Pääset tutustumaan tarjontaamme ja voit ostaa lippuja tapahtumiin helposti, nopeasti ja turvallisesti.

Transkriptio

1 21 LIPUT. PELIIN. Pääset tutustumaan tarjontaamme ja voit ostaa lippuja tapahtumiin helposti, nopeasti ja turvallisesti. VOIT MAKSAA turvallisesti ja joustavasti: VERKKOPANKISSA Nordean Solo, Osuuspankin ja Sammon verkkomaksu, Aktian ja SP/Pop:n verkkopankit LUOTTOKORTILLA Visa, VISA Electron, MasterCard ja Eurocard Luottokorttisi tiedot eivät rekisteröidy missään vaiheessa järjestelmäämme. LIPPUJEN TOIMITUS Nopeimmin saat liput sähköpostiisi. Myös muutkin keinot ovat käytettävissä. Saat liput: PRINTTILIPPUNA Toimitusmaksu 1,50 / lippu TEKSTIVIESTINÄ Toimitusmaksu 1,50 / lippu POSTITSE KOTIIN Toimitusmaksu 6,00 / lippu ,75 e/min + pvm (klo 7-22) MYYNTIPISTEET R-KIOSKIT

2 22 Jani Hurme Turuust miettii nyt vain Ilvestä Ilves vahvisti maalivahtiosastoaan joulutauolla, kun kokenut Jani Hurme liittyi tamperelaisten riveihin. Hurme loukkaantui vuodenvaihteen tienoilla, mutta on kuntoutunut hyvään vireeseen. Ilves kaipaakin huippuotteita illasta toiseen, jotta karsintapelit eivät olisi keväällä edessä. TEKSTI: ILKKA UITTI KUVAT: JOUNI VALKEENIEMI Hurmeen saapuessa Tampereelle Ilveksellä oli kahdeksan ottelun tappioputki alla. - Pukukopissa oli kuitenkin positiivinen henki. Kun ammattilaisena pelataan ja tulee noin pitkä lamajakso, varsinkin nuoremmilla se koettelee puseron alla. Pitää säilyttää maltti. Kun perusasiat tehdään tahdolla ja sydämellä, siitä seuraa varmasti hyvää. Jokaisen on lyötävä sata likoon Ilveksen puolesta, Hurme sanoo. Turusta kotoisin oleva maalivahti koki heti ensimmäisessä Ilves-ottelussa kovia. Polven kierrukka repesi ja edessä oli sairausloma. - Onneksi leikkaus meni hyvin ja kuntoutus eteni hienosti. Nyt yritetään vain päästä mahdollisimman kovaan vireeseen. Ilves koki marraskuun loppupuolelta alkaen todellisen kaamosvaiheen. Tappioita tuli toisensa jälkeen, vaikka joukkue pelasi ajoittain hyvinkin. Tilanne oli uusi myös Hurmeelle. - Pisin kokemani tappioputki on ollut 3-4 peliä. Tekeminen ei saa loppua. Siinä tulee ammattitaito esiin, ja tahtoa pitää olla pelata Ilves-merkin puolesta. Ammattiylpeys tulee säilyttää. Yhdeksän kautta Pohjois-Amerikassa Hurme saapui Tampereelle Ruotsin Allsvenskanista. Mies oli koko edellisen kauden pelaamatta vammojen takia. - Kun sain Malmön kanssa asiat selviksi, neuvottelut Ilveksen kanssa sujuivat nopeasti. Seuran johto oli ammattitaitoinen ja neuvotteluissa oli tekemisen meininki. Valitsin Ilveksen urheilullisin perustein. Halusin saada mahdollisuuden pelata SM-liigassa ja auttaa Ilvestä. Vaikka Malmö-sopimus loppui kesken kaiken, Hurmeella ei ole pahaa sanottavaa entisestä seurastaan. - Se on ammattiurheilua ja joskus asiat menevät näin päin. Nyt Malmössä rakennetaan uutta pohjaa. Uskon, että se tulee olemaan vielä huippuseura jossain vaiheessa. Kontakti Ilveksen kanssa ei ollut ensimmäinen laatuaan, sillä vuosituhannen vaihteessa Ilves oli Hurmeen kintereillä hänen pelatessaan Pohjois- - Peli kerrallaan mennään ja meillä on kova halu päästä ylöspäin. On pantava kaikki peliin, miettii Jani Hurme. Amerikassa. - Silloin oli pientä juttua, mutta se jäi alkutekijöihin, koska minulle oli tärkeää jatkaa Pohjois-Amerikassa. Lopulta sain mahdollisuuden pelata NHL:ssäkin. Hurme lähti rapakon taakse kauden jälkeen ja mies nautti jokaisesta vuodestaan sekä IHL:ssä että NHL:ssä. - IHL oli itsenäinen ja kovatasoinen liiga se ei ollut farmisarja. Siellä pelasi monia entisiä NHL-pelaajia. Upeita kaupunkeja tuli kierrettyä. Grand Rapidsin kanssa pääsimme finaaleihin saakka Maalivahti edusti NHL:ssä sekä Ottawa Senatorsia että Florida Panthersia. - Ottawan-aika oli mahtavaa. Meillä oli nuori joukkue ja rikoimme molemmilla kausilla seuran piste-ennätyksen. Peli kulki kaikilla ja saimme upeita kokemuksia. Samaan aikaan Ottawassa pelasi myös toinen turkulainen, Sami Salo. Miehet ovatkin kulkeneet harvinaisen tien. - Olimme jo vajaan kuuden vanhoina samassa porukassa ja yhtäkkiä pelasimme samassa NHL-joukkueessa, kertoo Hurme, joka osti osakkuuden turkulaisesta kuntokeskuksesta vuonna Osakkaana on myös Salo, totta kai. Hurme pelasi kahden Ottawa-kauden lisäksi yhden kauden Floridan lämmössä Se oli erilainen paikka kuin kiekkohullu Kanada. Jääkiekko ei ollut siellä niin pyhä ja iso asia. Kokenut kassari on kärsinyt uransa aikana lukuisista vammoista. Hän oli jopa pelaamatta kaksi kokonaista kautta putkeen Vammoja on ollut ihan tarpeeksi - kaiken lisäksi ne ovat olleet pitkäkestoisia. Ne ovat rajuja juttuja, kun ammattilaisena joutuu olemaan kausia sivussa. On ollut haaste palata kentälle ja näyttää, että pystyy yhä pelaamaan huipputasolla. Keskittyminen vain Ilveksen nostamisessa Hurme kuuluu Urpo Ylösen maalivahtikoulun kasvatteihin yhdessä muun muassa Miikka Kiprusoffin, Antero Niittymäen ja Fredrik Norrenan kanssa. Mikä tekee Upista niin hyvän maalivahtivalmentajan? - On fakta, että Turussa on ollut lahjakkaita maalivahteja, jotka ovat pärjänneet myös Turusta lähdön jälkeen, mutta Upi on rauhallinen ja ymmärtää asiat maalivahdin näkökulmasta. Hän on hyvä kuuntelija, kehuu Hurme entistä valmentajaansa. Hurmeen torjuntatyylissä on edelleen Ylösen vaikutteita, mutta mies on yrittänyt omaksua myös nykyajan perhostyyliä. -...mutta ei näillä raajoilla siihen enää mukaudu, Hurme nauraa. - Tyylini on sekoitus vanhaa koulukuntaa ja uutta perhostyyliä. Pidän itseäni reaktiomaalivahtina ja nopeus on ollut vahvuuteni vuosien varrella. Hurme solmi Ilveksen kanssa myös ensi kauden kattavan sopimuksen. Miehen päätähtäin on kuitenkin tiukasti kuluvassa keväässä. - Kaikki ajatukset ovat tässä kaudessa. Meillä on niin iso työnsarka jäljellä, että kevät on prioriteetti numero yksi. Pe Vuonna 1975 syntynyt maalivahti on edustanut Suomea kahdesti MM-kisoissa ja kertaalleen Olympialaisissa. Maajoukkuepaita ei kuitenkaan ole turkulaisella päällimmäisenä mielessä. - Tärkeintä on auttaa parhaalla mahdollisella tavalla Ilvestä. Haluan käyttää kaiken energiani siihen, että pystyn pelaamaan ehjänä loukkaantumisten jälkeen. Mahdolliset väliajat käytän lepoon ja kropan hoitamiseen. Tampere ei ole Hurmeelle täysin uusi kaupunki. - Ravintola Sahan pekonipasta on legenda! Joskus olemme ajaneet Turusta saakka syömään tänne, Hurme nauraa. Ilveksessä pelaa muutama entuudestaan tuttu pelaaja. - Seikolan Markuksen tiesin Turunajoilta, vaikka emme Tepsissä yhtä aikaa pelanneetkaan. Bruunin Antti oli viime kaudella Malmössä ja Korhosen Markuksen kanssa olimme armeijassa tupakavereita. Maltti pidettävä, vaikka joskus veri kuohahtaakin Hurme pelasi edellisen kerran SM-liigassa , kun mies palasi Pohjois- Amerikasta takaisin kasvattiseuransa TPS:n paitaan. Ottelun alkuverryttelyssä Hurme keskittyy omaan suoritukseensa, mutta vilkaisee myös vastustajaleirin tekemisiä. - Vastassa on paljon uusia, nuoria kasvoja. Jos pelipalaverissa on mainittu joku vastustaja nimeltä kätisyyden tai laukauksen ansiosta, katson hieman hänen touhujaan. Maalivahti on vanhan sanonnan mu-

3 23 kaan pyhä lehmä, jota vastustajan kenttäpelaajien tulee kunnioittaa koskemattomuudella. Joskus vastustaja yrittää rottailla, ja silloin Hurmeen veri kuohahtaa. Yksi esimerkki on nähtävissä internetin YouTube-sivustolla. Hurme osoittaa Boforsin riveissä pelanneelle Fredrik Höggrenille kovuutensa. - Hän oli jatkuvasti yrittänyt sorkkia ja ajaa päin, eikä kyseessä ollut vain tuo ottelu. Jossain vaiheessa tulee raja vastaan ja on reagoitava. Pitää pyrkiä pitämään malttinsa ja ajatella joukkueen etua, mutta joskus on otettava oikeus omiin käsiinsä, elleivät tuomarit osaa puuttua asiaan. Hurme lukeutuu niiden maalivahtien joukkoon, jotka ovat tapelleet NHL-ottelussa. Ottawassa pelatessaan Hurme haastoi nyrkkihippasille Los Angeles Kingsin virkaveli Felix Potvinin. - En saanut hanskaani irti vaihtoaition edessä ja kaverit auttoivat repimään sitä. Oli kieltämättä koomisen näköistä, kun olimme kreikkalais-roomalaisessa painiasennossa samaan aikaan, Hurme naureskelee. Turkulaisvahti on Ilveksen joukkueesta ainoa, joka on päässyt mukaan olympialaisiin. Hurme edusti Suomea Salt Lake Cityn kisoissa Olympialaiset on kaikille urheilijoille se hienoin tapahtuma, mihin voi päästä mukaan. Se ilmapiiri on jotain sellaista, mikä pitää itse kokea. Hurme on ehtinyt nauttimaan myös menestyksestä hänet valittiin SMliigan parhaaksi pelaajaksi. Saman kauden aikana mies voitti Tepsin kanssa Euroopan mestaruuden, NHL-kaukalot on nähty ja hän on saanut pelata maailmanluokan pelaajien kanssa samaan aikaan. Mies korostaakin, että maalivahdin rooli on olla joko sankari tai petturi. - Kokonaisuutena kun ajattelee, niin on hienoa, kun saa olla hyvässä ja voittavassa porukassa. Ne ovat parhaita hetkiä uran aikana. Ajatuksen Voima Suunnitteluun Jani Hurme pitää itseään reaktiomaalivahtina, jonka vahvuutena on nopeus.

