Iniö Green islands projektin ympäristökuvaus
|
|
- Kaija Pääkkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Iniö Green islands projektin ympäristökuvaus
2 Tietoa Vihreät saaret projektista Vihreät saaret -projektissa on kolmen vuoden ajan kerätty tietoa siitä, miten voisimme elää kestävämmällä pohjalla energia-, jäte-, ja viemäröintikysymyksiä painottaen. Osa kerätystä tiedosta esitellään tässä saaret yksilöivässä ympäristökuvauksessa. Projektissa oli mukana saaria Ruotsista, Suomesta ja Virosta. Suomesta mukana oli neljä saarta: Iniö, Skåldö, Högsåra ja Vänö. Ympäristökuvaus Tässä ympäristökuvauksessa esittelemme osan projektin tuloksista lyhyessä muodossa. Ajatuksena on, että sinä saarelaisena, loma-asukkaana tai vierailijana voisit saada käytännön vihjeitä ja neuvoja siitä, mitä voit tehdä lähiympäristösi hyväksi saaristossa, ja siten huolehtia siitä, että ympäristö säilyy houkuttelevana sekä nykyiselle että tuleville sukupolville. Vihreät saaret -projektin päämäärinä ovat olleet: Lisätä tietoisuutta yksittäisten ihmisten omista ympäristövaikutuk sista Löytää kierrätykseen pohjautuvia, paikallisia ratkaisuja Tukea paikallisia aloitteita ja toimia neuvonantajana Nostaa esiin ekosysteemipalvelut ja kasvihuonekaasuvaikutukset näillä saarilla.
3 Mitä ovat ekosysteemipalvelut? Saarilla on paljon luonnonvaroja, joita me ihmiset hyödynnämme meren kaloista ja metsän tukkipuista elintarvikkeisiimme, veden puhdistumiseen ja kauniisiin ympäristöihin, joissa on hyvä oleskella. Näitä luonnollisia prosesseja, jotka tämän kaiken tuottavat, kutsutaan ekosysteemipalveluiksi. Vihreät saaret -projektissa olemme kartoittaneet näiden saarten ekosysteemipalvelut painottaen palveluja, joita saarilla käytetään tietoisesti ja ylläpitäen. Kartoituksen perustana ovat karttamateriaalit ja käynnit saarilla, saarten asukkaiden haastattelut sekä veneturistien parissa tehty kyselytutkimus.
4 LAITUMET UHATTU LUONTOTYYPPI Kotieläimille ruokaa tuottavat niityt ja laitumet olivat eräs saariston tärkeimmistä maankäyttötavoista. Viime aikoina laidunmaat ovat pienentyneet voimakkaasti, ja niiden mukana niistä riippuvien lajien monimuotoisuus on vähentynyt (niitty saattaa neliömetriä kohden ylläpitää useampia lajeja kuin sademetsä). Rehun tuotanto on vain yksi monista näihin laitumiin liittyvistä ekosysteemipalveluista kuten myös lähistön viljelmien ja puutarhojen vahinkoeläintorjunta. Ravinteiden hyödyntäminen ja sitominen maaperään sekä vedensuodatus ja puhdistuminen vähentävät osaltaan ravinteiden liukenemista Itämereen. Laitumet tuottavat myös niin kutsuttuja kulttuuriekosysteemipalveluja, joihin kuuluvat muun muassa esteettiset- ja virkistysarvot. Näitä arvoja on tyypillisesti vaikea kuvailla, mutta ne kuuluvat usein sekä saarten asukkaiden että saarilla vierailevien tärkeimpiin arvoihin. Kulttuuriekosysteemipalveluilla on myös taloudellinen merkitys, koska turismielinkeinot ovat nykyisin saaristossa tärkeitä. Veneturistien parissa tekemämme kyselytutkimus osoittaa selkeästi, että luonto itse on purjehtimisen lisäksi tärkein syy käydä saaristossa. Saarilla vierailijoita houkuttelevat ennen kaikkea rannat ja perinteinen, avoin kulttuurimaisema. Tämä osoittaa, että perinteisen maiseman hoitaminen ja säilyttäminen on tärkeää, ei vain luonnonsuojelu- ja ympäristösyistä, vaan myös taloudellisista syistä.
