OSMAJÄRVEN KYLÄN TILAN 39:96 (OSA) RANTA- ALUEIDEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RENGONLAHTI- SUOTTALAHTI RANTAKAAVAN MUUTOS

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A METSÄHALLITUS/LAATUMAA LEPPÄVIRRAN KUNTA OSMAJÄRVEN KYLÄN TILAN 39:96 (OSA) RANTA- ALUEIDEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RENGONLAHTI- SUOTTALAHTI RANTAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus, ehdotus RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSIA LEPPÄVIRRAN KUNNAN OSMAJÄR- VEN KYLÄN TILASTA 39:96. RANTA-ASEMAKAAVALLA MUODOSTUVAT LOMA-ASUNTOJEN KORTTELIT 1-5, ERILLISPIENTALOJEN/LOMA-ASUNTOJEN KORTTELIT 6-9 SEKÄ MAA- JA METSÄTALOUSALUEITA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P18600P002

2 Kaavaselostus, luonnos 1 (27) SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Ranta-asemakaava Ranta-asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Arkeologia Luonnonympäristö Yhdyskuntarakenne Tekninen huolto Maanomistus Suunnittelutilanne RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve ja päätökset Osallistuminen ja yhteistyöosalliset Osalliset Vireille tulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Viranomaisyhteistyö Ranta-asemakaavan tavoitteet RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Kaavan vaikutukset Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttaminen Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset maisemaan Taloudelliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Kaavamerkinnät ja määräykset RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Liitteet: - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Kaavakartta ja määräykset - Asemakaavan seurantalomake - Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun muistio - Arkeologisen inventoinnin raportti

3 Kaavaselostus, luonnos 2 (27) LEPPÄVIRRAN KUNTA OSMAJÄRVEN KYLÄ TILAN 39:96 RANTA-ALUEIDEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RENGONLAHTI-SUOTTALAHTI RANTAKAAVAN MUUTOS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Ranta-asemakaavan selostus, joka koskee päivättyä rantaasemakaavakarttaa. Ranta-asemakaava ja rantakaavan muutos koskevat Leppävirran kunnan Osmajärven kylän tilaa 39:96 Sulunpaikka. Ranta-asemakaavalla muodostuvat loma-asuntojen korttelialueet 1-5, erillispientalojen/ lomarakennusten korttelialueet 6-9 sekä maa- ja metsätalousalueita. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alueet sijaitsevat Leppävirran taajaman länsipuolella ja Sorsakosken taajaman pohjoispuolella. Kaava-alue käsittää osia Pirttilahden, Akonlammen, Tukiaisen, Salmosen, Alalammen, Kuore-Kaidan ja Sorsaveden Paloselän rannoista. Lisäksi kaava-alue käsittää osan Sorsavedelle sijoittuvan Rengonlahti- Suottalahti rantakaavan alueesta. Kuva 1. Ranta-asemakaava-alueiden sijainti punaisella.

4 Kaavaselostus, luonnos 3 (27) 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Ranta-asemakaava on lähtenyt vireille kaava-alueen maanomistajan aloitteesta. Viranomaisneuvottelu pidettiin Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos olivat nähtävillä Kaavaehdotus oli nähtävillä pp.kk. pp.kk.201v välisen ajan. TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ. 2.2 Ranta-asemakaava Ranta-asemakaavalla alueelle muodostuu 7 omarantaista lomarakennuspaikkaa, 4 omarantaista erillispientalo-/lomarakennuspaikkaa sekä maa- ja metsätalousvaltaiset alueet. 2.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen Ranta-asemakaavaa voidaan alkaa toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. Toteuttamisesta vastaa maanomistaja. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Arkeologia Kaavoitettava alue sijaitsee Leppävirran kunnassa, keskustaajaman länsipuolella ja se käsittää osia n tilasta 39:96 Sulunpaikka. Kaavaalue käsittää osia Pirttilahden, Akonlammen, Tukiaisen, Salmosen, Alalammen, Kuore-Kaidan ja Sorsaveden Paloselän rannoista. Lisäksi kaava-alue käsittää osan Sorsavedelle sijoittuvan Rengonlahti-Suottalahti rantakaavan alueesta. Tilat omistaa Metsähallitus/Laatumaa. Kaava-alueen pinta-ala on noin 83,6 ha. Kaava-alueella on mitoitukseen laskettavaa rantaviivaa n. 5 km. Tämän lisäksi kaavamuutosalueella on noin 150 metriä rantaviivaa. Leppävirran Rengonlahden ranta-asemakaava-alueen arkeologisen inventoinnin suoritti arkeologi Jouni Taivainen. Inventoidun alueen laajuus on noin 2,5 hehtaaria. Se käsittää Laatumaan suunnitellun rantakaavaalueen. Inventoinnissa huomioitiin sekä arkeologinen että rakennettu kulttuuriperintö ja alue käytiin kattavasti läpi. Inventoinnissa käytettiin sekä maakairaa, kenttälapiota että metallinpaljastinta. Kohteiden paikkatiedot otettiin ylös gps-paikantimella ja havaitut kohteet merkattiin maastoon punaisella muinaisjäännösnauhalla.

