Ympäristöraportti. Ympäristökuormitus vähenee vaihtoehtoisilla polttoaineilla sekä prosesseja ja tuotteita jatkuvasti kehittämällä.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ympäristöraportti. Ympäristökuormitus vähenee vaihtoehtoisilla polttoaineilla sekä prosesseja ja tuotteita jatkuvasti kehittämällä."

Transkriptio

1 Ympäristöraportti 2011 Ympäristökuormitus vähenee vaihtoehtoisilla polttoaineilla sekä prosesseja ja tuotteita jatkuvasti kehittämällä.

2 2 Sisällysluettelo Betonissa yhdistyvät monet edut Se on lujaa pitkäikäistä energiaa säästävää turvallista ja näistä sekä monista muista syistä maailman yleisin rakennusaine. Tiesitkö, että suurin osa rakennuksen energiankulutuksesta ja päästöistä muodostuu rakennuksen käyttövaiheessa ja vain % syntyy materiaalien valmistuksesta ja rakentamisesta? Ympäristö huomioon kaikessa toiminnassa n s. 3 Kalervo Matikainen, toimitusjohtaja Keitä me olemme n s. 4 Sementin valmistus n s. 6 Sementin ympäristöprofiili n s. 8 Tavoitteet ympäristökuormituksen vähentämiseksi n s. 14 Plussementti vähentää ympäristökuormitusta n s. 16 Kierrätyspolttoaineet sopivat sementtiuuniin n s. 18 Työturvallisuus Finnsementissä n s. 22 Finnsementin sementtitehtaiden tuotanto- ja ympäristöluvut 2010 n s. 23

3 3 Ympäristö huomioon kaikessa toiminnassa Sementti on tärkein osa maailman yleisimmän rakennusmateriaalin, betonin, koostumuksessa. Sementtiä valmistetaan maailmanlaajuisesti 2000 miljoonaa tonnia vuodessa, mistä Suomen osuus on 1,5 miljoonaa tonnia. Sementin valmistuksessa päästöjen minimointi on ympäristömme kannalta erittäin tärkeää. Finnsementti pyrkii osaltaan vähentämään sementin tuotannon aiheuttamaa ympäristökuormaa pääasiassa korvaamalla fossiilisia polttoaineita vaihtoehtoisilla polttoaineilla ja lisäämällä sementtiin klinkkeriä korvaavia seosaineita, kuten terästeollisuuden sivutuotteena syntyvää masuunikuonaa. Lappeenrannan tehtaalle rakennettu vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöjärjestelmä on hyvä esimerkki sitoutumisestamme päästöjen vähentämiseen. Parhaimmillaan pystymme korvaamaan kivihiilen ja petrokoksin käytöstä jopa 40 % kierrätyspolttoaineilla. Tulemme olemaan aina mukana kantamassa vastuuta paremman ja puhtaamman ympäristön puolesta. Kalervo Matikainen, toimitusjohtaja

4 4 Keitä me olemme Finnsementti Oy on suomalainen sementin valmistaja. Valtaosa Suomessa käytettävästä sementistä tuotetaan Paraisten ja Lappeenrannan tehtaillamme, joiden lähellä ovat myös avolouhokset, joista sementin valmistuksen pääraaka-aine kalkkikivi louhitaan. Kahden sementtitehtaan lisäksi Finnsementillä on kuonajauhetehdas Raahessa ja lisäainetehdas sekä rouheiden jalostusta ja varastointia Paraisilla. Finnsementin sementtiterminaalit sijaitsevat Kirkkonummella, Pietarsaaressa, Oulussa, Vaasassa ja Maarianhaminassa. Finnsementti kuuluu kansainväliseen CRH-konserniin, joka on yksi maailman suurimmista rakennusmateriaaliyrityksistä. Finnsementti on sitoutunut kestävän kehityksen edistämiseen. Finnsementti käyttää muun teollisuuden sivutuotteita ja jätteitä raaka- ja polttoaineina ja pyrkii minimoimaan päästöt ilmaan, veteen ja maaperään. Finnsementti Oy noudattaa ISO 9001 ja ISO standardien mukaista toimintajärjestelmää. Asiakkaamme Asiakkaitamme ovat pääosin valmisbetonin, betonielementtien ja betonituotteiden valmistajat. Noin 95 % kaikesta sementistä myydään irtosementtinä. Loppuosa myydään säkeissä rautakauppojen kautta. Finnsementille asiakkuuksien hoito ja pitkäjänteiset asiakassuhteet ovat ensiarvoisen tärkeässä asemassa. Finnsementin missio on olla suomalaisen betonirakentamisen aktiivinen yhteistyökumppani ja huolehtia asiakkaidensa sideainetarpeista tarjoamalla korkeatasoisia ja kokonaistaloudellisia tuotteita ja teknistä neuvontaa. Tuotteemme Finnsementin tuotevalikoimaan kuuluvat sementit, masuunikuonajauhe, betonin lisäaineet ja kivirouheet. Yrityksen toiminnan kulmakivenä on valmistaa ja toimittaa laatutavoitteiden mukaisia, asiakkaiden tarpeita tyydyttäviä tasalaatuisia tuotteita. Sementit Sementti on harmaata hienojakoista jauhetta, joka valmistetaan suurissa kiertouuneissa poltettavasta klinkkeristä. Klinkkerin, ja siten myös sementin, pääraaka-aine on kalkkikivi. Sementti puolestaan on betonin pääraaka-aine. Betonia saadaan sekoittamalla sementtiä, kiviainesta ja vettä eri suhteissa. Erilaiset sementit sopivat erilaisiin käyttötarpeisiin. Pitkäaikaisen tuotekehityksen tuloksena Finnsementti on tuonut markkinoille uuden sementin, Plussementin. Plussementti on tulevaisuuden sementti, jonka valmistus on ympäristöystävällisempää pienempien hiilidioksidipäästöjen ansiosta. Plussementistä kerrotaan tarkemmin raportin sivuilla

