SUOJELE JA HOIDA METSÄLUONTOA. luonnonhoidon uusia malleja. Kaj Lindh (toim.)
|
|
- Timo-Jaakko Hakala
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SUOJELE JA HOIDA METSÄLUONTOA luonnonhoidon uusia malleja Kaj Lindh (toim.)
2 Metsäkeskus Häme-Uusimaa 2010 Toimittaja: Kaj Lindh Taitto: Sisko Honkala Kuvat: Kaj Lindh, ellei kuvan yhteydessä toisin mainita Painatus:
3 LUKIJALLE Suojele ja hoida luontoa -julkaisussa esitellään luonnonhoidon hyviä käytäntöjä mallihankkeiden ja -kohteiden avulla. Tavoitteena on tukea metsäammattilaisten koulutusta ja metsänomistajien neuvontaa. Esimerkkikohteet on valittu Kanta-Hämeestä, Päijät-Hämeestä ja Uudeltamaalta. Julkaisu tekeminen rahoitettiin kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisista luonnonhoitohankevaroista. Eri kohteiden asiantuntijoina ovat toimineet luonnonhoitohankkeiden toteutuksesta vastanneet Metsäkeskus Häme-Uusimaan toimihenkilöt Anna Kesämaa, Jukka Kiviluoto, Olli Lukanniemi, Erkki Lähde, Jukka Markkanen, Jouni Rantala ja Mikko Ylinen sekä Juha-Matti Valonen UPM-Kymmene Oyj:stä. Parhaat kiitokset asiantuntijoille ja rahoittajalle työn mahdollistamisesta. Lahdessa Kaj Lindh kehitysasiantuntija 3
4
5 SISÄLLYS KUVA: JUKKA MATILAINEN METSO-OHJELMAN TOTEUTTAMINEN 6 METSÄLUONNON HOITOHANKKEET 8 METSÄTALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI 10 METSÄLUONNON HOITOHANKKEIDEN MALLIKOHTEITA 12 Säästöpuuryhmien kulottaminen 12 Harjumetsien paahdeympäristöjen hoito ja suojelu 14 Maisemanhoitosuunnitelman toteuttaminen 16 Natura-alueen luonnonhoitosuunnitelma 18 Vesien tilan parantaminen 20 Lähteiden kunnostaminen 24 Petolintujen pesäpaikkojen turvaaminen 26 Lehtojen hoito 28 LUONNONHOITOHANKKEEN KÄYNNISTÄMINEN 30 5
6 METSO-OHJELMAN TOTEUTTAMINEN METSO on metsien monimuotoisuutta turvaava ohjelma, jonka avulla yksityiset metsänomistajat voivat suojella metsiensä monimuotoisuutta. Tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja lajien taantuminen. Ohjelmalla suojellaan metsiä, jotka ovat eliölajien elinympäristöinä arvokkaita. Tällaisia metsäisiä elinympäristötyyppejä on Suomessa arvioitu olevan kymmenen, kuten esimerkiksi lehdot, puustoiset suot, runsaslahopuustoiset kangasmetsät, pienvesien lähimetsät, paahdeympäristöt, tulvametsät ja metsäluhdat. Elinympäristöjen luonnonarvoja voidaan parantaa hoidon ja kunnostuksen keinoin. Suojelu ja luonnonhoito on vapaaehtoista METSO-ohjelman lähtökohtana on vapaaehtoisuus. Metsänomistaja voi halutessaan tarjota metsäänsä METSO-kohteeksi. Metsä arvioidaan sen perusteella, millaista puustoista elinympäristöä se edustaa sekä millaisia luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä rakennepiirteitä siinä on. Arvio pohjaa luonnontieteellisiin valintaperusteisiin, ja sen tekee asiantuntija paikan päällä. Tarjotun alueen valintaan vaikuttaa myös se, millainen suojelutarve sen edustamalla elinympäristöllä on ja kuinka lähellä se sijaitsee nykyisiä suojelualueita. 6
7 Apua metsäluonnon hoitoon METSO-ohjelman avulla voidaan tehdä myös aktiivista luonnonhoitoa. Talousmetsien METSO-kohteissa aktiivinen luonnonhoito suunnitellaan ja toteutetaan luonnonhoitohankkeina, joihin on mahdollista saada rahoitusta. Hoito voi olla tarpeellista esimerkiksi lehdoissa tai harjujen paahderinteillä. Kunnostuksen kohteena voi puolestaan olla esimerkiksi luonnonarvoiltaan heikentynyt, mutta ennallistamiskelpoinen lähde tai suo. Toteutuskeinot METSO-ohjelmaa toteutetaan joko kestävän metsätalouden rahoituslain (1094/1996) tai luonnonsuojelulain (1096/1996) perusteella. Kestävän metsätalouden rahoituslain toteutuskeinoja ovat metsätalouden ympäristötuki ja metsäluonnon hoitohankkeet. Luonnonsuojelulain mukaisten kohteiden toteutuksesta vastaa ympäristökeskus ja siinä ovat toteutuskeinoina vapaaehtoinen maakauppa, yksityinen suojelualue omalla maalla tai määräaikainen rauhoitus. Yksityisen suojelualueen perustamisesta korvataan rauhoittamisesta aiheutuva todellinen menetys, joka yleisimmin perustuu puuston arvoon. Lisätietoja saa metsä- tai ELY-keskuksesta, metsakeskus.fi tai ely-keskus.fi. Lähde: METSO-verkkopalvelu. METSO-OHJELMAN TOTEUTTAMINEN 7