5 Kaavaselostus, luonnos 4 (27) Luonnonympäristö Alueelta löydettiin kaksi muinaisjäännökseksi ehdotettavaa kohdetta, jotka olivat ennestään tuntemattomia. Molemmat ovat kaskiröykkiökohteita, jotka lienevät iältään yli sata vuotta vanhoja. Rengonlahti 1 kohteeseen kuuluu yksi röykkiö ja Rengonlahti 2 kohteeseen neljä röykkiötä. Ensin mainittu on kaavaalueen ulkopuolella, korttelin 3 pohjoispuolella. Jälkimmäinen on kaavaalueella korttelin 3 etelärajan läheisyydessä. Kaava-alueella oleva kaskiröykkiö on osoitettu kaavassa omalla merkinnällään. Arkeologisen inventoinnin raportti on kaavaselostuksen liitteenä. Selvitysalueen luonnonympäristön nykytila selvitettiin kahdella maastokäynnillä ja Inventoinnin teki biologi, FM Minna Eskelinen. Alueelta selvitettiin kasvillisuuden ja maiseman yleiskuva sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet. Maisema Leppävirta kuuluu valtakunnallisessa maisemamaakuntajaossa itäiseen Järvi- Suomeen, Pohjois-Savon järviseutuun. Korkokuva on ruhjelaaksojen muovaamaa, paikoin jyrkkäpiirteistä. Järvet ovat tyypillisesti suuria ja niillä on sekä tiheitä saaristoja että avaria selkävesiä. Selvitysalue on yleispiirteiltään pienipiirteisesti vaihtelevaa, kumpuilevaa metsämaisemaa, johon vaihtelua tuovat järvet ja lammet sekä metsämaisematasolla kalliojyrkänteet ja rehevät lehdot. Merkittäviä vesimaisemaan selvästi erottuvia maisemakohteita selvitysalueella ei ole. Metsät ovat mäntyvaltaiset. Kuusimetsiä on pienialaisina kohteina lähinnä rantavyöhykkeessä ja kallionalusmetsissä. Lehtipuiden osuus lisääntyy rehevissä metsissä. Järeäpuustoisempia metsäkuvioita on lähinnä rantavyöhykkeessä. Esimerkiksi Pirttijärven pohjoisrantaa reunustaa järeää mäntyä kasvava rantametsäkaistale, jossa kulkee polku. Maisemallisesti tärkeimpiä kohteita ovat suorantainen Hepolampi sekä Pirttijärven luoteisrannan kalliometsät. Karu, kallioinen, puustoltaan mäntyvaltainen alue viettää jyrkästi rantaan. Puustossa on myös vanhoja kitukasvuisia kilpikaarnamäntyjä. Kasvillisuus on paikoin kulunut, sillä kohteen halki kulkee polku, joka jatkuu Pirttijärven pohjoisrantaa seuraillen järven itäosaan.

6 Kaavaselostus, luonnos 5 (27) Kuva 2. Pirttijärven rantakallioilla on maisemallista arvoa. Vesiluonto Vesistöjä, vesistöalueita ja pohjavesialueita koskevia tietoja on saatu mm. Pohjois-Savon ympäristökeskuksen kotisivuilta sekä ympäristöhallinnon Hertta-ympäristötietojärjestelmästä 1. Selvitysalueelle tai sen läheisyyteen ei sijoitu pohjavesialueita. Alueelta ei löydetty lähteitä tai lähdeympäristöjä. Selvitysalueen vesistöt kuuluvat Vuoksen vesistöalueeseen, Haukiveden- Kallaveden alueeseen (04.2) ja Sorsaveden vesistöalueeseen (04.26). Pääosa järvistä ja lammista kuuluu Aluslammen-Härkäjoen va (04.269). Hepolampi ja Salmonen kuuluvat Sorsaveden alueeseen (04.263). Kasvillisuus Leppävirta sijaitsee eteläboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä, Järvi-Suomen kasvimaantieteellisellä alueella (2b). Selvitysalueella vallitsevat keskinkertaiset ja karuhkot metsämaat, mustikkatyypin (MT) tuoreet ja puolukkatyypin (VT) kuivahkot kankaat. Karuimmilla louhikkoisilla ja kallioisilla kohdin esiintyy myös kanervatyypin (CT) kuivia ja jäkälätyypin (ClT) karukkokangasta. Metsät ovat vaihtelevasti kuusi- ja mäntyvaltaisia. Mäntykankaat ovat pääosin puustoltaan nuoria talousmetsiä. Niitä on etenkin kallioisilla ja louhikkoisilla alueilla (Pirttijärven eteläranta, Alalammen, Akonlammen, Salmosen ja Tuikkasen alueet, Pirttilahden länsiranta, Ala-Särkijärven Jokilahti). Myös nuoria kuusikankaita on runsaasti. Varttuneet kuusikankaat ovat pääosin pienialaisia kohteita kalliojyrkänteen alusmetsissä, korpijuoteissa sekä hakkuilta säästetyissä rantametsissä. 1

7 Kaavaselostus, luonnos 6 (27) Kuva 3. Selvitysalueella tyypillisiä ovat nuoret, kuivahkot mäntykankaat (Pirttijärven eteläranta). Kuva 4. Varttuneet kuusimetsät ovat mustikkatyypin tuoreita kankaita (Kuore-Kaita). Reheviä metsätyyppejä, lehtoja ja käenkaali-mustikkatyypin (OMT) lehtomaisia kankaita on pienialaisina kohteina eri puolilla selvitysaluetta. Lehtoja on Särkijärven Pirttilahden, Alalammen ja Pirttijärven rantametsissä. Tyypillisimmin lehdot ovat kosteiden juottien ja painanteiden saniaistyypin (FT) kosteita lehtoja. Paikoin on myös käenkaali-oravanmarjatyypin (OMaT) tuoretta lehtoa. Puustoltaan lehdot vaihtelevat tervaleppälehdoista kuusivaltaisiin havulehtipuulehtoihin. Pensaskerroksessa kasvaa punaherukkaa. Kenttäkerroksen tyypillisiä lajeja ovat soreahiirenporras, metsäalvejuuri, metsäimarre, korpiimarre, käenkaali, ojakellukka, nurmilauha, metsäkastikka, karhunputki ja metsämansikka. Vaateliaampaa lehtolajistoa edustavat mustakonnanmarja, sudenmarja, lehtotesma, lehtopähkämö ja punaherukka. Särkijärven Pirttilahden länsirannalla ja Pirttijärven Lusikkaniemessä on myös reheviä, kulttuurivaikutteisia harmaaleppävaltaisia metsäkuvioita, joissa on lehdon piirteitä. Niille tyypillisiä ovat metsäkastikka-, kielo-, metsäimarre- ja metsäalvejuurikasvustot. Alueet ovat todennäköisesti entisiä metsälaitumia.

