Kansalaisraadit osana uutta paikallisuutta

Transkriptio

1 Kansalaisraadit osana uutta paikallisuutta Suomen Setlementtiliitto ry:n Uusi paikallisuus -hankkeen toteuttamien kansalaisraatien ulkoinen arviointi Harri Raisio ja Juha Lindell 4/2013

2 2 Sisällysluettelo Tiivistelmä 3 1. Johdanto 4 2. Uusi paikallisuus ja keskusteleva demokratia Demokratia uudessa paikallisuudessa Keskustelevan demokratian mahdollisuudet ja haasteet Keskustelevan demokratian toimintamallit Uusi paikallisuus -hankkeen toteuttamat kansalaisraadit Vaasan Palosaaren kansalaisraati Tampereen Hervannan kansalaisraati Kemijärven ensimmäinen kansalaisraati Kemijärven toinen kansalaisraati Ulkoisen arvioinnin toteutus Arvioinnin tavoitteet Arviointiasetelma, aineistot ja menetelmät Arviointitulokset Edustavuus Laadukas keskustelu Vaikuttavuus Toteutettujen kansalaisraatien vaikuttavuus suhteessa päätöksentekoon Millainen vaikuttavuus kansalaisraadeilla tulisi olla ja kuinka sitä tulisi 36 seurata? Tulisiko kansalaisraateja toteuttaa myös jatkossa? Kenen vastuulla kansalaisraatien toteutus on? Johtopäätökset ja suositukset 43 Liitteet 49 Kirjallisuusluettelo 54

3 3 Tiivistelmä Tämän ulkoisen arvioinnin kohteena ovat Uusi paikallisuus -hankkeen Vaasan Palosaarella, Tampereen Hervannassa ja Kemijärvellä toteuttamat neljä kansalaisraatia. Nämä kansalaisraadit tavoittelivat keskustelevan demokratian ihannetta, ts. niiden kautta pyrittiin laaja-alaiseen ja monipuoliseen julkiseen keskusteluun, harkintaan ja punnintaan kulloinkin käsiteltävänä olleesta paikallisesta kysymyksestä. Kansalaisraatien onnistuneisuutta ja niiden käyttöarvoa yhtenä lähidemokratian toimintamalleista arvioitiin monitahoarvioinnin kautta. Arvioinnin keskeisinä tuloksina voidaan nostaa esiin seuraavat: Kansalaisraadit vastaavat moniin lähidemokratian kehittämiseen liittyviin haasteisiin. Erityinen tilaus kansalaisraadeille on kuntaliitosten jälkeisessä Suomessa. Uusi paikallisuus -hankkeen toteuttamien kansalaisraatien voidaan todeta onnistuneen suhteellisen hyvin, erityisesti kun otetaan huomioon se, että hanke toteutti kansalaisraateja ensimmäistä kertaa. Tulosten ja prosessien voidaan olettaa kehittyvän merkittävällä tavalla tulevissa kansalaisraadeissa. Parhaiten kansalaisraadit onnistuivat laadukkaiden keskusteluiden saavuttamisessa. Suurimmaksi haasteeksi muodostui edustavuuden saavuttaminen. On tärkeää pilotoida ennakkoluulottomasti erilaisia osallitumismalleja ja oppia toistemme kokemuksista. Demokratian kehittämisessä emme kilpaile toistemme kanssa, vaan pyrimme yhteisvoimin kehittämään suomalaista kansalaisyhteiskuntaa vahvemmaksi. Arvioinnin pohjalta esitetyt kehittämissuositukset voidaan tiivistää seuraaviin teemoihin: Kansalaisraatien ja muiden keskustelevan demokratian toimintamallien vakiinnuttaminen Suomessa, esimerkiksi kirjaamalla nämä eri mallit uudistettavaan kuntalakiin ja laatimalla kuntiin osallisuutta käsitteleviä ohjekirjoja. Kansalaisraatien edustavuuden kehittäminen eri toimenpiteiden kautta, esimerkiksi luomalla kuntiin osallistujapoolit. Kansalaisraatiprosessin kehittäminen siten, että vaikuttavuudelle ja sen seurannalle annetaan enemmän painoarvoa, ts. huomioidaan entistä vahvemmin se, että prosessi ei pääty julkilausuman luovuttamiseen päätöksentekijöille. Panostetaan vahvemmin osallisuusmenetelmien koulutukseen Suomessa, erityisesti fasilitaattoreiden ammattitaidon kehittämiseksi.

4 4 1. JOHDANTO Uusi paikallisuus -hanke on suomalaisen kansalaistoiminnan kehittämishanke. Hanketta koordinoi Suomen Setlementtiliitto ry, joka omaa pitkät perinteet paikallista yhteisöllisyyttä edistävässä toiminnassa. Viisivuotista ( ) hanketta rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Hanke on jakautunut edelleen kolmeen osahankkeeseen. Kussakin osahankkeessa keskitytään yhteen paikallisyhteisöön. Nämä paikallisyhteisöt ovat Vaasan Palosaari, Tampereen Hervanta ja Kemijärvi. Hankkeen toiminnan tavoitteena on vahvistaa kansalaisten vaikuttamistaitoja, kehittää kansalaisjärjestöjen välistä yhteistyötä sekä parantaa paikallisyhteisöjen ja kuntien välistä vuorovaikutusta. Ajatus on, että nämä tavoitteet toteutuvat parhaiten kehittämisen tapahtuessa alueen omista lähtökohdista käsin yhteistyössä monialaisen toimijajoukon kanssa. Hankkeen keskiössä on tällöin vahva alueperustainen ja yhteistyöhön pohjautuva toiminta. Uusi paikallisuus -hankkeen konkreettista toimintaa on ollut uusien kansalaisvaikuttamisen mallien pilotointi. Hankkeen voidaankin todeta olevan merkittävänä osana Suomessa alkanutta lähidemokratian ja keskustelevan demokratian yhteensulautumista. Tällä viitataan sellaisten osallistumismallien lisääntymiseen, joilla pyritään laaja-alaiseen ja monipuoliseen julkiseen keskusteluun, harkintaan ja punnintaan kulloinkin käsiteltävänä olevasta paikallisesta tai seudullisesta kysymyksestä. Esimerkkinä tämänkaltaisesta osallisuudesta ovat Uusi paikallisuus -hankkeessa vuosien aikana toteutetut alueperustaiset kansalaisraadit. Hankkeen toteuttamassa neljässä kansalaisraadissa paikallisyhteisöjen asukkaat ovat käsitelleet niin yleisen tason teemoja, kuten kaupunginosien kehittämistä, kuin myös yksityiskohtaisempia asiakysymyksiä, kuten esimerkiksi tuulivoiman rakentamista. Kansalaisraatien kaltaiset demokratiainnovaatiot ovat Suomessa kuitenkin vielä harvinaisia. Tämä tekee niihin liittyvästä arvioinnista erityisen tärkeää. Vain arvioinnin kautta saamme tietoa siitä, kuinka nämä uudet osallisuusmallit sopivat suomalaisen lähidemokratian toimintamalleiksi ja, että kuinka niitä tulisi jatkossa kehittää.