5 5 PIKASEMENTTI CEM I 52,5 R Erittäin nopeasti kovettuva portlandsementti CEM I 52,5 R. Pikasementti soveltuu nopean lujuudenkehityksensä ansiosta erittäin nopeaa muottikiertoa vaativaan elementti- ja betonituotantoon. Erityiskäyttökohteita ovat jännebetonit ja korkealujuusbetonit. Lisäaineet Finnsementin lisäaineet on kehitetty toimimaan suomalaisissa olosuhteissa erityisesti suomalaisten sementtien kanssa. Aktiivinen yhteystyö asiakkaiden kanssa takaa toimivat tuotteet ja asiantuntevan teknisen tuen. PLUSSEMENTTI CEM II B-M (S-LL) 42,5 N Normaalisti kovettuva portlandseossementti CEM II B-M (S-LL) 42,5 N. Plussementti soveltuu kaikkeen betonirakentamiseen. Erinomainen sementti myös stabilointiin. Rapidsementti CEM II/A-LL 42,5 R n notkistimet n huokostimet n hidastimet n uppobetonin lisäaine n betonin stabilaattori n pakkaslisäaine n silika n pintahidastimet n pigmentit Nopeasti kovettuva portlandseossementti CEM II/A-LL 42,5 R Rapidsementti soveltuu valmisbetoniin, erilaisten betonituotteiden valmistukseen sekä nopean lujuudenkehityksen ansiosta erityisesti elementtituotantoon ja talvibetonointiin. Yleissementti CEM II/A-M (S-LL) 42,5 N Normaalisti kovettuva portlandseossementti CEM II/A-M (S-LL) 42,5 N. Yleissementti on edullinen sementti, joka soveltuu sekä valmisbetoniin että betonielementteihin. SR-sementti CEM I 42,5 N Kivirouheet Finnsementin perusvalikoimaan kuuluu kahdeksan eriväristä tutkittua luonnonkivirouhetta. Kivirouheilla toteutetulla betonipinnalla saadaan aikaan lukemattomia eri värisävyjä ja pintoja, joita on helppo yhdistellä toistensa kanssa sekä myös muiden rakennusmateriaalien kanssa. Kivirouheella toteutettu betonipinta on tiivistä, tasaista ja helppohoitoista. Normaalisti kovettuva sulfaatinkestävä portlandsementti CEM I 42,5 N. SR-sementti on sulfaatinkestävä sementti, joka soveltuu kemiallisesti rasitettuihin kohteisiin sekä siltabetoneihin. SR-sementti valmistetaan erikoisklinkkeristä, jonka aluminaattipitoisuus on enintään 3,0 %. Graniitit Kalkkikivet ja dolomiitit Valkosementti CEM I 52,5 R Valkoinen erittäin nopeasti kovettuva portlandsementti CEM I 52,5 R. Valkosementti soveltuu valkoisten ja värillisten elementti- ja betonituotteiden valmistukseen. Kvartsiitit 33 R 34 R Garbot 22 R 42 R Parmu-muuraussementti MC 12,5 34 R LK R 36 R Parmu-muuraussementti soveltuu sekä muurauslaastin että rappauslaastien valmistukseen. Masuunikuonajauhe KJ400 Masuunikuonajauhe on betonissa käytettävä hydraulisia ominaisuuksia omaava seosaine. Finnsementti Oy vuonna 2010 n Liikevaihto 117 milj. euroa TOIMIPAIKAT: n kaksi sementtitehdasta Oulu Raahe n n n Henkilöstöä vuoden lopussa 220 Sementtien raaka-aineiden kotimaisuusaste % Sementtien tuotantokapasiteetti t n n n n kuonajauhetehdas lisäainetehdas viisi sementtiterminaalia rouheasema Vaasa Pietarsaari Lappeenranta Finnsementin visio: Maarianhamina Parainen Espoo n Finnsementti on markkina-alueensa halutuin sideainetoimittaja Kirkkonummi

6 6 Sementin valmistus Noin 90 prosenttia Finnsementin käyttämästä raaka-aineesta on kalkkikiveä, josta saadaan tarvittava määrä kalsiumoksidia (CaO) klinkkerin valmistukseen. Muut raaka-aineet sisältävät pääosin piitä (SiO 2 ), alumiinia (Al 2 O 3 ) ja rautaa (Fe 2 O 3 ). Käyttämiämme muita raaka-aineita ovat esimerkiksi kappalekuona, rautahilse, lentotuhka ja valuhiekka. Raaka-aineet annostellaan raakajauhemyllyyn. Tarkka jauheen kemiallinen resepti takaa oikean koostumuksen klinkkerille. Jauheen tasalaatuisuus varmistetaan homogenoinnilla. Klinkkerin poltto Klinkkerin poltto tapahtuu kiertouunissa, johon syötetään sekä jauhetta että polttoaineita. Jauheen lämpötila nostetaan noin 1450 C:een klinkkerimineraalien muodostumiseksi. Prosessi kuluttaa paljon energiaa. Jauhe syötetään homogenointisiiloista uunin esilämmitysjärjestelmään, joka muodostuu sykloneista ja nousuputkesta tai esikalsinaattorista. Siellä se sekoittuu poltosta tuleviin savukaasuihin ja kuumenee. Reaktio

7 7 Kuva: Jorma Virtanen on nimeltään esikalsinointi: kalkkikiven karbonaatti hajoaa kalsiumoksidiksi ja hiilidioksidiksi (CaCO 3 CaO + CO 2 ). Esikalsinoitu jauhe jatkaa matkaansa klinkkeriuuniin. Lämpötilan noustessa jauhe sulaa ja klinkkerimineraalit muodostuvat. Klinkkeri koostuu pääosin seuraavista mineraaleista: aliitti, beliitti, aluminaatti ja ferriitti. Uunista ulos tuleva klinkkeri jäähdytetään satelliitti- tai arinajäähdyttäjissä ja ajetaan kuljettimilla varastoon odottamaan jatkokäyttöä. Sementin jauhatus Sementin jauhatus tapahtuu kuulamyllyissä, jotka on varustettu luokittimilla. Klinkkeri ja kipsi annostellaan kuulamyllyyn yhdessä kalkkikiven ja tarvittaessa muiden seosaineiden, kuten kuonan, kanssa. Eri sementtilaaduilla on omat reseptinsä. Suurin osa tuotetusta sementistä toimitetaan irtosementtinä omalla laivalla rannikolla sijaitseviin sementtiterminaaleihin tai säiliöautoilla suoraan asiakkaiden varastosiiloihin. Vajaa 5 prosenttia sementtituotannosta pakataan säkkeihin ja myydään rautakauppojen kautta pienrakentajille.

8 8 Sementin ympäristöprofiili Sementin tuotannon ympäristöystävällisyyden kehittäminen edellyttää koko prosessin huolellista läpikäymistä ja sen ympäristövaikutusten tunnistamista. Suuri osa sementin ympäristökuormasta syntyy, kun kalkkikivi poltetaan klinkkeriksi. CO 2 -päästöt Sementtituotannon ympäristökuormista merkittävin on hiilidioksidi. Yhden klinkkeritonnin valmistukseen tarvitaan noin 1,5 tonnia kalkkikiveä, josta irtoaa poltossa noin 500 kg hiilidioksidia. Kalkkikiven kalsinointi on sementtiklinkkerin valmistuksessa välttämätön kemiallinen reaktio. Tätä osaa hiilidioksidipäästöstä ei siis voida pienentää pienentämättä klinkkerituotantoa. Loput sementin valmistuksen aiheuttamasta hiilidioksidista on peräisin polttoaineista. Sen määrä on luonnollisesti pienentynyt sitä mukaan, kun uunien energiatehokkuus on parantunut. Viime vuosina on otettu käyttöön myös perinteisiä polttoaineita korvaavia energialähteitä. Näitä ovat mm. lihaluujauho, kierrätyspolttoaine REF ja autonrengasmurske. Vuonna 2010 polttoaineperäisen hiilidioksidin määrä oli noin 300 kg CO 2 / klinkkeritonni. Raaka-aine Perinteinen polttoaine Vaihtoehtoinen fossiilinen polttoaine Biopolttoaine CO 2 -ominaispäästö (kg/t TCE) Hiilidioksidipäästöt ovat peräisin kalkkikivi raaka-aineesta ja polttoaineista. Polttoaineet ryhmitellään perinteisiin, vaihtoehtoisiin fossiilisiin ja biopolttoaineisiin. TCE (Total Cement Equivalent) käsite tarkoittaa, että ominaiskulutukset ja -päästöt on laskettu sementille, joka on valmistettu omasta klinkkeristä.

