Ympäristöraportti. Ympäristökuormitus vähenee vaihtoehtoisilla polttoaineilla sekä prosesseja ja tuotteita jatkuvasti kehittämällä.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ympäristöraportti. Ympäristökuormitus vähenee vaihtoehtoisilla polttoaineilla sekä prosesseja ja tuotteita jatkuvasti kehittämällä."

Transkriptio

1 Ympäristöraportti 2011 Ympäristökuormitus vähenee vaihtoehtoisilla polttoaineilla sekä prosesseja ja tuotteita jatkuvasti kehittämällä.

2 2 Sisällysluettelo Betonissa yhdistyvät monet edut Se on lujaa pitkäikäistä energiaa säästävää turvallista ja näistä sekä monista muista syistä maailman yleisin rakennusaine. Tiesitkö, että suurin osa rakennuksen energiankulutuksesta ja päästöistä muodostuu rakennuksen käyttövaiheessa ja vain % syntyy materiaalien valmistuksesta ja rakentamisesta? Ympäristö huomioon kaikessa toiminnassa n s. 3 Kalervo Matikainen, toimitusjohtaja Keitä me olemme n s. 4 Sementin valmistus n s. 6 Sementin ympäristöprofiili n s. 8 Tavoitteet ympäristökuormituksen vähentämiseksi n s. 14 Plussementti vähentää ympäristökuormitusta n s. 16 Kierrätyspolttoaineet sopivat sementtiuuniin n s. 18 Työturvallisuus Finnsementissä n s. 22 Finnsementin sementtitehtaiden tuotanto- ja ympäristöluvut 2010 n s. 23

3 3 Ympäristö huomioon kaikessa toiminnassa Sementti on tärkein osa maailman yleisimmän rakennusmateriaalin, betonin, koostumuksessa. Sementtiä valmistetaan maailmanlaajuisesti 2000 miljoonaa tonnia vuodessa, mistä Suomen osuus on 1,5 miljoonaa tonnia. Sementin valmistuksessa päästöjen minimointi on ympäristömme kannalta erittäin tärkeää. Finnsementti pyrkii osaltaan vähentämään sementin tuotannon aiheuttamaa ympäristökuormaa pääasiassa korvaamalla fossiilisia polttoaineita vaihtoehtoisilla polttoaineilla ja lisäämällä sementtiin klinkkeriä korvaavia seosaineita, kuten terästeollisuuden sivutuotteena syntyvää masuunikuonaa. Lappeenrannan tehtaalle rakennettu vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöjärjestelmä on hyvä esimerkki sitoutumisestamme päästöjen vähentämiseen. Parhaimmillaan pystymme korvaamaan kivihiilen ja petrokoksin käytöstä jopa 40 % kierrätyspolttoaineilla. Tulemme olemaan aina mukana kantamassa vastuuta paremman ja puhtaamman ympäristön puolesta. Kalervo Matikainen, toimitusjohtaja

4 4 Keitä me olemme Finnsementti Oy on suomalainen sementin valmistaja. Valtaosa Suomessa käytettävästä sementistä tuotetaan Paraisten ja Lappeenrannan tehtaillamme, joiden lähellä ovat myös avolouhokset, joista sementin valmistuksen pääraaka-aine kalkkikivi louhitaan. Kahden sementtitehtaan lisäksi Finnsementillä on kuonajauhetehdas Raahessa ja lisäainetehdas sekä rouheiden jalostusta ja varastointia Paraisilla. Finnsementin sementtiterminaalit sijaitsevat Kirkkonummella, Pietarsaaressa, Oulussa, Vaasassa ja Maarianhaminassa. Finnsementti kuuluu kansainväliseen CRH-konserniin, joka on yksi maailman suurimmista rakennusmateriaaliyrityksistä. Finnsementti on sitoutunut kestävän kehityksen edistämiseen. Finnsementti käyttää muun teollisuuden sivutuotteita ja jätteitä raaka- ja polttoaineina ja pyrkii minimoimaan päästöt ilmaan, veteen ja maaperään. Finnsementti Oy noudattaa ISO 9001 ja ISO standardien mukaista toimintajärjestelmää. Asiakkaamme Asiakkaitamme ovat pääosin valmisbetonin, betonielementtien ja betonituotteiden valmistajat. Noin 95 % kaikesta sementistä myydään irtosementtinä. Loppuosa myydään säkeissä rautakauppojen kautta. Finnsementille asiakkuuksien hoito ja pitkäjänteiset asiakassuhteet ovat ensiarvoisen tärkeässä asemassa. Finnsementin missio on olla suomalaisen betonirakentamisen aktiivinen yhteistyökumppani ja huolehtia asiakkaidensa sideainetarpeista tarjoamalla korkeatasoisia ja kokonaistaloudellisia tuotteita ja teknistä neuvontaa. Tuotteemme Finnsementin tuotevalikoimaan kuuluvat sementit, masuunikuonajauhe, betonin lisäaineet ja kivirouheet. Yrityksen toiminnan kulmakivenä on valmistaa ja toimittaa laatutavoitteiden mukaisia, asiakkaiden tarpeita tyydyttäviä tasalaatuisia tuotteita. Sementit Sementti on harmaata hienojakoista jauhetta, joka valmistetaan suurissa kiertouuneissa poltettavasta klinkkeristä. Klinkkerin, ja siten myös sementin, pääraaka-aine on kalkkikivi. Sementti puolestaan on betonin pääraaka-aine. Betonia saadaan sekoittamalla sementtiä, kiviainesta ja vettä eri suhteissa. Erilaiset sementit sopivat erilaisiin käyttötarpeisiin. Pitkäaikaisen tuotekehityksen tuloksena Finnsementti on tuonut markkinoille uuden sementin, Plussementin. Plussementti on tulevaisuuden sementti, jonka valmistus on ympäristöystävällisempää pienempien hiilidioksidipäästöjen ansiosta. Plussementistä kerrotaan tarkemmin raportin sivuilla