8 KUVA: JUHA-MATTI VALONEN METSÄLUONNON HOITOHANKKEET Metsänomistajien vapaaehtoisia luonnonhoitohankkeita tuetaan kestävän metsätalouden rahoituslain perusteella. Rahoitettavien hankkeiden on oltava alueellisesti merkittäviä, joten hankkeet toteutetaan usean tilan alueella. Tuki on tavallisesti korvausta luonnonhoidon ylimääräisistä kustannuksista. Hankkeiden avulla voidaan esimerkiksi parantaa vesistön tilaa, hoitaa elinympäristöjä, kunnostaa lähteitä, ennallistaa soita ja edistää metsien monikäyttöä. Ennen tuen maksamista tehdään sopimus ja sen jälkeen sopimuksen mukaiset hoitotyöt katetaan valtion varoin. Tukea metsäluonnon hoitohankkeeseen saavat yksityiset metsänomistajat ja muut kestävän metsätalouden rahoitustukeen oikeutetut maanomistajat. Hankkeet suunnitellaan yhteistyössä metsänomistajan kanssa. Samalla tehdään sopimus kohteen säilyttämisestä ja kunnostamisesta. 8
9 Tyypillisiä metsäluonnon hoitohankkeita Hämeessä ovat viime vuosina olleet: vesiensuojelulliset alueellaan merkittävät kosteikkohankkeet luontopainotteisten metsäsuunnitelmien laadinta Natura-alueelle metsälähteiden kunnostaminen ja ennallistaminen petolintujen pesäpaikkojen turvaaminen harjumetsien paahde-elinympäristöjen hoito- ja kunnostaminen luonnonhoidolliset kulotushankkeet mm. säästöpuuryhmiä polttaen. Jos metsäluonnon hoitohanke kiinnostaa, ota yhteys metsäkeskukseen. Siellä selviää, onko hanke rahoituslain mukainen ja voidaanko suunnittelu aloittaa. Lähde: Metsäkeskusten verkkopalvelu. METSÄLUONNON HOITOHANKKEET 9
10 METSÄTALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI Metsälaki velvoittaa turvaamaan erityisen tärkeät elinympäristöt ja asettaa tavoitteeksi metsien monimuotoisuuden säilyttämisen. Ympäristötuella voidaan korvata metsänomistajalle aiheutuvat lisäkustannukset tai menetykset. Tukea käytetään ensisijaisesti metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen säilyttämiseen ja sitä maksetaan korvauksena siitä, että kohde jätetään luonnontilaan kymmenen vuoden määräajaksi tai sen käsittelyä rajoitetaan sopimuksella. Ympäristötukea voi saada yksityinen tai muu kestävän metsätalouden rahoitustukeen oikeutettu omistaja. Tukikohde jää edelleen metsänomistajan omistukseen. Metsänomistaja voi selvittää metsäkeskuksen metsäammattilaisen kanssa, onko tilalla oleva luontokohde ympäristötukikelpoinen. Metsäkeskuksen palveluihin kuuluu tukihakemusten laadinta ja tarvittaessa myös kohteen merkintä. Ympäristötukea käytetään ensisijaisesti metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen säilyttämiseen. Metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä ovat: 10
11 KUVA: JUKKA KIVILUOTO lähteiden, purojen, norojen ja pienten lampien välittömät lähi ympäristöt ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet ja Lapin läänin eteläpuoliset letot rehevät lehtolaikut ojittamattomien soiden pienet kangasmetsäsaarekkeet rotkot ja kurut jyrkänteet välittömine alusmetsineen kitu- ja joutomaiden hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat. Ympäristötukea saa yksityinen metsänomistaja tai muu kestävän metsätalouden rahoitustukeen oikeutettu omistaja. Kohde jää metsänomistajan omistukseen. Metsänomistaja voi selvittää metsäkeskuksen metsäammattilaisen tai muun palveluntarjoajan kanssa, onko hänen tilallaan oleva luontokohde ympäristötukikelpoinen. Metsäkeskuksen palveluihin kuuluu ympäristötukihakemusten laadinta hakkuuarvolaskelmineen ja kohteen merkintä maastoon. METSÄTALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI 11
12 METSÄLUONNON HOITOHANKKEIDEN MALLIKOHTEITA SÄÄSTÖPUURYHMIEN KULOTTAMINEN Tausta kulotusmäärät ja metsäpalot ovat vähentyneet merkittävästi uudistusalalle jätetään 5-10 säästöpuuta hehtaarille metsäsertifioinnissa sitouduttu säästöpuihin ja paloalueiden lajiston edistämiseen Tavoitteet metsien monimuotoisuuden lisääminen pienialainen metsäpalo hallitusti ja turvallisesti vuositasolla tavoitteena 5 10 polttokohdetta Toimenpiteet uudistusalan säästöpuut jätetään ryhmäksi mielellään tien läheisyyteen metsäkeskus opastaa tarvittaessa säästöpuuryhmän rajauksessa hakkuun tai puutavaran ajon yhteydessä nostellaan hakkuutähteitä säästöpuiden sekaan kouran ulottuvuudelta, hakkuutähteitä ei kuljeteta erikseen sinne hakkuutähteiden annetaan kuivahtaa rovio sytytetään, poltetaan ja sammutetaan palokunnan valvonnassa ja toimesta ei jälkivartiointitarvetta 12
13 Esimerkkikohde Janakkala, Tervakoski toteuttajana Metsäkeskus Häme-Uusimaa säästöpuut: 11 kpl järeää haapaa, yksi koivu ja yksi pienehkö kuusi lisäksi hakkuutähteitä (lumppeja, latvuksia ja oksia) kasattuna noin 1 2 metrin kerros säästöpuiden lomassa palon kesto 4 tuntia sytytyksestä sammutukseen palokunta vastasi paloturvallisuudesta ja kohteen sammutuksesta vartioinnin ja sammutuksen lasku 760 kovakuoriaisselvityksessä löydettiin yli 150 lajia Kustannukset hankkeen kustannukset rahoitetaan kestävän metsätalouden rahoituslain luonnonhoitoon varatuista määrärahoista metsänomistajalle ei kustannuksia urakoitsijan mahdolliset lisäkulut korvataan laskun mukaan metsäkeskus organisoi tarvittavat järjestelyt palokunnan, aluehälytyskeskuksen, vakuutuksien ym. osalta Lisätietoja metsänparannuspäällikkö Mikko Ylinen, Metsäkeskus Häme-Uusimaa MALLIKOHTEITA: SÄÄSTÖPUURYHMIEN KULOTTAMINEN 13
