TIENRISTI 1 KAAVATUNNUS 22: ; ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

Transkriptio

1 A S E M A K A A V A N S E L O S T U S TIENRISTI 1 KAAVATUNNUS 22: ;

2 22:044 / TIENRISTI 1 / ASEMAKAAVASELOSTUS (2) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ Kaava-alue Tiivistelmä asemakaavasta Kaavaprosessin vaiheet Yhteystiedot TAVOITTEET Suunnittelun tarve ja käynnistäminen Tavoitteet LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelutilanne ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Aloitusvaihe Luonnosvaihe Ehdotusvaihe Hyväksymisvaihe ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavaratkaisun yleiskuvaus Aluevaraukset Kaavaratkaisun perustelut Vaikutusten arviointi ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1) osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2) asemakaavan muutosluonnos/-ehdotus, pienennös 3) asemakaavan havainnekuva 4) yhteenveto ehdotusvaiheen palautteesta ja vastineet, liitetään myöhemmin 5) asemakaavan seurantalomake 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Kaava-alue Asemakaavan muutos koskee 22. kaupunginosan korttelia 7, tonttia 19. Asemakaavan muutoksella muodostuu 22. kaupunginosan korttelin 7 tontti 19. Tonttijako on hyväksytty aikaisemmin.

3 22:044 / TIENRISTI 1 / ASEMAKAAVASELOSTUS (3) 1.2 Tiivistelmä asemakaavasta Asemakaavan tarkoitus on mahdollistaa alueelle sopiva uudis/täydennysrakentaminen. Alueella oleva huonokuntoinen päärakennus on saanut purkuluvan poikkeamislupamenettelyn jälkeen. Alueella olevat huonokuntoiset talousrakennukset on myös tarkoitus purkaa. Kaavaratkaisu mahdollistaa pienkerrostalo- tai rivitalorakentamista alueelle. Rakentaminen noudattelee kerrosluvultaan I-II Pohjantien varrella olevan rakennuskannan kerroslukua (II) ja tehokkuutta e=0,40 sekä muodostaa katutilaa rajaavan elementin korostaen risteysalueen merkitystä ja saapumista asuinalueelle Survontien suunnasta. Alueen toteuttaminen on tarkoitus aloittaa välittömästi kaavan tultua voimaan. 1.3 Kaavaprosessin vaiheet Kaavoituksen aloittamisesta / vireille tulosta tiedotettiin Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä / sanomalehti Keskisuomalaisessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) lähetettiin osallisille ja viranomaisille Asemakaavaluonnos MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä välisen ajan. Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä Asemakaavan muutosehdotus MRL 65 :n mukaisesti nähtävillä xx.xx. xx.xx.201x. Asemakaavan muutosehdotus hyväksyttiin kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä xx.xx.201x.

4 22:044 / TIENRISTI 1 / ASEMAKAAVASELOSTUS (4) 1.4 Yhteystiedot Pirjo Heinänen, suunnitteluarkkitehti Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite Kivääritehtaankatu 6 (F-rappu, 3. krs) Puh. (014) pirjo.heinanen@jkl.fi internet 2 TAVOITTEET 2.1 Suunnittelun tarve ja käynnistäminen Kaavan laatiminen on käynnistynyt maanomistajan aloitteesta. Tontti muodostuu kahdesta tilasta, joista pienemmän (n. 10% tontin alasta) omistaa kaupunki, ja suuremman yksityinen maanomistaja. Suunnittelualueen pinta-ala on 4272 m². Tontille on haettu asemakaavamuutosta, joka mahdollistaa uudisrakentamisen tontille ja päivittää rakennusoikeus sen mukaisesti. Hakemus on jätetty Samalle tontille on aiemmin haettu asemakaavan muutosta edellisen omistajan toimesta. Asemakaavan muutos on laitettu uudelleen vireille omistajan vaihdoksen jälkeen. 2.2 Tavoitteet Tavoitteena on luoda edellytykset alueen täydennysrakentamiselle ympäristöön sopivalla tavalla. Kaupungissa on tarvetta uusille rivitalo/pienkerrostalotonteille. Kaupungin tavoitteena on myös edistää yksiöitä suurempien asuntojen rakentamista ja puurakentamista. Asuinympäristön laatu paranee, kun pitkään ilman hoitoa ollut pusikoitunut ja ränsistynyt tontti siistiytyy. Kaavamuutoksen tavoitteena on alueen luonteeseen soveltuvan uudisrakentamisen ja laadukkaan asumisen mahdollistaminen ja lisääminen.