5 5 PIKASEMENTTI CEM I 52,5 R Erittäin nopeasti kovettuva portlandsementti CEM I 52,5 R. Pikasementti soveltuu nopean lujuudenkehityksensä ansiosta erittäin nopeaa muottikiertoa vaativaan elementti- ja betonituotantoon. Erityiskäyttökohteita ovat jännebetonit ja korkealujuusbetonit. Lisäaineet Finnsementin lisäaineet on kehitetty toimimaan suomalaisissa olosuhteissa erityisesti suomalaisten sementtien kanssa. Aktiivinen yhteystyö asiakkaiden kanssa takaa toimivat tuotteet ja asiantuntevan teknisen tuen. PLUSSEMENTTI CEM II B-M (S-LL) 42,5 N Normaalisti kovettuva portlandseossementti CEM II B-M (S-LL) 42,5 N. Plussementti soveltuu kaikkeen betonirakentamiseen. Erinomainen sementti myös stabilointiin. Rapidsementti CEM II/A-LL 42,5 R n notkistimet n huokostimet n hidastimet n uppobetonin lisäaine n betonin stabilaattori n pakkaslisäaine n silika n pintahidastimet n pigmentit Nopeasti kovettuva portlandseossementti CEM II/A-LL 42,5 R Rapidsementti soveltuu valmisbetoniin, erilaisten betonituotteiden valmistukseen sekä nopean lujuudenkehityksen ansiosta erityisesti elementtituotantoon ja talvibetonointiin. Yleissementti CEM II/A-M (S-LL) 42,5 N Normaalisti kovettuva portlandseossementti CEM II/A-M (S-LL) 42,5 N. Yleissementti on edullinen sementti, joka soveltuu sekä valmisbetoniin että betonielementteihin. SR-sementti CEM I 42,5 N Kivirouheet Finnsementin perusvalikoimaan kuuluu kahdeksan eriväristä tutkittua luonnonkivirouhetta. Kivirouheilla toteutetulla betonipinnalla saadaan aikaan lukemattomia eri värisävyjä ja pintoja, joita on helppo yhdistellä toistensa kanssa sekä myös muiden rakennusmateriaalien kanssa. Kivirouheella toteutettu betonipinta on tiivistä, tasaista ja helppohoitoista. Normaalisti kovettuva sulfaatinkestävä portlandsementti CEM I 42,5 N. SR-sementti on sulfaatinkestävä sementti, joka soveltuu kemiallisesti rasitettuihin kohteisiin sekä siltabetoneihin. SR-sementti valmistetaan erikoisklinkkeristä, jonka aluminaattipitoisuus on enintään 3,0 %. Graniitit Kalkkikivet ja dolomiitit Valkosementti CEM I 52,5 R Valkoinen erittäin nopeasti kovettuva portlandsementti CEM I 52,5 R. Valkosementti soveltuu valkoisten ja värillisten elementti- ja betonituotteiden valmistukseen. Kvartsiitit 33 R 34 R Garbot 22 R 42 R Parmu-muuraussementti MC 12,5 34 R LK R 36 R Parmu-muuraussementti soveltuu sekä muurauslaastin että rappauslaastien valmistukseen. Masuunikuonajauhe KJ400 Masuunikuonajauhe on betonissa käytettävä hydraulisia ominaisuuksia omaava seosaine. Finnsementti Oy vuonna 2010 n Liikevaihto 117 milj. euroa TOIMIPAIKAT: n kaksi sementtitehdasta Oulu Raahe n n n Henkilöstöä vuoden lopussa 220 Sementtien raaka-aineiden kotimaisuusaste % Sementtien tuotantokapasiteetti t n n n n kuonajauhetehdas lisäainetehdas viisi sementtiterminaalia rouheasema Vaasa Pietarsaari Lappeenranta Finnsementin visio: Maarianhamina Parainen Espoo n Finnsementti on markkina-alueensa halutuin sideainetoimittaja Kirkkonummi

6 6 Sementin valmistus Noin 90 prosenttia Finnsementin käyttämästä raaka-aineesta on kalkkikiveä, josta saadaan tarvittava määrä kalsiumoksidia (CaO) klinkkerin valmistukseen. Muut raaka-aineet sisältävät pääosin piitä (SiO 2 ), alumiinia (Al 2 O 3 ) ja rautaa (Fe 2 O 3 ). Käyttämiämme muita raaka-aineita ovat esimerkiksi kappalekuona, rautahilse, lentotuhka ja valuhiekka. Raaka-aineet annostellaan raakajauhemyllyyn. Tarkka jauheen kemiallinen resepti takaa oikean koostumuksen klinkkerille. Jauheen tasalaatuisuus varmistetaan homogenoinnilla. Klinkkerin poltto Klinkkerin poltto tapahtuu kiertouunissa, johon syötetään sekä jauhetta että polttoaineita. Jauheen lämpötila nostetaan noin 1450 C:een klinkkerimineraalien muodostumiseksi. Prosessi kuluttaa paljon energiaa. Jauhe syötetään homogenointisiiloista uunin esilämmitysjärjestelmään, joka muodostuu sykloneista ja nousuputkesta tai esikalsinaattorista. Siellä se sekoittuu poltosta tuleviin savukaasuihin ja kuumenee. Reaktio

7 7 Kuva: Jorma Virtanen on nimeltään esikalsinointi: kalkkikiven karbonaatti hajoaa kalsiumoksidiksi ja hiilidioksidiksi (CaCO 3 CaO + CO 2 ). Esikalsinoitu jauhe jatkaa matkaansa klinkkeriuuniin. Lämpötilan noustessa jauhe sulaa ja klinkkerimineraalit muodostuvat. Klinkkeri koostuu pääosin seuraavista mineraaleista: aliitti, beliitti, aluminaatti ja ferriitti. Uunista ulos tuleva klinkkeri jäähdytetään satelliitti- tai arinajäähdyttäjissä ja ajetaan kuljettimilla varastoon odottamaan jatkokäyttöä. Sementin jauhatus Sementin jauhatus tapahtuu kuulamyllyissä, jotka on varustettu luokittimilla. Klinkkeri ja kipsi annostellaan kuulamyllyyn yhdessä kalkkikiven ja tarvittaessa muiden seosaineiden, kuten kuonan, kanssa. Eri sementtilaaduilla on omat reseptinsä. Suurin osa tuotetusta sementistä toimitetaan irtosementtinä omalla laivalla rannikolla sijaitseviin sementtiterminaaleihin tai säiliöautoilla suoraan asiakkaiden varastosiiloihin. Vajaa 5 prosenttia sementtituotannosta pakataan säkkeihin ja myydään rautakauppojen kautta pienrakentajille.

8 8 Sementin ympäristöprofiili Sementin tuotannon ympäristöystävällisyyden kehittäminen edellyttää koko prosessin huolellista läpikäymistä ja sen ympäristövaikutusten tunnistamista. Suuri osa sementin ympäristökuormasta syntyy, kun kalkkikivi poltetaan klinkkeriksi. CO 2 -päästöt Sementtituotannon ympäristökuormista merkittävin on hiilidioksidi. Yhden klinkkeritonnin valmistukseen tarvitaan noin 1,5 tonnia kalkkikiveä, josta irtoaa poltossa noin 500 kg hiilidioksidia. Kalkkikiven kalsinointi on sementtiklinkkerin valmistuksessa välttämätön kemiallinen reaktio. Tätä osaa hiilidioksidipäästöstä ei siis voida pienentää pienentämättä klinkkerituotantoa. Loput sementin valmistuksen aiheuttamasta hiilidioksidista on peräisin polttoaineista. Sen määrä on luonnollisesti pienentynyt sitä mukaan, kun uunien energiatehokkuus on parantunut. Viime vuosina on otettu käyttöön myös perinteisiä polttoaineita korvaavia energialähteitä. Näitä ovat mm. lihaluujauho, kierrätyspolttoaine REF ja autonrengasmurske. Vuonna 2010 polttoaineperäisen hiilidioksidin määrä oli noin 300 kg CO 2 / klinkkeritonni. Raaka-aine Perinteinen polttoaine Vaihtoehtoinen fossiilinen polttoaine Biopolttoaine CO 2 -ominaispäästö (kg/t TCE) Hiilidioksidipäästöt ovat peräisin kalkkikivi raaka-aineesta ja polttoaineista. Polttoaineet ryhmitellään perinteisiin, vaihtoehtoisiin fossiilisiin ja biopolttoaineisiin. TCE (Total Cement Equivalent) käsite tarkoittaa, että ominaiskulutukset ja -päästöt on laskettu sementille, joka on valmistettu omasta klinkkeristä.