8 Kaavaselostus, luonnos 7 (27) Kuva 5. Harmaaleppävaltaisissa metsissä on kulttuurivaikutteisuutta (Pirttilahti, Särkijärvi). Myös suot ovat selvitysalueella pääosin pienialaisia kangasmetsäkumpareiden väliin jääviä soistumia. Tyypillisiä ovat korpijuotit, joiden kasvillisuus on vaihtelevasti metsäkortekorpea, mustikkakorpea ja ruoho-heinäkorpea. Laajempia suokokonaisuuksia on Hepolampi-Salmonen välillä sekä Tukiaisen etelärannalla, jossa vallitsevat isovarpurämeet. Näitä soita on ojitettu. Myös kapeahkot rantarämekaistaleet ovat selvitysalueella luonteenomaisia. Luhtaista koivikkoa on Ala-Särkijärven Jokilahdessa. Selvitysalueen järvet ja lammet ovat pääosin karuja, joten vesi- ja rantakasvillisuutta on niukasti. Rantapuuston ja pensaston muodostavat koivut, tervaleppä, harmaaleppä, kuusi ja korpipaatsama. Kirkasvetisten järvien, kuten Pirttijärvi, Särkijärvi, Kuore-Kaita ja Ala-Särkijärvi, tyypillistä rantakasvillisuutta ovat kurjenjalka, terttualpi, ranta-alpi, suoputki, metsäkorte, pullosara sekä vyöhykkeinä kasvavat järviruoko ja jouhisara. Vesikasvillisuuteen kuuluvat ulpukat, uistinvita ja ahvenvita. Eläimistö Eläimistötiedot perustuvat maastokäynnin yhteydessä tehtyihin havaintoihin. Nisäkäslajisto on Pohjois-Savon seudulle tyypillinen. Hirvikanta on vahva. Majava kuuluu Särkijärven Pirttilahden, Salmosen ja Ala-Särkijärven Jokilahden eläimistöön. Näiltä alueilta löydettiin majavan pesä. Syönnösjälkiä havaittiin Pirttijärvellä. Harvinaisempi laji alueella on liito-orava. Pirttijärvellä on hyvä rapukanta. Alueen metsien pesimälinnustoon kuuluu pääosin yleisiä havu- ja lehtimetsien lintulajeja. Maastoinventoinneissa alueella havaittiin peippo, pajulintu, sirittäjä, talitiainen, punatulkku, metsäkirvinen, käpytikka ja korppi. Huomionarvoisia lajeja ovat tiltaltti, käki, palokärki sekä metsäkanalinnuista teeri ja pyy. Vesilinnustosta tehtiin vain vähän havaintoja. Tyypillinen laji on lokkilinnuista kalalokki. Sorsalinnuista telkkä ja tavi ovat yleisimmät. Särkijärvellä ja Pirttijärvellä havaittiin kuikka. Alueelta on tehty aiemmin myös kaakkurihavaintoja. Kahlaajista rantasoilla viihtyvät metsäviklo ja taivaanvuohi (mm. Salmonen ja Hepolampi). Luonto- ja lintudirektiivilajit sekä uhanalaiset ja harvinaiset lajit

9 Kaavaselostus, luonnos 8 (27) Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeista Särkijärven Pirttilahden länsirannan eläimistöön kuuluu liito-orava, joka on valtakunnallisesti uhanalainen, vaarantunut laji. Liito-oravan luontaisia elinympäristöjä ovat vanhat kuusivaltaiset sekametsät, joissa kasvaa järeitä haapoja, leppää ja koivua. Liito-oravametsissä on tyypillisesti eri-ikäistä puustoa ja useita eri latvuskerroksia. Liito-oravan elinympäristövaatimuksia ovat sopiva pesäkolo, muutama pesää suojaava kuusi sekä lähellä kasvavat lehtipuut. Lisääntymisalueet ovat usein kallioiden alla, rinteissä ja pienvesistöjen varsilla. Liito-oravat pystyvät käyttämään nuoria metsiä, siemenpuuasentoon hakattuja ja varttuneita taimikoita ruokailuun ja liikkumiseen kuusimetsiköstä toiseen. Aikuiset liito-oravat elävät samassa metsässä vuosia. Naaraalla vakituinen asuinpaikka on vähintään 3,5 ha kokoinen, koirailla alue on suurempi. Liito-oravalle soveliaita metsiä on Särkijärven Pirttilahdessa Talvilahden etelärannan varttuneissa kuusikoissa. Lintudirektiivin liitteen I lajeista selvitysalueella havaittiin palokärki (Kylmälahti, Kuore-Kaita) ja pyy (Särkijärven Pirttilahti, Hepolampi-Salmonen alue) ja kuikka. Yksittäisistä kuikista tehtiin havaintoja Särkijärven Pirttilahdessa ja Pirttijärvellä. Molemmilla alueilla on pesintään soveltuvia rantoja, mutta pesinnästä ei saatu varmuutta. Lisäksi Hepolampi-Salmonen alueelta on vanhoja havaintoja kaakkurista 2. Valtakunnallisesti uhanalaisista lajeista liito-oravan lisäksi selvitysalueen linnustoon kuuluu tiltaltti, joka on vaarantunut laji. Tiltaltti pesii Akonlammen ympäristössä. Valtakunnallisesti silmälläpidettävistä lajeista Särkijärven Pirttilahden itärannan metsissä havaittiin käki ja etelärannan metsissä teeri. Arvokkaat luontokohteet Selvitysalueella tai sen läheisyydessä ei ole Natura 2000 verkostoon kuuluvia alueita, valtakunnallisiin suojeluohjelmiin kuuluvia kohteita, luonnonsuojelualueita eikä luonnonsuojelulain (LSL 29 2 ) tai vesilain (VL 1 luku 15a ja 17a 3 ) mukaisia suojeltuja luontotyyppejä. Alueella ei ole kulttuurimaiseman kannalta merkittäviä kohteita. Metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MetsäL 10 4 ) selvitysalueella ovat rehevät lehtolaikut, korvet sekä mahdollisesti jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät. Luonnonsuojelullisesti merkittävä on liito-oravan elinalue. Luonnonmaisemaltaan arvokkaita kohteita ovat Pirttijärven rantakalliot sekä metsäympäristön kalliojyrkänteet, joilla on paikallista maisemallista arvoa. Ne eivät erotu kauas metsämaisemassa. Luonnonsuojelullisesti ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kohteita ovat: 1. Pirttilahden liito-oravametsä ja lehto, Särkijärvi Pinta-ala: 0,9 ha (lehtolaikku 0,1 ha) Arvoluokka: kansallisesti arvokas Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: liito-orava (VU) Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: tuoreet keskiravinteiset lehdot (VU), kosteat keskiravinteiset lehdot (NT) Maankäyttösuositus: MY/luo/s-1 2 Rönkä Vesilaki (264/1961) 4 Metsälaki ( /1093); Metsäasetus ( /1200)

