etujärjestörooli vahvistui 1970-luvulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "etujärjestörooli vahvistui 1970-luvulla"

Transkriptio

1 TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN SIDOSRYHMÄLEHTI 4 / 2010 Maija Vähämäki kehitti 1990-luvulla kansainvälistä opiskelijavaihtoa Ylioppilaskunta-aktiivit muistelevat: etujärjestörooli vahvistui 1970-luvulla

2 PÄÄKIRJOITUS Tehtävänä kouluttaa luomaan työtä globaalissa kilpailussa Satu Lähteenmäki Turun kauppakorkeakoulun vastuulle on Turun yliopiston strategisista kasvualoista uskottu liiketoimintaosaamisen ja innovaatioiden tutkimus ja koulutus. Liiketoimintaosaamisen opintokokonaisuuden tuominen tarjolle kaikkien tiedekuntien opiskelijoille tähtää yliopistopohjaisen yrittäjyyden lisääntymiseen. Tehtävä on vähintään haastava: yliopistotasoista tutkintokoulutusta kun syytetään käytännölle vieraaksi, opiskelutahtia veltoksi ja luennoitsijoita ajastaan jälkeen jääneiksi ja pölyttyneiksi teoreetikoiksi. Tieteen huipulla vaaditaan syvällistä teoreettista ajattelua. Kaikki eivät luonnostaan rakenna kosketuspintaa käytäntöön. Teoriakeskeisyyden taustalla voi olla ajatus duaalimalliin tukeutuvasta rajanvedosta ammattikorkeakouluihin ja yliopisto-opintojen vaativuuden määrittelystä ilmiöiden tarkastelun abstraktisuuden perusteella. Työnantaja mittaa vaativuutta kyvyllä tuottaa huippuosaamista. Opiskelijat taas mittaavat vaativuutta kurssien läpäisemiseen tehtävän työmäärän perusteella. Uskon vahvasti, että tiedepohjalta ja vain tiedepohjalta ponnistaen voivat odotukset yhdentyä. Suomen kilpailukyky perustuu korkeimman koulutustason osaamiselle. Uusi tutkimustieto kyseenalaistaa nykykäytännöt, mutta vasta konkreettisten, kuulijalle tuttujen käytännön esimerkkien kautta teoriat tulevat ymmärrettäväksi ja kiinnostavaksi. Siitä kipinästä alkaa vuoropuhelu, jossa luodaan uutta tietoa, soveltamisvalmiuksia ja innovaatioita, joilla parannetaan suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja mahdollisuutta työllistää korkeasti koulutettuja asiantuntijoita. Turun kauppakorkeakoulu tunnetaan managerialistisesta lähestymistavastamme kysymme aina, mitä käyttöarvoa tutkimustuloksista on yrityksille. Kun osana Turun yliopistoa kykenemme uudella tavalla yhdistämään monialaista asiantuntijuutta, olemme entistä kiinnostavampi partneri kansainvälisissä tutkimus- ja koulutushankkeissa, joissa voi olla aivan uuden liiketoiminnan siemen. Emme kouluta vain paikallisesti, vaan kansainvälisen liiketoiminnan erityistaitojen ja vieraiden kielten painokkuus ekonomitutkinnossa on alusta pitäen profiloinut meitä. TuKKK:n ekonomit vievät kirjaimellisesti Suomea maailmankartalle sijoittumalla muita useammin jo ensimmäisessä työpaikassaan ulkomaan yksiköihin. Vaikka globaalin talouden oloissa ei liene liiketoimintaa, joka arvoketjun missään vaiheessa ei olisi kansainvälistä, ei se tarkoita, että se yrityksissä jo osattaisiin. Siirrettäessä tuotantoa lähemmäs raaka-aineita ja markkinoita kustannustehokkuuden ja parempien tuottojen toivossa moni joutuu pettymään. Vapaan temmellyskentän sijaan kohdataan vieras liiketoimintaympäristö, johon sisäänpääsy on luultua haastavampaa. Uudistetun strategiamme mukaisesti vastaamme nouseviin osaamistarpeisiin vaihtoyliopistojen kurssitarjoomaa hyödyntämällä ja omia koulutusohjelmiamme joustavasti uudistamalla. Jatkossa täsmäkoulutamme kansainvälisen liiketoiminnan erityisasiantuntijoita Suomen kannalta keskeisille kohdealueille, joita ensi vaiheessa ovat Shanghain alue Kiinassa ja espanjankielinen Etelä-Amerikka. Osa opinnoista tehdään kohdealueella ja vaihto sisältää käytännön harjoittelujakson kohdealueen yrityksessä. TSE on brändi, joka maailmalla jo tunnetaan. Menestyminen edellyttää selkeää volyymin kasvua, verkottumista, profiloitumista ja kansainvälistä yhteistyötä valituilla fokusaloilla. Tässä kehityksessä ulkomaisille suunnatun tutkintokoulutuksen maksullisuus on vain ajan kysymys, sillä ilmainen koulutusvienti ei vaihtotaseen vajetta korjaa. Olemme kuudenkymmenen toimintavuotemme aikana kouluttaneet liki ekonomia elinkeinoelämän ja julkisorganisaatioiden palvelukseen ja haastamme nyt heidät keväällä järjestettävän maisteripromootion myötä osallistumaan yliopiston varainhankintakampanjaan. Promootion akateemisen kulkueen mittasuhteiden kautta tahdomme tehdä myös suurelle yleisölle näkyväksi turkulaisen ekonomikoulutuksen painoarvon suomen elinkeinoelämässä. 2 MERCURIUS Kuva: OP-Pohjola Satu Lähteenmäki johtaja Turun kauppakorkeakoulu

3 SISÄLTÖ MERCURIUS 4 / 2010 Turun kauppakorkeakoulun sidosryhmälehti 2 Pääkirjoitus Satu Lähteenmäki: Tehtävänä kouluttaa luomaan työtä globaalissa kilpailussa 4 Tieteen ja talouden liitto 6 Ylioppilaskuntatoiminta 1970-luvulla Hauskaa, hyödyllistä ja kansainvälistä 9 Vieraskynä Mika Kamensky: Operatiivisesta johtamisesta strategiajohtamiseen 10 Nostalgia sallittu 12 Sarjakorjaaja Esa Rautalinko 15 Asiantuntijat Niina Nummela ja Mélanie Raukko: Uutta liiketoimintaa yrityskaupoilla 16 Asennetta yrittäjyyteen 18 Kauppa seuraa kuluttajan katsetta 20 Työelämä tekijäänsä kiittää 22 Tapahtumia 24 Lyhyesti 26 Väitöksiä 12 Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneen Honkarakenteen toimitusjohtaja Esa Rautalingon uran logiikka löytyy yritysten suunnan kääntämisestä nousuun. 18 Kuluttajien käyttäytymistä on tutkittu Turun kauppakorkeakoulussa pitkään. Professori Heli Marjanen tietää, että erikoiskaupan on etsittävä uudenlaisia liiketoimintamalleja elämysbisneksessä mukana pysyäkseen. Julkaisija: Turun kauppakorkeakoulu Rehtorinpellonkatu 3, Turku p. (02) , Päätoimittaja: Taru Suhonen p. (02) , Toimitusneuvosto: Satu Lähteenmäki Leila Hurmerinta Pasi Malinen Pirjo Vuokko Taru Suhonen Taitto: Tuuli Holopainen Viestintätoimisto Jokiranta Oy Kannen kuvat: Esko Keski-Oja, Taru Suhonen Painatus: Suomen Yliopistopaino Oy Uniprint Painosmäärä: kpl ISSN Tilaukset, osoitteenmuutokset ja palautteet: p. (02) / Jaana Villisi Painotuote

4 Yliopistomaailmaa vuosikymmenten ajan eläneet ja seuranneet Okko ja Immonen näkevät viime vuosien tuottavuusja tehokkuusvaatimukset ja yliopistolainuudistuksen osittain ongelmallisina. Tiedejärjestelmä on hidas. Voi yhteensä viedä 20 vuotta, ennen kuin sekä koulutus- että tiedejärjestelmässä tehtävät muutokset merkittävässä mielessä näkyvät, Immonen laskee. Tieteen ja talouden liitto Turun kauppakorkeakoulun historia kertoo suomalaista kauppatieteiden tarinaa ja kuvaa korkeakoulumaailman kehityskaarta. Teksti: Taru Suhonen Kuva: Esko Keski-Oja urun kauppakorkeakoulu perustettiin 60 vuotta sitten paikallisen liike-elämän myötävaikutuksella. Perustamisen takana oli myös joukko yliopistomiehiä, ja ajatuksia kauppatieteellistä koulutusta antavan yksikön tarpeellisuudesta Turussa olikin väläytelty jo vuosikymmeniä aiemmin. Kun Turun yliopistoa perustettiin, keskusteltiin yhteiskunnallis-taloudellisen tiedekunnan tai erillisen kauppakorkeakoulun perustamisesta, kauppakorkeakoulun kansantaloustieteen emeritusprofessori Paavo Okko kertoo. Kauppatieteellisen yksikön perustaminen yliopiston yhteyteen nousi keskusteluihin myös seuraavina vuosikymmeninä. Turun yliopiston kulttuurihistorian professori Kari Immonen vahvistaa, että yliopiston piirissä oli kiinnostusta kauppatieteitä kohtaan. Einar W. Juva oli rehtorina 1930-luvulla, kun Turun yliopiston taloudellinen tilanne oli katastrofaalinen. Hän haki kuumeisesti ratkaisuja, jotka olisivat laajentaneet yliopiston tieteellistä ja taloudellista pohjaa. Uudenlaista yhteiskuntavastuuta edustaneet, kauppatieteitä osaksi yliopistoa kaavailleet intressit ja konservatiivinen sivistystraditio eivät tuolloin kohdanneet. Turun Liikemiesyhdistyksen aloitteesta perustetun säätiön valtuuskunta päätti itsenäisen kauppakorkeakoulun perustamisesta. Rehtoriksi tuli Niilo Ikola, joka oli ehdottanut kauppakorkeakoulun perustamista Turkuun ensimmäisen kerran jo vuonna Ammattitutkinnosta akateemisuuteen Ekonomikoulutus sai lentävän lähdön, kun kolmivuotista tutkintoa suorittamaan otettiin opiskelijoita ensimmäiselle, toiselle ja kolmannelle vuosikurssille. Ensimmäiset ekonomit valmistuivat vuonna Alemmat perustutkinnot olivat pitkään alan luonteelle ominaisia ja tällekin koululle tyypillisiä. Ensimmäinen väitös Turun kauppakorkeakoulussa tapahtui vasta vuonna 1970, Okko sanoo. Ratkaisevaksi kauppatieteiden etabloitumisessa itsenäiseksi tieteenalaksi muiden joukkoon muodostui ja 1970-lukujen kehitys, jolloin yhteiskunnallinen tarve korkeakoulutuksen kehittämiseen oli selkeä. Vuodesta 1963 suuret ikäluokat alkoivat tulla opiskelemaan yliopistoihin. Korkea- 4 MERCURIUS

