Muutosvoimia kokoamaan!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Muutosvoimia kokoamaan!"

Transkriptio

1 Uusi Invalidi 1/ T a p a t u r m a - j a s a i r a u s i n v a l i d i e n l i i t t o r y : n s o s i a a l i n e n u u d i s t u s l e h t i 1/ Muutosvoimia kokoamaan! Tässä numerossa: Evästyksiä uudelle eduskunnalle Pääkirjoitus: Eteenpäin Pertti Kurikan viitoittamalla tiellä Sivu 2 Haastattelussa Kaarlo Tuori Sivu 3 Ajankohtainen sote, palvelujen rahoitus ja kasvavat terveyserot puhuttivat liiton seminaarissa Vähäjärven lomakodissa. Heikennyksille ei anneta periksi, vaan tarvittaessa lähdetään vaikka mielenosoitukseen eduskuntatalolle. Seminaarista lisää sivuilla 6 7. Kuva: Hannu Oittinen. Tapaturma- ja Sairausinvalidien Liiton tavoitteita uudelle eduskunnalle ja hallitukselle On aika siirtyä puheista tekoihin. Perustuslakimme edellyttää kansalaisten tasa-arvoista kohtelua. Siksi vammais-, sosiaali- ja terveyspalvelut on järjestettävä niin, että ne ovat kaikkien tarvitsevien saatavilla asuinpaikasta, iästä ja yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta. Vammaispalvelulainsäädäntöä on kehitettävä vammaisten oikeudet ja yhdenvertaisuus takaavina: u Tarpeellisten tukipalvelujen saatavuus on turvattava riippumatta vammaisen iästä, vammaisuuden laadusta ja asuinkunnasta. u Vammaisten oikeudet palveluihin ja tukiin on säädettävä subjektiivisina ja niin yksiselitteisesti, että lain soveltaminen ei enää vaihtele kunnan talouden ja asenneilmaston mukaan ja että lain toteutuk- sen valvonta ja rikkomusten sanktiointi on mahdollista. u Vammaisten asumis- ym. palveluihin on säädettävä asianmukaiset laatu- sekä henkilöstön määrä- ja ammattitaitovaatimukset ja varmistettava vammaisten itsemääräämisoikeus ja asumis- ja elinolosuhteiden turvallisuus. u Vammaisneuvostojen asemaa on vahvistettava: on turvattava vammaisten ja heidän järjestöjensä äänen kuuluminen sekä neuvostojen todelliset vaikutusmahdollisuudet vammaisten elinoloja ja oikeuksia koskeviin suunnitelmiin ja päätöksentekoon. Julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut ja riittävä sosiaaliturva turvattava: u Sosiaali- ja terveyspalvelut on järjestettävä niin, että palvelujen saatavuus ja saavutettavuus turvataan yhdenvertaisesti kaikille riippumatta mm. asuinpaikasta, varallisuudesta, iästä, toimintakyvystä ja yhteiskunnallisesta asemasta. Peruspalvelujen järjestämisvastuu tulee säilyttää peruskunnilla lähipalvelut turvaten. u Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämismalli ja sen rahoitus on sote-uudistuksen ja hankintalain säätämisen yhteydessä irrotettava kansainvälisten luottoluokittajien ja ylikansallisten yritysten määräysvallasta. u Terveyserojen kaventamiseksi on vähennettävä terveyspalvelujen eriarvoistumista poistamalla terveyskeskusmaksut ja alentamalla muita terveydenhoito- ja sosiaalipalvelujen asiakasmaksuja sekä yhdistämällä terveydenhuollon kolme erillistä maksukattoa yhdeksi, enintään 350 euron vuotuiseksi maksukatoksi. u Valtion on kannettava vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävistä taloudellisista ja ammattihenkilöresursseista sekä sosiaali- ja terveydenhoitolainsäädännön soveltamiskäytäntöjen aktiivisesta valvonnasta. u Eläkkeiden, toimeentulotuen ja muun perusturvan taso on korotettava vähintään euroon kuukaudessa verottomana ja turvattava sen reaaliarvon säilyminen. u Kelan vammais-, hoito-, asumis- ym. tukien tasoa on korotettava ja niiden myöntämisedellytyksiä selkeytettävä ja kohtuullistettava. u Ikäihmisille on vanhuspalvelulakia täydentämällä taattava arvokas elämä ja turvalliset elinolosuhteet tarpeenmukaisin hoiva- ja tukipalveluin ja riittävin ammattihenkilöresurssein niin laitoksessa kuin kotonakin. Tavoitteet vahvistettiin Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry:n liittovaltuuston kokouksessa Anki Sirola vastustaa vapaakauppasopimusta Sivu 4 Kuljetuspalvelut kuohuttavat Sivu 4 Vanhustenhuolto ja hoivan hinta Sivu 5 Liittovaltuuston kokous ja seminaari Sivut 6 7 Yhdistysten kuulumisia Sivut 8 9 Tuula Kankaanperä huippukokki Jyväskylästä Sivu 12

2 2 Uusi Invalidi 1/2015 Pääkirjoitus 1/2015 Eteenpäin Pertti Kurikan viitoittamalla tiellä Kun rokkibändi Pertti Kurikan Nimipäivät voitti Euroviisukarsinnat, se ei jättänyt iltapäivämediaakaan kylmäksi. Muuan kommentaattori kuvasi bändin saavutusta: Noloa. Hän ei tarkoittanut suinkaan, että vammaisbändin esiintyminen olisi noloa. Noloa on se, että nykyinen Suomen hallitus ei ole saanut aikaan lainsäädäntöä, jonka seurauksena Suomi olisi pystynyt ratifioimaan YK:n vammaisten oikeuksia koskevan sopimuksen. Bändin menestys osoittaa, että suuri osa suomalaisista alkaa nähdä vammaiset ihmiset yhdenvertaisina kanssaihmisinä joukossamme. Kunpa siihen pystyisivät maamme poliitikot ja lainsäädäntöä valmisteleva virkakoneistokin. Elävässä elämässä tilanne on edelleen: Periaatteessa kyllä, mutta käytännössä sitä sun tätä! Jatkuvasti tulee viestiä, että vammaisten kuljetuspalvelujen toiminta takkuaa. Useasta kunnasta on kantautunut tietoa, että vammaispalvelulain mukaan myönnetyt etuudet katoavat, kun ikää tulee lisää. Ikääntyneemmällä vammaisella tulkinta saattaa muuttua niin, että esimerkiksi kuljetuspalveluun oikeuttanut liikuntarajoitus ei mukamas enää johdukaan vammaisuudesta vaan iästä. Näin siirrytään vammaispalvelulain sijasta vammaisen kannalta epäedullisempaan sosiaalihuoltolain soveltamiseen. Esteettömyyden tavoitteen toteutuminen julkisissa tiloissa on edennyt hitaasti. Vammaisten omaa asiantuntemusta kuunnellaan vajavaisesti. Pertti Kurikan Nimipäivätbändin menestys osoittaa toisaalta, että paljon on myös muuttunut ihmisten asenteissa myönteiseen suuntaan. u u u Eduskuntavaalit ovat kuukauden kuluttua. Tuleva eduskunta saa perinnöksi aikaansaamattomalta hallitukselta todella kovia haasteita. Hallituksen kärkihanke, sote-uudistus levisi käsiin huolimatta eduskuntapuolueiden yksimielisyysjulistuksista, kun hanke ajettiin törmäyskurssille perustuslain kanssa. Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto otti hankkeeseen kantaa todeten paremmaksi sen mallin, mihin perustuslakivaliokuntakin päätyi eli maakuntien kokoiset kuntayhtymät, joihin liittomme mielestä päättäjät tulisi valita suorilla vaaleilla. Lain valmistelu ja sen toteuttaminen on nyt tulevan hallituksen ja eduskunnan tehtävä. Ei siis olisi ollenkaan pahitteeksi, jos tulevassa eduskunnassa kuuluisi pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ääni nykytilannetta selvemmin ja voimakkaammin. Siinä ei riitä rokkibändin henkeä nostattava voima. Koko yhteiskunnassa tarvitaan asennemuutosta, jonka seurauksena vammaisia arvostetaan tasaveroisina kansalaisina ja pitkäaikaissairaiden ja ikäihmisten elämän arvoa kunnioitetaan ilman että sitä mitataan rahassa, niin kuin tämän ajan uusliberalistisen virtauksen lumoihin ajautuneet päättäjät valitettavasti tekevät. Toivon, että sosiaalialan järjestöt laativat tulevan eduskunnan hallitusohjelman eväiksi sellaiset linjaukset, joilla vammaisten, sairaiden ja ikäihmisten syrjintä jää tässä maassa historiaan. u u u Toivon lisäksi, että valitsemme edustajiksemme eri puolueissa henkilöitä, joilla on aidosti edellytyksiä puolustaa julkisia terveyspalveluja ja heikoimmassa asemassa olevien sosiaaliturvan kehittämistä siten, että maamme ei ajaudu Kreikan humanitaarisen kriisin tielle. Tälle tielle ajautumiselle on suuri vaara olemassa. Taloustilastot osoittavat, että vuosi 2014 oli kolmas taantumavuosi. Kansantuotteemme on supistunut siis kolmena vuotena peräkkäin. Uutisiin marssitettiin heti asiantuntijoita, jotka vaativat oikeistopoliitikkojen 2 5 miljardin euron leikkausten sijasta vähintään 8 miljardin euron leikkauksia. Tuolla tiellä ajetaan kansaamme kurjuuteen ja köyhyyteen. Jos kansalaiset valitsevat leikkaajat valtaan, kasvavat työttömyys, köyhyys, tuloerot ja velkaantuminen niin kuin Kreikassa ja tuloksena on syvenevä humanitaarinen kriisi. Toisenlainenkin vaihtoehto on olemassa: määrätietoinen elvytyspolitiikka 7 miljardilla, jolla investoidaan niin julkisten kuin uusien tuotannon ja palvelualojenkin syntyyn ja erityisesti inhimilliseen pääomaan eli kansalaistemme hyvinvointiin, tuloerojen tasaamiseen ja terveyserojen kaventamiseen. Elvytysohjelman on vaihtoehdoksi leikkauspolitiikalle esittänyt omalla alallaan raskaan sarjan asiantuntija, kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki. Voimme perustellusti esittää kysymyksen, ovatko yhteiskunnassamme uskottavampia asiantuntijoita pankkien ja liike-elämän maksetut äänitorvet vai aidosti tiedeyhteisöjä edustavat kansainvälisesti arvostetut huippututkijat. Antti Holopainen liiton puheenjohtaja Lue myös puheenjohtajan blogi Näkökulma: Eero Salonen Demokratiasta ja salailusta Tervehdys Nokialta! Yhdistystemme vuosikokoukset on pidetty avoimissa ja demokraattisissa merkeissä. Salailua ei tarvittu, niin kuin valtion ja kuntien monissa ratkaisuissa. Meillä Nokialla Marja-Leena Kalkkinen kertoi yhteiskuntamme toimintaympäristöstä, monista lakivalmisteluista, jotka ovat vielä kesken ja päättämättä, sekä liittomme keskeisistä kehittämistarpeista ja liiton koulutustarjonnasta. Itse olin liiton edustajana Tampereen yhdistyksen vuosikokouksessa. Vierailut toisten yhdistysten kokouksissa ovat mielenkiintoisia ja avar- tavia hyviä tovereita tavatessa. u u u Kaupunkimme vuoden 2015 talousarvion yhteydessä leikattiin äänestyksen myötä porvareiden ja SDP:n äänin sosiaalihuoltolain mukaiset matkat kokonaan pois budjetista. Näin monilta nokialaisilta vietiin mahdollisuudet vierailu-, virkistys- ja harrastustoimintaan. Ennalta ehkäisevä toiminta, mielekkään ja inhimillisen elämän laatu ja ihmisarvon kunnioittaminen eivät päättäjien enemmistöä kiinnostaneet. u u u Sote-esitys palautettiin lähtöruutuun, kun perustuslakivaliokunta ei sitä voinut hyväksyä. Sosiaali- ja terveysvaliokunta yritti vielä pikavauhdilla uutta esitystä, johon kunnilta 2.3. pyydettiin kannanottoja pikatahtiin: kunnilla oli aikaa vastata pyyntöön 4.3. mennessä. Lainvalmistelua on tehty salaillen, mm. sosiaalilainsäädäntö ja taloudelliset vaikutukset ovat tulleet esiin hyvin puutteellisesti. Enemmistöllä Pirkanmaan kunnista kustannukset olisivat kasvaneet, esimerkiksi Nokialla 200 euroa per kuntalainen, ja valtionapujen leikkausten myötä paine veroäyrin korotukseen olisi ollut yli 3 prosenttiyksikköä. Tuumaustauko kannattaa käyttää nyt hyväksi ja valmistella laki ensi vaalikaudella kuntia, kuntalaisia ja asiantuntijoita kuullen, todellisen demokraattisesti ja valmistelussa salailematta. Eero Salonen Nokian tapaturma- ja sairausinvalidit ry:n puheenjohtaja Tsil ry:n liittohallituksen jäsen

