etujärjestörooli vahvistui 1970-luvulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "etujärjestörooli vahvistui 1970-luvulla"

Transkriptio

1 TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN SIDOSRYHMÄLEHTI 4 / 2010 Maija Vähämäki kehitti 1990-luvulla kansainvälistä opiskelijavaihtoa Ylioppilaskunta-aktiivit muistelevat: etujärjestörooli vahvistui 1970-luvulla

2 PÄÄKIRJOITUS Tehtävänä kouluttaa luomaan työtä globaalissa kilpailussa Satu Lähteenmäki Turun kauppakorkeakoulun vastuulle on Turun yliopiston strategisista kasvualoista uskottu liiketoimintaosaamisen ja innovaatioiden tutkimus ja koulutus. Liiketoimintaosaamisen opintokokonaisuuden tuominen tarjolle kaikkien tiedekuntien opiskelijoille tähtää yliopistopohjaisen yrittäjyyden lisääntymiseen. Tehtävä on vähintään haastava: yliopistotasoista tutkintokoulutusta kun syytetään käytännölle vieraaksi, opiskelutahtia veltoksi ja luennoitsijoita ajastaan jälkeen jääneiksi ja pölyttyneiksi teoreetikoiksi. Tieteen huipulla vaaditaan syvällistä teoreettista ajattelua. Kaikki eivät luonnostaan rakenna kosketuspintaa käytäntöön. Teoriakeskeisyyden taustalla voi olla ajatus duaalimalliin tukeutuvasta rajanvedosta ammattikorkeakouluihin ja yliopisto-opintojen vaativuuden määrittelystä ilmiöiden tarkastelun abstraktisuuden perusteella. Työnantaja mittaa vaativuutta kyvyllä tuottaa huippuosaamista. Opiskelijat taas mittaavat vaativuutta kurssien läpäisemiseen tehtävän työmäärän perusteella. Uskon vahvasti, että tiedepohjalta ja vain tiedepohjalta ponnistaen voivat odotukset yhdentyä. Suomen kilpailukyky perustuu korkeimman koulutustason osaamiselle. Uusi tutkimustieto kyseenalaistaa nykykäytännöt, mutta vasta konkreettisten, kuulijalle tuttujen käytännön esimerkkien kautta teoriat tulevat ymmärrettäväksi ja kiinnostavaksi. Siitä kipinästä alkaa vuoropuhelu, jossa luodaan uutta tietoa, soveltamisvalmiuksia ja innovaatioita, joilla parannetaan suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja mahdollisuutta työllistää korkeasti koulutettuja asiantuntijoita. Turun kauppakorkeakoulu tunnetaan managerialistisesta lähestymistavastamme kysymme aina, mitä käyttöarvoa tutkimustuloksista on yrityksille. Kun osana Turun yliopistoa kykenemme uudella tavalla yhdistämään monialaista asiantuntijuutta, olemme entistä kiinnostavampi partneri kansainvälisissä tutkimus- ja koulutushankkeissa, joissa voi olla aivan uuden liiketoiminnan siemen. Emme kouluta vain paikallisesti, vaan kansainvälisen liiketoiminnan erityistaitojen ja vieraiden kielten painokkuus ekonomitutkinnossa on alusta pitäen profiloinut meitä. TuKKK:n ekonomit vievät kirjaimellisesti Suomea maailmankartalle sijoittumalla muita useammin jo ensimmäisessä työpaikassaan ulkomaan yksiköihin. Vaikka globaalin talouden oloissa ei liene liiketoimintaa, joka arvoketjun missään vaiheessa ei olisi kansainvälistä, ei se tarkoita, että se yrityksissä jo osattaisiin. Siirrettäessä tuotantoa lähemmäs raaka-aineita ja markkinoita kustannustehokkuuden ja parempien tuottojen toivossa moni joutuu pettymään. Vapaan temmellyskentän sijaan kohdataan vieras liiketoimintaympäristö, johon sisäänpääsy on luultua haastavampaa. Uudistetun strategiamme mukaisesti vastaamme nouseviin osaamistarpeisiin vaihtoyliopistojen kurssitarjoomaa hyödyntämällä ja omia koulutusohjelmiamme joustavasti uudistamalla. Jatkossa täsmäkoulutamme kansainvälisen liiketoiminnan erityisasiantuntijoita Suomen kannalta keskeisille kohdealueille, joita ensi vaiheessa ovat Shanghain alue Kiinassa ja espanjankielinen Etelä-Amerikka. Osa opinnoista tehdään kohdealueella ja vaihto sisältää käytännön harjoittelujakson kohdealueen yrityksessä. TSE on brändi, joka maailmalla jo tunnetaan. Menestyminen edellyttää selkeää volyymin kasvua, verkottumista, profiloitumista ja kansainvälistä yhteistyötä valituilla fokusaloilla. Tässä kehityksessä ulkomaisille suunnatun tutkintokoulutuksen maksullisuus on vain ajan kysymys, sillä ilmainen koulutusvienti ei vaihtotaseen vajetta korjaa. Olemme kuudenkymmenen toimintavuotemme aikana kouluttaneet liki ekonomia elinkeinoelämän ja julkisorganisaatioiden palvelukseen ja haastamme nyt heidät keväällä järjestettävän maisteripromootion myötä osallistumaan yliopiston varainhankintakampanjaan. Promootion akateemisen kulkueen mittasuhteiden kautta tahdomme tehdä myös suurelle yleisölle näkyväksi turkulaisen ekonomikoulutuksen painoarvon suomen elinkeinoelämässä. 2 MERCURIUS Kuva: OP-Pohjola Satu Lähteenmäki johtaja Turun kauppakorkeakoulu

3 SISÄLTÖ MERCURIUS 4 / 2010 Turun kauppakorkeakoulun sidosryhmälehti 2 Pääkirjoitus Satu Lähteenmäki: Tehtävänä kouluttaa luomaan työtä globaalissa kilpailussa 4 Tieteen ja talouden liitto 6 Ylioppilaskuntatoiminta 1970-luvulla Hauskaa, hyödyllistä ja kansainvälistä 9 Vieraskynä Mika Kamensky: Operatiivisesta johtamisesta strategiajohtamiseen 10 Nostalgia sallittu 12 Sarjakorjaaja Esa Rautalinko 15 Asiantuntijat Niina Nummela ja Mélanie Raukko: Uutta liiketoimintaa yrityskaupoilla 16 Asennetta yrittäjyyteen 18 Kauppa seuraa kuluttajan katsetta 20 Työelämä tekijäänsä kiittää 22 Tapahtumia 24 Lyhyesti 26 Väitöksiä 12 Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneen Honkarakenteen toimitusjohtaja Esa Rautalingon uran logiikka löytyy yritysten suunnan kääntämisestä nousuun. 18 Kuluttajien käyttäytymistä on tutkittu Turun kauppakorkeakoulussa pitkään. Professori Heli Marjanen tietää, että erikoiskaupan on etsittävä uudenlaisia liiketoimintamalleja elämysbisneksessä mukana pysyäkseen. Julkaisija: Turun kauppakorkeakoulu Rehtorinpellonkatu 3, Turku p. (02) , Päätoimittaja: Taru Suhonen p. (02) , Toimitusneuvosto: Satu Lähteenmäki Leila Hurmerinta Pasi Malinen Pirjo Vuokko Taru Suhonen Taitto: Tuuli Holopainen Viestintätoimisto Jokiranta Oy Kannen kuvat: Esko Keski-Oja, Taru Suhonen Painatus: Suomen Yliopistopaino Oy Uniprint Painosmäärä: kpl ISSN Tilaukset, osoitteenmuutokset ja palautteet: p. (02) / Jaana Villisi Painotuote

4 Yliopistomaailmaa vuosikymmenten ajan eläneet ja seuranneet Okko ja Immonen näkevät viime vuosien tuottavuusja tehokkuusvaatimukset ja yliopistolainuudistuksen osittain ongelmallisina. Tiedejärjestelmä on hidas. Voi yhteensä viedä 20 vuotta, ennen kuin sekä koulutus- että tiedejärjestelmässä tehtävät muutokset merkittävässä mielessä näkyvät, Immonen laskee. Tieteen ja talouden liitto Turun kauppakorkeakoulun historia kertoo suomalaista kauppatieteiden tarinaa ja kuvaa korkeakoulumaailman kehityskaarta. Teksti: Taru Suhonen Kuva: Esko Keski-Oja urun kauppakorkeakoulu perustettiin 60 vuotta sitten paikallisen liike-elämän myötävaikutuksella. Perustamisen takana oli myös joukko yliopistomiehiä, ja ajatuksia kauppatieteellistä koulutusta antavan yksikön tarpeellisuudesta Turussa olikin väläytelty jo vuosikymmeniä aiemmin. Kun Turun yliopistoa perustettiin, keskusteltiin yhteiskunnallis-taloudellisen tiedekunnan tai erillisen kauppakorkeakoulun perustamisesta, kauppakorkeakoulun kansantaloustieteen emeritusprofessori Paavo Okko kertoo. Kauppatieteellisen yksikön perustaminen yliopiston yhteyteen nousi keskusteluihin myös seuraavina vuosikymmeninä. Turun yliopiston kulttuurihistorian professori Kari Immonen vahvistaa, että yliopiston piirissä oli kiinnostusta kauppatieteitä kohtaan. Einar W. Juva oli rehtorina 1930-luvulla, kun Turun yliopiston taloudellinen tilanne oli katastrofaalinen. Hän haki kuumeisesti ratkaisuja, jotka olisivat laajentaneet yliopiston tieteellistä ja taloudellista pohjaa. Uudenlaista yhteiskuntavastuuta edustaneet, kauppatieteitä osaksi yliopistoa kaavailleet intressit ja konservatiivinen sivistystraditio eivät tuolloin kohdanneet. Turun Liikemiesyhdistyksen aloitteesta perustetun säätiön valtuuskunta päätti itsenäisen kauppakorkeakoulun perustamisesta. Rehtoriksi tuli Niilo Ikola, joka oli ehdottanut kauppakorkeakoulun perustamista Turkuun ensimmäisen kerran jo vuonna Ammattitutkinnosta akateemisuuteen Ekonomikoulutus sai lentävän lähdön, kun kolmivuotista tutkintoa suorittamaan otettiin opiskelijoita ensimmäiselle, toiselle ja kolmannelle vuosikurssille. Ensimmäiset ekonomit valmistuivat vuonna Alemmat perustutkinnot olivat pitkään alan luonteelle ominaisia ja tällekin koululle tyypillisiä. Ensimmäinen väitös Turun kauppakorkeakoulussa tapahtui vasta vuonna 1970, Okko sanoo. Ratkaisevaksi kauppatieteiden etabloitumisessa itsenäiseksi tieteenalaksi muiden joukkoon muodostui ja 1970-lukujen kehitys, jolloin yhteiskunnallinen tarve korkeakoulutuksen kehittämiseen oli selkeä. Vuodesta 1963 suuret ikäluokat alkoivat tulla opiskelemaan yliopistoihin. Korkea- 4 MERCURIUS