9 9 Energia Kotimainen sementtiteollisuus on aina ollut kiinnostunut energiankulutuksen pienentämisestä jo taloudellisistakin syistä. Sementtiklinkkeri valmistetaan energiatehokkaissa kuivauuneissa, joissa pääpolttoaineina ovat hiili ja petrokoksi. Näiden rinnalle on viime vuosina tullut erinäisiä vaihtoehtoisia polttoaineita, kuten autonrengasmursketta, lihaluujauhoa ja erilaisia kierrätyspolttoaineita. Vuonna 2010 energian ominaiskulutus oli noin 3100 kj tuotettua sementtikiloa kohden. Tämän lisäksi käytettiin sementin valmistuksessa 0,111 kwh sähköä jokaista tuotettua sementtikiloa kohden. Lappeenrannassa vuonna 2007 käyttöön otettu uusi uuni on noin 25 % taloudellisempi kuin Lappeenrannan vanhat uunit. Sementtiteollisuus kuuluu EU:n päästökauppajärjestelmän (EU ETS) piiriin. Hiilidioksidipäästöjen seuranta ja raportointi sekä päästöoikeuksien palautus tehdään EU-direktiivien mukaisesti.

10 10 Sementtiuunien hukkalämpö hyödynnetään Paraisilla ja Lappeenrannassa kaupunkien kaukolämpöverkoissa. Vuosittain Finnsementti toimittaa kaukolämpöverkkoihin yhteensä noin 30 GWh lämpöenergiaa. Tämä vastaa yli 2100 pientalon vuosittaista lämmitysenergiankulutusta. Vuonna 2009 aloitettiin Lappeenrannassa kierrätyspolttoaine REF:n käyttö. Myös Paraisilla on lisätty merkittävästi vaihtoehtoisten polttoaineiden osuutta. Perinteisiä polttoaineita korvaavien vaihtoehtoisten polttoaineiden osuus Finnsementin uunien kokonaisenergiantarpeesta oli 21,6 % vuonna Vaihtoehtoiset polttoaineet (%) Perinteisiä polttoaineita korvaavien vaihtoehtoisten polttoaineiden osuus uunien kokonaisenergiantarpeesta kasvoi merkittävästi vuonna Pöly Sementin valmistuksen ympäristövaikutuksista pölypäästöt ovat lähistön asukkaille helpoimmin havainnoitavia. Pölypäästöjen pienentämiseksi on tehty runsaasti kehitystyötä ja saavutettu merkittävä parannus. Modernilla suodatustekniikalla pölypäästöt sementtitehtaitten savupiipuista ovat vähäisiä. Vuonna 2010 Finnsementin pölypäästö oli 0,04 kg jokaista sementtitonnia kohden. 0,25 Pölyn ominaispäästöt (kg/t TCE) 0,20 0,15 0,10 0,05 0, Pölyn ominaispäästöt ovat pienentyneet sähkösuotimien laajennusten ja uudistamisten myötä. Vuonna 2007 käyttöönotettu Lappeenrannan uusi uuni on varustettu tekstiilisuodattimin.

11 11 Typen oksidit Typen oksideja syntyy korkeassa polttolämpötilassa lähinnä ilman sisältämästä typestä. Päästöjen alentamiseksi molempien sementtitehtaiden sementtiuunit on varustettu niin kutsutuilla Low-NO x polttimilla. Lisäksi vuonna 2008 otettiin käyttöön uusi SNCR-tekniikka päästöjen alentamiseksi entisestään. SNCR (Selective Non-Catalytic Reduction) on 1980-luvulla hiilivoimaloihin kehitetty menetelmä typen oksidien alentamiseksi. Se edustaa IPPC-direktiivin (Integrated Pollution Prevention and Control) mukaista parasta käytössä olevaa tekniikkaa. Menetelmä soveltuu hyvin myös sementin valmistukseen. Menetelmä perustuu siihen, että muodostuneisiin savukaasuihin ruiskutetaan reagenssiliuosta, joka sisältää ammoniakkia. Savukaasujen lämpötilan tulee olla C. Tässä lämpötilassa savukaasujen typen oksidit reagoivat hapen läsnä ollessa reagenssiliuoksen ammoniakin kanssa. Reaktiossa muodostuu jälleen vaaratonta typpikaasua ja vettä. SNCRmenetelmällä typen oksideja voidaan alentaa % prosessin ominaisuuksista riippuen. Annostelumäärän kasvaessa ammoniakkipäästöjen riski saattaa lisääntyä. Molemmilla tehtailla onkin käytössä jatkuvatoimiset päästömittarit, joilla typenoksidi- ja ammoniakkipäästöjä seurataan. SNCR-menetelmällä typen oksidipäästöt ovat laskeneet %. Vuonna 2010 Finnsementin typen oksidipäästöt olivat 1,24 kg/t sementtiä. Parainen Lappeenranta 4,0 3,5 NO x -ominaispäästöt (kg/t TCE) 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, Typen oksidipäästöjä on vähennetty polttoprosessia optimoimalla, käyttämällä Anti-NO x -vettä Lappeenrannassa sekä investoimalla Low-NO x polttimiin molemmilla tehtailla. Vuonna 2008 Finnsementissä otetiin käyttöön SNCR-tekniikka typen oksidien edelleen vähentämiseksi.

12 12 Rikkidioksidi Finnsementin sementtiuunien rikkidioksidipäästöt ovat vähäisiä. Raaka-aineen sisältämä kalkki sitoo tehokkaasti polttoaineesta vapautuneen rikin lopputuotteeseen, missä sitä tarvitaan oikeiden ominaisuuksien saavuttamiseksi sementissä. Vuonna 2010 rikkidioksidipäästöt olivat 0,03 kg/t sementtiä. Parainen Lappeenranta 0,7 SO 2 -ominaispäästö (kg/t TCE) 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0, Vuonna 2007 käyttöönotetun uunin myötä Lappeenrannan rikkidioksidipäästö on laskenut samalle tasolle kuin Paraisilla.

13 13 Raaka-aineet Sementin valmistamiseen käytetään maankuoren viittä yleisintä alkuainetta. Pääraaka-aineena käytettyä kalkkikiveä on hyvin saatavissa. Oikean kemiallisen koostumuksen saavuttamiseksi käytetään raakajauheen valmistuksessa lisäksi erilaisia korjausmateriaaleja. Korjausmateriaaleina pyrimme hyödyntämään erilaisia teollisuuden sivutuotteita, kuten kuonaa, lentotuhkaa, rautahilsettä ja valuhiekkaa. Vuonna 2009 kokeilimme ensimmäisen kerran kipsilevyistä kierrätetyn kipsin käyttöä sementin jauhatuksen raaka-aineena. Käyttökokemuksemme oli myönteinen, joten tavoitteemme on tulevaisuudessa korvata osa luonnon kipsistä kierrätysmateriaalilla. Kuljetukset Raaka-aineista suurin osa kuljetetaan tehtaille läheisistä avolouhoksista kuljettimilla. Muut raaka-aineet ja polttoaineet tuodaan tehtaille pääasiassa vesiteitse laivakuljetuksina. Valmis tuote toimitetaan asiakkaille pääasiassa irtosementtinä säiliöautoilla. Paraisten tehtaan tuotannosta noin puolet kuljetetaan laivalla Finnsementin sementtiterminaaleihin, jotka sijaitsevat Oulussa, Pietarsaaressa, Vaasassa, Ahvenanmaalla ja Kirkkonummella. Jätteet Sementin valmistuksen yhteydessä syntyy vain vähän jätettä. Tuotannosta syntyvät siivousjätteet ja väli- tai lopputuote, joka ei täytä asettamiamme vaatimuksia, voidaan yleensä hallitusti käyttää uudelleen prosessissamme. Finnsementillä on Suomen kattavin sementin jakeluverkosto. Mahdollisimman lyhyillä toimitusmatkoilla sekä järjestämällä sementin ja raaka-aineiden kuljetukset meno-paluukuljetuksina voidaan ympäristön kuormitusta vähentää.