5 22:044 / TIENRISTI 1 / ASEMAKAAVASELOSTUS (5) 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kaava-alueen lähiympäristö on luvulta eteenpäin rakentunutta asuinaluetta, jolla on sekä omakotitaloja, että pienkerrostaloja. Pohjantien toisella puolelle olevat pienkerrostalot ovat uudempaa rakennuskantaa, joiden rakentaminen ajoittuu vuosituhannen vaihteeseen. Suunnittelualueena on vanha tila, jonka käyttö maataloustarkoituksessa on loppunut. Aluetta rajaavat Pohjantie, Tienristi, sekä pieneltä alueelta Alalahdentie. Tontilla on edelleen tilan vanhoja rakennuksia. Perimätiedon mukaan 1800-luvun puolivälissä valmistunut asuinrakennus on ollut suojeltu, mutta sille on annettu purkulupa. Päärakennus on ollut tyhjillään jo n. 20 vuotta. Sekä suojeltu rakennus, että puinen talousrakennus ovat molemmat kooltaan n. 200 m² ja ne on sijoitettu loivan rinteen suuntaisesti. Lisäksi tontilla on puinen vaja ja toisen pienen rakennelman jäännökset. Kaikki rakennukset ovat huonossa kunnossa. Alueella ei ole tunnettuja muinaismuistoja. Tontin pohjoisosa on enimmäkseen luonnontilainen. Siellä kasvaa mm. varttuneita puita. Muu tontti on hoitamatonta piha-aluetta, jolla kasvaa mm. niittykasvillisuutta. Luontoselvityksen mukaan alueella ei ole erityisiä luontoarvoja tai esiinny uhanalaisia eläimiä tai kasveja. Tontti viettää Pohjantietä kohti länteen ja lounaaseen ja sen pinta-ala on 4272 m² Alue on kunnallisteknisten verkostojen piirissä. Lähimmät palvelut ovat Keljonkeskuksessa. Viistokuva suunnittelualueen lähiympäristöstä

6 22:044 / TIENRISTI 1 / ASEMAKAAVASELOSTUS (6) Maanomistus Tontti on pääosin yksityisessä omistuksessa vain kapeat alueet tontin etelä- ja länsiosissa ovat kaupungin omistuksessa (yhteensä n.10% tontin pinta-alasta). Edellinen omistaja on myynyt alueen syksyllä Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (VAT) Uudistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan ja se korvaa aiemmat (2000 ja 2008) päätökset valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet jakautuvat viiteen kokonaisuuteen: 1. Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen 2. Tehokas liikennejärjestelmä 3. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö 4. Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat 5. Uusiutumiskykyinen energiahuolto Kaavahanke mahdollistaa kestävän liikkumisen joukkoliikennettä tai pyöräilyä hyödyntäen. Pihan leikki- ja oleskelualueet on mahdollista sijoittaa rakennusten reunustamalle sisäpihalle turvallisesti ja liikennemelulta suojaan. Tontti voidaan helposti liittää kaukolämmön ja muiden kunnallisteknisten verkostojen piiriin. Maakuntakaava Alueella on voimassa maakuntavaltuuston hyväksymä Keski-Suomen maakuntakaava, joka on tullut voimaan Maakuntakaavassa suunnittelualue on seudullisesti merkittävää tiivistettävää taajama-aluetta ja kulttuuriympäristön vetovoima-aluetta. Yleiskaavat Jyväskylän yleiskaavassa (Kv hyväksynyt oikeusvaikutteisena, tullut voimaan ) suunnittelualue on kestävän liikkumisen taajamaa. Suunnittelualue osoitettu sinisellä soikiolla.