3 Eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi 19. helmikuuta, että hallituksen esitys sotelaiksi on keskeisiltä osiltaan perustuslain vastainen. Toteutuessaan laki olisi vienyt liki puolet kuntien budjettivallasta viiden sote-alueen vallankäyttäjien päätettäväksi. Tätä mieltä ovat olleet monet esityksen kriittisesti suhtautuvat poliitikot ja asioihin perehtyneet tukijat. Yksi näistä kriitikoista on valtiosääntöoikeuden tuntija, akatemiaprofessori Kaarlo Tuori. Sekasotkun taustalla on useita seikkoja, mutta erityisesti hallituksen pyrkimys kytkeä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämislaki kuntauudistukseen ja painostaa sitä kautta kuntaliitoksiin, Tuori tiivistää kritiikkinsä. Maakuntamalli on järjellinen ja toimiva tapa järjestää sote Tuori toteaa, että joulukuussa 2013 julkistettu isäntäkuntamalli sote-palveluihin oli varsinainen hallintohimmelien huippu. Noin vuoden takainen hallitus- ja oppositiopuolueiden puheenjohtajien viiden sote-alueen malli jatkoi sekoilua. Yksinkertaistamisen sijaan se olisi tuonut uusia hallintorakenteita, mutta samalla rapauttanut kunnallista päätösvaltaa. Ongelma on ollut koko ajan, että järkeenkäypä ja demokraattinen maakuntamalli on haluttu sivuuttaa ja korvata jollain muulla. Tuori ihmettelee umpikujaan ajautumassa olevan mallin laajaa poliittista tukea. Hän sanoo, ettei tiedä missään muussa maassa niin sekavaa mallia. Järjestämisvastuu viidelle sote-alueelle, tuottamisvastuu sairaanhoitopiireille ja rahoitusvastuu (ilman valtaa) kunnille on käytännössä mahdoton yhdistelmä. Tuori itse on vahvasti maakuntamallin - tai paikallismallin, jos niin halutaan sanoa - kannalla. Perustuslain ja valtiosäännön tuntijalla on selvät perustelut. Siinä turvataan alueellinen demokratia, verotusoikeus sekä rahoitusvastuu ja -valta. Kuntien kritiikki hallituksen esitystä kohtaan on ollut perusteltua, sillä se toisi suuria ongelmia rahoitukseen ja kovia veropaineita. Näin sanoessaan Tuori ei sysää epäonnistumisen syi- Uusi Invalidi 1/ Sote-malliin tarvitaan laillisuutta ja arkijärkeä - Vallanpitäjien toimia ja niiden laillisuutta pitää seurata, käyttää julkisuutta ja kansalaisjärjestöjen voimaa. Lisää vaan ärhäkkyyttä kansalaistoimintaan, suosittelee perustuslakiasiantuntija, professori Kaarlo Tuori. Kuva: Helsingin yliopisto tä asioita valmistelleiden virkamiesten päälle. Hän uskoo, että toisenlaisella poliittisella tilauksella olisi voitu valmistella toimiva ja hyväksyttävä lopputulos. Myönteistä tässä prosessissa on ollut se, että ongelmat ovat tulleet selkeästi esille. Kun sote-kulut muodostavat kuntien budjeteista keskimäärin 46 prosenttia, ei hallituksen tarjoama yhden prosentin päätösvalta sote-alueilla riitä. Kunnallinen demokratia on kansanvallan kivijalka Elämän on jatkuttava. Kansalaisten on saatava palveluja, kuntien on pystyttävä järjestämään palvelut ja valtion on lainsäädännöllä luottava tälle järjelliset raamit. Ei ole sellaisia yksityisiä toimijoita, jotka voisivat ottaa hoitaakseen koko paketin. Siihen eivät riitä niiden rahkeet, esimerkiksi luotettavuus vastuullisina toimijoina. Ja virkavastuun alaisia palveluja ei voi yksityistää. Yksityistämisen tuoma palveluketjujen katkeaminen on jo nyt tuonut vakavia ongelmia, kuten uutiset lastensuojelusta tai vanhushuollosta kertovat. Ihmisiä ei voi pompotella markkinoiden ehdoilla. Joidenkin poliittisten voimien hellimä raha seuraa asiakasta-malli lisää entisestään palvelujen tarvitsijoiden eriarvoisuutta. Kun vähäosaisilla ihmisillä on hätä, silloin ei näppäillä netistä palveluvaihtoehtoja, vaan mennään mihin päästään tai ei mennä mihinkään. Tuori on huolestunut siitä, että viime vuosien sekoiluissa on yleistynyt virheellinen käsitys kunnan roolista. Kunta ei ole valtionhallinnon yksikkö, vaan kuntalaisten yhteenliittymä, jolla kuuluu olla itsenäinen päätösvalta. Kunnallinen demokratia on kansanvallan kivijalka. Hallituksen sekoilu kunta- ja sote-asioissa on tuottanut myös paniikkireaktioita. Tuorin mukaan esimerkkejä Euroopan Neuvoston Sosiaalisten oikeuksien komitea katsoo, että Suomen perusturvan taso ei täytä Euroopan Sosiaalisen peruskirjan vaatimuksia. Suomen ratifioima Sosiaalinen peruskirja edellyttää, että sosiaaliturvan vähimmäismäärien tulee olla vähintään 50 prosenttia eivätkä ne missään tapauksessa saa alittaa 40 prosenttia maan ekvivalentista mediaanitulosta (Suomessa vuonna 2013 noin euroa/kk). Komitea totesi, että Suomen takuueläkkeen, työttömyysturvan, toimeentulotuen, sairauspäivärahan, äitiyspäivärahan ja kuntoutusrahan minimimäärät jäävät alle peruskirjan edellyttämän tason. Esimerkiksi takuueläke oli (vuonna 2013) vain 38 prosenttia ja toimeentulotuen perusosa alle 25 prosenttia mediaanitulosta. Komitea katsoi myös, että kaikki tarvitsijat eivät niistä ovat joidenkin kuntien päätökset ulkoistaa kokonaan sote-palvelunsa. Se kertoo kuntien hädästä hallituksen toimien pelossa. Halutaan pitää edes jotain omissa käsissä, vaikka sitten ulkoistamisen kautta. Mutta kuntien itsensä kannalta se on uhkapeliä. Tarvitaan kansalaiskontrollia suhteessa vallanpitäjiin Vaalien jälkeisten vallankäyttäjien on kuitenkin tehtävä päätökset sotesta ja monesta muusta asiakokonaisuudesta. Yksi niistä on valmistelussa oleva EU:n hankintadirektiivin kansallinen sovellus. Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat eurooppalaisittain tiukassa kilpailuttamispakossa. Sotea ei voi kokonaan vapauttaa kilpailutuksesta, mutta toisenlaisella sovelluksella ongelmat ovat osittain korjattavissa. Tuori toteaa, että erityisen tärkeää on palvelujen jatkuvuuden turvaaminen. Vallankin vammaispalveluissa tämä korostuu. Palvelujen tuottajat ovat nykyisen lain aikana olleet tosi ahtaalla. Euroopan Neuvosto: Suomen perusturva riittämätön välttämättä saa riittävästi toimeentulotukea. Sosiaali- ja terveysministeriö kiirehti tuoreeltaan kiistämään komitean kritiikin. Ministeriön tiedotteen ( ) mukaan komitea on arvioinut sosiaaliturvan riittävyyttä väärin, koska Suomessa toimeentulo voi koostua esimerkiksi työmarkkinatuesta, asumistuesta ja toimeentulotuesta. Käytännössä kuitenkin apua tarvitsevan ihmisen täytyy osata ja jaksaa hakea jokaista tukea ja palvelua erikseen, eri tahoilta, eri lomakkeilla ja eri selvityksin. Eikä mikään viranomaistaho huolehdi, että ihminen todella saisi ne tarvitsemansa tuet, joihin hänellä olisi lakien mukaan oikeus. Riittämättömäksi arvioi suomalaisen perusturvan myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kokoama asiantuntijaryhmä: Vaikka perusturvan taso on hieman ko- Palvelujen järjestäjillä pitää olla mahdollisuus erityisryhmien tukemiseen ja korjaaviin toimiin. On turvattava palveluketjujen katkeamaton toiminta ja yksityiset palvelutuottajat on velvoitettava noudattamaan samoja säännöksiä kuin julkinen puoli. Julkisella puolella ei suinkaan ole puhtaat paperit, mutta tässä tullaankin kunnalliseen demokratiaan ja sen turvaamisen tärkeyteen. Kansalaiskontrollin pitää toimia. Tällä hallituskaudella on muuttunut suhtautuminen perustuslaissa asetettuihin raameihin, tietoisuus laillisuudesta on hämärtynyt. Toinen huolen aihe on, että ylikorostuneen enemmistöparlamentarismin nimissä yritetään jyrätä läpi mitä tahansa, vaikka demokratia jäisi jalkoihin. En tiedä mitään uutta ja erityistä keinoa poliittisen vallan kontrolliin. Mutta vallanpitäjien toimia ja niiden laillisuutta pitää seurata, käyttää julkisuutta ja kansalaisjärjestöjen voimaa. Lisää vaan ärhäkkyyttä kansalaistoimintaan, suosittelee professori Kaarlo Tuori. Hannu Oittinen honnut mm. työttömyysturvan ja toimeentulotuen korotusten ja takuueläkkeen voimaantulon myötä, on se edelleen riittämätön, pienimmillään vain 71 prosenttia suhteessa kohtuulliseen minimikulutukseen. Eikä tässä laskelmassa ole edes huomioitu esim. pitkäaikaissairaiden tavanomaista suurempia terveydenhoitomenoja. Suomen perusturvaetuudet tulevat jatkossa olemaan Sosiaalisten oikeuksien komitean erityisen huomion kohteena. Toimikoon tämä evästyksenä uudelle eduskunnalle ja hallitukselle perusturvan vähimmäistason saattamiseksi pikaisesti edes Euroopan Neuvoston edellyttämälle tasolle! Samalla lähestyttäisiin liiton vaatimusta vähintään euron perusturvasta. Marja-Leena Kalkkinen

