VEKARAISTEN RANTA-ASEMAKAAVA

Transkriptio

1 FCG Finnish Consulting Group Oy SULKAVAN KUNTA VEKARAISTEN RANTA-ASEMAKAAVA Kaavaselostus, ehdotus RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE SULKAVAN KUNNAN LINKOLAN KYLÄN TI- LAA 1:48 (OSA), IITLAHDEN KYLÄN TILAA 2:15 (OSA) JA EERIKKÄLÄN KYLÄN TILAA 5:4 (OSA). RANTA-ASEMAKAAVALLA MUODOSTUVAT KORTTELIT 1-15 SEKÄ MAA- JA METSÄTALOUSALUEET P Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

2 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Ranta-asemakaava Ranta-asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve ja päätökset Osallistuminen ja yhteistyöosalliset Osalliset Vireille tulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Viranomaisyhteistyö RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Kaavan vaikutukset Valtakunnallisten ja seudullisten tavoitteiden toteutuminen Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Taloudelliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Kaavamerkinnät ja määräykset RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Liitteet: - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Vastine luonnoksen lausuntoihin ja kannanottoihin - Asemakaavan seurantalomake - Kaavakartta ja -määräykset

3 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 1 ( 20 ) SULKAVAN KUNTA LINKOLAN, EERIKKÄLÄN JA IITLAHDEN KYLÄT VEKARAISTEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Ranta-asemakaavan selostus, joka koskee päivättyä rantaasemakaavakarttaa. Ranta-asemakaava koskee Sulkavan kunnan Linkolan kylän tilaa 1:48, Iitlahden kylän tilaa 2:15 ja Eerikkälän kylän tilaa 5:4. Ranta-asemakaavalla muodostuvat korttelit 1-15 sekä maa- ja metsätalousalueet. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alueet sijaitsevat Sulkavan taajaman pohjoispuolella Pieni-Otikaisen, Suuri-Otikaisen, Ala-Vekaraisen, Keski-Vekaraisen, Ylä-Vekaraisen ja Majoo järvien rannoilla. Sulkavan taajamaan on matkaa suunnittelualueen kauimmaisesta pisteestä n. 20 km. Kuva 1. Ranta-asemakaava-alueen likimääräinen sijainti.

4 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 2 ( 20 ) 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Ranta-asemakaava on lähtenyt vireille kaava-alueen maanomistajan aloitteesta. Viranomaisneuvottelu pidettiin Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos ovat olleet nähtävillä välisen ajan. Kaavaehdotus oli nähtävillä pp.kk. pp.kk.2010 välisen ajan. TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ. 2.2 Ranta-asemakaava Ranta-asemakaavalla alueelle muodostetaan 23 omarantaista lomarakennuspaikkaa sekä 5 sisämaan asuinrakennuspaikkaa. Asuinrakennuspaikoille on kaavassa osoitettu jokaiselle oma rantasaunansa. 2.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen Ranta-asemakaavaa voidaan alkaa toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kaavoitettava alue sijaitsee Sulkavan taajaman pohjoispuolella Pieni- Otikaisen, Suuri-Otikaisen, Ala-Vekaraisen, Keski-Vekaraisen, Ylä-Vekaraisen ja Majoojärvien rannalla. Alue on rakentamaton ja metsätalouskäytössä. Alue on tyypillistä savolaista haja-asutusaluetta. Kaava-alueen pinta-ala on noin 115 ha. Kaava-alueella on rantaviivaa n. 11 km Luonnonympäristö Suunnittelualueen luonnonympäristön nykytila selvitettiin maastokäynnillä Inventoinnin teki biologi, FM Minna Eskelinen. Alueelta selvitettiin kasvillisuuden ja maiseman yleiskuva sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet. Maastokäynnin jälkeen kesän 2010 myrskyissä alueelta on kaatunut puustoa laajoilta metsäalueilta. Näitä luonnonympäristön muutoksia ei ole huomioitu tässä luonto- ja maisemaselvityksessä. Suunnittelualueelta ei löydetty eikä ole tiedossa luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeja. Valtakunnallisesti uhanalaisista lajeista Suuri-Otikaisella havaittiin sel-