5 Iniön ekosysteemipalvelut Iniöllä on avoimesta kulttuurimaisemasta säilynyt suhteellisen paljon. Suhteessa saarten väestöön ja pinta-alaan vain harva maanomistaja/käyttäjä pitää täällä aktiivisesti yllä perinteistä maankäyttöä nämä harvat ovat siten äärimmäisen tärkeitä saaren luontoarvojen ja perinteisiin laidunmaihin liittyvien ekosysteemipalvelujen ylläpitäjinä. Polut ja pikkutiet mutkittelevat Iniön avoimen maiseman läpi, ja aurinkoiset pientareet ovat ympäristö, joka oikein hoidettuna pitää yllä samoja luontoarvoja kuin perinteiset laidunniityt. Oikein hoidettuina pientareet ja ojat voivat edistää rikasta kasvi- ja pieneläinlajistoa. Ne puolestaan tuottavat pölytys- ja tuholaistorjuntapalveluita ja lisäävät maiseman esteettisiä arvoja. Saaren laidunmaiden ylläpito voi osaltaan tukea tätä tuottamalla ravintoa pölyttäjille, mutta ne eivät voi ylläpitää niittyjen monimuotoisuutta. Iniön piennarkasvusto on nykyisin melko vähälajinen ja yliravittu. Villi piennarkasvusto sekä siihen kuuluva, monimuotoinen hyönteisfauna voivat viihtyä täällä, jos hoidossa otetaan huomioon typpirasite (Iniö on Vihreät saaret -saarista se, jolla eniten jätevettä valutetaan avoimiin ojiin) ja perinteet (pientareet niitetään oikean aikaan ja niitetty kasvusto poistetaan) Perinnebiotooppi 5 en määrä Suojeluperusteiden määrä Vihreät saaret -projektin tekemä tutkimus osoittaa, että maiseman suojelu on maanomistajista sitä tärkeämpää mitä useampia erityyppisiä kulttuurimaisemia maa-alueella on. MERIYMPÄRISTÖ JA VENETURISMI Kyselytutkimus veneturistien asenteista Itämeren ympäristökysymyksiin osoittaa selvästi, että luonto-elämykset ovat veneturisteille ensisijaisen tärkeitä. Tutkimuksesta ilmenee myös, että kaikkien saarten mutta erityisesti Vänön osalta veneturisteja huolettaa eniten leväkukinta. Tämä on yksi ensisijaisista välttää uintia, kalastusta ja purjehdusta. Saaren asukkaiden haastattelut vahvistavat tämän. Turisteilla on kuitenkin yleisesti ottaen saarten kiinteitä asukkaita positiivisempi kuva meriympäristöstä mutta myös sen monista ongelmista (mukaan luettuina rehevöityminen, leväkukinnat ja saastuminen).
6 Hiilijalanjälki Jokainen ihminen vaikuttaa toiminnallaan kasvihuonekaasujen, varsinkin hiilidioksidin ja metaanin, päästöihin. Hiilidioksidin kasvava määrä on jo tehnyt maapallosta lämpimämmän. Uskotaan, että tämä seikka on käynnissä olevan ilmastonmuutoksen perusmekanismi. Ilmastonmuutos ja sen seuraamukset ovat monitahoisia ja saattavat olla dramaattisia. Siksi on tärkeää valvoa ilmakehään päästämämme hiilidioksidin määrää. Kasvihuonekaasujen päästöt lämmittävät maan pinnan läheisiä ilmakerroksia ja aiheuttavat ilmaston lämpenemistä. Ilmakehän kasvihuonekaasujen lisääntyminen on pääasiassa seurausta ihmisen toiminnasta: energiantuotanto, teollisuus ja liikenne, kuten myös maanviljely ja jätteiden käsittely lisäävät kasvihuonepäästöjä. Hiilijalanjälki kuvaa päästöjen osuutta ilmaston lämpenemisestä. Kasvihuonekaasujen lisääntyminen ilmakehässä johtaa erilaisiin negatiivisiin muutoksiin meriympäristössä. Merivesi muun muassa happamoituu ja lämpenee, mikä heikentää monien kasvi- ja eläinlajien elinmahdollisuuksia. Itämeressä veden lämpeneminen voi johtaa sinilevän määrän kasvuun. Ilmakehän hiilidioksidin määrä vähenee kun hiilidioksidi sitoutuu tuottavan maan kasvillisuuteen, etupäässä metsään. Suurin osa kotitalouksien päästöistä tulee rakennusten ja kotitalousveden lämmittämisestä, liikenteestä ja sähkön kulutuksesta. Päästöt ovat suoraan yhteydessä energiankulutukseen. Jopa puolet kotitalouden energiankäytöstä saattaa kulua kiinteistön lämmittämiseen ja noin kolmasosa sähkölaitteisiin ja valaistukseen. Voit itse pienentää hiilijalanjälkeäsi siirtymällä ympäristöystävällisempään lämmitystapaan, jollaisia ovat esimerkiksi aurinkoenergia, tuulivoima, maalämpö tai puulämmitys. Vältä ylimääräistä autolla ajoa ja lentomatkoja.