9 9 Energia Kotimainen sementtiteollisuus on aina ollut kiinnostunut energiankulutuksen pienentämisestä jo taloudellisistakin syistä. Sementtiklinkkeri valmistetaan energiatehokkaissa kuivauuneissa, joissa pääpolttoaineina ovat hiili ja petrokoksi. Näiden rinnalle on viime vuosina tullut erinäisiä vaihtoehtoisia polttoaineita, kuten autonrengasmursketta, lihaluujauhoa ja erilaisia kierrätyspolttoaineita. Vuonna 2010 energian ominaiskulutus oli noin 3100 kj tuotettua sementtikiloa kohden. Tämän lisäksi käytettiin sementin valmistuksessa 0,111 kwh sähköä jokaista tuotettua sementtikiloa kohden. Lappeenrannassa vuonna 2007 käyttöön otettu uusi uuni on noin 25 % taloudellisempi kuin Lappeenrannan vanhat uunit. Sementtiteollisuus kuuluu EU:n päästökauppajärjestelmän (EU ETS) piiriin. Hiilidioksidipäästöjen seuranta ja raportointi sekä päästöoikeuksien palautus tehdään EU-direktiivien mukaisesti.

10 10 Sementtiuunien hukkalämpö hyödynnetään Paraisilla ja Lappeenrannassa kaupunkien kaukolämpöverkoissa. Vuosittain Finnsementti toimittaa kaukolämpöverkkoihin yhteensä noin 30 GWh lämpöenergiaa. Tämä vastaa yli 2100 pientalon vuosittaista lämmitysenergiankulutusta. Vuonna 2009 aloitettiin Lappeenrannassa kierrätyspolttoaine REF:n käyttö. Myös Paraisilla on lisätty merkittävästi vaihtoehtoisten polttoaineiden osuutta. Perinteisiä polttoaineita korvaavien vaihtoehtoisten polttoaineiden osuus Finnsementin uunien kokonaisenergiantarpeesta oli 21,6 % vuonna Vaihtoehtoiset polttoaineet (%) Perinteisiä polttoaineita korvaavien vaihtoehtoisten polttoaineiden osuus uunien kokonaisenergiantarpeesta kasvoi merkittävästi vuonna Pöly Sementin valmistuksen ympäristövaikutuksista pölypäästöt ovat lähistön asukkaille helpoimmin havainnoitavia. Pölypäästöjen pienentämiseksi on tehty runsaasti kehitystyötä ja saavutettu merkittävä parannus. Modernilla suodatustekniikalla pölypäästöt sementtitehtaitten savupiipuista ovat vähäisiä. Vuonna 2010 Finnsementin pölypäästö oli 0,04 kg jokaista sementtitonnia kohden. 0,25 Pölyn ominaispäästöt (kg/t TCE) 0,20 0,15 0,10 0,05 0, Pölyn ominaispäästöt ovat pienentyneet sähkösuotimien laajennusten ja uudistamisten myötä. Vuonna 2007 käyttöönotettu Lappeenrannan uusi uuni on varustettu tekstiilisuodattimin.

11 11 Typen oksidit Typen oksideja syntyy korkeassa polttolämpötilassa lähinnä ilman sisältämästä typestä. Päästöjen alentamiseksi molempien sementtitehtaiden sementtiuunit on varustettu niin kutsutuilla Low-NO x polttimilla. Lisäksi vuonna 2008 otettiin käyttöön uusi SNCR-tekniikka päästöjen alentamiseksi entisestään. SNCR (Selective Non-Catalytic Reduction) on 1980-luvulla hiilivoimaloihin kehitetty menetelmä typen oksidien alentamiseksi. Se edustaa IPPC-direktiivin (Integrated Pollution Prevention and Control) mukaista parasta käytössä olevaa tekniikkaa. Menetelmä soveltuu hyvin myös sementin valmistukseen. Menetelmä perustuu siihen, että muodostuneisiin savukaasuihin ruiskutetaan reagenssiliuosta, joka sisältää ammoniakkia. Savukaasujen lämpötilan tulee olla C. Tässä lämpötilassa savukaasujen typen oksidit reagoivat hapen läsnä ollessa reagenssiliuoksen ammoniakin kanssa. Reaktiossa muodostuu jälleen vaaratonta typpikaasua ja vettä. SNCRmenetelmällä typen oksideja voidaan alentaa % prosessin ominaisuuksista riippuen. Annostelumäärän kasvaessa ammoniakkipäästöjen riski saattaa lisääntyä. Molemmilla tehtailla onkin käytössä jatkuvatoimiset päästömittarit, joilla typenoksidi- ja ammoniakkipäästöjä seurataan. SNCR-menetelmällä typen oksidipäästöt ovat laskeneet %. Vuonna 2010 Finnsementin typen oksidipäästöt olivat 1,24 kg/t sementtiä. Parainen Lappeenranta 4,0 3,5 NO x -ominaispäästöt (kg/t TCE) 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, Typen oksidipäästöjä on vähennetty polttoprosessia optimoimalla, käyttämällä Anti-NO x -vettä Lappeenrannassa sekä investoimalla Low-NO x polttimiin molemmilla tehtailla. Vuonna 2008 Finnsementissä otetiin käyttöön SNCR-tekniikka typen oksidien edelleen vähentämiseksi.

12 12 Rikkidioksidi Finnsementin sementtiuunien rikkidioksidipäästöt ovat vähäisiä. Raaka-aineen sisältämä kalkki sitoo tehokkaasti polttoaineesta vapautuneen rikin lopputuotteeseen, missä sitä tarvitaan oikeiden ominaisuuksien saavuttamiseksi sementissä. Vuonna 2010 rikkidioksidipäästöt olivat 0,03 kg/t sementtiä. Parainen Lappeenranta 0,7 SO 2 -ominaispäästö (kg/t TCE) 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0, Vuonna 2007 käyttöönotetun uunin myötä Lappeenrannan rikkidioksidipäästö on laskenut samalle tasolle kuin Paraisilla.

13 13 Raaka-aineet Sementin valmistamiseen käytetään maankuoren viittä yleisintä alkuainetta. Pääraaka-aineena käytettyä kalkkikiveä on hyvin saatavissa. Oikean kemiallisen koostumuksen saavuttamiseksi käytetään raakajauheen valmistuksessa lisäksi erilaisia korjausmateriaaleja. Korjausmateriaaleina pyrimme hyödyntämään erilaisia teollisuuden sivutuotteita, kuten kuonaa, lentotuhkaa, rautahilsettä ja valuhiekkaa. Vuonna 2009 kokeilimme ensimmäisen kerran kipsilevyistä kierrätetyn kipsin käyttöä sementin jauhatuksen raaka-aineena. Käyttökokemuksemme oli myönteinen, joten tavoitteemme on tulevaisuudessa korvata osa luonnon kipsistä kierrätysmateriaalilla. Kuljetukset Raaka-aineista suurin osa kuljetetaan tehtaille läheisistä avolouhoksista kuljettimilla. Muut raaka-aineet ja polttoaineet tuodaan tehtaille pääasiassa vesiteitse laivakuljetuksina. Valmis tuote toimitetaan asiakkaille pääasiassa irtosementtinä säiliöautoilla. Paraisten tehtaan tuotannosta noin puolet kuljetetaan laivalla Finnsementin sementtiterminaaleihin, jotka sijaitsevat Oulussa, Pietarsaaressa, Vaasassa, Ahvenanmaalla ja Kirkkonummella. Jätteet Sementin valmistuksen yhteydessä syntyy vain vähän jätettä. Tuotannosta syntyvät siivousjätteet ja väli- tai lopputuote, joka ei täytä asettamiamme vaatimuksia, voidaan yleensä hallitusti käyttää uudelleen prosessissamme. Finnsementillä on Suomen kattavin sementin jakeluverkosto. Mahdollisimman lyhyillä toimitusmatkoilla sekä järjestämällä sementin ja raaka-aineiden kuljetukset meno-paluukuljetuksina voidaan ympäristön kuormitusta vähentää.