5 koulujen kehittämislaki vuonna 1966 oli instrumentti, jonka avulla esimerkiksi opettajaresurssien sitominen opiskelijamääriin antoi puitteet suomalaisen korkeakoulualan kehittämiselle, Immonen kertoo. Turun kauppakorkeakoulun kehitykselle tärkeää oli jo ennen valtakunnallista tutkinnonuudistusta toteutettu siirtyminen ylemmän korkeakoulututkinnon tasoiseen perustutkintoon vuonna Uudistus nähtiin täällä tilaisuutena nostaa peruskoulutuksen tasoa ja vahvistaa koko alan asemaa yliopistojen joukkossa. Aiemmin ekonomin tutkinto oli vastannut nykyterminologiassa ammattikorkeakoulututkintoa, Okko sanoo. Kauppatieteet kasvavat pitkään 1970-luvulla suomalaista yliopistomaailmaa leimasivat valtiollistaminen sekä kasvu ja kehittämislain resurssit luvulle tultaessa yliopistoja alettiin johtaa johtamisasiantuntijuuteen perustuvilla ohjausjärjestelmillä ja kokonaistalouden suunnitelmilla. Kolmikanta-ajatteluun perustunut edustuksellisuus loppui ja rahastusautomaatit purettiin pois, kun kehittämislaki käytännössä eliminoitiin ja valtionapujärjestelmiä alettiin purkaa. Yliopistojen kasvupotentiaali alkoi ehtyä, mistä myöhemmin syytettiin virheellisesti 90-luvun alun lamaa, Immonen taustoittaa. Kauppatieteiden ekpansio kuitenkin jatkui pidempään, ja uusia yksiköitä perustettiin osaksi yliopistoja. Alan vetovoimasta kertoo sekin, että yliopistot nimittävät nyt entisiä tiedekuntiaan kauppakorkeakouluiksi, Okko sanoo. Valtakunnan tasolla kauppatieteet nähtiin työkaluna yhteiskunnan kehittämisessä yritystoiminnan kasvattamisen kautta, Immonen sanoo. Yliopistona yliopistojen joukossa Turun kauppakorkeakoulu kunnostautui maisterien tuottajana ja tutkimuksen kehittymistä kuvaava väitöskirjojen ja julkaisujen määrä kasvoi luvun loppua kohti tutkimusrahoituksen volyymi alkoi nousta nopeasti, kun Tekes ja Suomen Akatemia alkoivat rahoittaa tiedemaailmaa. Raha ei kuitenkaan tullut enää suoraan korkeakoulujen hallintaan ja valtasuhteet muuttuivat dramaattisesti, Immonen sanoo ja 2000-luvuilla Turun kauppakorkeakoulussa erikoistuttiin resurssikilpailussa liiketoimintaosaamiseen ja liikeelämän johtamiskoulutukseen. Erillisten yksikköjen, kuten tulevaisuuden tutkimuskeskuksen ja yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskuksen kasvu kertoi uusista painotuksista. Kauppakorkeakoulu perusti uuden yksikön myös Poriin. Kulttuurisessa muutoksessa pysyttävä mukana Turun kauppakorkeakoulu yhdistyi osaksi Turun yliopistoa vuoden 2010 alusta. Paavo Okko näkee yhdistymisen tietynlaisena päätepisteenä kehitykselle, josta oli merkkejä jo Turun yliopiston perustamisen yhteydessä. Kulttuurin, sivistyksen ja talouden suhde koetaan nyt vahvemmaksi kuin silloin, kun yliopisto tai kauppakorkeakoulu perustettiin. Arvot ovat yhä enemmän immateriaalisella puolella ja ratkaisevia ovat ihmisille tuotettavat elämykset, sisällöt ja merkitykset, kun teollinen tuotanto on korkean tulotason maissa vain pieni osa kansantulosta. Kulttuuritietämyksen sekä käytännön teollisuuden ja yrittäjätoiminnan suhde on tärkeä. Esimerkiksi Nokian vaikeuksissa on kyse osittain teknologisista asioista, mutta erittäin suuresti on kysymys siitä, että se ei pysynyt mukana kulttuurisessa muutoksessa. Käyttäjäkunnan ajattelutapojen muuttumista ei ymmärretty ja juna meni ohi, kun jatkettiin niillä kehyksillä, joista oli aiemmin tahkottu rahaa, Immonen vahvistaa. Turun yliopistossa yhdistyvät hedelmällisellä tavalla sivistys, kulttuuri ja kauppatieteet omassa piirissään, ja nyt niitä pitää alkaa hyödyntää, Okko ja Immonen sanovat. Turun kauppakorkeakoulun ensimmäisinä vuosina alempia perustutkintoja olivat ekonomin ja kirjeenvaihtajan tutkinto, joka vuonna 1974 muuttui ulkomaankaupan linjaksi. Turun kauppakorkeakoulu muutti Aurakadulta Rehtorinpellonkatu 3:n omaan uudisrakennukseen vuonna Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Aarne Ehojoki Turun kauppakorkeakoulu valtiollistettiin aprillipäivänä Hallinnon uudistaminen leimasi korkeakoulumaailmaa 1970-luvulla Kulttuuritietämyksen sekä käytännön teollisuuden ja yrittäjätoiminnan suhde on tärkeä. Kuvat: Turun kauppakorkeakoulun arkisto MERCURIUS 5

6 Ylioppilaskuntatoiminta 1970-luvulla Hauskaa, hyödyllistä ja kansainvälistä Rönsyilevää keskustelua siivittävät iloiset naurunremahdukset, kun Antti Paasio, Matti Kurppa, Kimmo Palonen ja Ilkka Arjaluoto ovat kokoontuneet muistelemaan 1970-luvun ylioppilaskuntatoimintaa. Teksti: Mirka Sillanpää Kuvat: Esko Keski-Oja, Antti Paasio urun kauppakorkeakoulu oli 1970-luvulla pieni ja tiivis yksikkö, jossa opiskelijoita oli alle tuhat. Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan etujärjestörooli alkoi vahvistua 70-luvun alkupuolelta lähtien. Korkeakoulujen kasvun kausi oli tuolloin alkamassa. 70-luvun alkupuolella valmisteltiin ylioppilaskunnan siirtymistä yleisen kokouksen mallista edustajistomalliin. Ylioppilaskunnan toiminta alkoi organisoitua eri tavalla kuin ennen, ylioppilaskunnan ensimmäinen pääsihteeri Ilkka Arjaluoto kertoo. Matti Kurppa muistelee, kuinka vuoden -69 syksyllä yliopistonmäen poliittiset liikehdinnät alkoivat näkyä myös kauppakorkeakoulussa. Ylioppilaskunnan toimintaan politiikka tuli mukaan pari vuotta myöhemmin. Vuosi 1971 oli viimeinen vuosi, jolloin yokunnan edustajisto oli epäpoliittinen, Kimmo Palonen sanoo. Ylioppilaskunnan edustajiston ensimmäisen puheenjohtajan jälkeen Paasio toimi puheenjohtajana noin viiden vuoden ajan. Toisin kuin yliopistonmäellä, kauppakorkeakoulussa poliittiset näkemykset eivät aiheuttaneet suuria kiistoja. Meillä oli aika rauhallista yliopiston ylioppilaskuntaan verrattuna. Kauppakorkeakoulu oli niin selvästi oikeistolaisen ideologian läpitunkema, ettei erimielisyyksiä juuri syntynyt. Meininki ei ollut ryppyotsaista ja meillä oli hauskaa yhdessä, Antti Paasio kertoo. Oli meitä muutama liberaali ja vasemmistolainenkin. Hetken aikaa 70-luvun puolivälissä edustajistossa oli jopa keskustan ja vasemmiston muodostama enemmistö. Vaikka itse en vasemmistoliittoon kuulunutkaan, olimme ystäväni kanssa aina heidän vaalivalvojaisissaan, sillä heillä oli parhaimmat laulut, Palonen hymyilee. Paasion mukaan Turun kauppakorkeakoulun valtiollistaminen 70-luvun puolivälissä oli suuri ponnistus myös ylioppilaskunnalle, joka ajoi voimakkaasti valtiollistamista kannustimenaan muun muassa nousseet lukukausimaksut. Mielestäni voidaan sanoa, että opiskelijaliike vauhditti kauppakorkeakoulun valtiol- 6 MERCURIUS