4 24 Värikäs kiekkopersoona Timo Peltomaa lopetti aktiiviuransa keväällä Mies ei jäänyt sohvalle makoilemaan, vaan lähti välittömästi uusien haasteiden kimppuun. TV-kommentaattorin ura käynnistyi samana vuonna, kun Peltomaa siirtyi Canal+:n leiviin. Vastaava tuottaja Markus TEKSTI: ILKKA UITTI KUVA: JOUNI VALKEENIEMI TINKE on nyt tv-kasvo ja valokuvayrittäjä Autero pyysi Tinken juttusilleen ja hommat lyötiin kiinni. Markuksen kanssa juttelimme hetken ja sen jälkeen hän sanoi: paikka on teidän. Puhuin hänet pyörryksiin, naurahtaa Peltomaa. Tälle kaudelle SM-liigaoikeudet siirtyivät URHOtv:lle. Samalla kommentaattoriryhmä laajeni. Ryhmässä ovat Peltomaan lisäksi jo Canalin ajoilta tuttu entinen IFK-hyökkääjä Mika Kortelainen, Kai Nurminen ja Tomek Valtonen. - Minä ja Kortelainen olemme edelleen päävastuussa, mutta Valtosta on nyt alettu ajaa sisään. Nurminen on kehissä silloin tällöin ja toimii meidän paikkaajana. TV-työt ovat saaneet Peltomaan myös maanteille. Mies ajaa omalla autollaan Kuopiota ja Oulua lukuun ottamatta ottelupaikkakunnille. - Meillä ei ole varsinaista maantieteellistä jakoa tehty, mutta Kortelaisen kanssa olemme puhuneet, että hänen on turha ajaa tänne Helsingistä ja minun puolestani ei kannata ajella Helsinkiin. Kuopioon ja Ouluun reissaan junalla ja ne ovat yleensä yön yli keikkoja, Tinke valottaa. Taustatyöhön panostettava URHOtv:n selostajana toimii kokenut JP Jalo. Peltomaalla on yhtä asiaa lukuun ottamatta vain positiivista sanottavaa työkaveristaan. - JP on ikävä kyllä turkulainen, valittelee Peltomaa. - Hän on hyvä tyyppi. JP on porukan ikänestori, mutta nuorekas ja ajan hermoilla. Hän on hyvin vaativa työssään. Leppoisa ja reilu jätkä, mutta piinkova ammattilainen. Arvostan häntä suuresti. Peltomaa saapuu pelipaikkakunnalle jo kaksi ja puoli tuntia ennen ottelun alkamista. URHOtv:n väki pitää aloituspalaverin ja harjoittelevat 20 minuutin ajan pregame-lähetystä. - Ensimmäiset puheenvuorot on harjoiteltu, mutta erätauolla meille selostuskoppiin esitetyt kysymykset tulevat puskista. Pregame-harjoittelussa testaamme, että kaikki ovat kunnossa ja jos on vieras lähetyksessä, hän pääsee juttuun mukaan. Ennen ottelun alkamista Peltomaa ja Jalo katselevat joukkueiden verryttelyä ja yrittävät löytää sieltä pieniä asioita. - Pitää katsoa, jos pelaajilla on vaivoja, miten maalivahdit ottavat koppeja ja millainen henki jäältä välittyy. Sen lisäksi käymme JP:n kanssa kuulumiset läpi ja juttelemme niitä näitä. Herjakin lentää. Kommentaattorin näkyvin osa on itse tv-lähetykset, mutta työ on paljon muutakin. - Iltaisin käyn joukkueiden pelaajalistoja läpi. Aamulla tulen aikaisemmin töihin ja jatkan taustatyön tekemistä. Kokoonpanot julkaistaan pelipäivänä klo 14, mutta yleensä tuohon aikaan olen jo lähtenyt ajamaan pelipaikalle, joten en voi tietää, ketkä pelaavat ja missä rooleissa. Siksi tulee perehtyä jokaiseen pelaajaan erikseen. Peltomaa käyttää nykyään enemmän aikaa taustatiedon hankintaan kuin uransa alussa. Silloin hän ei tiennyt tarkalleen, mitä lähetyksissä odottaa. - En voi tietää, miten jokainen pelaaja on pelannut aikaisemmissa peleissä, mutta tehopisteitä tutkailemalla selviää paljon. On mielenkiintoista huomata, että joku on syöttänyt kolmessa pelissä kuusi maalia ja joku toinen ei ole viimeistellyt kahteen kuukauteen. Peltomaa korostaa, että hän on lähtenyt liikkeelle omalla tyylillään. Se oli myös alun perin ehtona, kun miestä kommentaattorin virkaan kyseltiin. Tinkeä ei myöskään jännitä ennen otteluita, mutta tammikuussa ennen Jokerit-Ilves peliä perhosia oli vatsassa. - Ilveksen tilanne oli mikä oli. Jännitin Ilveksen puolesta, ja mietin myös, kuinka pahoja kysymyksiä minulle heitetään ottelun aikana. Sanavalmis Peltomaa pyrkii välttämään turhaa kritiikkiä ottelun tapahtumia kohtaan. Pelien taso vaihtelee laidasta laitaan, mutta selostajakaksikon tulee olla asiallinen ja löytää positiivisia asioita. - Joka maalista löytyy syylliset, mutta miksi ei voisi myös kehua maaliin johtanutta kuviota? Timo Peltomaan työmaa on vaihtunut Hakametsän hallista Ilveksen toimiston kautta Lielahteen oman valokuva-alan firman ohjaksiin. Mies minun makuuni Suomea kolmissa MM-kisoissa ja yksissä olympialaisissa edustanut Peltomaa myöntää, että jokainen jääkiekkoa seuraava tunnustaa hänet ilvesläiseksi. Se ei kuitenkaan haittaa työtä millään tavoin. - Yritän vain olla tasapuolinen. Joskus on tullut Ilveksen peleissä lipsahduksia, että siinä meidän miestä kohdeltiin kaltoin, mutta ne ovat sallittuja, koska kaikki tietävät, että olen Ilveksen mies. JP kyllä kuittaa välittömästi, hymyilee Tinke. Kommentaattori joutuu puhumaan paljon ja keksimään sanottavansa nopeasti. Silloin tällöin tulee myös lausahduksia, jotka jäävät mieleen yleensä hauskoina muistoina. - Kun Antti Pihlström pelasi HPK:ssa, niin sanoin, että tuossa on mies minun makuuni! JP kuittasi siihenkin, että pysytäänpä asiassa. Tuosta on jonkun verran saanut kuulla. Yleensä palaute on positiivista, mitä ihmiset sanovat hallin käytävillä ja joskus työpaikalla. Peltomaa on elementeissään, kun ottelussa sattuu ja tapahtuu. Tylsä puolustustaistelu on puolestaan haastava asia. - Kun pelataan kuviolla 1-2-2, siitä ei jää lapsille kerrottavaa, koska pelissä ei oikein tapahdu mitään. Sitten pitää vain kehua hyvää puolustamista, mutta onhan se aika tylsää. Sitä ei parane sanoa ääneen, koska meidän pitää pystyä viihdyttämään katsojia, muistuttaa Peltomaa. URHOtv:n lähetykset ovat Tinken mielestä mielenkiintoisia. Yhden ottelun ympärillä pyörii vajaat 30 henkilöä, joista selostajat ovat vain siis murto-osa, jäävuoren huippu. Jo puhtaasti lähetysauto tarjoaa ahaa-elämyksiä. Tekniikan väki saapuu pelipaikalle klo 12 ja tekee suurimman työn. - He ovat uskomattoman tärkeitä palasia tässä paketissa. Ilman heitä työmme olisi turhaa, ja he mahdollistavat myös sen, että Kittilän perimmäisessä majatalossa asuva mummokin pystyy pelejä seuraamaan. Puolustuspeli kuntoon Ilveksen peli sekosi marraskuun puolivälin jälkeen pahasti. Joukkue vajosi hiljalleen alaspäin ja ajautui lopulta katastrofaaliseen tilaan: karsinta liigajumboksi. Tinken mielestä yksi avainsyy pelillisiin ongelmiin on ollut joukkueen avauspeli. Peltomaa korostaa, että ongelma on ollut esillä koko kauden ajan. - Puolustajat avaavat liian hitaasti. Tulisi saada nopeampia lähtöjä ja terävämpiä suunnanmuutoksia. Maalivahtiosastoa vahvistettiin joulukuussa, kun Jani Hurme saapui Juha Pitkämäen ja Markus Korhosen seuraksi. - Molaripelikään ei lopulta ollut tarpeeksi hyvää, mutta kun puolustuspeli alkaa rakoilla, maalivahditkin näyttävät heikoilta, huomauttaa Peltomaa. Vajaat 500 liigaottelua Ilveksen paidassa pelannut Peltomaa korostaa puolustuspelin tärkeyttä myös hyökkäyspeliin. - Ensimmäinen lähtökohta hyökkäyksiin lähtöön on se, että puolustus toimii. Jos puolustuspeli toimii, se ei tarkoita, että pelataan puolustusvoittoisesti. Ei