14 14 Tavoitteet ympäristökuormituksen vähentämiseksi Raaka-aineet Tavoite Vähentää uusiutumattomien raaka-aineiden käyttöä sementin valmistuksessa. Keinoja tavoitteen saavuttamiseksi Raaka-aineiden käytössä pyrimme hyödyntämään vaihtoehtoisia raaka-aineita, kuten kuonaa, lentotuhkaa ja muita teollisten prosessien sivutuotteita. Omasta toiminnastamme aiheutuvan jätemäärän pyrimme minimoimaan. Syntynyt jäte lajitellaan. Mineraalinen jäte pyritään käyttämään uudelleen prosessissa raaka-aineena. Energia Vähentää perinteisten fossiilisten polttoaineiden käyttöä sementin valmistuksessa. Vähentää sähkön ominaiskulutusta sementin valmistuksessa. Perinteisten fossiilisten polttoaineiden käyttöä pyrimme vähentämään käyttämällä vaihtoehtoisia polttoaineita, kuten rengasrouhetta, lihaluujauhoa ja erilaisia kierrätyspolttoaineita. Samalla pyrimme valitsemaan energiaa säästäviä menetelmiä tuotantoprosessia kehittäessämme. Finnsementti Oy on solminut Elinkeinoelämän keskusliitto ry:n kanssa Energiatehokkuussopimuksen, joka on voimassa vuoteen 2016 saakka. Päästöt ilmaan Vähentää hiilidioksidin ominaispäästöjä sementin valmistuksessa. Vähentää typen oksidien ominaispäästöjä sementin valmistuksessa. Vähentää pölyn ominaispäästöjä sementin valmistuksessa. Keinoja hiilidioksidipäästöjen alentamiseksi: n vaihtoehtoiset (bio)polttoaineet n vaihtoehtoiset raaka-aineet n sementin seostaminen n mineralisaattoreiden käyttö, eli jauheen sulamislämpötilan alentaminen n polttoprosessin energiatehokkuus Keinoja typen oksidipäästöjen alentamiseksi: n polttolämpötilan laskeminen n jälkipoltto n SNCR-tekniikka n SCR-tekniikka Keinoja pölypäästöjen alentamiseksi: n sähkösuodattimien uudistaminen n tekstiilisuodattimien käyttöönotto Betoni Oikean tuotteen oikea käyttö. Oikein käytettynä betonin käyttöikä on erittäin pitkä. Pitkä käyttöikä vähentää ympäristökuormitusta. Finnsementti neuvoo ja kouluttaa asiakkaita tuotteidemme oikeassa käytössä. Vuosittain järjestettävä asiakasseminaari Valutalkoot, asiakaslehtemme Sementti sekä internetsivumme toimivat puhelinneuvonnan ja yhteistyöprojektien lisänä.

15 15 Tilanne 2005 n Tilanne 2010 n Jätettä, tonnia Raaka-ainejakautuma 2010 Kalkkikivi Hiekka 6000 Kuona 5000 Diabaasi t 2000 t Kipsi Lentotuhka Rauta Ferrosulfaatti Sähkön ominaiskulutus kwh/t TCE Vaihtoehtoisten polttoaineiden osuus AF % t t t 1700 t 8,3 21,6 0 0 Hiilidioksidin ominaispäästö kg/t TCE Typen oksidien ominaispäästö kg/t TCE Pölyn ominaispäästö kg/t TCE ,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 1,88 1,24 0,09 0,08 0,07 0,06 0,05 0,04 0,03 0,02 0,01 0,09 0,04 0 0,0 0,00

16 16 Plussementti vähentää ympäristökuormitusta Sementin seosaineita lisäämällä saadaan ympäristöystävällisempää sementtiä, jonka valmistuksessa syntyy vähemmän hiilidioksidipäästöjä. Yhden klinkkeritonnin valmistuksessa vapautuu hiilidioksidia kg, josta noin 60 % on peräisin kalkkikivestä ja loput 40 % syntyy polttoaineen palamisen yhteydessä. Käyttämällä seosaineita pystytään sementtiklinkkerin osuutta sementissä pienentämään, jolloin myös energiantarve ja syntyvän hiilidioksidin määrä vähenee. Finnsementti on valmistanut seosaineita sisältäviä CEM II -tyyppisiä sementtejä jo toistakymmentä vuotta. Seosaineista kalkkikivi ja granuloitu masuunikuona ovat siten vakiintuneet osaksi suomalaista sementtiä. Erilaisia seosaineita on toki käytetty suomalaisessa sementtiteollisuudessa jo pidempäänkin. Plussementti on syntynyt vuosien kokemuksen ja asiakkailta saadun palautteen tuloksena Seosaineita sisältävien sementtien merkitys on kasvanut ja kasvaa edelleen, kun sementin valmistuksessa syntyviä hiilidioksidipäästöjä halutaan pienentää. Finnsementti on useamman vuoden ajan tähdännyt seosainemäärien lisäämiseen sementissä ja tehnyt näin työtä uuden entistä ympäristöystävällisemmän sementin saamiseksi markkinoille. Kehitystyön tuloksena on syntynyt Plussementti. Plussementti on portlandseossementti, jonka standardin mukainen merkintä on CEM II/B M (S-LL) 42,5 N. Plussementti on normaalisti kovettuva sementtilaatu, joka saavuttaa 42,5 MPa lujuuden 28 vuorokauden iässä. Standardin mukaan Plussementissä saa olla seosaineita yhteensä %. Plussementissä on kalkkikiveä ja granulikuonaa, yhteensä noin 30 %. Plussementin valinnalla on siten vaikutusta rakentamisen aiheuttamiin hiilidioksidipäästöihin. Plussementti soveltuu kaikentyyppisiin valmisbetoneihin ja betonituotteisiin. Lisäksi sille löytyy käyttökohteita myös nopeaa muottikiertoa vaativasta elementtituotannosta lähinnä nopeasti kovettuvien Rapidsementin ja Pikasementin rinnalla. Teknisiltä ominaisuuksiltaan se vastaa Yleissementtiä, jossa seosaineita on puolet Plussementin määristä. Plussementtibetonin säilyvyys on erinomainen Seossementtien klinkkeripitoisuus on pienempi kuin CEM I -tyyppisten sementtien, mikä on herättänyt kysymyksiä niiden vaikutuksesta betonirakenteiden säilyvyyteen. Monissa tapauksissa betonin säilyvyyteen vaikuttaa kuitenkin enemmän sen vesisementtisuhde kuin käytetty sementtilaatu. Finnsementti on halunnut varmistaa Plussementin toimivuuden erilaisissa ympäristöolosuhteissa ja testannut Plussementtibetonin säilyvyysominaisuudet mm. karbonatisoitumis-, kloridi-, pakkas- ja pakkassuolarasituksissa. Plussementillä valmistettujen betonirakenteiden säilyvyysominaisuudet on todettu erinomaisiksi. Sementin koostumuksella on tähän positiivinen vaikutus: molemmat seosaineet, kalkkikivi sekä kuona, tiivistävät betonin huokosrakennetta ja hidastavat aggressiivisten aineiden tunkeutumista betoniin.