5 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 3 ( 20 ) kälokki, joka on vaarantunut (VU) laji. Valtakunnallisesti silmälläpidettävä (NT) laji on käki. Keski-Vekaraisen rantasuolla on alueellisesti uhanalaisen (RT) mähkän kasvupaikka. Lintudirektiivilajeista alueen linnustoon kuuluvat laulujoutsen, kuikka ja kalatiira. Luonnonsuojelullisesti arvokkaimmat alueet muodostaa Ylä-Vekaraisella Itälahden lehto- ja suokokonaisuus. Ala- Vekaraisen kalliomänniköillä ja saariryhmällä on maisemallista merkitystä. Tietoja alueen arvokkaista luontokohteista sekä uhanalaisesta lajistosta on saatu maastoinventoinnin lisäksi Ympäristöhallinnon Hertta-ympäristötietojärjestelmästä sekä Etelä-Savon Ely-keskuksesta 1. Maisema Sulkava kuuluu valtakunnallisessa maisemamaakuntajaossa itäiseen Järvi- Suomeen, Suur-Saimaan seutuun. Maisemaa hallitsevat vedet. Alue on karujen moreenimaiden, kalliokkojen ja harjujaksojen muovaamaa. Seutu on karua, viljavia savikoita on niukasti. Selvitysalueeseen kuuluu ranta-alueita Keski-Vekaraisen, Ala-Vekaraisen, Ylä-Vekaraisen, Majoon, Suuri-Otikaisen ja Pieni-Otikaisen alueelta. Selvitysalueeseen järvet ovat maisemaltaan samantyyppisiä keskisuuria järviä. Metsämaisemassa vallitsevat mänty- ja kuusimetsät, alavilla rannoilla luhtaiset koivikot. Maisemaan vaihtelua tuovat karut niemet, rehevämmät lahdet, kalliorannat sekä pienet saaret. Luonnonmaisemaltaan arvokkaimman kokonaisuuden muodostavat Ala-Vekaraisen karut kalliomänniköt ja pienet saaret. Maisemaa pirstovat hakkuuaukot ja taimikot. Suuri-Otikaisen vesimaisemaan näkyy Eerikkälänmäen linkkitorni. Hakkuuaukkojen takaa näkyy Hiislahden tilan kulttuurimaisemaa, johon kuuluu mäen harjalle sijoittuva tilakeskus ja peltomaata. Kallioniemet erottuvat vesimaisemaan (Suuri-Otikainen) Vesiluonto Ala-Vekaraiseen rajoittuvalla harjualueella sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (luokka 1). Kirkkokankaan pohjavesialueen ( ) kokonaispinta-ala on 4 km 2 ja antoisuus 1800 m 3 /d. Kartalla kuvattuun poh- 1 Ympäristöhallinnon Hertta-ympäristötietojärjestelmä (2010);

6 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 4 ( 20 ) javesialueeseen sisältyvät pohjaveden varsinainen muodostumisalue sekä sitä ympäröivä suojavyöhyke. Ala-Vekaraiseen etelässä rajoittuva harjualue on pohjavesialuetta (sininen viiva). Selvitysalueen vesistöt kuuluvat Vuoksen vesistöalueeseen (04), Suur- Saimaan alueeseen (04.1), Kyrsyänjärven-Tuusjärven (04.17) ja Lampisenjoen valuma-alueeseen (04-179). Järvet ovat lievästi reheviä, niukka- ja keskihumuksisia. Keski-Vekarainen (113,8 ha), Ylä-Vekarainen (76,6 ha) ja Pieni- Otikainen (83,6 ha) ovat kirkasvetisiä, Ala-Vekarainen (76,2 ha), Majoo, ja Suuri-Otikainen (132,4 ha) melko kirkasvetisiä. Kasvillisuus Sulkava sijaitsee eteläboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä, Järvi-Suomen kasvimaantieteellisellä alueella (2b). Suuri-Otikaisen alueella vallitsevat mustikkatyypin (MT) tuoreet kankaat. Pitkäniemessä on lisäksi puolukkatyypin (VT) kuivahkoa kangasta. Eteläosassa on puustoltaan varttuneita kuusikankaita, pohjoisosassa vallitsevat mäntykankaat. Hakkuuaukeita ja taimikoita on mm. Hiisimäen alueella. Soukanlahden pohjukan rantasuot ovat isovarpurämettä (IR) ja tupasvillarämettä (TR). Matalalahdessa on alavia, nuorta koivua ja harmaaleppää kasvavia rantametsiä. Rantapensaston muodostavat koivu, tervaleppä, ja pihlaja. Rantakasvillisuus on niukkaa. Tyypillisiä ovat pullosara, jouhisara, suomyrtti, suopursu järvikorte ja harvakseltaan kasvava järviruoko. Laajempia ruovikoita on Matalalahdessa, jonka vesikasvillisuudessa vallitsevat kelluslehtisistä ulpukat ja uistinvita. Järven eteläosan Hiekkakaarre on hiekkapohjainen, suhteellisen kirkasvetinen lahti, jossa kasvaa mm. ahvenvitaa.