10 Kaavaselostus, luonnos 9 (27) Eläimistö- ja kasvillisuuskohde (kuva 6). Länsirannan rinnemetsästä löytyi merkkejä liito-oravasta. Rehevä kallionalusmetsä on puustoltaan varttunutta havu-lehtipuusekametsää. Vallitsevan latvuskerroksen muodostavat kuusi, haapa, mänty ja koivu. Seassa kasvaa yksittäisiä järeitä kuusia ja haapoja. Alikasvoksen muodostavat kuusi, harmaaleppä, haapa ja pihlaja. Lehtipuulaikuissa kasvaa harmaaleppää, joilla on merkitystä liito-oravan ruokailupuina. Ruokailuun soveltuvia lehtipuuvaltaisia metsiä on Pirttilahden rannassa pohjoiseen. Elinaluetta rajaavat hakkuut ja nuoret mäntykankaat. Papanoita löydettiin yhden kolohaavan ja yhden kuusen alta. Pienialainen metsäkuvio ei ole liito-oravan lisääntymisaluetta, vaan todennäköisimmin koiraan lepäily- ja ruokailualuetta. Lähialueelta, noin 6 km etäisyydeltä, on tiedossa liito-oravan elinalueita mm. Paloniemestä ja Laitilanniemestä Sorsaveden rannalta. Kohteeseen sisältyy myös rehevää kallionaluslehtoa, jonka kasvillisuus vaihtelee käenkaali-oravanmarjatyypin (OMaT) tuoreesta lehdosta saniaistyypin (FT) kosteaan lehtoon. Kenttäkerroksen tyypillisiä lajeja ovat vadelma, metsäkastikka, nuokkuhelmikkä, metsäimarre, metsämansikka, käenkaali, metsäalvejuuri, karhunputki ja metsämansikka. Saniaislehdossa vallitsevat kivikkoalvejuuri ja metsäimarre. Vaateliaampaa lehtolajistoa edustavat mustakonnanmarja, sudenmarja, lehtotesma, lehtopähkämö ja punaherukka. Pääosin rinnemetsä on lehtomaista kangasta. Rehevät lehtolaikut ovat metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MetsäL 10 ). Kuva 6. Särkijärven Pirttilahden arvokohteet: liito-oravan elinalue (turkooosi rasteri), kasvillisuuskohteet (vihreä rasteri), vaarantuneet lajit (punainen neliö) ja silmälläpidettävät lajit (punainen ympyrä), selvitysalue (punainen viiva)

11 Kaavaselostus, luonnos 10 (27) Kuva 7. Liito-oravan elinalue sijaitsee rinnemetsässä. 2. Talvilahden lehtojuotit, Särkijärvi Pinta-ala: 0,3 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: kosteat keskiravinteiset lehdot (NT) Maankäyttösuositus: MY/luo Kasvillisuuskohde (kuva 6). Kohteeseen sisältyy kaksi toisistaan erillistä lehtokuviota. Läntinen lehto on kausikosteaa noroa reunustavaa hiirenporrasvaltaista kosteaa saniaislehtoa (AthT). Havu-lehtipuulehdon varttuneen puuston vallitsevan latvuskerroksen ja alikasvoksen muodostavat kuusi, koivu ja harmaaleppä. Kenttäkerroksen tyypillisiä lajeja ovat soreahiirenporras, metsäimarre, korpi-imarre, käenkaali, lillukka, vadelma, metsäkastikka ja sudenmarja. Kohteen linnustoon kuuluu pyy. Lehto rajoittuu itäreunassa hakattuun alueeseen. Itäinen lehtokohde on hiirenporrasvaltaista kosteaa saniaislehtoa (AthT), jossa on tihkupintoja. Varttuneen puuston vallitsevan latvuskerroksen muodostavat kuusi ja harmaaleppä, alikasvoksen kuusi, koivu ja harmaaleppä. Kenttäkerroksen valtalaji on soreahiirenporras, muuta lajistoa mm. metsäimarre, korpi-imarre, ojakellukka, käenkaali, nurmilauha, metsäkorte ja sudenmarja. Lehto sijaitsee kallion ja tien välissä. Rehevät lehtolaikut ovat metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MetsäL 10 ).