17 17 17 Betoni on ympäristöystävällinen rakennusmateriaali. Erinomaisten lujuus- ja säilyvyysominaisuuksiensa ansiosta sillä on pitkä käyttöikä ja se vaatii vain vähän huoltoa. Massiivisuutensa ansioista siitä voidaan rakentaa energiatehokkaita rakennuksia, jotka kuluttavat vähän energiaa käyttöaikanaan. Plussementin energiasisällön ja hiilidioksidipäästöjen tasot CEM I- ja CEMII/A-sementteihin verrattuna (valmistuksen aikainen eli kehdosta tehtaan portille ). Plussementin jauhatuksessa käytetään seosaineita, kalkkikiveä ja granulikuonaa, yhteensä noin 30 %. Plussementin valinnalla on siten vaikutusta rakentamisen aiheuttamiin hiilidioksidipäästöihin. Plussementin lujuudenkehitys (EN 196-1) verrattuna Yleissementin lujuudenkehitykseen. Plussementillä ja Yleissementillä tehtyjen betonien lujuustuloksia kokeissa, joissa on käytetty sementtiä 300 kg/m 3 ja v/s =0,6, laboratoriokiviaines Plussementtibetonin suola-pakkasrapauma laattakokeessa

18 18 Kierrätyspolttoaineet sopivat sementtiuuniin Finnsementin sementtiuuneissa käytetään pääpolttoaineena fossiilisiin polttoaineisiin luettavaa hiiltä ja petrokoksia. Niillä tuotetaan tällä hetkellä vajaat 80 prosenttia uunien tarvitsemasta lämpöenergiasta. Näiden perinteisten polttoaineiden rinnalle on viime vuosina tullut erilaisia kierrätyspolttoaineita. Perinteisiä polttoaineita korvaavien kierrätyspolttoaineiden osuus Finnsementin uunien kokonaisenergiantarpeesta oli 21,6 % vuonna Kierrätyspolttoaineiden osuutta on tarkoitus kasvattaa entisestään. Vuonna 2011 korvaustavoitteemme on 25 % ja pitkällä tähtäimellä tavoitteemme on korvata vähintään 40 % perinteisistä polttoaineista kierrätyspolttoaineilla. Korkea lämpötila ja pitkä viipymäaika Sementtiuunit sopivat erittäin hyvin kierrätyspolttoaineiden rinnakkaispolttoon. Uunien korkean polttolämpötilan ja pitkän viipymäajan ansiosta saavutetaan täydellinen palaminen ja polttoaineen sisältämän energian hyödyntäminen. Poltosta ei myöskään synny haitallisia tuhkia, vaan polttoaineen sisältämät palamattomat aineet hyödynnetään raaka-aineena klinkkerin valmistuksessa. Kaikkien sementtitehtaalla käytettyjen polttoaineiden tulee täyttää tarkat laatuvaatimukset. Jätteiden syntypaikkalajittelu on tärkeää Toistaiseksi saatavuus on osoittautunut kierrätyspolttoaineiden käyttöä jossain määrin rajoittavaksi tekijäksi. Kierrätyspolttoaineiden saatavuus on paljolti kiinni keräysjärjestelmistä ja lajittelun onnistumisesta jo jätteen syntypaikalla. Kierrätyspolttoaineiden saatavuuteen vaikuttavat myös lakien ja asetusten kautta tulevat muutokset, kuten parhaillaan valmisteilla oleva jätelain muutos.

19 19 Parainen Paraisilla vaihtoehtoisia polttoaineita on käytetty vuodesta 1998 lähtien. Vaihtoehtoiset polttoaineet korvaavat uusiutumattomia fossiilisia polttoaineita, kuten hiiltä ja petrokoksia. Käytössä on ollut niin autonrengasmursketta, lihaluujauhoa, REF-kierrätyspolttoainetta kuin nestekartongin valmistuksessa syntyvää reunanauhaa. Vuonna 2010 vaihtoehtoisten polttoaineiden osuus oli 16 %. Tavoite vuodelle 2011 on korvata 20 % perinteisistä uusiutumattomista polttoaineista kierrätyspolttoaineilla. Lappeenranta Vuonna 2007 käyttöönotettu uusi uuni 7 esilämmitysjärjestelmineen on suunniteltu vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä silmälläpitäen. Puolet uunin tarvitsemasta energiamäärästä syötetään kalsinaattoriin. Kalsinaattori on erillinen polttotila, eräänlainen leijupetikattila, joka soveltuu hyvin kierrätyspolttoaineille. Kesällä 2009 otettiin Lappeenrannassa käyttöön uusi REF-kierrätyspolttoaineen varastointi- ja syöttölaitteisto. Tämän investoinnin myötä tavoitteenamme on korvata yli 40 % perinteisistä uusiutumattomista polttoaineista kierrätyspolttoaineilla. Kierrätyspolttoaineen valintakriteerit Finnsementti etsii jatkuvasti uusia vaihtoehtoisia polttoaineita. Uuden polttoaineen valintakriteereihin vaikuttavat polttoaineen lämpöarvo, materiaalin käsiteltävyys ja kulkevuus syöttölaitteistoissa, kappalekoko sekä polttoaineen kemiallinen koostumus mukaan lukien sen sisältämät pienpitoisuudet. Kierrätyspolttoaineen käyttö ei saa aiheuttaa häiriötä klinkkerin valmistusprosessille, eikä sen poltosta saa muodostua haitallisia päästöjä. Kierrätyspolttoaineiden käyttö on tiukasti jätteenpolttoasetuksen mukaista toimintaa. Molemmilla sementtitehtailla on voimassa olevat IPPC-direktiivin (Integrated Pollution Prevention and Control) mukaiset ympäristöluvat, joissa määritetään tarkasti sallitut päästörajat. Päästöjä tarkkaillaan omilla jatkuvatoimisilla mittauksilla, jotka lisäksi varmennetaan vuosittain ulkopuolisen asiantuntijatahon toimesta. Kierrätyspolttoaineita valittaessa tärkein tekijä on luonnollisesti, ettei klinkkerin laatu sitä käytettäessä saa oleellisesti muuttua.