7 Antti Paasio (vas.), Matti Kurppa, Kimmo Palonen ja IlkkaArjaluotokatselevatvanhojavalokuvia70-luvulta. MERCURIUS 7

8 Antennakortti oli jäsenetu, jonka ylioppilaskunnat maksoivat jäsenilleen. listamista usealla vuodella ja esti näin koulun alasajon varojen puutteen takia. Ruokala, kirjakauppa ja Siskodisko Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnalla oli 70-luvulla hoidettavanaan monia konkreettisia toimintoja kuten ruokala, kirjakauppa ja tanssien järjestäminen. Ennen kirjakaupan perustamista kauppakorkeakoululla oli monistuspalvelu, jossa moni vuorineuvoskin on aloittanut uransa, miehet huomauttavat. Ruokalan ja kirjakaupan toimintaa johtamaan perustettiin Turun kauppakorkeakoulun Tuki ry, jossa oli mukana myös vanhempia liike-elämän vaikuttajia. He ikään kuin katsoivat meidän peräämme. Meillä siis oli yhteyksiä yrityksiin jo opiskeluaikana. Tässä suhteessa erosimme eniten yliopistosta, joka tieteellisenä yksikkönä pysytteli erillään liike-elämästä, Paasio sanoo. Ylioppilaskunnan ainoana palkattuna puolipäivätoimisena virkamiehenä Arjaluoto toimi pääsihteerin roolissaan sekä ruokalan että kirjakaupan vetäjien esimiehenä. Lisäksi meillä oli isäntä ja tanssien järjestäjiä, jotka hoitivat työnsä omien opiskelujensa ohella. KY Clubi järjesti Suomen ensimmäiset naistentanssit eli Siskodiskon 70-luvun alkupuolella. Siskodisko nosti KY Clubin pitkäksi aikaa yhdeksi Turun suosituimmista tanssipaikoista, sinne jopa jonotettiin. Ruokala ja kirjakauppa eivät tehneet merkittävää tulosta, mutta 70-luvun alkupuolella disko- ja juhlatoiminta tuottivat ylioppilaskunnan varoista ison siivun, Arjaluoto kertoo. Arjaluoto ja Palonen olivat mukana myös järjestysmiesten porukassa nimeltä JP 65, joka osallistui aktiivisesti tanssien ja diskojen järjestämiseen. Pidämme yhteyttä edelleen ja järjestämme tapaamisia silloin tällöin, Palonen sanoo. Antennakortti jokaiselle opiskelijalle Siskodiskon, ruokalan ja kirjakaupan lisäksi kehitettiin muutakin liiketoimintaa. Vuonna 1972 ylioppilaskunta perusti Oy Antenna Ab:n, joka painoi ja toimitti opiskelijoiden kuvalliset henkilökortit kaikkialle Suomeen. Muun muassa me olimme osakeyhtiön ensimmäisen hallituksen jäseniä. Antennakortti oli jäsenetu, jonka ylioppilaskunnat maksoivat jäsenilleen, Kurppa ja Paasio muistelevat. Liiketoiminnan tuotto käytettiin ylioppilaskuntatoiminnan hyväksi. Varoista maksettiin muun muassa pääsihteerin palkka. Suurin osa kului kuitenkin kokousmenoihin, retkiin, erilaisiin tapahtumiin ja kerhotoimintaan, Paasio sanoo. Tapahtumarikkaalla 70-luvulla myös kansainvälinen toiminta oli aktiivista. Säännöllisiä yhteyksiä pidettiin yllä muun muassa Krakovan kauppakorkeakoulun kanssa. Järjestimme muun muassa matkoja Puolaan ja silloiseen Neuvostoliittoon. Pidän edelleen yhteyttä sen aikaiseen puolalaiseen ystävääni, josta myöhemmin tuli kauppatieteiden professori ja Puolan hallituksen ministeri, Palonen kertoo. Nykyäänkin toiminnassa olevan AI- ESECin kautta moni oli työharjoittelussa ulkomailla, esimerkiksi Tanskassa tai Englanissa. Lisäksi NESUn eli Pohjoismaiden taloustieteiden opiskelijoiden toiminta oli vilkasta, Arjaluoto täydentää. Yhteydenpitoa läpi vuosikymmenten Monet opiskelu- ja ylioppilaskunta-aikana syntyneet ystävyyssuhteet ovat säilyneet läpi vuosikymmenien. Kauppakorkeassa kaikki tunsivat toisensa, vuosikymmenten jälkeenkin on helppo jutella entisten opiskelukavereiden kanssa. Olin aikoinaan perustamassa KY Senioriklubia, jonka toiminta jatkuu nyt Alumniyhdistyksenä. Viime kerralla alumnien kokoontumisessa oli paikalla lähes neljäsataa entistä kauppakorkealaista, Palonen sanoo. Miehet jatkavat kuulumisten vaihtoa, muistelevat yhteisiä vanhoja tuttuja ja mieleen jääneitä hauskoja sattumuksia. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että ylioppilaskuntatoiminnassa mukana oleminen oli sekä hauskaa että hyödyllistä. Liike-elämässä osasi toimia paremmin, kun oli ensin täällä harjoitellut, ja moni entinen yo-kuntalainen on myöhemmin noussut suuryritysten johtopaikoille. Hiukan liioitellen voisi sanoa, että yo-kunnassa toimiminen oli melkein parempi koulu kuin tentteihin lukeminen, Paasio sanoo. 8 MERCURIUS

9 VIERASKYNÄ Mika Kamensky Operatiivisesta johtamisesta strategiajohtamiseen liiketoiminnan johtamisen kehitystrendejä Olen toiminut Suomen talouselämässä liiketoiminnan johtamis- ja kehittämistyössä yli 40 vuotta. Valmistuin Turun kauppakorkeakoulusta ekonomiksi 1969 ja kauppatieteen kandidaatiksi Kauppakorkeakoulun aineyhdistelmäni osoittautui erinomaiseksi perustaksi työuralleni. Suurimpana elämänmittaisena hyötynä olen kokenut kansantaloustieteen pääaineopinnot, jotka ovat antaneet sellaisen pohjan taloudelliselle ajattelulle, jota voi soveltaa hyvin laaja-alaisesti. Työuralleni sain lentävän lähdön päästyäni Taloustieto ry:n yritystalouden kouluttajaksi syyskuussa Ensimmäinen suuri yllätys oli se, kuinka vaatimattomalla taloudellisella osaamisella suomalaisia yrityksiä johdettiin 1970-luvulla. Valtaosalla teollisuuden avainhenkilöistä oli tekninen peruskoulutus ja talousasioita oli opiskeltu muutama opintoviikko hanttiaineena. Avainhenkilöt oli kuitenkin asetettu taloudelliseen vastuuseen, kun yritykset olivat muodostaneet tulosyksiköitä ja liiketoimintaa ohjattiin ennen kaikkea budjetoinnin avulla. Yritykset joutuivat panostamaan voimakkaasti henkilöstön taloudelliseen koulutukseen ja vähitellen liiketoiminnan johtaminen alkoi laajentua budjettijohtamisesta tavoite- ja tulosjohtamiseen. Painopiste pysytteli kuitenkin operatiivisessa johtamisessa. Vuonna 1974 siirryin Metalliteollisuuden Keskusliittoon kehittämään liiton noin 700 jäsenyrityksen liikkeenjohdollista ja liiketaloudellista toimintaa. Aloin yhä voimakkaammin korostaa strategian merkitystä, mikä tuolloin sai vastakaikua vasta muutamissa kehittyneimmissä yrityksissämme. Strateginen johtaminen teki Suomessa varsinaisen läpimurtonsa vasta 1980-luvulla. Itse erilaistuin täysin strategiakonsultointiin vuonna 1980 perustaessani oman yrityksen, jolloin koin urani toisen suuren yllätyksen. Suomessa oli paljon merkittäviäkin yrityksiä, joiden strateginen johtaminen ja osaaminen oli varsin olematonta. Syykin selvisi vähitellen: aitoa strategista johtamista tarvitaan vain markkinataloudessa, johon Suomi siirtyi vasta 1980-lu- vun jälkipuoliskolla pääomamarkkinoiden vapautumisen myötä. Järjestelmät voivat muuttua hyvinkin nopeasti vaikka yhdessä yössä mutta kulttuuri muuttuu hitaasti, mikä näkyy vielä tämänkin päivän Suomessa. Järjestelmänä toimimme globaalissa markkinataloudessa, mutta monien organisaatioiden ja ihmisten kulttuurina on suunnitelmatalous. Tämä ei koske ainoastaan ylisuurta julkista sektoriamme vaan näkyy yhteiskunnan kaikilla lohkoilla suuryrityksistä ja korkeakouluista ammattiyhdistysliikkeeseen. On hengenvaarallista elää globaalissa kilpailutaloudessa suunnitelmatalouden ajatus- ja toimintamalleilla. Uusi vuosituhat ja tulevat vuosikymmenet ovat tuoneet vielä uuden vaikeuskertoimen, kun yhä useammat yritykset eivät elä vain kilpailuolosuhteissa vaan suorastaan hyperkilpailussa. Tällöin erottautuminen kilpailijoista on elinehto. Erottaudu tai kuole! Näissä olosuhteissa strateginen johtaminen nousee lopullisesti liiketoiminnan johtamisen keskiöön. Strategisen johtamisen hahmottamisen apuvälineenä olen alkanut viime vuosina käyttää niin sanottua menestyksen timanttia, jossa on neljä pääsärmää: strategia, johtaminen, osaaminen ja vuorovaikutus. Yrityksen on pystyttävä luomaan, toteuttamaan ja uudistamaan menestysstrategia. Se asettaa yhä kovempia vaatimuksia johtamiselle, osaamiselle ja vuorovaikutussuhteiden hallinnalle. Kauppakorkeakoulun tehtävä on opetus- ja tutkimustoiminnassaan hioa menestyksen timantin neljää särmää. Perinteisten osaamisalueiden eli tietojen ja taitojen lisäksi on panostettava lisää osaamisen muihin tärkeisiin ulottuvuuksiin. Tällaisia ovat esimerkiksi näkemys, tahto ja rohkeus, samoin muutososaaminen, vuorovaikutustaidot ja joukkueosaaminen. Sen on myös omalta osaltaan edistettävä markkinatalouden, yrittäjyyden ja menestyksen kulttuuria. KTM Mika Kamensky Kamensky Consulting Oy MERCURIUS 9