5 25 laitahyökkääjä voi olla oman maaliviivan takana, koska silloin ei ikinä päästä ylivoimahyökkäyksiin. Pitää osata lukea peliä ja olla sovituilla, omilla paikoilla. Valmentajan myytävä ideansa pelaajille Jääkiekon ympärillä on alettu puhua kyllästymiseen saakka pelikirjoista: Toisen valmentajan pelikirja on modernimpi kuin toisen valmentajan. - En allekirjoita pelikirjan vanhenemisia laisinkaan, koska jääkiekko ei ole muuttunut taktisesti ollenkaan. Ruotsin maajoukkue kokeili torpedokiekkoa, eli oli vain yksi puolustaja ja neljä hyökkääjää. Se on ainoa mullistus jääkiekossa. Peltomaa sanoo lisääntyvän vauhdin vähentävän tilaa ja aikaa kaukalossa. Ratkaisujen tulee tapahtua entistä nopeammin. - Puolustajan pitää luistella täysillä hakemaan kiekko. Sen jälkeen pakki antaa kiekon samaan laitaan, syöttää toiselle pakille tai luistelee itse kiekon kanssa pois alueelta ja jakaa sitten laitaan tai keskelle. Sama kaava. Karvauksessa annetaan painetta tai vetäydytään puolustukseen. Ei se pelikirja muutu! Tinke vertaa valmentajaa myyntimieheksi. - Se, miten asiat toteutetaan jäällä, on se juttu.valmentaja on kuin kauppamies: myyt idean pelaajalle siten, että se oppii. Harjoituksissa tulee pistää peli poikki, kun joku menee vääriä linjoja. Ohjeistuksia pitää jakaa treeneissä ja peleissä, ja vaatimustason tulee olla korkea. Ilveksen yhtenä päähuolenaiheena on ollut erikoistilannepelaaminen. Sekä yliettä alivoima ovat tökkineet pahasti. Kun tappioita tulee toisen perään, tulisi peliä muuttaa entistä yksinkertaisemmaksi. - Ylivoimapeli on sopimista ja puhumista. Se ei ole yksi yhteen viisikkopelin kanssa, mutta jos itseluottamus on mennyt, niin kiekkovarmuus ei ole sitä mitä pitäisi. Kiekko viivaan, veto maalille ja taistelua kakkoskiekosta, jolloin neliö pyörähtää tai joutuu reagoimaan siis aivan yksinkertaista peliä. Neliö ei liiku mihinkään, jos kiekko ei liiku. Aina on helpompi puolustaa kuin tehdä maali, Peltomaa analysoi. Alivoimapelissä pelaajat taistelevat ja tekevät töitä, mutta ylivoimassa työnteon olisi jatkuttava vähintään samana. - Nyt meillä on ylivoima ja saadaan rauhassa hinkata. Ei se niin voi olla. Siinä tulisi tehdä töitä vielä enemmän, koska silloin on paikka iskeä ja on se pirun momentum, heittää Peltomaa jälkimmäistä sanaa venyttäen. Yrittäjä Peltomaa Peliuransa jälkeen Peltomaa aloitti kommentaattorin uran, mutta teki samalla myyntitöitä Ilves-Hockey Oy:n toimistolla. Tinke kuvailee työelämään siirtymistä pehmeänä laskuna. - Sain olla edelleen kiekon parissa, seurasin pelejä ja näin jätkiä hallilla kommentaattoritehtävien ansiosta. Vuosi vuodelta käynnit pukukopeilla ovat kuitenkin vähentyneet. Toimistolla myyntityö oli mukavaa ja viihdyin hyvin. Jos olisin heti hypännyt yrittäjäksi, se olisi ollut liian iso muutos. Peltomaa ehti olla kaksi vuotta Ilveksen palkkalistoilla ennen kuin alkoi etsiä omaa yritystä. Mikäli Tinke olisi jatkanut myyntitöitä Ilveksen eteen, asiakaskontaktointi olisi ollut sopiva tehtävä hänelle. - Olen käynyt viemässä joulumuistamisia omille asiakkailleni ja jutellut heidän kanssaan. Se on pieni mutta tärkeä ele. Ilveksen hommissa soitin asiakkaalle ja jos puhelu kesti puoli tuntia, niin muutama minuutti oli itse myyntiä ja loput keskustelua kiekosta ja Ilveksestä. Joskus Takojankadun toimistolla kuului huumoripitoinen myyntipuhe: Ellet osta, mä tulen ja pistän sut siltaan! - Silloin on varmaan ollut joku puolituttu luurin toisessa päässä. Muutenhan toimistolle oltaisiin tultu lankoja pitkin, että teillähän ihmeellinen myyntimies on, Peltomaa nauraa. Idea yrittäjäksi ryhtymisestä alkoi kasvaa, kun muun muassa hyvät ystävät Risto Jalo ja Raimo Helminen olivat kumpainenkin lähteneet liike-elämään mukaan. - Reima Wiskari on syyllinen tähän. Kävin hänen jutuillaan Ilveksen myyntipuuhissa ja hiljalleen juttu alkoi edetä. Hän kannusti minua ja lupasi auttaa kaikin puolin, kiittelee Peltomaa. Peltomaalla oli muutamia eri vaihtoehtoja, kunnes hän päätti sijoittaa valokuvaliikkeeseen vuonna Neuvottelut yrityksen entisen omistajan Antero Tehnusen kanssa sujuivat hyvin ja hetkeä myöhemmin yritys muutti nimensä Valokuvia Timo Peltomaa Oy: ksi. Tinken yritys toimii Tampereen Lielahdessa. - Tenhunen rohkaisi minua Wiskarin tavoin, että menestyisin yrittäjänä. Saan yhä molemmilta hienoa tukea. Antero kuuluu osastoon neuvoja kysymättä, virnuilee yrittäjä Peltomaa. - Kumpikaan herroista ei lähde karkuun, vaan voin soittaa kummalle tahansa ja saan apua, jakaa Tinke tunnustusta. Peltomaan tavoitteena oli löytää valmis yritys, joka oli hyvässä mallissa. -...jonka voisin töpeksiä myöhemmin, lisää sanapaltti. Peltomaan kiittelee myös hänen tukenaan olevaa ammattitaitoista henkilökunta. Kultainen neuvo Peltomaa touhuaa yhä Ilveksen parissa, mutta se on vähenemään päin. Mies toimii Ilves Business Clubin asiantuntijana sekä tekee Ilveksen otteluiden radiomainoksia. URHOtv:n työ vie kuitenkin suurimman osan yrittäjän vapaa-ajasta. Ennen kauden alkua liigajoukkue ja yhteistyökumppanit risteilivät Pyhäjärvellä. Peltomaa haastatteli Jussi Pesosta ja lupasi ostaa hänelle Mersun, mikäli Pessi tekee kauden aikana 25 maalia. Pesosen tahti olikin kova (18 maalia), mutta mies lähti tammikuun lopussa Ruotsiin pelaamaan. Se oli Peltomaan pelastus. - En ollut myynnin takana. Olisin ostanut Pesoselle vanhan Mercedes Benz 220: n, sellaisen nuhapumpun, jonka olisi saanut 500 eurolla. Nyt ei firman tarvitse ostaa työsuhdeautoa, Peltomaa virnistää. Tinke myöntää, että jääkiekkoilusta on ollut valtava apua suhdeverkoston rakentamiseen. Tampereella jääkiekko on niin suosittu laji, että pelaajat ovat lähes julkkiksia kaupungissa. - Vaikka tuntisit miljoona ihmistä, mutta et tee töitä asioiden eteen, ei suhteista ole hyötyä. Kontaktiverkko on erittäin tärkeä! Kun pitää joku asia varmistaa, osaa aina soittaa oikealle henkilölle. Uransa aikana Peltomaa ei syttynyt ajatukselle käydä yhteistyökumppaneiden tapaamisissa. Risto Jalo sai kuitenkin aikaan asennemuutoksen. - Ripa kertoi asenteeni olevan täysin väärän. Mene, tutustu ihmisiin ja juttele heidän kanssaan sinä luot omaa tulevaisuuttasi sillä. Kun lopetat, tunnet porukkaa. Se oli kultaakin arvokkaampi neuvo. Peltomaa haluaakin jakaa neuvoa eteenpäin nykyisille liigakiekkoilijoille. - Jos pelaa SM-liigassa ns. rivipelaajana, ei ehdi tienaamaan uransa aikana niin paljon, että voi loppuelämänsä vain tuijottaa kattoa. Kun peliura loppuu, suhdeverkosto on tärkeä. Sitä kannattaa rakentaa jo nyt. Junioritoimintaa laajennetaan ja terävöitetään Yhteistyöllä mukaan junioria! Ilves ammentaa yhä laajemmalla pohjalla uusia huippupelaajia. Junioritoiminnassa on tehty yhteistyösopimukset Kangasalan Kisa-Eaglesin, Oriveden Fortunan, Lempäälän Kisan ja Parkanon Kiekko -83:n kanssa. Yhteinen juniorimassa nousee muhkeaan noin junioriin. Yhteistyötä pyritään vielä laajentamaan myös muihin Tampereen lähikuntiin. Liigajoukkueesta ja A-nuorista vastaava Ilves-Hockey Oy sekä junioritoimintaa pyörittävä Ilves ry ovat yhteistyössä terävöittämässä entisestään juniorityötä ja -valmennusta. Tavoitteet on asetettu korkealle: Ilves haluaa Aaro Kivilinna -palkinnon vuonna Palkinto myönnetään maan parhaalle jääkiekkoseuralle ja perusteena pistelaskuissa ovat myös juniorit C-ikäluokasta ylöspäin. Kaudesta jaetun palkinnon Ilves on saanut kahdeksan kertaa - viimeksi kaudella Tavoite on kova, koska seuran täytyy menestyä laajalla rintamalla hyvin. Se tarkoittaa sitä, että juniorienkin on omissa SM-sarjoissaan sijoituttava mitaleille tai ainakin mitaleiden tuntumaan, sanovat Ilves ry:n jääurheilujaoston puheenjohtaja Jarmo Huhtala, jääurheilujaoston toiminnanjohtaja Jouni Antila sekä Ilves-Hockey toimitusjohtaja Esa Honkalehto, jotka ovat olleet mukana junioristrategian rakentamisessa yhdessä valmennusvaliokunnan nokkamiesten kanssa. Käytännössä koko junioritoimintaa kaikissa ikäluokissa linjaa valmennusvaliokunta yhdessä Ilves ry:n valmennuspäällikön Ilkka Pakarisen kanssa. Valmennusvaliokuntaan kuuluu entisiä huippupelaajia Raimo Helmisen ja Jyrki Lumpeen johdolla sekä ex-liigavalmentaja Seppo Hiitelä. Osaamista löytyy myös junioreiden valmennuksesta, sillä lähes jokaisessa ikäluokassa on valmentajana entinen pelaaja. Kolmen kohdan yhteistyötä Yhteistyö maakuntaseurojen välillä korostuu kolmella tasolla: valmennustiedon jakamisessa, pelaajakartoituksessa ja pelaajaliikenteessä, joka koskee pääaiassa ikäryhmiä nuoremmista C- junioreista alaspäin. - Ilves on säännöllisesti yhteydessä yhteistyöseurojen valmennuspäälliköihin. Sen lisäksi järjestetään pari kertaa vuodessa tilaisuus, jolloin Ilveksen valmentajat käyvät seuroissa ohjaamassa ja vetämässä malliharjoituksia. Kumppaniseurojen valmentajilla puolestaan on oikeus osallistua Ilveksen vastaaviin tilaisuuksiin, kertovat strategian luojat. Ilveksen kanssa saman katon alle siirtyneiden maakuntaseurojen pelaajat ovat nyt kartoituksessa samalla viivalla Ilveksen omien juniorien kanssa. Maakuntien lahjakkuuksien ei enää tarvitse lähteä Tampereelle näyttämään taitojaan, vaan heidät kyllä löydetään kotiseurastaankin. Pelaajaseurantaa varten päivitetään vanha tietokanta uusilla sovelluksilla. Suomen Jääkiekkoliiton myötävaikutuksella on myös pelaajaliikenne eri yhteistyöseurojen välillä saatu joustavaksi. Pelaaja voi pelata kauden aikana vaikka useammassa seurassa, mutta voi koko ajan harjoitella omalla paikkakunnallaan, jolloin aika ei mene harjoitusmatkoihin. - Vapaa pelaajaliikenne on mahdollista nuoremmista C-junioreista alaspäin. SM-sarjoissa noudatetaan liiton siirtomääräyksiä, mutta tällaiselle nuorempien junioreiden farmitoiminnalle on liitto antanut nyt mahdollisuuden. Useinhan jäämahdollisuudet ovat maakunnassa paremmat kuin Tampereella, jossa jääaika alkaa olla kiven takana, muistuttavat miehet. - Erittäin lahjakkaat pojat maakunnista pääsevät Ilveksen kilpaurheiluputkeen mukaan, mutta voivat säilyttää kontaktin myös omaan ympäristöönsä. Ilveksen tapa toimia on muutoin se, että juniorimyllyä pyöritetään isolla massalla C-junioreihin saakka. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on yleensä systeemi, jossa joka syksy kerätään parikymmentä ikäluokan parasta poikaa yhteen joukkueeseen. Meillä ne parhaat pelaavat useassa joukkueessa. Taitoa ja kovempaa vaatimustasoa Ilveksen junioristrategian mukaan yksilötaidon kehittäminen on edelleen pääosassa. Junioreita innostetaan nyt erittäin aktiivisesti myös omaehtoiseen harjoitteluun, joka tarkoittaa ns. höntsypelaamista. Yksilötaidon kehittämiselle ei ole riittävästi mahdollisuuksia seuraharjoittelussa, koska jääaikaa on saatavilla liian vähän. Parhaat kuitenkin kerätään erillisiin taitoryhmiin, joille jääaikaa pyritään kaikin keinoin löytämään. Taitoryhmät toimivat joukkueharjoitusten ulkopuolella. - Valmennuksessa olemme tietoisesti nostaneet vaatimustasoa - erityisesti SM-sarjaputkessa eli A-C-junioreissa. Tärkeintä on se, että saadaan pelaajien fyysinen ja etenkin henkinen kantti vastaamaan kilpaurheilun vaatimuksia. Mittaamme, arvioimme ja kehitämme. Riittävän kova tahto on kuitenkin lähes tärkein ominaisuus huipulle pyrittäessä. Pelkät lahjat eivät enää riitä juniorivuosien jälkeen, arvioivat Huhtala, Antila ja Honkalehto.