5 5 Tämä raportti sisältää Uusi paikallisuus -hankkeen toteuttaman neljän kansalaisraadin ulkoisen arvioinnin. Arviointi toteutetaan suhteessa keskustelevan demokratian ihanteeseen. Tämä mahdollistaa monipuolisen arvioinnin, jossa kansalaisraateja analysoidaan suhteessa niiden edustavuuteen, keskustelujen laadukkuuteen sekä vaikuttavuuteen. Arvioinnissa tullaan tarkastelemaan keskeisenä asiakohtana sitä, kuinka kansalaisraadin kaltainen demokratiainnovaatio sopii lähidemokratian toimintamallina osaksi suomalaista kansalaisyhteiskuntaa. Arvioinnin tilaajana on Suomen Setlementtiliitto ry. Ulkoisen arvioinnin ovat toteuttaneet HTT Harri Raisio ja HTM Juha Lindell Vaasan yliopistosta. Raisiolla ja Lindellillä on kokemusta yhteensä noin kahdenkymmenen keskustelevan demokratian mukaisen osallistumismallin toteuttamisesta ja mentoroinnista sekä näihin liittyvästä tutkimuksesta. Arviointiraportti rakentuu seuraavasti. Luvussa 2 käsitellään tarkemmin uutta paikallisuutta ja keskustelevaa demokratiaan sen osana. Koska keskusteleva demokratia on Suomessa vielä suhteellisen tuntematon demokratiateoria, on sen läheisempi tarkastelu välttämätöntä. Luvussa 3 esitellään yleisellä tasolla keskustelevan demokratian mukainen kansalaisraatimalli ja yksityiskohtaisella tasolla Uusi paikallisuus -hankkeen toteuttamat neljä kansalaisraatia. Luku 4 sisältää kuvauksen ulkoisen arvioinnin toteutuksesta ja luku 5 varsinaiset arviointitulokset. Lopuksi luvussa 6 esitellään arvioinnin johtopäätökset ja kehittämissuositukset.

6 6 2. UUSI PAIKALLISUUS JA KESKUSTELEVA DEMOKRATIA Uudella paikallisuudella viitataan paikallislähtöiseen yhteiskuntaan, jossa kansalaiset, kansalaisjärjestöt, yritykset ja julkinen sektori tekevät paikkaperustaisesti yhä monipuolistuvampaa yhteistyötä 1. Tämän kaltainen uusi paikallisuus on tulkittavissa kaipuuksi entisaikojen vahvaan yhteisöllisyyteen. Hannu Katajamäki kuvaa kuinka Suomessa hyvinvointi alun perin turvattiin juuri vahvan paikallisuuden ja sen myötä syntyvän yhteisöllisyyden kautta; yhdessä tekemällä ja yhdessä harrastamalla. Vähitellen Suomi alkoi kuitenkin uuden julkisjohtamisen (New Public Management) innoittamana muuntautua kilpailuvaltioksi. Tämän seurauksena paikkaperustainen politiikka sai väistyä tehokkuus- ja taloudellisuus -argumenteilla perustellun keskittämispolitiikan tieltä. Nyt Suomessa uhkakuvana onkin kuntauudistuskeskustelun siivittämänä palveluiden etääntyminen asukkaista ja paikallisyhteisöjen orpoutuminen. Ajatus uudesta paikallisuudesta voidaan tietyiltä osin rinnastaa Isossa-Britanniassa syntyneeseen Big Society -tematiikkaan eli tavoitteeseen siirtyä liian isoksi kasvaneesta ja kalliista suuresta julkisesta sektorista kohti halvempaa suurta yhteiskuntaa 2. Paikallisuus muodostaa tämän suuren yhteiskunnan yhden peruspilarin. Tarkoituksena on siirtää valtaa ylhäältä alaspäin valtionhallinnolta paikallisyhteisöille. Samalla luodaan kansalaisille mahdollisuuksia omaehtoiseen toimintaan omien paikallisyhteisöjensä hyvinvoinnin edistämiseksi. Tähän liittyy keskeisesti yhteistuotannon toimintamalli (Co-production). Yhteistuotannossa paikallisyhteisöjen asukkaat ovat tuottamassa palveluita yhdessä julkisen sektorin, yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa 3. Tätä kautta pyritään yhtäaikaisesti tuottamaan parempia lopputuloksia, että säästämään kustannuksissa. Tämän kaltaista aktiivista kansalaistoimintaa voidaan kutsua tekemisen demokratiaksi, nykyajan talkootoiminnaksi Demokratia uudessa paikallisuudessa Uuden paikallisuuden demokratiaulottuvuutta voidaan havainnollistaa hidas demokratia - vertauskuvan kautta. Susan Clark ja Woden Teachout näkevät hitaan demokratian toimivan pikademokratian vastavoimana 5. Pikademokratiaa kuvastaa nopea ja teknokraattinen päätöksente-

7 7 ko, jossa kommunikaatio päättäjien ja kansalaisten välillä on varsin yksisuuntaista 6. Hitaassa demokratiassa puolestaan tärkeintä on paikalliskonteksti ja kansalaisten viisaudesta ammentaminen. Siinä missä hitausliikkeiden slow food -ilmiö on lisännyt ymmärrystä lähiruuan tuottamisen merkityksestä, on hitaan demokratian ihanteena palauttaa päätöksenteko takaisin paikallisyhteisöihin; muistuttaa ihmisiä toimivan ja voimaannuttavan lähidemokratian merkityksestä. Hitautta ei tule kuitenkaan tulkita päätöksenteon lisääntyneeksi hitaudeksi vaan pikemminkin päätöksenteon lisääntyneeksi viisaudeksi 7. Keskeisenä tausta-ajatuksena on, että hitaan demokratian myötä syntyneet päätökset tulevat olemaan kestävämmällä pohjalla, ts. tavoitteena on sosiaalisesti kestävä kehitys 8 eli kehitys, jossa ihmisten hyvinvointia tullaan siirtämään sukupolvelta toiselle. Hitaan demokratian vankka tieteellinen taustateoria löytyy deliberatiivisen demokratian teoriasta. Suomenkielelle oudohko deliberaatio-sana on saanut syntynsä latinankielen sanasta deliberare, joka tarkoittaa tarkan harkinnan ja punninnan käymistä ennen päätöksentekoa. Usein deliberatiivinen demokratia onkin käännetty harkitsevaksi, keskustelevaksi tai pohdiskelevaksi demokratiaksi 9. Vakiintuneimmaksi käännökseksi näyttää muodostuneen keskusteleva demokratia. Keskustelevassa demokratiassa yhdistyvät arvo ja tosiasia. Demokratialla kuvataan tosiasiaa eli kansanvaltaa. Keskustelu-ulottuvuus voidaan puolestaan nähdä kansanvaltaa arvottavana tekijänä. Keskusteleva demokratia tulee tällöin määritelleeksi demokratian ihanteen uudenlaisella tavalla. Keskustelevan demokratian vahvistuminen Suomessa toisi merkittävän muutoksen tapaamme vaikuttaa yhteiskunnassa. Keskusteluun pohjautuva demokratia saisi vahvempaa jalansijaa nyt vahvasti äänestyskeskeisessä demokratiamallissa 10. Käytännön tasolla tämä tarkoittaisi, että ennen päätöksentekoa myös kansalaisille annettaisiin mahdollisuuksia osallistua laaja-alaiseen julkiseen harkintaan ja punnintaan kulloinkin käsiteltävästä yhteiskunnallisesta kysymyksestä. Kaikki osallistujat saisivat esittää omat kantansa, eikä osallistujien yhteiskunnallinen asema vaikuttaisi keskustelujen kulkuun. Ainut todellinen painoarvo olisi esitettyjen argumenttien ansioilla 11. Olennaista olisi, ettei keskusteleva demokratia jäisi näennäisdemokratian asteelle, vaan tavoitteena olisi todellinen yhteiskunnallinen vaikuttaminen 12.