4 4 Uusi Invalidi 1/2015 Pitää ainakin tietää, mihin meitä ollaan viemässä Helsinkiläinen järjestötyöntekijä ja raittiusaktivisti Anki Sirola oli kuuntelemassa, kun kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi luennoi tupakkateollisuuden roolista EU:n ja USA:n välisen vapaakaupan puolesta. Tupakkateollisuuden oikeusjutut jopa valtioita vastaan herättivät minut tajuamaan, miten isosta asiasta on kysymys. Sama voi koskea alkoholia tai mitä muuta tahansa, jossa suuryritysten ja yhteiskunnan edut ovat vastakkain. Tulin siis mukaan sattuman kautta, sanoo TTIP:n, Tisan ja Cetan vapaakauppaneuvottelujen vastaista toimintaa sosiaali- ja terveysalan järjestöissä organisoiva Sirola. Maailman kauppajärjestön WTO:n ja kansainvälisten suuryritysten pitkään ajamat investointisuoja- ja vapaakauppasopimukset alistaisivat toteutuessaan kokonaiset maat yhtiöiden vallan alle. Yhtiöt voisivat haastaa valtiot oikeuteen, joissa kiistat ratkaisisi yksityistetty välimiesoikeus. Maksajina olisivat valtiot. Emme vastusta vapaakauppaa sinänsä, vaan juuri noita mekanismeja. Kampanjallamme on kaksi pääkohdetta: ensiksi on luovuttava tuosta yksityisestä välimiesoikeudesta, toiseksi sosiaali- ja terveyspalvelut on jätettävä vapaakauppasopimusten ulkopuolelle. Ja tietoa pitää antaa päätösten pohjaksi. Kansalaisten pitää tietää, mihin meitä ollaan viemässä. Sirola sanoo, että päättäjien tulee perustella ja keskustella, arvioida vaikutuksia laajasti, ei vaieta. Tietoa ja toimintaa laajalla rintamalla Kun TTIP:n edeltäjä, MAI-sopimus kaadettiin 1990-luvun lopulla, oli lopputulokseen vaikuttaneella Ranskalla käsissään kansalliset valtit. Niitä pitäisi löytää nytkin, myös Suomessa. Nyt vain audiovisuaaliset palvelut ovat kilpailutusten ulkopuolella. Siihen vaikutti ranskalaisten kova taistelu oman kielen ja kulttuurin puolesta. Ja - Pitää muistaa, että vaikka sopimukset markkinoidaan kauppasopimuksina, niiden vaikutukset ovat paljon laajemmat, sanoo kansalaisaktivisti Anki Sirola. filmitähti Catherine Deneuve antoi kampanjalle kasvot. Sirola ei kannata nationalistista eristäytymistä, mutta ei myöskään omaleimaisuuden alistamista rahavallan alle. Panokset pelissä ovat kovat ja häviöstä maksetaan kallis hinta. Jos Suomi menee näihin sopimuksiin, ne ovat voimassa seuraavat kaksikymmentä vuotta, vaikka me haluaisimme irtautua niistä. Pitää muistaa, että vaikka sopimukset markkinoidaan kauppasopimuksina, niiden vaikutukset ovat paljon laajemmat. Monen muun tavoin Sirola ihmettelee ay-liikkeen hiljaisuutta ja jopa myötämielisyyttä sopimushankkeissa. Talouteen ja työllisyyteen liittyvät pettymykset EU-sopimuksessa eivät näy opettaneen mitään. Sama pätee viljelijöiden etujärjestöön. Myös valtakunnan päälehti näyttää asettuneen sopimusten kannattajien joukkoon. Mutta ay-liikkeen eurooppalaisten kattojärjestöjen kautta on saatu kriittistä tietoa sopimusneuvotteluista. Sosiaali- ja terveysalan järjestöissä on havahduttu sopimusten mahdollistamaan palvelujen alistamiseen suurten kansainvälisten jättien saneluun. Isompi kampanjointi alkaa kevään kuluessa ja siihen toivomme mukaan myös Tapaturma - ja sairausinvalidien liiton, sanoo Sirola. Teksti ja kuva: Hannu Oittinen Kuljetuspalvelu kuohuttaa Lahdessa Lahden vammaisten kuljetuspalvelujen karsiminen kuohuttaa vammaisia ja vammaisjärjestöjä. Onko kyse pelkistä säästöistä vai ovatko asenteet vammaisia kohtaan jyrkentyneet? Lehdissä on ollut asiasta useita juttuja, ihan valtakunnankin tasolla. Lahti poisti osalta vammaisia kuljetusmatkat kokonaan, myös harkinnanvaraiset matkat on poistettu vuodenvaihteessa. Jo viime vuonna elokuun alussa supistettiin matkustusaluetta. Tämä syrjäyttää vammaisia yhteiskunnallisesta toiminnasta, ei kokouksia, kerhoja, luentoja, ei siis enää yhdistystoimintaa, neuvostoja tai vertaistapaamisia. Eikä kunnostaan voi enää omaehtoisesti huolehtia, kun ei pääse vesijumppiin, kuntosalille tai vaikka pelaamaan jotain peliä mitä on pitkäänkin harrastanut, puhumattakaan teatteri-, konsertti-, näyttely- ym. kulttuurimatkoista. Edes kirjastoon ei välttämättä pääse. Valituksia on ollut runsaasti. Minulle kyllä yritetään väittää, että on poistettu vain lisämatkat ja sosiaalisin perustein myönnetyt matkat, mutta mi- ten pahasti halvaantuneella tai muuten vakavasti vammaisella olisi sosiaalisin perustein myönnettyjä matkoja? Silloinhan matkat olisi alun perinkin myönnetty väärin perustein. Perusteina matkojen epäämiselle on ollut bussien esteettömyys, tai sitten on kehotettu käyttämään Helmi-linjaa. Molemmat ovat hyviä asioita, mutta eivät sovi kaikille vammaisille. Helmi kulkee vain päivisin, ja sillä on omat reittinsä eri päiville. Se poikkeaa kyllä hakemaan rapun edestä pyydettäessä ja kuljettajalta saa pientä apua, joten jotkut kauppareissut onnistuvat. Monien harrastukset eivät välttämättä ole keskipäivällä, joten niihin Helmistä ei ole apua. Bussien esteettömyydessäkin on runsaasti toivomisen varaa, sillä vaikka bussit ovat matalalattiaisia, niiaavat ja niissä on luiska, ne eivät välttämättä toimi. Pysäkin ja auton väliin jää usein liian iso rako, luiskaa ei autosta itse saa eivätkä kaikki kuskit tule auttamaan. Niiauksen kanssakin on niin ja näin. Hyvänä puolena on tietysti se, että pyörätuolilla tai rollaattorilla liikkuva ja näkövammaisen avustaja pääsevät ilmaiseksi, jos vain pääsevät sisään autoon. Monet vammaiset ovat ruvenneet käyttämään bussia aina kun kunto on sallinut tai on avustaja käytössä. Kokemukset ovat olleet vaihtelevia, joillakin onnistuu, toiset ovat olleet melkoisen järkyttyneitä kokemastaan. Lakia rikotaan Lahdessa myös matkapalvelukeskuksen puheluiden maksullisuuden Eri puolilta maata on kuulunut, että vammaiskuljetuspalvelun taksitilausten lisämaksuja maksatetaan edelleen vammaisilla. Tilausmaksu saattaa olla useitakin euroja puhelutilausta kohden, mikä merkitsee kuukausitasolla isoa lovea pienituloisen vammaisen kukkaroon. Tällainen käytäntö on kuitenkin todettu laittomaksi jo aikaa sitten. Korkeimman hallintooikeus totesi huhtikuussa 2013 päätöksessään suhteen. Puhelut ovat maksullisia, vaikka asiasta on pari vuotta sitten annettu KHO:n päätös, ettei vammaiselta saa periä kuljetustukimatkasta kuin voimassa oleva joukkoliikennetaksa. Tämä on kyllä saatettu sosiaali- ja terveyslautakunnan tietoon, mutta mitään ei tunnu tapahtuvan. Vaikka Suur-Lahtea ei sitten taaskaan tullut, niin 2016 alussa Lahti ja Nastola yhdistyvät. Tällä kertaa Nastola hyväksyi liittymisen yhden äänen enemmistöllä, joten tavat tuntuvat äänestyskäyttäytymisessä menneen jo Lahden malliin. Maaliskuussa avataan Toriparkki. Matkakeskuskin valmistuu vauhdilla. Eduskuntavaalit ovat huhtikuussa. Muista käydä äänestämässä! Ritva A Korhonen Vammaisen kuljetuspalvelusta ei saa periä taksitilauksen lisämaksuja (KHO:2013:62), että vammaispalvelulain mukaisista kuljetuspalveluista voidaan vammaiselta periä enintään julkisen liikenteen maksua vastaava maksu. Lisäksi voidaan asiakkaan vastattavaksi saattaa enintään taksin tilauksesta aiheutuva paikallispuhelumaksu tai vastaava operaattorikorvaus, ei siis taksipalvelun lisämaksuja. Sen jälkeen kun KHO:n ratkaisusta tiedotettiin, mm. Uusi Invalidi-lehdessä 3/2013, on asia saatu paikoin korjatuksi, mutta vielä on kuntia, joissa lakia rikotaan vammaisten kustannuksella. Missä vammaiset vielä joutuvat maksamaan puhelinlaskussaan taksitilausten lisämaksuja, asiaan on syytä hanakasti puuttua. Siinä yksi konkreettinen ja kiireellinen tehtävä kunnille, kuntien vammaisneuvostoille ja luottamushenkilöille sekä paikallisille vammaisjärjestöille! Marja-Leena Kalkkinen

5 Uusi Invalidi 1/ Vanhustenhuolto ja hoivan hinta Miten tähän on tultu? Työelämän kynnys vammaisille nuorille edelleen korkea Uutiset kertovat, etteivät tulevaisuuden eläkeläiset pysty maksamaan hoivapaikkojensa maksuja kuten eivät kaikki pysty nytkään. Keskustelu ja huoli ei ole turhaa, mutta miten tähän on tultu? Laman varjolla rakenteet uusiksi Vanhainkotien alasajo alkoi 1990-luvun laman aikoihin. Kunnissa piti säästää. Vanhainkoti oli se kallis osa kunnan budjetissa, josta oli helppo leikata. Tilalle keksittiin hoivakoti, josta saatiin tuottoja. Muutettiin nimi ja toiminta niin, että myydään vanhukselle tuotteita: asunto, siivous- ja ruokapalvelua, henkilökohtaisen hygienian palvelua, Vanhukset ovat maksaneet veronsa ja maksavat edelleen, ja yhteiskunnan on vanhuksista huolehdittava, toteaa Kaija Kiessling. turvarannekepalvelua, hiusten ja kynsien leikkuuta, jalkojenhoitoa kaikki erikseen laskutettavana. Vanhainkodissa ne kuuluivat hoitoon. Näin kunnat ratkaisivat 90-luvun laman vanhustenhuollon. Silloiset konsulttifirmat olivat kalliilla hinnalla myyneet kunnille tämän keksinnön. Kunta toisensa jälkeen meni vanhusten kukkarolle. Vanhainkoti toisensa jälkeen purettiin toiminnallisesti, ja luotiin palveluja myyvä hoivan ja hyvinvoinnin tuottaja. Rankimpia tapauksia ovat kunnat, jotka ovat kylmästi lakkauttaneet vanhainkoteja, kuten Turussa Luolavuori, Raisiossa Kerttula jne., huolimatta huutavasta paikkapulasta. Tässä myllerryksessä moni pitkäänkin vanhainkodissa asunut vanhus joutuu tuuliajolle. Omat rahat eivät riitä enää nousseisiin maksuihin, jotta voisi palata remontin jälkeen takaisin. Hoitopaikkojen tarve kasvaa väestön ikääntyessä. Kaikki eivät voi asua kotonaan loputtomiin. Nyt tulivat uudet saalistajat kuntien ja vanhusten kukkarolle. Konsulttifirmojen jälkeen saalistavat kansainväliset pääomasijoittajat, jotka rakentavat hoivakoteja ja myyvät tilat ja palvelut joko vanhuksille suoraan tai ostopalveluina kunnan maksamana. Tässä vaiheessa tunnetut ylikansalliset yritykset vievät voittonsa veroparatiiseihin. Hallitusohjelma sinetöi Viimeinen niitti kalliille hoivalle saatiin, kun viimeisten hallitusten ohjelmiin kirjattiin laitosten alasajo. Laitokset leimattiin kelvottomiksi makuutuspaikoiksi, vaikka toisinkin voitaisiin tehdä. Näin aukesivat portit vanhustenhuollon villeille markkinoille. Yksityiset laitokset keräävät voittonsa. Kunnat eivät halua tai pysty samalla vauhdilla vastaamaan haasteeseen ja rakentamaan uusia kiinteistöjä. Kuntien valtionosuuksia on pienennetty niin, ettei kunnilla ole resursseja, mutta usein ei myöskään poliittista tahtoa. Kansan enemmistö arvostaa julkisen sektorin palveluja ja haluaisi niiden kehittämistä, mutta päättäjät toimivat toisin. Vanhainkodeissa hoitomaksuun sisältyivät asunto ja kaikkinainen hoito. Ne olivat juuri niin hyviä miksi ne haluttiin tehdä. Vanhukset ovat maksaneet veronsa ja maksavat edelleen, ja yhteiskunnan on vanhuksista huolehdittava. Valtion budjetissa on käännettävä tässä kohtaa uusi sivu. Kukaan ei halua enää lukea eksyneistä ja menehtyneistä muistisairaista vanhuksista, ei lähes heitteillejätön asemassa asuvista vanhuksista varojen ollessa riittämättömiä palveluihin. Haluamme parempaa! Vakuutuslaitokset seuraava rahastaja Nyt esitetään laskelmia, että työikäisten pitää ryhtyä säästämään eläkepäivilleen. Tulevat eläkkeet eivät hoivaan riitä. Mutta mistä säästää työtön, pätkätyöläinen, alipalkattu? Millä rahalla he ottavat eläkevakuutuksia? Näin on järjestelmällisesti muutamassa vuosikymmenessä vanhukset nyljetty, ja kaiken lopuksi SDP esittää vielä kaikkien indeksien jäädyttämistä - siis pienten eläkkeiden taitettu indeksikin jäisi toteutumatta. Se, jonka isä lienee Paavo Lipponen. Kaija Kiessling työfysioterapeutti (el.) Turun vanhusneuvoston jäsen Vaikka vammaisten nuorten koulutusaste on kohonnut, on kynnys työelämään heille usein paljon korkeampi kuin vammattomille. Näin osa vammaisista nuorista jää pysyvästi työelämän ulkopuolelle ja mahdollisesti pelkän kansaneläkkeen varaan. Tutkimuksen mukaan työllistymistä edistävät hyvä koulutus, työharjoittelu ja muu työkokemus, oma rohkeus ja aktiivisuus sekä työllistymistä ja työntekoa tukevat palvelut, välittävät organisaatiot ja työhönvalmennus. Työllistymisen esteinä puolestaan ovat tietämättömyys, pelot ja ennakkoluulot. Näiden voittamiseksi tarvitaan tiedottamista sekä tehostettua tukea työnhakuun ja joskus työsuhteen aloittamiseenkin. Vammaiset nuoret joutuvat työntekijöinä ja -hakijoina ristiriitaiseen tilanteeseen: Palvelujärjestelmälle heidän on jatkuvasti todisteltava, että he ovat riittävän vammaisia saadakseen heille kuuluvat työntekoa tukevat palvelut. Toisaalta heidän on osoitettava työnantajille olevansa riittävän toimintakykyisiä ja pystyvänsä olemaan tuottavia työntekijöitä. Lähde: Ekholm E, Teittinen A.: Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä ja edellytyksiä. Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 133, (Julkaisu löytyy netistä Kelan sivujen kautta: julkaisut-tutkimus ) Vaikeavammaisten kysymyksiä: asuminen ja ylilääkintä Kehitysvammalain 42 on lainsäädäntömme häpeäpilkku totesi akatemiaprofessori Kaarlo Tuori Kynnyksen VIA-projektin (Vammaisten Ihmisoikeudet Asumisessa) seminaarissa kolme vuotta sitten. Tuo lakipykälä on sallinut pakkotoimet kritiikittä ja ilman kontrollia, esimerkiksi ylilääkityksen ja tapaamiskiellot. Tämä on muovannut hoivakulttuuria väärään suuntaan, kun mm. haastavan käyttäytymisen hallintaa ei ole kehitetty halvan ja helpon lääkkeiden käytön sijaan. Lääketeollisuuden edut ovat näin tulleet hoidetuksi. Ilmeisesti YK:n vammaissopimuksen ratifiointi tuli mahdolliseksi vasta, kun järjestöt ja asiantuntijat saatiin hyväksymään itsemääräämisoikeuslakiesityksessä vanhan 42:n asiallinen jatkumo lääkinnän osalta. Siinähän ei ylilääkintää ole katsottu pakkotoimeksi, niin kuin pitäisi. Olemme tehokkaasti välttäneet puhumasta pykälästä 42 ja ylilääkityksestä. Myönteinen poikkeus on Tukiviesti. Viime kesän numerossa oli autistin isän kertomus poikansa lääkityksestä. Eri puolilta tuli aina lisää pillereitä, mutta mistään ei löytynyt lääkäriä, joka olisi katsonut mahtavaa lääkekuormaa kriittisesti. Lopulta isä rupesi itse karsimaan lääkkeitä. Terveydenhuollossamme on siis puutteita, joista varsinkin itsenäisesti asuvat, ilman tarmokasta lähiomaista elävät vammaiset voivat kärsiä vakavilla tavoilla. Julkinen keskustelu tästä on välttämätöntä. Vaikeavammaisilla on asumisessa muitakin ongelmia. On kohtuutonta, että laitosasumisessa ei ole mitään normeja, siellä laitoksessa ei oikeastaan edes asuta. Pelkkä laitoksen nimen muuttaminen joksikin muuksi ei auta, vaan ratkaisevaa on ympäristön inhimillistäminen ja mielekkäät, asukkaalle sopivat virikkeet. Esimerkiksi Vantaalla on huonoja kokemuksia Attendon uusista hoivakodeista. Onneksi on hyvääkin: meidän perheen puhumaton autisti on asunut kaksi vuotta Pornaisten Kepakodissa. Aiemmista kehnoista asumisoloista johtunut taantuma on kääntynyt hyväksi, tyytyväisen nuoren miehen elämäksi. Kepakodilla on omat facebook-sivut, josta voi seurata päivittäistä elämää ryhmäkodissa. Suosittelen tykkäämistä! Juha Kovanen Vantaa