12 Kaavaselostus, luonnos 11 (27) Kuva 8. Talvilahden lehdot ovat saniaistyypin kosteita lehtoja. Kuvassa itäinen lehtokuvio. 3. Talvilahden kalliojyrkänne, Särkijärvi Pinta-ala: 0,8 ha Arvoluokka: muu luonnonsuojelullisesti arvokas Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: teeri (NT) Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: karut varjoisat kalliojyrkänteet (NT) Maankäyttösuositus: MY Kasvillisuuskohde (kuva 6). Kahden matalahkon kalliojyrkänteen välinen metsä on puustoltaan varttunutta, mustikkatyypin (MT) tuoretta kuusikangasta. Paikoin on myös lehtomaisen kankaan kasvillisuutta. Rannan notkelmassa on lehtolaikku, joka on hiirenporrasvaltaista saniaistyypin (FT) kosteaa lehtoa. Kosteahkojen notkelmien ja painanteiden pienialaiset lehtolaikut ovat Talvilahden etelärannan metsissä tyypillisiä. Kohteella on paikallista maisemallista arvoa, mutta jyrkänteet eivät erotu vesimaisemaan. Rehevät lehtolaikut sekä jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät ovat metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MetsäL 10 ). Koska kalliojyrkänne on alle kymmenen metriä korkea, eikä sen alusmetsän kasvillisuus poikkea merkittävästi muusta metsäympäristöstä, se ei täytä metsälakikohteen ominaispiirteitä. 4. Hepolampi-Salmonen pienvesialue Pinta-ala: 16,9 ha (sis. vesialueita) Arvoluokka: maakunnallisesti ja seudullisesti arvokas Uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit: kaakkuri (NT) Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: mustikkakorpi (VU) Maankäyttösuositus: MY/luo

13 Kaavaselostus, luonnos 12 (27) Kuva 9. Hepolampi-Salmonen pienvesialue (vihreä katkoviiva) ja selvitysalue (punainen viiva). Kasvillisuus-, vesistö- ja linnustokohde 5. Hepolampi-Salmonen pienvesialue on suurelta osin lähes luonnontilainen suolampien ja korpipurojen muodostama kokonaisuus. Hepolammen länsirannassa on suopursuvaltaista isovarpurämettä ja lampea kiertää usean metrin levyinen turvelauttamatto, jolla on rantanevaa. Suokasvillisuudessa vallitsevat karpalo, raate, vehka, tupasvilla, riippasara, lakka, juolukka, variksenmarja, vaivero, suopursu ja suokukka. Lammella on todennäköisesti pesinyt kaakkuri vuosina Pesinnän nykytilasta ei ole tietoa. Maastoinventoinneissa lajia ei havaittu. Salmosen rannassa kasvaa hieskoivua, tervaleppää, korpipaatsamaa ja tuhkapajua. Rantavyöhykkeet on säästetty hakkuilta. Länsirannalle tyypillinen on rantatörmä, jonka takana kosteassa painanteessa on korpikasvillisuutta, yleensä mustikkakorpea. Salmosen eteläpäästä Sorsaveden Levärantaan laskevan puron varressa on saniaiskorpea. Puro ei sijaitse selvitysalueella. Lammen linnustoon kuuluvat telkkä, tavi, metsäviklo ja taivaanvuohi. Alueella elää majava, jolla on pesä länsirannalla. 5 Rönkä 1995

14 Kaavaselostus, luonnos 13 (27) Kuva 10. Hepolammen rantaa reunustavat rantanevat ja rämeet. 5. Alalammen lehto- ja korpijuotti, Alalampi Pinta-ala: 0,5 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: ruoho- ja heinäkorvet (VU), mustikkakorvet (VU), kosteat keskiravinteiset lehdot (NT) Maankäyttösuositus: luo Kuva 11. Alalammen lehto- ja korpijuotti (vihreä rasteri), selvitysalue (punainen viiva). Kasvillisuuskohde. Alalammen kaakkoispäässä on rantaan viettävässä rinteessä kostea, kasvillisuudeltaan ympäröivästä metsästä erottuva juotti. Varttuneen puuston pääpuulaji on kuusi, seassa kasvaa koivua ja harmaaleppää. Kohteen eteläpäässä kohde on saniaistyypin (FT) kosteaa lehtoa. Kenttäkerroksen valtalajia on soreahiirenporras, muuta lajistoa mm. metsäimarre, korpi-imarre, metsäalvejuuri, käenkaali, metsäkastikka, metsäkorte, vadelma ja sudenmarja.