5 koulujen kehittämislaki vuonna 1966 oli instrumentti, jonka avulla esimerkiksi opettajaresurssien sitominen opiskelijamääriin antoi puitteet suomalaisen korkeakoulualan kehittämiselle, Immonen kertoo. Turun kauppakorkeakoulun kehitykselle tärkeää oli jo ennen valtakunnallista tutkinnonuudistusta toteutettu siirtyminen ylemmän korkeakoulututkinnon tasoiseen perustutkintoon vuonna Uudistus nähtiin täällä tilaisuutena nostaa peruskoulutuksen tasoa ja vahvistaa koko alan asemaa yliopistojen joukkossa. Aiemmin ekonomin tutkinto oli vastannut nykyterminologiassa ammattikorkeakoulututkintoa, Okko sanoo. Kauppatieteet kasvavat pitkään 1970-luvulla suomalaista yliopistomaailmaa leimasivat valtiollistaminen sekä kasvu ja kehittämislain resurssit luvulle tultaessa yliopistoja alettiin johtaa johtamisasiantuntijuuteen perustuvilla ohjausjärjestelmillä ja kokonaistalouden suunnitelmilla. Kolmikanta-ajatteluun perustunut edustuksellisuus loppui ja rahastusautomaatit purettiin pois, kun kehittämislaki käytännössä eliminoitiin ja valtionapujärjestelmiä alettiin purkaa. Yliopistojen kasvupotentiaali alkoi ehtyä, mistä myöhemmin syytettiin virheellisesti 90-luvun alun lamaa, Immonen taustoittaa. Kauppatieteiden ekpansio kuitenkin jatkui pidempään, ja uusia yksiköitä perustettiin osaksi yliopistoja. Alan vetovoimasta kertoo sekin, että yliopistot nimittävät nyt entisiä tiedekuntiaan kauppakorkeakouluiksi, Okko sanoo. Valtakunnan tasolla kauppatieteet nähtiin työkaluna yhteiskunnan kehittämisessä yritystoiminnan kasvattamisen kautta, Immonen sanoo. Yliopistona yliopistojen joukossa Turun kauppakorkeakoulu kunnostautui maisterien tuottajana ja tutkimuksen kehittymistä kuvaava väitöskirjojen ja julkaisujen määrä kasvoi luvun loppua kohti tutkimusrahoituksen volyymi alkoi nousta nopeasti, kun Tekes ja Suomen Akatemia alkoivat rahoittaa tiedemaailmaa. Raha ei kuitenkaan tullut enää suoraan korkeakoulujen hallintaan ja valtasuhteet muuttuivat dramaattisesti, Immonen sanoo ja 2000-luvuilla Turun kauppakorkeakoulussa erikoistuttiin resurssikilpailussa liiketoimintaosaamiseen ja liikeelämän johtamiskoulutukseen. Erillisten yksikköjen, kuten tulevaisuuden tutkimuskeskuksen ja yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskuksen kasvu kertoi uusista painotuksista. Kauppakorkeakoulu perusti uuden yksikön myös Poriin. Kulttuurisessa muutoksessa pysyttävä mukana Turun kauppakorkeakoulu yhdistyi osaksi Turun yliopistoa vuoden 2010 alusta. Paavo Okko näkee yhdistymisen tietynlaisena päätepisteenä kehitykselle, josta oli merkkejä jo Turun yliopiston perustamisen yhteydessä. Kulttuurin, sivistyksen ja talouden suhde koetaan nyt vahvemmaksi kuin silloin, kun yliopisto tai kauppakorkeakoulu perustettiin. Arvot ovat yhä enemmän immateriaalisella puolella ja ratkaisevia ovat ihmisille tuotettavat elämykset, sisällöt ja merkitykset, kun teollinen tuotanto on korkean tulotason maissa vain pieni osa kansantulosta. Kulttuuritietämyksen sekä käytännön teollisuuden ja yrittäjätoiminnan suhde on tärkeä. Esimerkiksi Nokian vaikeuksissa on kyse osittain teknologisista asioista, mutta erittäin suuresti on kysymys siitä, että se ei pysynyt mukana kulttuurisessa muutoksessa. Käyttäjäkunnan ajattelutapojen muuttumista ei ymmärretty ja juna meni ohi, kun jatkettiin niillä kehyksillä, joista oli aiemmin tahkottu rahaa, Immonen vahvistaa. Turun yliopistossa yhdistyvät hedelmällisellä tavalla sivistys, kulttuuri ja kauppatieteet omassa piirissään, ja nyt niitä pitää alkaa hyödyntää, Okko ja Immonen sanovat. Turun kauppakorkeakoulun ensimmäisinä vuosina alempia perustutkintoja olivat ekonomin ja kirjeenvaihtajan tutkinto, joka vuonna 1974 muuttui ulkomaankaupan linjaksi. Turun kauppakorkeakoulu muutti Aurakadulta Rehtorinpellonkatu 3:n omaan uudisrakennukseen vuonna Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Aarne Ehojoki Turun kauppakorkeakoulu valtiollistettiin aprillipäivänä Hallinnon uudistaminen leimasi korkeakoulumaailmaa 1970-luvulla Kulttuuritietämyksen sekä käytännön teollisuuden ja yrittäjätoiminnan suhde on tärkeä. Kuvat: Turun kauppakorkeakoulun arkisto MERCURIUS 5

6 Ylioppilaskuntatoiminta 1970-luvulla Hauskaa, hyödyllistä ja kansainvälistä Rönsyilevää keskustelua siivittävät iloiset naurunremahdukset, kun Antti Paasio, Matti Kurppa, Kimmo Palonen ja Ilkka Arjaluoto ovat kokoontuneet muistelemaan 1970-luvun ylioppilaskuntatoimintaa. Teksti: Mirka Sillanpää Kuvat: Esko Keski-Oja, Antti Paasio urun kauppakorkeakoulu oli 1970-luvulla pieni ja tiivis yksikkö, jossa opiskelijoita oli alle tuhat. Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan etujärjestörooli alkoi vahvistua 70-luvun alkupuolelta lähtien. Korkeakoulujen kasvun kausi oli tuolloin alkamassa. 70-luvun alkupuolella valmisteltiin ylioppilaskunnan siirtymistä yleisen kokouksen mallista edustajistomalliin. Ylioppilaskunnan toiminta alkoi organisoitua eri tavalla kuin ennen, ylioppilaskunnan ensimmäinen pääsihteeri Ilkka Arjaluoto kertoo. Matti Kurppa muistelee, kuinka vuoden -69 syksyllä yliopistonmäen poliittiset liikehdinnät alkoivat näkyä myös kauppakorkeakoulussa. Ylioppilaskunnan toimintaan politiikka tuli mukaan pari vuotta myöhemmin. Vuosi 1971 oli viimeinen vuosi, jolloin yokunnan edustajisto oli epäpoliittinen, Kimmo Palonen sanoo. Ylioppilaskunnan edustajiston ensimmäisen puheenjohtajan jälkeen Paasio toimi puheenjohtajana noin viiden vuoden ajan. Toisin kuin yliopistonmäellä, kauppakorkeakoulussa poliittiset näkemykset eivät aiheuttaneet suuria kiistoja. Meillä oli aika rauhallista yliopiston ylioppilaskuntaan verrattuna. Kauppakorkeakoulu oli niin selvästi oikeistolaisen ideologian läpitunkema, ettei erimielisyyksiä juuri syntynyt. Meininki ei ollut ryppyotsaista ja meillä oli hauskaa yhdessä, Antti Paasio kertoo. Oli meitä muutama liberaali ja vasemmistolainenkin. Hetken aikaa 70-luvun puolivälissä edustajistossa oli jopa keskustan ja vasemmiston muodostama enemmistö. Vaikka itse en vasemmistoliittoon kuulunutkaan, olimme ystäväni kanssa aina heidän vaalivalvojaisissaan, sillä heillä oli parhaimmat laulut, Palonen hymyilee. Paasion mukaan Turun kauppakorkeakoulun valtiollistaminen 70-luvun puolivälissä oli suuri ponnistus myös ylioppilaskunnalle, joka ajoi voimakkaasti valtiollistamista kannustimenaan muun muassa nousseet lukukausimaksut. Mielestäni voidaan sanoa, että opiskelijaliike vauhditti kauppakorkeakoulun valtiol- 6 MERCURIUS