10 Jaetut muistot yhdistävät Nostalgia sallittu Teksti ja kuvat: Taru Suhonen Tutkijat kahvipöydän ympärillä Anni Paalumäki suosittelee yhteisiä kahvitaukoja. Tutkijatohtori Anni Paalumäki tutkii työntekoa ja työhyvinvointia johtamisen ja organisoinnin aineessa luvun lopulla tutkijanuransa Turun kauppakorkeakoulussa aloittanut Paalumäki näkee työn tiedemaailmassa muuttuneen kahdessakymmenessä vuodessa paljonkin. Tahti oli ennen rauhallisempi. Kun kaikki aika ei mennyt sähköpostirumbaan, oli aikaa keskittyä ja olla läsnä työntekemisessä. Toisaalta kanssakäyminen muun maailman kanssa oli huomattavasti vähäisempää, kun esimerkiksi neljä ihmistä jakoi yhden puhelimen. Paalumäki kertoo, että yhteydet kansainvälisiin tiedeyhteisöihin olivat henkilökohtaisten kontaktien varassa. Sitä oltiin vähän liikaakin omissa oloissa, vaikka vierailevia tutkijoita ja professoreita kyllä oli, Paalumäki sanoo. Paalumäki otti kansainvälistymisen ensias- keleet oma-aloitteisesti. Meillä oli Satu Lähteenmäen kanssa käynnissä uratutkimusprojekti, jonka kanssa päätimme lähteä ulkomaille. Lähetimme faksin ja kyselimme kansainvälisistä konferensseista. Vastaus tuli ja lähdimme Leuweniin. Työhyvinvoinnin tutkijana Paalumäki arvelee, että nykyisen kiireen keskellä voisi ottaa mallia ajasta, jolloin akateeminen työ rytmittyi yksinäisen tekemisen ja säännöllisten kahvitaukojen ympärille. Erityisellä lämmöllä Paalumäki muistelee tutkijanelämää Hämeenkatu 6:ssa sijainneessa kauppakorkeakoulun hallinnon ja markkinoinnin laitoksen työhuoneitten ympärille muotoutuneessa työyhteisössä. Hämeenkadun kahvipöytään kokoontuivat eri aineiden ihmiset. Minulle aloittelevana tutkijana keskusteluihin osallistumisessa oli tiedeyhteisön jäseneksi tulemisessa paljon merkitystä. Manner ja Viinikka muistelevat, että opiskelu oli 30 vuotta sitten melko koulumaista. Kun kylterin tunnisti attaseasalkusta Yritysjuridiikan yliassistentti Tuija Viinikka ja asiakkuusjohtaja Asta Manner aloittivat opintonsa Turun kauppakorkeakoulussa vuonna Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat ryhmäytyivät innokkaasti, ja ylioppilaskunnan järjestämillä Montun bileillä oli tärkeä rooli opiskelupaik- kakunnalle kotiutumisessa. Hämärässä Montussa viihdyttiin myös muina kuin bileiltoina. Flipperit ja loossit kutsuivat opiskelijoita kuluttamaan aikaansa. Taisi joskus kulua koko päiväkin Montussa, jos ei sattunut olemaan luennolla kalkkipaperivuoroa, Manner nauraa. Viinikka ja Manner arvelevat, että aikaa olemiselle oli, koska kurssiaikataulut olivat väljempiä. Tuntuu, että nykyopiskelijoilla on enemmän paineita ja keskinäistä kilpailua, me saimme yleensä olla varmoja kesätyöpaikoista ja työllistymisestä. Verkostoitumisen paineita Viinikka ja Manner eivät opiskelijaelämän sosiaalisissa riennoissa muista kokeneensa. Meitä aloitti kaksisataa opiskelijaa, jotka ympäri Suomea ja maailmaa levitessään muodostavat aikamoisen verkoston. Taisin olla niin sinisilmäinen, etten tuolloin sen hyödyntämistä osannut ajatellakaan, Viinikka sanoo. Viinikka ja Manner kertovat, että Montun bileisiin oli tulijoita muualtakin. Haalareita ei tuolloin käytetty, mutta muista opiskelijoista haluttiin erottua. Stereotypioista Viinikka ja Manner tunnistavat muutaman. Kyllä minullakin oli attaseasalkku. Sanottiin myös, että kauppakorkeakoulun opiskelijan tunnistaa vekkihameesta, vaikka ei se kovin yleinen asuste ollut, Viinikka kertoo. 10 MERCURIUS

11 Debet on edelleen ikkunan puolella Lehtori Tuula Vilja on opettanut laskentatoimen perusteita vuodesta Kurssilla opitaan laskentatoimen yleiset periaatteet ja kustannuslaskennan perusteet. Viljan kokemuksen mukaan kurssia pidetään melko vaativana. Yritykset olettavat, että pääaineesta riippumatta kauppakorkeakoulusta valmistuneet hallitsevat esimerkiksi kannattavuuden hallinnan perusteet ja osaavat lukea tilinpäätöstä. Opiskelijatkin ymmärtävät, että nämä asiat tulevat heitä työelämässä vastaan. Pitkään kurssia opettanut Vilja kertoo, että opetussisällöt ovat vuosien saatossa muuttuneet useaan otteeseen vastaamaan yritysten käytäntöjen ja toimintaympäristöjen muutoksia. On tullut kansainvälisiä standardeja ja kansallista lainsäädäntöä on muutettu. Lisäk- si yritysten kansainvälistyminen on tuonut oman lisänsä. Englanninkielinen kirjallisuus ja terminologia tulivat tutkintovaatimuksiin 1980-luvun lopulla, Vilja kertoo. Hänen mukaansa opettamisessa ehkä eniten ovat muuttunet opetusvälineet luvulla tuli piirtoheijastin, jossa oli kalvorullat. Mikrotietokoneet taloon saatiin 1980-luvun puolivälissä, mikä oli mullistavaa. Niitä käytettiin kirjanpidon opetuksessa. Tuohon asti puhuttiin, että maailma ja tulevaisuus ovat isojen keskuskoneiden, Vilja muistelee. Opiskelijoiden Vilja on nähnyt muuttuvan entistä avoimemmiksi ja välittömämmiksi. He ottavat helpommin yhteyttä, ja sähköposti on tietysti madaltanut opiskelijoiden kynnystä lähestyä opettajia. Tuula Vilja on opettanut laskentatoimen perusteita vuodesta Vauhtia vaihtoon Johtamisen ja organisoinnin lehtori Maija Vähämäki työskenteli 90-luvun alussa kansainvälisten asioiden suunnittelijana Turun kauppakorkeakoulussa. Vähämäen tehtävänä oli laajentaa koulun vaihto-opiskelumahdollisuuksia ja hoitaa vaihdon käytännön järjestelyt. Aloitin vuonna 1991, jolloin vuositasolla vaihto-opiskelijoita lähti koulusta noin kymmenen. Ensimmäiset ulkomaiset vaihto-opiskelijat tulivat meille hieman myöhemmin, kun olimme saaneet järjestettyä englanninkielistä opetusta. Vähämäen mukaan Turun kauppakorkeakoulussa yhteistyöyliopistoja kiinnosti eniten idänkauppa luvun alussa vaihtoon suhtauduttiin kenties nykyistä vakavammin, ja ulkomaille haluttiin lähteä lisäämään erikoisosaamista ja vahvistamaan kielitaitoa. Vähämäki kertoo, että kauppakorkeakoulu sai osallistua EU:n vaihto-opiskelun Erasmus- verkostoon ensimmäisen kerran vuonna Tuolloin luoduista yhteistyösuhteista moni on jatkunut nykypäivään saakka. Esimerkiksi Linzin yliopisto on edelleen vaihtokohde opiskelijoille, mutta yhteistyö on kehittynyt myös aktiiviseksi opetus- ja tutkimusvaihdossa. Kun Vähämäki lopetti tehtävässään vuonna 1995, oli vaihto-opiskelijoita vuositasolla jo satakunta. Sekä lähtijöiden että tulijoiden valinnoille sekä perehdyttämiselle oli luotu sujuva järjestelmä. Meillä oli hedelmällistä kolmen yliopiston yhteistyötä täällä Turussa. Turun yliopiston ja Åbo Akademin vaihto-opiskelusta vastaavien kanssa aloitimme IUTÅ (International University of Turku/Åbo) -projektin. Vähämäki kertoo, että myös ylioppilaskunnan ja AIESEC-järjestön apu vaihto-opiskelijoiden vastaanottamisessa oli korvaamatonta. Tuolloin muun muassa kehiteltiin Turkuun tuleville selviytymisopas ja perehdyttämisviikko. Maija Vähämäki kertoo, että työ vaihto-opiskelun parissa oli täynnä positiivisia kohtaamisia uteliaiden ja optimististen opiskelijoiden kanssa. MERCURIUS 11

12 Sarjakorjaaja Turun kauppakorkeakoulun alumni ja Honkarakenteen toimitusjohtaja Esa Rautalinko nauttii työssään vauhdista ja vaarallisista tilanteista. Rautalingon ominta alaa on yrityksen suunnan korjaaminen uuteen nousuun. Teksti: Mirka Sillanpää Kuvat: Esko Keski-Oja Valmistuttuaan Turun kauppakorkeakoulusta 1980-luvun loppupuolella Esa Rautalinko on työskennellyt johtotehtävissä suurissa pörssiyrityksissä kuten Huhtamäellä, Nokialla, Harwallilla ja TeliaSoneralla. Honkarakenteen toimitusjohtajana Rautalinko aloitti marraskuussa Viime vuonna aloin kaivata uusia haasteita. Kun headhunter soitti ja kysyi, mitä haluaisin seuraavaksi tehdä, pyysin häntä etsimään vuotavan veneen, johon omistajat vielä uskovat. Tässä paatissa nyt ollaan ja suurin vuoto on korjattu. Rautalinko on työskennellyt hyvin erilaisilla toimialoilla, äkkiseltään katsottuna niillä ei ole juuri mitään yhteistä. Paitsi, että ne kaikki alkavat e-kirjaimella: elintarvikkeet, elektroniikka ja nyt Honkarakenteella elämänlaatu. Olen itse miettinyt urani logiikkaa ja todennut, että se löytyy tehtävistäni. Minua voisi kutsua sarjakorjaajaksi, Rautalinko hymyilee. Yrityksen suunnan korjaaminen, sen kääntäminen nousuun tervehdyttävien toimenpiteiden avulla on Rautalingon ominta alaa. Aloittaessani Nokian alaisen Saloran myyntijohtajana, yhtiö oli tukalassa taloudellisessa tilanteessa. Tervehdyttävät toimenpiteet onnistuivat niin hyvin, että toiminnoille löydettiin uusi omistaja. Rautalingon siirtyessä Hartwallin markkinointi- ja vientijohtajaksi 90-luvun puolivälissä yhtiön tulos oli vahvasti riippuvainen oluen myynnistä. Tuolloin oli jo tiedossa, että EU:n myötä oluen tuonti vapautuisi Esimiestyössä olennaisinta ovat johtamistaidot, kommunikaatio, mahdollisuuksien luominen ja suunnan näyttäminen. Tarkoitus oli rakentaa uudenlainen tasapaino, jotta tulosta syntyisi muustakin kuin oluen myynnistä. Toimme markkinoille valtavan määrän uusia tuotteita, kuten erilaiset siiderit, maustetut kivennäisvedet sekä energia- ja hyvinvointijuomat. Tavoite saavutettiin, kun vuonna 2004 Hartwallin tuloksesta suurin osa tuli muista tuotteista kuin oluesta. Kokenut yritysjohtaja on sitä mieltä, että toimialasta riippumatta johtamisen perusperiaatteet ovat melko lailla samat. Liikkeenjohdon tärkein tehtävä on saada aikaan hyvin öljytty koneisto. Esimiestyössä olennaisinta ovat johtamistaidot, kommunikaatio, mahdollisuuksien luominen ja suunnan näyttäminen. Johtaminen on ennen kaikkea tilannesidonnaista, ei toimialasidonnaista. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita TeliaSoneran aikoja muistellessaan Rautalinko huomauttaa, että Suomi oli pitkään lan- 12 MERCURIUS