14 14 Tavoitteet ympäristökuormituksen vähentämiseksi Raaka-aineet Tavoite Vähentää uusiutumattomien raaka-aineiden käyttöä sementin valmistuksessa. Keinoja tavoitteen saavuttamiseksi Raaka-aineiden käytössä pyrimme hyödyntämään vaihtoehtoisia raaka-aineita, kuten kuonaa, lentotuhkaa ja muita teollisten prosessien sivutuotteita. Omasta toiminnastamme aiheutuvan jätemäärän pyrimme minimoimaan. Syntynyt jäte lajitellaan. Mineraalinen jäte pyritään käyttämään uudelleen prosessissa raaka-aineena. Energia Vähentää perinteisten fossiilisten polttoaineiden käyttöä sementin valmistuksessa. Vähentää sähkön ominaiskulutusta sementin valmistuksessa. Perinteisten fossiilisten polttoaineiden käyttöä pyrimme vähentämään käyttämällä vaihtoehtoisia polttoaineita, kuten rengasrouhetta, lihaluujauhoa ja erilaisia kierrätyspolttoaineita. Samalla pyrimme valitsemaan energiaa säästäviä menetelmiä tuotantoprosessia kehittäessämme. Finnsementti Oy on solminut Elinkeinoelämän keskusliitto ry:n kanssa Energiatehokkuussopimuksen, joka on voimassa vuoteen 2016 saakka. Päästöt ilmaan Vähentää hiilidioksidin ominaispäästöjä sementin valmistuksessa. Vähentää typen oksidien ominaispäästöjä sementin valmistuksessa. Vähentää pölyn ominaispäästöjä sementin valmistuksessa. Keinoja hiilidioksidipäästöjen alentamiseksi: n vaihtoehtoiset (bio)polttoaineet n vaihtoehtoiset raaka-aineet n sementin seostaminen n mineralisaattoreiden käyttö, eli jauheen sulamislämpötilan alentaminen n polttoprosessin energiatehokkuus Keinoja typen oksidipäästöjen alentamiseksi: n polttolämpötilan laskeminen n jälkipoltto n SNCR-tekniikka n SCR-tekniikka Keinoja pölypäästöjen alentamiseksi: n sähkösuodattimien uudistaminen n tekstiilisuodattimien käyttöönotto Betoni Oikean tuotteen oikea käyttö. Oikein käytettynä betonin käyttöikä on erittäin pitkä. Pitkä käyttöikä vähentää ympäristökuormitusta. Finnsementti neuvoo ja kouluttaa asiakkaita tuotteidemme oikeassa käytössä. Vuosittain järjestettävä asiakasseminaari Valutalkoot, asiakaslehtemme Sementti sekä internetsivumme toimivat puhelinneuvonnan ja yhteistyöprojektien lisänä.

15 15 Tilanne 2005 n Tilanne 2010 n Jätettä, tonnia Raaka-ainejakautuma 2010 Kalkkikivi Hiekka 6000 Kuona 5000 Diabaasi t 2000 t Kipsi Lentotuhka Rauta Ferrosulfaatti Sähkön ominaiskulutus kwh/t TCE Vaihtoehtoisten polttoaineiden osuus AF % t t t 1700 t 8,3 21,6 0 0 Hiilidioksidin ominaispäästö kg/t TCE Typen oksidien ominaispäästö kg/t TCE Pölyn ominaispäästö kg/t TCE ,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 1,88 1,24 0,09 0,08 0,07 0,06 0,05 0,04 0,03 0,02 0,01 0,09 0,04 0 0,0 0,00

16 16 Plussementti vähentää ympäristökuormitusta Sementin seosaineita lisäämällä saadaan ympäristöystävällisempää sementtiä, jonka valmistuksessa syntyy vähemmän hiilidioksidipäästöjä. Yhden klinkkeritonnin valmistuksessa vapautuu hiilidioksidia kg, josta noin 60 % on peräisin kalkkikivestä ja loput 40 % syntyy polttoaineen palamisen yhteydessä. Käyttämällä seosaineita pystytään sementtiklinkkerin osuutta sementissä pienentämään, jolloin myös energiantarve ja syntyvän hiilidioksidin määrä vähenee. Finnsementti on valmistanut seosaineita sisältäviä CEM II -tyyppisiä sementtejä jo toistakymmentä vuotta. Seosaineista kalkkikivi ja granuloitu masuunikuona ovat siten vakiintuneet osaksi suomalaista sementtiä. Erilaisia seosaineita on toki käytetty suomalaisessa sementtiteollisuudessa jo pidempäänkin. Plussementti on syntynyt vuosien kokemuksen ja asiakkailta saadun palautteen tuloksena Seosaineita sisältävien sementtien merkitys on kasvanut ja kasvaa edelleen, kun sementin valmistuksessa syntyviä hiilidioksidipäästöjä halutaan pienentää. Finnsementti on useamman vuoden ajan tähdännyt seosainemäärien lisäämiseen sementissä ja tehnyt näin työtä uuden entistä ympäristöystävällisemmän sementin saamiseksi markkinoille. Kehitystyön tuloksena on syntynyt Plussementti. Plussementti on portlandseossementti, jonka standardin mukainen merkintä on CEM II/B M (S-LL) 42,5 N. Plussementti on normaalisti kovettuva sementtilaatu, joka saavuttaa 42,5 MPa lujuuden 28 vuorokauden iässä. Standardin mukaan Plussementissä saa olla seosaineita yhteensä %. Plussementissä on kalkkikiveä ja granulikuonaa, yhteensä noin 30 %. Plussementin valinnalla on siten vaikutusta rakentamisen aiheuttamiin hiilidioksidipäästöihin. Plussementti soveltuu kaikentyyppisiin valmisbetoneihin ja betonituotteisiin. Lisäksi sille löytyy käyttökohteita myös nopeaa muottikiertoa vaativasta elementtituotannosta lähinnä nopeasti kovettuvien Rapidsementin ja Pikasementin rinnalla. Teknisiltä ominaisuuksiltaan se vastaa Yleissementtiä, jossa seosaineita on puolet Plussementin määristä. Plussementtibetonin säilyvyys on erinomainen Seossementtien klinkkeripitoisuus on pienempi kuin CEM I -tyyppisten sementtien, mikä on herättänyt kysymyksiä niiden vaikutuksesta betonirakenteiden säilyvyyteen. Monissa tapauksissa betonin säilyvyyteen vaikuttaa kuitenkin enemmän sen vesisementtisuhde kuin käytetty sementtilaatu. Finnsementti on halunnut varmistaa Plussementin toimivuuden erilaisissa ympäristöolosuhteissa ja testannut Plussementtibetonin säilyvyysominaisuudet mm. karbonatisoitumis-, kloridi-, pakkas- ja pakkassuolarasituksissa. Plussementillä valmistettujen betonirakenteiden säilyvyysominaisuudet on todettu erinomaisiksi. Sementin koostumuksella on tähän positiivinen vaikutus: molemmat seosaineet, kalkkikivi sekä kuona, tiivistävät betonin huokosrakennetta ja hidastavat aggressiivisten aineiden tunkeutumista betoniin.