6 26

7 27 Erinomaisia otteita A-nuorissa esittänyt Michael Keränen tähtää tosissaan liigaan, jonka peleistä hän saanut jo tällä kaudella hiukan esimakua. Ilveksen A-nuorten pörssikärki Keränen haluaa liigaan TEKSTI: MIKA SUONSYRJÄ KUVAT: JOUNI VALKEENIEMI Ilveksen A-nuorten kausi nuorten SM-liigassa on sujunut joukkueen kauden alla asetettuun tavoitteeseen runkosarjan kuudenteen sijaan nähden kaksijakoisesti. Joukkue aloitti kauden vahvasti, mutta runkosarjan lähestyessä loppuaan joukkueen otteissa tapahtui selkeä notkahdus. Notkahdus ajoittui päävalmentaja Juha Pajuojan siirron liigajoukkueen valmennusryhmään kanssa saman aikaisesti. Joukkueensa tehokkaimman pistemiehen Michael Keräsen mukaan muutokset valmennuksessa eivät kuitenkaan selitä tapahtunutta. Kivaa olisi tietysti ollut, jos Juupe olisi jatkanut, mutta nyt mennään Kangasalustan Pekan johdolla. Ei se oikeastaan vaikuta, että kuka siellä penkin takana peluuttaa. Pelaajat kuitenkin pelaavat ja ratkaisevat, kuinka pelit menevät, läpi kauden sarjan pistepörssin kärkikymmenikössä keikkunut Keränen kertoo. Ilveksellä on kasassa erittäin nuori ryhmä kuluvalla kaudella. Häkki päässä pelaavia B-junioreita on ollut kokoonpanossa jatkuvasti kymmenen molemmin puolin. Kokemuksen puute on tämän kauden joukkueen heikkous, mutta senkin voi kääntää päinvastaiseksi. Meillä on kaikilla kova asenne, yritys ja halu näyttää osaamistamme, tammikuun alussa 20 vuotta täyttänyt nuorukainen linjaa. Meillä on kuitenkin paljon taitoa joukkueessa, moni on pelannut jo nuorten maajoukkuepelejä. Emoseura Ilveksellä on mennyt aikuisten puolella kausi vahvasti penkin alle. Nuoret tupsukorvat seuraavat vahvasti liigaseuran menoa, mutta omaan pukukoppiin asti ei toisen joukkueen asioita tuoda. Olisi se hienoa, jos Ilves menestyisi. Paljon sitä tulee seurattua, mutta me hoidamme omaa ruutuamme täällä. Oma paketti pitää saada kuntoon. Ei liigaseuran asioita koppiin saakka tule. Tietysti kun siellä menee heikosti, niin näyttöpaikat junioreille voivat olla helpommassa, liigadebyyttinsä Ilves-paidassa kuluvalla kaudella saanut Keränen pohtii. Toiveissa liigapaikka Ilveksen sisäistä pistepörssiä A-nuorten SM-liigassa Keränen on suorastaan dominoinut. Eroa seuraaviin on kertynyt liki kahdenkymmenen tehopisteen verran, vaikka pelejä on pääosin pelattu sama määrä. Tapparasta Ilvekseen nuoremmassa B-juniori-iässä siirtynyt Keränen kokee kehittyneensä Ilveksen juniorimyllyssä. Tapparassa ei tullut silloin luottoa. Sitten kun näin, että miten Ilves hoitaa junioreitaan, niin siirto oli helppo, Keränen perustelee siirtoaan paikalliskilpailijoiden välillä. Ilves on antanut minulle hyvät lähtökohdat uraa ajatellen. Varsinkin viime kaudesta olen kehittynyt melkoisen askeleen. Vuosi vuodelta suurempaan rooliin A- nuorissa noussut Keränen pelaa todennäköisesti viimeistä kauttaan junioripeleissä. Vaikka A-juniorien SM-sarjassa saa nykyisin pelata rajattu määrä jopa 23-vuotiaita pelaajia Keränen haluaa päästä pelaamaan säännöllisesti miesten pelejä. Selkeä tavoite tuleville kausille on liigassa. Ensin pitää saada sopimus Ilvekseen tai muualle ja sitten lähdetään taistelemaan paikasta miehistössä. Ennen kaikkea miesten pelit kiinnostavat. Mestis on hyvä vaihtoehto, jos liigasta ei paikkaa ensi kaudeksi aukea, 184-senttinen laitahyökkääjä kertoo. Michael Keränen on saanut vyönsä alle kuluvalla kaudella miesten pelejä yhden liigaottelun lisäksi kolme Mestis-ottelua nuorisomaajoukkueen paidassa. Ottelut HeKiä, D-Teamia ja KooKoota vastaan asettivat A-junioripelit uuteen mittasuhteeseen. Mestiksessä pelataan paljon fyysisempää peliä, kuin A-junioreissa. Lisäksi peli on siellä järkevämpää. Varsinkin KooKoolla oli todella hyvä joukkue, mikä jäi mieleen. Hyvät muistot niistä peleistä kuitenkin jäi, kun huomasin pärjääväni hyvin kyydissä mukana. Vapaa-aika vähissä Jääkiekkoilu juniorien edustusjoukkueissa vie paljon enemmän aikaa kuin moni vähemmän lajia seuraava äkkiseltään kuvittelisi. Nuorten miehenalkujen pitää tehdä isoja päätöksiä jo nuorina, kun lajiin pitää panostaa tosissaan, vaikka vain harva päätyy huipulle. Hallista kasvaa eräällä tapaa toinen koti, kun B-juniorista asti siellä vietetään aikaa lähes päivittäin. Toiminta A-junioreissa on jo yllättävän ammattimaista, vaikka siitä ei rahaa saakaan. Elämä pyörii käytännössä täysin kiekon ympärillä ja hallilla ollaan nelisen tuntia joka päivä. Halu huipulle on kaikilla kova, Keränen muistuttaa. Siinä missä monet ikätoverit viettävät vapaa-aikaansa diskoissa, kahviloissa ja muissa illanvietoissa joutuvat kiekkoilevat nuorukaiset kilpailukaudella keskittämään rytminsä kiekon ehdoilla. Aikaa tavata ystäviä ja harrastaa jää toki, mutta paljosta joutuu luopumaankin. Kieltämättä joskus harmittaa hieman, mutta pitää muistaa, että elämä on täynnä valintoja. Varmasti ehdin elämässäni vielä myöhemminkin hauskaa pitämään, Keränen naurahtaa. Kilpailu pelipaikoista on armottoman kovaa ja moni nuorukainen keskittyy kiekkoilemiseen sellaisella antaumuksella, että muita kortteja tulevaisuuteen ei juuri jätetä. Pahimmassa tapauksessa koulut jäävät kesken ja tulevaisuutta kiekon jälkeen ei olla edes mietitty vakavasti. Keräsellä asiat ovat paremmin. Valmistun liikuntaneuvojaksi Varalan urheiluopistolta keväällä. Välillä on ollut raskasta hoitaa koulua ja kiekkoa samaan aikaan, mutta nyt minulla on ainakin ammatti varalla tulevaisuutta varten.