7 Antti Paasio (vas.), Matti Kurppa, Kimmo Palonen ja IlkkaArjaluotokatselevatvanhojavalokuvia70-luvulta. MERCURIUS 7

8 Antennakortti oli jäsenetu, jonka ylioppilaskunnat maksoivat jäsenilleen. listamista usealla vuodella ja esti näin koulun alasajon varojen puutteen takia. Ruokala, kirjakauppa ja Siskodisko Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnalla oli 70-luvulla hoidettavanaan monia konkreettisia toimintoja kuten ruokala, kirjakauppa ja tanssien järjestäminen. Ennen kirjakaupan perustamista kauppakorkeakoululla oli monistuspalvelu, jossa moni vuorineuvoskin on aloittanut uransa, miehet huomauttavat. Ruokalan ja kirjakaupan toimintaa johtamaan perustettiin Turun kauppakorkeakoulun Tuki ry, jossa oli mukana myös vanhempia liike-elämän vaikuttajia. He ikään kuin katsoivat meidän peräämme. Meillä siis oli yhteyksiä yrityksiin jo opiskeluaikana. Tässä suhteessa erosimme eniten yliopistosta, joka tieteellisenä yksikkönä pysytteli erillään liike-elämästä, Paasio sanoo. Ylioppilaskunnan ainoana palkattuna puolipäivätoimisena virkamiehenä Arjaluoto toimi pääsihteerin roolissaan sekä ruokalan että kirjakaupan vetäjien esimiehenä. Lisäksi meillä oli isäntä ja tanssien järjestäjiä, jotka hoitivat työnsä omien opiskelujensa ohella. KY Clubi järjesti Suomen ensimmäiset naistentanssit eli Siskodiskon 70-luvun alkupuolella. Siskodisko nosti KY Clubin pitkäksi aikaa yhdeksi Turun suosituimmista tanssipaikoista, sinne jopa jonotettiin. Ruokala ja kirjakauppa eivät tehneet merkittävää tulosta, mutta 70-luvun alkupuolella disko- ja juhlatoiminta tuottivat ylioppilaskunnan varoista ison siivun, Arjaluoto kertoo. Arjaluoto ja Palonen olivat mukana myös järjestysmiesten porukassa nimeltä JP 65, joka osallistui aktiivisesti tanssien ja diskojen järjestämiseen. Pidämme yhteyttä edelleen ja järjestämme tapaamisia silloin tällöin, Palonen sanoo. Antennakortti jokaiselle opiskelijalle Siskodiskon, ruokalan ja kirjakaupan lisäksi kehitettiin muutakin liiketoimintaa. Vuonna 1972 ylioppilaskunta perusti Oy Antenna Ab:n, joka painoi ja toimitti opiskelijoiden kuvalliset henkilökortit kaikkialle Suomeen. Muun muassa me olimme osakeyhtiön ensimmäisen hallituksen jäseniä. Antennakortti oli jäsenetu, jonka ylioppilaskunnat maksoivat jäsenilleen, Kurppa ja Paasio muistelevat. Liiketoiminnan tuotto käytettiin ylioppilaskuntatoiminnan hyväksi. Varoista maksettiin muun muassa pääsihteerin palkka. Suurin osa kului kuitenkin kokousmenoihin, retkiin, erilaisiin tapahtumiin ja kerhotoimintaan, Paasio sanoo. Tapahtumarikkaalla 70-luvulla myös kansainvälinen toiminta oli aktiivista. Säännöllisiä yhteyksiä pidettiin yllä muun muassa Krakovan kauppakorkeakoulun kanssa. Järjestimme muun muassa matkoja Puolaan ja silloiseen Neuvostoliittoon. Pidän edelleen yhteyttä sen aikaiseen puolalaiseen ystävääni, josta myöhemmin tuli kauppatieteiden professori ja Puolan hallituksen ministeri, Palonen kertoo. Nykyäänkin toiminnassa olevan AI- ESECin kautta moni oli työharjoittelussa ulkomailla, esimerkiksi Tanskassa tai Englanissa. Lisäksi NESUn eli Pohjoismaiden taloustieteiden opiskelijoiden toiminta oli vilkasta, Arjaluoto täydentää. Yhteydenpitoa läpi vuosikymmenten Monet opiskelu- ja ylioppilaskunta-aikana syntyneet ystävyyssuhteet ovat säilyneet läpi vuosikymmenien. Kauppakorkeassa kaikki tunsivat toisensa, vuosikymmenten jälkeenkin on helppo jutella entisten opiskelukavereiden kanssa. Olin aikoinaan perustamassa KY Senioriklubia, jonka toiminta jatkuu nyt Alumniyhdistyksenä. Viime kerralla alumnien kokoontumisessa oli paikalla lähes neljäsataa entistä kauppakorkealaista, Palonen sanoo. Miehet jatkavat kuulumisten vaihtoa, muistelevat yhteisiä vanhoja tuttuja ja mieleen jääneitä hauskoja sattumuksia. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että ylioppilaskuntatoiminnassa mukana oleminen oli sekä hauskaa että hyödyllistä. Liike-elämässä osasi toimia paremmin, kun oli ensin täällä harjoitellut, ja moni entinen yo-kuntalainen on myöhemmin noussut suuryritysten johtopaikoille. Hiukan liioitellen voisi sanoa, että yo-kunnassa toimiminen oli melkein parempi koulu kuin tentteihin lukeminen, Paasio sanoo. 8 MERCURIUS

9 VIERASKYNÄ Mika Kamensky Operatiivisesta johtamisesta strategiajohtamiseen liiketoiminnan johtamisen kehitystrendejä Olen toiminut Suomen talouselämässä liiketoiminnan johtamis- ja kehittämistyössä yli 40 vuotta. Valmistuin Turun kauppakorkeakoulusta ekonomiksi 1969 ja kauppatieteen kandidaatiksi Kauppakorkeakoulun aineyhdistelmäni osoittautui erinomaiseksi perustaksi työuralleni. Suurimpana elämänmittaisena hyötynä olen kokenut kansantaloustieteen pääaineopinnot, jotka ovat antaneet sellaisen pohjan taloudelliselle ajattelulle, jota voi soveltaa hyvin laaja-alaisesti. Työuralleni sain lentävän lähdön päästyäni Taloustieto ry:n yritystalouden kouluttajaksi syyskuussa Ensimmäinen suuri yllätys oli se, kuinka vaatimattomalla taloudellisella osaamisella suomalaisia yrityksiä johdettiin 1970-luvulla. Valtaosalla teollisuuden avainhenkilöistä oli tekninen peruskoulutus ja talousasioita oli opiskeltu muutama opintoviikko hanttiaineena. Avainhenkilöt oli kuitenkin asetettu taloudelliseen vastuuseen, kun yritykset olivat muodostaneet tulosyksiköitä ja liiketoimintaa ohjattiin ennen kaikkea budjetoinnin avulla. Yritykset joutuivat panostamaan voimakkaasti henkilöstön taloudelliseen koulutukseen ja vähitellen liiketoiminnan johtaminen alkoi laajentua budjettijohtamisesta tavoite- ja tulosjohtamiseen. Painopiste pysytteli kuitenkin operatiivisessa johtamisessa. Vuonna 1974 siirryin Metalliteollisuuden Keskusliittoon kehittämään liiton noin 700 jäsenyrityksen liikkeenjohdollista ja liiketaloudellista toimintaa. Aloin yhä voimakkaammin korostaa strategian merkitystä, mikä tuolloin sai vastakaikua vasta muutamissa kehittyneimmissä yrityksissämme. Strateginen johtaminen teki Suomessa varsinaisen läpimurtonsa vasta 1980-luvulla. Itse erilaistuin täysin strategiakonsultointiin vuonna 1980 perustaessani oman yrityksen, jolloin koin urani toisen suuren yllätyksen. Suomessa oli paljon merkittäviäkin yrityksiä, joiden strateginen johtaminen ja osaaminen oli varsin olematonta. Syykin selvisi vähitellen: aitoa strategista johtamista tarvitaan vain markkinataloudessa, johon Suomi siirtyi vasta 1980-lu- vun jälkipuoliskolla pääomamarkkinoiden vapautumisen myötä. Järjestelmät voivat muuttua hyvinkin nopeasti vaikka yhdessä yössä mutta kulttuuri muuttuu hitaasti, mikä näkyy vielä tämänkin päivän Suomessa. Järjestelmänä toimimme globaalissa markkinataloudessa, mutta monien organisaatioiden ja ihmisten kulttuurina on suunnitelmatalous. Tämä ei koske ainoastaan ylisuurta julkista sektoriamme vaan näkyy yhteiskunnan kaikilla lohkoilla suuryrityksistä ja korkeakouluista ammattiyhdistysliikkeeseen. On hengenvaarallista elää globaalissa kilpailutaloudessa suunnitelmatalouden ajatus- ja toimintamalleilla. Uusi vuosituhat ja tulevat vuosikymmenet ovat tuoneet vielä uuden vaikeuskertoimen, kun yhä useammat yritykset eivät elä vain kilpailuolosuhteissa vaan suorastaan hyperkilpailussa. Tällöin erottautuminen kilpailijoista on elinehto. Erottaudu tai kuole! Näissä olosuhteissa strateginen johtaminen nousee lopullisesti liiketoiminnan johtamisen keskiöön. Strategisen johtamisen hahmottamisen apuvälineenä olen alkanut viime vuosina käyttää niin sanottua menestyksen timanttia, jossa on neljä pääsärmää: strategia, johtaminen, osaaminen ja vuorovaikutus. Yrityksen on pystyttävä luomaan, toteuttamaan ja uudistamaan menestysstrategia. Se asettaa yhä kovempia vaatimuksia johtamiselle, osaamiselle ja vuorovaikutussuhteiden hallinnalle. Kauppakorkeakoulun tehtävä on opetus- ja tutkimustoiminnassaan hioa menestyksen timantin neljää särmää. Perinteisten osaamisalueiden eli tietojen ja taitojen lisäksi on panostettava lisää osaamisen muihin tärkeisiin ulottuvuuksiin. Tällaisia ovat esimerkiksi näkemys, tahto ja rohkeus, samoin muutososaaminen, vuorovaikutustaidot ja joukkueosaaminen. Sen on myös omalta osaltaan edistettävä markkinatalouden, yrittäjyyden ja menestyksen kulttuuria. KTM Mika Kamensky Kamensky Consulting Oy MERCURIUS 9

