulutus... 5 Jätteet... 6 Kuljetukset ja liikenne... 8 Ympäristösuunnitelman

Lisätiedot

Keinot pääp. Kolme skenaariota

Keinot pääp. Kolme skenaariota Keinot pääp äästöjen vähentämiseksi Kolme skenaariota Poliittinen haaste on valtava! IEA: ennustus Kahden asteen tavoitteen edellyttämät päästövähennykset Kolme skenaariota 1. IPCC, hallitustenvälinen

Lisätiedot

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11. Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen vähentämistavoitteiden asettamiseen ja seurantaan Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.2012 Seinäjoki Mihin otetaan kantaa Tavoitteiden vertailuvuodet,

Lisätiedot

HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun

HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun Markku Saastamoinen Uudistuva hevostalous Hevostalous biotaloutena, Hyvinkää 8.5.2018 Luonnonvarakeskus Hevostalous biotaloudessa Uusiutuvien bioperäisten

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Älykäs kiinteistö on energiatehokas

Älykäs kiinteistö on energiatehokas Harald Schnur, divisioonan johtaja Älykäs kiinteistö on energiatehokas Julkinen Siemens Osakeyhtiö 2015. Kaikki oikeudet pidätetään. www.siemens.fi Sivu 1 Haasteemme Ilmaston lämpeneminen Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiajärjestelmä tarvitsee. vesi- VOIMAA

Tulevaisuuden energiajärjestelmä tarvitsee. vesi- VOIMAA Tulevaisuuden energiajärjestelmä tarvitsee vesi- VOIMAA FORTUMIN ENERGIAKATSAUS JOULUKUU 2015 Uusiutuva, päästötön ja joustava vesivoima olennainen osa tulevaisuuden energiajärjestelmää Vesivoimalla on

Lisätiedot

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN 1 7 6 7 2 3 4 5 Kun tiedät mitä kulutat, tiedät mitä voit säästää OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 160 litraa vuorokaudessa. Tällä kulutuksella vesimaksun pitäisi olla

Lisätiedot

Kulutuksen ja asumisen ilmastovaikutukset

Kulutuksen ja asumisen ilmastovaikutukset Kulutuksen ja asumisen ilmastovaikutukset Ilmastotohtorin vastaanotto Kampin kauppakeskuksessa Tieteen päivät 9-10.1.2013 Ari Nissinen, erikoistutkija Marja Salo, tutkija Maija Mattinen, tutkija Suomen

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2012 1 (6) Ympäristölautakunta Ypst/1 02.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2012 1 (6) Ympäristölautakunta Ypst/1 02.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2012 1 (6) 284 Lausunto valtuustoaloitteesta, joka koskee aurinkosähkön edistämistä kaupungissamme HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös Asia tulisi käsitellä kokouksessa 2.10.2012

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Vapaa-ajanasuntojen energiaratkaisut Uudessakaupungissa kyselyn tulokset

Vapaa-ajanasuntojen energiaratkaisut Uudessakaupungissa kyselyn tulokset Vapaa-ajanasuntojen energiaratkaisut Uudessakaupungissa kyselyn tulokset Yhteenveto Syksyllä 2011 toteutettiin kysely Vapaa-ajan asuntojen energiaratkaisuista Uudessakaupungissa. Vastauksia saatiin yli

Lisätiedot