7 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 5 ( 20 ) Rantapensasto on kapealti lehtipuuvaltainen (Hiekkakaarre, Suuri-Otikainen). Pieni-Otikaisen Mullahden pohjoisrannalla vallitsevat mäntykankaat, etelärannalla puustoltaan varttuneet mänty-kuusi- ja kuusikankaat. Tuoreen ja lehtomaisen kankaan painanteissa on pienialaisia lehtolaikkuja, joissa on saniaistyypin (FT) kostean lehdon kasvillisuutta, mm. soreahiirenporras, mesiangervo, käenkaali, ojakellukka, nurmilauha ja metsäimarre. Ala-Vekaraisen itäosan harjuniemi on varttunutta puolukkatyypin (VT) kuivahkoa ja kanervatyypin (CT) kuivaa mäntykangasta. Kenttäkerroksen tyypillisiä lajeja ovat puolukka, mustikka, kanerva, variksenmarja, vanamo, kangasmaitikka, kielo ja metsäkastikka. Harjun reunoilla on tuoreita kuusikankaita. Kalliorannat ovat karuja jäkälätyypin (ClT) karukkokankaita. Kasvillisuudeltaan rehevämpää metsää on Saunalahden pohjukassa, jonka koivulehtikuusisekametsä on hiirenporrasvaltaista saniaistyypin (FT) kosteaa lehtoa. Muuta lajistoa mm. vuohenputki, rönsyleinikki, mesiangervo, huopaohdake, metsäkorte ja nurmilauha. Kasvillisuus on kulttuurivaikutteista ja palautumassa lehdoksi. Saunalahti on matala ja ruovikkoinen. Alavan pohjoisrannan metsät ovat pääosin nuoria mänty- ja koivu-kuusivaltaisia rantametsiä. Saunalahden niemen harjumännikköä (Ala-Vekarainen).

8 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 6 ( 20 ) Keski-Vekaraisella vallitsevat kuivahkot mäntykankaat. Kenttäkerroksen tyypillisiä lajeja ovat puolukka, mustikka, kanerva, sananjalka, kultapiisku ja metsäkastikka. Kallioisilla alueilla on kuivia kankaita ja jäkälätyypin karukkokankaita. Etenkin mäkien välisissä notkelmissa, perattujen purojen varsilla ja kallionalusmetsissä esiintyy tuoreen kankaan kuusivaltaisia metsäkuvioita, paikoin lehtomaisen kankaan laikkuja. Tyypillisiä ovat myös korpijuotit. Taimikoita ja hakkuuaukkoja on hajanaisesti, etelärannalla nuorta mäntymetsää. Rantapensastoissa kasvaa koivua, tervaleppää, kuusta, mäntyä ja pihlajaa. Rantakasvillisuus on niukkaa, mm. järvikortetta, järviruokoa ja terttualpia. Länsiosassa on ojitetun rämeen edustalla tiheämpiä ruovikoita. Keski-Vekaraisen pohjoisrannan rinnemetsät ovat kuivahkoja mäntykankaita. Majoon eteläosan metsäkasvillisuudessa vaihtelevat karut kalliometsät sekä niiden väliin jäävät tuoreet ja lehtomaiset kuusikankaat. Kallioiden lakialueilla on puustoltaan nuoria mäntykankaita, kuivia ja karukkokankaita. Ylä- Vekaraisen Itälahdessa vallitevat puustoltaan varttuneet tuoreet kuusikankaat. Lahden pohjukassa on käenkaali-oravanmarjatyypin (OMaT) tuoretta ja käenkaali-mesiangervotyypin (OFiT) kosteaa suurruoholehtoa sekä koivuluhtaa ja metsäkortekorpea (MkK). Kalliomäkien välissä on rehevämpää kasvillisuutta (Majoo).