8 8 On kuitenkin pidettävä mielessä se, että useimpien keskustelevan demokratian tutkijoiden mukaan keskusteleva demokratia ei ole nähtävissä edustuksellisen demokratian vaihtoehdoksi 13. Pikemminkin keskusteleva demokratia voidaan ymmärtää edustuksellista ja suoraa demokratiaa täydentäväksi demokratian malliksi 14. Suhteessa edustukselliseen demokratiaan keskustelevan demokratian toimintamallit antavat ihmisille enemmän kuin vain yhden äänen 15 eli vaikuttamismahdollisuuden myös vaalien välillä. Suhteessa suoran demokratian prosesseihin, kuten kansalaisaloitteen kaltaisiin malleihin, keskusteleva demokratia lisää mahdollisuutta laaja-alaiseen julkiseen harkintaan ja punnintaan. Tämä vähentää suoran demokratian mahdollisuutta ajautua yhden asian liikkeisiin ja yhteisen hyvän unohtamiseen 16. Suomessa on nähtävissä viitteitä keskustelevaa demokratiaa eteenpäin vievän deliberatiivisen käänteen 17 alkamisesta. Merkkejä ovat viime vuosien laaja-alainen kansalaisraatien 18 ja muiden keskustelevan demokratian mallien 19 toteuttaminen, ministeriöiden kiinnostuksen kasvu keskustelevan demokratian mahdollisuuksiin 20 sekä Deliberatiivisen demokratian instituutti ry:n perustaminen 21. Vaikkakin keskustelevan demokratian merkit ovat näkyvissä vahvimmin juuri lähidemokratian tasolla, on ministeriöiden kiinnostus ja kansallisen yhdistyksen perustaminen luonut mahdollisuuden käänteen laajentumiselle myös koko yhteiskunnan tasolle Keskustelevan demokratian mahdollisuudet ja haasteet Keskustelevalle demokratialle on määritelty teoriassa monia mahdollisuuksia (ks. taulukko 1). Viime vuosikymmeninä nämä ovat saaneet tuekseen vahvaa empiiristä näyttöä. Keskustelevan demokratian mahdollisuuksista yksi useimmin esille nostetuista on sen oletettu kyky vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa. Ihanteellisesti keskustelevan demokratian kautta kyettäisiin torjumaan monia kansalaisyhteiskunnan negatiivisia ilmiöitä, kuten kansalaisyhteiskunnan murenemista, kansalaisosallistumisen vähenemistä ja kansalaistaitojen heikentymistä 23. Keskusteleva demokratia mahdollistaisi kansalaisten demokratiataitojen ja erityisesti demokraattisen mielikuvituksen kasvattamisen. Se myös rakentaisi yhteisöllisyyttä ja vahvempaa sosiaalista pääomaa sekä katalysoisi kansalaisaktiivisuutta 24.

9 9 MAHDOLLISUUDET Aktiivisemman kansalaisyhteiskunnan rakentuminen Päätöksenteon legitimiteetin eli hyväksyttävyyden kasvaminen Parempien päätösten aikaansaaminen Ihmisten välisten empatiaongelmien väheneminen Näkemysten fokusoituminen yhteiseen hyvään HAASTEET Aidon edustavuuden saavuttaminen Laadukkaan keskustelun aikaansaaminen Vaikuttavuuden varmistaminen Siirtyminen kokeiluista pysyviin toimintamalleihin Toimintamallien integriteetin eli eheyden säilyttäminen Taulukko 1. Keskustelevan demokratian mahdollisuudet ja haasteet Keskusteleva demokratia tulee myös lisänneeksi yhteiskunnallisten päätösten legitimiteettiä eli hyväksyttävyyttä. Legitimiteetti lisääntyy, koska keskustelevan demokratian prosessien myötä päätökset tai ratkaisuvaihtoehdot perustuvat tasa-arvoisten ihmisten harkittuun ja punnittuun keskusteluun 25. Oletuksena on, että osallistujat pystyvät perustelemaan näkökantansa niin, että ne voidaan hyväksyä oikeutetuiksi, vaikka kaikki osallistujat eivät olisikaan samaa mieltä. Kaikki osallistujat, mahdollisesta erimielisyydestä huolimatta, hyväksyisivät tällöin lopputuloksen oikeudenmukaisena ja perusteltuna. Keskusteleva demokratia paitsi lisää päätöksenteon legitimiteettiä, se myös saattaa tuottaa parempia päätöksiä keskeisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin 26. Tässä tapauksessa päätösten paremmuudella tarkoitetaan päätösten lisääntynyttä rationaalisuutta sekä responssivisuutta eli vastaavuutta ihmisten todellisiin tarpeisiin. Tämä näyttäytyy erityisesti tietoisuuden kasvuna käsiteltävistä asioista. Nyky-yhteiskuntamme yksi suurimmista uhkista on välinpitämättömyyden lisääntyminen. Kyösti Pekosen sanoin Suurin uhka piilee unohtamisessa ja siinä, ettei tarvitse välittää 27. Ihmisten väliset empatiaongelmat muodostuvat, koska ihmisten todellisuus muotoutuu helposti yksipuoliseksi, jolloin eriävät näkemykset jäävät vain taustameluksi. Empiirinen tutkimus osoittaa, että keskustelevan demokratian toimintamallit kykenevät vähentämään ihmisten välisiä empatiaongelmia ja ennakkoluuloja 28. Osallistujat oppivat ymmärtämään toisten ihmisten näkökulmia käsiteltäviin asioihin, vaikka ne eroaisivat omista näkökulmista. Lisäksi keskusteleva demokratia lisää ihmisten ymmärrystä siitä, mikä olisi parasta meille kaikille 29. Keskustelevassa demokratiassa tavoitellaan yhteistä hyvää, perusteltujen ja monipuolisten argumenttien varassa. Oletuksena

10 10 on, että vain sellaiset argumentit selviytyvät keskusteluissa, jotka tulevat laajasti hyväksytyiksi. Vahvasti itseintressistä kumpuavat argumentit eivät ole helposti perusteltavissa toisille. Keskustelevaan demokratiaan liittyy myös lukuisia haasteita. Näistä vaikeimmaksi muodostuu aidon edustavuuden saavuttaminen. Tavoitteena on mahdollistaa kaikkien yhdenvertainen osallistuminen. Edustavuuden varmistamiseksi tulee tehdä huomattavasti enemmän töitä kuin monissa muissa osallistumisen malleissa, kuten esimerkiksi perinteisissä kuntalaiskuulemisissa. Pelkillä lehti-ilmoituksilla markkinoidut tapahtumat eivät tuota edustavaa osallistujajoukkoa. Lehtiilmoitukset tavoittavat mitä todennäköisimmin vain ne, jotka muutoinkin osallistuvat ja ovat aktiivisia 30. Erityisen tärkeää on pyrkiä ottamaan huomioon ihmisryhmät, jotka ovat jääneet sekä osallistumisen, että laajemminkin yhteiskunnan ulkopuolelle 31. Tähän liittyy haasteena myös se, kuinka poliittiseen ja taloudelliseen asemaan kytkeytyvä vallankäyttö voitaisiin sulkea osallistumisen ulkopuolelle eli kuinka voitaisiin taata keskustelijoiden tasa-arvo. Keskustelevan demokratian mukainen toiminta edellyttää sitä, ettei tiettyjen ihmisten argumenteilla olisi enemmän painoarvoa kuin toisten 32. Tämänkaltainen vallankäyttö on osa inhimillistä toimintaa, mutta sen haittoja voidaan kuitenkin pienentää. Erityisesti koulutettujen ja kokeneiden fasilitaattoreiden eli ryhmänvetäjien merkitys on suuri. Myös vaikuttavuus nousee keskustelevan demokratian keskeiseksi haasteeksi. Kysymys on siitä, kuinka varmistetaan se, ettei keskustelevasta demokratiasta tule vain näennäisdemokratiaa. Tämä on merkittävä uhkakuva, jonka tuleminen todeksi lisäisi vain ihmisten kyynisyyttä kansalaisosallistumista kohtaan 33. Tähän liittyen ongelmana on, että keskustelevan demokratian toimintamallit ovat pääasiassa yksittäisten järjestöjen ja yliopistojen tutkimuslaitosten järjestämiä. Keskusteleva demokratian onkin vielä kaukana jatkuvasta hallinnon tavasta, ts. pysyvästä julkishallinnon toimintamallista 34. Lopuksi on syytä nostaa esiin keskustelevan demokratian toimintamallien integriteetin eli eheyden merkitys. Keskustelevan demokratian teoreetikot ovat määritelleet tarkat periaatteet keskustelevan demokratian toiminnalle. Kansainvälisesti on olemassa useita esimerkkejä, joissa pienikin poikkeama näistä periaatteista on johtanut koko prosessin ja sen lopputuloksen kyseenalaistamiseen. Näitä poikkeamia ovat olleet esimerkiksi osallistujien epätasainen edustavuus, johdat-