15 Kaavaselostus, luonnos 14 (27) Rantaan päin lehto vaihettuu korpijuotiksi, jossa ei ole erityistä lajistoa. Rannan tuntumassa on mustikkakorpea sekä pienellä alalla heinäinen ruohoheinäkorpi, jonka lajistoon kuuluvat korpikastikka, jouhivihvilä, mustikka, metsäalvejuuri, metsäkorte, rätvänä ja suo-orvokki. Rehevät lehtolaikut ja ruoho-heinäkorvet ovat metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MetsäL 10 ). Kohteen arvokkain osa on eteläosan lehtojuotti. Muualla kohteen luonnontila on heikentynyt, sillä se on länsireunasta hakkuiden rajaama ja pohjoispäässä on kulku-uria. 6. Lusikkaniemen tervaleppälehto, Pirttijärvi Pinta-ala: 0,1 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: kosteat keskiravinteiset lehdot (NT) Maankäyttösuositus: MY/luo Kasvillisuuskohde (kuva 12). Rantatörmän takana olevassa painanteessa on saniaistyypin (FT) kosteaa lehtipuulehtoa. Varttuneen puuston pääpuulajina on tervaleppä, seassa kasvaa koivua ja yksittäisiä kuusia. Pensaskerroksessa kasvaa punaherukkaa ja korpipaatsamaa. Kenttäkerroksen valtalaji on metsäalvejuuri. Muuta lajistoa soreahiirenporras, metsäimarre, käenkaali, ojakellukka, nurmilauha, lilukka, suo-orvokki, puolukka, metsäkorte, peltokorte ja sudenmarja. Rehevät lehtolaikut ovat metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MetsäL 10 ). Kuva 12. Pirttijärven arvokohteet: kasvillisuuskohteet (vihreä rasteri), maisemakohteet (harmaa vinorasteri) ja selvitysalue (punainen viiva)

16 Kaavaselostus, luonnos 15 (27) Kuva 13. Tervaleppälehdon kenttäkerroksen valtalajina on metsäalvejuuri. 7. Pirttijärven korpi, Pirttijärvi Pinta-ala: 0,4 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: metsäkortekorvet (EN) Maankäyttösuositus: MY/luo Kasvillisuuskohde (kuva 12). Kalliojyrkänteen ja kumpareen välinen korpijuotti on pääosin metsäkortekorpea. Varttuneen puuston pääpuulaji on kuusi, seassa kasvaa koivua. Alikasvoksen muodostavat kuusi ja harmaaleppä. Korpikarhunsammal peittää pohjakerrosta. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat metsäkorte ja metsäalvejuuri. Muuta lajistoa mm. korpialvejuuri, korpi-imarre, kurjenjalka, korpikastikka, mustikka, puolukka, kultapiisku, metsätähti, soreahiirenporras ja nurmilauha. Kohde on tuoreiden kuusikankaiden ympäröimä. Kuva 14. Metsäkortekorpi on uhanalainen luontotyyppi.

17 Kaavaselostus, luonnos 16 (27) 8. Kylmänlahden kalliojyrkänne ja alusmetsä, Pirttijärvi Pinta-ala: 0,5 ha Arvoluokka: muu luonnonsuojelullisesti arvokas Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: kosteat keskiravinteiset lehdot (NT), karut varjoisat kalliojyrkänteet (NT) Maankäyttösuositus: luo Kasvillisuuskohde (kuva 12). Lahden pohjukassa on pystysuora, korkea kalliojyrkänne, jonka kallioterasseilla kasvaa tyypillisesti kallioimarretta ja metsäimarretta. Jyrkänteen laella on mäntykangasta. Kalliojyrkänteen alusmetsä on havu-lehtipuusekametsää, jonka kasvillisuus vaihtelee tuoreen ja lehtomaisen kankaan välillä. Kohteen länsireunassa, hakattuun alueeseen rajautuvalla osalla on myös lehtokasvillisuutta. Varttuneen puuston vallitsevan latvuskerroksen muodostavat kuusi, tervaleppä, mänty ja koivu. Alikasvoksena kasvavat pihlaja, kuusi, tervaleppä ja harmaaleppä. Kohteen rehevän länsireunan kasvillisuudessa on piirteitä saniaistyypin (FT) kostean lehdon kasvillisuudesta. Kenttäkerroksen tyypillisiä lajeja ovat soreahiirenporras, metsäalvejuuri, korpi-imarre, käenkaali, oravanmarja, mesiangervo, vadelma, metsäkorte ja nurmilauha. Jyrkänteet ja niiden alusmetsät sekä rehevät lehtolaikut ovat metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MetsäL 10 ). Koska kalliojyrkänne on alle kymmenen metriä korkea, se ei täytä metsälakikohteen ominaispiirteitä. Kohteen luonnonsuojelullista arvoa lisää rehevä jyrkänteenalusmetsä. Lahden pohjukasta on talvisin kulku-ura jääradalle, mikä on vaikuttanut kasvillisuuteen ja heikentänyt kohteen luonnontilaa. Kuva 15. Pystysuoralla kalliojyrkänteellä on maisemallista arvoa.

18 Kaavaselostus, luonnos 17 (27) Yhdyskuntarakenne Kaava-alue on rakentamaton ja metsätalouskäytössä. Suunnittelualue rajautuu loma-asutukseen muun muassa Särkijärven Pirttilahden, Alalammen ja Kuore-Kaidan alueilla. Pirttijärven pohjoisrannalla on yleinen uimaranta. Pirttijärven itärannalla on olevaa, vakituista asutusta reilun 10 asuintalon verran, joista noin kolmasosalla on omaa rantaa. Tieyhteydet uusille rakennuspaikoille järjestetään metsäautoteiden ja muiden yksityisteiden kautta. Palvelut haetaan Leppävirran keskustaajamasta sekä Sorsakosken taajamasta. Vesihuollon toiminta-alue ulottuu vesijohdon osalta Alalammen ja Pirttijärven läheisyyteen Tekninen huolto Maanomistus 3.2 Suunnittelutilanne Vesijohtoverkosto Pirttijärven ja Alalammen läheisyydessä osoitettu sinisellä. Alalammen itäpuolella sekä Alalammen ja Pirttijärven välissä kulkee 20 kv:n sähkölinja. Pirttijärvi ja Alalampi ovat pääosin myös puhtaan veden osalta toiminta-alueella ja alue on yhdyskuntarakenteen kannalta hyvää aluetta. Tila on Metsähallitus/Laatumaan omistuksessa. Suunnitelma Hyväksymis-/ vahvistuspäivä