8 28 Pelipäivä on juhlapäivä Ilveksen toimistoväki elää vahvasti joukkueen mukana Palaverin aika. Vasemmalta Pirkko Arjanmaa, Lasse Fihl, Esa Honkalehto, Maikki Arjanmaa ja Cilla Kurtti. Myyntipäällikkö Jori Järvensalo oli asiakaskäynnillä ja urheilujohtaja Juha Hautamaa joukkuepalaverissa. TEKSTI: RIKU TEISKONLAHTI KUVAT: JOUNI VALKEENIEMI Tavallinen keskiviikkoiltapäivä. Ilveksen toimisto Takojankadulla vaikuttaa päällepäin hiljaiselta. Hiljaisuus on kuitenkin hämäävää, sillä poikkeuksellisesti keskiviikkona on pelipäivä. Viisi tuntia myöhemmin Hakametsän ovet ovat jo avautuneet Kärpät-ottelun yleisölle. Ainoa syy rauhalliselle ensivaikutelmalle on se, että suurin osa toimiston työväestä on yhden maissa viettämässä lounastuntiaan. Alkuiltapäivästä siihen on viimeinen mahdollisuus, sillä vähitellen työntekijöidenkin katseet kääntyvät kohti illan ottelua. Toimistolle vahtia ovat jääneet pitämään toimistopäällikkö Pirkko Arjanmaa ja toimistosihteeri Maikki Arjanmaa. Pelipäivinä olen paljon Restelin kanssa yhteyksissä VIP- ja aitioasiakkaiden määrästä, jotta tarjoilut hoituvat. Olen jokapaikanhöylä, eikä pelipäiväni ihan hirveästi eroa muista päivistä kertoo Maikki Arjanmaa. Mutta kyllä toimiston yleisestä ilmapiiristä huomaa, että on pelipäivä. Fiilis on silloin korkeammalla. Pelipäivä on juhlapäivä, hän jatkaa. Pirkko Arjanmaalla pelipäivän tehtäviin kuuluu vakituisesti hallin lipunmyynnin koordinointi. Päävastuualueeseen kuuluu kuitenkin ennen kaikkea Ilves-Hockey OY:n taloushallinnointi. Esimerkiksi palkanmaksu, pelaajasopimusten rekisteröinti ja palkkojen rahastointiin liittyvät asiat kulkevat Pirkko Arjanmaan käsien kautta. Päivittäin yhteydenottoja tulee pelaajiltakin. Pitkän uran toimistolla tehnyt Pirkko Arjanmaa toteaa aikojen muuttuneen hänen työssäoloaikanaan. Tositemäärä on varmaan kymmenkertaistunut, koska myynti on kasvanut. SM-liigan vaatimukset ovat samalla tiukentuneet taloudenpidon osalta. Toiminta on laajentunut, mutta on meille tullut henkilöstöäkin lisää. Ostajalle pitää luoda tarve Lounastauon päättyessä kuhina toimistolla lisääntyy. Puhelin pirisee kovaan tahtiin. Suuri osa yhteydenotoista tehdään puhelimen välityksellä, vaikka sähköpostiin siirtyneitäkin on. Puheluita lähtee myös Takojankadulta ulospäin valtava määrä. Tammikuun lopulta lähtien katseet alkavat kääntyä meneillään olevan kauden lisäksi myös seuraavana syksynä käynnistyvään kauteen. Myyminen ei urheilubisneksessä ole aina helppoa. Myyntipäällikkö Jori Järvensalolla on työhistoriaa opiskeluajalta urheilukaupasta, jossa myynti oli yksinkertaisempaa. Kun lenkkitossujen ostaja tulee kauppaan, hän tulee sinne, koska on tarve ostaa tossut. Sen jälkeen myyjä yrittää tehdä parhaat mahdolliset kaupat kengistä. Tässä työssä asiakkaalla harvoin on tarvetta. Se pitää luoda. Pitää löytää keinot, jolla yhteistyöstä saadaan asiakkaalle hyvä juttu, Järvensalo sanoo. Niin Järvensalo, myyntineuvottelija Lasse Fihl kuin toimitusjohtaja Esa Honkalehtokin tapaavat hallilla aktiivisesti yhteistyötahojen edustajia. Järvensalon vastuulla ovat Ilves Business Clubin asiakkaat, Fihl isännöi VIP-vieraita ja Honkalehto käy tervehtimässä aitioissa pelejä seuraavia ihmisiä. Fihlin tehtäviin VIP-tiloissa kuuluu olennaisena osana juonto. Aktiivinen jääkiekon seuraaminen auttaa valmistautumisessa illan juontoon, faktat pitää olla hallussa pelin aikana. Lopputalvesta 2006 asti toimistolla työskennellyt Fihl hoitaa myös videomainokset videotaulun käyttäjälle sekä pitää huolen ennen peliä olevien seremonioiden asianmukai- Pirkko Arjanmaa on kokenut, kuinka tositemäärä kymmenkertaistunut myynnin kasvun myötä. - Sosiaaliset mediat ovat markkinoinnissa kokonaan uusi juttu ja haaste meille, sanoo toimitusjohtaja Esa Honkalehto. Lasse Fihlin vastuulla on mm. hoitaa mainokset videotaulun käyttäjille.

9 29 Cilla Kurtti sanoo, että kaikista yllättävistäkin tilanteista on aina selvitty. sesta hoidosta. Hallilla pitää olla 1,5 tuntia ennen peliä. Sitä ennen on oltu konttorilta yhteydessä hallille, jotta kaikki on kunnossa. Aika vähän hallin päässä pitää pelien lisäksi olla, Fihl sanoo. Isoin muutos, mitä edellisten neljän vuoden aikana on tapahtunut on videotaulun tuleminen. Lisäksi aitioita on tullut lisää myyntipuolelle. Pääosin työni ovat myyntipuolen hommia, erityisvastuualueena kausikortit. Ottelujärjestämisen kannalta sapluunat ovat aika lailla samat. Esimerkiksi yhteyshenkilöt hallin päässä ovat säilyneet samoina. Tunnetta voitoista ja tappioista Vaikka ottelupäivinä on tekemistä paljon, auttaa rutiini suoriutumaan tehtävästä kuin tehtävästä. Yhteysassistentti Cilla Kurtti toteaa, että mitään sellaista ei ole koskaan tullut eteen, mistä toimiston väki ei olisi selvinnyt. Toki esimerkiksi myöhäisherännäisten halu päästä VIP-tiloihin voi aiheuttaa tilanteita, joissa on pakko venyä. VIP-paketteja ja aitioita on tarjolla rajattu määrä, jolloin vasta pelipäivänä tilaaminen saattaa pakottaa erityisjärjestelyihin. Paikallispelit ovat selvästi suosituimpia. Silloin kyselyitä tulee vielä pelipäivänä. Myös Raimo Helmisen lopettamisen aikoihin kaikki olisivat halunneet peliin. Raipen lopettamisen veroisia myyntipiikkejä on ollut harvoin, vaikka esimerkiksi Kariyan, Stefanin ja Hyvösen pelatessa Ilveksessä kiinnostusta oli paljon, Kurtti muistelee. Toimiston kiireitä vähentää merkittävästi se, että yksittäisten ihmisten lippujen osto hoituu Lippupisteen kautta. Toimiston painopiste on yrityskaupoissa. Kausikorttien myynti ja postitus ovat yksityisten ihmisten osalta merkittävä toimiston vastuulla oleva osa-alue. Kahta samanlaista päivää tässä työssä ei ole. Elämme toimistolla vahvasti sykleissä joukkueen menestyksestä riippuen. Useimmiten asiakkaat ovat positiivisia, mutta toki myös negatiiviset asiat purkautuvat meille. Tämä on tunnepohjainen laji, Kurtti sanoo. Jori Järvensalo on huomannut saman sykleissä elämisen. Järvensalo puhuu otteluiden aikana useiden yhteistyökumppaneiden kanssa klubitiloissa. Muutaman voiton jälkeen murheet vähenevät paljon. - Kyllä toimiston yleisestä ilmapiiristä huomaa, että on pelipäivä, sanoo Maikki Arjanmaa. Tärkein myynninedistäjä on joukkue Peliarkipäivänä toimistoväen työrupeama venyy pitkäksi. Toimistolle tullaan yhdeksäksi, ja kotiinpaluu viivästyy sen verran myöhäiseksi, että kellon viisarit ovat ehtineet pyörähtää kertaalleen taulun ympäri. Siinä missä pelaajat pyrkivät rauhoittamaan pelipäivän esimerkiksi ottelun ulkopuolisilta haastatteluilta, saattaa toimiston väki käydä pelipäivän aamuna merkittäviä neuvotteluita yhteistyökumppaneiden kanssa. Toimistopäivän jälkeen ohjelmassa oleva peli on tärkeä paikka yhteistyökumppanien tapaamisen kannalta. Joukkueen pelin tilasta tietäminen on kuitenkin tärkeää myös toimistolla, sillä otteet kentällä vaikuttavat väistämättä myyntiin. Toimiston työ helpottuu, jos joukkue pelaa hyvin. Silloin tulee enemmän uusia satunnaiskatsojia ja aitiovieraat ovat tyytyväisiä taistelevaan ilmeeseen, myöntää toimitusjohtaja Esa Honkalehto. Tällä kaudella yhteistyökumppanimme ovat olleet positiivisen realistisia. He ovat ymmärtäneet urheilun luonteen. Kaikki toivovat, että kaudesta päästään kunnialla läpi, Honkalehto kiittelee. Ilveksen toimisto myy tällä hetkellä Honkalehdon arvion mukaan rahallisella arvolla mitattaessa 98 prosenttia myytävissä olevista mainospaikoista. Viime kaudella myynti oli käytännössä täydet 100 prosenttia. Aitiomyynnissä on paljon eroa viikonpäivien ja vastustajien mukaan. Viikonloppuisin yrityksiä on vaikeampi saada halliin, kun taas torstaiseen paikallispeliin aitioiden kysyntää on enemmän kuin tarjontaa. Osa aitioista on toki sisällytetty yhteistyösopimuksiin, jolloin sopimus kestää koko kauden, eikä myyntiä tarvitse tehdä jokaiseen peliin. Uuden suurareenan rakentaminen Tampereelle lisäisi etenkin tarjolla olevien aitioiden määrää. Jos areenan rakentaminen toteutuu, on Ilves Honkalehdon mukaan lähtökohtaisesti kiinnostunut areenassa pelaamisesta. Ehtojen pitää kuitenkin olla järkeviä. Mahdollisuuksien pitää voittaa uhat. Vuokra ei saa muodostua liian korkeaksi suhteessa lisäansioihin. Ei ole hyvä asia myöskään areenalle, jos jääkiekkoseurat riutuisivat areenan menestyksen kustannuksella. Toimistolla riittää haasteita jo ennen mahdollista areenan valmistumista. Jatkuvasti on mietittävä uutta tuotteistusta ja pidettävä silmät auki urheilun ja kulttuurin maailmassa. Lisäksi esimerkiksi sosiaaliset mediat ovat markkinoinnissa kokonaan uusi juttu ja haaste meille. Selvitämme sitä, kuinka paljon niitä voi hallita. Cilla on ottamassa meillä siitä vastuuta. Facebookissa on päälle Ilves-henkistä ihmistä, eivätkä vastaukset sosiaalisten medioiden haasteisiin ole ehkä vielä ihan selvillä. REINOILM_ILVES148X210C.indd :44:14 Myynti Asennus Huolto Koko Pirkanmaalla Yrittäjätie Kylmäkoski Ahoniemi Ahojoki