7 22:044 / TIENRISTI 1 / ASEMAKAAVASELOSTUS (7) Muissa yleiskaavan teemakartoissa ei alueelle ole osoitettu erityisiä merkintöjä. Voimassa olevat asemakaavat Voimassa olevassa asemakaavassa (hyväksytty ) suunnittelualue on asuinpientalojen korttelialuetta (AP-1). Alueelle voidaan rakentaa kytkettyjä pientaloja ja erillisiä pientaloja. Suunnittelualue osoitettu sinisellä. Päärakennus on osoitettu suojeltavaksi rakennukseksi. Lähiympäristön kaavatilanne Suunnittelualueen itäpuoli on pääosin erillispientalojen korttelialuetta (AO) kerroslukuina I½ sekä I3/4, tehokkuuslukuna on käytetty e= 0,20 tai e= 0,25. Länsipuoli sen sijaan on kaavoitettu pääasiassa asuinkerrostalojen tai asuinkerros- ja rivitalojen korttelialueeksi (AK ja AKR) kerroslukuna II ja 3/4I ja tehokkuusluku vaihtelee 0,30-0,45 välillä. Muut aluetta koskevat päätökset Alue ei ole rakennuskiellossa eikä alueelle kohdistu suojelupäätöksiä. Aiemmin suojellulle päärakennukselle tontilla on annettu purkulupa poikkeamisluvan perusteella. Alueelle laaditut selvitykset ja suunnitelmat Alueelle on laadittu luontoselvitys mahdollisen perinnemaiseman takia, mutta perinnemaisemaan vaadittavia ominaisuuksia ei löytynyt suunnittelualueelta. Alueella ei ole tehty havaintoja uhanalaisista kasvi- tai eläinlajeista. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Aloitusvaihe Yksityinen maanomistaja on hakenut asemakaavan muutosta toukokuussa Hakija esitti asumiseen tarkoitettua täydennysrakentamista ja siihen sopivaa tonttijakoa ja rakennusoikeuden lisäämistä tontille. Sisäinen aloituskokous on pidetty

8 22:044 / TIENRISTI 1 / ASEMAKAAVASELOSTUS (8) Kaavamuutoksen alkuperäinen hakija perui hakemuksensa ja uusi omistaja jätti uuden kaavamuutoshakemuksen , jonka jälkeen kaavahanke laitettiin uudelleen vireille. Asemakaavan muutoksen vireilletulosta ilmoitettiin kaupungin tiedotuslehdessä, jonka jälkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä kaavan internetsivuilla. Osallistumisja arviointisuunnitelma lähetettiin myös osallisille ja viranomaisille luonnosvaiheessa. 4.2 Luonnosvaihe Kaavaluonnoksen valmistelu Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen uudisrakentaminen alueelle soveltuvalla tavalla. Kaupungissa on tarvetta uusille rivitalo/pienkerrostalotonteille. Kaupungin tavoitteena on myös edistää yksiöitä suurempien asuntojen rakentamista. Asuinympäristön laatu paranee, kun pitkään ilman hoitoa ollut asumaton, pusikoitunut ja ränsistynyt tontti siistiytyy. Kaavan luonnosvaiheessa alueelle tutkittiin myös paritalorakentamisvaihtoehto, mutta siitä luovuttiin, koska tontille ei ole mahdollista saada liittymiä kuin sen pohjois- ja eteläosasta. Kaksikerroksinen rivi- ja pienkerrostalovaihtoehto soveltuu myös hyvin Pohjantien varteen Luonnosvaiheen palaute (lausunnot ja mielipiteet) ja vastineet/huomioon ottaminen Asemakaavan muutosluonnos pidettiin nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti välisen ajan, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Luonnosvaiheen nähtävilläolon aikana asemakaavasta annettiin kaksi lausuntoa. Lausunnoissa ei ollut huomautettavaa. Lisäksi kaavoittajaan oltiin suoraan yhteydessä korjauksesta selostukseen. Jyväskylän Energia Oy:n kanssa on yhteydessä tontin nykyisistä vesihuollon liittymistä ja lisäliittymismahdollisuuksista veden, jäteveden ja hulevesien osalta. 4.3 Ehdotusvaihe Kaavaehdotuksen valmistelu Asemakaavaluonnokseen on tehty pieniä muutoksia luonnosvaiheen perusteella. Autopaikka määräystä on täydennetty määräyksellä vieras/huoltoautopaikasta. Tähän tarkoitukseen on varattava vähintään 1 autopaikka. Julkisivumääräyksestä on poistettu vaakasuuntaisen paneelin vaade. Selostusta on täydennetty ja korjattu mm. vuosilukujen osalta Ehdotusvaiheen palaute (lausunnot ja muistutukset) ja vastineet/ huomioon ottaminen - lyhyesti, jos erillinen yhteenveto vastineineen Asemakaavan muutosehdotus pidettiin nähtävillä MRL 65 :n mukaisesti xx.xx. xx.xx.xxxx välisen ajan. Ehdotusvaiheen nähtävilläolon aikana asemakaavasta annettiin xx lausuntoa ja xx muistutusta. Lausunnon antoivat xxxx ja muistutuksen xxxx. Lausunnoissa ja muistutuksissa esille tuotiin seuraavat merkittävät asiakokonaisuudet:

9 22:044 / TIENRISTI 1 / ASEMAKAAVASELOSTUS (9) 4.4 Hyväksymisvaihe - Asemakaavaehdotukseen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset - jos muutokset merkittäviä, niin ennen jälkeen kuvapari - Käsittely lautakunnassa, hallituksessa ja valtuustossa 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavaratkaisun yleiskuvaus Suunnittelualueen käyttötarkoitus on rivitalo/pienkerrostaloasuminen ARK. Kerroslukuina on käytettävä sekä yksi- että kaksikerroksista rakentamista. Pohjantien vartta rajaavat kaksikerroksiset rakennusmassat lähiympäristössä, joten kaksikerroksinen rakentaminen soveltuu paikalle hyvin ja muodostaa katutilaa sekä korostaa risteysaluetta. Liittymät tontille säilyvät voimassa olevan asemakaavan mukaisina tontin etelä ja pohjoisosista. Rakentaminen lisää jonkin verran liikennettä alueella, mutta lisäys kohdistuu pääasiassa Pohjantielle eikä siten vaikuta itäpuolella olevien omakotialueiden tonttikatujen liikenteeseen. Asemakaavamuutoksen hyväksyy kaupunkirakennelautakunta. Tonttijako on hyväksytty jo aikaisemmin. Asemakaavan muutosluonnos pidettiin nähtävänä vuoden vaihteen pyhien vuoksi yli 30 vuorokautta Mitoitus Tehokkuusluku e=0,40, jota on käytetty Pohjantien toisella puolella olevalla AKR-tontilla. Kerrosluku on I-II, joita on ehdottomasti käytettävä Pohjantien varrelle sijoittuvissa rakennusmassoissa. Tontin takaosan rakennusmassan kerrosluku on II. Asuntojen keskipinta-alan tulee olla vähintään 55 k-m2. Alueelle tulee siten n. 31 asuntoa ja asukaita n Palvelut Tämän kaava-alueen lähimmät kaupalliset palvelut sijaitsevat Keljonkeskuksessa n. 900 m:n etäisyydellä. Kilpisen yhtenäiskoululle on matkaa n. 1,6 km ja Jyväskylän yliopiston lähimmät tiedekunnat Mattilanniemessä ja Ylistönrinteellä sijaitsevat alle 1 km:n etäisyydellä Ympäristön häiriötekijät Alueelle kantautuu jonkin verran liikennemelua, mutta tontin keskelle sijoittuvat leikki- ja oleskelualueet ovat hyvin suojassa rakennusten takana.