19 Kaavaselostus, luonnos 18 (27) Pohjois-Savon maakuntakaava Ympäristöministeriö Kirkonkylän ja ympäristön Kunnanvaltuusto osayleiskaava Sorsaveden rantayleiskaava Kunnanvaltuusto Rengonlahti-Suottalahti rantakaava Kunnanvaltuusto Rakennusjärjestys Kunnanvaltuusto hyv Pohjakartta Pohjois-Savon maanmittaustoimisto hyv. pp.kk.2010 Ranta-asemakaavan pohjakarttana on käytetty 1:5000 mittakaavaan laadittua karttaa. Kartan hyväksyy Pohjois-Savon maanmittaustoimisto. Ympäristöministeriö vahvisti Pohjois-Savon maakuntakaavan ja korkein hallinto-oikeus päätöksellään hylkäsi tehdyt valitukset, joten maakuntakaava on lainvoimainen. Maakuntakaavassa ei ole suunnittelualueita koskevia aluevarauksia tai kohdemerkintöjä, mutta Savon kanavan uuden laiva- tai veneväylän reitti kulkee osittain suunnittelualueelta tai sen välittömästä läheisyydestä Rengonlahdessa ja Pirttilahdessa. Väylämerkinnän alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Kehittämisperiaatemerkinnöistä suunnittelualue sijaitsee osittain Kallaveden-Suvasveden vesistömatkailun kehittämisvyöhykkeellä, Leppävirran-Sorsakosken matkailun vetovoima-alueella ja viitostien kehittämisvyöhykkeen alueella. Ote Pohjois-Savon maakuntakaavasta. Suunnittelualueella on voimassa 2 yleiskaavaa, Kirkonkylän ja ympäristön osayleiskaava ja Sorsaveden rantayleiskaava. Ensin mainittu ulottuu nyt laadittavan kaavan alueelle Ollinlahdessa. Alue on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi yleiskaavassa.

20 Kaavaselostus, luonnos 19 (27) Ote Kirkonkylän ja ympäristön osayleiskaavasta. Nyt laadittavan rantaasemakaavan alue osoitettu sinisellä ympyrällä. Ote Sorsaveden rantayleiskaavasta. Kaavamuutosalue sinisen soikion kohdalla. Rengonlahden pohjoisosassa sijaitseva kaavamuutosalue on Sorsaveden rantayleiskaavassa maa- ja metsätalousaluetta.

21 Kaavaselostus, luonnos 20 (27) Ote Rengonlahti-Suottalahden rantakaavasta. Rantakaavan muutosalue osoitettu sinisellä soikiolla. Suunnittelualueen osalla on voimassa Rengonlahti-Suottalahden rantakaava. Se on hyväksytty Rengonlahden pohjoisosaan nyt suunniteltu muutos sijaitsee voimassa olevassa kaavassa maa- ja metsätalousalueella. Alueelle on tarkoitus sijoittaa 2 omarantaista lomarakennuspaikkaa. 4 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve ja päätökset Maanomistaja laadituttaa ranta-asemakaavan. Konsulttina projektissa toimii FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n Kuopion toimisto. Ranta-asemakaavan tarkoituksena on osoittaa alueelle laskennallisen rakennusoikeuden verran omarantaisia rakennuspaikkoja. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyöosalliset Osalliset Kaavahankkeessa osallisia ja sidosryhmiä ovat ainakin seuraavat tahot: Suunnittelualueen ja sen lähialueen maanomistajat Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä asuvat ja työskentelevät ihmiset Leppävirran tekninen lautakunta, teknisen lautakunnan rakennusvalvontajaosto Viranomaiset: Pohjois-Savon liitto, Pohjois-Savon ELY-keskus, Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, Liikennevirasto

22 Kaavaselostus, luonnos 21 (27) Vireille tulo Vesialueiden osakaskunnat Sähköyhtiöt Tiehoitokunnat Vireilletulosta ilmoitettiin kirjeitse / lehdessä sekä kaupungin kotisivuilla Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Viranomaisyhteistyö Ranta-asemakaavan tavoitteet Alustavat luonnokset valmistuivat lokakuussa Kaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat olleet nähtävillä välisen ajan. Kaavaluonnoksesta annettiin 5 lausuntoa ja 5 mielipidettä. Kaavaluonnoksen palaute vastineineen on kaavaselostuksen liitteenä. Kaavaan on luonnoksen nähtävillä olon jälkeen tehty seuraavat muutokset: - Muinaisjäännösten tarkastelu tehty ja huomioitu kaavassa. - Vaikutusten arviointia on tarkennettu - Laajennettu lähinnä uimarantaa Pirttijärvellä olevaa tonttia hieman taustamaalle päin siten, että rakennusten sijoittelumahdollisuudet paranevat. - Esitetty järvi-/lampikohtainen mitoitus ja rakennuspaikkojen siirrot vesialueiden välillä. - Siirretty kaksi Särkijärven Talvilahdessa sijaitsevaa tonttia samaan kortteliin. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä pp.kk. pp.kk.2010 välisen ajan. Ehdotuksesta pyydetään tarvittavat lausunnot TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ Pohjois-Savon ELY-keskuksen kanssa on neuvoteltu kaavan käynnistämisestä Neuvottelussa oli esillä myös OAS ja alustava kaavaluonnos. Ranta-asemakaavan tavoitteena on osoittaa alueelle laskennallisen rakennusoikeuden verran omarantaisia rakennuspaikkoja. 5 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Ranta-asemakaava-alueelle on osoitettu 7 omarantaista lomarakennuspaikkaa, 4 omarantaista erillispientalo-/lomarakennuspaikkaa sekä maa- ja metsätalousvaltaiset alueet.