20 20 Polttoaineet Finnsementin käyttämien polttoaineiden lämpöarvot. Finnsementin käyttämien polttoaineiden ominaispäästöt. Sementtiuuni Vaihtoehtoiset polttoaineet Erittäin tehokas vaihtoehtoisten polttoaineiden energiasisällön hyödyntämisessä Korkea lämpötila ja pitkä viipymäaika takaavat täydellisen palamisen Jätetuhkaa ei muodostu Raaka-aineen kalkki sitoo tehokkaasti esimerkiksi polttoaineista vapautuneen rikin ovat kotimaisia vähentävät suoraan hiilidioksidipäästöjä vähentävät epäsuorasti hiilidioksidi päästöjä kaatopaikoilta, kun jätteitä ei loppusijoiteta niille säästävät luonnonvaroja

21 21 Hiili Hiili on sementtiteollisuuden perinteinen polttoaine. Useimmat sementtiuunit on suunniteltu hiilen käytölle. Finnsementin käyttämä hiili tulee tällä hetkellä laivakuljetuksina Venäjältä. Ennen käyttöä hiili jauhetaan sementtitehtaalla hienoksi jauheeksi. Lämpöarvo 25 MJ/kg Ominaispäästö 95 g CO 2 /MJ Petrokoksi Petrokoksi on öljynjalostuksen sivutuote ja tavallaan sementtiteollisuuden ensimmäinen kierrätyspolttoaine. Petrokoksia on käytetty sementtiteollisuudessa 1980-luvulta asti. Finnsementin käyttämä petrokoksi valmistetaan Floridassa, mistä se tuodaan laivakuljetuksena Suomeen. Ennen käyttöä petrokoksi jauhetaan sementtitehtaalla hienoksi jauheeksi. Lämpöarvo 32 MJ/kg Ominaispäästö 94 g CO 2 /MJ Rengasmurske Rengasmurskeen käyttö polttoaineena aloitettiin Paraisilla vuonna Renkaat koostuvat kumista ja teräsvaijeria ja tekstiiliä sisältävästä tukirakenteesta. Renkaan sisältämä palamaton metalli hyödynnetään klinkkerin valmistuksessa raaka-aineena. Käytetyt autonrenkaat murskataan polttoon sopivaan kappalekokoon ennen tehtaalle toimittamista. Lämpöarvo 33 MJ/kg Ominaispäästö 90 g CO 2 /MJ Reunanauha PPAF Reunanauha on nestekartongin valmistuksen yhteydessä syntyvä teollisuusjäte, joka sisältää kartonkia, alumiinia ja muovia. Polttoaineen sisältämä alumiini toimii sementin valmistuksessa tarvittavana raaka-aineena. Kartongin osuus polttoaineesta on noin 30 %. Tästä bio-osuudesta muodostuva hiilidioksidi katsotaan päästömielessä neutraaliksi. Polttoaine toimitetaan sementtitehtaalle valmiiksi sopivaan kappalekokoon leikattuna. Lämpöarvo 24 MJ/kg Ominaispäästö 44 g CO 2 /MJ REF REF-polttoaine, eli REcoverd Fuel on syntypaikkalajiteltua teollisuuden ja kaupan pakkausmateriaalijätteistä valmistettua kierrätyspolttoainetta. Materiaali kerätään käsittelylaitoksiin, joissa kierrätyspolttoaine valmistetaan. Laatu varmistetaan poistamalla metalli ja epäorgaaninen aine. Tämän jälkeen materiaali murskataan ja seulotaan oikeaan kappalekokoon. REF-polttoaine sisältää suurimmaksi osaksi muovia, paperia ja kartonkia, sekä pieniä määriä puuta. Polttoaineen bio-osuus on yli 30 %. Tästä bio-osuudesta muodostuva hiilidioksidi katsotaan päästömielessä neutraaliksi. Lämpöarvo 20 MJ/kg Ominaispäästö 32 g CO 2 /MJ Lihaluujauho Lihaluujauho on suomalaisen lihateollisuuden sivutuote ja valmistetaan teurastusjätteistä. Lihaluujauho valmistetaan eläinjätteen käsittelylaitoksessa materiaalista, joka on määritetty poltettavaksi. Käsittelylaitoksessa materiaali murskataan, sterilisoidaan autoklaavissa ja jauhetaan hienoksi. Lihaluujauho on 100-prosenttisesti biopolttoaine. Tästä polttoaineesta muodostuva hiilidioksidi katsotaan päästömielessä neutraaliksi. Lämpöarvo 17 MJ/kg Ominaispäästö 0 g CO 2 /MJ hiilineutraali

Muovikomposiittien kierrätys

Muovikomposiittien kierrätys Muovikomposiittien kierrätys Kuva: Exel Oyj Kannen kuva: Ekin Muovi Oy Kuva: Exel Oyj Muovikomposiitit tarjoavat ylivoimaisia ominaisuuksia niin lujuuden, keveyden kuin pitkän käyttöiän suhteen. Muovikomposiitit

Lisätiedot

Teolliset tuhkapoisteet

Teolliset tuhkapoisteet CLEAN TECH Teolliset tuhkapoisteet Micropulva on kehittänyt hyvin tuloksin cleantech- teknologia ratkaisuja seuraaviin kiertotalouden sovellutuksiin: Kivihiilen pölypoltossa syntyvästä hiilipitoisesta

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

KIVIAINESHUOLTO KIERTOTALOUDESSA SEMINAARI KIERTOTALOUS CLEAN TECH

KIVIAINESHUOLTO KIERTOTALOUDESSA SEMINAARI KIERTOTALOUS CLEAN TECH KIVIAINESHUOLTO KIERTOTALOUDESSA SEMINAARI 28.10.2015 KIERTOTALOUS CLEAN TECH HS 28.09.2013 Kansainvälisen ilmastopaneelin johtaja Rajendra Pachauri suosittelee varautumaan katastrofeihin Kansainvälisen

Lisätiedot

KALKKIA MAAN STABILOINTIIN

KALKKIA MAAN STABILOINTIIN KALKKIA MAAN STABILOINTIIN Vakaasta kallioperästä vakaaseen maaperään SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena

Lisätiedot

Iso-Roban perusparannus

Iso-Roban perusparannus Iso-Roban perusparannus Pinnoitemateriaalien vertailu Manninen Kaisa, Judl Jáchym - SYKE Iso-Roban perusparannus Pinnoitemateriaalien vertailu Cleantech Hankintamappi hankkeen osaraportti Kaisa Manninen

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta Kommenttipuheenvuoro Helena Kivi-Koskinen Energia- ja ympäristöpäällikkö www.ruukki.com Ruukki tänään Liikevaihto 3,7 miljardia euroa vuonna 2006

Lisätiedot

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER)

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER) VALTSU:n painopistealueetsähkö- ja elektroniikkalaiteromu (SER) Tarja-Riitta Blauberg /YM VALTSUn sidosryhmätilaisuus 23.9.2015 SYKEssä 1 VALTSUn painopistealueet Yhdyskuntajäte Biohajoava jäte Rakennusjäte

Lisätiedot

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh Lahti Energia Kokemuksia termisestä kaasutuksesta 22.04.2010 Matti Kivelä Puh 050 5981240 matti.kivela@lahtienergia.fi LE:n energiatuotannon polttoaineet 2008 Öljy 0,3 % Muut 0,8 % Energiajäte 3 % Puu

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

materiaalitehokkuuden näkökulmasta

materiaalitehokkuuden näkökulmasta IE-direktiivi ja jätedirektiivi materiaalitehokkuuden näkökulmasta Laura Karvonen, Ulla Lassi ja Toivo Kuokkanen Analytiikkapäivät Kokkola Esityksen sisältö Materiaalitehokkuuden määritelmä Materiaalitehokkuus

Lisätiedot

Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi

Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi Tuhkasta timantteja Liiketoimintaa teollisista sivutuotteista ja puhtaasta energiasta Peittoon kierrätyspuisto -hanke Yyterin kylpylähotelli,