10 22:044 / TIENRISTI 1 / ASEMAKAAVASELOSTUS (10) 5.2 Aluevaraukset Korttelialueet Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue AKR Suunnittelualueelle muodostuu yksi asuinkerrostalojen/rivitalojen tontti, jossa kaksi rakennusmassaa on sijoitettu Pohjantien suuntaisesti muodostamaan katutilaa. Kolmas rakennusmassa sijoittuu lounais-koillissuuntaisen rajan mukaan ja suojaa samalla keskelle sijoittuvaa leikki- ja oleskelualuetta. Autopaikat sijoittuvat tontin eteläosaan, johon on saatavissa liittymä Tienristi nimiseltä kadulta. Pohjantie on alueen pääkokoojakatu, jolle ei tonttiliittymiä sallita. Autopaikkoja on varattava vähintään 1/100 asuinkerrosalaneliömetriä, mikä on uusi autopaikkasuositus pyöräilyvyöhykkeellä. Autopaikoista yksi on varattava vieras/huoltopaikaksi. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään 1 polkupyöräpaikka 50 asuinkerrosalaneliömetriä kohti. Polkupyöräpaikkojen on oltava helposti käytettäviä ja vähintään puolet on sijoitettava katettuun tilaan. Rakennusten korkeus noudattaa Pohjantien varrella olevien pienkerros-rivitalojen kaksikerroksista rakentamista. Myös korttelissa 7 olevat omakotitalot ovat pääosin ullakkokerroksella varustettuina kaksitasoisia. Rakennukset on mahdollista tehdä kokonaan puusta, mutta kaavamääräyksiin on otettu vain puupaneeli verhoilu julkisivuissa. Puurakentamisen edistäminen on yksi keino vastata ilmastomuutoksen haasteisiin. 5.3 Kaavaratkaisun perustelut Kaavaratkaisu tukee kaupungin ja yleiskaavan tavoitteita täydennysrakentamisesta pyöräilyvyöhykkeelle/joukkoliikennevyöhykkeelle sekä puurakentamisen edistämisestä. Kaavaratkaisu sopii hyvin alueelle, jossa on jo samanlaista asuntorakentamista. 5.6 Vaikutusten arviointi Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ovat paikallisia ja vähäisiä, mutta vastaavat kaupungin tavoitteisiin täydennysrakentamisesta pyöräily- ja joukkoliikennevyöhykkeille. Kaavamuutoksen vaikutuksesta alueen maisema muuttuu kaupunkimaisemmaksi ja tiivistää kaupunkirakennetta. Katuverkko ja yhteydet alueelle säilyvät ennallaan. Vaikutukset maisemaan ja kaupunkikuvaan Vaikutukset maisemaan ja kaupunkikuvaan ovat pääosin positiivisia, kun hoitamaton ja ränsistynyt ympäristö siistiytyy kaupunkikuvallisesti merkittävällä risteysalueella. Uudisrakennukset soveltuvat massoiltaan ja kerroskorkeutensa puolesta lähialueen rakennuskantaan, muodostaen kuitenkin selkeän oman kokonaisuutensa väritykseltään ja puurakentamisen alueena. Kaksikerroksisuus muodostaa katutilaa Pohjantien varteen. Vaikutukset liikenteeseen Liikenne lisääntyy jonkin verran lähialueella, mutta vaikutukset kohdistuvat pääasiassa alueen pääkokoojatienä toimivaan Pohjatiehen eivätkä alueen pienemmille tonttikaduille, kuin lyhyeltä matkaa Tienristi nimiselle tielle tai Alalahdentielle.

11 22:044 / TIENRISTI 1 / ASEMAKAAVASELOSTUS (11) Alueelta on lyhyet matkat moniin palveluihin kuten Keljonkeskukseen ja oppilaitoksiin, joten pyöräily ja kävely ovat liikkumismuotoina todennäköisiä. Myös Pohjantien varrella olevat linja-autopysäkit ovat tontin välittömässä läheisyydessä palvelevat hyvin asukkaiden liikkumista. Vaikutukset sosiaalisiin oloihin Muutos vahvistaa alueen nykyistä luonnetta asuinalueena. Uudet asukkaat tuovat uutta eloa alueelle. Tontin siistiytiminen ja raivaaminen lisäävät naapuritonttien viihtyisyyttä ja kaunistavat näkymiä. Tontin reuna-alueet on istutettava ja ne luovat yksityisyyttä suojaavan elementin tonttien välille sekä katujen suuntaan. Uudisrakentaminen lisää koko alueen kiinnostavuutta. Yritysvaikutukset Tontti sopii myös pienempien rakennusliikkeiden toteutettavaksi ja lisää toivottua tarjontaa rivitalojen osalta. Muut merkittävät vaikutukset Rakennusten sijoittelulla pystytään vähentämään tontille kantautuvaa liikennemelua ja muodostamaan keskelle tonttia suojaisa leikki- ja oleskelualue.