11 11 televa informaatio käsiteltävästä asiasta, tietyn sidosryhmän korostunut rooli prosessin suunnittelussa ja ylipäätään prosessin manipulointi tavalla tai toisella 35. Toteutettaessa keskustelevan demokratian toimintamalleja, tulee näihin seikkoihin kiinnittää erityistä huomiota Keskustelevan demokratian toimintamallit Keskustelevan demokratian teorian rinnalla on kehittynyt suuri määrä erilaisia käytännön toimintamalleja. Näistä käytetään yleisesti nimitystä mini-public 36, jolla viitataan siihen, että toimintamalli muodostaa yhteiskunnan pienoiskoossa. Keskusteleva demokratia on nähtävissä sateenvarjokäsitteeksi, joka pitää sisällä nämä kaikki lukuisat erilaiset mallit 37. Esimerkkejä näistä osallistumismalleista on olemassa monia 38. Lähimmät esimerkit löytyvät Tanskan konsensuskonferensseista ja Saksan suunnittelusoluista. Brasiliassa on kehitetty osallistavan budjetoinnin malli. Yhdysvalloista peräisin ovat puolestaan kansalaisraadit, harkintaan ja punnintaan pohjautuvat mielipidemittaukset sekä 2000-luvun kuntalaiskuulemiset. Vaikkakin näiden kesto (yhdestä päivästä jopa viikkoon) ja osallistujien määrä (tusinasta osallistujasta jopa tuhansiin osallistujiin) eroavat, yhdistää näitä malleja edellä esitetyt tavoitteet osallistujien kattavuudesta, keskusteluiden laadukkuudesta sekä vaikuttavuuden vahvistamisesta. Keskustelevan demokratian toimintamallit tavoittelevat keskustelevan demokratian ideaalia, ts. ne ovat vahvasti strukturoituja 39. Ne pyrkivät ensinnäkin kattavuuteen eli siihen, että keskustelevan demokratian prosessit olisivat mahdollisimman edustavia suhteessa koko väestöön. Toisekseen tavoitteena on keskusteluiden laadukkuus. Osallistujilla on tällöin mahdollisuus käsitellä keskustelun kohteena olevaa teemaa syvällisesti, harkiten ja punniten. Kolmanneksi keskustelevan demokratian tutkijat nostavat esiin vaikuttavuuden tavoitteen. Osallistumisella tulisi olla todennettu vaikutus yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Edellä esitettyjen keskustelevan demokratian periaatteiden toteuttaminen ei ole vaivatonta. Olosuhteet näiden toteutumiselle syntyvät vain harvoin itsestään. Kärjistettynä voidaan esittää, että esimerkiksi perinteiset kuntalaiskuulemiset ovat tuskin koskaan osallistujiltaan kattavia, keskusteluiltaan laadukkaita ja päätöksentekoon vaikuttavia. Päinvastoin voidaan esittää, että näihin

12 12 osallistuvat usein samat aktiiviset ihmiset, jotka esittävät etukäteen valmisteltuja puheenvuoroja. Tilaisuuteen ei synny tällöin aitoa dialogia. Pahimmassa tapauksessa päätökset on jo tehty valmiiksi, jolloin kuulemistilaisuus on todellisuudessa vain näennäisdemokratiaa. Keskustelevan demokratian toimintamallit pyrkivät poispäin tästä kuulemistilaisuuksien traditiosta luomalla olosuhteet kaikkien osallistumiselle sekä aidon keskustelun ja vaikuttamisen synnylle.

13 13 3. UUSI PAIKALLISUUS -HANKKEEN TOTEUTTAMAT KANSALAISRAADIT Tämän ulkoisen arvioinnin kohteena on kansalaisraati (Citizens Jury), joka on yksi keskeisimmistä keskustelevan demokratian toimintamalleista. Kansalaisraati on kehittynyt aluksi erillään keskustelevan demokratian teoriasta ja vasta myöhemmässä vaiheessa alkanut kehittyä osana keskustelevan demokratian toimintamalleja 40. Kansalaisraadin kehittäjänä tunnetaan yhdysvaltalainen Ned Crosby. Crosby kehitti kansalaisraadin 1970-luvun alkupuolella tavoitteenaan löytää tehokas ja vaikuttava tapa osallistaa kansalaiset yhteiskunnallisten asioiden käsittelyyn. Hän näki silloiset, vielä tänäkin päivänä vallalla olevat, kansalaisosallistumisen muodot puutteellisina. Pelkästään painostusryhmien ja aktiivisten henkilöiden kuuleminen tai gallupit eivät hänen mukaansa kerro päätöksentekijöille todellista kansan mielipidettä. Sen sijaan hän oletti, että kansalaisraadin avulla kansalaisille voidaan tarjota mahdollisuus aidosti perehtyä yhteiskunnallisiin asioihin. Vasta tämän perehtymisen myötä syntyisi näkemys siitä, mitä kansalaiset todella ajattelevat. Kansalaisraadin esikuvana toimivat amerikkalaisten tuomioistuinten valamiehistöt, jossa valamiehet todistusaineiston kuulemisen ja punnitun keskustelun jälkeen päätyvät esittämään tuomionsa. Samoin kansalaisraadissa joukko ihmisiä kokoontuu yhteen käsittelemään heille annettua ongelmakysymystä. He tenttaavat kansalaisraadissa käsiteltävän teeman kannalta relevantteja asiantuntijoita, käyvät keskenään monipuolista keskustelua ja vasta tämän jälkeen esittävät julkisesti johtopäätöksensä. Keskeinen ero valamiehistön ja kansalaisraadin välillä on kuitenkin se, että kansalaisraadissa ei tuomita ketään vaan muodostetaan valistunut näkemys esimerkiksi toimenpide-ehdotusten muodossa kulloinkin käsiteltävänä olevaan yhteiskunnalliseen asiaan 41. Kansalaisraateja on toteutettu maailmalla jo satoja. Tämän mittavan kehitystyön myötä kansalaisraatien perustaksi on muodostunut seitsemän keskeistä toimintaperiaatetta 42. Ensinnäkin kansalaisraadissa kootaan yhteen ositetulla satunnaisotannalla luotu pienoiskokoinen yhteiskunta. Laadukkaan keskustelun mahdollistavaksi kooksi on nähty noin henkilöä. Kolmanneksi osallistujat saavat käyttöönsä korkealaatuista informaatiota. Kansalaisraadissa keskeisiä toimijoita ovat fasilitaattorit, jotka varmistavat suojaisan keskusteluilmapiirin synnyn. Osallistujien joh-

