PUUTA, TERÄSTÄ VAI BETONIA? Kerrostalorakentamisen vaihtoehdot

Transkriptio

1 PUUTA, TERÄSTÄ VAI BETONIA? Kerrostalorakentamisen vaihtoehdot Toimitusjohtaja Jussi Mattila, Rakennusfoorum, Rakennustietosäätiö

2 Betonirakentamisen 10 argumenttia 1. Luontaisesti paloturvallinen 2. Erinomainen kosteudensietokyky 3. Hyvä ääneneristävyys 4. Miellyttävät sisäolosuhteet kaikkina vuodenaikoina 5. Pitkä käyttöikä 6. Kivitalo säilyttää arvonsa 7. Energiataloudellinen 8. Edulliset elinkaarikustannukset 9. Vähäinen huollon tarve 10. Helppo suunnitella ja toteuttaa 2/41

3 Teollisuutta - asiakkaan eduksi Koetellut, toimivat, yksinkertaiset ratkaisut Hioutuneet toiminnot sekä suunnittelussa että toteutuksessa Runsaasti toimijoita - markkinahinnat 3/41

4 Betoni = sementtiä, kiviainesta ja vettä Betonin raaka-aineet: Pääosin kotimaisia Helposti saatavissa Luonnosta peräisin Osin muun teollisuuden sivutuotteita + + 4/41

5 Betoni on kotimainen tuote Kiviaines 8 milj. tn 100 % Sementti 1 milj. tn 85 % Vesi 1 milj. tn 100 % Seosaineet 0,3 milj. tn 95 % Valmisbetoni on monesti jopa paikallinen tuote. 5/41

6 Betoniteollisuus kattaa koko Suomen Lappi 150 Oulu 500 Länsi-Suomi 1300 Itä-Suomi 950 Etelä-Suomi 2100 Yhteensä 5000 (RT:n jäsenyritykset) 6/41

7 Miten betoni kuormittaa ympäristöä? Betoni sideaine sementti valmistaan kuumentamalla sopivaa kalkkikiveä ja seosaineita n 1400 C lämpötilaan ja jauhamalla syntynyt ns. klinkkeri hienoksi jauheeksi. 7/41

8 Sementinvalmistus tuottaa hiilidioksidia Sementin poltto: CaCO 3 -> CaO + CO 2 (ja C + O 2 => CO 2 + energia) Kalkkikivestä Polttoaineista Yhteensä 500 CO 2 -kg/sementti-tn 300 CO 2 -kg/sementti-tn 800 CO 2 -kg/sementti-tn Betonin CO 2 -päästö on n kg/betoni-m 3 riippuen sementtimäärästä ja seosaineista Maailman CO 2 -päästöstä n. 5 % on peräisin sementin tuotannosta. Suomessa n. 1 %. 8/41

9 Puukerrostalon rakennusvaiheen päästöt ovat noin 30 % alhaisemmat kuin kivitalon 9/41

10 9,4 kg CO 2 e / m 2, a 10,0 kg CO 2 e / m 2, a 10/41

11 Kivitalon 2012 CO 2 -päästöt 50 v aikana Huolto ja kunnossapito 3,6 % Työmaatoiminnot 1,1 % Purku 0,4 % Käyttövaihe 83,9 % Rakentamisvaihe 12,2 % Muut rakennusmateriaalit 8,2 % Betonielementit 2,9 % 11/41

12 Nollaenergiakivitalon CO 2 -päästöt 50 v aikana Huolto ja kunnossapito; 8,9 % Purku; 1,1 % Käyttövaihe; 60,3 % Rakentamisvaihe; 29,7 % Muut rakennusmateriaalit; 21,6 % Työmaatoiminnot; 1,1 % Betonielementit; 6,1 % Betonielementit 6,1 % 12/41

13 Elinkaarivertailun tulos Kun otetaan huomioon rakentaminen, käytönaikainen energiankulutus ja purkaminen, puukerrostalon tuottamat CO 2 -päästöt ovat noin 6 % alemmat kuin kivitalon. Tällöin on kuitenkin jäänyt ottamatta huomioon muutamia kivitaloon liittyviä asioita, joista lyhyesti seuraavassa: 13/41

14 Terminen massa Massiivisissa rakennuksissa energiankulutus on n % alhaisempi kuin kevyissä rakennuksissa. Ilmaisenergiat ja lämpökuormat pysytään hyödyntämään lämmityskaudella tarkemmin Erityisesti hyvin lämmöneristetyissä rakennuksissa tarvitaan runsaasti jäähdytystehoa, jos rakennuksessa ei ole lämpökuormia tasaavaa massaa. Aurinko n. 1 kw/ikkuna-m 2 Koneet ja laitteet? Ihmiset? 14/41