12 22:044 / TIENRISTI 1 / ASEMAKAAVASELOSTUS (12) 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Havainnekuva on liitteenä 3. Alla on alustava tontin käyttökaavio. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Tontti on kunnallisteknisten verkostojen piirissä, joten rakentaminen voi alkaa välittömästi kaavan tultua voimaan. 6.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan toteutumista seurataan tiiviissä yhteistyössä Jyväskylän kaupungin asemakaavoituksen, rakennusvalvonnan ja yhdyskuntatekniikan sekä muiden asiassa oleellisten viranomaisten kanssa. Asemakaavan toteutuksen seurannassa on erityisesti kiinnitettävä huomiota: - kaupunkikuvan ja rakennusten arkkitehtuurin korkealaatuisuuteen - hulevesien hallintaan - tonttien piha-alueiden suunnittelun ja toteutuksen korkealaatuisuuteen Selvästi kaavan tavoitteista poikkeavista hankkeista on keskusteltava asemakaavoituksen edustajien kanssa.

13 ; ; ; (1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TIENRISTI 1 Kaavatunnus 22: Kaava-alue ja sijainti Asemakaavan muutos koskee 22. kaupunginosan korttelin 7 tonttia 19. Asemakaavan muutosalue sijaitsee Ristonmaalla, noin kolmen kilometrin päässä Jyväskylän keskustasta. Suunnittelualuetta rajaavat Pohjantie, Tienristi, sekä pieneltä alueelta Alalahdentie. 2. Suunnittelutehtävän määrittely sekä tavoitteet Asemakaavan muuttamiseen on ryhdytty uuden maanomistajan hakemuksesta ja kaavahanke laitetaan uudelleen vireille. Hakija esittää korkeatasoista täydennysrakentamista ja tontilla olevien rakennusten purkamista. Sitova tonttijako on hyväksytty aikaisemmin. Tontti muodostuu kahdesta tilasta, joista pienemmän (n. 10% tontin alasta) omistaa kaupunki, ja suuremman yksityinen maanomistaja. Maankäyttösopimus laaditaan, mikäli se katsotaan kaavanlaadinnan yhteydessä tarpeelliseksi. 3. Suunnittelun lähtökohdat Kaavoitustilanne: - Maakuntakaavassa (hyväksytty ) suunnittelualue on seudullisesti merkittävää tiivistettävää taajama-aluetta ja kulttuuriympäristön vetovoima-aluetta - Jyväskylän yleiskaavassa (Kv hyväksynyt oikeusvaikutteisena, tullut voimaan ) suunnittelualue on kestävän liikkumisen taajamaa. - Asemakaavassa (hyväksytty ) suunnittelualue on asuinpientalojen korttelialuetta (AP-1) Suunnittelualueen nykytilanne: Suunnittelualue on vanha tila ja tontilla on edelleen tilan vanhoja rakennuksia. Perimätiedon mukaan 1800-luvun puolivälissä valmistunut asuinrakennus on ollut suojeltu, mutta sille on annettu purkulupa. Asuinrakennus on kooltaan n. 200 kem² ja puinen talousrakennus n.170 kem². Molemmat rakennukset on sijoitettu tontille loivan lounaaseen laskevan rinteen suuntaisesti. Lisäksi tontilla on puinen vaja ja toisen pienen rakennelman jäännökset. Kaikki rakennukset ovat huonossa kunnossa. Tontin pohjoisosa on enimmäkseen luonnontilainen. Siellä kasvaa mm. varttuneita puita. Muu tontti on hoitamatonta ja rehevöitynyttä piha-aluetta, jonka valtalajeja ovat mm. koiranputki, metsäkurjenpolvi ja voikukka. Kaavoitukselle ei ole luontoarvojen näkökulmasta esteitä. Tontti viettää Pohjantietä kohti länteen ja lounaaseen. Suunnittelualueen pinta-ala on 4272 m² Kaava-alueen lähiympäristö on luvulta eteenpäin rakentunutta asuinaluetta, jolla on sekä pientaloja, että pienkerrostaloja. Alue on kunnallisteknisten verkostojen piirissä. Lähimmät palvelut ovat Keljonkeskuksessa. 4. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: - Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat - Kaavamuutoksen hakija - Viranomaiset: - Keski-Suomen ELY-keskus, tiedoksi - Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö - Jyväskylän Energia Oy / Vesi - JE-Siirto Oy - Liikenne ja viheralueet - Rakentaminen ja ympäristö - Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 5. Kaavan vaikutusten arviointi ja laadittavat lisäselvitykset Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun kuluessa. Kaavaa laadittaessa on selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Kaavan arviointityössä paneudutaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti merkittäviin vaikutuksiin, joita tässä asemakaavahankkeessa alustavan tarkastelun perusteella ovat: - vaikutukset maisemaan ja kaupunkikuvaan - vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen - vaikutukset liikenteeseen - sosiaaliset vaikutukset