14 14 dattelua ja ulkopuolista manipulointia vältetään kaikin tavoin. Lisäksi taataan, että agenda ja kuulemiset ovat tasapuolisia. Lopuksi varmistetaan se, että kansalaisraadilla on riittävästi aikaa toimia, keskimäärin noin kolme päivää. Kansalaisraadin aikana osallistujat käyvät keskusteluja fasilitaattoreiden johdolla, saavat monipuolista tietoa asiantuntijoilta sekä lopuksi laativat kansalaisraadin yhteisen julkilausuman. Kansalaisraadin toteuttamisen prosessi on kuvattu yksityiskohtaisesti Harri Raision ja Pirkko Vartiaisen kirjoittamassa open-access -muodossa julkaistussa kansalaisraatioppaassa 43. Uusi paikallisuus -hankkeen toteuttamat kansalaisraadit pyrittiin toteuttamaan edelle esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Tavoitteena oli siis säilyttää tämän osallistumismenetelmän integriteetti. Esittelemme seuraavaksi nämä neljä kansalaisraatia. Kuvaamme kunkin kansalaisraadin osalta kansalaisraadin teeman, osallistujien rekrytoinnin, päivien rakenteen sekä julkilausuman sisällön. Yhteenveto kansalaisraadeista on esitetty taulukossa 2. Palosaaren kansalaisraati Hervannan kansalaisraati Kemijärven 1. kansalaisraati Kemijärven 2. kansalaisraati Teema Tulevaisuuden Palosaari millaisessa kaupunginosassa haluan Hyvä tulevaisuus Hervannassa niin nuorille kuin vanhoillekin Kuinka Kemijärven kunta voi edistää kehitysvammaisten aikuisten Miten tuulivoimaan pitäisi Kemijärvellä suhtautua? asua? mahdollisuutta täysivaltaiseen kuntalaisuuteen? Ajankohta ja ja Ilmoittautuneita Osallistuneita Julkilausuma 8 esitystä Palosaaren kehittämiseksi 11 esitystä Hervannan kehittämiseksi 6 laajaa esitystä kehitysvammaisten aseman parantamiseksi 4 esitystä tuulivoiman rakentamisesta Taulukko 2. Yhteenveto neljästä toteutetusta kansalaisraadista.

15 Vaasan Palosaaren kansalaisraati Uusi paikallisuus -hankkeen ensimmäinen kansalaisraati toteutettiin Vaasan Palosaaren kaupunginosassa. Palosaari on noin asukkaan muodostama paikallisyhteisö, joka omaa vahvan historian entisenä työläiskaupunginosana. Vuosikymmenten aikana Palosaari on käynyt läpi merkittävän muutoksen ja on nykyisin muun muassa useiden korkeakoulujen sijaintipaikka. Palosaaren kansalaisraadin suunnittelua varten muodostettiin kuudesta henkilöstä koostuva ohjausryhmä. Ohjausryhmän tehtävä on antaa kansalaisraadin toteuttajille neuvoja merkittävissä asioissa, kuten kuultavien asiantuntijoiden valinnoissa ja käsiteltävän asian määrittelemisessä. Palosaaren kansalaisraadin ohjausryhmän jäsenistä kolme oli osahankkeen ohjausryhmästä ja kolme Vaasan kaupungin kaavoituksesta. Kansalaisraadissa käsiteltävän kysymyksen oli alun perin tarkoitus koskea kaavatyöskentelyä. Ohjausryhmässä käsiteltäväksi kysymykseksi muodostui kuitenkin laajempi asiakokonaisuus: Tulevaisuuden Palosaari millaisessa kaupunginosassa haluan asua?. Palosaaren kansalaisraatia markkinoitiin laajasti. Kansalaisraatiin ilmoittautumisesta uutisoitiin paikallisissa sanomalehdissä, ilmaisjakelulehdissä sekä paikallisradiossa. Kansalaisraatimainoksia levitettiin lisäksi kauppojen ja oppilaitosten ilmoitustauluille. Mainoksia jaettiin myös suoraan Palosaaren asukkaiden postilaatikoihin. Markkinoinnista huolimatta raatiin ilmoittautui vain 19 asukasta. Tavoitteena oli 20 asukasta, jolloin kaikki 19 tulivat valituiksi kansalaisraadin osallistujiksi. Heistä lopulta 16 osallistui raatipäiviin. Kansalaisraadin tavoiteltu ja toteutunut kokoonpano on kuvattuna taulukossa 3. Palosaaren kansalaisraati toteutettiin neljänä arki-iltana, ja Raatipäivien sisältö on kuvattuna kokonaisuudessaan liitteessä 1. Ensimmäinen raatipäivä koostui osallistujien tutustumisesta ja kysymysten laadinnasta toisena päivänä tentattavalle asiantuntijapaneelille. Toisena raatipäivänä raatiin osallistuneet kuulivat ja tenttasivat yhteensä kuutta kansalaisraadin teeman kannalta relevanttia asiantuntijaa. Kolmas ja neljäs päivä koostuivat ohjatuista pienryhmäkeskusteluista ja kansalaisraadin julkilausuman laadinnasta. Pienryhmäkeskustelut tapahtuivat kahdessa pienryhmässä, joissa molemmissa toimi kaksi fasilitaattoria, toinen pääasiallisena ryhmänvetäjänä ja toinen kirjurina.

16 16 Palosaaren kansalaisraadin julkilausuma tuli sisältämään yhteensä kahdeksan esitystä Palosaaren kehittämiseksi. Nämä liittyivät muun muassa terveyspalveluiden kehittämiseen, katujen kunnossapitoon, kaupunginosan kannalta relevantin Mansikkasaaren kaavoitukseen sekä kaupunginosassa järjestettävien tapahtumien lisäämiseen. Raatilaiset esittelivät julkilausuman Vaasan kaupungin hallintotalon valtuustosalissa järjestetyssä erillisessä tiedotustilaisuudessa Demografiset tekijät Vaihtoehdot Tavoite (20) Toteutunut (16) Ikä yli Sukupuoli Nainen Mies Asuinpaikka Vikinga Muu Palosaari Äidinkieli Suomi Ruotsi Muu Koulutus Työllisyystilanne Yhdistysaktiivisuus Peruskoulu Keskiaste Ylioppilas Yliopistotutkinto Työssä Työtön Opiskelija Eläkeläinen Muu Kyllä Ei Taulukko 3. Palosaaren kansalaisraadin kokoonpano Tampereen Hervannan kansalaisraati Yli asukkaan monikulttuurinen Hervanta on Tampereen suurimpia kaupunginosia. Hervannan kansalaisraadin ohjausryhmässä pyrittiin huomiomaan kaupunginosan moninaisuus. Oh-

17 17 jausryhmä muodostui viidestä jäsenestä. He edustivat muun muassa Hervannassa sijaitsevaa Tampereen teknillistä yliopistoa, kaupungin nuorisotyötä sekä Hervannassa vahvassa asemassa olevaa maahanmuuttajanäkökulmaa. Hervannan kansalaisraadissa käsiteltävästä teemasta muodostui positiivissävytteinen ja avoin: Hyvä tulevaisuus Hervannassa niin nuorille kuin vanhoillekin. Hervannan kansalaisraadin markkinointiin panostettiin merkittävästi. Palosaaren kansalaisraadin tavoin markkinoinnissa käytettiin niin sanomalehtimainontaa kuin myös mainontaa ilmoitustauluilla. Hervannan monikulttuurisuudesta johtuen mainonnassa käytettiin useita kieliä. Itse kansalaisraati järjestettiin kuitenkin suomen kielellä. Kielitaidon ei kuitenkaan edellytetty olevan täydellistä. Lisäksi erityisenä tavoitteena oli tavoittaa mainosten tavoittamattomissa olevia ihmisiä, kuten lukutaidottomia. Niin Hervannan kuin myös Palosaaren kansalaisraadin osallistujille luvattiin lahjakortit palkkioksi osallistumista. Markkinoinnin myötä Hervannan kansalaisraatiin ilmoittautui 17 henkilöä. Koska 20 henkilön tavoite ei täyttynyt, otettiin kaikki ilmoittautuneet mukaan. Itse raatipäiviin osallistui 14 hervantalaista (ks. taulukko 4). Demografiset tekijät Vaihtoehdot Tavoite (20) Toteutunut (14) Ikä yli Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Muu Koulutus Perusaste Keskiaste Korkeakouluaste Työllisyystilanne Työssä Työtön Opiskelija Eläkeläinen Muu Taulukko 4. Hervannan kansalaisraadin kokoonpano