9 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 7 ( 20 ) Eläimistö Eläimistötiedot perustuvat maastokäynnin yhteydessä tehtyihin havaintoihin. Suuri-Otikaisen vesi- ja rantalinnustoon kuuluvat kalatiira (3 y), kalalokki (5 y), harmaalokki (1 y), selkälokki (1 y), kuikka (1 y) ja laulujoutsen (1 p). Kuikan pesintään soveltuvaa rantaa on mm. Soukanlahden pohjukassa ja järven pohjoisrannalla. Pesintää ei pystytty varmistamaan. Selkälokki on todennäköisesti järvellä kiertelevä ja ruokaileva pesimätön yksilö. Kahlaajista alueella pesii rantasipi. Pieni-Otikaisen Mullahdessa pesii laulujoutsen. Ala-Vekaraisen vesi- ja rantalinnustoon kuuluvat kalatiira (1 p), kalalokki (1 p), laulujoutsen (1 p) sekä kahlaajista rantasipi. Keski-Vekaraisen linnustoa ovat kalatiira (1 y), kalalokki (2 p) ja tukkakoskelo (1 y). Alueen metsien pesimälinnustoon kuuluu pääosin yleisiä havu- ja lehtimetsien lintulajeja. Maastoinventoinneissa alueella havaittiin peippo, viherpeippo, kirjosieppo, talitiainen, metsäkirvinen, räkättirastas, sepelkyyhky ja närhi. Huomionarvoiseen lajistoon kuuluu käki, josta tehtiin havainto Pitkäkankaalta, Suuri- ja Pieni-Otikaisen pohjoispuolelta. Luonto- ja lintudirektiivilajit sekä uhanalaiset ja harvinaiset lajit Suunnittelualueelta ei ole tiedossa eikä havaittu luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeja. Lintudirektiivilajeista kalatiira kuuluu Suuri-Otikaisen, Ala-Vekaraisen, Keski-Vekaraisen ja Ylä-Vekaraisen linnustoon. Kuikka pesii todennäköisesti Suuri-Otikaisella. Laulujoutsen pesii Pieni-Otikaisen Mullahdessa, Nuoria pesimättömiä pareja, ns. kihlapareja, havaittiin Suuri-Otikaisen koillisosassa sekä Ala-Vekaraisella. Valtakunnallisesti uhanalaisista lajeista Suuri-Otikaisen linnustoon kuuluu selkälokki, joka on vaarantunut (VU) lintulaji. Lajin pesintää ei todennettu. Valtakunnallisesti silmälläpidettävistä (NT) lajeista alueen linnustoon kuuluu käki. Alueellisesti uhanalaisista (RT) lajeista selvitysalueella on tiedossa oleva mähkän kasvupaikka Keski-Vekaraisen länsiosan rantasuolla. Arvokkaat luonto- ja maisemakohteet Selvitysalueella tai sen läheisyydessä ei ole Natura 2000 kohteita, valtakunnallisiin suojeluohjelmiin kuuluvia kohteita, luonnonsuojelualueita eikä luonnonsuojelulain (LSL 29 ) tai vesilain (VL 1 luku 15a ja 17a 2 ) mukaisia suojeltuja luontotyyppejä. Metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MetsäL 10 3 ) suunnittelualueella ovat rehevät lehtolaikut, rantaluhdat, kalliot sekä jyrkänteet ja niiden alusmetsät. Lisäksi luonnon monimuotoisuuden kannalta on merkitystä luonnontilaisilla rantasoilla. 2 Vesilaki ( /264) 3 Metsälaki ( /1093); Metsäasetus ( /1200)

10 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 8 ( 20 ) Ylä-Vekaraisen arvokas luontokohde on lehto- ja suokokonaisuus (kohde 1). Ala- ja Keski-Vekaraisen sekä Majoon arvokkaat luonto- ja maisemakohteet.

11 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 9 ( 20 ) Suuri- ja Pieni-Otikaisen arvokkaat luontokohteet. Luonnonsuojelullisesti ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kohteita ovat: 1. Itälahden lehto- ja suokokonaisuus, Ylä-Vekarainen Pinta-ala: 0,7 ha Arvoluokka: maakunnallisesti ja seudullisesti arvokas kohde. Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: metsäkortekorvet (EN), pajuluhdat (NT), kosteat keskiravinteiset lehdot (NT) Kasvillisuuskohde. Itälahdessa perattua puroa ympäröi monimuotoisten luontotyyppien kokonaisuus. Lahden pohjukan alava ranta on koivuluhtaa, jossa kasvaa lisäksi terva- ja harmaaleppää. Kasvillisuuteen kuuluvat järviruoko, ranta-alpi, terttualpi, rätvänä, metsäkorte, suoputki, suo-orvokki, metsäalvejuuri ja korpikastikka. Rantaviivassa on jouhisara- ja pullosarareunus. Lahteen laskeva puro on perattu. Tyypillistä puronvarsikasvillisuutta ovat rentukka, korpikaisla ja korpikastikka. Puroa reunustaa metsäkortekorpikuvio (MkK), jonka kasvillisuuteen kuuluvat metsäkorte, suo-orvokki, terttualpi, kurjenjalka, suoputki, rentukka ja metsäalvejuuri. Kohteen eteläosassa jyrkänteenalusmetsässä on käenkaali-oravanmarjatyypin (OMaT) tuoretta kuusilehtoa. Puustoa on harvennettu. Rantalehto on lehtipuuvaltaista käenkaali-mesiangervotyypin (OFiT) kosteaa suurruoholehtoa. Varttuneen puuston pääpuulaji on koivu, seassak asvaa harmaaleppää ja kuusta. Kenttäkerroksen lajistoon kuuluvat nimilajien lisäksi ojakellukka, vadelma, lillukka, rönsyleinikki, ranta-alpi, harajuuri, nuokkuhelmikkä, metsäkorte, metsäalvejuuri, metsäimarre ja korpi-imarre. Rehevät lehtolaikut ja korvet sekä rantaluhdat ovat metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MetsäL 10 ).