6 6 Uusi Invalidi 1/2015 Terveyden eriarvoisuus ja muutoksen voimat Tulo- ja terveyserojen kasvua, palvelujen saatavuutta sekä vallan ja rahoituksen vääristymiä ruodittiin perin pohjin liiton seminaarissa Vähäjärven lomakodissa, jossa liiton puheenjohtajan Antti Holopaisen alustuksen pohjalta pohdittiin terveyserojen syitä ja seurauksia sekä keinoja näiden erojen kaventamiseksi. Aihe kiinnosti, sillä seminaarissa oli lähes 60 osanottajaa 15:sta liiton yhdistyksestä Helsingistä Ouluun. Seminaarityöskentelyn pohjalta liittovaltuuston kokous hyväksyi kaksi kannanottoa, jotka julkaistaan toisaalla tässä lehdessä. Tietoa on mutta tahtoa puuttuu Holopainen asetti neljä teesiä käsittelyn pohjaksi. Lähdeaineistoina hän käytti Suomen Pankin sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastoja ja selvityksiä. Pitkittynyt lama on asettamassa uusia reunaehtoja ja sen myötä eriarvoisuus terveyspalveluissa on kasvanut. Millainen muutos on mahdollinen? Onko koottavissa tarvittavaa muutosvoimaa? USA:n kiinteistökuplan puhkeamisesta vuonna 2008 alkanut maailmanlaajuinen talouden raju notkahdus on Holopaisen mukaan heijastunut myös suomalaisten terveyteen ja terveyseroihin. Sitten talous on hieman sahannut ylös ja alas, mutta varsinaista nousua ei ole tapahtunut. Pörssitalous elää omaa elämäänsä, mutta samalla se heiluttelee reaalitaloutta. Ja oli nousua tai laskua, pitää aina vaan leikata. Kun yhä köyhemmillä on yhä vähemmän rahaa ja palveluja on tarjolla aiempaa vähemmän, on terveyserojen kasvu väistämätön tosiasia. Tämän ovat todenneet myös THL:n tutkijat. Jos terveyserojen kaventaminen irrotetaan ihmisten arjesta, malli ei toimi. Koska työikäisten ihmisten kuolleisuuserot ovat Suomessa kaikkein suurimmat muihin länsimaihin verrattuna, on Suomen politiikalla osuutta asiaan. Tutkittua tietoa on olemassa, mutta sillä ei ole vaikutusta päättäjien linjauksiin. Euroopan Neuvostolle uhkasakko-oikeus? Seminaarissa ja liittovaltuuston kokouksessa otettiin reippaasti kantaa ajankohtaisiin asioihin. Keskustelua herättivät muun muassa tekeillä olevat vapaakauppa- ja investointisopimukset, jotka toteutuessaan voisivat alistaa valtiot yritysten vallan alle. Holopaisen mukaan ongelmat ja muutostarpeet näyttäytyivät sote-prosessissa. Siinä uudistetun terveydenhuoltolain toimeenpanoa lähestytään hallinnon näkökulmasta, ei niinkään palveluiden käyttäjien ja alan työntekijöiden tarpeista käsin. Terveyserojen kaventaminen pitäisi olla terveyspolitiikan keskeinen tavoite ihan oikeasti, mutta meillä tuo tavoite joko ohitetaan tai jopa torjutaan. OECD on huomauttanut Suomea kohtuuttoman korkeista palvelumaksuista ja Euroopan Neuvoston Sosiaalisten oikeuksien komitea perustoimeentulon liian alhaisesta tasosta. Holopainen totesikin, että koska sana ei mene perille, Euroopan Neuvostolla pitäisi nähtävästi olla uhkasakko-oikeus. Vaikka leikkaukset kohdistuvat erityisesti psykiatrisiin terveyspalveluihin, suomalaista julkisuutta ei asia tunnu hetkauttavan millään muotoa. Se tunnustetaan yleisesti, että palveluketjut pitäisi saada toimimaan, mutta ratkaisumallit ovat jopa nurinkurisia. Jopa toimivaa työterveyshuoltoa vaaditaan alasajettavaksi, vaikka oikea tapa olisi nostaa perusterveydenhuollon Kela-osuus 50 prosentin tasolle työterveyshuollon tavoin. Ei olisi iso juttu Kelalta subventoida kuntien omavastuu, se olisi tasa-arvoa. Tarvittava muutos olisi lainsää- dännöllisesti aika pieni juttu. Toinen olisi pienituloisiin kohdistuvan kontrollin purku ja kolmas olisi terveydenhuollon yksi yhtenäinen 350 euron maksukatto. Kapinoitsijat voivat ilmoittautua Entä ne tarvittavat muutoksen voimat? Holopainen kyseli, tarvitaanko punk-bändiä tuomaan julkisuutta, vai noustaanko porukalla kapinaan. Kolmen kopla eli elin- Seminaarissa alustanut liiton puheenjohtaja Antti Holopainen totesi, että tutkittua tietoa on tarjolla politiikan perustaksi, mutta se ei kelpaa päättäjille. Jos ratkaisumallit irrotetaan ihmisten arjesta, ne eivät toimi, sanoi Holopainen viitaten mm. kaatuneeseen sote-malliin. Muutokset ovat hitaita ja vastus on kova. Tampereen kaupungin köyhyysryhmä on vasta seitsemän vuoden työn jälkeen saanut joitakin tavoitteitaan läpi, sanoi Anja Kivipensas.