18 18 Hervannan kansalaisraati kesti neljän arki-illan ajan, ja (ks. liite 2). Raatipäivät vietiin läpi pääosin samalla mallilla kuin Palosaaren kansalaisraadissa. Hervannan kansalaisraadissa panostettiin vahvasti keskustelujen ja asiantuntijatiedon ymmärrettävyyteen, tavoitteen ollessa kaikkien yhtäläinen osallistuminen. Tämä näkyi muun muassa kansalaisraadin neljän fasilitaattorin toiminnassa ja heidän saamassaan koulutuksessa. Lisäksi raatilaisten kuullessa ja tentatessa kansalaisraadin kuutta asiantuntijaa, oli paikalla kurdinkielinen tulkki. Hervannan kansalaisraadin julkilausuma jakautui kolmen eri teeman alle: 1. paikat ja ympäristö, 2. päätöksenteko sekä 3. palvelut, tapahtumat ja vapaa-ajan toiminta. Toimenpide-ehdotuksia tuli yhteensä 11 kappaletta. Näitä olivat esimerkiksi luontopolkujen ympäristön kohentaminen talkootoiminnalla, sosiaalitoimiston palauttaminen Hervantaan, budjetti- ja päätösvaltaa omaavan Hervannan kaupunginosatoimikunnan perustaminen sekä maksuttoman harrastus- ja kurssitoiminnan lisääminen Hervannassa. Ehdotukset olivat suhteellisen yksityiskohtaisia sekä perusteltuja ja ne sisälsivät ajatuksia siitä, kuinka niitä voitaisiin viedä käytännössä eteenpäin. Hervannan kansalaisraadin tiedotustilaisuus järjestettiin Hervannan kirjastossa. Erityispiirteenä tilaisuudessa käytettiin kuvatulkkausta selkeyttämään kansalaisraadin julkilausuman toimenpideehdotuksia kaikille kuulijoille Kemijärven ensimmäinen kansalaisraati Yli 8000 asukkaan Kemijärvi on Suomen pohjoisin kaupunki. Kemijärvellä on toteutettu jo kaksi kansalaisraatia. Näistä ensimmäinen erosi teemaltaan merkittävästi edellä esitetyistä kahdesta kaupunginosakehittämiseen fokusoituneesta kansalaisraadista. Kemijärven ensimmäisen kansalaisraadin teema fokusoitui konkreettiseksi kysymyksenasetteluksi siitä, Kuinka Kemijärven kunta voi edistää kehitysvammaisten aikuisten mahdollisuutta täysivaltaiseen kuntalaisuuteen?. Erityisenä tavoitteenaan kansalaisraadilla oli saada kehitysvammaisten ääni kuuluviin. Kansalaisraadin järjestelyissä auttoi Kemijärven kehitysvammaisten tuki ry sekä Toimintakeskus. Kansalaisraadin ohjausryhmässä toimi neljä henkilöä, muun muassa Kemijärven vanhus- ja vammaispalvelujohtaja sekä kehitysvammaisten tuki ry:n puheenjohtaja.

19 19 Kansalaisraatia markkinoitiin sosiaalisen median, lehti-ilmoitusten, julisteiden sekä rekrytointitilaisuuksien kautta. Kansalaisraadin teeman vuoksi tavoitteena oli osallistaa myös kehitysvammaisia henkilöitä ja heidän omaisiaan. Ilmoittautumislomake esimerkiksi postitettiin suoraan kehitysvammaisten tukiyhdistyksen jäsenille. Raatiin osallistui yhteensä 17 henkilöä, joista viidellä oli kehitysvamma (ks. taulukko 5). Demografiset tekijät Vaihtoehdot Tavoite (20) Toteutunut (17) Ikä yli Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Muu Koulutus Peruskoulu Keskiaste Ylioppilas Yliopistotutkinto Kehitysvammaiset henkilöt ilman tutkintoa Työllisyystilanne Työssä Työtön Opiskelija Eläkeläinen Muu (4 kehitysvammaista henkilöä) Taulukko 5. Kemijärven ensimmäisen kansalaisraadin kokoonpano (5 kehitysvammaista henkilöä) Kemijärven ensimmäinen kansalaisraati oli alun perin suunniteltu kolmipäiväiseksi. Ilmoittautumisten vähyydestä johtuen kansalaisraati muutettiin kaksipäiväiseksi, jolloin myös ilmoittautuneiden määrä tuli kasvaneeksi. Tuntimäärältään kansalaisraati on kuitenkin suhteutettavissa Palosaaren ja Hervannan kansalaisraateihin. Kansalaisraati järjestettiin klo ja klo (ks. liite 3). Kemijärven ensimmäisessä kansalaisraadissa käytettiin

20 20 kahta fasilitaattoria. Raatilaiset kuulivat ja tenttasivat neljää kansalaisraadin teeman kannalta relevanttia asiantuntijaa. Julkilausumassaan kansalaisraadin osallistujat esittelivät kuusi laajaa kokonaisuutta. Näitä olivat muun muassa ajatukset erilaisuuden hyväksymisestä, vapaaehtoistoiminnan lisäämisestä sekä henkilökohtaisten avustajien palkkaamisesta. Kemijärven ensimmäisessä kansalaisraadissa ei järjestetty erillistä tiedotustilaisuutta, vaan kansalaisraadin julkilausuma luovutettiin Kemijärven kaupunginvaltuustolle pidetyn valtuustokokouksen aluksi Kemijärven toinen kansalaisraati Ensimmäisestä Kemijärven kansalaisraadista saatujen positiivisten kokemusten kautta Kemijärvellä alettiin suunnitella nopeasti toista kansalaisraatia. Toteutuksen taustalla oli alueella merkittävää huomiota herättänyt tuulivoimaloiden rakentamisen teema. Kansalaisraadin ohjausryhmä koostui viidestä henkilöstä, muun muassa geodeetista ja kaupunginvaltuutetusta. Kansalaisraadissa käsiteltäväksi kysymykseksi muodostui: Miten tuulivoimaloihin pitäisi Kemijärvellä suhtautua?. Laaja-alaisen markkinoinnin jälkeen Kemijärven toiseen kansalaisraatiin ilmoittautui 16 kemijärveläistä. Heistä 12 osallistui itse raatipäiviin (ks. taulukko 6). Kansalaisraati toteutettiin kolmen päivän aikana, (ks. liite 4). Ensimmäinen päivä koostui toisiin tutustumisesta sekä asiantuntijoille esitettävien kysymysten pohdinnasta. Toisena päivänä osallistujat kuulivat ja tenttasivat asiantuntijoita. Kolmas päivä sisälsi kansalaisraadin julkilausuman laadinnan. Kansalaisraadissa toimi kaksi fasilitaattoria sekä viisi asiantuntijaa. Kansalaisraadin julkilausuma sisälsi neljä näkemystä Kemijärven tuulivoimaloiden rakentamisesta. Yksi näistä korosti itse tuulivoimaloiden rakentamiseen liittyvän päätöksentekoprosessin avoimuutta. Raatilaiset näkivät tärkeäksi, että kuntalaiset saisivat hyvissä ajoin tietoa, joka olisi ymmärrettävässä muodossa. Kansalaisraati otti myös kantaa tuulivoimaloiden sijoituspaikkoihin.