7 Iniön hiilijalanjälki 121 Lämmitys Sähkön kulutus Jä:eet Maanviljely Lau:aliikenne Veneliikenne Autoliikenne Liikenteen osuus Iniön kokonaispäästöistä on erittäin suuri, yli 60 %. Suurin osa liikenteen päästöistä tulee lauttaliikenteestä (lähes 70 %), mutta myös vene- ja autoliikenteen osuudet ovat suuria. Tämä johtunee vilkkaasta läpimenoliikenteestä, koska Iniö on osa Saariston Kehätietä, jota varsinkin kesäkautena käyttävät suuri määrä turisteja. Seuraavaksi suurimmat päästöt muodostuvat rakennusten lämmityksestä (noin 11 % kokonaispäästöistä) ja sähkön kulutuksesta (5% kokonaispäästöistä), mihin asukkaat voivat itse vaikuttaa. Saarelaisten parhaat mahdollisuudet vähentää päästöjään ovat näillä sektoreilla, mutta myös liikenteen päästöjä voidaan vähentää välttämällä turhaa auton ja veneiden käyttöä. Iniöllä on jonkin verran metsää, joka sitoo hiilidioksidia ilmakehästä enemmän kuin saarella syntyvät päästöt. Metsä sitoo yhteensä melkein tonnia CO2:a vuodessa. Suomaasto antaa pienen lisän päästöihin, noin 64 tonnia CO2:a ja vastaavia kaasuja. Tästä huolimatta kaikki ylimääräiset päästöt vaikuttavat kuitenkin negatiivisesti ilmastoon maailmanlaajuisesti, ja niitä tulisi välttää.
8 Energiasuunnittelu saarillamme Emme nykymaailmassa tule toimeen ilman energiaa. Olemme tottuneet siihen, että meillä on aina lämpöä, valoa ja sähköä, mutta miten tämä energia tuotetaan? Nykyisin käyttämämme energia tuotetaan monin eri tavoin, tavallisimmin käyttäen fossiilisia polttoaineita kuten öljyä ja hiiltä, mutta myös ydinvoimaa tai vesivoimaa. Maksamme tästä kalliisti sekä energiamaksujen muodossa että ympäristö- ja luontohaitoissa. Koska kaikki energia on peräisin auringosta, miksi emme käyttäisi sitä suoraan? Aurinkokerääjillä voimme lämmittää ilmaa ja vettä, ja aurinkopaneelit antavat sähköä. Näiden laitteistojen hinnat ovat viime vuosina puolittuneet.
9 Aurinko ja tuuli ovat ainoat energian muodot, jotka toimitetaan kotiovelle saakka laskutuksetta ja ne ovat lisäksi täysin ilmaisia. Voimme suuren osan vuotta lämmittää sekä käyttöveden että kotimme aurinkoenergialla. Miksi emme myös tuottaisi sähköä sähkölaitteidemme käyttöön? Pienten, talokohtaisten tuulivoimaloiden avulla voimme täydentää energiantuotantoamme pimeänä vuodenaikana, ja talven kylmimpänä jaksona voimme hoitaa talojen ja veden lämmityksen esimerkiksi oman metsän puilla ja hakkeella. Voimme myös kerätä talteen orgaanisen jätteen biokaasut ja käyttää sitä lämmön ja sähkön tuotantoon. Parasta tässä kaikessa on ettei meillä ole huolta, jos sähkönjakelu katkeaa tai öljy loppuu.