7 Uusi Invalidi 1/ Helsingin Juha Kovanen muistutti THL:n entisen pääjohtajan Pekka Puskan todenneen jo vuosia sitten terveyspalvelujen rapautumisen laajoista haitoista. Yhteiskuntapolitiikan iso tavoite pitää olla terveyserojen kaventaminen. Sen ympärille on koottava vaihtoehtoja ja laajaa kansalaisliikettä. Kapinaa tässä tarvitaan. Kun kriisi menee tarpeeksi syvälle, ehkä kapinakin voi käynnistyä. Mutta itsestään se ei synny, tarvitaan tietoisuutta ja alullepanijaa, kiteytti Antti Holopainen lopuksi. Huominen Hei, miks sul on huulet alaspäin? Sen aivan vahingossa näin. Pää painuksissa kuljet eteenpäin vaik pääsi pitäis olla ylöspäin. Tautia ei valita voi, se tuli, eikä sille mitään voi. Jos sua jostain kolottaa, pilleri voi hetkeks helpottaa. Miten sua piristää voisin sil haluan, et asiasi olis toisin. Unohda hetkeks tautis tuo, ilo ystävien kesken kasvoilles luo. Leikkauslistat ja nollatuntisopimukset on torjuttava. Kaikille pitää turvata köyhyysrajan ylittävä 1200 euron toimeentulo, sanoi Kaija Kiessling Turun yhdistyksestä. keinoelämän lobbarit, ay-liikkeen ylin johto ja valtionhallinnon sisäpiiriläiset tekevät käytännössä linjaukset. Niissä pöydissä ei ole vammaisjärjestöjen tai muiden sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestöjen edustusta. Kapinakeskustelun käynnisti Lahden Pirkko Vaittinen toteamalla, että vääriä lääkkeitä tulee solkenaan. Tämä Vattin Vartiainen muka pelastaa hyvinvointivaltion, vaikka hän yhtenään käy köyhien kimppuun. Nämä kyykyttäjät kyllä saavat julkisuutta, mutta oikeista vaihtoehdoista vaietaan. Ihmisten eriarvoisuus vain tulee kasvamaan leikkauslistoilla ja nollatuntisopimuksilla. En kannata ökyrikkaillekin maksettavaa perustuloa, vaan 1200 euron perusturvaa niille, jotka eivät muuten yllä köyhyysrajan yläpuolelle, sanoi Turun Kaija Kiessling. Hän ihmetteli, eikö eduskunnassa ja puolueissa soteasiassa muka tiedetty perustuslain rajoja. Sama tietämättömyys koskee vanhuspalvelulain hoitajamitoituksia. Tampereen Anja Kivipensas totesi muutosten tavallisten kansalaisten eduksi olevan kiven takana. Tampereen köyhyystyöryhmä on vasta seitsemän vuoden sinnikkään työn jälkeen saanut joitain tavoitteitaan alulle. Asuntotilannetta on hieman helpotettu ja köyhien aktiivipassi liikenteessä ja kulttuuripalveluissa on kokeilussa. Rohkeita tavoitteita ja laajoja kansanliikkeitä Todettiin, että kapinaan pitäisi nousta, mutta mistä niitä kapinoitsijoita löytyisi. Holopainen muistutti kehityksen suurista linjoista. Pekka Kuusen sosiaalipolitiikan hengessä tuloeroja tasattiin 80-luvun lopulle saakka, kunnes käännyttiin kohti markkinoiden ylivallan aikaa. Olisiko perustoimeentulon turvaaminen tavalla tai toisella sellainen yhdistävä tekijä, jonka ympärille tuota kapinaliikettä voitaisiin koota, pohti Holopainen. Kaija Kiessling otti esille ajankohtaiset vapaakauppa- ja investointisopimukset, jotka toteutuessaan olisivat tuhoisat myös sosiaali- ja terveyspalveluissa. Näiden hankkeiden vastustaminen on yksi kapinakohde. Teksti ja kuvat: Hannu Oittinen Hyvää palautetta ja uusia näkymiä Liiton liittovaltuuston kokous meni sujuvasti ja sopuisasti, hyvissä merkeissä. Toimintakertomuksen esitellyt toiminnanjohtaja Marja-Leena Kalkkinen totesi, että sosiaalineuvontaan, koulutukseen, tiedotukseen ja yhteistyösuhteisiin painottunut toiminta on osoittautunut oikeaksi. Yhdistysten palaute on ollut todella myönteistä. Erityisesti koulutuksesta tulee kiitosta. Se auttaa yhdistyksiä sosiaalineuvonnan järjestämisessä, sanoi Kalkkinen. Mielenosoitukseen eduskuntatalolle! Uusi Invalidi-lehti koetaan tärkeäksi tiedonvälittäjänä, Rypyt häipyi, katsos vaan. Me saimme sut jo nauramaan. Periks ei anneta, eiks vaan ja huominen ilolla kohdataan. Kirsti Marmela Vähäjärvellä yhteyksien pitäjänä ja liiton foorumina yhteistyökumppaneihin päin. Kun lehti täyttää nyt 60 vuotta, voisi lehden juhlavuoden kautta tuoda näyttävästi esille koko liittoa, Antti Holopainen pohti. Keravan Raili Kumpulainen kannatti Tampereen Anja Kivipensaan ajatusta suuntautua mielenosoitukseen eduskuntatalolla. Mielenosoituksen aiheista ei ole pulaa, siitä maan hallitus pitää huolen. Jätän tuolle Antille tehtäväksi etsiä uusia kumppaneita esimerkiksi eläkeläisjärjestöistä, sanoi Kumpulainen. Hannu Oittinen Tavoitteena pitää olla terveyserojen kaventaminen. Sen ympärille on koottava vaihtoehtoja ja kapinaliikettä, sanoi Helsingin seudun yhdistyksen Juha Kovanen. Liittovaltuusto otti kantaa: Vapaakauppasopimukset uhkaavat julkisia palveluja Käynnissä olevat neuvottelut EU-USA-kauppa- ja investointisopimuksesta (TTIP), 50 valtion palvelukauppasopimuksesta (TiSA) ja EU-Kanada-kauppasopimuksesta (CETA) eivät koske niinkään perinteistä tullien alentamista, vaan maailmankaupan sääntöjen muovaamista kansainvälisille suuryrityksille suotuisaksi. Suuryritykset näkevät julkiset palvelut tärkeänä kohteena toimintansa laajentami- selle. Tämähän on jo Suomessa koettu laajemmin kuin monissa muissa maissa. Sopimuksiin kaavailtu investointisuoja on uhka jopa valtioiden suvereniteetille. Samalla vapaakauppasopimukset vahvistaisivat julkisten palvelujen markkinaehtoistumista. Parhaillaan valmisteltavana olevan hankintalainsäädännön uudistuksen yhteydessä on saatava pysäytetyksi laajeneva sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityistämisaalto. Vireillä olevat vapaakauppasopimukset on torjuttava ja poistettava niiden yksityistämistä ja hyvinvointivaltion alasajoa edistävä vaikutus. Kannanotto osoitettiin ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakalle, elinkeinoministeri Jan Vapaavuorelle ja sosiaali- ja terveysministeri Laura Rädylle.

8 8 Porin vuosikokouksessa puhuttiin sotesta ja vammaispalveluista Porin sairaus- ja tapaturmainvalidit ry kokoontui vuosikokoukseensa Porin nuorisotalolla. Kokouksen puheenjohtajana toimi Raila Aho ja sihteerinä Terttu Elomaa. Paikalle saapuneet kolmisenkymmentä yhdistyksen jäsentä keskustelivat mm. soteuudistuksesta sekä vammaispalvelulain valmistelusta. liiton edustaja Tarja Västilä toi puheenvuorossaan esille, että kun nyt kaikin voimin pyritään säästämään ja odotetaan vanhusten ja vammaisten selviytyvän yhä pitempään kotonaan ilmeisesti omaisten hoitamana on osa vähävaraisista ja heikkokuntoisista vanhuksista tosiasiallisesti jo jätetty heitteille. Näissä olosuhteissa niin liiton kuin paikallisyhdistystenkin edunvalvontatyö ja tiedotustoiminta on tullut yhä merkityksellisemmäksi. Keskustelussa todettiin, että tulossa oleva vammaispalvelulaki ei ole tuomassa ainakaan parannuksia. Pikemmin voi käydä niin, että kuntien jo nyt harrastama ikärasismi lisääntyy, eli palvelujen tarpeessa olevat vammaiset käsitellään mieluummin vanhuksina kuin vammaisina ja näin jätetään heidät vammaisille kuuluvien subjektiivisten oikeuksien ulkopuolelle. Mo- nissa kunnissa on näkynyt ajattelua, jonka mukaan ihminen ei voi olla yhtä aikaa sekä vammainen että vanhus, ja niinpä häntä kohdellaan sen mukaan, kumpaa on halvempi käsitellä! Porin sairaus- ja tapaturmainvalidit ry valitsi kokouksessaan hallituksen vuodelle Kuusi vuotta puheenjohtajana toiminut Anna-Liisa Pahkuri halusi siirtää vetovastuun eteenpäin, ja kokouksessa valittiin uudeksi puheenjohtajaksi yksimielisesti Kirsti Marmela. Muut hallituksen jäsenet ovat Terttu Elomaa, Rauno Huhmarniemi, Eila Martti, Anna-Liisa Pahkuri, Pentti Uusi Invalidi 1/2015 Porin vuosikokous valitsi Kirsti Marmelan yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi. Ruohoniemi ja Tuija Siltanen sekä varajäseninä Kirsi Juhola, Elise Seittonen ja Pirkko Sirpola. Porin yhdistyksen toiminta on ollut erittäin aktiivista. Erilaiset kerhot ovat kokoontuneet säännöllisesti, ja yhdistyksen kesänviettopaikka on ollut ahkerassa käytössä. Yhdistyksen tilaisuuksissa on vieraillut eri alojen asiantuntijoita tuomassa taustatietoa keskusteluille, ja Tapaturmaja sairausinvalidien liiton toimintaan on osallistuttu suurella joukolla. Neuvontatoiminnan kurssilla tietojen päivitystä, vammaisoikeutta ja kokemustenvaihtoa Kari Koivula Helsingin yhdistyksen vuosikokous: Hyvinvoinnin puolustaminen vaatii herkkää kansalaistoimintaa Kansalaisyhteiskunta ei näyttänyt parhaita puoliaan vanhuspalvelulain pitkän käsittelyn yhteydessä. Kun yksi harvoista konkreettisista tavoitteista, hoitajamitoitus haudattiin puoli vuotta ennen lain hyväksymistä, ei vanhusten puolustajia juuri löytynyt. Sen sijaan puheissa korostui kaikkien halu asua kotonaan laitoksia ja palveluasumista välttäen. Tämä puhe voimistui, kun Kataisen hallitus hyväksyi rakennepaketissa 300 milj. euron leikkauksen vanhusten laitoshoitoon. Eläkeläisjärjestöt hyväksyivät päätöksen jo ennen sen julkistamista. Jo valmiiksi puutteellisiin kotipalveluihin ei ole haluttu panostaa. Kysymys oli ja on hyvinvointivaltion alasajosta laajalla rintamalla. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistushanke noudattaa samaa kaavaa. Vielä kaksi vuotta sitten tavoitteena annettiin ymmärtää olevan sekä alueellisen että sosioekonomisen tasa-arvon edistäminen. Nämä tavoitteet on nyt unohdettu. Lähipalveluja tullaan karsimaan eikä vähävaraisen aseman parantamiseksi terveydenhuollossa ole mitään suunnitelmia. Hyvää ei lupaa sekään, että sosiaalipalveluista ei ole puhuttu mitään virallisesti eikä epävirallisesti. Yksi lainsäädäntömme häpeäpilkku on kehitysvammalain 42, joka hyväksyy pakkokeinot ilman säätelyä ja valitusoikeutta. Lakipykälä on poistettava YK:n vammaissopimuksen ratifioinnin tieltä, mutta sen yhden vakavan seurauksen, ylilääkinnän, poistaminen ei näytä onnistuvan. Lakiesitys itsemääräämisoikeudesta ei käsittele ylilääkintää pakkokeinona niin kuin pitäisi. Hyvinvointivaltion puolustaminen vaatii kansalaisilta ja asiantuntijoilta enemmän itsenäistä ajattelua ja toimintaa ja vähemmän politiikan valtavirran myötäilyä. Helsingin seudun sairaus- ja tapaturmainvalidit ry:n vuosikokous Yhteiskunnan palveluja ja tukia tarvitsevien on oltava hyvin tietoisia, osaavia ja usein vähän itsepäisiäkin, jotta heille laissa turvatut oikeudet toteutuisivat käytännössä. Kaikilla eivät siihen omat taidot tai voimat riitä, ja viranhaltijoiden neuvomisvelvollisuuskin toteutuu varsin niukasti. Siksi tarvitaan aktiivisia vapaaehtoisneuvojia, joilla on tiedot ja taidot ajan tasalla ja halu auttaa ja tukea toisia. Sosiaalineuvonta onkin liiton ja paikallisyhdistystemme keskeisiä toiminta-alueita. Näissä merkeissä Tapaturma- ja sairausinvalidien liit- to järjesti viime marraskuussa Vähäjärvellä sosiaalineuvonnan kurssin. Liiton aiempien neuvontakurssien tapaan kurssilla kerrattiin vammaisille, vanhuksille ja muille pienituloisille suunnattujen palvelujen ja tukien pääkohtia sekä muutoksenhaun ennakkotapauksia erityisesti neuvontatoiminnan näkökulmasta. Esillä oli myös kokemuksia ja vinkkejä käytännön neuvontatilanteista. Innostuneen vastaanoton saivat tämänkertaiset erityisteemat: liiton puheenjohtajan, lääkäri Antti Holopaisen luento tuki- ja eläkehakemuksiin liittyvästä työ- ja toimintakyvyn arvioinnista ja lääkärinlausunnoista sekä turkulaisen vammaisjuristin, OTM Jukka Kumpuvuoren alustama ja ohjaama Vammaisoikeuden ajokortti 1 oikeudenkäyntiharjoituksineen. Kurssilaisten palautteet olivat hyvin positiivisia; erityisesti kiitettiin kiinnostavia ja hyödyllisiä erityisteemoja sekä vilkasta keskustelua ja kokemustenvaihtoa. Valitettavasti osallistujia ei tällä kertaa ollut kaikista yhdistyksistä kurssin anti olisi varmasti ollut hyödyksi ja iloksi laajemmallekin joukolle. Vammaisoikeuteen, oikeuksien hakemiseen ja ajamiseen perehdyttiin neuvontatoiminnan kurssilla Jukka Kumpuvuoren opastuksella. Kuvassa oikealla yksi aktiivisista kurssilaisista, Anneli Kelloniemi Oulusta. Seuraava neuvontatoiminnan kurssi järjestetään ensi marraskuussa. Neuvontatyön kysymyksiä ja kokemuksia tulee toki esille myös muutoin liiton tilaisuuksissa, lehdessä ja muussa toiminnassa. Teksti: Marja-Leena Kalkkinen Kuva: Tarja Västilä