13 EsaRautalinkoteki5 000euronhenkilökohtaisen lahjoituksenyliopistonvarainhankintakampanjaan. Koenlahjoituksentekemisentärkeäksi,sillätunnen olevanikiitollisuudenvelassakoulutuksesta,jonka olen kauppakorkeakoulusta saanut. MERCURIUS13

14 Esa Rautalinko 11/2009 alkaen, Toimitusjohtaja, Honkarakenne Oyj 02/ /2009 Toimitusjohtaja ja mobiililiiketoiminnan johtaja, TeliaSonera Finland Oyj 12/ /2008 Varatoimitusjohtaja ja mobiililiiketoiminnan johtaja, TeliaSonera Finland Oyj Kehitysjohtaja Pohjoismaat, Scottish & Newcastle Plc Markkinointi- ja vientijohtaja, Oyj Hartwall Abp (Scottish & Newcastle Plc 2002 alkaen) Toimitusjohtaja ja aluejohtaja Suomi-Baltia, Nokia Kodinelektroniikka Myyntijohtaja, Nokia Kodinelektroniikka Markkinointipäällikkö, Van der Bergh Foods, Suomen Unilever Markkinointipäällikkö, Huhtamäki Oy Jalostaja Tuoteryhmäpäällikkö, Huhtamäki Oy Jalostaja Tuotepäällikkö, Huhtamäki Oy Jalostaja gattoman viestinnän suunnannäyttäjä, mutta aikoinaan myös ensimmäinen maa, jossa mobiililiiketoiminta meni tappiolle. TeliaSonerassa teimme valtavan korjausurakan. Kun viime vuonna lähdin toimitusjohtajan pallilta, TeliaSonera Finlandin tuloskunto oli jo hyvällä mallilla. Honkarakenteelle tullessaan Rautalinko sanoo astuneensa aika lailla samantyyppiseen tilanteeseen kuin TeliaSoneralla aikoinaan. Honkarakenne on yhtiö, jota lama kohteli kaltoin. Tulosnäkymät olivat aika heikot, mutta nyt vuoden jälkeen olemme taas tulosvauhdissa. Tavoitteemme on tehdä tänä vuonna jo plusmerkkistä tulosta, vaikka markkinat eivät olekaan vielä palautuneet lamaa edeltävälle tasolle. Urastaan kertoessaan Rautalinko ei paukuttele henkseleitään, vaan kertaa asiallisesti faktoja. Tavoitehakuinen yritysjohtaja tietää selkeästi omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Opiskeluajoilta asti olen asettanut itselleni tavoitteita tietyin väliajoin ja yllättävän hyvin ne ovat täyttyneet. Olen pohtinut sitä, onko persoonassani jotain sellaista, että hakeudun aina tietoisesti vaikeuksiin? Vastaus on kyllä. Se on tietty halu korjata, päästä tekemään isoja juttuja sekä saada valtaa ja vastuuta asioiden kuntoon laittamiseen. Rautalinko huomauttaa, että hänen jälkeensä yrityksiin on yleensä tarvittu erityyppinen ihminen kehittämään yritystä eteenpäin. En ole luonteeltani sentyyppinen, että tekisin sitä hienovaraista kehitys- ja ylläpitotyötä, joka kuitenkin on olennaisen tärkeää yrityksen kannalta. Kaipaan työssäni vauhtia ja vaarallisia tilanteita, mutta myös isoja mahdollisuuksia. Tiettyjen ehtojen on täytyttävä ennen kuin hyppään vauhtiin mukaan. Yrityksen omistuspohjan on oltava uskottava ja rahoitus on pystyttävä järjestämään. Hyvä markkinatilanne ja vahva brändi ovat aina eduksi, Rautalinko täydentää. Organisointi ennen kaikkea Honka-tuotemerkin alla valmistettuja omakotitaloja ja lomakoteja on yhtiön historian aikana myyty yli 50 maahan. Tällä hetkellä aktiivisia vientimaita on kolmisenkymmentä. Honka on maailman suurin hirsitalovalmistaja ja maailman kansainvälisin talobrändi. Tavoitteeni on kasvattaa viennin osuus reilusta 50 prosentista yli 60 prosenttiin. Nyt terävöitämme strategiaa panostamalla vahvasti yksilöllisiin, ainutlaatuisiin ja korkealaatuisiin taloihin. Otamme myös huomioon maailmallakin kasvussa olevan ekologisen rakentamisen sekä wellness-matkailun tarpeet, toimitusjohtaja kertoo. Omat työnsä pörssiyhtiön toimitusjohtaja ja kahden lapsen isä organisoi niin, että aikaa riittää myös perheelle ja juoksuharrastukselle. Viisi kuusi kertaa viikossa teen pitkiä juoksulenkkejä, oli keli mikä tahansa. Arkisin pyrin olemaan kotona kuuteen mennessä ja viikonloppuisin teen tarvittaessa korkeintaan muutaman tunnin töitä. Tietty positiivinen itsekkyys on mielestäni parasta epäitsekkyyttä. Rautalinko painottaa, että jos omia töitään ei saa mahtumaan keskimäärin kymmenen tunnin työpäivään, pitää katsoa peiliin tai keskustella töiden organisoinnista esimiehen kanssa. Itse en ole kokenut minkäänlaista stressiä pitkään aikaan. Siihen on auttanut muun muassa se, että en enää mene nukkumaan ennen kuin sähköpostiboxini on tyhjä. Periaatteeni on, ettei huomiseen kannata lykätä mitään, minkä voi hoitaa tänään. 14 MERCURIUS

15 Uutta liiketoimintaa yrityskaupoilla Uuden liiketoiminnan synnyttäminen on aina hyppy tuntemattomaan. Liiketoiminnan uudistaminen on kuitenkin avain pitkän aikavälin menestymiseen, ja yrityskaupat tarjoavat nopean tavan synnyttää uutta liiketoimintaa. Yrityskaupat esiintyvät tyypillisesti aaltoina, joita 1900-luvun alusta voidaan laskea kuusi. Merkittävin syy yritysaalloille ovat taloussuhdanteet, joille yrityskaupat ovat erittäin herkkiä luvun alussa yrityskaupat olivat tyypillisesti horisontaalisia eli saman toimialan sisällä tapahtuvaa konsolidoitumista. Kaupoilla haettiin kasvua ja monopoliasemaa. Lainmuutoksien myötä vertikaalinen integraatio kasvatti suosiotaan luvun taitteessa yrityskauppojen luonne muuttui täysin, kun yritykset pyrkivät diversifioitumaan eri toimialoille ja hyppäsivät täysin uuteen liiketoimintaan luvun puolella monialayhtiöt pyrkivät keskittymään ydinliiketoimintaansa luvun puolesta välistä lähtien yrityskaupat ovat jälleen olleet enimmäkseen horisontaalisia, mistä esimerkkejä ovat Meritan yhdistyminen Nordbankeniin 1997 sekä Storan ja Enson fuusio Vuosi 2000 oli yrityskauppojen huippuvuosi, jolloin viides yrityskauppa-aalto saavutti huippunsa. It-kuplan puhkeamisen ja tapahtumien seurauksena talouslama vähensi investointeja ja yrityskauppojen määrä laski huomattavasti. Kuudes aalto lähti nousuun taloudellisen piristymisen seurauksena ja vuosi 2007 oli tilastollisesti yrityskauppojen kaikkien aikojen ennätysvuosi. Viimeisin talouskriisi vaikutti lamauttavasti investointeihin, ja myös yrityskauppojen määrä laski merkittävästi vuosina 2008 ja Talouskriisin jälkeen monella alalla kilpailu kiristyy entisestään ja yritysten haasteita ovat liiketoiminnan uudistaminen ja toimintojen tehostaminen. Vaikka yrityskaupat tarjoavat haasteisiin hyvän työkalun, ovat yritykset varovaisia, sillä yrityskauppoihin liittyy paljon riskejä. Liiketoiminnan kehittäminen ja uuden liiketoiminnan luominen on haastava ja pitkällinen prosessi. Tutkimuksen mukaan reilut puolet yrityskaupoista epäonnistuu. Onnistuminen riippuu siitä, miten hyvin strategiset tavoitteet saavutetaan, mutta myös ulkoisista tekijöistä. Yrityskaupoille asetetut synergiatavoitteet voivat olla kohtuuttomia uudessa markkinatilanteessa. Yrityskauppojen onnistumisen kannalta on tärkeää, että motiivit ovat alusta saakka yrityksen strategian mukaiset. Integraatioprosessi vaatii määrätietoista johtamista sekä hyvää ja selkeätä organisaation sisäistä kommunikaatiota ja runsaasti resursseja. Markkinasuhdanteita on vaikea ennustaa, mutta on tärkeää, että yrityskaupan taloudelliset ennusteet perustuvat realistisiin laskelmiin. Taloudellisten synergioiden ja yrityskaupan tuoma arvonlisäys voivat toteutua pidemmällä tähtäyksellä parin kolmen vuoden päästä. Yrityskaupat vaativatkin kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Turun kauppakorkeakoulussa on meneillään yrityskauppoihin keskittyvä ManMAP-tutkimushanke, joka on Tekesin, tutkimuslaitosten ja yritysten yhdessä rahoittama. Hankkeessa on ollut mukana tutkijoita sekä kansainvälisen liiketoiminnan aineesta että Media Futures Networkista. Yritysten johto on herännyt huomaamaan asian tärkeyden, ja marraskuussa 2010 pidettyyn hankkeen päätösseminaariin osallistui 140 osallistujaa eri yrityksistä. Tutkimushanke osoittaa hyvin yritysjärjestelyihin liittyvän monimuotoisuuden ja korostaa sitä tosiseikkaa, että ei ole yhtä oikeata tapaa toimia. Yrityskaupat ovat yrityksissä myös tärkeä strategian toteuttamisen työväline, ja yrityksen strategia, yrityskaupan motiivit ja luonne vaikuttavat suuresti siihen miten integraatiovaihe tulisi hallita ja johtaa. Professori Niina Nummela Projektikoordinaattori Mélanie Raukko MERCURIUS 15