14 22:044 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) ; ; ; (2) - yritysvaikutukset Vaikutusten arviointi tulee pohjautumaan jo olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietomateriaaliin. Arviointia tehdään yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Myös osallisilla on oikeus osallistua kaavan vaikutusten arviointiin. Tontilta tehdyn luontoselvityksen perusteella, alueella ei ole mainittavia luontoarvoja. 6. Viranomaisneuvottelu Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kesken tulisi järjestää. (MRL 66 2 mom.) 7. Kaavaprosessin kulku ja osallistuminen Osalliset voivat ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot. Aikataulu on alustava ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa. Aloitusvaihe (syksy 2018) Aloitusvaiheessa kootiin lähtötietoja, asetettiin kaavan tavoitteet ja laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Osallistuminen: Osallisilla oli mahdollisuus antaa OAS:sta palautetta kirjallisesti tai suullisesti kaavaehdotuksen nähtävillä oloon saakka. Kaavaluonnoksen valmistelu (syystalvi 2018) Valmisteluvaiheessa suunniteltiin asemakaavaluonnos. Tätä varten kerättiin tarvittavat tiedot sekä neuvoteltiin osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotettiin Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe( vuodenvaihde ) Kaavaluonnos asetettiin nähtäville, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotettiin Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaluonnos pidettiin nähtävillä palvelupiste Hannikaisessa. Maanomistajille tiedotettiin myös kirjeitse. Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Ehdotusvaihe (kevät 2019) Kaavaluonnoksesta saatu palaute otetaan huomioon kaavaehdotusta laadittaessa. Kaupunkirakennelautakunta asettaa kaavaehdotuksen nähtäville 14 päivän ajaksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Kivääritehtaankatu 6, ovi A1 toimivassa palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut muistutukset tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Kunnan perusteltu kannanotto toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa. Kannanotto toimitetaan kaupunkirakennelautakunnan hyväksymisvaiheen käsittelyn jälkeen. Hyväksymisvaihe (kesä-syksy 2019) Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy kaavaehdotuksen Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin internetsivuilla. Päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa ja kaupungin www-sivuilla. 8. Yhteystiedot Pirjo Heinänen, suunnitteluarkkitehti Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite Kivääritehtaankatu 6 (F-rappu, 3. krs) Puh. (014) pirjo.heinanen@jkl.fi internet Viistokuva suunnittelualueesta. Suunnittelualue on rajattu kuvaan viitteellisesti.

15

16 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen kor elialue. 3 m kaava alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Kor elin, kor elinosan ja alueen raja. Osa alueen raja. Ohjeellinen alueen tai osa alueen raja. Ton n raja. Kaupunginosan numero. Kor elin numero. Ton n numero. Alleviiva u roomalainen numero, joka osoi aa rakennuksen tai sen osan ehdo omas käyte ävän kerrosluvun. Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde ton n pinta alaan. Rakennusala. Rakennusala, jolle saa rakentaa auton säilytyspaikan. Rakennuksen harjansuuntaa osoi ava viiva. Ohjeellinen leikki ja oleskelualueeksi vara u alueen osa. Istute ava alueen osa. Ohjeellinen pysäköimispaikka. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvolii ymää.