14 HARJUMETSIEN PAAHDEYMPÄRISTÖJEN HOITO JA SUOJELU Tausta harjujen paahderinteitä on etenkin etelä- ja länsirinteiden yläosissa rinteillä on omaleimainen kasvi- ja hyönteislajisto eliölajiston tila on huono rinteiden umpeenkasvun vuoksi KUVA: JUHA-MATTI VALONEN Tavoitteet tilaa voidaan parantaa hoitotoimilla hoito tuottaa tuloksia jo lyhyelläkin aikavälillä Toimenpiteitä varjostavan puuston vähentäminen hakkuutähteiden poisto kivennäismaan paljastaminen paahdeympäristöjen eliölajien siirtäminen 14
15 Esimerkkikohde Loppi: Komion rinne UPM Kymmene Oyj:n maalla toteutus: UPM ja Suomen ympäristökeskus jyrkkä lounaaseen avautuva, noin 400 metrin pituinen harju hoito suunniteltiin vastaamaan talousmetsien hakkuutapoja eri hakkuutapoja ja hakkuutähteiden polttoa tarkemmat tiedot julkaisussa Harjumetsien paahdeympäristöt nykytila ja hoito, Suomen ympäristö 25/2009 Kustannukset esimerkkihanke oli UPM Kymmene Oyj:n omistuksessa, joten se ei saanut rahoitustukea vastaavanlainen hanke tavallisella yksityismaalla voidaan rahoittaa kestävän metsätalouden rahoituslain luonnonhoitoon varatuista määrärahoista Lisätietoja metsänhoitopäällikkö Jouni Rantala ja suunnitteluasiantuntija Anna Kesämaa, Metsäkeskus Häme-Uusimaa Lähde Kittamaa, S., Ryttäri, T., Ajosenpää, T., Aapala, K., Hallman, E., Lehesvirta, T. ja Tukia H. (toim.) Harjumetsien paahdeympäristöt nykytila ja hoito. Suomen ympäristö 25/2009. MALLIKOHTEITA: HARJUMETSIEN PAAHDEYMPÄRISTÖJEN HOITO JA SUOJELU 15
16 MAISEMANHOITOSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN Tausta Suomessa on käytössä olevaa maatalousmaata vain noin 9 % koko maan pinta-alasta pellot, kesannot ja laidunalueet ovat arvokkaita maiseman kannalta maatalouden muutoksen vuoksi maisema kasvaa umpeen laadittu maisemanhoitosuunnitelmia kestävän metsätalouden rahoituslaki käy metsätalousmaalla ja maatalouden piirissä olevat alueet hoidetaan muulla rahoituksella Tavoitteet metsänhoidollisin keinoin säilytetään ja parannetaan arvokkaita kulttuurimaisemia toteutetaan maisemanhoitosuunnitelmia Toimenpiteet puuston ja pensaikon raivausta ja harvennusta vesistö- ja peltonäkymien avaamiseksi metsäsaarekkeiden raivausta puiden ja puukujanteiden istutusta laidun- ja hakamaiden hoitoa ja kunnostusta Esimerkkikohde Renkajoen maisema- kulttuuri- ja virkistyskohteiden hoito ja kunnostaminen Metsäkeskus Häme-Uusimaa toteutti kestävän metsätalouden rahoituslain luonnonhoitohankkeen 16
17 Renkajokilaakso Rengon kunnassa on vanhaa kulttuurimaisemaa, jota uhkaa metsittyminen ja umpeenkasvu aiemmin tehdyn yleissuunnitelman perusteella etsittiin hoidettavia kohteita ja sovittiin toteutuksesta 9 maaomistajan kanssa työ tehtiin metsurityönä, noin 2 3 päivää / kohde hankkeen kustannusarvio oli Kustannukset erityistukisopimusten avulla voidaan kohdennetusti hoitaa maatalouden harjoittamiselle ominaisia elinympäristöjä, lisätä viljelymaiseman avoimuutta ja monimuotoisuutta ja vahvistaa sen ominaispiirteitä hankkeet voidaan mahdollisesti rahoittaa maatalouden ympäristötuella, jolla edistetään viljelymaiseman hoidettuna ja avoimena säilymistä kestävän metsätalouden rahoituslain luonnonhoitovaroista tukea voidaan myöntää talousmetsien maisemanhoidon kannalta merkittäviin metsän kunnostustöihin, kun töitä tehdään usean tilan maalla Lisätietoja metsänparannuspäällikkö Mikko Ylinen, Metsäkeskus Häme-Uusimaa MALLIKOHTEITA: METSÄNHOITOSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN 17
18 NATURA-ALUEEN LUONNONHOITOSUUNNITELMA Tausta laadittiin Kytäjän-Usmin metsäalueelle Hyvinkään luoteisosassa alue on laaja ja pienten vesistöjen leimaama ja säilynyt rakentamattomana ja erämaaluonteisena alue on tärkeä maisemallisesti, riistaeläimistön elinalueena ja virkistyskäyttökohteena luontotyypeistä esiintyy luonnonmetsää pienialaisesti ja lehtoa monin paikoin kallioiden välisissä notkelmissa ja puronvarsilla lukuisissa pienissä painanteissa esiintyy puustoisia soita, mm. puustoltaan vanhaa korpea alue on kaakkurin ja hajuheinän suojelun kannalta merkittävä Tavoitteet metsätalouden ja luontoarvojen yhteensovittaminen ohjeiden saaminen metsänhoidon ja luonnonhoidon toteuttamiseen metsäkeskuksen ja ELY-keskuksen asiantuntijoiden välisen yhteistyön parantaminen 18