17 17 17 Betoni on ympäristöystävällinen rakennusmateriaali. Erinomaisten lujuus- ja säilyvyysominaisuuksiensa ansiosta sillä on pitkä käyttöikä ja se vaatii vain vähän huoltoa. Massiivisuutensa ansioista siitä voidaan rakentaa energiatehokkaita rakennuksia, jotka kuluttavat vähän energiaa käyttöaikanaan. Plussementin energiasisällön ja hiilidioksidipäästöjen tasot CEM I- ja CEMII/A-sementteihin verrattuna (valmistuksen aikainen eli kehdosta tehtaan portille ). Plussementin jauhatuksessa käytetään seosaineita, kalkkikiveä ja granulikuonaa, yhteensä noin 30 %. Plussementin valinnalla on siten vaikutusta rakentamisen aiheuttamiin hiilidioksidipäästöihin. Plussementin lujuudenkehitys (EN 196-1) verrattuna Yleissementin lujuudenkehitykseen. Plussementillä ja Yleissementillä tehtyjen betonien lujuustuloksia kokeissa, joissa on käytetty sementtiä 300 kg/m 3 ja v/s =0,6, laboratoriokiviaines Plussementtibetonin suola-pakkasrapauma laattakokeessa

18 18 Kierrätyspolttoaineet sopivat sementtiuuniin Finnsementin sementtiuuneissa käytetään pääpolttoaineena fossiilisiin polttoaineisiin luettavaa hiiltä ja petrokoksia. Niillä tuotetaan tällä hetkellä vajaat 80 prosenttia uunien tarvitsemasta lämpöenergiasta. Näiden perinteisten polttoaineiden rinnalle on viime vuosina tullut erilaisia kierrätyspolttoaineita. Perinteisiä polttoaineita korvaavien kierrätyspolttoaineiden osuus Finnsementin uunien kokonaisenergiantarpeesta oli 21,6 % vuonna Kierrätyspolttoaineiden osuutta on tarkoitus kasvattaa entisestään. Vuonna 2011 korvaustavoitteemme on 25 % ja pitkällä tähtäimellä tavoitteemme on korvata vähintään 40 % perinteisistä polttoaineista kierrätyspolttoaineilla. Korkea lämpötila ja pitkä viipymäaika Sementtiuunit sopivat erittäin hyvin kierrätyspolttoaineiden rinnakkaispolttoon. Uunien korkean polttolämpötilan ja pitkän viipymäajan ansiosta saavutetaan täydellinen palaminen ja polttoaineen sisältämän energian hyödyntäminen. Poltosta ei myöskään synny haitallisia tuhkia, vaan polttoaineen sisältämät palamattomat aineet hyödynnetään raaka-aineena klinkkerin valmistuksessa. Kaikkien sementtitehtaalla käytettyjen polttoaineiden tulee täyttää tarkat laatuvaatimukset. Jätteiden syntypaikkalajittelu on tärkeää Toistaiseksi saatavuus on osoittautunut kierrätyspolttoaineiden käyttöä jossain määrin rajoittavaksi tekijäksi. Kierrätyspolttoaineiden saatavuus on paljolti kiinni keräysjärjestelmistä ja lajittelun onnistumisesta jo jätteen syntypaikalla. Kierrätyspolttoaineiden saatavuuteen vaikuttavat myös lakien ja asetusten kautta tulevat muutokset, kuten parhaillaan valmisteilla oleva jätelain muutos.

19 19 Parainen Paraisilla vaihtoehtoisia polttoaineita on käytetty vuodesta 1998 lähtien. Vaihtoehtoiset polttoaineet korvaavat uusiutumattomia fossiilisia polttoaineita, kuten hiiltä ja petrokoksia. Käytössä on ollut niin autonrengasmursketta, lihaluujauhoa, REF-kierrätyspolttoainetta kuin nestekartongin valmistuksessa syntyvää reunanauhaa. Vuonna 2010 vaihtoehtoisten polttoaineiden osuus oli 16 %. Tavoite vuodelle 2011 on korvata 20 % perinteisistä uusiutumattomista polttoaineista kierrätyspolttoaineilla. Lappeenranta Vuonna 2007 käyttöönotettu uusi uuni 7 esilämmitysjärjestelmineen on suunniteltu vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä silmälläpitäen. Puolet uunin tarvitsemasta energiamäärästä syötetään kalsinaattoriin. Kalsinaattori on erillinen polttotila, eräänlainen leijupetikattila, joka soveltuu hyvin kierrätyspolttoaineille. Kesällä 2009 otettiin Lappeenrannassa käyttöön uusi REF-kierrätyspolttoaineen varastointi- ja syöttölaitteisto. Tämän investoinnin myötä tavoitteenamme on korvata yli 40 % perinteisistä uusiutumattomista polttoaineista kierrätyspolttoaineilla. Kierrätyspolttoaineen valintakriteerit Finnsementti etsii jatkuvasti uusia vaihtoehtoisia polttoaineita. Uuden polttoaineen valintakriteereihin vaikuttavat polttoaineen lämpöarvo, materiaalin käsiteltävyys ja kulkevuus syöttölaitteistoissa, kappalekoko sekä polttoaineen kemiallinen koostumus mukaan lukien sen sisältämät pienpitoisuudet. Kierrätyspolttoaineen käyttö ei saa aiheuttaa häiriötä klinkkerin valmistusprosessille, eikä sen poltosta saa muodostua haitallisia päästöjä. Kierrätyspolttoaineiden käyttö on tiukasti jätteenpolttoasetuksen mukaista toimintaa. Molemmilla sementtitehtailla on voimassa olevat IPPC-direktiivin (Integrated Pollution Prevention and Control) mukaiset ympäristöluvat, joissa määritetään tarkasti sallitut päästörajat. Päästöjä tarkkaillaan omilla jatkuvatoimisilla mittauksilla, jotka lisäksi varmennetaan vuosittain ulkopuolisen asiantuntijatahon toimesta. Kierrätyspolttoaineita valittaessa tärkein tekijä on luonnollisesti, ettei klinkkerin laatu sitä käytettäessä saa oleellisesti muuttua.

20 20 Polttoaineet Finnsementin käyttämien polttoaineiden lämpöarvot. Finnsementin käyttämien polttoaineiden ominaispäästöt. Sementtiuuni Vaihtoehtoiset polttoaineet Erittäin tehokas vaihtoehtoisten polttoaineiden energiasisällön hyödyntämisessä Korkea lämpötila ja pitkä viipymäaika takaavat täydellisen palamisen Jätetuhkaa ei muodostu Raaka-aineen kalkki sitoo tehokkaasti esimerkiksi polttoaineista vapautuneen rikin ovat kotimaisia vähentävät suoraan hiilidioksidipäästöjä vähentävät epäsuorasti hiilidioksidi päästöjä kaatopaikoilta, kun jätteitä ei loppusijoiteta niille säästävät luonnonvaroja