9 Uusi Invalidi 1/ Hannes Jäälinoja Hannes Jäälinoja 85 vuotta Lomakoti, estradi ja näyttelytilat odottavat.. Taas tarjolla yhdistystemme ja jäsentemme monipuolisia esityksiä, käsitöiden ja kuvateosten näyttely, yhdistysten välinen boccie-kisa, mukavaa yhdessäoloa, ystävien tapaamisia, uusia tuttavuuksia ja kaiken kaikkiaan iloista meininkiä. Avajaiset lauantaina lounaan (klo ) jäl- Yhdistyksemme kunniapuheenjohtaja Hannes Jäälinoja saavutti miehen iän täyttäessään 85 vuotta Oulun sairaus- ja tapaturmainvalideissa hän on ollut mukana aktiivisesti 28 vuotta. Hanneksen puheenjohtajakaudella siirryimme uudelle vuosituhannelle. Tätä tehtävää hän hoiti 12 vuotta. Hannes edusti Oulun yhdistystä liiton liittohallituksessa vuosina ja sen jälkeen liittovaltuustossa useita vuosia. Hannes on meille kuin isä: jos hän on poissa kerhostamme, jokainen sen huomaa. Onnitellen ja toivoen, että hän jaksaisi olla mukana vielä monia, monia vuosia Oulun yhdistyksen puolesta Anneli Kelloniemi Sosiaalifoorumissa sotesta ja paljon muuta mielenkiintoista Suomen Sosiaalifoorumi (SSF) järjestetään viikonloppuna Helsingissä jo 14. kerran. Ennakkotietojen mukaan foorumin pääteemoja ovat Maailmantalous nyt, Hyvinvointi kuuluu kaikille, Ympäristötulevaisuus, Rauha, ihmisoikeudet ja demokratia ja Kulttuurien moniarvoisuus. liitto on yhdessä DSL:n ym. kanssa järjestämässä So- Lehti oikeaan osoitteeseen Liiton paikallisyhdistysten jäsenten osoitteenmuutokset kulkevat Uusi Invalidi-lehden postitusrekisteriin yhdistysten kautta. Muistakaa siis ilmoittaa osoitteenne muuttumisesta ajoissa oman yhdistyksenne jäsenasioidenhoitajalle! siaalifoorumiin kriittistä keskustelutilaisuutta sote-uudistuksesta, mukana mm. liiton puheenjohtaja Antti Holopainen. Sosiaalifoorumi järjestetään Helsingin ruotsinkielisellä työväenopistolla Arbiksella, Dagmarinkatu 3, lähellä Eduskuntataloa. Tapahtumaan on vapaa pääsy, eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. Kulttuuripäivät kutsuvat taas kesäkuuta Vähäjärvelle! keen klo 14. Hinnat: 60 euroa kahden päivän paketti (sis. täysihoidon) ja 20 euroa yhdeltä päivältä (kahdet kahvit ja lounas). Ilmoittautumiset, näyttelytilavaraukset ja lisätietoja: Vähäjärven lomakoti p. (03) , tai liiton toimisto p. (09) , Tervetuloa! Muita lehden tilaajia pyydetään ilmoittamaan osoitetietojensa muutokset liiton toimistoon sähköpostilla tsil.fi) tai postitse osoitteella liitto, PL 30, IIRIS Pilkkikisan palkitut vasemmalta Pekka Taskila, Anneli Lahtinen, Riitta Juhela, Olavi Stenman, Jouko Ahonen ja Risto Kämäräinen. Pilkkikisaperinne jatkuu Valkeakosken Ammattitauti- ja :n ja Valkeakosken Eläkeläiset ry:n perinteiset pilkkikisat ja Talvitapaaminen pidettiin Vähäjärvellä 3.3. Mukaan oli saatu myös Viialan Eläkeläiset ry:n jäseniä. Pilkkimiehet ja naiset uittivat siimojaan ja toukkiaan, joskin ensimmäistä sijaa lukuun ottamatta vaisuin tuloksin. Voiton vei Viialan Jouko Ahonen 1670 gramman saaliilla. Hän voitti myös suurimman kalan kilpailun 830 g hauella. Koskin Risto Kämäräinen sijoittui toiseksi, 800 g. tuloksella. Kolmannesta sijasta käytiin tiukka kisa, mutta vaaka ei suostunut antamaan grammankaan eroa Riitta Juhelan ja Olavi Stenmanin saaliille, 370 g. Anneli Lahti- nen oli neljäs, 260 g. ja Pekka Taskila viides 60 g. tuloksella. Muiden tulokset olivatkin sitten ei nypyn nyppyä. Silmämääräisen punnituksen perusteella pienimmästä kalasta palkittiin Pekka Tastila. Puolet porukasta vietti antoisan opintotuokion Tarjan alustuksen pohjalta. Aiheena oli mm. vanhuspalvelulaki, sen suomat mahdollisuudet ja puutteet. Joukolla todettiin, että lain suomia palveluja on vaadittava toteutettavaksi. Nyt tarvitaan myös joukkokamppailua ja äänen pitämistä vanhusten ja vammaisten aseman parantamiseksi, kuten vanha konkari Pekka Lehtinen asian ilmaisi. Vesa Ruskeeniemi Tuetulle lomalle kesällä tai alkusyksystä Vielä ehtii hakea tämän vuoden sosiaalilomaa Vähäjärven lomakotiin heinäkuun ja syyskuun lomajaksoille. Lomaa voivat hakea vammaiset henkilöt, jotka eivät viime vuonna (v. 2014) olleet tuetulla lomalla minkään järjestön kautta. Viiden vuorokauden täysihoitolomalla on tarjolla sekä asiapitoista että virkistys-, harrastus-, liikunta ym. toimintaa. Lomajaksot (ma la) Hakemukset liiton toimistoon viimeistään Solaris-lomat päättää lomien myöntämisestä hakemusten perusteella, joten hakulomake on syytä täyttää hyvin huolella, mm. loman tarpeen taloudellisiin, terveydellisiin, sosiaalisiin ym. perusteluihin kannattaa paneutua. Hakemukset toimitetaan liiton toimistoon ( liitto, PL 30, IIRIS) tai suoraan Solaris-lomiin. Loman saajille tulee Solaris-lomilta noin kuukautta ennen lomaa kirje ja lasku loman omavastuuosuudesta (50 euroa), joka on maksettava eräpäivään mennessä. Myönnetyn loman peruuttamisesta tulee ilmoittaa heti Solaris-lomiin, jotta joku toinen hakija voisi päästä vapautuneelle paikalle. Hakulomakkeita ja lisätietoja liiton paikallisyhdistyksistä, kotisivuilta (www. tsil.fi), toimistosta (p , ja lomakodista (p ) sekä Solaris-lomien kotisivuilta (www.solaris-lomat.fi), jossa lomahakemuksen voi tehdä myös sähköisesti. Huom. Toukokuun lomajaksolla ( ) on vielä muutamia paikkoja vapaana hakuaikaa jatkettu asti! Uusi Invalidi -lehti netissä

10 10 Uusi Invalidi 1/2015 Juhlapyhät Vähäjärven lomakodissa Tule viettämään rauhalliset juhlapyhät hyvän ruuan ja ystävien seurassa! Keväinen PÄÄSIÄINEN : Kolmen vuorokauden täysihoitopaketti jäseniltä 175 euroa ja lisävuorokaudet á 50 euroa, ei-jäseniltä 200 euroa ja lisävuorokaudet á 57 euroa. Keskikesän juhla JUHANNUS : Kolmen vuorokauden täysihoitopaketti jäseniltä 175 euroa ja lisävuorokaudet á 50 euroa, ei-jäseniltä 200 euroa ja lisävuorokaudet á 57 euroa. Lisätiedot ja varaukset: Vähäjärven lomakoti p. (03) Toukokuun tuetulle lomalle Vähäjärvelle ehtii vielä hakea! Toukokuun sosiaalilomajaksolla on hakemusten peruuntumisten takia vapaita paikkoja, ja hakuaikaa on siksi jatkettu maaliskuun loppuun asti. Nyt pikapikaa lomahakemus liiton toimistoon tai suoraan Solaris-lomiin tai Solaris-lomien nettisivuilla sähköisenä hakemuksena (tarkemmat tiedot ks. s. 9.) VÄHÄJÄRVEN LOMAKOTI Kohta kukkii tuomen oksa, kohta kevät kukoistaa... Tervetuloa nauttimaan keväisestä lomakodista yksin, kaksin tai porukalla! LIITTO KOULUTTAA Paikallisyhdistyksen toiminnan kehittäminen ma ke Vähäjärvellä Liiton paikallisyhdistysten puheenjohtajille ja muille hallituksen jäsenille ja aktiiveille, niin uusille kuin kokeneemmillekin: tietojen päivitystä, vinkkejä, kokemustenvaihtoa ja yhteistä pohdiskelua paikallistoimintamme kehittämiseksi. Kurssi alkaa maanantaina lounaan (klo 12) jälkeen klo 13 ja päättyy keskiviikkona noin klo 14 iltapäiväkahviin. Osallistumismaksu 30 /osallistuja (sis. täysihoidon kurssin ajalta). Ilmoittautumiset 4.5. mennessä liiton toimistoon. Syysseminaari la su Kiinnostavia asiantuntijaluentoja, keskustelua ja kokemustenvaihtoa ajankohtaisista aiheista. Seminaarin yhteydessä vietetään Uusi Invalidi-lehden 60-vuotisjuhlaa. Sosiaalineuvontatoiminnan kertaus- ja jatkokurssi ti pe Neuvontatyössä tarpeellisten tietojen päivitystä ja täydennystä, opastusta ja vinkkejä neuvontatilanteisiin, harjoittelua ja kokemustenvaihtoa. Tilaisuudet järjestetään Vähäjärven lomakodissa Hämeenlinnan Hauholla, Muntsilantie 19, yhteistyössä DSL:n opintokeskuksen kanssa. Ilmoittautumiset oman paikallisyhdistyksen kautta tai liiton toimistoon, sähköpostilla tai p tai postitse. Muistattehan samalla kertoa mahdollisista lisäyöpymisistä (yö ja aamupala á 20 euroa), ruokavalioista ja -allergioista ja majoitukseen liittyvistä erityistarpeista. Jyväskylän Seudun Sairausja :n Toimintakalenteri kevät 2015 Opintotilaisuudet: keskiviikkoisin klo , ja Käsityökerho: keskiviikkoisin klo , 15.4., 6.5., ja 3.6. Muut kerhot sopivat alkamisajankohdat ensimmäisissä kerhotilaisuuksissa. Voileipäkakkukurssi klo Kulttuuripäivät Vähäjärvellä. Liikuntaviikko Vähäjärvellä. Maakuntaretki keväällä ja syksyllä. Aika ja paikka sovitaan myöhemmin. Kaikki kerhotoiminta on Saihokeskuksessa, Saihokatu 4. Kerhot ja opintotilaisuudet järjestetään yhteistyössä DSL:n opintokeskuksen kanssa. Porin Sairaus- ja Toimintakalenteri kevät 2015 Tiistaikerho: ja 28.4 Nuorisotalo, Isolinnankatu 12, huone 3, klo , ja 26.5 Kuntoharjulla klo Käsityökerho: 13.4., 20.4., 27.4., 4.5. ja 18.5, Nuorisotalo, huone 4, maanantaisin klo Hallituksen kokoukset: ja 25.5.Nuorisotalo, huone 3, klo Muutoksista ilmoitamme kerhoissa ja Satakunnan Työ -lehden järjestöpalstalla. Turun Tapaturma- ja Sairausinvalidit ry:n tapahtumia 2015: Yhdistyksen kerhot toimivat: Käsityökerho tiistaisin klo 10. Askartelukerho torstaisin klo 10. MAALISKUU: La Teatterimatka Salon teatteriin: Yksiöön en äitee ota. Matka täynnä, peruutuspaikkoja voi kysellä. HUHTIKUU: Ti 7.4. Luentotilaisuus: Muuttuneet toimintaterapiat, Lisa Seppälä-Kipré, klo yhdistyksen toimistolla, Yliopistonkatu 11 a E 79. TOUKOKUU: To Sokkotreffit. Matkan hinta ja muut tiedot tarkentuvat myöhemmin. KESÄKUU: Ma Grace-risteily: A-hytti yksin 64, kaksin 44, B-hytti yksin 46, kaksin 35. Ilmoittautumiset 8.6. mennessä. HEINÄKUU: La Teatterimatka Jokioisten Kyläsepän kesäteatteriin: Jaa, mikä se sitten on?. Lähtö klo /jäsen, 40 /ei jäsen. Ilmoittautumiset 1.7. mennessä. Edulliset hintamme: A-osa 57euroa/vrk/hlö, B-osa 55 euroa/vrk/hlö Tarjoamme majoitusta, maukasta kotiruokaa, viihtyisiä tiloja, saunan löylyjä ja mukavaa yhdessä oloa. Juhlat, kokoukset, pidempiaikaiset majoitukset Vähäjärven lomakoti Muntsilantie Hauho (Hämeenlinna) p. (03) s-posti: Kaikille matkoille lähtö Kirkkopuistosta, matkalla arpajaiset. Tiedustelut: Toimistolta (02) , Yliopistonkatu 11 a E 79, avoinna ma ja ke klo 10 14, Helli , Kurt tai Heinäkuussa toimisto on suljettu.