17 PYSÄKÖINTI JA LIIKENNE Autopaikkoja on rakenne ava vähintään seuraavas : 1 autopaikka 100 asuinkerrosalaneliömetriä koh, joista 1 autopaikka on vara ava vieras ja huoltopaikaksi Polkupyörien säilytyspaikkoja on rakenne ava vähintään seuraavas : 1 polkupyöräpaikka 50 asuinkerrosalaneliömetriä koh Polkupyöräpaikkojen on oltava helpos käyte äviä ja vähintään puolet on sijoite ava kate uun laan. Polkupyörien säilytys loja saa rakentaa rakennusalan ulkopuolelle ton lla. RAKENTAMISTAPA Uudisrakentamisen tulee olla arkkitehtuuriltaan ja kaupunkikuvaltaan korkealaatuista. Rakennusten tulee ilmentää modernia yksiaineista arkkitehtuuria. Rakennusten ja rakennelmien tulee muodostaa koko kor elissa yhtenäinen kokonaisuus. Asuinrakennusten ka ojen tulee olla harja tai pulpe ka oja kaltevuudeltaan asteen kulmassa. Katemateriaalin tulee olla väriltään ja sävyltään mahdollisimman lähellä julkisivujen vastaavaa. Rakennusten julkisivujen tulee olla puupaneelia, jonka värisävy on musta, tumman harmaa tai ruskea. Saman puumateriaalin tulee jatkua kaikilla julkisivuilla. Tehostemateriaaleina julkisivuissa saa käy ää puunväristä julkisivupintaa esim. syvennyksissä tai parvekkeiden seinissä ja aidanteissa. Kor elialueella ei sallita näkyviä elemen saumoja. Näkyvän sokkelin korkeus saa olla enintään 1 metri. Rakennukset tulee sopeu aa olemassa oleviin maaston muotoihin. Parvekkeet tulee pääsääntöises rakentaa sisäänvede yinä. Ulokkeina ja/tai ripuste uina rakennetut parvekkeet saavat yli ää rakennusalan rajan. Piharakennusten ja polkupyörä yms. katosten julkisivumateriaalin tulee olla puuta. Rakennuksiin ja/tai katoksiin tulee tehdä harja tai pulpe ka o samasta materiaalista kuin päärakennuksissakin. PIHA ALUEET JA MAASTONMUOTOILU Rakennuslupa asiakirjoihin on liite ävä erillinen pihasuunnitelma ja hulevesien hallintasuunnitelma, joka sisältää suunnitelman rakentamisen aikaisesta hulevesien hallinnasta. Pihasuunnitelman tulee laa a amma taitoinen ja kokenut pihasuunni elija, esim. maisema arkkiteh tai suunni eluhortonomi. Hulevesien luonnonmukaiseen hallintaan ja poisjohtamiseen tulee kiinni ää erityistä huomiota. Ton n hulevesiä tulee viivy ää pihan rakenteilla. Jos ton lta tuleva hulevesivirtaama on yli 22 l/s, tulee hulevesiä viivy ää ton lla. Viivytysrakenteiden tulee tyhjentyä 24 tunnin kuluessa täy ymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. YLEISMÄÄRÄYKSET Asuntojen keskipinta alan tulee olla vähintään 55 kerrosalaneliömetriä. Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien lojen viemäröin tulee hoitaa kiinteistökohtaisin pumppaamoin. Tämän asemakaavan alueella on aiemmin hyväksy y sitova ton jako.

18

19

20 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 179 Jyväskylä Täyttämispvm KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 7 TONTIN 19 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavan nimi (Tienristi 1) Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus :044 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,4272 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,4272 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Ei-omarantaiset Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0, , ,40 0, A yhteensä 0, , ,40 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä -1

21 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0, , ,40 0, A yhteensä 0, , ,40 0, AKR 0, , ,40 0, AP-1-0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä -1 Asemakaava -1