21 21 Julkilausuma luovutettiin Kemijärven valtuustoryhmien puheenjohtajille ja viranhaltijoille kaupungin valtuustosalissa Demografiset tekijät Vaihtoehdot Tavoite (20) Toteutunut (12) Ikä yli Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Muu Koulutus Peruskoulu Keskiaste Ylioppilas Yliopistotutkinto Työllisyystilanne Työssä Työtön Opiskelija Eläkeläinen Muu Taulukko 6. Kemijärven toisen kansalaisraadin kokoonpano

22 22 4. ULKOISEN ARVIOINNIN TOTEUTUS Uusi paikallisuus -hankkeen toteuttamien kansalaisraatien arviointi tehtiin tammikuun 2013 ja maaliskuun 2013 välisenä aikana. Arvioinnin työpanoksesta vastasivat kaksi asiantuntijaa, joilla on yhdessä vahva kokemus keskustelevan demokratian toimintamallien toteutuksesta, tutkimuksesta ja arvioinnista. Molemmat heistä ovat olleet mukana Uusi paikallisuus -hankkeen toiminnassa pääosin mentorin rooleissa jolloin heille on muodostunut tavanomaista syvempi näkemys arvioitavasta kohteesta. Arvioinnin lähtökohdista sovittiin yhdessä tilaajan edustajan kanssa heti arviointiprosessin aluksi Arvioinnin tavoitteet Arvioinnille on määritelty kolmenlaiset tavoitteet: 1. Arvioida sitä, kuinka onnistuneita toteutetut kansalaisraadit ovat suhteessa keskustelevan demokratian ihanteeseen. 2. Antaa arvio siitä, kuinka kansalaisraadin kaltainen demokratiainnovaatio sopii lähidemokratian toimintamallina osaksi suomalaista kansalaisyhteiskuntaa. 3. Tuottaa kehittämissuosituksia tilaajan ja muiden kansalaisyhteiskunnan toimijoiden käyttöön. Ottaen huomioon kuinka alkuvaiheessa kansalaisraatien kaltaisten toimintamallien toteuttaminen on Suomessa, tulee tavoitteisiin vastaaminen tuottamaan erittäin vahvasti hyödynnettävissä olevaa arviointitietoa tilaajan käyttöön. On kuitenkin syytä muistaa se, että tulokset antavat evidenssiä myös muiden keskustelevan demokratian toimintamallien mahdollisesta käytöstä Suomessa. Tämä siksi, että keskustelevan demokratian toimintamallit jakavat yhtenäiset toimintaperiaatteet. Arvioinnin hyödyt ulottuvat näin pelkkien kansalaisraatien arviointia pidemmälle, ja ovat siten hyvin suuren toimijajoukon hyödynnettävissä.

23 Arviointiasetelma, aineistot ja menetelmät Arviointi toteutetaan monitahoarviointina 44. Kyseessä on monipuolinen arviointikeino, jolla pyritään muodostamaan arvioitavasta kohteesta kattava kokonaiskuva. Keskeistä on avainryhmäinformaation hyödyntäminen arviointiprosessissa. Avainryhmällä tarkoitetaan tässä yhteydessä kansalaisraatien toteuttamisessa mukana olleita keskeisiä toimijoita, erityisesti kansalaisraatien suunnittelijoita, kansalaisraatiin osallistuneita sekä paikallisia luottamushenkilöitä, viranhaltijoita ja yhdistysammattilaisia. Myös arvioinnissa käytettävissä olevan aineiston monipuolisuus muodostaa yhden monitahoarvioinnin lähtökohdista. Kansalaisraatien arvioinnin aineiston muodostavat dokumentti-, kysely- ja haastatteluaineistot. Dokumenttiaineisto koostuu pääasiallisesti Uusi paikallisuus -hankkeen osahankkeiden projektipäälliköiden arvioitsijoille toimittamista dokumenteista. Nämä sisältävät muun muassa, ohjausryhmäkokousten pöytäkirjoja, kansalaisraatien suunnitteluun liittyvää materiaalia, uutisleikkeitä sekä kansalaisraatien loppuraportteja. Kyselyaineisto koostuu projektipäälliköiden keräämästä osallistujapalautteesta. Kyselyaineiston luotettavuutta vähentää jossakin määrin se, että palautetta kerättiin eri kansalaisraadeissa eri aikoihin. Esimerkiksi yhdessä kansalaisraadissa palaute kerättiin viimeisen päivän aluksi, jolloin palautteessa ei ole mukana lainkaan näkemyksiä viimeisen päivän kulusta. Lisäksi kaikki kansalaisraateihin osallistuneet eivät täyttäneet palautelomaketta. Arvioitsijoiden toteuttamat teemahaastattelut muodostavat arvioinnin pääaineiston. Haastatteluaineisto koostuu yhteensä 15 arvioinnin kannalta keskeisen tahon haastattelusta (ks. liite 5). Haastateltuja olivat Uusi paikallisuus -hankkeen johtaja, tiedotus- ja projektisihteeri, osahankkeiden projektipäälliköt ja valtakunnallisen ohjausryhmän sekä osahankkeiden ohjausryhmien puheenjohtajat. Lisäksi kunkin osahankkeen alueelta valittiin haastateltavaksi projektipäälliköiden ehdottamista henkilöistä yksi keskeinen prosessissa mukana ollut luottamushenkilö tai viranhaltija sekä järjestöedustaja. Lyhyin haastatteluista kesti noin 20 minuuttia ja pisin noin 55 minuuttia. Haastattelut litteroitiin analyysia varten. Arviointiaineisto kokonaisuudessaan analysoidaan laadullisin menetelmin.

24 24 Arviointia varten muodostetaan arviointikriteeristö. Kriteeristö pohjautuu jo edellä esitettyyn keskustelevan demokratian ihanteeseen. Tämä on se ihanne, jota kansalaisraatien tulisi tavoitella. Se tulee siten muodostaneeksi luontaisen arviointikriteeristön, joka on kuvattuna taulukossa 7. Kriteeristön kolme elementtiä edustavuus, laadukas keskustelu ja vaikuttavuus käydään luvussa 5 läpi yksitellen, jonka jälkeen arviointi kootaan luvun 6 johtopäätöksissä yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Lisäksi kunkin kriteerin käsittelyn lopuksi esitetään monitahoarvioinnin prosessiin kuuluvia arvolausekkeita. Nämä konkretisoivat arviointitulokset informatiivisiksi kannanotoiksi. Kuviossa 1 on vielä esitettynä arvioinnin kokonaisrakenne. VASTAAVUUS KRITEERI Edustavuus Huono Keskiverto Hyvä Homogeeninen osallistujajoukko Heterogeeninen osallistujajoukko Edustava osallistujajoukko Laadukas keskustelu Yksipuolinen tietoperusta ja toimimaton keskusteludynamiikka Keskinkertainen tietoperusta ja osittain toimiva keskusteludynamiikka Kattava tietoperusta ja toimiva keskusteludynamiikka Vaikuttavuus Julkilausuma jää huomioitta Taulukko 7. Arviointikriteeristö 45. Päättäjät ottavat kantaa julkilausumaan Todennettu vaikutus päätöksentekoon LÄHTÖKOHTA ARVIOINTIKRITEERIT PÄÄASIALLINEN TULOKSET AINEISTO Edustavuus Dokumenttiaineisto Haastatteluaineisto Keskustelevan demokratian ihanne Laadukas keskustelu Kyselyaineisto Haastatteluaineisto Toteutetut kansalaisraadit Vaikuttavuus Haastatteluaineisto Dokumenttiaineisto Kansalaisraatien onnistuneisuudesta Kansalaisraadin sopivuudesta lähidemokratian toimintamalliksi Ehdotukset kansalaisraati-toiminnan kehittämiseksi Kuvio 1. Arvioinnin kokonaisrakenne.