11 Uusi Invalidi 1/ Tampereen Tapaturmaja Kevätmuistio 2015 Toimisto on avoinna keskiviikkoisin klo , Näsilinnankatu 22 A 37, 6 kerros. Puh. (03) Kerhot joka torstai klo Pellervonkatu 9, Vammaisjärjestöjen tiloissa. Torstaikerhossa Vappurieha klo 11.00, Pellervonkatu 9. Kevätrieha Helatorstaina klo Tapiolassa, Karhunkatu 71. Lounas 10. Kylpylämatka Haapsaluun Laineen kylpylään Hinta täysihoidolla 450. Kulttuuripäivät Vähäjärvellä lauantaina 6.6. Kesäteatteri Nokialla 2.8. Syyskauden avaus Vähäjärvellä Syksyn ensimmäinen Torstaikerho 3.9. klo Pellervonkatu 9. Kysy matkoista ja retkistä Irmeliltä puh.(03) tai Kaunista kevättä kaikille! Helsingin Seudun Sairausja :n toimintakalenteri: Torstaikerho kokoontuu joka toinen torstai klo 13 Kinaporin Palvelukeskuksessa, Kinaporinkatu 9 A, 4. kerroksen huoneessa Kertsi 4. Vapaa pääsy; kahvitarjoilu Torstaikerhossa lääketieteen historian dosentti Heikki Vuorinen kertoo lääketieteen sattumista. Seuraavat Torstaikerhot 9.4., 23.4., 7.5. ja Askartelukerho kokoontuu tiistaina klo yhdistyksen toimistolla, Kulmavuorenkatu 5. Seuraavat askartelukerhot kahden viikon välein. Päivystys tiistaisin klo yhdistyksen toimistolla, Kulmavuorenkatu 5. Tule kysymään, juttelemaan ja kertomaan kuulumisia Ohjelmallinen 22 tunnin risteily Tallinnaan. Lähtö klo Helsingistä Länsisatamasta. Jäsenhinta 30 /henkilö, kahden hengen hytit. Tiedustelut ja ilmoittautuminen mennessä Taru Välimaa puh Aktiiviloma Vähäjärvellä, 4 vrk. 150 /henkilö. Vietä kesäpäiviä mukavassa seurassa. Monipuolista ohjelmaa. Ilmoittautuminen mennessä Juha Kovanen puh Uusi Invalidi-lehden seuraavat numerot Lehden numero Ilmestyy viikolla Aineisto liiton toimistolle viim. 2/2015 vko 22 (toukokuussa) /2015 vko 39 (syyskuussa) /2015 vko 50 (joulukuussa) Aineistot liiton toimistoon sähköpostilla tai postitse osoitteella Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto, PL 30, IIRIS. Lehtemme rajallisen palstatilan vuoksi julkaistaan muissa lehdissä olleita juttuja vain, mikäli siihen on aiheen kannalta erityinen syy ja mikäli lehdessä on tilaa. liitto ry:n jäsenyhdistyksiä Helsingin Seudun Sairausja Toimisto: Kulmavuorenkatu Helsinki (09) Avoinna tiistaisin klo Pj. Juha Kovanen Tädyketie 6 D Vantaa Hämeenlinnan Tapaturmaja siht. Pasi Ranki Rinkelinmäenkuja 4 C Hämeenlinna Jyväskylän Seudun Sairausja Tsto: Saihokatu Jyväskylä Pj. Erkki Matikainen Keravan Sairaus- ja Pj. Pirkko Laaksonen Seunalantie 15 E Kerava Kuopion Seudun Sairausja Pj. Paavo Antikainen Luolatie Kuopio liitto ry PL 30, IIRIS (Käyntiosoite: Iiris-keskus, Marjaniementie 74, Itäkeskus, Helsinki) Puh. (09) Sähköposti: Kotisivut:www.tsil.fi Pankkiyhteys: Valkeakosken Op IBAN-tilinumero: FI BIC-koodi: OKOYFIHH Lahden Seudun Sairausja Pj. Ritva Korhonen Loviisankatu 14 B Lahti Lappeenrannan Tapaturmaja Pj. Hilkka Smolander Marjankatu 6 D Lappeenranta Nokian Tapaturma- ja Pj. Eero Salonen Souranderintie 20 A Nokia Oulun Sairaus- ja Pj. Anneli Kelloniemi Kuorimokatu 2 A Oulu Porin Sairaus- ja Pj. Kirsti Marmela Peltopyyntie Pori Rauman Seudun Tapaturma- ja Pj. Reino Leino Kuusistonk. 6 as Rauma Tampereen Tapaturmaja Tsto: Näsilinnankatu 22 A Tampere (03) av. ke klo Pj. Anja Kivipensas Ojavainionkatu 4 B Tampere Turun Tapaturmaja Tsto: Yliopistonkatu 11 a E Turku avoinna ma ja ke klo (02) , fax (02) Pj. Kurt Laine Valkeakosken Ammattitautija Pj. Reino Rantala Apiankatu 9 A Valkeakoski Varkauden Vammaiset ry Pj. Taisto Tuovinen Luttilantie Varkaus Vilppulan Sairausja Pj. Anja Ylä-Ajos Kitusuontie Vilppula Julkaisija liitto ry PL 30, IIRIS toimisto avoinna ark Puhelin (09) Sähköposti ja kotisivut Pankkiyhteys Valkeakosken Op IBAN-tilinumero: FI BIC-koodi: OKOYFIHH Päätoimittaja Antti Holopainen, Puistokatu 11 B 40, Lahti puh , sp. Toimituskunta Kaija Kiessling, Ritva Korhonen, Juha Kovanen, Hannu Oittinen, Tarja Västilä Toimitussihteeri Marja-Leena Kalkkinen Taitto Asmo Koste Paino Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani ISSN-numero

12 12 Uusi Invalidi 1/2015 Huippukokki Jyväskylästä Tänä kokkiohjelmien luvattuna aikana lienee paikallaan esitellä myös vähemmän telkkarissa julkisuutta saava kokki. Hän on Tuula Kankaanperä, Jyväskylän Seudun Sairaus- ja Tapaturmainvalidien puuhanainen, jonka erikoisalaa on ruoanlaitto ja sen opetus eri muodoissaan. Itse hän ei kotitalousharrastuksestaan suurempaa numeroa pidä, vaikka siihen monen mielestä olisi syytäkin. Jyväskylän yhdistyksen Saihotuvalla on käyty kurssi jos toinenkin Tuulan johdolla. On laitettu ruokaa ja leivonnaisia omiin tilaisuuksiin, myyjäisiin ja opetustarkoituksessa. Suurin osa osanottajista on naisia, mutta usein on jonkin verran miehiäkin mukana. Voileipäkakkukurssit ovat yleensä suosittuja. Ja silloin kun kokkihommia ei ole yhdistyksen piirissä, niitä riittää kotona Keljonkankaalla. Kotona on pihapiiri, jossa kasvaa jos jonkinlaista ravintoainesta. Meillä on omasta takaa perunat, juurekset, vihannekset, omenat ja marjat. Lisäksi syömme kalaa paljon. Että näistä kaikista se minun oma lempiruoka koostuu. Mutta kouluajoilta on jäänyt mieleen ruismarjapuuro, se taitaa suurin herkkuni. Yhdistystoiminta on työllistänyt Mutta palataan aikaa ennen Jyväskylän yhdistysaikoja. Kankaanperä on kotoisin Jämsänkoskelta ja isojen elämänmuutosten jälkeen hän muutti Jyväskylään 48-vuotiaana. Tein myyjän töitä ja minulla oli myös oma kauppaliike yhtiökumppanini kanssa. Olen aikoinani käynyt somistajan kursseja ja tehnyt alan töitä, muun muassa somistanut Halosen ikkunoita. Joitakin vuosia vierähti myyjän töissä Jyväskylässä sekä yksi työjakso Hengitysyhdistyksen toimistolla. Kun työttömyys ja eläkeputki-ikä tulivat, jäi työelämä taakse ja elämän täyttivät uudet asiat. Vammaisliikkeeseen tulin mukaan Jyväskylän yhdistykseen, kun yhdistyksen silloinen puheenjohtaja totesi meille asiasta kiinnostuneille, että kyllä teissä kaikissa sen verran vikaa on, että pääsette jäseniksi. Näinhän siinä sitten kävi ja tekemistä on riittänyt. Kankaanperän tehtävät vammaisliikkeessä ovat olleet pääasiassa Jyväskylän yhdistyksessä, vaikka hän on tällä hetkellä liittovaltuuston varajäsen. Kokkiharrastuksen lisäksi hänellä on ollut vastuullisia tehtäviä opintotilaisuuksien - Minulla kasvaa lempiruoka omassa pihassa: perunat, juurekset, vihannekset, omenat ja marjat. Mutta suurin herkkuni on ruismarjapuuro, sanoo Jyväskylän yhdistyksen Saihotuvan kokki Tuula Kankaanperä. järjestäjänä, retkien ja tapahtumien organisoijana sekä neuvontatehtävissä. Myös liiton kulttuuripäiville valmistautuminen tuo tekevälle työtä. Kesäinen liikuntaviikko Vähäjärvellä on yhdistykselle tärkeä tapahtuma, ja kulttuuriretket Keski-Suomen maisemissa ovat jäsenistölle mieluisia. Niitä on mukava olla järjestämässä. Välillä minulta kysytään, että miten sinä jaksat, mutta kyllä näin mukavien ihmisten kanssa on helppo jaksaa. Se olisi helppoa jos se olisi helppoa Tuula Kankaanperä on ollut mukana yhdistyksessä liki kaksi vuosikymmentä. Nykyisen noin 50 jäsenen sijasta tuolloin oli väkeä mukana liki tuplaten. Vaikka muutama uusi jäsen tulee aika ajoin, ei se korvaa jäsenistön ikääntymisen tuomia menetyksiä. Mutta se ei taida olla vain meidän yhdistyksen ja liiton ongelma, vaan paljon laajempi ilmiö. Jyväskylän yhdistyksessä on joskus kokeiltu ideaa, että jokainen tuo yhden uuden jäsenen, mutta ei se niin helppoa ole. Tuula Kankaanperä kiittelee liittoa ja sen lehteä, joita hän pitää korvaamattomina yhdistyksille ja yksittäisille jäsenille. Erityiskiitoksen hän antaa liiton koulutustoiminnalle. Myös Vähäjärven lomakoti on monelle vähän niinkuin toinen koti, sinne on aina hyvä tulla. Teksti ja kuva: Hannu Oittinen Laittomia lakeja? Voiko laki olla laiton? Tämä kysymys on monta kertaa viime aikoina pyörinyt mielessä monella meistä. Suomen hallitus tehtaili loppumetreillään lakeja oikein liukuhihnalta. Monia niistä oli valmisteltu vuosia, silti niiden laillisuudesta on epäselvyyttä. Sote-lainsäädäntöä valmisteltiin vastoin perustuslakia, jopa pääministeri myönsi haastattelutunnillaan sen olleen tiedossa. Miksi sitten jatkettiin siltä pohjalta, halveksittiinko perustuslakia ylimielisen törkeästi? Kiireellä tehtiin uusi suunnitelma, jossa siinäkin tuntui olevan sama vika. Eiköhän olisi ollut parempi jättää se sovinnolla seuraavalle hallitukselle, joka toivoakseni kunnioittaa perus- tuslakia, kuntia ja meitä kansalaisia. Mitenkähän mahtaa olla muiden nyt säädettyjen lakien laita, kun tätäkin ruvettiin vasta viime tilassa tutkimaan ovatko ne ristiriidassa perustuslain kanssa? YK:n vammaissopimuksen ratifioinnissa kyllä tutkitaan nähtävästi pilkun paikatkin, kun sitä ei meinata saada allekirjoitetuksi millään. Onhan meillä kyllä ollut ennestäänkin lakeja, jotka rikkovat perustuslakia, ja on varmaan vieläkin. Yksi ainakin oli tämä kotipaikkalaki, mikä pari vuotta sitten muutettiin. Tämähän oli yksi vammaissopimuksen ratifioinnin esteistä, nyt siellä mättää laki itsemääräämisoikeudesta. Meillä on myös lakeja, joiden merkitys jää sananhelinäksi, kuten vanhuspalvelulaki. Hyvä tarkoitus, mutta toteutus jättää osan vanhuksista täysin heitteille. Nyt on joka kunnassa tehtävä vanhusten hyvinvointisuunnitelma. Lahdessa on hyvä luonnos, mutta miten sitten käy toteutuksen sanotaanko taas ettei voida kun ei ole rahaa? Silti Lahti esimerkiksi viime vuonna jäi 30 miljoonaa voitolle, vaikka syksyllä ei enää ollut varaa omaishoitajien vapaapäivätuurauksen palveluseteleihin. Puhutaan laitoshoidon hoitajamitoituksista, mutta kuka enää pääsee laitoshoitoon? Tavoite Lahdessakin on tiputtaa se 1 2 prosenttiin. Palvelutalojen ja kotihoidon henkilöstömitoituksista ei puhuta mitään. No, tehdäänhän vanhuksille palvelusuunnitelmia, mutta nehän eivät välttämättä sido mihinkään. Ulkoistettujen ja ostopalveluiden laadun seurantaa ei juurikaan ole. Vanhusneuvostot ovat monissa kunnissa pelkkiä keskustelukerhoja ilman minkään näköistä merkitystä. Lahdessa meille kyllä kiitettävästi vanhuspalvelun johto kertoo, missä milloinkin mennään ja mitä on tulossa, mutta kun meillä ei ole päätösvaltaa asioihin, niin yleisin lausunto on, että olemme huolissamme siitä ja siitä. Uudessa kuntalaissahan vanhus- ja vammaisneuvostot ovat, mutta niille pitäisi antaa myös konkreettista valtaa, muutakin kuin lausuntojen antaminen. Eduskuntavaalit ovat tulossa. Nyt meidän tulee valita näiden perustuslakia halveksuvien, köyhiä kyykyttävien, ylimielisten röyhkimysten tilalle kunnollisia lakia kunnioittavia edustajia. Muista äänestää, se on sentään meidän oikeutemme! Ritva A Korhonen