10 30 - Silloin oltiin taitavampia ja pelisilmä parempi. Nyt on vain tullut vauhtia lisää ja paremmat vehkeet, arvioi Matti Kaario. Mestarit palasivat 25 vuoden taakse Tiistai, maaliskuun 26. päivä. Vuosi Tuona päivänä kirjoitettiin Ilves-historiaa Turun Kupittaalla. TPS johti finaalisarjaa 2-0, mutta Ilves nousi lopulta Suomen mestariksi voitoin 3-2. Siitä on kulunut 25 vuotta. Helmikuu Ilveksen pukukopille on kerääntynyt videolta ratkaisuottelua seuraamaan mestarijoukkueen kapteeni Matti Pitkä Kaario, mestaruuden kahdella maalillaan ratkaissut Risto Jalo, vuodesta 1970 Ilveksen huoltajana toiminut Lasse Laukkanen ja vuonna 1990 syntynyt Ilves-sentteri Matias Myttynen. TPS siirtyi ratkaisevassa finaaliottelussa 2-0 johtoon ensimmäisessä erässä. Ilveksen tilannetta ei helpottanut lainkaan Jalon loukkaantuminen avauserän puolivälissä. TPS-puolustaja Jouko Narvanmaan laukaus oli tärähtänyt Ripan polvilumpion yläpuolelle. Onneksi Jalo palasi jäälle hammasta purren. - Suojat olivat silloin mitä olivat, ja kun jalkaa koukisti, syntyi suojaamaton kohta polven yläpuolelle. Tavallisessa runkosarjapelissä olisin lopettanut ottelun siihen, Ripa kertoo. Toisessa erässä Reima Pullinen ohjaa Ilveksen kavennuksen ja kolmanteen erään mennään kotijoukkue Tepsin johtaessa Sieltä Rokaman käden alta kiekko tuli näkyviin. Runkosarjapelissä olisin varmaan kaartanut tilanteen ohi, naureskelee Risto Jalo voittomaalistaan. ää asentoa. Pakki ei päässyt sorkkimaan kiekkoa hyvän suojauksen ansiosta, kehuu Pitkä. Peli jatkuu tasaisena. Kaukalossa ei kahvata, heitetä kiekkoa päätyyn ja luistella täysillä perään. Molemmat joukkueet pyrkivät pitämään kiekkoa ja rakentamaan peliä. - Silloin oltiin taitavampia ja pelisilmä parempi. Nyt on vain tullut vauhtia lisää ja paremmat vehkeet, heittää Kaario. - Taito on erilaista nykyään, porukka tuumailee. Pelikello näyttää aikaa Ripa on juuri iskenyt ottelun toisen maalinsa, joka on lopulta mestaruusmaali tiukassa finaalisarjassa. Mikko Mäkelä on hetkeä aiemmin yrittänyt kiepauttaa kiekon Rokaman ohi, mutta... - Sieltä Rokaman käden alta kiekko tuli näkyviin, Ripa muistelee. - Hätäisempi tuomari olisi saattanut jo viheltää pelin poikki, sanoo Kaario. - Runkosarjapelissä olisin varmaan kaartanut tilanteen ohi, nauraa Jalo. Erilaista harjoittelua Vain hetkeä johtomaalin jälkeen Ilveksen maalivahti Jukka Tammi esittää uskomattoman torjunnan. Haamupelastuksen. Kaario muistelee silloista maalivahtitilannetta. - Ennen peliä oli varmaan arpominen, Ripa ratkaisee kahdella osumallaan - Ei erätauolla hirveästi puhuttu. Kaikki tiesivät homman nimen, sanoo Kaario. Myttynen tietää tarkalleen, mitä keväällä 1985 tapahtui. - Olen nämä pelit kyllä nähnyt, kertoo koko uransa Ilveksessä pelannut nuorukainen. Video pyörii taustalla. Kolmannen erän alkupuolisko on käynnissä. TPSvahti Jouni Rokama tökkää kiekon hätäisesti eteensä, Jalo nappaa limpun ja viimeistelee 2-2 -tasoitusosuman vanhanaikaisella. - Ei ollut muuallakaan tilaa, naureskelee Ripa. Kapteeni Kaario on toista mieltä. - Tahtomaali. Katsokaa jalkojen levekumpi molareista pelaa. Tammi oli ollut kahdessa ensimmäisessä ottelussa maalilla, mutta nuori Jarmo Myllys puolestaan kahdessa seuraavassa, jotka Ilves oli molemmat voittanut. - Oli rohkea veto laittaa Taisto takaisin maaliin. Hän kuitenkin otti ottelun loppua kohti monta todella erinomaista koppia, Jalo kehuu. Ilveksen päävalmentajana toimi Seppo Hiitelä. - Seppo oli hyvä peluuttaja. Iällä ei ollut merkitystä. Vain se ratkaisi, kenellä kulki, sanovat sekä Jalo että Kaario. Keskustelu siirtyy harjoitteluun luvulla. Silloin pelaajat eivät olleet ammattilaisia, vaan he kävivät töissä tai opiskelivat. Pelaajapalkkiotkin olivat näennäisiä nykypalkkoihin verrattuna. - Harjoittelimme kerran päivässä töiden jälkeen. Harjoitukset saattoivat kestää kolme tuntia putkeen kesälläkin ja siihen itselläni loppui kiinnostus, Kaario muistelee. Kun Sakari Pietilä otti valmennusvastuun Ilveksessä, joukkue alkoi harjoitella kahdesti päivässä. Silloin joukkue liikkui selvästi muita joukkueita paremmin. - Enää ei vedetty samassa paketissa voimaa, kestävyyttä ja nopeutta, naureskelee Jalo luvulla juostiin paljon. Se oli tehokasta harjoittelua. Nykyään nuo jätkät ovat kaikki romuina, eivätkä pysty ottamaan juoksuaskeleita, kun polvet ovat hajalla, nyökkää Kaario pilke silmäkulmassa Myttysen suuntaan. Kiekkokontrolli kunniassa TV-kuvassa vilahtaa Tepsin päävalmentaja Matti Mölli Keinonen. Kaario, Laukkanen ja Jalo muistelevat, kuinka Keinonen tallusteli finaalisarjan kolmanteen otteluun kultainen takki mukanaan. - Se oli meille sopiva ärsyke. Saimme siitä lisää virtaa koko sarjaan, kolmikko myöntää. Joukkue teki myös päätöksen, että viidenteen ja ratkaisevaan finaaliin Ilveksen pelaajat menevät samoissa vaatteissa kuin aikaisemminkin.

11 31 - Voittopelin jälkeen oli liigan järjestämä illallinen ja siellä menin pääpöytään villapaidassa ja verkkareissa. Siitä tulikin myöhemmin hieman noottia, nauraa Kaario. Takaisin ottelun tapahtumiin. Tammi esittelee jälleen hienon torjunnan ja pitää Ilveksen johdossa. - Nuo molarin kuteet ovat kyllä pienet verrattuna nykypäivään. Aikoinaan Summasen Raimo lueskeli maalivahdin näkökulmasta tehtyä kirjaa ja siinä oli tehty kaikki laskelmat, ettei kiekko voi mennä maaliin. Sanoin vaan Ramille, että älä sitä murehdi kyllä ne maalivahditkin joskus epäonnistuvat, hymyilee Jalo. Kamera kuvaa katsomonosaa, joka on täynnä Ilveksen kannattajia. Meno tamperelaisten keskuudessa on villiä mutta odottavaa. Ottelusarjan neljännessä ottelussa oli Tampereella tullut pommiuhka halliin ja yleisö oli ohjattu ulos. - Me istuimme vaan täällä kopissa ja odottelimme pelin jatkumista, Kaario hymyilee. Ottelua on jäljellä muutama minuutti. Ilveksen peli ei muutu roiskimiseksi, vaan joukkue pyrkii edelleen kontrolloimaan kiekkoa ja menee hanakasti karvaamaan. - Ylivoimallakaan kiekkoa ei lyöty päätyyn kuin pakon sanelemana. Kyllä se sinne kuljetettiin, vertaa Kaario nykyaikaan. - Kun katsoo tätä videota, kuvaruudussa näkyy 3-4 pelaajaa kerrallaan, kun peli on levällään luvulla alettiin pelata tiivistä viisikkopeliä ja kuvassa alkoi olla 8-10 ukkoa yhtä aikaa, Jalo kommentoi. Viisi sekuntia on jäljellä ja kiekko on Tepsin päädyssä. Yhtäkkiä kiekko onkin jo toisella puolella Tepsin hurjakutisella Jukka Porvarilla, joka ottaa ottelun viimeiset potkut keskialueella, lähettää tulisen lämärin kohti Ilves-maalia, mutta Tammi torjuu patjallaan ja Ilves on Suomen mestari! - Kun mestaruus tuli, oli tunne, että näitä tulee lisää, kunnes porukka hajosi ja jätkiä lähti ulkomaille, Kaario sanoo. - Vuonna 1988 oli usko, että mestaruus voisi tulla, kun harjoittelu muuttui niin paljon ja joukkuetta oli rakennettu hyvin. Mielellään täällä saisi olla tuoreempia kavereita muistelemassa viimeisintä mestaruutta, myöntää Jalo. Pitkät juhlat Ottelun päätyttyä Myttynen kehuu pelin luonnetta. - Se oli erilaista ja pelaajilla oli järki ja maltti mukana. Vauhti ei ollut niin kova, eikä kiekkoa heitetty päätyyn, vaan otettiin uusia lähtöjä. Olisin saattanut pysyä vauhdissa mukana, virnuilee Myde. Huoltajan näkökulmasta 1980-luku oli aivan toisenlaista kuin tämän päivän arki. - Nykyään pestään pelkät pyykitkin pari kertaa päivässä, kun tuolloin ei ollut edes konetta hallilla, Laukkanen kertoo. - Mitä olen vierestä huollon työtä seurannut, se on aivan erilaista. Aikoinaan saattoi parilla jätkällä olla häsläämistä, mutta nykyään toinen huoltaja saa olla koko ajan kopissa vääntämässä mailoja, Kaario heittää. Laukkanen muisteleekin kaiholla aitojen puumailojen perään. - Silloin ei ollut mailojen kanssa niin - Tähän kannattaa pyrkiä, ohjaa Lasse Laukkanen (vas) nuorta Ilveshyökkääjää Matias Myttystä mestarijoukkueen kuvaa esitellessään. paljoa säätämistä kuin nykyään. Mestaruuden voittanut Ilves saapui Tampereelle keskiviikkoaamuna klo 5. Joukkue oli poikennut matkan varrella Loimaan Seurahuoneella juhlimassa. - Jatkoille menimme asunnolleni Tohlopinrantaan. Siellä oli läsnä lähes koko joukkue, Jalo sanoo. - Juhlat kestivät parisen viikkoa. Perheelliset saattoivat selvitä viikolla, Pitkä nauraa. Virallisia juhlia järjestettiin sekä Raatihuoneella että Hotelli Rosendahlissa. Saunatilat tulivat koko porukalla tutuiksi ja kavereita riitti kaupungissa. - Kanada-maljakin seilasi siellä sun täällä, mutta oli lopulta koko ajan tallessa, sanoo Kaario.