Lisätiedot

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi Pelletti on modernia puulämmitystä Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. Pelletin valmistus Pelletti on puristettua puuta Raaka-aineena käytetään puunjalostusteollisuuden

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät , Messukeskus Helsinki. Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen

Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät , Messukeskus Helsinki. Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät, Messukeskus Helsinki Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen Betoniteollisuuden betonijäte Betoniteollisuudessa (valmisbetoni ja betonituotteiden valmistus)

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

KALKKIA SAVUKAASUJEN PUHDISTUKSEEN

KALKKIA SAVUKAASUJEN PUHDISTUKSEEN KALKKIA SAVUKAASUJEN PUHDISTUKSEEN Puhtaat savukaasut puhdas ilma SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena

Lisätiedot

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI Kirsi Koivunen, Pöyry JOHDANTO Suurten polttolaitosten uuden BREF:n luonnos julkaistiin

Lisätiedot

Outotec kasvava teknologiayritys

Outotec kasvava teknologiayritys Asmo Vartiainen, Johtaja Outotec kasvava teknologiayritys Metallienjalostuspäivät 2012 Teknologiaa luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen Outotec kehittää ja toimittaa ympäristön kannalta kestäviä teknologiaratkaisuja

Lisätiedot

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Hirsitaloteollisuus r.y.

Hirsitaloteollisuus r.y. Hirsitaloteollisuus r.y. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä hirsitaloteollisuutta harjoittavien yritysten kesken sekä edistää tehdasvalmisteisten hirsitalojen käytön, menekin ja tuotannon

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori

Lisätiedot

DUNIFORM YKSINKERTAISTAA TOIMINTAA

DUNIFORM YKSINKERTAISTAA TOIMINTAA DUNIFORM YKSINKERTAISTAA TOIMINTAA KOKONAISRATKAISU KONEET DUNIFORM AINUTLAATUINEN PAKKAUSRATKAISU Duniform on ruokapalveluiden toimittajille suunniteltu kokonaisratkaisu, joka yhdistää muotoilun, laadun

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus

Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus 2 Kuluttaja pitää paperi- ja kartonkituotteista Kartongilla ja paperilla on ylivertainen imago muihin pakkausmateriaaleihin nähden. Niitä pidetään turvallisina

Lisätiedot

Mottomme pidä pönttösi tyhjänä!

Mottomme pidä pönttösi tyhjänä! Mottomme pidä pönttösi tyhjänä! Nykyaikainen jätehuolto: Uudelleen käyttö! Uusiokäyttö! Energiatuotanto! Loppusijoitus Sama laki kaikilla: erilaisia ratkaisuja esim. lajittelussa 25 Päivämäärä Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Metallien kierrätys on RAUTAA!

Metallien kierrätys on RAUTAA! Metallien kierrätys on RAUTAA! METALLEJA VOI KIERRÄTTÄÄ L O P U T T O M A S T I M E T A L L I N E L I N K A A R I Metallituotteen valmistus Metallituotteen käyttö Metallien valmistuksessa raaka-aineiden,

Lisätiedot

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge Pakkauksen rooli Yhteenveto» Hyvä pakkaus täyttää perustehtävänsä: suojaa ja informoi» Tuotteen valmistuksen ympäristökuorma on moninkertainen pakkaukseen verrattuna» Käytetty pakkaus voidaan kierrättää»

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa. Kasperi Karhapää 15.10.2012

Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa. Kasperi Karhapää 15.10.2012 Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa Kasperi Karhapää 15.10.2012 2 Heat / Kasperi Karhapää Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto

Lisätiedot

Betonitutkimusseminaari 2016 Sementtiä korvaavat aineet; mahdollisuudet ja rajoitteet. TkT Anna Kronlöf, VTT Expert services Oy

Betonitutkimusseminaari 2016 Sementtiä korvaavat aineet; mahdollisuudet ja rajoitteet. TkT Anna Kronlöf, VTT Expert services Oy Betonitutkimusseminaari 2016 Sementtiä korvaavat aineet; mahdollisuudet ja rajoitteet TkT Anna Kronlöf, VTT Expert services Oy Sementin CO 2 -päästöt Kalkkikivi CaCO 3 H20 Kivi Sementti Portland sementin

Lisätiedot

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj KULUTUSYHTEISKUNNASTA KIERRÄTYSYHTEISKUNNAKSI

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Place for a photo (no lines around photo) Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Tekstiilien ympäristövaikutusten arviointi 30.1.2014 VTT, Espoo Johtava

Lisätiedot

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Energiatehokkuuden analysointi

Energiatehokkuuden analysointi Liite 2 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Energiatehokkuuden analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

Alueelle soveltuvat uudet liiketoimintamahdollisuudet

Alueelle soveltuvat uudet liiketoimintamahdollisuudet KIERRÄTYKSESTÄ KILPAILUETUA Alueelle soveltuvat uudet liiketoimintamahdollisuudet Helena Dahlbo / SYKE Esityksen sisältö Kiertotalous liiketoiminnan edistäjänä Sitran selvitys Kiertotalouden mahdollisuudet

Lisätiedot

Voimalaitoksen uudistaminen Raahen Voima Oy

Voimalaitoksen uudistaminen Raahen Voima Oy Masuunien hiili-injektio Ruukki Metals Oy, Raahe Voimalaitoksen uudistaminen Raahen Voima Oy Pekka Inkala, Raahen Voima Oy Masuunien hiili-injektio Ruukki Metals Oy, Raahe Pekka Inkala, Raahen Voima Oy

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi Helena Wessman KCL Helena Wessman 27.5.2009 1 MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS? Kestävä kehitys = taloudellisuus+sosiaalinen hyväksyttävyys+ ympäristöystävällisyys

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE LÄMMÖNTALTEENOTTO Lämmöntalteenotto kuumista usein likaisista ja pölyisistä kaasuista tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Maatalouden ravinteet kiertoon 29.1.2016 Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Sivu 1 31.1.2016 Sivu 2 31.1.2016 Sivu 3 31.1.2016 Kiertotalous Joka vuosi ylikulutuspäivä tulee

Lisätiedot

FeCr- ja terästuotteen hiilijalanjälki Ilmastopäivä Tornio

FeCr- ja terästuotteen hiilijalanjälki Ilmastopäivä Tornio FeCr- ja terästuotteen hiilijalanjälki Ilmastopäivä 10.10.2012 Tornio www.outokumpu.com FeCr-tuotteet, Outokumpu Valmistuvan laajennusinvestoinnin myötä Tornion ferrokromitehtaan tuotanto kaksinkertaistuu

Lisätiedot

HW 1800 (350) - voimapesä pikkuveljeksi HW 3600:lle

HW 1800 (350) - voimapesä pikkuveljeksi HW 3600:lle HW 1800 HW 1800 HW 1800 (350) - voimapesä pikkuveljeksi HW 3600:lle Liikkuva lämmöntuottaja - 100 0 C Tällä liikkuvalla lämmöntuottajalla voit toimittaa 100 0 C lämpöistä vettä. Kuljetuksen, kokoamisen,

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

JÄTEHUOLTOPÄIVÄT 8.10.2014. Kati Tuominen Tarpaper Recycling Finland Oy

JÄTEHUOLTOPÄIVÄT 8.10.2014. Kati Tuominen Tarpaper Recycling Finland Oy JÄTEHUOLTOPÄIVÄT 8.10.2014 Kati Tuominen Tarpaper Recycling Finland Oy 1 Kattohuopa hyötykäyttöön asfalttiteollisuuden uusioraaka- aineena Bitumikatteiden keräys- ja kierrätyspalvelut Tausta Tarpaper Recycling

Lisätiedot

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2.1 Reaktorit Teolliset reaktorit voidaan toimintansa perusteella jakaa seuraavasti: panosreaktorit (batch) panosreaktorit (batch) 1 virtausreaktorit

Lisätiedot

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa?