21 21 Hiili Hiili on sementtiteollisuuden perinteinen polttoaine. Useimmat sementtiuunit on suunniteltu hiilen käytölle. Finnsementin käyttämä hiili tulee tällä hetkellä laivakuljetuksina Venäjältä. Ennen käyttöä hiili jauhetaan sementtitehtaalla hienoksi jauheeksi. Lämpöarvo 25 MJ/kg Ominaispäästö 95 g CO 2 /MJ Petrokoksi Petrokoksi on öljynjalostuksen sivutuote ja tavallaan sementtiteollisuuden ensimmäinen kierrätyspolttoaine. Petrokoksia on käytetty sementtiteollisuudessa 1980-luvulta asti. Finnsementin käyttämä petrokoksi valmistetaan Floridassa, mistä se tuodaan laivakuljetuksena Suomeen. Ennen käyttöä petrokoksi jauhetaan sementtitehtaalla hienoksi jauheeksi. Lämpöarvo 32 MJ/kg Ominaispäästö 94 g CO 2 /MJ Rengasmurske Rengasmurskeen käyttö polttoaineena aloitettiin Paraisilla vuonna Renkaat koostuvat kumista ja teräsvaijeria ja tekstiiliä sisältävästä tukirakenteesta. Renkaan sisältämä palamaton metalli hyödynnetään klinkkerin valmistuksessa raaka-aineena. Käytetyt autonrenkaat murskataan polttoon sopivaan kappalekokoon ennen tehtaalle toimittamista. Lämpöarvo 33 MJ/kg Ominaispäästö 90 g CO 2 /MJ Reunanauha PPAF Reunanauha on nestekartongin valmistuksen yhteydessä syntyvä teollisuusjäte, joka sisältää kartonkia, alumiinia ja muovia. Polttoaineen sisältämä alumiini toimii sementin valmistuksessa tarvittavana raaka-aineena. Kartongin osuus polttoaineesta on noin 30 %. Tästä bio-osuudesta muodostuva hiilidioksidi katsotaan päästömielessä neutraaliksi. Polttoaine toimitetaan sementtitehtaalle valmiiksi sopivaan kappalekokoon leikattuna. Lämpöarvo 24 MJ/kg Ominaispäästö 44 g CO 2 /MJ REF REF-polttoaine, eli REcoverd Fuel on syntypaikkalajiteltua teollisuuden ja kaupan pakkausmateriaalijätteistä valmistettua kierrätyspolttoainetta. Materiaali kerätään käsittelylaitoksiin, joissa kierrätyspolttoaine valmistetaan. Laatu varmistetaan poistamalla metalli ja epäorgaaninen aine. Tämän jälkeen materiaali murskataan ja seulotaan oikeaan kappalekokoon. REF-polttoaine sisältää suurimmaksi osaksi muovia, paperia ja kartonkia, sekä pieniä määriä puuta. Polttoaineen bio-osuus on yli 30 %. Tästä bio-osuudesta muodostuva hiilidioksidi katsotaan päästömielessä neutraaliksi. Lämpöarvo 20 MJ/kg Ominaispäästö 32 g CO 2 /MJ Lihaluujauho Lihaluujauho on suomalaisen lihateollisuuden sivutuote ja valmistetaan teurastusjätteistä. Lihaluujauho valmistetaan eläinjätteen käsittelylaitoksessa materiaalista, joka on määritetty poltettavaksi. Käsittelylaitoksessa materiaali murskataan, sterilisoidaan autoklaavissa ja jauhetaan hienoksi. Lihaluujauho on 100-prosenttisesti biopolttoaine. Tästä polttoaineesta muodostuva hiilidioksidi katsotaan päästömielessä neutraaliksi. Lämpöarvo 17 MJ/kg Ominaispäästö 0 g CO 2 /MJ hiilineutraali

Harjoitus 5. Mineraaliset seosaineet, Käyttö ja huomioonottaminen suhteituksessa

Harjoitus 5. Mineraaliset seosaineet, Käyttö ja huomioonottaminen suhteituksessa Harjoitus 5 Mineraaliset seosaineet, Käyttö ja huomioonottaminen suhteituksessa Mineraaliset seosaineet Lentotuhka Filleri Seosaine Masuunikuonajauhe Sideaine Erityisesti massiiviset ja sulfaatinkestävät

Lisätiedot

Muovikomposiittien kierrätys

Muovikomposiittien kierrätys Muovikomposiittien kierrätys Kuva: Exel Oyj Kannen kuva: Ekin Muovi Oy Kuva: Exel Oyj Muovikomposiitit tarjoavat ylivoimaisia ominaisuuksia niin lujuuden, keveyden kuin pitkän käyttöiän suhteen. Muovikomposiitit

Lisätiedot

Lujitemuovijätteen kierrätys

Lujitemuovijätteen kierrätys 1 2014 Lujitemuovijätteen kierrätys Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian hyödyntäminen sementtiuunissa (LUMI) 24.9.2014 2 3 Sisällys 1 Johdanto... 4 2 Lujitemuovijätteen lajitteluohje... 4 2.1 Kierrätyspolttoaineeseen

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä.

Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä. Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä. Rudus toimittaa asiakkailleen ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavia Vihreitä betoneita, jotka suunnitellaan kohdekohtaisesti vastaamaan asiakkaan

Lisätiedot

Finnsementti Oy Paraisten sementtitehdas Parainen. Ilmoitus on tullut vireille 17.1.2011. Ympäristönsuojelulaki 30 2 momentti ja 61

Finnsementti Oy Paraisten sementtitehdas Parainen. Ilmoitus on tullut vireille 17.1.2011. Ympäristönsuojelulaki 30 2 momentti ja 61 Etelä-Suomi Päätös Nro 17/2011/1 Dnro ESAVI/13/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 25.2.2011 ASIA Ympäristönsuojelulain 61 :n mukainen ilmoitus koeluonteisesta toiminnasta, joka koskee kasvi- ja viljaperäisen

Lisätiedot

LUMI Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa

LUMI Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa LUMI Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa Dick Blom Kumi instituutti Sastamala 17.4.2015 LUMI Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa 2013-2014

Lisätiedot

Puu vähähiilisessä keittiössä

Puu vähähiilisessä keittiössä Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Ajankohtaista betonista. Jussi Mattila, toimitusjohtaja Suomen Betoniyhdistys ry 23.5.2011

Ajankohtaista betonista. Jussi Mattila, toimitusjohtaja Suomen Betoniyhdistys ry 23.5.2011 Ajankohtaista betonista Jussi Mattila, toimitusjohtaja Suomen Betoniyhdistys ry 23.5.2011 Esityksen teemat 1. Betoniteollisuuden suhdannetilanne 2. Kivitalo tänään 3. Työturvallisuus 4. Rakentamisen hiilijalanjälki

Lisätiedot

Iso-Roban perusparannus

Iso-Roban perusparannus Iso-Roban perusparannus Pinnoitemateriaalien vertailu Manninen Kaisa, Judl Jáchym - SYKE Iso-Roban perusparannus Pinnoitemateriaalien vertailu Cleantech Hankintamappi hankkeen osaraportti Kaisa Manninen

Lisätiedot

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU Tehtävänä on huolehtia Turun alueen perusenergian tuotannosta taloudellisesti ja tehokkaasti monipuolisella tuotantokapasiteetilla. TSE:n omistavat Fortum (49,5%), Turku Energia (39,5%), Raision kaupunki

Lisätiedot

LUMI - Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa

LUMI - Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa LUMI - Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa Martti Kemppinen/Mamk, Egidija Rainosalo/KETEK et al. Hankkeen motivaatio Orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoitusta rajoitetaan

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

nopeampi helpompi ainutlaatuinen

nopeampi helpompi ainutlaatuinen Rapid Set Sementtiteknologia nopeampi helpompi ainutlaatuinen CEMENT ALL Monikäyttöinen MORTAR MIX CONCRETE MIX korjausbetoni KORODUR ja CTS Cement Kaksi vahvaa partneria Euroopan lisenssi yksinoikeudella!