10 Jaetut muistot yhdistävät Nostalgia sallittu Teksti ja kuvat: Taru Suhonen Tutkijat kahvipöydän ympärillä Anni Paalumäki suosittelee yhteisiä kahvitaukoja. Tutkijatohtori Anni Paalumäki tutkii työntekoa ja työhyvinvointia johtamisen ja organisoinnin aineessa luvun lopulla tutkijanuransa Turun kauppakorkeakoulussa aloittanut Paalumäki näkee työn tiedemaailmassa muuttuneen kahdessakymmenessä vuodessa paljonkin. Tahti oli ennen rauhallisempi. Kun kaikki aika ei mennyt sähköpostirumbaan, oli aikaa keskittyä ja olla läsnä työntekemisessä. Toisaalta kanssakäyminen muun maailman kanssa oli huomattavasti vähäisempää, kun esimerkiksi neljä ihmistä jakoi yhden puhelimen. Paalumäki kertoo, että yhteydet kansainvälisiin tiedeyhteisöihin olivat henkilökohtaisten kontaktien varassa. Sitä oltiin vähän liikaakin omissa oloissa, vaikka vierailevia tutkijoita ja professoreita kyllä oli, Paalumäki sanoo. Paalumäki otti kansainvälistymisen ensias- keleet oma-aloitteisesti. Meillä oli Satu Lähteenmäen kanssa käynnissä uratutkimusprojekti, jonka kanssa päätimme lähteä ulkomaille. Lähetimme faksin ja kyselimme kansainvälisistä konferensseista. Vastaus tuli ja lähdimme Leuweniin. Työhyvinvoinnin tutkijana Paalumäki arvelee, että nykyisen kiireen keskellä voisi ottaa mallia ajasta, jolloin akateeminen työ rytmittyi yksinäisen tekemisen ja säännöllisten kahvitaukojen ympärille. Erityisellä lämmöllä Paalumäki muistelee tutkijanelämää Hämeenkatu 6:ssa sijainneessa kauppakorkeakoulun hallinnon ja markkinoinnin laitoksen työhuoneitten ympärille muotoutuneessa työyhteisössä. Hämeenkadun kahvipöytään kokoontuivat eri aineiden ihmiset. Minulle aloittelevana tutkijana keskusteluihin osallistumisessa oli tiedeyhteisön jäseneksi tulemisessa paljon merkitystä. Manner ja Viinikka muistelevat, että opiskelu oli 30 vuotta sitten melko koulumaista. Kun kylterin tunnisti attaseasalkusta Yritysjuridiikan yliassistentti Tuija Viinikka ja asiakkuusjohtaja Asta Manner aloittivat opintonsa Turun kauppakorkeakoulussa vuonna Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat ryhmäytyivät innokkaasti, ja ylioppilaskunnan järjestämillä Montun bileillä oli tärkeä rooli opiskelupaik- kakunnalle kotiutumisessa. Hämärässä Montussa viihdyttiin myös muina kuin bileiltoina. Flipperit ja loossit kutsuivat opiskelijoita kuluttamaan aikaansa. Taisi joskus kulua koko päiväkin Montussa, jos ei sattunut olemaan luennolla kalkkipaperivuoroa, Manner nauraa. Viinikka ja Manner arvelevat, että aikaa olemiselle oli, koska kurssiaikataulut olivat väljempiä. Tuntuu, että nykyopiskelijoilla on enemmän paineita ja keskinäistä kilpailua, me saimme yleensä olla varmoja kesätyöpaikoista ja työllistymisestä. Verkostoitumisen paineita Viinikka ja Manner eivät opiskelijaelämän sosiaalisissa riennoissa muista kokeneensa. Meitä aloitti kaksisataa opiskelijaa, jotka ympäri Suomea ja maailmaa levitessään muodostavat aikamoisen verkoston. Taisin olla niin sinisilmäinen, etten tuolloin sen hyödyntämistä osannut ajatellakaan, Viinikka sanoo. Viinikka ja Manner kertovat, että Montun bileisiin oli tulijoita muualtakin. Haalareita ei tuolloin käytetty, mutta muista opiskelijoista haluttiin erottua. Stereotypioista Viinikka ja Manner tunnistavat muutaman. Kyllä minullakin oli attaseasalkku. Sanottiin myös, että kauppakorkeakoulun opiskelijan tunnistaa vekkihameesta, vaikka ei se kovin yleinen asuste ollut, Viinikka kertoo. 10 MERCURIUS

11 Debet on edelleen ikkunan puolella Lehtori Tuula Vilja on opettanut laskentatoimen perusteita vuodesta Kurssilla opitaan laskentatoimen yleiset periaatteet ja kustannuslaskennan perusteet. Viljan kokemuksen mukaan kurssia pidetään melko vaativana. Yritykset olettavat, että pääaineesta riippumatta kauppakorkeakoulusta valmistuneet hallitsevat esimerkiksi kannattavuuden hallinnan perusteet ja osaavat lukea tilinpäätöstä. Opiskelijatkin ymmärtävät, että nämä asiat tulevat heitä työelämässä vastaan. Pitkään kurssia opettanut Vilja kertoo, että opetussisällöt ovat vuosien saatossa muuttuneet useaan otteeseen vastaamaan yritysten käytäntöjen ja toimintaympäristöjen muutoksia. On tullut kansainvälisiä standardeja ja kansallista lainsäädäntöä on muutettu. Lisäk- si yritysten kansainvälistyminen on tuonut oman lisänsä. Englanninkielinen kirjallisuus ja terminologia tulivat tutkintovaatimuksiin 1980-luvun lopulla, Vilja kertoo. Hänen mukaansa opettamisessa ehkä eniten ovat muuttunet opetusvälineet luvulla tuli piirtoheijastin, jossa oli kalvorullat. Mikrotietokoneet taloon saatiin 1980-luvun puolivälissä, mikä oli mullistavaa. Niitä käytettiin kirjanpidon opetuksessa. Tuohon asti puhuttiin, että maailma ja tulevaisuus ovat isojen keskuskoneiden, Vilja muistelee. Opiskelijoiden Vilja on nähnyt muuttuvan entistä avoimemmiksi ja välittömämmiksi. He ottavat helpommin yhteyttä, ja sähköposti on tietysti madaltanut opiskelijoiden kynnystä lähestyä opettajia. Tuula Vilja on opettanut laskentatoimen perusteita vuodesta Vauhtia vaihtoon Johtamisen ja organisoinnin lehtori Maija Vähämäki työskenteli 90-luvun alussa kansainvälisten asioiden suunnittelijana Turun kauppakorkeakoulussa. Vähämäen tehtävänä oli laajentaa koulun vaihto-opiskelumahdollisuuksia ja hoitaa vaihdon käytännön järjestelyt. Aloitin vuonna 1991, jolloin vuositasolla vaihto-opiskelijoita lähti koulusta noin kymmenen. Ensimmäiset ulkomaiset vaihto-opiskelijat tulivat meille hieman myöhemmin, kun olimme saaneet järjestettyä englanninkielistä opetusta. Vähämäen mukaan Turun kauppakorkeakoulussa yhteistyöyliopistoja kiinnosti eniten idänkauppa luvun alussa vaihtoon suhtauduttiin kenties nykyistä vakavammin, ja ulkomaille haluttiin lähteä lisäämään erikoisosaamista ja vahvistamaan kielitaitoa. Vähämäki kertoo, että kauppakorkeakoulu sai osallistua EU:n vaihto-opiskelun Erasmus- verkostoon ensimmäisen kerran vuonna Tuolloin luoduista yhteistyösuhteista moni on jatkunut nykypäivään saakka. Esimerkiksi Linzin yliopisto on edelleen vaihtokohde opiskelijoille, mutta yhteistyö on kehittynyt myös aktiiviseksi opetus- ja tutkimusvaihdossa. Kun Vähämäki lopetti tehtävässään vuonna 1995, oli vaihto-opiskelijoita vuositasolla jo satakunta. Sekä lähtijöiden että tulijoiden valinnoille sekä perehdyttämiselle oli luotu sujuva järjestelmä. Meillä oli hedelmällistä kolmen yliopiston yhteistyötä täällä Turussa. Turun yliopiston ja Åbo Akademin vaihto-opiskelusta vastaavien kanssa aloitimme IUTÅ (International University of Turku/Åbo) -projektin. Vähämäki kertoo, että myös ylioppilaskunnan ja AIESEC-järjestön apu vaihto-opiskelijoiden vastaanottamisessa oli korvaamatonta. Tuolloin muun muassa kehiteltiin Turkuun tuleville selviytymisopas ja perehdyttämisviikko. Maija Vähämäki kertoo, että työ vaihto-opiskelun parissa oli täynnä positiivisia kohtaamisia uteliaiden ja optimististen opiskelijoiden kanssa. MERCURIUS 11

12 Sarjakorjaaja Turun kauppakorkeakoulun alumni ja Honkarakenteen toimitusjohtaja Esa Rautalinko nauttii työssään vauhdista ja vaarallisista tilanteista. Rautalingon ominta alaa on yrityksen suunnan korjaaminen uuteen nousuun. Teksti: Mirka Sillanpää Kuvat: Esko Keski-Oja Valmistuttuaan Turun kauppakorkeakoulusta 1980-luvun loppupuolella Esa Rautalinko on työskennellyt johtotehtävissä suurissa pörssiyrityksissä kuten Huhtamäellä, Nokialla, Harwallilla ja TeliaSoneralla. Honkarakenteen toimitusjohtajana Rautalinko aloitti marraskuussa Viime vuonna aloin kaivata uusia haasteita. Kun headhunter soitti ja kysyi, mitä haluaisin seuraavaksi tehdä, pyysin häntä etsimään vuotavan veneen, johon omistajat vielä uskovat. Tässä paatissa nyt ollaan ja suurin vuoto on korjattu. Rautalinko on työskennellyt hyvin erilaisilla toimialoilla, äkkiseltään katsottuna niillä ei ole juuri mitään yhteistä. Paitsi, että ne kaikki alkavat e-kirjaimella: elintarvikkeet, elektroniikka ja nyt Honkarakenteella elämänlaatu. Olen itse miettinyt urani logiikkaa ja todennut, että se löytyy tehtävistäni. Minua voisi kutsua sarjakorjaajaksi, Rautalinko hymyilee. Yrityksen suunnan korjaaminen, sen kääntäminen nousuun tervehdyttävien toimenpiteiden avulla on Rautalingon ominta alaa. Aloittaessani Nokian alaisen Saloran myyntijohtajana, yhtiö oli tukalassa taloudellisessa tilanteessa. Tervehdyttävät toimenpiteet onnistuivat niin hyvin, että toiminnoille löydettiin uusi omistaja. Rautalingon siirtyessä Hartwallin markkinointi- ja vientijohtajaksi 90-luvun puolivälissä yhtiön tulos oli vahvasti riippuvainen oluen myynnistä. Tuolloin oli jo tiedossa, että EU:n myötä oluen tuonti vapautuisi Esimiestyössä olennaisinta ovat johtamistaidot, kommunikaatio, mahdollisuuksien luominen ja suunnan näyttäminen. Tarkoitus oli rakentaa uudenlainen tasapaino, jotta tulosta syntyisi muustakin kuin oluen myynnistä. Toimme markkinoille valtavan määrän uusia tuotteita, kuten erilaiset siiderit, maustetut kivennäisvedet sekä energia- ja hyvinvointijuomat. Tavoite saavutettiin, kun vuonna 2004 Hartwallin tuloksesta suurin osa tuli muista tuotteista kuin oluesta. Kokenut yritysjohtaja on sitä mieltä, että toimialasta riippumatta johtamisen perusperiaatteet ovat melko lailla samat. Liikkeenjohdon tärkein tehtävä on saada aikaan hyvin öljytty koneisto. Esimiestyössä olennaisinta ovat johtamistaidot, kommunikaatio, mahdollisuuksien luominen ja suunnan näyttäminen. Johtaminen on ennen kaikkea tilannesidonnaista, ei toimialasidonnaista. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita TeliaSoneran aikoja muistellessaan Rautalinko huomauttaa, että Suomi oli pitkään lan- 12 MERCURIUS