12 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 10 ( 20 ) Itälahden pohjukassa on rantaluhtaa, Ylä-Vekarainen. 2. Keski-Vekaraisen rantasuot Pinta-ala: 0,6 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: mähkä (RT) Kasvillisuuskohde. Lounaisrannalla on laajahko ojitettu rämealue. Rantaviivaan on jäänyt luonnontilaisen kaltainen suokaistale, jolla kasvaa alueellisesti uhanalaista mähkää. Järviruokokasvustot reunustavat suota. 3. Majoon kalliojyrkänteet ja kalliot Pinta-ala: 1,4 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas Kasvillisuuskohde. Majoon etelärannalla on kalliojyrkänteitä, jotka täyttävät metsälain erityisen tärkeän elinympäristön (MetsäL 10 ) kriteerit. Kallion lakialueella vallitsevat nuoret kanerva- ja jäkälätyypin mäntykankaat. Pystysuorien kallioseinämien alusmetsät ovat lehtomaisia ja tuoreita kankaita, talousmetsää. Jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät sekä kalliot ovat metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MetsäL 10 ). 4. Ala-Vekaraisen rantakalliot Pinta-ala: 0,4 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas Maisema- ja kasvillisuuskohde. Kaakkoisrannan karu kalliomännikkö on pääosin jäkälätyypin (ClT) mäntykangasta, jossa vuorottelevat jäkälä- ja kanervakasvustot sekä paljaat kalliopinnat. Karut kalliot ovat metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MetsäL 10 ). Vesimaisemaan erottuvat kalliorannat, kallioluodot ja saaret muodostavat maisemallisesti tärkeän kokonaisuuden.

13 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 11 ( 20 ) Ala-Vekaraisen rannoilla on karua kalliomännikköä. 5. Saunalahden kalliojyrkänne, Ala-Vekarainen Pinta-ala: 0,2 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas kohde Uhanalaiset ja harvinaiset luontotyypit: karut varjoisat kalliojyrkänteet (NT) Kasvillisuuskohde. Varttuneen kuusikankaan ympäröimä kalliojyrkänne koostuu liuskeisista kallioseinämistä ja luolamuodostumasta. Kallionalusmetsä on mustikkatyypin (MT) tuoretta kuusikangasta eikä eroa ympäröivästä metsäkasvillisuudesta. Kalliokasvillisuudessa on metsäimarretta. Jyrkänne ei näy vesimaisemaan. Jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät ovat metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MetsäL 10 ). Kalliojyrkänteen alusmetsä on tuoretta kuusikangasta, Ala-Vekarainen. 6. Soukanlahden räme, Suuri-Otikainen Pinta-ala: 0,5 ha Arvoluokka: muu luonnonsuojelullisesti arvokas kohde

14 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 12 ( 20 ) Kasvillisuuskohde. Lahden pohjukassa on luonnontilainen rantaräme, jossa esiintyy tupasvilla- ja isovarpurämettä. Rämeen reunassa ja ojan suulla on keltakurjenmiekka- ja järviruokokasvustoja. Alavat rämerannat soveltuvat kuikan pesintään Rakennettu ympäristö Maanomistus Luonnontilaisia rantarämeitä on Soukanlahdessa, Suuri-Otikainen. 7. Mullahden luhtaranta ja laulujoutsenen pesintä, Pieni-Otikainen Pinta-ala: 0,6 ha Arvoluokka: muu luonnonsuojelullisesti arvokas kohde. Linnusto- ja kasvillisuuskohde. Mullahden pohjukassa, Matalajoen suulla, on alavaa luhtaista koivikkoa ja saraikkoa. Rantakasvillisuudessa vallitsevat järviruoko ja pullosara. Luhtarannalla pesii laulujoutsen. Luonnonmaisemaltaan arvokkaita maisemakohteita ovat: - Suurisaari, pienet saaret ja rannan kalliomännikkö, Ala-Vekarainen Mäntypuustoiset kalliosaaret muodostavat vesimaisemaan erottuvan saariryhmän. Maisemakokonaisuuteen kuuluu laajahko paljas, osin jäkäläpeitteinen kalliometsäalue, jonka rannassa silokallioita. - Nimetön saari, Keski-Vekarainen Järven keskiosassa sijaitsevan saaren pohjoisosa on kalliomännikköä. Jäkäläpeitteiset kalliot erottuvat vesimaisemaan. Saaren eteläosassa vallitsevat puustoltaan varttuneet mänty-kuusikankaat. Kaava-alue on rakentamaton ja metsätalouskäytössä. Palvelut haetaan Sulkavan taajamasta Tilat ovat Tornator Oy:n omistuksessa.

15 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 13 ( 20 ) 3.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (Valtioneuvosto , tarkastettu ) tarkoituksena on edistää hyvän elinympäristön ja kestävän kehityksen toteutumista alueiden käyttöä koskevassa päätöksenteossa. MRL:n 24 velvoittaa: Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Tavoitteet ovat luonteeltaan yleisiä ja niitä on mm. toimiva aluerakenne, eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat ja toimivat yhteysverkot ja energiahuolto. Suunnitelma Hyväksymis-/ vahvistuspäivä Etelä-Savon maakuntakaava Ympäristöministeriö (ent. seutukaava) Rakennusjärjestys Kunnanvaltuusto Pohjakartta Maanmittauslaitos hyv / pp.kk.2010 Ranta-asemakaavan pohjakarttana on käytetty maastokartta-aineistosta laadittua 1:5000 mittakaavaista karttaa. Kartan hyväksyy Pohjois-Savon maanmittaustoimisto. Etelä-Savon maakuntakaavassa (ent. seutukaavassa) suunnittelualueelle on osoitettu pohjavesialue (pv 24.72). Etelä-Savon maakuntakaava on ympäristöministeriön vahvistettavana. Tässä kaavassa suunnittelualueelle on osoitettu pohjavesialue Alueelle ei ole laadittu yleis- tai ranta-asemakaavaa. Kuva: Ote maakuntakaavasta (ent. seutukaava)