Lisätiedot

KALKKIA MAAN STABILOINTIIN

KALKKIA MAAN STABILOINTIIN KALKKIA MAAN STABILOINTIIN Vakaasta kallioperästä vakaaseen maaperään SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Frans Silvenius, MTT Bioteknologia ja elintarviketutkimus Kierrätysmateriaaleja mm. Kompostoidut

Lisätiedot

MS1E ja MS3E-ikkunoiden EN-15804 ympäristöselosteet

MS1E ja MS3E-ikkunoiden EN-15804 ympäristöselosteet MS1E ja MS3E-ikkunoiden EN-15804 ympäristöselosteet Tämä seloste kattaa EN 15804-standardin edellyttämän yritysten välisen viestinnän ympäristöselosteen raportoinnin, joka määritetään EN 15942, Sustainability

Lisätiedot

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015 Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen Eeva Lillman 12.11.2015 Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Lahden kaupungin 100- prosenttisesti omistama Kolme voimalaitosta Lahdessa, yksi

Lisätiedot

Betoniteollisuus tänään DI Seppo Petrow RTT ry

Betoniteollisuus tänään DI Seppo Petrow RTT ry Betoniteollisuus tänään DI Seppo Petrow RTT ry Betoni muutti maailmaa n. 2000 vuotta vanha Pantheon Roomassa on tunnetuimpia vanhoja betonirakenteita Portland-sementti keksittiin1800-luvulla Suomeen 1800-luvun

Lisätiedot

joutsenmerkityt takat

joutsenmerkityt takat joutsenmerkityt takat tulevaisuus luodaan nyt Pohjoismaisen Joutsen-ympäristömerkin tavoitteena on auttaa kuluttajaa valitsemaan vähiten ympäristöä kuormittava tuote. Palvelulle tai tuotteelle myönnettävän

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Ruukki on metalliosaaja, johon voit tukeutua alusta loppuun, kun tarvitset metalleihin pohjautuvia materiaaleja, komponentteja, järjestelmiä ja

Ruukki on metalliosaaja, johon voit tukeutua alusta loppuun, kun tarvitset metalleihin pohjautuvia materiaaleja, komponentteja, järjestelmiä ja Mineraalituotteet Ruukki on metalliosaaja, johon voit tukeutua alusta loppuun, kun tarvitset metalleihin pohjautuvia materiaaleja, komponentteja, järjestelmiä ja ratkaisukokonaisuuksia. Kehitämme jatkuvasti

Lisätiedot

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella Pääkaupunkiseudun jätehuolto- ja energiaratkaisut 1 hanke 2002-2007 YTV:n hallitus hyväksyi strategian 1/2002 Osa YTV:n jätehuoltostrategiaa Tavoitteena on syntyvän jätemäärän väheneminen vuoteen 2007

Lisätiedot

PUUTA, TERÄSTÄ VAI BETONIA? Kerrostalorakentamisen vaihtoehdot

PUUTA, TERÄSTÄ VAI BETONIA? Kerrostalorakentamisen vaihtoehdot PUUTA, TERÄSTÄ VAI BETONIA? Kerrostalorakentamisen vaihtoehdot Toimitusjohtaja Jussi Mattila, Rakennusfoorum, Rakennustietosäätiö 5.6.2012 Betonirakentamisen 10 argumenttia 1. Luontaisesti paloturvallinen

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Biokaasun jakelu Suomessa

Biokaasun jakelu Suomessa JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Turussa 10.6.2010 12.00-16.00 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuusseminaari, Lahti 11.4.2013 Hanna Pynnönen Kuusakoski Oy Title and content slide Level 1 bullet - Level 2 bullet Level 3 bullet 1 Title and content

Lisätiedot

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Parempi arkipäivä monille ihmisille Kestävä kehitys IKEAssa Sisältyy kaikkiin toimintoihimme Kestävän kehityksen toimintasuunnitelma FY15 kokonaisvaltainen lähestymistapa

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 1. Jätehuolto, kierrätys ja ongelmajätteet 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 13 Sisältö 1.1 REF... 3 1.2 Läheisyysperiaate... 4 1.3 Metalli+ympäristö... 5 1.4 kaikki

Lisätiedot

ENERGIANKÄYTÖN KARTOITUS LAPPEENRANNAN SEMENTTI- TEHTAALLA

ENERGIANKÄYTÖN KARTOITUS LAPPEENRANNAN SEMENTTI- TEHTAALLA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Kemiantekniikan osasto Prosessitekniikan laboratorio Diplomityö ENERGIANKÄYTÖN KARTOITUS LAPPEENRANNAN SEMENTTI- TEHTAALLA Diplomityön aihe on hyväksytty kemiantekniikan

Lisätiedot

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012 1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

17. Tulenkestävät aineet

17. Tulenkestävät aineet 17. Tulenkestävät aineet Raimo Keskinen Peka Niemi - Tampereen ammattiopisto Alkuaineiden oksidit voidaan jakaa kemiallisen käyttäytymisensä perusteella luonteeltaan happamiin, emäksisiin ja neutraaleihin

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSERTIFIKAATTI NRO Y 103/05 Myöntämispäivä 4.5.2005 TUOTTEEN NIMI VALMISTAJAT TUOTEKUVAUS. Teräsbetonipaalut

YMPÄRISTÖSERTIFIKAATTI NRO Y 103/05 Myöntämispäivä 4.5.2005 TUOTTEEN NIMI VALMISTAJAT TUOTEKUVAUS. Teräsbetonipaalut YMPÄRISTÖSERTIFIKAATTI NRO Y 103/05 Myöntämispäivä 4.5.2005 TUOTTEEN NIMI Teräsbetonit VALMISTAJAT Paalut: Abetoni Oy Kokemäen TB-Paalu Oy Lujabetoni Oy Parma Oy Skanska Betoni Oy Teräsosat: Leimet Oy

Lisätiedot

Kemikaalivalvonta-asiat pk-yrityksissä

Kemikaalivalvonta-asiat pk-yrityksissä Kemikaalivalvonta-asiat pk-yrityksissä Yritysneuvojien ympäristökoulutus Hotelli Haaga, Haaga- sali valvonta ja säädökset tunnistaminen varastoinnin vaatimukset 1 TOIMINNANHARJOITTAJAN VELVOLLISUUDET huolehtimisvelvollisuus

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Sulfaatinkestävän sementin valinta siltojen suunnittelussa ja rakentamisessa

Sulfaatinkestävän sementin valinta siltojen suunnittelussa ja rakentamisessa Sulfaatinkestävän sementin valinta siltojen suunnittelussa ja rakentamisessa 15.6.2007 Tiehallinto KESKUSHALLINTO Asiantuntijapalvelut 2 Sulfaatinkestävän sementin valinta sillanrakennuskohteissa 3 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Päätös Nro 51/2010/1 Dnro ESAVI/567/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen 17.11.2010

Päätös Nro 51/2010/1 Dnro ESAVI/567/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen 17.11.2010 Etelä-Suomi Päätös Nro 51/2010/1 Dnro ESAVI/567/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.11.2010 ASIA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 61 :n mukainen ilmoitus koeluonteisesta toiminnasta, joka koskee kumirouheen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

säästää ympäristöä ja luonnonvaroja

säästää ympäristöä ja luonnonvaroja Graphic Concrete Matti Liski Jussi Tiainen Betoni on ylivoimaisesti eniten käytetty rakennusmateriaali maailmassa. Kun tarkastellaan rakennuksen koko elinkaarta, on vaikea löytää pitkäikäisempää, energiatehokkaampaa

Lisätiedot

HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY

HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY Perustuu tutkimukseen: Hirsiseinän ympäristövaikutusten laskenta elinkaaritarkastelun avulla Oulu 11.2.28 Matti Alasaarela Arkkitehtitoimisto Inspis Oy KUINKA PALJON HIRSITALOA