12 32

13 33 Ilves-Hockey Oy tiedotti helmikuun alussa asettaneensa Raimo Summasen tekemään selvitystyön Ilveksen urheilutoimesta sekä esityksen urheilutoimen strategiasta. Rami tarttui tilaisuuteen suurella mielenkiinnolla. Raimo Summanen pelasi Ilveksessä 183 ottelua ja viimeisteli niissä uskomattomat 160 maalia! - Ilveksen historia on iso juttu. Se on yksi suomalaisen jääkiekon perusta, Summanen sanoo. Summanen tarttui haasteeseen TEKSTI: ILKKA UITTI KUVA: JOUNI VALKEENIEMI Summanen aloitti kauden päävalmentajana Sveitsissä. Joukkue ei kuitenkaan menestynyt riittävän hyvin ja Summanen sai potkut. - Ikinä ei ole mukava saada kenkää, mutta nyt se oli onni onnettomuudessa, kun pääsin suuren haasteen kimppuun. Ilves-Hockey Oy:n hallitus lähestyi minua, ja kun tapahtumia ja sattumia tulee vastaan, niihin kannattaa yleensä tarttua kiinni, Summanen kertoo. Ilveksessä viisi kautta aktiiviuransa aikana hyökännyt Summanen muistuttaa, että Tampereella on tehty vuosikausia myös oikeita asioita, jotka ovat jääneet taka-alalle joukkueen pelillisten vaikeuksien takia. Tärkeintä on hahmottaa kokonaiskuva. - Pitää löytää ihmiset, jotka ovat olleet kauan mukana siellä se tietotaito on. Ensimmäisenä tulee kerätä kaikki mahdolliset asiat, sitten rajataan ne muutamaan tärkeimpään ja lopulta vien esityksen hallitukselle huhtikuun päätyttyä. Siinä on työjärjestys, Summanen listaa. - Yritän hahmottaa ihmisten kautta kokonaisuuden. Haluan kuulla mahdollisimman laajalti mielipiteitä. Fanien mielipiteet ovat hyvinkin tärkeitä, koska he ovat iso osa Ilvestä, Summanen kertoo Ilves-Kärpät ottelun erätauolla ja osoittaa Hakametsän hallin D1-kulmausta kohti. Seuran hyöty kaiken pohjana Summanen ei ole uudesta pestistään liiemmin puhunut julkisuudessa, eikä aio puhua jatkossakaan. Hän sanoo hallituksen kertovan asioista, mikäli se kokee sen tärkeäksi. - Teen selontekoni hallitukselle ja tämä prosessi loppuu osaltani siihen. Jos teen ja kommentoin yhtä aikaa, se on hölmöläisen hommaa, naurahtaa Rami. Summanen kuitenkin korostaa, että on valmis antamaan kaiken tukensa ja apunsa Ilvekselle, mikäli sellaista tarvetta ilmenee. - Teen tätä selvitystyötä ja autan kaikella mahdollisella tavalla. Summanen linjaa näkemyksensä suoraan. - Sillä ei ole niinkään väliä, millä pallilla kukin istuu. Mielestäni pitäisi ajatella, mitä tehdään ja kuinka tehdään, eikä kuka tekee. Ne prosessit ovat tärkeimmät. Meillä pitää olla yhteinen punainen lanka ja tahtotila. Kun haetaan suuntaviivoja, niiden pitää olla vahvempia kuin yksilöt, jotka vaihtuvat ajan saatossa. Vertaus kolmeen muskettisoturiin on varsin osuva. - Ei saa käydä niin, että vuorotellen Summasen toivomus Ilveksen kannattajille Raimo Summanen toivoo, että Ilveksen kannattajat kertoisivat omat mielipiteensä alla oleviin kysymyksiin. - Haluan ehdottomasti kuulla, mitä mieltä nimenomaan kannattajat ovat. Arvostan heidän näkemyksiään, Summanen korostaa. Voit lähettää vastauksesi ja mielipiteesi sähköpostilla osoitteeseen fanikysely@ilves.com. 1. Onko sillä merkitystä, miten kiekkopeli voitetaan? 2. Pyhittääkö tarkoitus keinot saako voiton eteen tehdä mitä tahansa? 3. Riittääkö niukka voitto vai vaativatko kannattajat murskavoittoa? 4. Miten jääkiekkotappeluihin tulee suhtautua? 5. Jos vastustaja provosoi etukäteen median kautta, miten siihen pitää suhtautua: uhitella takaisin vai pitäytyä siinä, mitä tapahtuu jäällä? 6. Haluavatko kannattajat, että valmentajat, pelaajat jne. kommentoivat pelattua peliä jälkikäteen? joku joutuu myrskyn silmään. Jos sinne joudutaan, mennään sitten kaikki yhdessä niin pelaajat, kannattajat kuin johtokin. Olen vain pienen pieni osa kokonaisuutta. Seuran hyöty on kaikista tärkein juttu, alleviivaa Rami. Objektiivisuus pidettävä mukana Mitkä ovat Raimo Summasen vahvuudet käynnissä olevassa prosessissa? - En halua analysoida vahvuuksiani tai heikkouksiani. Henkilökohtaiset asiat tulee jättää sivuun. Tärkeintä on löytää toimintatapa, jonka pohjalta myös toimitaan. Ilveksen tulee nousta epäkohtien yläpuolelle. Minun tehtäväni on vain kerätä tietoa. 7. Kenen pitäisi antaa kommentit: valmentajan, pelaajien, jonkun muun? 8. Pitäisikö pelejä ylipäätään kommentoida? Riittääkö se, että pelataan niin hyvin kuin voidaan? 9. Paljonko pelaajien yksityiselämästä pitäisi tietää? 10. Saavatko seuraa edustavat pitäytyä kommentoimasta medialle tekemisiään kertomatta, miksi niin tekevät vai pitäisikö hiljaa pysymisen syistä kertoa? 11. Riittävätkö pelinäytöt faneille vai halutaanko muutakin tietoa? 12. Miten paljon tulevista peleistä pitäisi puhua etukäteen? 13. Miten seura voi pyytää kannattajiltaan tukea? 14. Seuran näkyvyys on yhtä kuin rahaa seuralle. Onko hyväksyttävää sekoittaa tarkoituksella fakta ja fiktio, jotta seura saisi lisää näkyvyyttä? Summanen on jo ehtinyt tutustumaan organisaatioon ja miehen havainnot ovat positiivisia. - Kaikilla on yritystä tässä organisaatiossa se on erittäin hyvä lähtökohta. Velttoutta ja haluttomuutta ei ole esiintynyt missään. Ilveksen kannattajat ottivat tiedon Summasen pestaamisesta ilolla vastaan. Rami itse pyrkii kuitenkin pitämään muiden puheet ja mielipiteet itsestään sivussa. - Tunteet vievät havainnoinnista objektiivisuuden pois. Olen halunnut sulkea itseni pois monista asioista ja keskittyä puhtaasti kaikista tärkeimpään. Tässä jutussa pitää olla mahdollisimman objektiivinen. Summanen pelasi Ilveksessä 183 ottelua ja viimeisteli niissä uskomattomat 160 maalia! - Ilveksen historia on iso juttu. Se on yksi suomalaisen jääkiekon perusta. Minulla on oma historiani Ilveksen kanssa, joten kannan huolta tilanteesta. Summanen toivoo kannattajien ymmärtävän miehen historiaa. Rami hävisi juttunsa käräjillä erästä toimittajaa vastaan ja mies haluaa muistuttaa ilvesläisiä asian vakavuudesta. - Olen ollut käräjillä toimittajan kanssa, eikä se ole tällä alalla eduksi. Itse tapaus on jo historiaa. Pitää pyytää kuitenkin etukäteen anteeksi sekä kannattajilta että seuralta, jos tällainen historia tuo mukanaan omaa painolastiaan. Omasta puolestani välini median kanssa ovat selvät, mutta jos julkisuudessa ilmenee minusta johtuvaa asenteellisuutta Ilvestä kohtaan, puhun tietenkin asiasta seuran hallituksen kanssa. - Ilves on niin paljon isompi kuin oma jääkiekkoelämäni. Haastattelu on päättynyt. Samalla sekunnilla Ilveksen Markus Seikola iskee Kärppiä vastaan 2-0 maalin. Kotijoukkue nappaa lopulta kolme liigapistettä lukemin 4-2.

14 34 Nyt myydään moottorikelkka huutokaupassa! Katso lisätiedot lähiaikoina!

15 36

16 37 Pasi Huura palasi jääkiekon pariin TEKSTI: RIKU TEISKONLAHTI KUVA: JOUNI VALKEENIEMI A-nuorten taustajoukoissa on tällä kaudella häärinyt 1980-luvun lopun ja 1990-luvun alun kaukaloiden väriläiskä Pasi Huura. Huuran tehtävänkuvaksi on merkitty manageri, mutta käytännössä Huura on jakamassa joukkueenjohtajan töitä Markku Buffalo Valmialan kanssa. Huura on hoitanut tehtäviä hotellin varauksista ja saunailtojen järjestämisestä aina mainosten laskutukseen asti. Juha Pajuojan siirryttyä SM-liigajoukkueen valmennukseen Huura on ottanut myös kakkosvalmentajan roolia mahdollisuuksien mukaan. Pajuoja kyseli mukaan jo ollessaan edellisen kerran A-nuorten valmentaja. Silloin oma yritys ei antanut mahdollisuuksia lähteä. Nyt siviilipuolelta on vapautunut aikaa, joten soittelin Juupelle ja kysyin onko vielä tarvetta, Huura kertoo. Huuran yritys tuo maahan moottoripyörä- ja polkupyörätarvikkeita, mutta ei itse kuulu prätkällä ajelevien kerhoon. Jos lähden moottoripyörällä ajamaan, niin olen ensimmäisessä pöpelikössä. Nelipyöräinen on minulle parempi juttu. Nykyiseen ammattiinsa Huura on kulkenut pitkän tien. Uran aikana hän opiskeli ensin yliopistossa ja Raumalla pelatessaan kävi Tampereella töissä. Työpaikka oli Jääkiekkolehdessä ja tehtäviin kuului urheilulehtien markkinointi. Ilman työntekoa uran aikana en olisi saanut uran jälkeen sitä työpaikkaa, minkä sain. En tiedä. missä tällä hetkellä olisin, jos en olisi opiskellut ja käynyt töissä. En ainakaan tässä nykyisessä tilanteessa. Elämä kiekon jälkeen olisi ollut huomattavasti vaikeampaa ilman opiskelua. Yliopistosta en koskaan saanut papereita pihalle. Vielä pari vuotta sitten kävin tekemässä pari tenttiä, mutta en tiedä, menivätkö ne koskaan läpi. Nyt kun on yrittäjänä, niin ei yliopistopapereilla ole enää niin merkitystä. Ei minulla ole tarvetta saada diplomia seinälle. Mutta kyllä koulupohja pirusti auttoi peliuran jälkeen. Arvokisatunnelmissa Kanada Cupissa SM-liigaan Huura sai ensituntuman kaudella Tuolloin oppipojan asemassa ollut Huura pelasi ainoastaan kahdeksan ottelua, mutta onnistui saamaan maalitilinsä auki. Seuraavalla kaudella Huura kuului jo Ilveksen vakiokokoonpanoon. Kaudella Ilves oli mukana finaaleissa asti ja Huura sai joukkueen mukana SMhopeaa. Henkilökohtaisen uran huippuaika Huuralla oli kausi Kesällä - 91 Huura sai ensin NHL-varauksen, jonka jälkeen pääsi mukaan Kanada Cupiin, jossa Suomi sijoittui hienosti kolmanneksi. Kanada Cupista jäi hienot muistot. Ne olivat ainoat arvokisat, joissa olin mukana ja vielä pärjättiin siellä. Siihen aikaan siellä oli niissä karkeloissa parhaat pelaajat. Oli ihan hieno huomata, että pysyi jotenkuten mukanakin. Aiemmin samana vuonna pelattiin MM-kotikisat, mutta Huuralle ei löytynyt paikkaa lopullisesta kisajoukkueesta. Huura oli silti esillä kisojen aikaan maajoukkueen puolesta, sillä virallisen kisabiisin esittivät Laulavat Leijonat, eli Huura, Hannu Virta, Sakari Lindfors ja Teemu Selänne. Ei sinne jätkiä ainakaan laulutaidon perusteella valittu. En tiedä, mikä oli Matikaisen Penan peruste laulajavalinnoille. Mukava sille on ollut jälkikäteen naureskella, kun on jätkiä nähnyt. Suomen maajoukkueen kantaviin voimiin jo tuolloin kuulunut Selänne oli himpun verran taikauskoinen, ainakin mitä pelitamineisiin tulee. Sen sai huomata myös maajoukkuepukukopin jäynäosasto. Joskus jätkät piilotti Teemun aluspaidan. En tiedä montako kymmentä vuotta se oli sillä pelannut. Siinä ei ollut suunnilleen enää muuta kuin resorit jäljellä. Joku sen piilotti ja Teemu hermostui ihan oikeasti. Se oli koko päivän ihan käärmeissään, että kuka kehtasi sen tehdä. Juuri pukukoppielämä kaikkine vivahteineen on asia, jota Huura myöntää kaivanneensa uran jälkeen. Nykyisen pukukoppielämän Huura tosin uskoo olevan hieman vähemmän värikästä kuin hänen peliaikanaan. Pelitahti on nykyisin kova ja treenejä on paljon. Jokaisessa porukassa on kyllä varmasti persoonia, mutta ei ehkä pääse säveltämään niin paljon. Persoonille olisi Huuran mielestä nykyistä enemmän tilaa myös kaukalossa. Treenaaminen on muuttunut paljon, ja yksilöt tietyssä mielessä valitettavasti tasapäistyy, kun omalla ajalla ei paljon treenata. Nyt puhutaan siitä, että vanhat tähdet tekivät omalla ajallaan sitä ja tätä. Se vaan näyttää pitävän paikkansa, että mitä enemmän jätkä tekee omia juttuja, niin sitä enemmän omia juttuja on tuotavana peleihin. Katsekontaktia maskimiehenä Syksyllä 1991 Huura lähti Ilveksestä Rauman Lukkoon. Kolme vuotta kestäneeltä komennukselta saldoksi tuli yksi pronssimitali. Joukkueen kenties suurimmat ongelmat olivat suuri vaihtuvuus sekä muualta tulleiden pelaajien korkea määrä. Varmaan 17 oli muualta tulleita, jos joukkueessa oli 20 ukkoa. Tietty yhtenäisyys puuttui. Pienessä kaupungissa kiekkoilijat viettivät paljon aikaa keskenään myös kaukalon ulkopuolella. Vapaata riitti mukavasti harjoittelumäärien ollessa nykyistä pienempiä. Edelleen Huura pitää yhteyttä esimerkiksi Mika Alatalon, Timo Saarikosken ja Petr Brizan kanssa. Raumalaiskannattajat muistavat Huuran myös maskimiehen tehtävistä. Tapa oli hieman maalin edessä seisomista pidemmälle viety, sillä Huura kääntyi kohti maalivahtia ja haki tämän kanssa katsekontaktin. Peltolan Pekan kanssa sovittiin, että teen maskia ja Pekka vetää takakulmaan. Tehtiin kohtuullisen iso kasa maaleja siten, mutta kyllä vetoja tuli perseeseenkin. Kuivalaisen Pasille se oli ihan myrkkyä, ja hän kävi siitä kuumana. Varmaan pari mailaa Kuivalainen hakkasi rikki polkkeisiini. Raumalla Lukon joukkue kisaa perinteisesti syksyisin kalastuksessa. Valmentajana toiminut Matti Mölli Keinonen oli yleensä vahvoilla, joskaan Huuran mukaan Keinonen ei kisannut aivan puhtaat jauhot pussissaan. Yleensä Möllillä oli jo ennen kisaa kalat valmiina sumpussa, että voitti sen kisan. Yhtenä vuonna Kuusiston Maukka kypsyi siihen. Maukka kävi hakemassa torilta savustetun lohen. ja sanoi, että Mölli tämä löytyi sun sumpusta. Ilvekseen Huura palasi kaudeksi Kausi päättyi nuoren Ilves-joukkueen osalta karsintasarjassa, jossa liigapaikka säilyi. Se karsintavuosi oli sellainen, että en ole ikinä nähnyt missään liigaseurassa sellaista vuotta. Siinä touhussa ei ollut järjen häivääkään. Tulin aika myöhään syksyllä mukaan ja olin silmät pyöreinä, että voiko tämä oikeasti olla tällaista. Lopputulos oli sitten mitä oli. Onneksi saatiin homma klaarattua. Karsintakauden jälkeen tie vei Turkuun TuTon riveihin. Kausi jäi viimeiseksi ja kaiken lisäksi lyhyeksi. Tilille tuli vain kaksi peliä, kunnes loukkaantuminen katkaisi Huuran kauden ja pelaajauran. Uudet haasteet odottivat kuitenkin nopeasti, sillä Huura hyppäsi pakin tontilta penkin päähän kakkosvalmentajaksi. Siirto osoittautui vaikeammaksi kuin Huura oli kuvitellut. Siirtymisen vaikeudesta Huura on keskustellut viime aikoina myös Mika Alatalon kanssa. Alatalo Pasi Huura neuvoo nuoria kiekkoilijoita käymään koulut loppuun, vaikka ammattilaisura olisikin tähtäimessä. on pelaajauransa jälkeen ottanut luotsattavakseen TPS:n C-juniorit. Kun on kopissa, niin tietää koko ajan, mitä joukkueen sisällä tapahtuu. Valmentajana ei enää kuule niitä juttuja yhtä paljon. Siihen tulee väliverho eteen ja se vaikeuttaa valmennustyötä. Valmentajan työmäärä ennen ja jälkeen treenien on ihan muuta kuin pelaajilla. Pelaaja tulee hallille, tekee mitä pitää, sitten kamat niskaan ja kotiin. Valmentajalla työ jatkuu sen jälkeen. A: n kakkosta se ei kauheasti koske, mutta TuTossa sai ennen ja jälkeen treenien viettää monta tuntia joukkueen asioitten kanssa. Tuntuu äkkiseltään helpolta, mutta on kaikkea muuta. Juniorin kannattaa opiskella Tulevaisuutta valmentajana Huura ei itsellään näe olevan. Tauko venähti niin pitkäksi, että pelin nykyisyyteen mukaan pääseminen olisi liian haastavaa. Valmentamista olisi pitänyt tehdä jo monta vuotta. Olen parempi näissä joojoo-hommissa. Voin olla apuna, kun tarvitaan. Peli on kuitenkin muuttunut 15 vuodessa kohtuullisen paljon. Mölli meinasi Raumalla, että 1960-luvun opeilla voi vetää 1990-luvulla. Olin eri mieltä. Ja olen eri mieltä siitä, että 1990-luvun opeilla pärjätään 2000-luvulla. Peli on sama, mutta tapa pelata ihan totaalisen erilaista. Suuri muutos luvulta tähän päivään on tapahtunut myös kaukalon ulkopuolella, kun agentit ovat tulleet kuvioihin mukaan. Huura muistelee, että hänen pelatessaan porukka saattoi pysyä yhdessä F-junioreista A- junioreihin asti. Olen katsellut Ilveksen, Tapparan ja Kooveen juniorijoukkueita, niin äijät menee kuin saluunan ovista välillä. Seurauskollisuutta on vähemmän kuin ennen. A-nuorten joukkueen pelaajien Huura toivoo muistavan sen, että jääkiekko ei lopulta elätä kuin muutaman pelaajan ikäluokasta. Se on huonoin homma, että jätkät jättävät koulun kesken ja alkavat niin sanotusti ammattilaisiksi. Polvi kerran hajalle ja ammattilaisuus on siinä. Opiskelu kannattaa varsinkin nykyisin, koska on rakennettu oikein koulutusjärjestelmiä, jotka ottavat huomioon, että olet urheilija.

17 38 Avoinna Ma-To klo Pe-La klo Su klo Aleksanterinkatu Tampere puh. (03) Kuukuja 8 A, Tampere puh fax

18 39

19