16 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 14 ( 20 ) Kuva: Ote vahvistettavana olevasta maakuntakaavasta. 4 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve ja päätökset Ranta-asemakaavan laatiminen on lähtenyt liikkeelle maanomistajan tekemästä aloitteesta. Ranta-asemakaavan tarkoituksena on osoittaa alueelle laskennallisen rakennusoikeuden mukaisesti omarantaisia rakennuspaikkoja. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyöosalliset Osalliset Kaavahankkeessa osallisia ja sidosryhmiä ovat ainakin seuraavat tahot: Suunnittelualueen ja sen lähialueen maanomistajat Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä asuvat ja työskentelevät ihmiset Kunnan luottamuselimet ja hallintokunnat Viranomaiset: Etelä-Savon Ely-keskus, ympäristövastuualue; Pohjois- Savon Ely-keskus, liikenne ja infrastruktuuri vastuualue; Etelä-Savon maakuntaliitto Vesialueen osakaskunnat Alueelliset sähkö- ja teleyhtiöt

17 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 15 ( 20 ) Vireille tulo Vireilletulosta kuulutetaan samalla kun valmisteluaineisto asetetaan nähtäville Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Viranomaisyhteistyö Alustavat luonnokset valmistuivat heinäkuussa Valmisteluaineisto (kaavaluonnos) ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat nähtävillä Luonnoksesta saatiin 7 kannanottoa, joissa osassa oli useita allekirjoittajia. Kannanottojen perusteella Suuri-Otikaisen rannalta on poistettu kaksi rakennuspaikkaa ja merkitty alueen osa, jota voi käyttää venevalkamana. Vastine kannanottoihin on liitteenä. Kaavaehdotus oli nähtävillä pp.kk. pp.kk.2009 välisen ajan. TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ Kaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Kaavaehdotuksesta on saatu lausunnot Etelä-Savon ja Pohjois-Savon ELYkeskuksilta, Museoviurastolta, Savonlinnan Maakuntamuseolta ja Etelä-Savon maakuntaliitolta. Vastine lausuntoihin on liitteenä. Lausuntojen perusteella on tehty seuraavia muutoksia: saunan merkintä on muutettu s:stä rs:ään, saunan rakennusoikeus on pienennetty 35 k-m², pohjavesialueen määräystä on tarkennettu, luo-merkinnän määräystä on tarkennettu, kerroslukua on muutettu korttelien osalta, selostusta ja kaavakarttaan on tehty teknisiä korjauksia. 5 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.2 Mitoitus Ranta-asemakaava-alueelle on osoitettu 30 uutta rakennuspaikkaa. Luonnonympäristön ja maiseman puolesta arvokkaimmat ranta-osat on kaavoitettu maa- ja metsätalousalueiksi. Sulkavan rantayleiskaavoissa on rantarakentamisen mitoitusperusteena käytetty ns. muunnettua rantaviivaa, joka on laskettu Etelä-Savon seutukaavaliiton kehittämän laskentamallin avulla kantatiloittain. Samaa mitoitusperustetta on käytetty tämän ranta-asemakaavan yhteydessä. Suunnittelualueen tilat kuuluvat neljään eri kantatilaan. Kantatilojen alueella on rantaviivaa yhteensä