Lisätiedot

Elinkaariajattelu autoalalla

Elinkaariajattelu autoalalla Elinkaariajattelu autoalalla Mikä on tuotteen ELINKAARI? Tuotteen vaiheet raaka-aineiden hankinnasta tai tuottamisesta tuotteen käyttöön ja loppukäsittelyyn. MARKKINOINTI JAKELU, KAUPPA TUOTANTO KÄYTTÖ,

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi

Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi Tuhkasta timantteja Liiketoimintaa teollisista sivutuotteista ja puhtaasta energiasta Peittoon kierrätyspuisto -hanke Yyterin kylpylähotelli,

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta Kommenttipuheenvuoro Helena Kivi-Koskinen Energia- ja ympäristöpäällikkö www.ruukki.com Ruukki tänään Liikevaihto 3,7 miljardia euroa vuonna 2006

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Jäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä

Jäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä Jäteselviytyjät 2013 Tietokilpailu Koulun nimi Paikkakunta Luokka Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) 1. 2. 3. pisteet yhteensä / 90 pistettä 1. Ympyröi YKSI oikea vaihtoehto. 1. Miksi jätteitä

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Gyptone alakatot 6.0 Ympäristö

Gyptone alakatot 6.0 Ympäristö Gyptone alakatot 6.0 Ympäristö Reflecting everyday life Ympäristö Laatu ja ympäristö Gyptone-alakattotuotteet on valmistettu materiaaleista, jotka voidaan käyttää uudelleen ja kierrättää. Levyt on tehty

Lisätiedot

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 1 Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010 Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 2 Gasumin perustehtävä Hallitsemme energiakaasuihin perustuvat ratkaisut ja toimimme alan edelläkävijänä.

Lisätiedot

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Visio The Biofore Company UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta,

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010 Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen päästöt 90 80 70 Milj. tn CO 2 ekv. 60 50 40 30 20 Kioto 10 0 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022 2026 2030

Lisätiedot

Lentotuhkapohjaiset Ecofax-tuotteet betonin valmistajille

Lentotuhkapohjaiset Ecofax-tuotteet betonin valmistajille Lentotuhkapohjaiset Ecofax-tuotteet betonin valmistajille YGOFORUM 2015 2.11.2015 Aino Heikkinen-Mustonen Fatec Oy Innovatiivinen cleantech-alan yhtiö Prosessoi CE-merkittyä A-luokan kivihiilen lentotuhkaa

Lisätiedot

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. -keräykseen kuuluvat

Lisätiedot

Selvitys biohiilen elinkaaresta

Selvitys biohiilen elinkaaresta Selvitys biohiilen elinkaaresta Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Mitä on biohiili? Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet

Lisätiedot

RAKENNUSTARVIKELAUSUNTO EPSCement EC350M/EC350P/EC200K

RAKENNUSTARVIKELAUSUNTO EPSCement EC350M/EC350P/EC200K Sivu 1 / 5 Tuoteryhmä: Tuotteet: Lattiat: Käytetään lattioilla EPSCement EC350M EPSCement EC350P EPSCement EC200K Laadittu: 2014-12-16 Päivitetty: 2014-12-16 Yritystiedot: EPSCement AB 132 82 Gustavsberg

Lisätiedot

Teollisuuden sivuainevirrat ja niiden hyödyntäminen

Teollisuuden sivuainevirrat ja niiden hyödyntäminen Teollisuuden sivuainevirrat ja niiden hyödyntäminen prof. Olli Dahl, Clean Technologies DI Mikko Mäkelä, DI Gary Watkins and MMT Roope Husgafvel TkT Jyrki Heino, Oulun yliopisto Helsinki, March 2011 School

Lisätiedot

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI Kirsi Koivunen, Pöyry JOHDANTO Suurten polttolaitosten uuden BREF:n luonnos julkaistiin

Lisätiedot

Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT

Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT 2 Korjaustarve kuntotarkastus - konsepti Korjattavien talojen

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi Pelletti on modernia puulämmitystä Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. Pelletin valmistus Pelletti on puristettua puuta Raaka-aineena käytetään puunjalostusteollisuuden

Lisätiedot

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 1 (6) Huhtikuu 2012 Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILAN LÄMPÖ OY Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILA 2 ORIMATTILAN HEVOSKYLÄ Tuottaa n. 20 m³/vrk kuivikelantaa, joka sisältää

Lisätiedot

Kalkkikivi. Puhdistaa, neutraloi, täyttää, stabiloi.

Kalkkikivi. Puhdistaa, neutraloi, täyttää, stabiloi. GREAT WHITE STONE Kalkkikivi Puhdistaa, neutraloi, täyttää, stabiloi. Asiakas: teollisuus Paperi Teräs Sellu Rakennusaineet Kemia Sokeri Lasi Tienrakennus Asiakas: maatalous Maanviljely Puutarha Rehu Asiakas:

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa 19.4.2011. Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy

Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa 19.4.2011. Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa 19.4.2011 Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Energiatehokkuus : Case Isover Lyhyt yritysesittely Energiatehokkuustyön taustat Energiatehokas toiminta käytännössä

Lisätiedot

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto TAUSTA Yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoitusta halutaan vähentää Energiahyötykäyttö lisääntynyt Orgaanisen

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Kuluttajaopas Käytä vaatteitasi Käytä päätäsi Vaali ympäristöä! Rostra Kommunikation v/ David Zepernick,

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori

Lisätiedot

Energiatutkimuskeskuksen palvelut kiertotalouden näkökulmasta Kiertotalous seminaari 21.4.2015. Teknologia- ja ympäristöala, Varkaus Jukka Huttunen

Energiatutkimuskeskuksen palvelut kiertotalouden näkökulmasta Kiertotalous seminaari 21.4.2015. Teknologia- ja ympäristöala, Varkaus Jukka Huttunen Energiatutkimuskeskuksen palvelut kiertotalouden näkökulmasta Kiertotalous seminaari 21.4.2015 Teknologia- ja ympäristöala, Varkaus Jukka Huttunen Varkauden kampus - energiatutkimuskeskusta luomassa Energiatutkimuskeskus

Lisätiedot

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä Ympäristöasioiden hoito yrityksessä 1 (5) Opiskelijan tehtävälomake 1 Olet suorittamassa työssäoppimisjaksoa hotelli-ravintolassa. Tehtävänäsi on selvittää, miten jätteen synnyn ehkäisy ja muut ympäristöasiat

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Anne Silver Jäteneuvoja Porin kaupungin ympäristövirasto Jätehuollon etusijajärjestys (kuluttajalle) Vähennä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta Korjaa, tuunaa,

Lisätiedot

Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus

Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus 2 Kuluttaja pitää paperi- ja kartonkituotteista Kartongilla ja paperilla on ylivertainen imago muihin pakkausmateriaaleihin nähden. Niitä pidetään turvallisina

Lisätiedot

Absol. monipuolinen imeytysaine

Absol. monipuolinen imeytysaine Absol monipuolinen imeytysaine Absol ehdottomasti oikea valinta ympäristölle vaarallisten nesteiden imeytykseen Absol sitoo, puhdistaa ja neutraloi nopeasti ja tehokkaasti ympäristölle vaaralliset nesteet.

Lisätiedot

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet METSÄ ON TÄYNNÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Maailma muuttuu Rajalliset

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Tehokas energiankäyttö. -koko kunnan asia

Tehokas energiankäyttö. -koko kunnan asia Tehokas energiankäyttö -koko kunnan asia Etsi kunnalle energiansäästöä Kunnissa on runsaasti erilaisia mahdollisuuksia edistää energiansäästöä ja hyödyntää uusiutuvia energialähteitä. Energiansäästö on

Lisätiedot