16 Teksti: Taru Suhonen Kuva: Esko Keski-Oja Boost Asennetta yrittäjyyteen Opiskelijat liputtavat uudenlaisen yrittäjyyden puolesta ja tavoittelevat kasvuyrittäjyyttä ketterästi. oost Turku on opiskelijavetoinen yhdistys, joka pyrkii innostamaan korkeakouluopiskelijoita uusien start up -yritysten perustamiseen. Varmistamme, että yrittäjiksi haluavilla on kaikki tarvittava osaaminen yrittäjyysuran aloittamiseksi. Boost kykenee verkostojensa kautta tukemaan resurssien ja tiedon etsimisessä, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Toni Perämäki, joka opiskelee Turun kauppakorkeakoulussa johtamista ja organisointia pääaineenaan. Boostin idea syntyi Turun kauppakorkeakoulun opiskelijoiden parissa, mutta kauppatieteilijöiden lisäksi mukana on opiskelijoita kaikista Turun korkeakouluista. Poikkitieteellisyys on yksi toiminnan peruskivistä. Keräämme eri alojen osaamista yhteen ja haluamme rikkoa tieteenalojen välisiä rajoja. Toivomme mukaan ihmisiä, joilla on erilaiset taustat. Monipuolinen osaaminen syntyy siitä, että kaikki eivät ole istuneet samoilla luennoilla ja lukeneet samoja kirjoja, Perämäki sanoo. Avoimuudella eteenpäin Boostin toiminta-ajatus perustuu liiketoimintaan tähtäävien ideoiden, tekijöiden ja asiantuntemuksen yhteensaattamiseen. Boostin toiminta on avointa, eikä poikkitie- teellisessä ympäristössä salailla omia ideoita. Yhdistys keskittyy opiskelijoiden omaan ja yhteiseen osaamiseen perustuviin yrityksiin, jotka luovat innovaatioita tai tekevät jo olemassaolevia asioita paremmin tai uudella tavalla. Boostin poikkitieteellisessä piirissä on kehitelty esimerkiksi lainaaja.fi, joka on sosiaalista lainausta tarjoava markkinapaikka internetissä sekä Mobio, joka valmistaa sisätilapaikannusta hyödyntäviä mobiilipalveluja, Perämäki listaa. Ideat lähtevät elämään Boostin järjestämissä tapahtumissa. Boost Talkoissa rakennetaan uutta liiketoimintaa yhdessä. Toivotamme kaikki yrittäjyydestä kiinnostuneet osallistumaan tapaamisiin. Sopivat yhteistyökumppanit löytyvät varmasti. Osallistua kannattaa, vaikka omaa ideaa ei olisikaan, sillä jonkun muun idea saattaa tarvita tukea toteuttamiseen, Perämäki kertoo. Pitch-tilaisuuksissa opiskelijat tuovat ideansa asiantuntevan raadin eteen. Raati antaa palautetta, minkä lisäksi muutaman minuutin puheenvuoro harjaannuttaa oman idean ytimekkääseen esittämiseen. Boost on valjastanut opiskelijoiden käyttöön myös mentoriverkoston, ja suhteet kauppakorkeakoulun yrittäjyyden aineeseen ja sen verkostoihin ovat tiiviit. Olemme saaneet mukaan korkean pro- 16 MERCURIUS

17 fiilin yrittäjiä, joiden puheille yksittäisen opiskelijan saattaisi olla vaikeaa päästä. Kokeneet yrittäjät haluavat tukea opiskelijoista ja nuorista kumpuavaa yrittäjyyttä. Uutta Nokiaa ei odoteta Toni Perämäki kertoo, että yhtä tärkeää kuin uusien yritysten perustaminen on perinteisten yrittäjyyskäsityksten rikkominen. Vallitsevia tapoja täytyy testata ja kyseenalaistaa, kun uusia toimintamalleja ilmaantuu. Niistä pitää löytää nykyajan alkuvaiheen kasvuyritysaihioille parhaat kehitysmallit. Kasvuyrittäjyyden korostaminen kuuluu tuoreeseen yrittäjyyskäsitykseen. Kasvuyrityksissä pyritään luomaan hyvinvointia, ei pelkästään voittoja. Kasvuyrittäjyyden merkitys Suomen taloudelle ja tulevaisuuden hyvinvoinnin turvaamiselle on suuri. Perinteiset Suomelle tärkeät alat ovat ongelmissa, ja uutta Nokiaa on turha odottaa, Perämäki sanoo. Boostissa yrittäjyydessä on kyse intohimosta omaan tekemiseen sekä vapaudesta hallita omaa elämää ja työtä itselle sopivalla tavalla. Haluamme päästä eroon suomalaisesta omia ideoita ja osaamista vähättelevästä asenteesta. Yrittäjyyteen tarvitaan lisää asennetta ja korkeampaa ambitiotasoa. Kannustamme opiskelijoita päästämään irti ennakkoluuloista ja käsityksistä, joiden mukaan yrittämisessä täytyy olla kiinni koko omaisuus ja kaikki vapaa-aika. Tärkeää on se, että työtä tehdään tys tähtää yhä parempien yrityskontaktien luomiseen. Laajemman verkoston tarkoituksena on mahdollistaa yhteistyö yritysaihioiden ja kokeneiden yrittäjien välillä. Olemme luomassa Boost Network -konseptia, joka antaa yrittäjille ja muille kiinnostuneille mahdol- Haluamme päästä eroon suomalaisesta omia ideoita ja osaamista vähättelevästä asenteesta. Yrittäjyyteen tarvitaan lisää asennetta ja korkeampaa ambitiotasoa. itseä varten ja oman elämän rajoissa. Työ ei ole yhtä kuin koko elämä. Kohti laajempia verkostoja Boostin osallistumisen ja muutoksen leimaama toiminta on hieman yli vuoden aikana kasvanut ja laajentunut. Tällä hetkellä yhdislisuuden tukea paikallista kasvuyrittäjyyttä, Perämäki kertoo. Boostissa katsotaan myös valmistumisen jälkeiseen elämään. Tavoitteenamme on luoda jatkumo korkeakoulumaailman jälkeiselle Boost-lähtöiselle yrittäjyydelle. Boost Turku haluaa,ettäyrittäjyysonvarteenotettava uravaihtoehto korkeakouluopiskelijoille. Boost-aktiivien mukaanjoneljännenvuodenopiskelijatkulkevatoman alanlasitpäässäjakatsovatputkeen,jokajohtaayhteiskunnanodotuksiinvastaamiseen.kuvassalindarajamäki,toniperämäki,jukkajoutsiniemi,anttijokelaja Laura Elomaa. MERCURIUS17

18 Kauppa seuraa kuluttajan katsetta Kuluttajien käyttäytyminen kiinnostaa sekä kauppaa että tutkijoita. Kuinka kauas lähdemme ostoksille? Suosimmeko kauppakeskuksia vai kaupungin ydinkeskustaa? Maksammeko mieluummin määrästä vai laadusta? Teksti: Taru Suhonen Kuvat: Hanna Oksanen Turun kauppakorkeakoulussa kuluttajien käyttäytymiseen liittyvää tutkimusta on tehty pitkään. Kauppa kaipaa asiantuntijuutta ennakoinnin avuksi, kun liiketoimintaa pitäisi kehittää vastaamaan tulevaisuuden kuluttajien tarpeita ja toiveita. Kaupan professori Heli Marjanen kertoo, että juuri nyt kauppaa kiinnostaa esimerkiksi se, mitä suuret ikäluokat tekevät eläkkeellä. He jäävät eläkkeelle varakkaampina kuin koskaan aiemmin, ovat suhteellisen terveitä ja voivat käyttää rahansa kuten haluavat, Marjanen toteaa. Tutkijoiden ja kaupan näkökulmasta ilmiö on mielenkiintoinen monella tavalla. Harvalla on sekä rahaa että aikaa käyttää sitä. Nuoremmilla ikäryhmillä ja lapsiperheillä tulot kuluvat perustarpeiden kattamiseen eli asioihin, joihin on pakko kuluttaa. Kaupan ala on kiinnostunut ostovoimasta, mutta paradoksaalisesti ostovoimaisimmat kuluttajat on jo kyllästetty tavallisilla tavaroilla. Marjasen mukaan suuret ikäluokat ovatkin valmiita maksamaan laadusta ja tavaroiden pitkästä käyttöiästä. Liiketoimintaa ajatellen olennaista ei enää ole vain erilaisten hyödykkeiden tuottaminen, vaan esimerkiksi huolto- ja korjauspalvelut. Marjanen huomauttaa, että vaikka vastuullisen ja kestävän kuluttamisen edelläkävijän laatuleima annetaan helposti nuorille, tekee konkreettisen valinnan esimerkiksi luomutuotetun ja tavallisen elintarvikkeen välillä useimmiten varttuneempi kuluttaja. Alle 35-vuotiaat tavarapaljouden keskel- lä syntyneet luovat vihreitä trendejä, mutta yli 50-vuotiailla on useammin taloudellinen mahdollisuus valita, Marjanen sanoo. Oheistuotteita elämyksille Kuluttajien ostokäyttäytymisen painopisteen muutosta tavaroista palveluihin leimaa tulevaisuudessa elämyshakuisuus. Niin sanottu wellness-kulttuuri saa kuluttajat jakamaan rahankäyttönsä uudella tavalla. Esimerkiksi itsestä huolehtimiseen ollaan valmiita panostamaan entistä enemmän, Marjanen kertoo. Erikoiskauppa kasvaa toistaiseksi, mutta Marjasen mukaan sen on etsittävä uudenlaisia liiketoimintamalleja elämysbisneksessä mukana pysyäkseen. Nykykuluttaja haluaa kaikkea, paljon ja nopeasti. Kuluttaja voi esimerkiksi päättää tutustua uuteen harrastukseen seuraavan kahden viikon ajan. Olisi kätevää, jos tarvittavat välineet voisi saada esimerkiksi palveluntarjoajan kanssa yhteistyötä tekevän kaupallisen toimijan kautta ilman, että niitä tarvitsisi lähteä erikseen kaupoista etsiskelemään. Seuraavalla viikolla voikin sitten olla vuorossa uusi harrastus. Päivittäistavarakaupassa vastuullisuus on päivän sana, kun kuluttajat haluavat toimia vihreämmin ja kestävämmin. Marjanen kertoo, että tutkimusten mukaan toistaiseksi kuitenkin vain pieni joukko ihmisiä on valmis maksamaan esimerkiksi luomuruuasta enemmän. Suuret massat tulevat perässä. Lähiruoka ja vastuulliset valinnat kiinnostavat, mutta kaupan 18 MERCURIUS