18 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 16 ( 20 ) m ja muunnettua rantaviivaa yhteensä 8000 m. Suunnittelualueella todellista rantaviivaa on m ja muunnettua rantaviivaa 7617 m. Tila Tod. rv Muun. rv Kantatila Kantatilan laskennallinen rakennusoikeus Kantatilalle rakennettu / lohkottu Kaavassa osoitettu HUOM! 5:4 3:8 ja 1: , siirretty tilan 1:48 alueelta, 1 siirretty tilan 2:15 alueelta. 1:48 1: , siirretty tilan 5:4 alueelle. 2:15 2: , siirretty tilan 1:48 alueelle Yht Tilan 5:4 alueelta on myyty kaksi rakennuspaikkaa (Rek. nro: 5:1 ja 5:3) vuoden 1969 jälkeen. Nämä rakennuspaikat on huomioitu tilan rakennusoikeutta laskettaessa. Tilan 1:48 alueelta on myyty kolme rakennuspaikkaa (Rek. nro: 1:37, 1:38 ja 1:47) sekä kolmelle tilalle myyty maata saunan rakentamista varten (Rek. nro: 1:44, 1:45 ja 1:43) vuoden 1969 jälkeen. Nämä lohkotut tilat ja saunan rakennuspaikat on huomioitu tilan rakennusoikeutta laskettaessa. Kaavan myötä kantatilojen alueelle on tulossa yhteensä 38 rakennuspaikkaa (8 olemassa olevaa tai lohkottua rakennuspaikkaa, 30 uutta rakennuspaikkaa osoitettu kaavassa). Kaikkien kantatilojen yhteenlasketuksi mitoitus olisi 3,21 rakennuspaikkaa / todellinen rantakilometri ja 4,75 rakennuspaikkaa / muunnettu rantakilometri. Suunnittelualueen vastaavat luvut ovat 2,67 rakennuspaikkaa / todellinen rantakilometri ja 3,95 rakennuspaikkaa / muunnettu rantakilometri. 5.3 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavan toteutuminen ei muuta merkittävästi luonnonympäristöä. Heikoiten rakentamiseen soveltuvat alueet on voitu jättää rakentamisen ulkopuolelle rakennuspaikkojen sijoittelulla. 5.4 Aluevaraukset AO Erillispientalojen korttelialue Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden asunnon, 25 m² saunan ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 250 k-m².

19 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 17 ( 20 ) Rakennukset on sijoitettava vähintään 30 m päähän keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta. Erillisen enintään 25 k-m2 saunan saa sijoittaa vähintään 10 m päähän rantaviivasta. Rakennusten tulee sopeutua muodoltaan, materiaaliltaan ja väreiltään luonnonmaisemaan. Rakennusten ja rannan väliin on jätettävä riittävä suojapuusto ja alueen yleisilme on säilytettävä luonnonmukaisena. Jätevedet tulee käsitellä kunnan rakennusjärjestyksen sekä terveys- ja ympäristöviranomaisten ohjeiden mukaisesti. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä jätevesien käsittelysuunnitelma tarvittavine maaperäselvityksineen. Rakennuspaikka on ennen rakennusluvan myöntämistä lohkottava tai merkittävä paaluilla maastoon. Jätteiden keräyksessä ja käsittelyssä noudatetaan kunnan yleisiä jätehuoltomääräyksiä. Kaavassa on osoitettu 6 kpl erillispientalojen rakennuspaikkaa. Näistä 5 kpl sijaitsee sisämaassa. Rakennuspaikkojen pinta-alat vaihtelevat noin m2 välillä. Rakennukset saavat olla kaksi kerroksisia ja kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa 250 k-m². ao/rs Erillispientalohin kuuluvan saunan rakennusala Alueelle saa rakentaa 35 m2 erillisen saunarakennuksen. Kaavassa on osoitettu Ala-Vekaraisen rannalle 5 kappaletta erillisen saunarakennuksen rakennuspaikkaa. Nämä saunan rakennuspaikat on tarkoitettu kaemapana sisäsmaassa sijaitsevien erillispientalojen saunojen rakennuspaikoiksi. Rakennuspaikkojen koko vaihtelee noin 7o0 m 2 ja 850 m 2 välillä. Jokaiselle rakennuspaikalle saa rakentaa 35 m2 saunarakennuksen. RA-1 Lomarakennusten korttelialue Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon, 25 m² saunan ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 200 k- m². Rakennukset joiden kerrosala on enintään 100 m 2, on sijoitettava vähintään 20 m päähän keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Rakennukset joiden kerrosala on yli 100 m 2, on sijoitettava vähintään 30 m päähän keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Erillisen saunan saa sijoittaa vähintään 10 m päähän keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Jätevedet tulee käsitellä kunnan rakennusjärjestyksen sekä terveys- ja ympäristöviranomaisten ohjeiden mukaisesti. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä jätevesien käsittelysuunnitelma tarvittavine maaperäselvityksineen. Alueelle on osoitettu 25 lomarakennuspaikkaa yhteentoista eri kortteliin. Rakennuspaikkojen pinta-alat vaihtelevat m 2 :n välillä. RA-aluetta on yhteensä 11,46 ha. Rakennukset saavat olla puolitoista- kaksikerroksia ja kullekin rakennus-paikalle saa rakentaa 200 k-m².