19 uhanalaisten luontotyyppien säilymisen turvaaminen viranomaisten työn helpottaminen maanomistajan hakkuuluvan saamisen nopeuttaminen Toimenpiteet metsäkeskus laati suunnitelman yhteistyössä maanomistajan ja ympäristökeskuksen kanssa metsänomistajilla oli mahdollisuus olla mukana luontokohteiden kartoituksessa laadittiin luonnonhoitosuunnitelma, joka sisälsi myös tilakohtaisen metsäsuunnitelman tiedot kesällä 2007 metsäkeskuksen suunnittelija ja ympäristökeskuksen asiantuntijat selvittivät Kytäjä-Usmin metsäalueen luontoarvot selvitettiin Naturan luontotyypit toteutettiin kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisena luonnonhoitohankkeena Kustannukset maanomistajan maksettavaksi jäivät vain metsäsuunnitelman laatimisesta aiheutuvat kustannukset Tilaisinko luonnonhoitosuunnitelman? selvittää tilan luontoarvot kattavasti turvaa luonnon monimuotoisuuden säilymisen Lisätietoja suunnittelupäällikkö Jukka Kiviluoto ja metsäsuunnittelija Olli Lukanniemi, Metsäkeskus Häme-Uusimaa MALLIKOHTEITA: NATURA-ALUEEN LUONNONHOITOSUUNNITELMA 19
20 VESIEN TILAN PARANTAMINEN Tausta metsäojitukset ja metsätalous ovat osaltaan heikentäneet vesistöjen tilaa Tavoitteet vähennetään vesistöhaittoja korjataan syntyneitä haittoja ja ehkäistään uusia parannetaan luonnon monimuotoisuutta hoidetaan riistaa ja kalakantaa edistetään virkistyskäyttöä Toimenpiteet lietteen poistaminen lietealtaiden rakentaminen kosteikkojen tekeminen erilaisten patojen rakentaminen reunojen kiveäminen ojitettujen alueiden ennallistaminen Esimerkkikohde 1 Karsillanjärven kunnostus vaativa kohde, joka toteutettiin ympäristölupaviraston valtuut tamana vesistössä esiintyy luontainen taimen kanta vanha pato murtui ja sen tilalle tarvittiin uusi ruopattiin järveen vuosien aikana kertynyt kiintoaines ja runsas vesikasvillisuus ( m 3 ) rakennettiin lasku-uomaan uusi pohjapato ja kalaportaat uoma kunnostettiin ja lisättiin kutusoraa koekalastuksessa havaittiin taimenten nousevan portaita yläjuoksulle 20
21 KUVA: JUKKA MARKKANEN KUVA: JUKKA MARKKANEN MALLIKOHTEITA: VESIEN TILAN PARANTAMINEN 21
22 KUVA: JUKKA MARKKANEN Esimerkkikohde 2 Häränsilmänojan vesiensuojelu valuma-alueella tehty laajoja metsäojituksia, joiden ongelmana ovat eroosioherkät maalajit metsien ja peltojen ojitusten seurauksena sulamisvedet virtaavat nopeasti valumaalueen läpi ja kuormittavat Vesijärveä tilannetta korjattiin rakentamalla laskeutusaltaita ja kosteikkoja, jotka tasaavat virtaamaa vähentävät kiintoainesta ja veteen liuenneita ravinteita tarjoavat pesintä- ja ruokailupaikkoja vesilinnuille lisäävät luonnon monimuotoisuutta Kustannukset esimerkkihankkeiden kustannukset rahoitettiin kestävän metsätalouden rahoituslain luonnonhoitohankkeina maanomistajat vastasivat talkootyöllä osasta rahoituksesta Lisätietoja metsänparannusinsinööri Jukka Markkanen, Metsäkeskus Häme-Uusimaa 22
23 KUVA: JUKKA MARKKANEN MALLIKOHTEITA: VESIEN TILAN PARANTAMINEN 23
24 LÄHTEIDEN KUNNOSTAMINEN Tausta lähteille on tyypillistä roudattomuus ja ympäristöstä poikkeava pienilmasto ominainen sammal- ja kasvilajisto monilajinen ja runsas pohjaeläimistö lisäävät luonnon ja maiseman monimuotoisuutta luonnontilaiset lähteet ovat harvinaisia ja ne jätetään kunnostustyön ulkopuolelle Tavoitteet kunnostetaan luonnontilansa menettäneitä lähteitä ja lisätään siten metsäluonnon monimuotoisuutta Kunnostukseen sopivat lähteet lähdevaikutus on alentunut, mutta voidaan palauttaa luonnontilaan riittävä ja jatkuva vedenpurkaus ei ole betonirenkaalla vuorattu lähdekaivo tulisi olla varjostavaa puustoa ympärillään on yksityisomistuksessa ja sijaitsee metsätalousmaalla maanomistaja haluaa kunnostusta 24
25 KUVA: ERKKI LÄHDE Toimenpiteet ojitetun puron pohjan nostaminen lähteen välittömässä läheisyydessä olevien metsä ojien täyttäminen yläpuolisten ojavesien ohjaaminen lähteen ohitse tarpeettomiksi käyneiden rakennelmien poistaminen hakkuutähteiden poistaminen lähteen läheisyydessä olevien ajourien painaumien täyttäminen varjostuksen lisääminen Lähdehanke Häme-Uusimaalla toteutus kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisena luonnonhoitohankkeena omistajien ilmoittamia kohteita arvioidaan maastossa ja suunnitellaan samalla kunnostustoimet metsänomistajien kanssa tehdään sopimukset kunnostamisesta ja säilyttämisestä kunnostettuja alueita voidaan käyttää metsän omistajakoulutuksen retkeilykohteina Kustannukset luonnonhoitovaroin voidaan kunnostaa yksityis omistuksessa olevia lähteitä, jotka sijaitsevat metsätalousmaalla Lisätietoja metsänparannuspäällikkö Mikko Ylinen, Metsäkeskus Häme-Uusimaa Lähde: Lähteiden kunnostus -esite, Pohjois-Karjalan ympäristö keskus ja Metsäkeskus Pohjois-Karjala. MALLIKOHTEITA: LÄHTEIDEN KUNNOSTAMINEN 25