25 25 5. ARVIOINTITULOKSET Tässä luvussa esitellään arviointitulokset Uusi paikallisuus -hankkeen toteuttamasta neljästä kansalaisraadista. Luvuissa kansalaisraateja käsitellään eri teemojen alla. Tarkoituksena ei ole tällöin suoranaisesti vertailla yksittäisiä kansalaisraateja keskenään, vaan pikemminkin muodostaa kokonaiskuva kansalaisraadeista suhteessa käsiteltyyn keskustelevan demokratian kriteeriin. Ottaen huomioon arviointikohteiden sekä käytettävissä olevan arviointiaineiston suuri määrää, tullaan haastatteluista ja kyselylomakkeista otetut suorat lainaukset merkitsemään alla ilmoitetuin tunnistein. Tarkoituksena on, että vastauksista ei kyetä tunnistamaan yksittäistä vastaajaa. Palosaaren kansalaisraati, kyselylomakkeen täyttänyt osallistuja = PK Palosaaren kansalaisraati, haastateltu = PH Hervannan kansalaisraati, kyselylomakkeen täyttänyt osallistuja = HK Hervannan kansalaisraati, haastateltu = HH Kemijärven ensimmäinen kansalaisraati, kyselomakkeen täyttänyt osallistuja = K1K Kemijärven ensimmäinen kansalaisraati, haastateltu = K1H Kemijärven toinen kansalaisraati, kyselomakkeen täyttänyt osallistuja = K2K Kemijärven toinen kansalaisraati, haastateltu = K2H Uusi paikallisuus -hankkeen johto ja hallinto, haastateltu = UPH 5.1. Edustavuus Edustavuuden saavuttaminen nousi merkittäväksi haasteeksi kaikissa toteutetuissa kansalaisraadeissa. Ihanne olisi ollut se, että kansalaisraatien laaja-alaisen markkinoinnin jälkeen niihin olisi ilmoittautunut mukaan huomattavasti suurempi joukko ihmisiä kuin mitä niihin olisi ollut mahdollista ottaa mukaan. Käytännössä tämä olisi tarkoittanut vähintään noin ilmoittautunutta jokaiseen kansalaisraatiin. Tällaisesta määrästä olisi ollut mahdollista muodostaa ositetun satunnaisotannan kautta suhteellisen edustava osallistujajoukko. Kansalaisraatien osallistujat olisi tällöin arvottu siten, että lopullinen osallistujajoukko olisi täyttänyt tietyt demografiset tekijät

26 26 (esim. ikä, sukupuoli, koulutus ja äidinkieli) ja asenteelliset tekijät (esim. asenne tuulivoimaa kohtaan). Parhaimmillaan kansalaisraateihin ilmoittautui 19 henkilöä ja huonoimmillaan 16 henkilöä (ks. taulukko 2). Koska tavoitteena oli muodostaa kansalaisraadit kahdestakymmenestä raatilaisesta, johti tämä siihen, että kaikki ilmoittautuneet otettiin mukaan. Kaikki valitut eivät kuitenkaan tulleet paikalle. Vähimmillään raatilaisia oli kansalaisraadeissa 12 ja parhaimmillaan 17. Mikään kansalaisraadeista ei näin ollen saavuttanut kahdenkymmenen osallistujan tavoitetta. Vaikka kaikki ilmoittautuneet otettiinkin mukaan, ei yhdestäkään kansalaisraadista muodostunut kuitenkaan osallistujajoukoltaan homogeenistä (ks. taulukot 3, 4, 5, 6), ts. missään kansalaisraadissa ei korostunut liiaksi mikään yksittäinen taustatekijä, kuten esimerkiksi ikä tai sukupuoli. Kansalaisraatien voidaan todeta muodostuneen tällöin suhteellisen heterogeenisistä osallistujajoukoista. Niihin osallistui niin nuoria kuin vanhoja, miehiä ja naisia sekä eri koulutustaustan omaavia ihmisiä. Mukana oli myös maahanmuuttajataustaisia sekä kehitysvammaisia henkilöitä. Suhteessa kansalaisraateihin ilmoittautuneiden vähäiseen määrää, oli lopputulos yllättävänkin heterogeeninen: Vaikka otos oli pieni ja me otettiin kaikki jotka siihen ilmoittautuivat, niin silti se oli aika edustava. Siinä oli tuuria matkassa. Osittain oli huono edustavuus, mutta kun ottaa huomioon sen määrän, niin hyvä. (PH) Vaikka markkinointi oli laajaa, olisi sitä ollut vielä mahdollista tehostaa: Sitä olisi voinut markkinoida vielä enemmän. Tehtiin aika paljon töitä, mutta olisi pitänyt tehdä vielä enemmän (PH). Tämä näkyy myös kansalaisraateihin osallistuneiden näkemyksissä. Vaikka kansalaisraateja markkinoitiin laajasti, mainokset eivät näytä tavoittaneen asukkaita tarpeeksi hyvin: Tiedotus ei alkavasta raadista ollut riittävää, kansalaisraadin aikana kyllä. (HK) Jatkossa voisi pyytää yhdistyksiä levittämään kutsua sähköpostilistoillaan. (HK) Sattumalta löysin tiedon raadista setlementin sivuilta, muuten en törmännyt siihen missään. (PK) Huomattavasti aktiivisempaa otetta olisi tarvittu, sillä nyt raatiin osallistui ainoastaan hyvin toimeentulevia, keskivertoa aktiivisempia henkilöitä. (PK) Tää oli prokemijärvi-liikkeen etäispääte; yksipuolinen... (K2K) Useat haastatellut totesivat projektipäälliköiden tarvinneen enemmän tukea kansalaisraatien markkinoinnissa, varsinkin kun kansalaisraati tuli projektipäälliköille uutena toimintamallina:

27 27 Osallistujien rekrytointi osoittautui todella suureksi työmääräksi kun sitä on hoitamassa vain yksi ihminen. Tällaisessa pitäisi olla työpari. Siinä pannaan yhdelle työntekijälle aika iso haaste (K1H). Haastatellut korostivat erityisesti yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa. Mainokset kauppojen ilmoitustauluilla ja lehdissä jäävät helposti huomioitta. Tiedon levittäminen jo olemassa olevien paikallisten toimijoiden kautta yhdistykset, yritykset, julkiset organisaatiot lisäisi kansalaisraatien tunnettavuutta. Kansalaisraatien vetäjien tulisi tällöin pyrkiä tunnistamaan alueen keskeisimmät toimijat ja pyrkiä vahvempaan yhteistyöhön heidän kanssaan: Pitäisi olla enemmän niitä, jotka ottaa ison vastuun siitä mainostamisesta. Siihen ei voi laittaa liikaa paukkuja. (HH) Kansalaisraadin uutuuden nähtiin vaikuttaneen ilmoittautuneiden vähäiseen määrään. Keskustelevan demokratian käänne on vasta aluillaan Suomessa ja sen toimintamallit ovat monille vielä tuntemattomia. Kyseessä on potentiaalisesti suuri osallisuuskulttuurin muutos. Varsinkin alkuvaiheessa kansalaisraatien markkinoinnissa olisi syytä korostaa kasvokkain tapahtuvaa markkinointia. Näin asukkaat saisivat kysyä suoraan kansalaisraatitoimintaan liittyviä kysymyksiä, jolloin mahdolliset ennakkoluulot voisivat hälventyä: Kansalaisraati oli ehkä siinä vaiheessa vielä niin uusi täällä, että se koettiin vähän oudoksi. Tavallaan sitä oltiin vasta markkinoimassa. Ehkä olisin käynyt henkilökohtaisesti ihmisten luona (K1H). Toisaalta yksi haastatelluista totesi, että ihmisten innostuneisuus osallistua tullee kasvamaan tulevaisuudessa kansalaisraatien toteuttamisen ja niiden tuloksista tiedottamisen myötä. Myös kansalaisraatien teeman koettiin olleen yksi ilmoittautumisiin vaikuttanut tekijä. Tämän nähtiin koskeneen erityisesti Kemijärven kansalaisraateja. Kemijärven ensimmäinen kansalaisraati käsitteli kehitysvammaisten henkilöiden asioita, minkä ei nähty koskettavan kaikkia kaupungin asukkaita. Tuulivoimaloiden rakentamista käsittelevässä kansalaisraadissa aiheen oletettiin herättävän asukkaiden kiinnostus, mutta tulos oli kuitenkin toinen: Tuulivoima ei herättänytkään tavallisessa kansalaisessa sellaisia intohimoja kuin olisin odottanut. Se oli monelle yksi ja sama tuleeko tuulimylly vai ei. Toisaalta sen ymmärtää, että ihmiset ovat väsyneitä siihen. (K2H)