19 Heli Marjanen johtaa Turun kauppakorkeakoulussa tutkimusprojektia, jossa selvitellään, millaisia elämyksiä ja palveluita kuluttajille tulevaisuudessa tarjotaan. Kun tavaratarpeet on tyydytetty, kasvuahaetaanpalveluistajaelämyksistä. pitäisi tehdä ne kuluttajan puolesta. Samalla tuotteen ominaisuuksien ja hinnan pitäisi säilyä ennallaan. Keskustat kilpailussa mukana Kuluttajien käyttäytymisen tunteminen on olennaista myös kaupan sijoittumisen suunnittelussa. Heli Marjanen johtaa Turun kauppakorkeakoulussa projektia, jossa on vuodesta 1989 saakka tutkittu kaupan rakennemuutoksen ja kuluttajakäyttäytymisen yhteyksiä. Mahdollisuuden tähän ovat tarjonneet talousalueelle syntyneet uudet liikekeskukset ja liiketoimintakonseptit. Kun retail park -tyyppinen autoiluun perustuva liikekeskus Länsikeskus laajeni 1990-luvun alussa, pelättiin sen vähentävän kauppaa sekä Turun että Raision keskustoissa. On vaikeaa sanoa, mikä oli laman ja mikä Länsikeskuksen vaikutus siinä, mitä keskustojen kauppiaat näkivät kassoissaan, mutta vaikutukset olivat pelättyä pienemmät. Tutkimus jatkui vuonna 2001, kun tuolloin Suomen kolmanneksi suurin kauppakeskus avattiin Raision Haunisissa. Mylly kasvaa edelleen. Sillä on oma vaikutusalueensa, ja pääosa asiakkaista tulee noin tunnin ajomatkan säteeltä lähinnä Turun luoteispuolella sijaitsevista kunnista, Marjanen kertoo. Kauppakeskusten merkitys ostospaikkoina on lisääntynyt koko 2000-luvun. Samalla erityisesti erikoiskauppa pelkää kaupunkien keskustojen näivettyvän, kun kuluttajat eivät pääse autoillaan kauppojen ovien eteen. Marjasen mukaan Turku on esimerkki ongelmallisen kokoisesta kaupungista, jossa on vaikeaa toteuttaa kaupallisesti elinvoimaista kaupunkikeskustaa yksinomaan kevyen ja julkisen liikenteen varaan. Jos keskusta on autoton, pitää parkkipaikkoja olla suhteellisen lähellä. Parkkimaksut ovat melko kalliita, joten kuluttaja punnitsee, onko keskustaan tuleminen parkkimaksun arvoista. Keskustojen pitää kehittämistyössä pysyä hereillä ja miettiä, millaisia palveluita ihmiset ovat keskustasta valmiita hakemaan. Keskustojen lisäksi myös kauppakeskukset joutuvat hakemaan omaa rooliaan uudestaan. Ne kasvavat edelleen, mutta muuttuvat entistä enemmän elämyskeskuksiksi. Tarkastelemme tutkimuksessamme, missä ja miten elämyksiä ja palveluita kuluttajille tulevaisuudessa tarjotaan, Marjanen sanoo. Turun kauppakorkeakoulun markkinoinnin laitoksella Länsikeskus- ja Mylly-nimillä kulkenut tutkimusprojekti jatkuu keväällä 2011 uuden aineiston keruulla. Kauppakeskus Skanssin rakentaminen Turun ja Kaarinan rajalle, uudet kaupan suuryksiköiden keskittymät sekä esimerkiksi suunnitelmat Myllyn laajentamisesta ovat synnyttäneet tarpeen uuden aineiston keräämiselle. Liikesivistysrahasto on ollut hankkeen merkittävä tukija sen alusta lähtien. Kerättävää aineistoa hyödynnetään myös kahdessa laitoksen TEKES-projektissa, joissa kartoitetaan erikoiskaupan tulevaisuuden kuvia (ERIKA 2020) ja tarkastellaan kaupunkirakenteen yhteyttä palvelujen saavutettavuuteen (KAVERI) ja joissa merkittävänä tutkittavana kuluttajaryhmänä ovat ikääntyneet. MERCURIUS19

20 Työelämä tekijäänsä kiittää Viisitoista vuotta työelämässä ollut tilintarkastaja Kalle Laaksonen ja viidennen vuoden kauppatieteiden opiskelija Riina Suutari kohtasivat toisensa ensi kertaa ja joivat yhdessä aamukahvit. Keskustelua syntyi laskentatoimesta ja rahoituksesta sekä työelämään siirtymisestä. Teksti: Laura Myllymäki Kuva: Taru Suhonen Olen partneri PwC:llä ja hoidan asiakastöinä alueen pörssiyhtiöitä, merkittäviä perheyhtiöitä ja pieniä yrityksiä. Lisäksi olen Turun toimiston ja PwC:n omistajayrittäjäpalvelujen johtoryhmien jäsen, Kalle Laaksonen aloittaa kertomalla toimenkuvastaan. Kuulostaa todella monipuoliselta. Tässä on kyllä varmaan tapahtunut urakehitystä, Suutari innostuu. Työelämän haasteet ovat nyt myös pro gradu -tutkielmaa työstävän Suutarin mielessä. Paljon mietin, osaanko tarpeeksi, kun siirryn työelämään, hän sanoo. Elinikäistä oppimista Aikanaan yritysjuridiikkaa opiskelleen Laaksosen mukaan opinnot Turun kauppakorkeakoulussa antoivat hyvän pohjan työelämään siirtymiselle. Asiantuntijan ammatissa oleminen vaatii kuitenkin jatkuvaa kouluttautumista. Laskentatoimi ja yritysjuridiikka osakeyhtiölakeineen antoivat hyvän tietopohjan, vaikka lait ovat moneen kertaan muuttuneet valmistumiseni jälkeen, hän pohtii. Laaksonen valmistui viidessä vuodessa, joista yksi vierähti armeijassa. Tahti on ollut sama myös Suutarilla, joka lähti viime syksynä opiskelijavaihtoon ulkomaille. Myös työtehtävät kansainvälistyvät kovaa vauhtia, ja Laaksosen päivät täyttyvät usein ulkomaisista toimeksiannoista. Lisäksi yhteyttä tytäryhtiöiden tilintarkastajiin pidetään tiiviisti. Esimerkiksi kielitaitoa ei minun opiskeluaikanani korostettu läheskään niin paljon kuin nyt. En olisi uskonut silloin, kuinka kansainvälistä työtä tulen tekemään, hän myöntää. Suutarikin tiedostaa, että oppiminen ei lopu, vaikka opinnot Turun kauppakorkeakoulussa tulevatkin tiensä päähän. Lait muuttuvat ja kehitys kulkee koko ajan eteenpäin. Yliopisto-opiskelun tavoite on mielestäni antaa mahdollisimman laaja peruskoulutus. Käytännön ammattitaito opitaan työpaikoilla, hän toteaa. Työ opettaa, Laaksonen ennättää lupaamaan. Gradu mittaa pitkäjänteisyyttä Laaksonen teki oman pro gradunsa luottolaitosten vakavaraisuudesta. Elettiin 90-luvun alkua, ja aihe oli enemmän kuin ajankohtainen. Myös Suutarin aihevalinta ponnistaa tästä hetkestä. Hänen opinnäytetyönsä käsittelee osinkoverotusta, jonka uudistusta osana verojärjestelmän muutosta pohditaan parhaillaan valtiovarainministeriön asettamassa työryhmässä. Tarkastelen erilaisia osinkoverojärjestelmän vaihtoehtoja, hyvän verojärjestelmän ominaisuuksia ja sitä, miten osinkoverojärjestelmän muutos vaikuttaisi pienten ja keskisuurten yritysten verosuunnitteluun, hän tiivistää. Todella hyvä ja ajankohtainen aihe. Se on myös yhteiskunnallisesti tärkeä, Laaksonen toteaa. Hän korostaa, että gradun merkitys piilee ennen kaikkea sen työstämisvaiheessa. Tärkeintä on, että kykenee itsenäiseen ja analyyttiseen työhön. On näytettävä itselleen, että kykenee, vaikka istuisi kirjastossa kahdeksasta neljään, Laaksonen sanoo. Työ vie mennessään Viiden vuoden kuluttua Suutari näkee itsensä ulkoisen laskentatoimen töissä. Toivoisin, että voisin tehdä työtä itsenäisesti. Samalla taustalta kuitenkin löytyisi tiimi, jonka kanssa asioita voisi myös miettiä yhdessä ja jolta voisi tarpeen vaatiessa pyytää apua, hän punnitsee. Laaksonen muistaa hetken, jolloin opiskelijan statuksesta oli luovuttava. Muutoksia oli tuona aikana niin paljon, ettei työelämään siirtyminen tuntunut niin kummalliselta. Professorini kanssa puhuimme paljon siitä, kannattaisiko minun jatkaa opintoja gradun jälkeen vai ei. Jälkikäteen on tietysti helppo sanoa, että tuli tehtyä oikea ratkaisu, hän toteaa. Suutari myöntää miettineensä, onko työelämään siirtymisessä kyseessä suurempi muutos kuin opintoja aloittaessa. Uuden oppiminen ja käytännön tehtävien omaksuminen jännittää. Elämä rytmittyy uudella tavalla työn ehtojen mukaan. Tällä hetkellä opintojen etenemisessä on vastuussa vain itselleen, mutta työelämässä vastaa myös muille, hän miettii. Laaksonen vakuuttaa, että uusi työ vie usein mennessään. Tärkeää hänen mielestään on pysyä liikkeessä ja pyrkiä uudistumaan. Toivon, että työnteko ei rutinoidu koskaan, hän hymyilee. Ekonomi työllistyy hyvin Suomen Ekonomiliiton uraseurantaraportin (2009) mukaan kauppatieteilijät sijoittuvat työmarkkinoille hyvin. Viisi vuotta valmistumisen jälkeen noin kolme neljästä kauppatieteilijästä oli vakituisessa kokopäivätyössä. Huomionarvoista on kuitenkin, että kauppatieteilijöiden, kuten muidenkin, työllistyminen vaikeutuu käsi kädessä yleisen talous- ja työllisyystilanteen heikentymisen kanssa. Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneet ovat valmistumishetkellä työllistyneet melko hyvin. Valmistumishetkellä 73 prosenttia on ollut työssä, noin 16 prosenttia työttömänä ja 9 prosenttia työvoiman ulkopuolella. Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneiden ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työpaikka sijaitsee useimmiten Varsinais-Suomessa. Toiseksi yleisin työmaakunta on Uusimaa. Lähde: Sainio, Juha (2/2009). Viisi vuotta työelämässä. Vuosina 2002 ja 2003 kauppatieteiden maisteriksi valmistuneiden sijoittuminen työelämään. Suomen Ekonomiliitto 20 MERCURIUS