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa? Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa? Margareta Wihersaari Jyväskylän yliopisto www.susbio.jyu.fi Esityksen runko: - Esityksen tavoite ja rajaus - Hieman

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Kuopion jätekeskus materiaalinkierrätyksestä liiketoimintaa

Kuopion jätekeskus materiaalinkierrätyksestä liiketoimintaa Kuopion jätekeskus materiaalinkierrätyksestä liiketoimintaa Pohjois-Karjalan Teolliset symbioosit resurssit hyötykäyttöön, Lieksa 31.3.2015 Jätekukko Oy, Arto Ryhänen Jätekukko Oy perustettu v. 2001, 13

Lisätiedot

KANTELEEN VOIMA OY. Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta

KANTELEEN VOIMA OY. Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta KANTELEEN VOIMA OY Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta Konsorttio / Kanteleen Voiman omistajat Oy Katternö Kraft Ab Herrfors, Pietarsaari, uusikaarlepyy, Ähtävä, Veteli, Tammisaari Kaakon Energia

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

Ruukki life -paneeli. Markkinoiden ekologisin sandwichpaneeli

Ruukki life -paneeli. Markkinoiden ekologisin sandwichpaneeli 1 2 Ruukki life -paneeli Markkinoiden ekologisin sandwichpaneeli 3 Mikä Ruukki life paneeli on? Esivalmistettu sandwich-paneeli, jossa kahden teräslevyn välissä on eristekerros. Yli 70% mineraalivillan

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus Finlandia-talossa. Julkinen - Public

Tiedotustilaisuus Finlandia-talossa. Julkinen - Public Tiedotustilaisuus 5.10.2016 Finlandia-talossa 1 Vapo tähtää kasvaville aktiivihiilen sekä kevyiden ja kestävien hiilikuitumateriaalien markkinoille Tomi Yli-Kyyny 2 Vapo Ventures VAPO VENTURES hakee aktiivisesti

Lisätiedot

RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ

RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ KOKOEKO-seminaari Kuopio, 18.2.2016 Janne Hannula, Lassila & Tikanoja Oyj 1Lassila & Tikanoja Oyj JÄTE EI OLE ENÄÄ UHKA VAAN MAHDOLLISUUS Kaatopaikat Hygieniauhan

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

[Tiedoston alaotsikko]

[Tiedoston alaotsikko] [Tiedoston alaotsikko] YMPÄRISTÖSUUNNITELMA 1 Sisällysluettelo Lämmönkulutus... 3 Sähkönkulutus... 3 Veden kulutus... 4 Hankinnat... 4 Materiaalikulutus... 5 Jätteet... 6 Kuljetukset ja liikenne... 8 Ympäristösuunnitelman

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Energia 2015 Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Sähkön tuotanto alimmalla tasollaan 2000luvulla Sähköä tuotettiin Suomessa 65,4 TWh vuonna 2014. Tuotanto laski edellisestä vuodesta neljä prosenttia ja oli

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen Kiertotalous & WtE Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen 25.10.2016 L. Pirhonen 1 Sisältö Kiertotalous ja kierrätystavoitteet Millaisilla tavoilla kierrätysaste olisi mahdollista saavuttaa?

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS OSSI PUROMÄKI METSÄ FIBRE, 1 on kannattava ja kilpailukykyinen metsäteollisuuskonserni 2 Metsä Fibre lyhyesti METSÄ FIBRE Maailman johtavia havuselluntuottajia ja suuri

Lisätiedot

HW 3600. - roudansulatusta uudella tasolla

HW 3600. - roudansulatusta uudella tasolla HW 3600 HW 3600 - roudansulatusta uudella tasolla HW 3600 - liikkuva lämmöntuottaja ympärivuotiseen käyttöön Liikkuva lämmöntuottaja > 100 0 C Tällä liikkuvalla lämmöntuottajalla voit toimittaa 100 0 C

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Nordkalk Oyj Abp: osavuosikatsaus tammikuu-kesäkuu 2005 liikevaihto laski 123,3 (1-6/:131,9) miljoonaan euroon (-7 %) voitto ennen satunnaiseriä laski 3,5

Lisätiedot

E10 BENSIINI 2011 Tiedotustilaisuus ke Hotelli Scandic Continental, Helsinki

E10 BENSIINI 2011 Tiedotustilaisuus ke Hotelli Scandic Continental, Helsinki E10 BENSIINI 2011 Tiedotustilaisuus ke 26.5.2010 Hotelli Scandic Continental, Helsinki Öljy ja Kaasualan Keskusliitto Toimitusjohtaja Helena Vänskä MIKSI POLTTOAINEET UUDISTUVAT? Ilmastonmuutoksen hillintä

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU HARJOITUSTYÖOHJE SISÄLLYS SYMBOLILUETTELO 3 1 JOHDANTO 4 2 TYÖOHJE

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

LEY 2056. EKOSUUNNITTELU VAATIMUKSET Komission asetus(eu) 813/2013 ja Ecodesign-direktiivi 2009/125/EY Energiamerkintä-direktiivi (2010/30/EU)

LEY 2056. EKOSUUNNITTELU VAATIMUKSET Komission asetus(eu) 813/2013 ja Ecodesign-direktiivi 2009/125/EY Energiamerkintä-direktiivi (2010/30/EU) LEY 2056 EKOSUUNNITTELU VAATIMUKSET Komission asetus(eu) 813/2013 ja Ecodesign-direktiivi 2009/125/EY Energiamerkintä-direktiivi (2010/30/EU) 1 Tilalämmittimellä tarkoitetaan laitetta, joka tuottaa lämpöä

Lisätiedot

KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN

KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN Vesi tärkein elintarvikkeemme SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena kalkki

Lisätiedot

Walki Flex. Joustavuutta pakkaamiseen

Walki Flex. Joustavuutta pakkaamiseen Walki Flex Joustavuutta pakkaamiseen Walki Flex ratkaisuja toimivaan p akkaamiseen Elintarvike- ja lääketeollisuudessa pakkauksilta vaaditaan ennen kaikkea hygieenisyyttä, säilyvyyden edistämistä ja ympäristöystävällisyyttä.

Lisätiedot

Kemianteollisuuden näkemyksiä. Vientiliittojen jäte- ja materiaalihyödyntämispäivä

Kemianteollisuuden näkemyksiä. Vientiliittojen jäte- ja materiaalihyödyntämispäivä Kemianteollisuuden näkemyksiä Vientiliittojen jäte- ja materiaalihyödyntämispäivä 17.3.2014 Sami Nikander 14.3.2014 1 Resurssiviisasta taloutta hahmotelma Resurssien rajallisuus ja samanaikainen taloudellisen

Lisätiedot

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN Lappeenranta 26.05.2016 Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot