Yritysten ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksista

Transkriptio

1 MAAKUNTAKORKEAKOULUFOORUMI Vammalan ammattikoulu, Sastamala Yritysten ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksista Jari Jokilampi toimitusjohtaja Pirkanmaan Yrittäjät

2 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Yrittäjäjärjestön ja Ensimetrin esittely 2. Julkisten yrityspalvelujen rooli 3. Yrittäjien ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia 4. Suhdannetilanne ja yrittäjien lamantappotalkoot 5. Yhteenveto yritysyhteistyöstä PIRKANMAAN YRITTÄJÄT RY

3 PIRKANMAAN YRITTÄJÄT RY YRITTÄJIEN VERKOSTO: 44 yrittäjäyhdistystä (Tampereella 11) Yli 500 luottamushenkilöä Yli jäsenyritystä Yli työntekijää

4 Yli 100 jäsenyritystä ja yhteisöä Yli 200 yritystoiminnan asiantuntijaa Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä Maksutonta asiantuntija-apua yrittäjiksi aikoville Tampereen kaupunkiseudulla ja Etelä-Pirkanmaalla Yritysneuvonta Asiantuntijaverkosto Yritysneuvontatyökalut Sertifioitu laatujärjestelmä Yksityinen raha ja työpanos Palvelut yrityksen perustamisen jälkeen

5 Toimintatilastot Yritysideat uudet asiakkaat työttömien osuus 30 % 24 % 25 % 28 % asiakaskäynnit asiantuntijaohjaus perustetut yritykset Korkeakoulututkinnon suorittaneita yli 30%

6

7 Neuvontapalvelut ja yrityksen elinkaari kassavirta Asiantuntijat yrityksen elinkaari 5 v v. aika

8 YRITYSTEN JA KORKEAKOULUJEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUKSIA OPISKELIJOIDEN TYÖHARJOITTELUT OPISKELIJOIDEN OPINNÄYTETYÖT YRITYSLÄHTÖINEN TUTKIMUS- JA KEHITYSTYÖ YRITYSLÄHTÖISET KEHITTÄMISHANKKEET YRITYS- JA TÄYDENNYSKOULUTUS YRITYSTEN KANSAINVÄLISTÄMINEN YRITYSTEN VERKOTTAMINEN YRITTÄJYYDEN EDISTÄMINEN

9 1. TYÖHARJOITTELUT; edut Etuja yritykselle: Harjoittelu on yritykselle edullinen työllistämisvaihtoehto/lisäresurssi Opiskelijat usein hyvällä tietotasolla varustettuja Nuoret usein motivoituneita Ajankohtainen tieto opiskelijan kautta (esim. it-ohjelmista, markkinaoikeudesta) Etuja opiskelijalle: Työssä opittua alakohtaista tietoa (ei saa koulusta) Työkulttuuriin tutustumista (erilainen kuin koulukulttuuri) Käsitys koulussa opitun ja työssä opitun suhteesta työelämässä Verkostot

10 1. TYÖHARJOITTELUT; edut Molemminpuolinen hyöty: työvoima vs. opintojen suorittaminen Yrityksissä tulevina vuosina työvoimapula: harjoittelut auttavat työvoimatarpeen täydentämisessä Matala kynnys palkata onnistuneesta harjoittelusta jatkossa jopa vakituinen työntekijä yritykseen

11 YRITYSTEN JA KORKEAKOULUJEN YHTEISTYÖ 1. TYÖHARJOITTELUT; haasteet Haasteita; Työ opitaan työpaikalla käytännössä, työpaikan normien mukaan. Koulussa opittua sovelletaan tarvittaessa. Yrityksessä ei käsitystä nuoren osaamisen tilasta (mitä töitä nuorella voi teettää?) Perehdyttäminen vie aikansa Nuoren pärjääminen, jos ja kun pk-yrityksellä on harvoin varaa maksaa harjoittelusta palkkaa -> vaikutusta motivaatioon? Pk-yrityksellä ei ole varaa pitää hyödytöntä työntekijää (vrt. mm. perehdyttämiseen kuluva aika) Osaavatko nuoret hakeutua/hakea pk-työpaikkoihin? (pktyöpaikan houkuttelevuus? nuoren asenne ratkaisee!)

12 2. OPINNÄYTETYÖT/ T&K -toiminta Yrityksillä usein monia pitäis tehdä/selvittää projekteja, jotka jäävät toteuttamatta henkilöresurssien, ehkä osaamispuutteenkin vuoksi Yritysten tarpeita: markkinaselvitykset, kyselyt, erilaiset lyhytkestoiset yrityskohtaiset/toimialakohtaiset projektit Yritysten tutkimustarpeet vs. opiskelijoiden osaaminen Opiskelijoiden osaamisalueista ei usein yrityksissä käsitystä Haasteita; Kuinka yritysten tarpeet ja opiskelijoiden osaaminen saadaan kohtaamaan? Kanavat (keneen yhteys)? Opiskelijoiden hyödyntämismahdollisuus T&K resurssina yritysten takaraivoon; miten? Pitkäjänteisellä tiedottamisella?

13 3. YRITYSTEN KEHITTÄMISHANKKEET Kehittämishankkeiden pitää lähteä alueen yritysten tarpeista Juurruttavat korkeakoulun alueeseen Sitouttavat yritykset yhteistyöhön 4. YRITYSKOULUTUS JA TÄYDENNYSKOULUTUS Hyötyä yrityksille sekä korkeakoululle Koulutuksen pitää olla täsmäkoulutusta ja lähteä alueen yritysten tarpeista Yrityskoulutus voi synnyttää uusia T&K hankkeita tai kehittämisprojekteja 5. YRITYSTEN KANSAINVÄLISTÄMINEN

14

15

16

17

18

19

20 MITEN PIRKANMAA PÄRJÄÄ? Rakennemuutos koettelee Tampereen seutua ja Pirkanmaata muuta maata enemmän Teolliset työpaikat siirtyvät entistä enemmän halvan työvoiman maihin tai lähelle uusia markkinoita Palvelujen osuus Suomen BKT:stä vähäisempi kuin OECD-maissa keskimäärin Uusia työmahdollisuuksia voidaan aikaansaada palveluja kehittämällä Verovaroin ylläpidettävää julkista palvelutuotantoa ei voi kasvattaa jatkuvasti Väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen heikkeneminen vaativat entistä tehokkaampia palvelukonsepteja

21 Bkt:n %-jakautuma päätoimialoittain OECD-maissa ,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 Australia Belgia Espanja Hollanti Irlanti Islanti Iso-Britannia Italia Itävalta Japani Kanada Korea (Etelä-Korea) Kreikka Luxemburg Meksiko Norja Portugali Puola Ranska Ruotsi Saksa Slovakia Suomi Sveitsi Tanska Tsekki Turkki Unkari Uusi Seelanti Yhdysvallat 3,0 28,0 1 24,8 3,5 29,1 2,1 23,9 2,5 37, ,1 2,5 26,6 1,9 30,3 1,3 24,7 2,3 26,4 3 36,0 5,6 21,5 0,5 16,1 4 25,4 1,5 39,1 4,1 24,3 5,1 31,0 2,5 21,7 1,8 27,7 1,1 29,1 3,9 32,1 3,1 30,2 2 30,0 2,2 24,2 3,3 37, ,8 3,8 31,2 5 27,0 0,9 19,7 Alkutuotanto 3,1 % Jalostus 30,2 % 69,0 74,3 67, ,9 67,8 74,1 71,3 60,0 72,8 83,5 70,5 59,3 71,6 63,9 75,9 70,5 69,8 64,0 66,7 68,0 73,2 58,8 61,3 65,0 68,0 79,4 Palvelu 66,7 % Alkutuotanto Jalostus Palvelut Lähde: Tilastokeskus, maailma numeroina 21

22 Yrittäjien ikääntyminen

23 Onko työurien pidentäminen ratkaisu? Yrittäjä Aulis 83v, kauppiaat Antti 79v ja Reetta 80v, autohuoltaja Unto 78v, liikennöitsijä Antti 81v, tehtailija Veikko 72v, parturikampaaja Reijo 75v, autokouluyrittäjä Pentti 75v, ravintoloitsija Maija-Leena 78v, arkkitehti Jukka 72v, maanrakennusurakoitsija Eino 76v, peltiseppä Altti 79v, puuseppä Pentti 76v, rakentaja Rauno 71v, kauppias Pekka 80v, laukuntekijä Vilho 76v, tilitoimistoyrittäjä Marja-Liisa 71v, kaivonporaaja Timo 74, autoilija Esa 70v, kauppias Aulis 81v, lvi-yrittäjä Mauno 76v, maalari Valto 72v, liikkeenharjoittaja Sirkka 70v, kirjanpitäjä Lauri 75v, autokorjaaja Seppo 71v, hammaslääkäri Esa 72v, tilintarkastaja Elina 70v, autokauppias Olavi 74v, hoivayrittäjä Seija 72v, timanttiporaaja Pekka 73v, urkuhuoltaja Pekka 71v, puutarhuri Oiva 70v, konsultti Erik 74v, matkailuyrittäjä Heikki 74v, kiinteistövälittäjä Jaakko 72v, vaatekauppias Erkki 78v, kukkakauppias Eila 70v, rakennusinsinööri Juhani 77v, konepajayrittäjä Aulis 81v, toimittaja Hannu 76v, pyöräkauppias Reijo 71v, hotelliyrittäjä Tuula 70v, lihamestari Jorma 72v, isännöitsijä Matti 73v, automyyjä Asko 72v, sukkatehtailija Eero 71v, puutavarakauppias Matti 70v, kirjanpitäjä J

24

25 YHTEENVETO Taloudellisessa taantumassa alueen kaikki voimat on yhdistettävä alueen kehittämiseksi Kehittäminen pitää lähteä alueen omista vahvuuksista T&K toiminta on pitkäjänteistä yritysyhteistyötä Tunnettava alueen yritykset ja yritysten kehittämispalvelut Yrityskoulutus sitouttaa korkeakoulun alueen tarpeisiin Yritysyhteistyön lisääminen ja yritysten verkottaminen Opinnäytetyöt ja työharjoittelut ovat mahdollisuus yrityksille ja oppilaitoksille Ei ylisuuria odotuksia opiskelijoille Virtuaalikorkeakoulu vs. betonikampus Yrittäjyyskasvatus ja yrittäjyyden edistäminen (yritykset tarvitsevat jatkajia) Pk-yritys on hyvä työnantaja!