10 Energiaratkaisut Suomen Vihreät saaret -saarilla: Muu Pelle<t/Puupannu Öljypannu Takka/Kamiina Lämpöpumppu Sähkölämmitys 0 Högsåra Iniö Skåldö Vänö Puulämmitys ja sähkölämmitys ovat saariston tavallisimmat lämmitystavat. Kyläprojekteista voimme esimerkkeinä mainita iniöläisen Keistiön saaren, jossa tievalaistuslamput on vaihdettu LED-lamppuihin joihin hankitaan virta omasta pienestä tuulivoimalasta. Itsevalaiseva saari. Kuinka paljon kulutat sähköä? Mitä on kilowattitunti? Kotisi kaiken sähkönkulutuksen mittayksikkö on kilowattitunti (kwh). 1kWh= 1000 tunnissa käytettyä wattia. Esimerkki: 1000W pölynimuria jota käytetään tunnin ajan = 1kWh 40W hehkulamppu, joka loistaa 25 tuntia = 1kWh Kiinteistön energiankulutuksesta menee keskimäärin noin 60% talon lämmitykseen. Noin 20% kuluu veden lämmittämiseen suihkuun, tiskiin jne. Loput 20% menevät kotitalouden hoitoon jääkaappi, pesukone, valaistus ja muut sähkölaitteet.
11 Viemäriveden käsittely saarilla Jäteveden puhdistuksen tarkoitus on poistaa siitä bakteerit ja vahingolliset aineet ja estää päästöjä, jotka lisäävät rehevöitymistä ja pohjaveden saastumista. Jotta viemäröintijärjestelmästä tulisi pitkällä aikavälillä ympäristöä säästävä, on ravinneaineet sisällytettävä kiertokulkuun. Maataloudessa viedään pois suuria määriä ravinteita viljan, perunan, maidon, lihan jne. muodossa. Pois vietävät ravinteet on korvattava joko keinolannoituksella tai kierrättämällä ruuan ravinneaineet (WC-jäte, kotitalouksien, ravintoloiden ja teollisuuden jätteet). Jotta saarilla asuminen sekä elintarvikkeiden tuotanto olisi pitkällä tähtäimellä ympäristölle ystävällistä, pitää muun muassa jäteveden ravinteet kierrättää. Moni vapaa-ajan asunnoista on yhä suhteellisen vaatimattomasti varustettu, ja harmaavedet (kaikki muu talousvesi paitsi WC-vesi) voidaan yhä johtaa maahan. Kannattaa aina ottaa yhteyttä, onko jäteveden suodatus maan kautta tontilla mahdollista. Sinun kannattaa ottaa yhteys paikalliseen suunnittelijaan, joka tekee ensimmäisen arvioinnin tontilla.
12 Jätevesiratkaisut saarilla kiinteistökohtaisesti: Muu Fosforiloukku Maasuoda<amo Maahanimey<ämö Maaperäkäsi<ely Avoin oja 0 Högsåra Iniö Skåldö Vänö Iniöllä voimme havaita, että jätevedet lasketaan avoimiin ojiin laajemmassa mittakaavassa kuin muilla Vihreät saaret -projektin saarilla. Högsåralla ja Skåldölla on runsaasti maaperään tehtyjä suodatuspetejä. Skåldöllä on myös fosforiloukkuja. Kompostoivan kuivakäymälän asentaminen on paras ympäristöteko. Samalla voidaan välttää viemärijärjestelmän saneeraustarve. Tällöin myös harmaavedet voidaan pääosin suodattaa maaperään. Jätevesikysymys saarilla on myös ratkaistavissa perustamalla vesiosuuskuntia tai tekemällä yhteistyötä naapureiden kanssa. Tämä on usein halvempaa ja takaa paremman ylläpidon kuin se, että kaikilla on omat, yksityiset ratkaisut.