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Sosiaalibarometri 2015 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Aineisto Kysely tehtiin marras-joulukuussa 2014 Kokonaistutkimus Kolme vastaajatahoa: - Sosiaali- ja terveysjohtajat

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa

Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa Kataisen hallituksen ohjelma Työssäkäyntialueiden perusteella suurkunnat, jotka kykenevät

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus muistisairaan oikeuksista

Ajankohtaiskatsaus muistisairaan oikeuksista Ajankohtaiskatsaus muistisairaan oikeuksista Anna Mäki-Petäjä-Leinonen Perheoikeuden dosentti, tutkija Helsingin yliopisto Alustuksen rakenne Itsemääräämisoikeuslaki Sosiaalihuoltolaki Vanhuspalvelulaki

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Sote-rahoituksen vaihtoehtoja Sosiaali- ja terveystoimi on puolet kuntien menoista

Lisätiedot

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015 Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Yleistä sotehenkilöstön näkökulmasta /1 Sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Ajankohtaista alalta. Aarne Rajalahti. Askeleita omaan elämään, 2.12.2015

Ajankohtaista alalta. Aarne Rajalahti. Askeleita omaan elämään, 2.12.2015 Ajankohtaista alalta Aarne Rajalahti Askeleita omaan elämään, 2.12.2015 Paljon rakenteellisia muutoksia meneillään Sote-palvelurakenneuudistus Hallituksen kirjaukset, joilla vaikutusta kehitysvammaisiin

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Vanhusneuvoston toiminnan itt l esittelyä

Vanhusneuvoston toiminnan itt l esittelyä LIITE 1 Vanhusneuvoston toiminnan itt l esittelyä xx.xx.xxxx Mitä on vanhusneuvostotyö? Sosiaali ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto; Muistio lain toimeenpanon ja tulkinnan tueksi: Vanhusneuvosto

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry 1 Invalidiliitto ry Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Kantelun alainen asia Matti Vanhasen hallituksen (aloittanut toimikautensa 24.6.2003)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Mitä Keski-Uudenmaan kunnat tavoittelevat Sote selvityksellään? Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja 25.3.2015

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2. SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.2015 Reijo Väärälä 1 Sote politiikkaprosessina Politiikan toimintatavan

Lisätiedot

Miten perusoikeudet toteutuvat. Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013

Miten perusoikeudet toteutuvat. Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013 Miten perusoikeudet toteutuvat hankinnoissa Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013 Perusoikeuksien ja sisämarkkinavapauksien jännite Jännitteinen lähtökohta

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Yhdenvertaisuusvaltuutettu 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ulrika Krook 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuka kuuntelee köyhää? - keskustelusarja Helsinki, 10.12.2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tulevaisuuden haasteita, ongelmia Tuloerot Terveyserot Kulutuserot

Lisätiedot

Sote-uudistus järjestöjen näkökulmasta. Marjo Riitta Tervonen, SOSTE

Sote-uudistus järjestöjen näkökulmasta. Marjo Riitta Tervonen, SOSTE Sote-uudistus järjestöjen näkökulmasta Marjo Riitta Tervonen, SOSTE SOSTE on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan toimija ja hyvinvoinnin edistäjä Yhdistää liki 200 sosiaali- ja terveysjärjestöä Yhteistyöjäseninä

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Asukas- ja järjestönäkökulma Siun Sotessa

Asukas- ja järjestönäkökulma Siun Sotessa Asukas- ja järjestönäkökulma Siun Sotessa 12.5.2016 toiminnanjohtaja Elina Pajula Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry: 1. Osallisuus ihmisten äänen kuunteleminen ja välittäminen eri tasoille osallistumisen

Lisätiedot

Sami Helteen ja Kari Aallon kansalaisaloite kehitysvammaisten palvelujen kilpailuttamisen lopettamiseksi Suomessa.

Sami Helteen ja Kari Aallon kansalaisaloite kehitysvammaisten palvelujen kilpailuttamisen lopettamiseksi Suomessa. 14.10.2013 Tiedote Ei kilpailutukselle Kyllä Ihmisoikeuksille! Ihminen ei ole kauppatavaraa Sami Helteen ja Kari Aallon kansalaisaloite kehitysvammaisten palvelujen kilpailuttamisen lopettamiseksi Suomessa.

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Ajankohtaista alalta. Aarne Rajalahti. Tienviittoja tulevaisuuteen, 4.11.2015

Ajankohtaista alalta. Aarne Rajalahti. Tienviittoja tulevaisuuteen, 4.11.2015 Ajankohtaista alalta Aarne Rajalahti Tienviittoja tulevaisuuteen, 4.11.2015 Paljon rakenteellisia muutoksia meneillään Sote-palvelurakenneuudistus Hallituksen kirjaukset, joilla vaikutusta kehitysvammaisiin

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Sosiaalihuolto ja sen kehittäminen Lahti 2.5.2016

Kommenttipuheenvuoro. Sosiaalihuolto ja sen kehittäminen Lahti 2.5.2016 Kommenttipuheenvuoro Sosiaalihuolto ja sen kehittäminen Lahti 2.5.2016 "sote-uudistuksessa on kyse siitä kuinka nopeasti sinne omalle terveyskeskuslääkärille pääsee... Vaiko jostain muustakin? Sosiaalihuolto

Lisätiedot

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain toimeenpanoa? 14.10.2014 Maritta Korhonen, STM Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämisen yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Kh 19.1.2015 25 KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Joulukuussa 2014 julkistetun sote-järjestämislakiluonnoksen mukaan kuntayhtymien on ilmoitettava

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.

Lisätiedot

Työllä toimeentuloa - palveluilla osallisuutta

Työllä toimeentuloa - palveluilla osallisuutta Valtakunnallinen vammaisneuvosto 31.7.2013 KUTSU 1(5) Työllä toimeentuloa - palveluilla osallisuutta Tervetuloa Valtakunnallisille vammaisneuvostopäiville! ************ Aika 6.-7.11.2013 Paikka Kylpylähotelli

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve / dg Arjen ongelmien moninaistuminen

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

Porvoon vanhusneuvosto Toimintasuunnitelma 2016

Porvoon vanhusneuvosto Toimintasuunnitelma 2016 Porvoon vanhusneuvosto Toimintasuunnitelma 2016 Asia Tavoite Toimenpiteet Toteutus/ vastuuhenkilö(t) 1. Kokoukset ja niihin 10 kokousta Kokoukset pidetään samalla viikolla, kuin sosiaali- ja valmistautuminen

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

Järjestön näkökulma palvelusetelihankkeeseen

Järjestön näkökulma palvelusetelihankkeeseen Järjestön näkökulma palvelusetelihankkeeseen Tuula Haukka Wacklin Toiminnanjohtaja Tampereen ensi ja turvakoti ry Petsamokoti Arvokasta elämää ikäihmisille Palvelusetelihanke 2009 2011 Projektin esivaihe

Lisätiedot

SOTE-SOLMUJA JA PAKKOPAITAA Miten käy kunnallisen itsehallinnon ja lähidemokratian? Lahti 6.4.2014 Antti Holopainen

SOTE-SOLMUJA JA PAKKOPAITAA Miten käy kunnallisen itsehallinnon ja lähidemokratian? Lahti 6.4.2014 Antti Holopainen Voidaanko kansanvallan rapauttaminen pysäyttää? SOTE-SOLMUJA JA PAKKOPAITAA Miten käy kunnallisen itsehallinnon ja lähidemokratian? Lahti 6.4.2014 Antti Holopainen Kansanvallan rapauttaminen edennyt pitkälle

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Kansalaisten ja poliittisten päättäjien näkemyksiä omaehtoisesta varautumisesta ja hyvinvointipalveluiden rahoituksesta Scandic Simonkenttä 21.1.2015

Lisätiedot

AINEISTOKOKEEN AINEISTO

AINEISTOKOKEEN AINEISTO TAMPEREEN YLIOPISTO YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA Aineisto palautetaan vastauspapereiden kanssa. Aineistoon voi tehdä alleviivauksia ja muita merkintöjä tarpeen mukaan. Aineistopaperiin ei merkitä

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1.10.2015 Kuopion kaupungin JHL 862 toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksen toiminnallinen tila Yhdistyksen toiminnallinen tila Jäsenmäärä Yhdistyksen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kuurojen Liitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Laura Syväsalmi 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki Kuntien talous ja sote-uudistus Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki 1 Sote-alueiden rahoitus Kunnat rahoittavat sote-alueiden toiminnan painotetun asukasluvun perusteella, painotekijöinä

Lisätiedot

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle VIITE: Kuulemistilaisuus ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa?

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? 2.6.2016 Erityisliikunnan symposio Paula Risikko, TtT Nykytila 02.06.2016 Paula Risikko 2 Kansansairaudet ja niiden ehkäisy

Lisätiedot

Tavoitteena yhdenvertaisuus

Tavoitteena yhdenvertaisuus Tavoitteena yhdenvertaisuus 22.11.2012 Ihmisoikeudet vammaisten arkeen -verkosto Anja Alasilta ===> Kalevi Mattila ja Juha Kovanen Mikä verkosto? näemme monet vammaisten kokemat ongelmat ihmisoikeuskysymyksinä

Lisätiedot

Suunto - projetin päätösseminaari Levillä 20-21.11.2014. Haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua - miten? Mirja Kangas

Suunto - projetin päätösseminaari Levillä 20-21.11.2014. Haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua - miten? Mirja Kangas Suunto - projetin päätösseminaari Levillä 20-21.11.2014. Haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua - miten? Mirja Kangas TYÖLLISYYDEN HOIDON UUDISTUS; haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua.

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013 Kuntauudistus sote kuntien tehtävät Kari Prättälä 2.4.2013 Kehysriihi + rakennelaki Kuntarakennelaki annetaan eduskunnalle huhtikuun alussa siten, että laki voi tulla voimaan 1.7.2013 alkaen. Kuntien tulee

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat Suomea onko taantuma tulossa

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Tehkäämme enemmän vähemmällä politiikka

Tehkäämme enemmän vähemmällä politiikka Tehkäämme enemmän vähemmällä politiikka Eurooppalaisten yhteiskuntien sosiaalipolitiikka 2010- luvulla Briitta Koskiaho 20.11.2014 Toisin tekeminen Tausta hyvinvointivaltion rahoitus- ja byrokratiaongelmat

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa.

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 1(3) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 2. Yhdistyksen tarkoituksen on toimia omaishoitajien

Lisätiedot

HYVINVOINTIVASTUU JA SOTE-UUDISTUS

HYVINVOINTIVASTUU JA SOTE-UUDISTUS PIPSA SALKOSALO 20.8.2015 HYVINVOINTIVASTUU JA SOTE-UUDISTUS 2000-luvun hyvinvointibuumi, mutta terveyserot kasvaneet Sote-uudistuksen nostaminen valtakunnan 1. hankkeeksi Kunnat uudessa tilanteessa: Miten

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos

Lisätiedot

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014 Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKaste on Pohjois-Suomen Kaste-alueen vanhustyön kehittämishanke vuosille 2014 2016. Hankkeessa on mukana

Lisätiedot