Omistajuuden ja johtamisen yhteys

Omistajuuden ja johtamisen yhteys Omistajuuden ja johtamisen yhteys Mikko Haapanen Hallituksen pj, Boardman Oy Suunta 2011 seminaari 3.11.2011. Kymenlaakson kauppakamari, RUK Hamina Omistajien asialla - johdon tukena BOARDMAN- PARTNERIT

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on

Lisätiedot

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain 8.3.2016, Meet Your Community 2.0 @Saha Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

Learning Café työskentelyn tulokset

Learning Café työskentelyn tulokset Learning Café työskentelyn tulokset Ryhmä 1: Miten Venäjä-näkökulmaa saadaan suomalaisten korkeakoulujen koulutusohjelmiin? Opiskelijat Venäjälle jo opintojen alkuvaiheessa, toimisi kimmokkeena pidemmille

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Ot-yritysten johtaminen professorin toimintaa ja visioita

Ot-yritysten johtaminen professorin toimintaa ja visioita Osuustoiminnan neuvottelukunta LUT Toukokuu 2013 Ot-yritysten johtaminen professorin toimintaa ja visioita LUT School of Business Päätoimittaja, JCOM iiro.jussila@lut.fi + 358 50 465 9899 LUT-tiimin konteksti

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Tervetuloa Partneripäiville!

Tervetuloa Partneripäiville! Tervetuloa Partneripäiville! Hallituspartnereiden Partneripäivät Oulussa 12.9.2014 Yhteistyössä: Partneripäivät 12.9.2014, ohjelma 10.30 Ilmoittautuminen alkaa Radisson Blu hotelli, Hallituskatu 1, Oulu

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Hyvinvointia yhteistuumin seminaari 1.12.2005 Professori Tampereen yliopiston Porin yksikkö 12/7/2005 1 Tampereen yliopiston Porin

Lisätiedot

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Ryhmäraportti Jenni Kämäri, Anne Laitinen, Anssi Louet, Päivi Mäkimartti, Katri Åström Liiketalouden koulutusohjelma Taloushallinto Tradenomi (AMK) KEMI/TORNIO 2012

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Suomen Yrityskummit ry - Business Mentors Finland. YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki

Suomen Yrityskummit ry - Business Mentors Finland. YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki - YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki - on valtakunnallinen yrityskummien kattojärjestö jonka verkostoon kuuluu yli 700 yrityskummia. Tavoitteenamme on yrittäjyyden ja elinkeinoelämän tukeminen ja edistäminen.

Lisätiedot

Helsingin Joutsen apteekki. Tiina Oksala

Helsingin Joutsen apteekki. Tiina Oksala Helsingin Joutsen apteekki 100-vuotisjuhlaseminaari Kaupunkikeskustan kivijalkakaupat Tiina Oksala Toimitusjohtaja, Erikoiskaupan Liitto Esityksen sisältö - Tiivistelmä esityksestä 17.11.2012 Erikoiskaupan

Lisätiedot

Certified Foresight Professional

Certified Foresight Professional Certified Foresight Professional Kenelle? Strategia-, tuotekehitys-, suunnittelu-, konsultointi- tai muissa vastaavissa edelläkävijä- ja kehittämistehtävissä työskentelevät. Sopii myös johdolle, päälliköille

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys

Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys MIKÄ ON KITES? Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys Kites on perustettu: auttamaan suomalaisia yrityksiä pysymään mukana kansainvälistymisestä aiheutuvassa muutoksessa

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

KAIKILLE SOPIVA TYÖ! 19.5.2015 Heikki Pitkänen 24.6.2015 1

KAIKILLE SOPIVA TYÖ! 19.5.2015 Heikki Pitkänen 24.6.2015 1 KAIKILLE SOPIVA TYÖ! 19.5.2015 Heikki Pitkänen 24.6.2015 1 Lasten Päivän Säätiö Linnanmäen huvipuisto avattiin 27.5.2015 Lasten Päivän Säätiö perustettiin 1956 Perustajina keskeiset lastensuojelujärjestöt

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Satu Ahlman Ahlman & Wuorinen Development AWD Oy:n myyntijohtaja ja osakas, toimitusjohtajana ja toisena osakkaana

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto -strategia Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto Helsinki 28.5.2013 30.5.2013 Strategian tavoite Hallitusohjelma:

Lisätiedot

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla. Tanja Makkonen Suunnittelija Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla. Tanja Makkonen Suunnittelija Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Tanja Makkonen Suunnittelija Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut Miten hyvin KTM:t työllistyvät? Töissä 80 % valmistumishetkellä 6 kk:n kuluttua valmistumisesta

Lisätiedot

CREATIVE PRODUCER money money money

CREATIVE PRODUCER money money money CREATIVE PRODUCER money money money 26.11.2009 Lenita Nieminen, KTM, tutkija Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Liiketoimintamalli tuottojen lähteet (tuote-, palvelu- ja informaatio- ja tulovirrat)

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä?

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Anmari Viljamaa & Elina Varamäki Seinäjoen ammattikorkeakoulu 23.10.2014 Sisältö Tausta Sivutoimiyrittäjyys alussa ja lopussa välissä Johtopäätöksiä

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA TRIPLEWIN KEHITYSTARINA Mistä olemme tulossa, mitä olemme tänään ja mihin olemme menossa? will invest into customer xperience leadership TripleWinin juuret ovat General Motorsissa (GM) ja Saturn automerkissä

Lisätiedot

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Nuoret naiset johtamisurille. Ohjelman sisältö ja aikataulu Järjestäjä: Tammer Nova rotaryklubi

Nuoret naiset johtamisurille. Ohjelman sisältö ja aikataulu Järjestäjä: Tammer Nova rotaryklubi Nuoret naiset johtamisurille Ohjelman sisältö ja aikataulu Järjestäjä: Tammer Nova rotaryklubi Johtajuus on Tehtäväkokonaisuus, johon liittyy odotuksia, vastuita ja velvollisuuksia Suhde, jossa on määritelty

Lisätiedot

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Täydennyskoulutusohjelman esittely

Täydennyskoulutusohjelman esittely KATI 13 Johtamisen täydennyskoulutusohjelma 70 op Täydennyskoulutusohjelman esittely KATI 13 ohjelman Lahdessa klo 15.45 alkaen Koulutuspäällikkö Tuuli Ikäheimonen Ohjelman sisältö KATI 13 Johtamisen täydennyskoulutusohjelma

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset Attitude 2012 Pirkanmaan tulokset Kyselyn taustaa Kohderyhmänä toisen asteen toisen vuosikurssin opiskelijat Vastaajia yhteensä 379 12 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Tampereen kaupunkiseudulta

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön

Lisätiedot

T-Media Oy. Olemme osa TATia yhdessä Finnfactsin kanssa ja edustamme Suomessa Reputation Institutea.

T-Media Oy. Olemme osa TATia yhdessä Finnfactsin kanssa ja edustamme Suomessa Reputation Institutea. T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? Satu Huber 30.8.2010 30.8.2010 1 Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 1. Poimintoja

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 30.8.2010 Matti Alahuhta Agenda Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? 2 KONE Corporation

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Kansainvälinen tradenomi

Kansainvälinen tradenomi Kansainvälinen tradenomi Liiketalouden kehittämispäivät 7.11.2012 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Tulevaisuuden työelämä Globaali toimintaympäristö Muutos

Lisätiedot

Porin yliopistokeskus (UCPori) 7.4.2015

Porin yliopistokeskus (UCPori) 7.4.2015 Porin yliopistokeskus (UCPori) 7.4.2015 Yhteyksien rakentaja, alueen kehittäjä ja kansainvälistäjä Neljän yliopiston monitieteinen tiede- ja taideyhteisö Aalto-yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Rohkeasti uuteen ammattiin. Emeritus läänin sisvistystoimentarkastaja Tapio Toivonen EK-elinkeinopäivä 18.5.2006 Lappeenranta

Rohkeasti uuteen ammattiin. Emeritus läänin sisvistystoimentarkastaja Tapio Toivonen EK-elinkeinopäivä 18.5.2006 Lappeenranta Rohkeasti uuteen ammattiin Emeritus läänin sisvistystoimentarkastaja Tapio Toivonen EK-elinkeinopäivä 18.5.2006 Lappeenranta Miten toimittava, jotta rohkeus kasvaisi? 1. Tunnustettava aikuiskoulutuksen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2007

Nuorisotutkimus 2007 Nuorisotutkimus 2007 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin maaliskuussa 2007 nettikyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Iskun sisältö. Mitä Tekes tarjoaa. Tekesin ohjelmat työkaluna. Fiiliksestä fyrkkaa ohjelman tavoitteet ja tarjonta

Iskun sisältö. Mitä Tekes tarjoaa. Tekesin ohjelmat työkaluna. Fiiliksestä fyrkkaa ohjelman tavoitteet ja tarjonta Iskun sisältö Mitä Tekes tarjoaa Tekesin ohjelmat työkaluna Fiiliksestä fyrkkaa ohjelman tavoitteet ja tarjonta Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

KYE 7/2013 ti 15. lokakuuta 2013

KYE 7/2013 ti 15. lokakuuta 2013 KYE 7/2013 ti 15. lokakuuta 2013 Ehdotettu rakenne Sisältöjen läpikäynti Prosessin loppuunvienti Johdanto Kaikkeen toimintaan vaikuttavat taustatekijät Toimintasuunnitelman tarkoitus jne. Projektit Organisaatio

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10. Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.2008 2 Tutkintojen sisällöistä ja tavoitteista (A352/2003): Ammattikorkeakoulututkinnot

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO. Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013. Jouni Pursiainen Dekaani

OULUN YLIOPISTO. Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013. Jouni Pursiainen Dekaani OULUN YLIOPISTO Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013 Jouni Pursiainen Dekaani OULUN YLIOPISTO OULUN YLIOPISTO Perustettu 1958 16 000 opiskelijaa ja 2 800 työntekijää 6 tiedekuntaa, tulevaisuudessa noin

Lisätiedot