13 Mahdollisuus valita puolueettomia suunnittelijoita jätevesihuollon uudistustyössä tai uusien ratkaisujen rakennustyössä on ratkaiseva tekijä onnistuneen tuloksen saavuttamiselle. Laitteiston oikea mitoitus alusta alkaen käyttötarkoituksen mukaan johtaa aina taloudellisesti parhaaseen ratkaisuun pitkällä aikavälillä. Siihen tarvitaan osaava ja kokenut suunnittelija. Suunnittelijan valinnassa kunnan ympäristöosasto voi antaa neuvoja ja tukea. Voidaan ajatella myös kunnan hyötyvän kestävästä kehityksestä. Muistilista jätevesiratkaisua valittaessa: Millaiset olosuhteet ovat paikan päällä Kuinka paljon jätevettä tuotetaan Kuinka suuri maa-ala on käytettävissä jätevesalaitteistoa varten Kuka laitteistoa käyttää ja huoltaa Puhu ympäristöviranomaisten kanssa siitä, millaisia vaatimuksia jätevesiratkai sullesi asetetaan
14 Jätteet Materiaalien kierrätyksellä on suuri merkitys kestävälle kehitykselle. On tärkeää nähdä jäte resurssina ja käsitellä sitä oikealla tavalla. Sinä voit vaikuttaa minne jätteesi päätyvät ja miltä ympäristösi näyttää. Syntyvä jäte pitää ensisijaisesti kierrättää. Jätteiden kierrätys tarkoittaa sitä, että materiaalit, ravinteet tai energia käytetään uudelleen. Uudelleenkäyttömenetelmiä ovat kompostointi tai esimerkiksi ruuantähteiden mädättäminen. Materiaalit käytetään uudelleen esimerkiksi lajittelemalla pakkaukset tai polttamalla energiaa antava jäte. Vasta viimeisenä vaihtoehtona on syntyvän jätteen varastointi. Jätteet ja roskat ovat ympäristöongelmista näkyvimmät, erityisesti huippusesongin aikana kesällä. Lain mukaan kunnalla on vastuu jätteiden keräämisestä. On kaikkien etu, että jätteet löytävät tiensä kierrätysasemille. Meidän on vähennettävä jätteen määrää sekä saatava jätteet osaksi uudelleenkäyttöä ja kierrätystä..
15 Kompostointi Kompostoivat koataloudet Ei- kompostoivat koataloudet Högsåra Iniö Skåldö Vänö Projektissa mukana olevien saarien asukkaiden parissa tehdyn kyselykaavakkeen avulla tutkimme, millainen oli ruuantähteensä kompostoivien ja ei-kompostoivien kotitalouksien jakauma projektin Suomen saarilla. Tuloksista näkyy, että Iniöllä tähteet kompostoi useampi kotitalous kuin Skåldöllä. Vänön ja Högsåran osalta ei voida tehdä pitkälle vietyjä johtopäätöksiä, koska kyselyn vastausten määrä oli erittäin alhainen.
16 Vihreät saaret -projektiin kuuluvat suomalaiset saaret: Iniö, Vänö, Högsåra ja Skåldö Lisätiedot, saarten ympäristökuvaukset, esitykset ja tulokset: vieraile kotisivuillamme: EUROPEAN UNION EUROPEAN REGIONAL DEVELOPMENT FUND INVESTING IN YOUR FUTURE Julkaisun sisältö heijastaa kirjoittajan mielipiteitä, eikä hallintoviranomaisia voida pitää vastuussa projektiin osallistujien julkaisemista tiedoista.
Skåldö Green islands projektin ympäristökuvaus
Skåldö Green islands projektin ympäristökuvaus www.greenislands.se Tietoa Vihreät saaret projektista Vihreät saaret -projektissa on kolmen vuoden ajan kerätty tietoa siitä, miten voisimme elää kestävämmällä
LisätiedotVänö Green islands projektin ympäristökuvaus
Vänö Green islands projektin ympäristökuvaus www.greenislands.se TIETOA VIHREÄT SAARET PROJEKTISTA Vihreät saaret -projektissa on kolmen vuoden ajan kerätty tietoa siitä, miten voisimme elää kestävämmällä
LisätiedotHögsåra Green islands projektin ympäristökuvaus
Högsåra Green islands projektin ympäristökuvaus www.greenislands.se TIETOA VIHREÄT SAARET PROJEKTISTA Vihreät saaret -projektissa on kolmen vuoden ajan kerätty tietoa siitä, miten voisimme elää kestävämmällä
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotMaija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille
Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille MITÄ ENERGIA ON? WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN ILTA
UUSIUTUVAN ENERGIAN ILTA Vihreää sähköä kotiin Arjen energiansäästöt Sähkön kulutusjousto Tomi Turunen, Pohjois-Karjalan sähkö POHJOIS-KARJALAN SÄHKÖ OY LUKUINA Liikevaihto 114 milj. Liikevoitto 13,1 milj.
LisätiedotUuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
LisätiedotEnergiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma
Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
LisätiedotKUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN
KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN
LisätiedotJätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo
Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen
LisätiedotVaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010
Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia
LisätiedotLiikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa
Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2016
Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotUudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007
Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen
LisätiedotEnergiatietäjä-kilpailukysymyksiä
Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Lämmitys: Terveellinen ja energiataloudellinen lämpötila on: a) 19 C b) 21 C c) 25 C Suositeltava sisälämpötila koulurakennuksessa on 20-21 C. Tuulettaminen pitämällä
LisätiedotEU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.
EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan
LisätiedotMuuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
LisätiedotPuu vähähiilisessä keittiössä
Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa
LisätiedotTulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014
Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen
LisätiedotUusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella
Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA
LisätiedotHELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren
HELSINGIN ENERGIARATKAISUT Maiju Westergren 1 50-luvulla Helsinki lämpeni puulla, öljyllä ja hiilellä - kiinteistökohtaisesti 400 350 300 250 200 150 100 50 Hiukkaspäästöt [mg/kwh] 0 1980 1985 1990 1995
LisätiedotPäästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys
Maapallon ilmasto on jo lämmennyt noin asteen esiteollisesta ajasta. Jos kasvihuonekaasupäästöjä ei nopeasti vähennetä merkittävästi, 1,5 asteen raja ylitetään. Päästöt kasvavat voimakkaasti Maapallon
LisätiedotEnergia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019. MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö
Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019 MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö Esityksen sisältö 1. Miksi energia- ja ilmastoohjelmaa tarvitaan 2. Tavoitteet 3. Tavoitetila vuonna 2035 4. Päästöjen tilanne Vaasassa
LisätiedotPäästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010
Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden
LisätiedotUudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku
Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011
ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2014
Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotKeski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto
Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva
LisätiedotJätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen
Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi
LisätiedotFossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014
Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve
LisätiedotLUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013
Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN
LisätiedotHEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun
HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun Markku Saastamoinen Uudistuva hevostalous Hevostalous biotaloutena, Hyvinkää 8.5.2018 Luonnonvarakeskus Hevostalous biotaloudessa Uusiutuvien bioperäisten
LisätiedotOPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN
1 7 6 7 2 3 4 5 Kun tiedät mitä kulutat, tiedät mitä voit säästää OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 160 litraa vuorokaudessa. Tällä kulutuksella vesimaksun pitäisi olla
LisätiedotMaalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin
Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä
LisätiedotÄlykäs kiinteistö on energiatehokas
Harald Schnur, divisioonan johtaja Älykäs kiinteistö on energiatehokas Julkinen Siemens Osakeyhtiö 2015. Kaikki oikeudet pidätetään. www.siemens.fi Sivu 1 Haasteemme Ilmaston lämpeneminen Kasvihuonekaasut
LisätiedotRakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy
Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET
LisätiedotTulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä
Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3
LisätiedotEnergia-ilta: Keuruu, Saarijärvi ja Äänekoski. Yritys
Energia-ilta: Keuruu, Saarijärvi ja Äänekoski Yritys Solartukku Oy on aurinkoenergiaan erikoistunut 2009 perustettu yritys, jolla on toimitilat ja varasto Keuruulla. Ydintoimintaamme ovat aurinkolämpöja
LisätiedotKotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja
Esitelmä : Pekka Agge Toimitusjohtaja Aura Energia Oy Tel 02-2350 915 / Mob041 504 7711 Aura Energia Oy Perustettu 2008 toiminta alkanut 2011 alussa. Nyt laajentunut energiakonsultoinnista energiajärjestelmien
LisätiedotUusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011
Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa
LisätiedotRavinto ja ilmastonmuutos
Ravinto ja ilmastonmuutos 22.01.2009 Aleksi MäntylM ntylä Ilmastonmuutos yksi ongelma muiden joukossa Biodiversiteetin väheneminen Radioaktivisoituminen Maankäytön muutokset Rehevöityminen Happamoituminen
LisätiedotKestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö
Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan
LisätiedotTeollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen
LisätiedotKIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014
KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus
LisätiedotHyvät käytännöt & Stadin ilmasto -verkkosivut. Tiia Katajamäki Ympäristökeskus
Hyvät käytännöt & Stadin ilmasto -verkkosivut Tiia Katajamäki Ympäristökeskus Stadin ilmasto -verkkosivut Stadinilmasto.fi- sivut avattu vuoden 2013 alussa, ensimmäinen uutiskirje joulukuussa 2012 Taustalla
LisätiedotVIISI RATKAISUA KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA
VIISI RATKAISUA KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA Maiju Westergren, johtaja @maijuwes #energiatulevaisuus ASIAKKAIDEN ROOLI KASVAA Ilmastoneutraali tulevaisuus tehdään innovatiivisilla, asiakaslähtöisillä
LisätiedotKokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema
Kokemäenjoen vesistöalue v. 2050 mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Mitä vesistöalue meille merkitsee ja tarjoaa? Maiseman ja asuinympäristön,
LisätiedotMaija-Stina Tamminen / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille
Maija-Stina Tamminen / WWF WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka se siirtyisi tai muuttaisi muotoaan.
LisätiedotVapaa-ajanasuntojen energiaratkaisut Uudessakaupungissa kyselyn tulokset
Vapaa-ajanasuntojen energiaratkaisut Uudessakaupungissa kyselyn tulokset Yhteenveto Syksyllä 2011 toteutettiin kysely Vapaa-ajan asuntojen energiaratkaisuista Uudessakaupungissa. Vastauksia saatiin yli
LisätiedotAurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY. www.sonnenkraft.com
Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY www.sonnenkraft.com w w w. s o n n e n k r a f t. c o m COMPACT aurinkolämpöjärjestelmät IHANTEELLINEN ALOITUSPAKETTI KÄYTTÖVEDEN LÄMMITTÄMISEEN COMPACT aurinkolämpöjärjestelmä
LisätiedotILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA
YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus
LisätiedotEnergia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto
Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt
LisätiedotHyvinkään ilmastotavoitteet / Mika Lavia
Hyvinkään ilmastotavoitteet 26.3.2019 / Mika Lavia HYVINKÄÄN PELIKIRJA ELI KAUPUNKISTRATEGIA KESTÄVÄ KEHITYS HYVINKÄÄN PELIKIRJASSA Rakennamme tulevaisuuden Hyvinkäätä turvaamalla asuinalueemme hyvän ilmanlaadun,
LisätiedotHELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA. Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri
HELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri 29.11.2017 HELENIN LÄHTÖKOHDAT HELSINGIN VUODEN 2030 JA 2035 TAVOITTEISIIN Helsinki tulee saavuttamaan
LisätiedotAURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA
AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA Esityksen sisältö Johdanto aiheeseen Aurinkosähkö Suomen olosuhteissa Lyhyesti tekniikasta Politiikkaa 1 AURINKOSÄHKÖ MAAILMANLAAJUISESTI (1/3) kuva: www.epia.org
LisätiedotKaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto
Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.
LisätiedotHiiltä varastoituu ekosysteemeihin
Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:
LisätiedotMahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus
Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus 4.9.2019 IPCC raportit 10/2018 ja 8/2019: Ilmasto lämpenee hälyttävällä
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2017 1 (1) 15 Asianro 6336/11.03.00/2017 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt ajanjaksolla 1990-2016 Ympäristöjohtaja Tanja Leppänen Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen
LisätiedotUusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö
Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan
LisätiedotBiokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit
Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -
LisätiedotIlmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta?
Ilmastonmuutos Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Mikä ilmastonmuutos on? ilmastonmuutos on suurin ympäristöongelma maailmassa
LisätiedotLuomuliiton ympäristöstrategia
Luomuliiton ympäristöstrategia Luomun ympäristöhyödyt esille ja tavoitteet kirkkaiksi. Elisa Niemi Luomuliiton toiminnanjohtaja Luomu. Hyvää sinulle, hyvää luonnolle. Luomu. Hyvää vesistöille, ilmastolle
LisätiedotMikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi
Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi
LisätiedotIHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA
IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos, Ilmastotutkimusryhmä KASVIHUONEILMIÖ ILMASTONMUUTOSTEN TUTKIMINEN MALLIEN AVUL- LA TULEVAISUUDEN ILMASTO ILMASTONMUUTOSTEN VAIKUTUKSIA
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 2.11.2016 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien
LisätiedotEnergiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila
Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö
LisätiedotILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT
KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti
LisätiedotMinne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen
Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää
LisätiedotVihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK
Vihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari 23.10.2018 Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK Vihreä talous Muutosajureita maaseudun näkökulmasta: - Biotalous, päästöt alas nielut ylös
LisätiedotMitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?
Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee
LisätiedotVart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm
Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet
LisätiedotYhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan
Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen
LisätiedotValtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa
Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet
LisätiedotMarja-Vantaa - Urbaanin ekologisen rakentamisen suuri mahdollisuus
Marja-Vantaa - Urbaanin ekologisen rakentamisen suuri mahdollisuus 16.6.2008 Reijo Sandberg projektinjohtaja Marja-Vantaa -projekti Vantaan kaupunki Alue Helsingin seudulla Marja Vantaa Helsinki Vantaa
LisätiedotMikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?
Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston? Ilmakehä Aurinko lämmittää epätasaisesti maapalloa, joka pyörii kallellaan. Ilmakehä ja sen ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten paljon lämpöä poistuu avaruuteen.
LisätiedotMiksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt
Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Jukka Heinonen, TkT, tutkija Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Maankäyttötieteiden laitos 25.4.2012 1 Aluerakenne vs. hiilijalanjälki tiivis
LisätiedotSavon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin
Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin www.ymparisto.fi/savonilmasto-ohjelma Pohjois-Savon ELY-keskuksen kuntakoulutus 5.12.2012 Suonenjoki 12.12.2012 Mikkeli 1 Maapallon ilmasto muuttuu - nopeus? 2
LisätiedotMitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki
Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos
LisätiedotITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy
ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy Tavoitteena omilla tiloilla päästötön ruoantuotanto ( regenerative farming, carbon farming,
LisätiedotIlmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila
Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Sisältö Motiva lyhyesti Taustaa energiankulutuksesta Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Energiankäyttö
LisätiedotÖljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010
Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja
LisätiedotAurinkosähkön tuotanto ja aurinkopaneelit. Jukka Kaarre
Aurinkosähkön tuotanto ja aurinkopaneelit Jukka Kaarre 9.8.2017 Oulun Seudun Sähkö Perustettu 1921 Toisen asteen osuuskunta Jäseninä 12 sähköosuuskuntaa ja 3 muuta yhteisöä Jäsenosuuskunnissa jäseniä noin
LisätiedotLead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa
ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,
LisätiedotLämpöpumput energiatilastoissa nyt ja tulevaisuudessa. Virve Rouhiainen Maalämpöpäivä , Heureka, Vantaa
Lämpöpumput energiatilastoissa nyt tulevaisuudessa Virve Rouhiainen Maalämpöpäivä 27.11.2018, Heureka, Vantaa Energian kokonaiskulutus loppukäyttö 1970-2017 2 26.11.2018 Energiatilasto 2016 Energiatilastot
LisätiedotSähkölämmityksen tulevaisuus
Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa
LisätiedotPuurakennusten hiilijalanjälki. Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi
Puurakennusten hiilijalanjälki Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi 1. Miksi hiilijalanjälkeä lasketaan? 2. Mihin puun vähähiilisyys perustuu? 3. Esimerkki PES-elementin laskennasta 4. Yhteenveto 11.3.2013
LisätiedotRauman uusiutuvan energian kuntakatselmus
Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali
Lisätiedot-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.
Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten
LisätiedotSosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander
Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan
LisätiedotIlmastonmuutokset skenaariot
Ilmastonmuutokset skenaariot Mistä meneillään oleva lämpeneminen johtuu? Maapallon keskilämpötila on kohonnut ihmiskunnan ilmakehään päästäneiden kasvihuonekaasujen johdosta Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta
LisätiedotETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010
LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.
Lisätiedot