15 + 35 C + 25 C TV TV Kevytrakenteinen Massiivinen 15/41

16 Ilmavuodot Ilmanpitävä vaipparakenne tuhlaavat energiaa, huonontavat asumisviihtyvyyttä aiheuttavat kosteusvaurioriskejä Rakennusvaipan ilmanpitävyys on hyvän energiatehokkuuden ehdoton edellytys. Kivirakenteilla päästään luontaisesti hyvään ilmanpitävyyteen, joka myös säilyy vuosikymmenet riippumatta rakenteiden rappeutumisesta ja käyttäjien vaikutuksesta. 16/41

17 Karbonatisoituminen Betonin karbonatisoituminen sitoo hiilidioksidia takaisin betoniin Ca(OH) 2 + CO 2 -> CaCO 3 Ulkorakenteissa karbonatisoituminen pyritään estämään säilyvyyssyistä Sisätilojen rakenteissa karbonatisoituminen saa tapahtua ilman haittaa Laskelmien mukaan 100 v käyttöiän aikana neljännes kalkkikivestä vapautuneesta hiilidioksidista sitoutuu takaisin betoniin. 17/41

18 Hiilidioksidia tulee paljon! - vai vähän? Suomen kaiken betonin käytön CO 2 -päästö on noin 200 kg asukasta kohti vuodessa, mikä vastaa noin yhden tankillisen verran autolla ajoa. Jos kaikki (korvattavissa oleva) betoni vaihdetaan muiksi rakennusmateriaaleiksi, Suomen CO 2 -päästöt vähenisivät noin 0,1 %. Saavutettava päästövähennys vastaa alle 50 m ajoa päivässä Suomen autokannalla. 18/41

19 Tämä on Glen Canyon Dam vuodelta Siihen kului betonia noin 4 miljoonaa kuutiometriä, mikä vastaa Suomen betoniteollisuuden yhden vuoden tuotantoa. Laitos säästää kaiken betonin valmistuksen päästämän hiilidioksidin takaisin vain 2 kk käytön aikana. Ympäristörikos vai ekoteko? 19/41

20 Rakennuksen ympäristöystävällisyyden kannalta keskeisimpiä asioita ovat Soveltuvuus käyttöönsä Käyttöikä Energian- ja luonnonvarojen kulutus elinkaaren aikana 20/41

21 Muita ympäristönäkökohtia Luonnonvarojen käyttö Materiaalien kierrätys ja uudelleenkäyttö Huollon ja korjaamisen tarve Työllistävyys 21/41

22 Betoniteollisuus käyttää noin 15 % kiviaineksesta 22/41

23 Suomessa on maailman parhaat kiviainesvarat Yhteiskuntamme ei yksinkertaisesti pärjää ilman toimivaa kiviaineshuoltoa. 23/41

24 Käyttöikänsä päässä betonin kierrätetään 24/41

25 Betonin kierrätysaste ylittää 80 % 25/41

26 Kiviaines on betonissa itse asiassa lainassa Täysin palvellut betoni korvaa betonimurskeena tuplamäärän neitseellisiä maaaineksia 26/41

27 Kivirakenteiden huollon ja korjaamisen tarve on vähäinen 27/41

28 Betonijulkisivuja ja parvekkeita 28/41 Betonista voidaan tehdä monenlaisia julkisivuja

29 Saumoilla tai ilman 29/41

30 Turvallisesti kaikilla lämmöneristeillä ja suurillakin eristepaksuuksilla 30/41

31 Vielä 50-luvun alussa rakentamiseen kului yli 10 31/41 tth/m 3

32 1970-luvulla alitettiin 2 tth/m 3 32/41

33 33/41

34 34/41

35 Rakentamisen tulee työllistää? 35/41

36 Kuivuminen Akilleen kantapää? Betoni itse kestää kosteutta, ongelmana voivat olla kosteudelle arat pintamateriaalit Oikeilla rakenneratkaisuilla ja materiaalivalinnoilla voidaan vaikuttaa merkittävästi rakennusaikaan 36/41

37 Vastaavasti vaatetusteollisuudessa: Zero Waste - tekniikka Idea: ei hukkapaloja Tuote tehdään materiaalin ehdoilla Vaatteen istuvuudesta on tingittävä? Suunnittelu ja toteutus ovat työläitä kallis tuote? Käyttöikävoi jäädälyhyeksi? Turhaa kangasta pestään lukuisia kertoja Tarvitaanko enemmän muita materiaaleja? Perusteltua ja järkevää? Vaateteollisuus luonnollisesti pyrkii minimoimaan hukan taloudellisin perustein 37/41

38 Lopuksi 38/41

39 Betonirakentajien motto Oikea materiaali oikeaan paikkaan Jokaisella rakennusmateriaalilla on luontainen käyttökohteensa Niiltä osin kun betoni ei pärjää reilussa kilpailussa, on paikallaan käyttää muita materiaaleja. 39/41

40 Betoni myös uudistuu, ja betoniteollisuus kehittyy 40/41

41 Kiitos, pidetään yhteyttä /41