26 PETOLINTUJEN PESÄPAIKKOJEN TURVAAMINEN KUVA: JUKKA KIVILUOTO Tausta monet petolinnut pesivät samoilla paikoilla jopa vuosikymmeniä metsätalouden harjoittajat eivät tiedä pesäpaikkoja eivätkä niiden turvaamiskeinoja hakkuissa tuhoutuu huomattava osa petolintujen pesistä vastaava hanke on toteutettu onnistuneesti useassa muussa metsäkeskuksessa pohjautuu metsänomistajien vapaaehtoisuuteen lintulajit: hiirihaukka, kanahaukka, mehiläishaukka, huuhkaja, viirupöllö, lapinpöllö, kalasääski Tavoitteet turvataan petolintujen pesäpaikat parannetaan metsänomistajien, lintuharrastajien sekä metsä- ja ympäristöalan toimijoiden yhteistyötä kehitetään toimintatapoja tiedotetaan hyödynnetään paikkatietoa vähennetään metsätalouden myyrätuhoja 26
27 KUVA: JUKKA KIVILUOTO Toimenpiteet selvitetään petolintujen pesäpaikat tallennetaan ne metsäkeskuksen paikkatietojärjestelmään laaditaan jokaiselle pesäpaikalle toimintasuunnitelma lisätään toimijoiden tietoa petolintujen elinvaatimuksista ja eri lajeja uhkaavista tekijöistä otetaan huomioon tietosuoja toteutetaan Häme-Uusimaalla vuosina kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisena luonnonhoitohankkeena Toteutuskeinot rajataan pesäpaikka hakkuun ulkopuolelle sovelletaan pidennettyä kiertoaikaa uudistamisessa jätetään vähintään 20 metrin suojavyöhyke säästetään pesän lähimmät puut harvennushakkuussa ajoitetaan hakkuut ja hoitotyöt pesän läheisyydessä pesimäajan (maaliskuu heinäkuu) ulkopuolelle rakennetaan reviirille tekopesä Kustannukset neuvonta ja toimenpidesuunnitelma ovat maksuttomia maanomistajille korvauksia ei kuitenkaan makseta, ellei alue täytä Metso-kriteerejä Mukaan hankkeeseen? mukaan pääsee vielä vuosien 2010 ja 2011 aikana maanomistajan kannattaa ilmoittaa havaitsemansa pesät, jolloin hän saa opastusta alueen hoidosta Lisätietoja suunnittelupäällikkö Jukka Kiviluoto ja metsäsuunnittelija Olli Lukanniemi ja metsäsuunnittelija Teijo Heiskanen, Metsäkeskus Häme-Uusimaa MALLIKOHTEITA: PETOLINTUJEN PESÄPAIKKOJEN TURVAAMINEN 27
28 LEHTOJEN HOITO Tausta lehdot ovat lajistoltaan monimuotoisimpia metsiämme ja monen uhanalaisen lajin elinympäristö Tavoitteet monipuolisen lehtoluonnon ja erilaisten lehtoelinympäristöjen säilyminen Toimenpiteet toimenpiteet räätälöidään kohteen mukaan esimerkiksi lehtipuuvaltaisissa lehdoissa estetään kuusettumista jalopuuvaltaisissa lehdoissa suositaan jalopuita ja varmistetaan niiden uudistuminen hoito on pienipiirteistä 28
29 KUVA: OLLI LUKANNIEMI KUVA: OLLI LUKANNIEMI Kustannukset esimerkkinä Lohjan lehdot -hanke, joka toteutettiin kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisena luonnonhoitohankkeena vuonna 2009 Lisätietoja metsäsuunnittelija Olli Lukanniemi, Metsäkeskus Häme-Uusimaa MALLIKOHTEITA: LEHTOJEN HOITO 29
30 KUVA: SEPPO LEINONEN LUONNONHOITOHANKKEEN KÄYNNISTÄMINEN Metsänomistaja, löytyykö metsästäsi arvokkaita luontokohteita? Haluatko säilyttää ne ja saada korvausta suojelusta? Oletko kiinnostunut elinympäristöjen hoidosta tai kunnostuksesta? Metsien monimuotoisuuden suojelu on vapaaehtoista. Sinulla on mahdollisuus valita erilaisista suojeluvaihtoehdoista omien tavoitteittesi mukaan. Voit suojella metsäsi monimuotoisuutta määräaikaisesti vähintään 10 vuoden ajan, jonka jälkeen päätät itse kohteen jatkokäytöstä. Tai voit tehdä sopimuksen yksityisestä suojelualueesta, jolloin alue säilyy omassa omistuksessasi. Tai halutessasi voit myydä metsäkohteesi valtiolle pysyvään suojeluun. Myös kohteen hoidosta voi saada valtiolta korvausta. Jos haluat selvittää, onko metsässäsi luonnoltaan arvokkaita kohteita suojeltavaksi, ota yhteyttä alueesi metsä- tai ELY-keskuksen METSO-yhteyshenkilöihin. Yhteyshenkilöt tarkastavat metsästäsi löytyvät arvokkaat elinympäristöt sekä kertovat niiden suojelumahdollisuuksista ja korvauksista. Sinä itse päätät, mikä suojeluvaihtoehdoista soveltuu metsääsi parhaiten. Metsäkeskus Häme-Uusimaan METSO-yhteyshenkilö on metsänhoitopäällikkö Jouni Rantala. 30
31 Lisätietoja intenetistä METSO-verkkopalvelu. LUONNONHOITOHANKKEEN KÄYNNISTÄMINEN 31
32
Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.
Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.2012 Janne Uitamo 1 Mihin ympäristötukea voi saada ja millä ehdoilla? Käytettävissä
LisätiedotKestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus
Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona METSOn toteuttaminen KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 KEMERA METSO -toimintaohjelmassa KEMERA kohdentaminen
Lisätiedot=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)
0(762 0(762 RKMHOPDQ WRWHXWXVNHLQRW (WHO (WHO MD.HVNL MD.HVNL 3RKMDQPDDOOD 11.3.2009 METSOseminaari, M.Seppälä, Metsäkeskus E-P 0(762Q WRWHXWXV WDORXVPHWVLVVl 9 6XRMHOXDOXHYHUNRVWRQ NHKLWWlPLQHQ
LisätiedotMETSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua
LisätiedotRiistan elinympäristöjen parantaminen. Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua
Riistan elinympäristöjen parantaminen Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua 26.11.2013 Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen
LisätiedotSuomen metsäkeskus. Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä
Suomen metsäkeskus Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä METSIEN EKOSYSTEEMIPALVELUT seminaari 6.11.2014 Metsien ekosysteemipalveluja
LisätiedotLuonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014
Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Ylistaro-talo 21.10.2014 Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäkeskuksen
LisätiedotMonimuotoisuuden suojelu
Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta
LisätiedotMETSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi
METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman
LisätiedotPienvedet ja niiden kunnostaminen yksityismetsissä
Pienvedet ja niiden kunnostaminen yksityismetsissä Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015, Koli Luonnonhoidon johtava asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Metsäluonnonhoito
LisätiedotMETSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA
METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt
LisätiedotMETSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO on antanut metsälle uuden merkityksen. METSO-ohjelman avulla omistaja
LisätiedotKEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN
KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN 1. Talousmetsien luonnonhoito 2. METSOn keinot 3. METSOn valintakriteerit 4. Luonnonsuojelualueen perustaminen 5. Ympäristötuki 1. Talousmetsien luonnonhoito Arvokkaiden
LisätiedotMETSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA
METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti
LisätiedotMetsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala
Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013
LisätiedotLuontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana
Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana Kaija Eisto Metsähallitus Luontopalvelut 14.11.2018 Ennallistaminen ja luonnonhoito muuttuvassa ilmastossa -seminaari Ennallistaminen ja luonnonhoito suojelualueilla
LisätiedotMETSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö
METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu
LisätiedotMetsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija
Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA)
LisätiedotMETSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020. harjusinisiipi Kuva:Antti Below
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020 1 harjusinisiipi Kuva:Antti Below Esityksen sisältö Mikä METSO? METSO turvaa monimuotoisuutta METSO-ohjelmaan soveltuvat elinympäristöt Miten METSO
LisätiedotMiten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus
Miten METSO-ohjelma 2008-2025 turvaa luonnon monimuotoisuutta Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus Tavoitteet ja keinot valtakunnallisesti METSO-ohjelman tavoitteena
LisätiedotVesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia
Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoituksen järjestymiseksi Paikallinen aktiivisuus ja sitoutuminen ensiarvoisen tärkeää! Kuka toimii hakijana? Jos konkreettisia
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO Marjukka Mähönen / MMM
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO 2008 2016 1 METSO -toimintaohjelman tavoitteet ja lähtökohdat METSO -toimintaohjelman tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien
LisätiedotMETSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus
METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus 1 METSO -toimintaohjelman alue Alueellinen kohdentaminen: METSO-ohjelmassa kohteiden hankinnan painopistealue on Etelä-Suomessa,
Lisätiedot30.9.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1
30.9.2014, Joensuu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 METSÄNOMISTAMISEN OHJAUS Luento 2 Metsien kestävä käyttö Metsän käyttöä ohjaavat lait ja suositukset Metsien suojelumahdollisuudet 10.11.2014 Suomen metsäkeskus
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Metsäfoorumi 14.1.2014 Anne Grönlund, Pohjois-Savon ELY-keskus Kuva: Kaisa Törmänen METSOn tavoitteet ja keinot Valtioneuvoston Metso-päätös 2008
LisätiedotPerjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.
Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.30 kotimatka alkaa Luento 3: Metsän arvokkaat luontokohteet Luentorunko 1. Luonnon monimuotoisuus
LisätiedotTyötä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke
Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)
LisätiedotMETSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö
METSO:n jäljillä Päättäjien Metsäakatemia 29.9.2011 Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö 3.10.2011 1 METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi
LisätiedotOjitettujen soiden ennallistaminen
Ojitettujen soiden ennallistaminen Soiden maankäytön tulevaisuus -seminaari 2014 Matti Seppälä, johtava luonnonhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 2 Ojitettujen soiden
LisätiedotMetsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava
LisätiedotMonimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt
Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden
LisätiedotKaakkois-Suomen luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020
luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Kaakkois-Suomen metsäluonnon erityispiirteet... 4 3 Luonnonhoidon lähtötilanne Kaakkois-Suomessa... 6 3.1 Rahoitus ja henkilöresurssit...
LisätiedotMetsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Päättäjien Metsäakatemia, maastojakso 11.-13.5.2016 Sisältö Arvokkaat metsän rakennepiirteet Metsänhoitosuositukset
LisätiedotMetsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 METSO METSO. Kolme keskeistä asiaa! 1. Lajien suojelu. 2. Vapaaehtoisuus. 3.
Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 METSO METSO Kolme keskeistä asiaa! 1. Lajien suojelu 2. Vapaaehtoisuus 3. Korvaukset 1 METSO Tarjoaa metsänomistajalle Pysyvä suojelu Määräaikainen suojelu
LisätiedotMetsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija
Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö Kitka-Muha-hankkeen seminaari 16.12.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija KEMERA-rahoituksen oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden
LisätiedotMetsänhoitoa kanalintuja suosien
RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön
LisätiedotMetsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt
Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt Laki elinympäristöistä ja samalla käyttörajoitukset voimaan 1.1.1997 Erityisen tärkeitä elinympäristöjä tulee hoitaa ja käyttää siten, että luonnon monimuotoisuudelle
LisätiedotMETSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 Harjunsinisiipi/Antti Below 1 METSO turvaa monimuotoisuutta Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia
LisätiedotSUOMEN METSÄKESKUS 1 (5) YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO
SUOMEN METSÄKESKUS 1 (5) YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO Tässä ohjeessa kuvataan määräaikaisen Kestävän metsätalouden rahoituslain (34/2015) (jäljempänä Kemera) ympäristötuen käyttöä
LisätiedotPienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT
Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä
LisätiedotYMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO
YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO Tässä ohjeessa kuvataan määräaikaisen Kestävän metsätalouden rahoituslain (34/2015) (jäljempänä Kemera) ympäristötuen käyttöä ja menettelyjä metsälain
LisätiedotSYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1
Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 94 Teknisen lautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Sini Miettinen,
LisätiedotLuonnonsuojelualueiden laiduntaminen
Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen 1 LUONNONSUOJELUALUEET Suomen pinta-alasta suojeltu noin yhdeksän prosenttia luonnonsuojelu- ja erämaalailla. Lisäksi suojelutavoitteita tukevia muita alueita sisältyy
LisätiedotMETSO-ohjelma
METSO-ohjelma 2008-2025 METSOn toteutus, etenkin kunnissa - tilannekatsaus 2016 Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä 19.12.2016 Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku Kimmo Syrjänen, projektipäällikkö, Suomen ympäristökeskus
LisätiedotKohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito
Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-
LisätiedotLuonnonsuojelun ohjaus
4.6.2014 Monimuotoisuutta metsiin seminaari / JU Luonnonsuojelun ohjaus Suojelualueverkosto (LsL) Talousmetsien luonnonhoito LsL:n luontotyypit ML 10 elinympäristöt METSO ohjelma Metsäsertifiointi Metsänhoitosuositukset
LisätiedotSuomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Kemera -työryhmän kuuleminen Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä
Suomen metsäkeskus k JULKISET PALVELUT Kemera -työryhmän kuuleminen 4.12.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Luonnonhoito ja Kemera 2015 Kuulemisen sisältö Luonnonhoidon tarpeet, keinot
LisätiedotKäytännön haasteita ja esimerkkejä
Käytännön haasteita ja esimerkkejä Zonation-koulutus SYKE, Muuttohaukka 29.1.2014 Ninni Mikkonen, projektikoordinaattori Käytännön haasteita 1. Palkat Analyysien suunnittelu ja toteutus Raha Tilat, koneet
LisätiedotVapaaehtoista luonnonsuojelua ja -hoitoa Suomessa
Vapaaehtoista luonnonsuojelua ja -hoitoa Suomessa Metsänomistajien koulutusmatka 25.4.2009, Pärnu Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Luonnonsuojelun historiaa Suomessa Perinteisesti valtiojohtoinen
LisätiedotTaustaa puustoisista perinneympäristöistä
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi
LisätiedotLUONNONHOITOA JA MÄÄRÄAIKAISTA METSÄLUONNON SUOJELUA
LUONNONHOITOA JA MÄÄRÄAIKAISTA METSÄLUONNON SUOJELUA Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona 1 METSO- ohjelman toimenpiteet kohdistetaan monimuotoisuuden kannalta merkittäviin
LisätiedotMONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen
MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 8.12.2011 MIKSI KOSTEIKKOJA? vesiensuojelutoimia pitää tehdä, vedet eivät ole kunnossa, kosteikko
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 76 Ympäristölautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Tia Lähteenmäki,
Lisätiedot338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun
LisätiedotMiten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut
Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt
LisätiedotHelsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa
Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) 2008 2017 tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa LUMO seminaari 3.6.2014 Helsingin ympäristökeskus Tiina Saukkonen, luonnonhoidon
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009 1 METSO -toimintaohjelman tavoitteet ja lähtökohdat METSO -toimintaohjelman tavoitteena on
Lisätiedotristöjen hoito - Vesilinnut
Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri
LisätiedotMaatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1
Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013 1 Kosteikot yleensä Kosteikkoja on Suomen maapinta-alasta noin 25 % Kosteikkoja ovat esimerkiksi märät maa-alueet, suot, matalat järvet ja merialueet sekä
LisätiedotArvokkaat luontokohteet
Arvokkaat luontokohteet Kuvasarja tarkastelee alueella esiintyviä: Metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (METE-kohteita) Luonnonsuojelulain suojeltuja luontotyyppejä Muita arvokkaita elinympäristöjä
LisätiedotMETSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus
METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden
LisätiedotPUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA
PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta
LisätiedotKemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari , Liminka
Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari 13.2.2017, Liminka Irmeli Ruokanen Kemeran oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015) 4 (rahoituksen saajat), 21 (luonnonhoitohanketyypit,
LisätiedotPirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso
Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli
LisätiedotAlueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne
Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne Metso-seminaari Ke 11.3. 29 Seinäjoki ESA Koskenniemi Länsi-Suomen ympäristökeskus 1 Luonnonvaran uusarviointi Luonnonvaroja ei ole vaan niitä
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö
Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-laki Uusi kemera-laki on määräaikainen ja voimassa 1.6.2015-31.12.2020 Tukijärjestelmän
LisätiedotMetsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen 16.10.2013
Metsäluonnonhoito Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi Reijo Suninen 16.10.2013 KESTÄVÄ METSÄTALOUS EKOLOGINEN TALOUDELLINEN SOSIAALINEN Talousmetsien luonnonhoito on ekologisten ja sosiaalisten tavoitteiden
LisätiedotSoidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi
Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös
LisätiedotHäädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2009 Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Häädetkeitaan luonnonpuisto ja Natura 2000 -alue sijaitsevat
LisätiedotSUOLUONNON SUOJELU. Valtion soiden suojelu täydennysehdotuksessa Satu Kalpio
SUOLUONNON SUOJELU Valtion soiden suojelu täydennysehdotuksessa 17.12.2015 Satu Kalpio Soiden suojelua valtion mailla työryhmän ehdotuksen pohjalta Valtion soita on jo viety suojeluun Esittelen Työryhmän
LisätiedotKainuun luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020
luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 3 1.1 Toteutusohjelman laadinta... 3 1.2 Taustaa luonnonhoidolle... 4 2 Kainuun metsäluonnon erityispiirteet... 5 2.1 Metsäelinkeinojen
LisätiedotKolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén
Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,
LisätiedotMETSO-ohjelma 2008 2025:
METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotTULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä
Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä Maisemasuunnittelija Sanna Seppälä ProAgria Länsi-Suomi /Länsi-Suomen
LisätiedotAloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta
Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus
LisätiedotYmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon
YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon Maarit Satomaa Maisema- ja ympäristöasiantuntija ProAgria Oulu/ Maa- ja kotitalousnaiset 13.1.2014 Kuusamo Maiseman- ja luonnonhoito osana viljelijän
Lisätiedot1.6.2016. Yleiskuvaus
Toimenpidesuunnitelma paahde-elinympäristöjen kunnostamiseksi Utajärven Rokuan Natura 2000 alueella (FI1102608) tiloilla Rikkola 10:52 ja Alaperä 13:17 Yleiskuvaus Rokuanvaara on osa harjumuodostumaa,
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö Etelä-Suomen metsien suojelutoimikunta (Metso) Valtioneuvoston v. 2000 asettama laajapohjainen toimikunta Etelä-Suomen,
LisätiedotVapaaehtoinen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen metsänomistajien näkemyksiä METSO-ohjelmasta
ISBN 978-951-40-2338-5 (PDF) ISSN 1795-150X Vapaaehtoinen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen metsänomistajien näkemyksiä METSO-ohjelmasta Terhi Koskela www.metla.fi Metlan työraportteja / Working
LisätiedotKIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ
1 (5) KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ Hankkeen tavoitteet Hanke on osa Liminkaojan valuma-alueen kunnostusta, jonka tavoitteena on vesiensuojelun parantaminen ja metsäojitustoiminnan
LisätiedotMETSO-ohjelmaan sopivat kohteet
METSO-ohjelmaan sopivat kohteet KUVA: MIKKO KUUSINEN Sisällysluettelo 3 METSO-ohjelma 4 Lehdot 6 Monimuotoisuudelle merkittävät kangasmetsät 8 Monimuotoisuudelle merkittävät suot 10 Vesistöjen lähimetsät
LisätiedotStrategian eväät soiden ennallistamiseen
Strategian eväät soiden ennallistamiseen Kaisu Aapala SYKE, LBD Suo- ja turvemaiden strategia - Suoseuran seminaari 23.3.2011, Säätytalo, Helsinki Kaisu Aapala ENNALLISTAMINEN - MITÄ JA MIKSI? Lähtökohtana
LisätiedotMetsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.
Metsätalous ja vesiensuojelu Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. 1 Uuronluoma Hukanluoma Kärkiluoma Riitaluoma Lohiluoma
LisätiedotYhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan
Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen
LisätiedotYleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön
Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Samuli Joensuu Lapua 12.11.2013 Sisältö Metsätalouden kuormitusvaikutuksista Muuttuva lainsäädäntö ja sen merkitys metsätalouden
LisätiedotMETSO-ohjelma ja pysyvä suojelu
METSO-ohjelma ja pysyvä suojelu Pysyvä suojelu Kohteen arviointi Alueen rajaus yhdessä maanomistajan kanssa Puuston määrän arviointi Luontoarvojen arviointi valintaperusteet, rakennepiirteet lahopuusto,
LisätiedotKEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
LisätiedotMetsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa
Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Kehityspäällikkö, Yritysyhteistyö Kati Malmelin Metsäasiantuntija Panu Kunttu WWF/Päivi Rosqvist Metsäluonnon monimuotoisuus Metsäluonnon monimuotoisuudella
LisätiedotSuot ja ojitusalueiden ennallistaminen
Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suomi on maailman soisimpia maita. Suot peittävät kolmasosan maapinta-alasta alasta mitä moninaisimpina suo- tyyppeinä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua
LisätiedotValtion talousmetsien luonnonhoidon kehittäminen. 9.11.2011 Jussi Päivinen Metsähallitus, luontopalvelut
Valtion talousmetsien luonnonhoidon kehittäminen 9.11.2011 Jussi Päivinen Metsähallitus, luontopalvelut Metsähallituksen metsätalouden ympäristöopas Ympäristöoppaan rakenne noudattelee osin edellisen oppaan
LisätiedotLounais-Suomen luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020
luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 3 1.1 Toteutusohjelman laadinta... 3 1.2 Taustaa luonnonhoidolle... 3 2 Lounais-Suomen metsäluonnon erityispiirteet... 5 2.1 Vahvuudet
LisätiedotRiista metsätalouden metsänhoito-ohjeissa
Riista metsätalouden metsänhoito-ohjeissa Riistapäivät 23.1.2013 Antti Otsamo Kehitys- ja ympäristöpäällikkö, MMT Metsätalous Metsähallituksen alueet 1/3 Suomea Metsämaat talouskäytön piirissä 3.6 milj.
LisätiedotYhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry
Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry 18.4.2012 Hydrologinen kierto Kuivatuksen tarve Suomessa kuivatus on peltoviljelyn edellytys -tiiviit maalajit -tasainen maasto -hydrologiset
LisätiedotLuonnonhoito ja monimuotoinen metsä
Luonnonhoito ja monimuotoinen metsä Luonnonhoito on osa vastuullista metsätaloutta Julkaisija: maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö Kustantaja: Metsäkustannus Oy Taitto: Susanna Appel Kuvat:
LisätiedotOPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä
OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 20.6.2012, Luonnonmukainen peruskunnostus miniseminaari, Suomen ympäristökeskus Sivu 1 25.6.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen
LisätiedotPEFC-vaatimukset: Luontokohteet, kulotus ja metsänkäyttöilmoitus. Webinaari Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio
PEFC-vaatimukset: Luontokohteet, kulotus ja metsänkäyttöilmoitus Webinaari 21.8.2018 Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio Esityksen rakenne Käsittely kriteereittäin PEFC-kriteerin sisältö pääpiirteissään
LisätiedotSoidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014
Soidensuojelun täydennys- ohjelma osana soiden kestävää käy5öä Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Valtakunnallisia arvioita suoluonnon /lasta Kaikkien luontodirekdivin
LisätiedotMetsästäjä-maanomistaja luonnonsuojelijana. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj.
Metsästäjä-maanomistaja luonnonsuojelijana Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Sisältö Kannattaako suojelu? METSO ja metsänhoito Vesiensuojelu Maakunnalliset luontopuistot uusi suojelualueluokka
Lisätiedot