20 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 18 ( 20 ) M-1 Maa- ja metsätalousalue Alueelle saa rakentaa ainoastaan maa- ja metsätalouden harjoittamisen kannalta välttämättömiä rakennuksia, rakenteita ja laitteita. Rakentamisalueiden ulkopuoliset alueet on kaavoitettu maa- ja metsätalousalueiksi. M-aluetta on yhtensä noin 100 ha. luo Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue luo-alueiksi kaavassa on osoitettu Ylä-Vekaraisen itärannan lehto- ja suoalue, Keski-Vekaraisen rantasuot sekä Majoon kallioalue. Alueen ominaispiirteitä ei saa heikentää. Tekninen huolto Alueelle on mahdollisuus rakentaa tieyhteys nykyisten metsäautoteiden pohjia noudatellen. Tieyhteys on rakennettavissa kaikille rakennuspaikoille. Ala- Vekaraisen saunapaikoille on mahdollista järjestää huoltoyhteys. Jätevesihuolto tullaan järjestämään rakennuspaikkakohtaisesti. Kaikki rakennuspaikat liitetään keskitetyn jätteiden keräilyn piiriin. Rakennuspaikoille on järjestettävissä omat jätesäiliöt. Kirkkokankaan pohjavesialueen ( ) on osoitettu Tärkeäksi tai veden hankintaan soveltuvaksi pohjavesialueeksi (pv). Alueelle ei saa imeyttää jätevesiä. Suuri-Otinkaisen järvelle on osoitettu alueen osa, jota voidaan käyttää venevalkamana (lv) käytössä olevalle alueelle. 5.5 Kaavan vaikutukset Valtakunnallisten ja seudullisten tavoitteiden toteutuminen Ranta-asemakaava on maakuntakaavan mukainen, joten kaava ei ole valtakunnalliset tai seudullisten tavoitteiden vastainen Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Rakennuspaikat on sijoitettu kaavassa suurempiin ryhmiin siten, että vapaata rantaviivaa jää mahdollisimman paljon. Kaavalla on osoitettu asuinrakentamista Linkolan kylään olemassa olevan rakennuskannan yhteyteen. Kaava ei hajauta yhdyskuntarakennetta Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Rakennuspaikat sijaitsevat kaava-alueen parhaiten rakentamiseen soveltuvilla alueilla olemassa olevan rakenteen välittömässä läheisyydessä. Uudet rakennuspaikat on liitettävissä kohtuullisilla kustannuksilla olevaan tiestöön ja sähköverkostoon

21 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 19 ( 20 ) Alueen kokonaismitoitus ei nouse yleisiä mitoitusperusteita korkeammaksi. Ranta-asemakaava ei aseta maanomistajia eriarvoiseen asemaan Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Luonnontilainen ympäristö muuttuu, mutta luonnon monimuotoisuus ei heikkene. Rakentamisen myötä rakentamattomana ollut luonnonmaisema muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Maisemassa tapahtuva muutos ei ole merkittävä. Arvokkaat luontokohteet kuten kalliojyrkänteet ja niiden lähialueet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Pohjavesialueelle osoitettujen 3 rakennuspaikan osalta on annettu määräys siitä, että jätevedet tulee johtaa pohja-alueen ulkopuolelle Taloudelliset vaikutukset Kaavalla ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia muille kuin maanomistajille. Alueen arvo kasvaa kaavan ansiosta. Kunnalla ei aiheudu kustannuksia kaavan toteuttamisesta. Tuloja kunta saa kiinteistöverosta sekä välillisiä tuloja uusien asuinrakennusten ja loma-asuntojen rakentamisesta sekä asukkaiden ostokäyttäytymisen kautta Sosiaaliset vaikutukset Kaava-alueella ei ole yleisiä virkistysalueita. Kaavalla ei ole siten vaikutusta yleiseen virkistyskäyttöön normaalia lomarakentamista enempi. Kaava ei aiheuta turvallisuuden heikkenemistä alueella. Suuri-Otikaisen rannalla on uusia rakennuspaikkoja sijoitettu n. 0,5 km etäisyydelle eläinsuojasta johon ympäristöluvan mukaisesti saa sijoittaa 600 eläintä. Tilan harjoittajalla ei kuitenkaan ole tarkoitus levittää lantaa Suuri- Otikaisen rantapelloille. Näin ollen veden laatu ei ole huononemassa. Eläinsuoja on myös riittävän kaukana suunnitelluista rakennuspaikoista, jotta hajuhaittoja ei pääse syntymään. Eläinsuojan laajentaminen lisää liikennettä alueella. Ranta-asemakaavassa yksi rakennuspaikka on sijoitettu tien varteen. Muut rakennuspaikat ovat kauempana tiestä. Kaikki liikenne maatilalta ei tule suuntautumaan tämän yksittäisen rakennuspaikan ohitse, joten melu- ja hajuhaitta jää tämänkin rakennuspaikan kohdalla vähäiseksi. 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset Korttelialueiden rakennusoikeudet ja rakentamisetäisyydet rannasta ovat kunnan rakennusjärjestyksen mukaisia. Kaavamääräykset ovat liitteenä.

22 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus 20 ( 20 ) 6 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteutumista ohjaa asemakaavakartan lisäksi tämä asemakaavaselostus. Alueen voi toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. valvoo normaalina viranomaisvalvonnalla alueen jatkosuunnittelua sekä rakentamista. FCG Finnish Consulting Group Oy Kuopiossa Timo Leskinen aluepäällikkö, DI