13 EsaRautalinkoteki5 000euronhenkilökohtaisen lahjoituksenyliopistonvarainhankintakampanjaan. Koenlahjoituksentekemisentärkeäksi,sillätunnen olevanikiitollisuudenvelassakoulutuksesta,jonka olen kauppakorkeakoulusta saanut. MERCURIUS13

14 Esa Rautalinko 11/2009 alkaen, Toimitusjohtaja, Honkarakenne Oyj 02/ /2009 Toimitusjohtaja ja mobiililiiketoiminnan johtaja, TeliaSonera Finland Oyj 12/ /2008 Varatoimitusjohtaja ja mobiililiiketoiminnan johtaja, TeliaSonera Finland Oyj Kehitysjohtaja Pohjoismaat, Scottish & Newcastle Plc Markkinointi- ja vientijohtaja, Oyj Hartwall Abp (Scottish & Newcastle Plc 2002 alkaen) Toimitusjohtaja ja aluejohtaja Suomi-Baltia, Nokia Kodinelektroniikka Myyntijohtaja, Nokia Kodinelektroniikka Markkinointipäällikkö, Van der Bergh Foods, Suomen Unilever Markkinointipäällikkö, Huhtamäki Oy Jalostaja Tuoteryhmäpäällikkö, Huhtamäki Oy Jalostaja Tuotepäällikkö, Huhtamäki Oy Jalostaja gattoman viestinnän suunnannäyttäjä, mutta aikoinaan myös ensimmäinen maa, jossa mobiililiiketoiminta meni tappiolle. TeliaSonerassa teimme valtavan korjausurakan. Kun viime vuonna lähdin toimitusjohtajan pallilta, TeliaSonera Finlandin tuloskunto oli jo hyvällä mallilla. Honkarakenteelle tullessaan Rautalinko sanoo astuneensa aika lailla samantyyppiseen tilanteeseen kuin TeliaSoneralla aikoinaan. Honkarakenne on yhtiö, jota lama kohteli kaltoin. Tulosnäkymät olivat aika heikot, mutta nyt vuoden jälkeen olemme taas tulosvauhdissa. Tavoitteemme on tehdä tänä vuonna jo plusmerkkistä tulosta, vaikka markkinat eivät olekaan vielä palautuneet lamaa edeltävälle tasolle. Urastaan kertoessaan Rautalinko ei paukuttele henkseleitään, vaan kertaa asiallisesti faktoja. Tavoitehakuinen yritysjohtaja tietää selkeästi omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Opiskeluajoilta asti olen asettanut itselleni tavoitteita tietyin väliajoin ja yllättävän hyvin ne ovat täyttyneet. Olen pohtinut sitä, onko persoonassani jotain sellaista, että hakeudun aina tietoisesti vaikeuksiin? Vastaus on kyllä. Se on tietty halu korjata, päästä tekemään isoja juttuja sekä saada valtaa ja vastuuta asioiden kuntoon laittamiseen. Rautalinko huomauttaa, että hänen jälkeensä yrityksiin on yleensä tarvittu erityyppinen ihminen kehittämään yritystä eteenpäin. En ole luonteeltani sentyyppinen, että tekisin sitä hienovaraista kehitys- ja ylläpitotyötä, joka kuitenkin on olennaisen tärkeää yrityksen kannalta. Kaipaan työssäni vauhtia ja vaarallisia tilanteita, mutta myös isoja mahdollisuuksia. Tiettyjen ehtojen on täytyttävä ennen kuin hyppään vauhtiin mukaan. Yrityksen omistuspohjan on oltava uskottava ja rahoitus on pystyttävä järjestämään. Hyvä markkinatilanne ja vahva brändi ovat aina eduksi, Rautalinko täydentää. Organisointi ennen kaikkea Honka-tuotemerkin alla valmistettuja omakotitaloja ja lomakoteja on yhtiön historian aikana myyty yli 50 maahan. Tällä hetkellä aktiivisia vientimaita on kolmisenkymmentä. Honka on maailman suurin hirsitalovalmistaja ja maailman kansainvälisin talobrändi. Tavoitteeni on kasvattaa viennin osuus reilusta 50 prosentista yli 60 prosenttiin. Nyt terävöitämme strategiaa panostamalla vahvasti yksilöllisiin, ainutlaatuisiin ja korkealaatuisiin taloihin. Otamme myös huomioon maailmallakin kasvussa olevan ekologisen rakentamisen sekä wellness-matkailun tarpeet, toimitusjohtaja kertoo. Omat työnsä pörssiyhtiön toimitusjohtaja ja kahden lapsen isä organisoi niin, että aikaa riittää myös perheelle ja juoksuharrastukselle. Viisi kuusi kertaa viikossa teen pitkiä juoksulenkkejä, oli keli mikä tahansa. Arkisin pyrin olemaan kotona kuuteen mennessä ja viikonloppuisin teen tarvittaessa korkeintaan muutaman tunnin töitä. Tietty positiivinen itsekkyys on mielestäni parasta epäitsekkyyttä. Rautalinko painottaa, että jos omia töitään ei saa mahtumaan keskimäärin kymmenen tunnin työpäivään, pitää katsoa peiliin tai keskustella töiden organisoinnista esimiehen kanssa. Itse en ole kokenut minkäänlaista stressiä pitkään aikaan. Siihen on auttanut muun muassa se, että en enää mene nukkumaan ennen kuin sähköpostiboxini on tyhjä. Periaatteeni on, ettei huomiseen kannata lykätä mitään, minkä voi hoitaa tänään. 14 MERCURIUS

15 Uutta liiketoimintaa yrityskaupoilla Uuden liiketoiminnan synnyttäminen on aina hyppy tuntemattomaan. Liiketoiminnan uudistaminen on kuitenkin avain pitkän aikavälin menestymiseen, ja yrityskaupat tarjoavat nopean tavan synnyttää uutta liiketoimintaa. Yrityskaupat esiintyvät tyypillisesti aaltoina, joita 1900-luvun alusta voidaan laskea kuusi. Merkittävin syy yritysaalloille ovat taloussuhdanteet, joille yrityskaupat ovat erittäin herkkiä luvun alussa yrityskaupat olivat tyypillisesti horisontaalisia eli saman toimialan sisällä tapahtuvaa konsolidoitumista. Kaupoilla haettiin kasvua ja monopoliasemaa. Lainmuutoksien myötä vertikaalinen integraatio kasvatti suosiotaan luvun taitteessa yrityskauppojen luonne muuttui täysin, kun yritykset pyrkivät diversifioitumaan eri toimialoille ja hyppäsivät täysin uuteen liiketoimintaan luvun puolella monialayhtiöt pyrkivät keskittymään ydinliiketoimintaansa luvun puolesta välistä lähtien yrityskaupat ovat jälleen olleet enimmäkseen horisontaalisia, mistä esimerkkejä ovat Meritan yhdistyminen Nordbankeniin 1997 sekä Storan ja Enson fuusio Vuosi 2000 oli yrityskauppojen huippuvuosi, jolloin viides yrityskauppa-aalto saavutti huippunsa. It-kuplan puhkeamisen ja tapahtumien seurauksena talouslama vähensi investointeja ja yrityskauppojen määrä laski huomattavasti. Kuudes aalto lähti nousuun taloudellisen piristymisen seurauksena ja vuosi 2007 oli tilastollisesti yrityskauppojen kaikkien aikojen ennätysvuosi. Viimeisin talouskriisi vaikutti lamauttavasti investointeihin, ja myös yrityskauppojen määrä laski merkittävästi vuosina 2008 ja Talouskriisin jälkeen monella alalla kilpailu kiristyy entisestään ja yritysten haasteita ovat liiketoiminnan uudistaminen ja toimintojen tehostaminen. Vaikka yrityskaupat tarjoavat haasteisiin hyvän työkalun, ovat yritykset varovaisia, sillä yrityskauppoihin liittyy paljon riskejä. Liiketoiminnan kehittäminen ja uuden liiketoiminnan luominen on haastava ja pitkällinen prosessi. Tutkimuksen mukaan reilut puolet yrityskaupoista epäonnistuu. Onnistuminen riippuu siitä, miten hyvin strategiset tavoitteet saavutetaan, mutta myös ulkoisista tekijöistä. Yrityskaupoille asetetut synergiatavoitteet voivat olla kohtuuttomia uudessa markkinatilanteessa. Yrityskauppojen onnistumisen kannalta on tärkeää, että motiivit ovat alusta saakka yrityksen strategian mukaiset. Integraatioprosessi vaatii määrätietoista johtamista sekä hyvää ja selkeätä organisaation sisäistä kommunikaatiota ja runsaasti resursseja. Markkinasuhdanteita on vaikea ennustaa, mutta on tärkeää, että yrityskaupan taloudelliset ennusteet perustuvat realistisiin laskelmiin. Taloudellisten synergioiden ja yrityskaupan tuoma arvonlisäys voivat toteutua pidemmällä tähtäyksellä parin kolmen vuoden päästä. Yrityskaupat vaativatkin kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Turun kauppakorkeakoulussa on meneillään yrityskauppoihin keskittyvä ManMAP-tutkimushanke, joka on Tekesin, tutkimuslaitosten ja yritysten yhdessä rahoittama. Hankkeessa on ollut mukana tutkijoita sekä kansainvälisen liiketoiminnan aineesta että Media Futures Networkista. Yritysten johto on herännyt huomaamaan asian tärkeyden, ja marraskuussa 2010 pidettyyn hankkeen päätösseminaariin osallistui 140 osallistujaa eri yrityksistä. Tutkimushanke osoittaa hyvin yritysjärjestelyihin liittyvän monimuotoisuuden ja korostaa sitä tosiseikkaa, että ei ole yhtä oikeata tapaa toimia. Yrityskaupat ovat yrityksissä myös tärkeä strategian toteuttamisen työväline, ja yrityksen strategia, yrityskaupan motiivit ja luonne vaikuttavat suuresti siihen miten integraatiovaihe tulisi hallita ja johtaa. Professori Niina Nummela Projektikoordinaattori Mélanie Raukko MERCURIUS 15

16 Teksti: Taru Suhonen Kuva: Esko Keski-Oja Boost Asennetta yrittäjyyteen Opiskelijat liputtavat uudenlaisen yrittäjyyden puolesta ja tavoittelevat kasvuyrittäjyyttä ketterästi. oost Turku on opiskelijavetoinen yhdistys, joka pyrkii innostamaan korkeakouluopiskelijoita uusien start up -yritysten perustamiseen. Varmistamme, että yrittäjiksi haluavilla on kaikki tarvittava osaaminen yrittäjyysuran aloittamiseksi. Boost kykenee verkostojensa kautta tukemaan resurssien ja tiedon etsimisessä, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Toni Perämäki, joka opiskelee Turun kauppakorkeakoulussa johtamista ja organisointia pääaineenaan. Boostin idea syntyi Turun kauppakorkeakoulun opiskelijoiden parissa, mutta kauppatieteilijöiden lisäksi mukana on opiskelijoita kaikista Turun korkeakouluista. Poikkitieteellisyys on yksi toiminnan peruskivistä. Keräämme eri alojen osaamista yhteen ja haluamme rikkoa tieteenalojen välisiä rajoja. Toivomme mukaan ihmisiä, joilla on erilaiset taustat. Monipuolinen osaaminen syntyy siitä, että kaikki eivät ole istuneet samoilla luennoilla ja lukeneet samoja kirjoja, Perämäki sanoo. Avoimuudella eteenpäin Boostin toiminta-ajatus perustuu liiketoimintaan tähtäävien ideoiden, tekijöiden ja asiantuntemuksen yhteensaattamiseen. Boostin toiminta on avointa, eikä poikkitie- teellisessä ympäristössä salailla omia ideoita. Yhdistys keskittyy opiskelijoiden omaan ja yhteiseen osaamiseen perustuviin yrityksiin, jotka luovat innovaatioita tai tekevät jo olemassaolevia asioita paremmin tai uudella tavalla. Boostin poikkitieteellisessä piirissä on kehitelty esimerkiksi lainaaja.fi, joka on sosiaalista lainausta tarjoava markkinapaikka internetissä sekä Mobio, joka valmistaa sisätilapaikannusta hyödyntäviä mobiilipalveluja, Perämäki listaa. Ideat lähtevät elämään Boostin järjestämissä tapahtumissa. Boost Talkoissa rakennetaan uutta liiketoimintaa yhdessä. Toivotamme kaikki yrittäjyydestä kiinnostuneet osallistumaan tapaamisiin. Sopivat yhteistyökumppanit löytyvät varmasti. Osallistua kannattaa, vaikka omaa ideaa ei olisikaan, sillä jonkun muun idea saattaa tarvita tukea toteuttamiseen, Perämäki kertoo. Pitch-tilaisuuksissa opiskelijat tuovat ideansa asiantuntevan raadin eteen. Raati antaa palautetta, minkä lisäksi muutaman minuutin puheenvuoro harjaannuttaa oman idean ytimekkääseen esittämiseen. Boost on valjastanut opiskelijoiden käyttöön myös mentoriverkoston, ja suhteet kauppakorkeakoulun yrittäjyyden aineeseen ja sen verkostoihin ovat tiiviit. Olemme saaneet mukaan korkean pro- 16 MERCURIUS

17 fiilin yrittäjiä, joiden puheille yksittäisen opiskelijan saattaisi olla vaikeaa päästä. Kokeneet yrittäjät haluavat tukea opiskelijoista ja nuorista kumpuavaa yrittäjyyttä. Uutta Nokiaa ei odoteta Toni Perämäki kertoo, että yhtä tärkeää kuin uusien yritysten perustaminen on perinteisten yrittäjyyskäsityksten rikkominen. Vallitsevia tapoja täytyy testata ja kyseenalaistaa, kun uusia toimintamalleja ilmaantuu. Niistä pitää löytää nykyajan alkuvaiheen kasvuyritysaihioille parhaat kehitysmallit. Kasvuyrittäjyyden korostaminen kuuluu tuoreeseen yrittäjyyskäsitykseen. Kasvuyrityksissä pyritään luomaan hyvinvointia, ei pelkästään voittoja. Kasvuyrittäjyyden merkitys Suomen taloudelle ja tulevaisuuden hyvinvoinnin turvaamiselle on suuri. Perinteiset Suomelle tärkeät alat ovat ongelmissa, ja uutta Nokiaa on turha odottaa, Perämäki sanoo. Boostissa yrittäjyydessä on kyse intohimosta omaan tekemiseen sekä vapaudesta hallita omaa elämää ja työtä itselle sopivalla tavalla. Haluamme päästä eroon suomalaisesta omia ideoita ja osaamista vähättelevästä asenteesta. Yrittäjyyteen tarvitaan lisää asennetta ja korkeampaa ambitiotasoa. Kannustamme opiskelijoita päästämään irti ennakkoluuloista ja käsityksistä, joiden mukaan yrittämisessä täytyy olla kiinni koko omaisuus ja kaikki vapaa-aika. Tärkeää on se, että työtä tehdään tys tähtää yhä parempien yrityskontaktien luomiseen. Laajemman verkoston tarkoituksena on mahdollistaa yhteistyö yritysaihioiden ja kokeneiden yrittäjien välillä. Olemme luomassa Boost Network -konseptia, joka antaa yrittäjille ja muille kiinnostuneille mahdol- Haluamme päästä eroon suomalaisesta omia ideoita ja osaamista vähättelevästä asenteesta. Yrittäjyyteen tarvitaan lisää asennetta ja korkeampaa ambitiotasoa. itseä varten ja oman elämän rajoissa. Työ ei ole yhtä kuin koko elämä. Kohti laajempia verkostoja Boostin osallistumisen ja muutoksen leimaama toiminta on hieman yli vuoden aikana kasvanut ja laajentunut. Tällä hetkellä yhdislisuuden tukea paikallista kasvuyrittäjyyttä, Perämäki kertoo. Boostissa katsotaan myös valmistumisen jälkeiseen elämään. Tavoitteenamme on luoda jatkumo korkeakoulumaailman jälkeiselle Boost-lähtöiselle yrittäjyydelle. Boost Turku haluaa,ettäyrittäjyysonvarteenotettava uravaihtoehto korkeakouluopiskelijoille. Boost-aktiivien mukaanjoneljännenvuodenopiskelijatkulkevatoman alanlasitpäässäjakatsovatputkeen,jokajohtaayhteiskunnanodotuksiinvastaamiseen.kuvassalindarajamäki,toniperämäki,jukkajoutsiniemi,anttijokelaja Laura Elomaa. MERCURIUS17

18 Kauppa seuraa kuluttajan katsetta Kuluttajien käyttäytyminen kiinnostaa sekä kauppaa että tutkijoita. Kuinka kauas lähdemme ostoksille? Suosimmeko kauppakeskuksia vai kaupungin ydinkeskustaa? Maksammeko mieluummin määrästä vai laadusta? Teksti: Taru Suhonen Kuvat: Hanna Oksanen Turun kauppakorkeakoulussa kuluttajien käyttäytymiseen liittyvää tutkimusta on tehty pitkään. Kauppa kaipaa asiantuntijuutta ennakoinnin avuksi, kun liiketoimintaa pitäisi kehittää vastaamaan tulevaisuuden kuluttajien tarpeita ja toiveita. Kaupan professori Heli Marjanen kertoo, että juuri nyt kauppaa kiinnostaa esimerkiksi se, mitä suuret ikäluokat tekevät eläkkeellä. He jäävät eläkkeelle varakkaampina kuin koskaan aiemmin, ovat suhteellisen terveitä ja voivat käyttää rahansa kuten haluavat, Marjanen toteaa. Tutkijoiden ja kaupan näkökulmasta ilmiö on mielenkiintoinen monella tavalla. Harvalla on sekä rahaa että aikaa käyttää sitä. Nuoremmilla ikäryhmillä ja lapsiperheillä tulot kuluvat perustarpeiden kattamiseen eli asioihin, joihin on pakko kuluttaa. Kaupan ala on kiinnostunut ostovoimasta, mutta paradoksaalisesti ostovoimaisimmat kuluttajat on jo kyllästetty tavallisilla tavaroilla. Marjasen mukaan suuret ikäluokat ovatkin valmiita maksamaan laadusta ja tavaroiden pitkästä käyttöiästä. Liiketoimintaa ajatellen olennaista ei enää ole vain erilaisten hyödykkeiden tuottaminen, vaan esimerkiksi huolto- ja korjauspalvelut. Marjanen huomauttaa, että vaikka vastuullisen ja kestävän kuluttamisen edelläkävijän laatuleima annetaan helposti nuorille, tekee konkreettisen valinnan esimerkiksi luomutuotetun ja tavallisen elintarvikkeen välillä useimmiten varttuneempi kuluttaja. Alle 35-vuotiaat tavarapaljouden keskel- lä syntyneet luovat vihreitä trendejä, mutta yli 50-vuotiailla on useammin taloudellinen mahdollisuus valita, Marjanen sanoo. Oheistuotteita elämyksille Kuluttajien ostokäyttäytymisen painopisteen muutosta tavaroista palveluihin leimaa tulevaisuudessa elämyshakuisuus. Niin sanottu wellness-kulttuuri saa kuluttajat jakamaan rahankäyttönsä uudella tavalla. Esimerkiksi itsestä huolehtimiseen ollaan valmiita panostamaan entistä enemmän, Marjanen kertoo. Erikoiskauppa kasvaa toistaiseksi, mutta Marjasen mukaan sen on etsittävä uudenlaisia liiketoimintamalleja elämysbisneksessä mukana pysyäkseen. Nykykuluttaja haluaa kaikkea, paljon ja nopeasti. Kuluttaja voi esimerkiksi päättää tutustua uuteen harrastukseen seuraavan kahden viikon ajan. Olisi kätevää, jos tarvittavat välineet voisi saada esimerkiksi palveluntarjoajan kanssa yhteistyötä tekevän kaupallisen toimijan kautta ilman, että niitä tarvitsisi lähteä erikseen kaupoista etsiskelemään. Seuraavalla viikolla voikin sitten olla vuorossa uusi harrastus. Päivittäistavarakaupassa vastuullisuus on päivän sana, kun kuluttajat haluavat toimia vihreämmin ja kestävämmin. Marjanen kertoo, että tutkimusten mukaan toistaiseksi kuitenkin vain pieni joukko ihmisiä on valmis maksamaan esimerkiksi luomuruuasta enemmän. Suuret massat tulevat perässä. Lähiruoka ja vastuulliset valinnat kiinnostavat, mutta kaupan 18 MERCURIUS

19 Heli Marjanen johtaa Turun kauppakorkeakoulussa tutkimusprojektia, jossa selvitellään, millaisia elämyksiä ja palveluita kuluttajille tulevaisuudessa tarjotaan. Kun tavaratarpeet on tyydytetty, kasvuahaetaanpalveluistajaelämyksistä. pitäisi tehdä ne kuluttajan puolesta. Samalla tuotteen ominaisuuksien ja hinnan pitäisi säilyä ennallaan. Keskustat kilpailussa mukana Kuluttajien käyttäytymisen tunteminen on olennaista myös kaupan sijoittumisen suunnittelussa. Heli Marjanen johtaa Turun kauppakorkeakoulussa projektia, jossa on vuodesta 1989 saakka tutkittu kaupan rakennemuutoksen ja kuluttajakäyttäytymisen yhteyksiä. Mahdollisuuden tähän ovat tarjonneet talousalueelle syntyneet uudet liikekeskukset ja liiketoimintakonseptit. Kun retail park -tyyppinen autoiluun perustuva liikekeskus Länsikeskus laajeni 1990-luvun alussa, pelättiin sen vähentävän kauppaa sekä Turun että Raision keskustoissa. On vaikeaa sanoa, mikä oli laman ja mikä Länsikeskuksen vaikutus siinä, mitä keskustojen kauppiaat näkivät kassoissaan, mutta vaikutukset olivat pelättyä pienemmät. Tutkimus jatkui vuonna 2001, kun tuolloin Suomen kolmanneksi suurin kauppakeskus avattiin Raision Haunisissa. Mylly kasvaa edelleen. Sillä on oma vaikutusalueensa, ja pääosa asiakkaista tulee noin tunnin ajomatkan säteeltä lähinnä Turun luoteispuolella sijaitsevista kunnista, Marjanen kertoo. Kauppakeskusten merkitys ostospaikkoina on lisääntynyt koko 2000-luvun. Samalla erityisesti erikoiskauppa pelkää kaupunkien keskustojen näivettyvän, kun kuluttajat eivät pääse autoillaan kauppojen ovien eteen. Marjasen mukaan Turku on esimerkki ongelmallisen kokoisesta kaupungista, jossa on vaikeaa toteuttaa kaupallisesti elinvoimaista kaupunkikeskustaa yksinomaan kevyen ja julkisen liikenteen varaan. Jos keskusta on autoton, pitää parkkipaikkoja olla suhteellisen lähellä. Parkkimaksut ovat melko kalliita, joten kuluttaja punnitsee, onko keskustaan tuleminen parkkimaksun arvoista. Keskustojen pitää kehittämistyössä pysyä hereillä ja miettiä, millaisia palveluita ihmiset ovat keskustasta valmiita hakemaan. Keskustojen lisäksi myös kauppakeskukset joutuvat hakemaan omaa rooliaan uudestaan. Ne kasvavat edelleen, mutta muuttuvat entistä enemmän elämyskeskuksiksi. Tarkastelemme tutkimuksessamme, missä ja miten elämyksiä ja palveluita kuluttajille tulevaisuudessa tarjotaan, Marjanen sanoo. Turun kauppakorkeakoulun markkinoinnin laitoksella Länsikeskus- ja Mylly-nimillä kulkenut tutkimusprojekti jatkuu keväällä 2011 uuden aineiston keruulla. Kauppakeskus Skanssin rakentaminen Turun ja Kaarinan rajalle, uudet kaupan suuryksiköiden keskittymät sekä esimerkiksi suunnitelmat Myllyn laajentamisesta ovat synnyttäneet tarpeen uuden aineiston keräämiselle. Liikesivistysrahasto on ollut hankkeen merkittävä tukija sen alusta lähtien. Kerättävää aineistoa hyödynnetään myös kahdessa laitoksen TEKES-projektissa, joissa kartoitetaan erikoiskaupan tulevaisuuden kuvia (ERIKA 2020) ja tarkastellaan kaupunkirakenteen yhteyttä palvelujen saavutettavuuteen (KAVERI) ja joissa merkittävänä tutkittavana kuluttajaryhmänä ovat ikääntyneet. MERCURIUS19

20 Työelämä tekijäänsä kiittää Viisitoista vuotta työelämässä ollut tilintarkastaja Kalle Laaksonen ja viidennen vuoden kauppatieteiden opiskelija Riina Suutari kohtasivat toisensa ensi kertaa ja joivat yhdessä aamukahvit. Keskustelua syntyi laskentatoimesta ja rahoituksesta sekä työelämään siirtymisestä. Teksti: Laura Myllymäki Kuva: Taru Suhonen Olen partneri PwC:llä ja hoidan asiakastöinä alueen pörssiyhtiöitä, merkittäviä perheyhtiöitä ja pieniä yrityksiä. Lisäksi olen Turun toimiston ja PwC:n omistajayrittäjäpalvelujen johtoryhmien jäsen, Kalle Laaksonen aloittaa kertomalla toimenkuvastaan. Kuulostaa todella monipuoliselta. Tässä on kyllä varmaan tapahtunut urakehitystä, Suutari innostuu. Työelämän haasteet ovat nyt myös pro gradu -tutkielmaa työstävän Suutarin mielessä. Paljon mietin, osaanko tarpeeksi, kun siirryn työelämään, hän sanoo. Elinikäistä oppimista Aikanaan yritysjuridiikkaa opiskelleen Laaksosen mukaan opinnot Turun kauppakorkeakoulussa antoivat hyvän pohjan työelämään siirtymiselle. Asiantuntijan ammatissa oleminen vaatii kuitenkin jatkuvaa kouluttautumista. Laskentatoimi ja yritysjuridiikka osakeyhtiölakeineen antoivat hyvän tietopohjan, vaikka lait ovat moneen kertaan muuttuneet valmistumiseni jälkeen, hän pohtii. Laaksonen valmistui viidessä vuodessa, joista yksi vierähti armeijassa. Tahti on ollut sama myös Suutarilla, joka lähti viime syksynä opiskelijavaihtoon ulkomaille. Myös työtehtävät kansainvälistyvät kovaa vauhtia, ja Laaksosen päivät täyttyvät usein ulkomaisista toimeksiannoista. Lisäksi yhteyttä tytäryhtiöiden tilintarkastajiin pidetään tiiviisti. Esimerkiksi kielitaitoa ei minun opiskeluaikanani korostettu läheskään niin paljon kuin nyt. En olisi uskonut silloin, kuinka kansainvälistä työtä tulen tekemään, hän myöntää. Suutarikin tiedostaa, että oppiminen ei lopu, vaikka opinnot Turun kauppakorkeakoulussa tulevatkin tiensä päähän. Lait muuttuvat ja kehitys kulkee koko ajan eteenpäin. Yliopisto-opiskelun tavoite on mielestäni antaa mahdollisimman laaja peruskoulutus. Käytännön ammattitaito opitaan työpaikoilla, hän toteaa. Työ opettaa, Laaksonen ennättää lupaamaan. Gradu mittaa pitkäjänteisyyttä Laaksonen teki oman pro gradunsa luottolaitosten vakavaraisuudesta. Elettiin 90-luvun alkua, ja aihe oli enemmän kuin ajankohtainen. Myös Suutarin aihevalinta ponnistaa tästä hetkestä. Hänen opinnäytetyönsä käsittelee osinkoverotusta, jonka uudistusta osana verojärjestelmän muutosta pohditaan parhaillaan valtiovarainministeriön asettamassa työryhmässä. Tarkastelen erilaisia osinkoverojärjestelmän vaihtoehtoja, hyvän verojärjestelmän ominaisuuksia ja sitä, miten osinkoverojärjestelmän muutos vaikuttaisi pienten ja keskisuurten yritysten verosuunnitteluun, hän tiivistää. Todella hyvä ja ajankohtainen aihe. Se on myös yhteiskunnallisesti tärkeä, Laaksonen toteaa. Hän korostaa, että gradun merkitys piilee ennen kaikkea sen työstämisvaiheessa. Tärkeintä on, että kykenee itsenäiseen ja analyyttiseen työhön. On näytettävä itselleen, että kykenee, vaikka istuisi kirjastossa kahdeksasta neljään, Laaksonen sanoo. Työ vie mennessään Viiden vuoden kuluttua Suutari näkee itsensä ulkoisen laskentatoimen töissä. Toivoisin, että voisin tehdä työtä itsenäisesti. Samalla taustalta kuitenkin löytyisi tiimi, jonka kanssa asioita voisi myös miettiä yhdessä ja jolta voisi tarpeen vaatiessa pyytää apua, hän punnitsee. Laaksonen muistaa hetken, jolloin opiskelijan statuksesta oli luovuttava. Muutoksia oli tuona aikana niin paljon, ettei työelämään siirtyminen tuntunut niin kummalliselta. Professorini kanssa puhuimme paljon siitä, kannattaisiko minun jatkaa opintoja gradun jälkeen vai ei. Jälkikäteen on tietysti helppo sanoa, että tuli tehtyä oikea ratkaisu, hän toteaa. Suutari myöntää miettineensä, onko työelämään siirtymisessä kyseessä suurempi muutos kuin opintoja aloittaessa. Uuden oppiminen ja käytännön tehtävien omaksuminen jännittää. Elämä rytmittyy uudella tavalla työn ehtojen mukaan. Tällä hetkellä opintojen etenemisessä on vastuussa vain itselleen, mutta työelämässä vastaa myös muille, hän miettii. Laaksonen vakuuttaa, että uusi työ vie usein mennessään. Tärkeää hänen mielestään on pysyä liikkeessä ja pyrkiä uudistumaan. Toivon, että työnteko ei rutinoidu koskaan, hän hymyilee. Ekonomi työllistyy hyvin Suomen Ekonomiliiton uraseurantaraportin (2009) mukaan kauppatieteilijät sijoittuvat työmarkkinoille hyvin. Viisi vuotta valmistumisen jälkeen noin kolme neljästä kauppatieteilijästä oli vakituisessa kokopäivätyössä. Huomionarvoista on kuitenkin, että kauppatieteilijöiden, kuten muidenkin, työllistyminen vaikeutuu käsi kädessä yleisen talous- ja työllisyystilanteen heikentymisen kanssa. Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneet ovat valmistumishetkellä työllistyneet melko hyvin. Valmistumishetkellä 73 prosenttia on ollut työssä, noin 16 prosenttia työttömänä ja 9 prosenttia työvoiman ulkopuolella. Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneiden ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työpaikka sijaitsee useimmiten Varsinais-Suomessa. Toiseksi yleisin työmaakunta on Uusimaa. Lähde: Sainio, Juha (2/2009). Viisi vuotta työelämässä. Vuosina 2002 ja 2003 kauppatieteiden maisteriksi valmistuneiden sijoittuminen työelämään. Suomen Ekonomiliitto 20 MERCURIUS

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain 8.3.2016, Meet Your Community 2.0 @Saha Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut

Lisätiedot

Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia?

Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia? Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia? Keskustelun tavoitteet Todetaan arvioinnissa saatu kuva kansainvälisten ohjelmien nykytilasta Mietitään, mikä tavoitetilan tulisi olla Pohditaan,

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Aalto University Magazine joulukuu Yrittäjä saa olla monessa mukana. Teksti: Antti J. Lagus

Aalto University Magazine joulukuu Yrittäjä saa olla monessa mukana. Teksti: Antti J. Lagus Aalto University Magazine joulukuu 2015 Yrittäjä saa olla monessa mukana Teksti: Antti J. Lagus Täysi-ikäinen työelämässä: Tiina Zilliacus summaa 18 vuoden työkokemuksensa niin, että pienyrittäjän työnteko

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 1 Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen 15.11.2013 Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 2 Lähtökohtia koulutusuudistukseen Uusi strategia - Tehdään

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Elämäni parhaimpia kokemuksia opiskelijan vaihtoraportista

Elämäni parhaimpia kokemuksia opiskelijan vaihtoraportista Uudet opiskelijat/ Johdatus akateemisiin opintoihin 1op to 1.9.2011 Elämäni parhaimpia kokemuksia opiskelijan vaihtoraportista Uudet opiskelijat/ Johdatus akateemisiin opintoihin 1op To 1.9.2011 Kansainvälistymismahdollisuudet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Jack of All Trades or Master of None. Opiskelijoiden mietteitä laaja-alaisista kandidaatintutkinnoista

Jack of All Trades or Master of None. Opiskelijoiden mietteitä laaja-alaisista kandidaatintutkinnoista Jack of All Trades or Master of None Opiskelijoiden mietteitä laaja-alaisista kandidaatintutkinnoista Laaja-alaisuuden kysymykset Opiskelijanäkökulma on myös moninainen ja riippuu paljon keneltä kysytään.

Lisätiedot

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Ryhmäraportti Jenni Kämäri, Anne Laitinen, Anssi Louet, Päivi Mäkimartti, Katri Åström Liiketalouden koulutusohjelma Taloushallinto Tradenomi (AMK) KEMI/TORNIO 2012

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA #TAMPERE3 Mitä ny? YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA INTERNET VIE KOULUILTA MONOPOLIN KANSAINVÄ LISYYS ON MUST KOE JA TEE- AIDOT YMPRISTÖT RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS PÄTEVYYDET TUOVAT TUTKINNON

Lisätiedot

Yliopistouudistus Suomessa. Johtaja Anita Lehikoinen

Yliopistouudistus Suomessa. Johtaja Anita Lehikoinen Yliopistouudistus Suomessa Johtaja Anita Lehikoinen 8.6.2010 Yliopistouudistuksen tavoitteet tavoitteena luoda suomalaisille yliopistoille vastaavat toimintaedellytykset kuin parhailla ulkomaisilla yliopistoilla

Lisätiedot

CREATIVE PRODUCER money money money

CREATIVE PRODUCER money money money CREATIVE PRODUCER money money money 26.11.2009 Lenita Nieminen, KTM, tutkija Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Liiketoimintamalli tuottojen lähteet (tuote-, palvelu- ja informaatio- ja tulovirrat)

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Hyvinvointia yhteistuumin seminaari 1.12.2005 Professori Tampereen yliopiston Porin yksikkö 12/7/2005 1 Tampereen yliopiston Porin

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017- UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-24.9.2015 Opetussuunnitelmatyön aikataulu Syyskuu 2015: Rehtorin päätös opetussuunnitelmatyön yhteisiksi tavoitteiksi / linjauksiksi 24.9.2015: opetussuunnitelmatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT

KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT Vuokko Laine, yrityspalvelut Korkeasti koulutettujen yhdyshenkilö 1 11.6.2015 Hämeen TE-toimisto/Vuokko Laine Taustaa Kesällä 2014 nimetty

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla 1 Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla Markus Pöllänen Lehtori, Tampereen teknillinen yliopisto Pirkanmaan ennakointiammattilaisten kokoontumisajot 28.5.2012 Tulevaisuudentutkimuksen lähtökohtana historian

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Venninen, Leinonen 2013

Venninen, Leinonen 2013 Varhaiskasvatuksen seudullinen tutkimus- ja kehittämisverkosto Tampereen yliopisto/kasvatustieteiden yksikkö Tampereen kaupunkiseutu/varhaiskasvatuspalvelut Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala,

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa ICT- Go Global Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma 2011 24.2.2011 / SKa Finpro oikea partneri kansainväliseen menestykseen Finpro on kansallinen konsulttiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

KYE 7/2013 ti 15. lokakuuta 2013

KYE 7/2013 ti 15. lokakuuta 2013 KYE 7/2013 ti 15. lokakuuta 2013 Ehdotettu rakenne Sisältöjen läpikäynti Prosessin loppuunvienti Johdanto Kaikkeen toimintaan vaikuttavat taustatekijät Toimintasuunnitelman tarkoitus jne. Projektit Organisaatio

Lisätiedot

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos Jyväskylän yliopiston linjaukset opetussuunnitelmiin ja opetusohjelmiin lukuvuosille 2017-2020

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Yliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen. Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto

Yliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen. Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto Yliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto Valtion vuoden 2016 talousarvio Turun yliopiston näkökulmasta 5.4. Tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikka

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

sosiaalialan menestystekijä

sosiaalialan menestystekijä sosiaalialan menestystekijä Osaaminen, vuorovaikutus, tahto. {Osaaminen on tietoa, taitoa ja oikeaa asennetta.} Ammattijärjestö Talentia edistää jäsentensä urakehitystä vaikuttamalla sosiaalialan lainsäädäntöön,

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Kolmen vuoden kokemuksia koulutusviennistä

Kolmen vuoden kokemuksia koulutusviennistä Kolmen vuoden kokemuksia koulutusviennistä Olavi Mertanen, Tuija Laurén Johdannoksi Globaalia liiketoimintaa; johtavia maita USA, Iso-Britannia, Australia ja Uusi-Seelanti (valmiiksi englanninkieliset

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

TMC XIV. Koulutamme ammattilaisia auttamaan haasteellisissa tilanteissa olevia yrityksiä. Kari Nurmi TMA Finland ry & Nurmi Consulting Oy 7.2.

TMC XIV. Koulutamme ammattilaisia auttamaan haasteellisissa tilanteissa olevia yrityksiä. Kari Nurmi TMA Finland ry & Nurmi Consulting Oy 7.2. TMC XIV Koulutamme ammattilaisia auttamaan haasteellisissa tilanteissa olevia yrityksiä Kari Nurmi TMA Finland ry & Nurmi Consulting Oy 7.2.2017 Kenelle? Kokenut henkilö, jolla on sopiva koulutus sekä

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

UEF EXECUTIVE MBA. aducate.fi JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN facebook.com/weaducate

UEF EXECUTIVE MBA. aducate.fi JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN facebook.com/weaducate UEF EXECUTIVE MBA JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN KOULUTUSOHJELMA aducate.fi @weaducate facebook.com/weaducate UEF EMBA-opinnot SMART AT WORK Kenelle: Itä-Suomen yliopiston UEF EMBA -koulutusohjelma on tarkoitettu

Lisätiedot

Hallitusohjelman maininnat

Hallitusohjelman maininnat Hallitusohjelman maininnat Esa Halme Mitä hallitusohjelma kertoo? Tulkintani mukaan 3 viestiä. Maailmalle: Suomi laittaa asiansa kuntoon Kotimaisille johtajille: Investoikaa parikymmentä ylimääräistä miljardia

Lisätiedot

Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään?

Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään? Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään? Merja Fischer, TkT ja KTM Johtajana Nokia, ABB ja Wärtsilä (2003-2012) Partneri Valoma Oy www.valoma.fi (09/2012- >) ja tutkijana Aalto-

Lisätiedot

Opintoja koskevan tutkimus- palautetiedon hyödyntäminen yliopistossa. Leena Ahrio Kehittämispäällikkö, YTT

Opintoja koskevan tutkimus- palautetiedon hyödyntäminen yliopistossa. Leena Ahrio Kehittämispäällikkö, YTT Opintoja koskevan tutkimus- palautetiedon hyödyntäminen yliopistossa Leena Ahrio Kehittämispäällikkö, YTT 17.9.2014 Mikä on koulutuksen johtamisen tavoite? Yliopistokoulutuksen tavoite? Mitä halutaan tukea

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä Liiketalouden koulut tusohjelma, Porvoo, aikuiset Liiketalouden koulutusohjelma pähkinänkuoressa Liiketalouden koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinenn kasvu Opetussuunnitelma Liiketalouden

Lisätiedot

Tulevaisuuden teologi

Tulevaisuuden teologi Tulevaisuuden teologi Teologikoulutustarveselvitys 2015 Heikki Salomaa Teotar 2 kyselyyn vastanneet (N=527) HY (N=366) 45 % ISY (N=126) 51 % ÅA (N=27) 30 % Koko aineisto Mies (N = 190) 33 % 42 % 48 % 36

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014 Kooste kyselyn tuloksista Tausta;edot 1. Oletko osallistunut Nuori Yri2äjyys ry:n lukuvuoden mi2aiseen NY Vuosi yri2äjänä - ohjelmaan? 78% Kyllä, olen osallistunut.

Lisätiedot

Pienryhmätyöskentely

Pienryhmätyöskentely Pienryhmätyöskentely Miten oppiaineesi/yksikkösi opetussuunnitelmissa aiotaan konkretisoida JY:n linjaukset osaksi tutkintojen, opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen osaamistavoitteita? tullaan varmistamaan

Lisätiedot