23 Kaavaselostus, luonnos 22 (27) 5.2 Mitoitus Kaava-alueella ei ole palveluita. Palvelut haetaan Leppävirran keskustaajamasta ja Sorsakosken taajamasta. Suunnittelualueella on suoritettu emätilajako vuoden 1969 lopun mukaisesti. Suuresta emätilasta 39:0 Sulunpaikka on erotettu runsaasti sekä kuivan maan rakennuspaikkoja, että rantarakennuspaikkoja. Suuri osa näistä on tapahtunut Oy Hackman Ab:n omistuksen aikana luvuilla. Nyt kaavoitettavat emätilan pienten järvien ja lampien ranta-alueet ovat kuitenkin rakentamattomia, eikä niiltä ole siirretty rakennuspaikkoja muualle. Nyt kaavoitettavalla osalla tilaa on rantaviivaa n. 3,69 km ja muunnettua rantaviivaa 2,52 km. Lisäksi tilalla on useita osuuksia pienten lampien (Akonlampi, Tukiainen, Hepolampi ja Salmonen) rantaviivasta, jossa on käytetty mitoitusperusteena 1 rakennuspaikka/ 3 vesihehtaaria. Yhteenlaskettuna lammilla on rantaviivaa 1,44 km ja 1,51 rakennuspaikkaa. Kokonaismitoituksen muunnetun rantaviivan määrään on lisätty pienten, vesihehtaariperusteisesti mitoitettujen lampien rantaviiva kertoimella 0,25 kokonaismitoituksen selkeyttämiseksi. Mitoituksessa ei ole laskettu mukaan kaavamuutosalueen rantaviivaa. Kokonaismitoitus Kaava-alueen pinta-ala Todellista rantaviivaa Muunnettua rantaviivaa 83,6 ha n.5,1 km n.2,9 km Rakennuspaikat 11 kpl AO-RA 4 RA-1 7 Rakennuspaikkoja/todellinen rantaviiva Rakennuspaikkoja/muunnettu rantaviiva Rantaviivaa/rakennuspaikka keskimäärin Vapaa rantaviiva kaavassa Rakennettava rantaviiva kaavassa 2,2 rakp/km 3,8 rakp/km 83 m n.4210m n.920m Järvi-/lampikohtainen mitoitus sekä rakennuspaikkojen siirrot vesien välillä on esitetty seuraavassa taulukossa.

24 Kaavaselostus, luonnos 23 (27) Rakennuspaikkojen siirrot mahdollistavat pienimpien lampien rakentamatta jättämisen ja kokonaisuudessaan sopivimpien rakennuspaikkojen käyttöönoton. Pienten lampien ja Sorsaveden Paanunlahdessa sijaitsevan rannan rakennusoikeudet on siirretty Sorsaveden Rengonlahteen voimassa olevan rantakaavan alueelle. Pirttijärveltä on siirretty yksi rakennuspaikka Alalammelle. Kuore-Kaidan ranta-alue tilalla muodostaa kaavakokonaisuutta ajatellen luontevan rakennuspaikan. 5.3 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Ranta-asemakaavalla on ryhmitelty rakennuspaikkoja suurempiin ryhmiin. Näin ollen vapaan rantaviivan määrä on mahdollisimman suuri. Rakennuspaikat on sijoitettu siten, etteivät arvokkaat luontokohteet vaarannu. Myös kaavamääräyksillä on turvattu arvokkaiden luontokohteiden säilyminen. 5.4 Aluevaraukset Koko kaava-alueen pinta-ala on n. 83,6 ha. AO-RA Erillispientalojen/ loma-asuntojen korttelialue Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden asuinrakennuksen tai lomarakennuksen sekä talousrakennuksia ja 30 m² saunan. Rakennusten ala saa olla asuinkäytössä enintään 350 k-m² ja loma-asuinkäytössä enintään 250 k-m². Sallitusta rakentamisen määrästä on varattava vähintään 30% erillisten talousrakennusten rakentamista varten. Talousrakennuksia saa olla enintään 4 kappaletta. Asuinrakennus ja yli 120 m² lomarakennus tulee sijoittaa vähintään 35 m ja alle 120 m² lomarakennus vähintään 25 m päähän keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Erillisen enintään 30 m² laajuisen saunan saa sijoittaa kuitenkin vähintään 15 m päähän rantaviivasta. Rakennusten tulee sopeutua muodoltaan, materiaaliltaan ja väreiltään luonnonmaisemaan. Rakennuksen ja rannan väliin on jätettävä riittävä suojapuusto ja alueenyleisilme on säilytettävä luonnonmukaisena. Jätevedet tulee käsitellä kunnan ympäristösuojelumääräysten sekä terveys- ja ympäristöviranomaisten ohjeiden mukaisesti. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä jätevesien käsittelysuunnitelma tarvittavine maaperäselvityksineen. Rakennuspaikka on ennen rakennusluvan myöntämistä lohkottava tai merkittävä paaluilla maastoon. Jätteiden keräyksessä ja käsittelyssä noudatetaan kunnan yleisiä jätehuoltomääräyksiä. Rakennusten alimpien vedestä kärsivien rakenteiden on sijoituttava vähintään 1,5 metriä keskivedenkorkeuden yläpuolelle. Kaavassa on osoitettu 4 erillispientalojen/ loma-asuntojen rakennuspaikkaa, joista kolme Pirttijärven rannalle ja yksi Alalammen rannalle. AO-RA-paikat on pyritty sijoittamaan yhdyskuntarakenteen kannalta parhaille paikoille. AO-RAalueen kokonaispinta-ala on n. 3,2 ha. Rakennuspaikkojen pinta-ala on keskimäärin n m 2. RA-1 Loma-asuntojen korttelialue Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon, 30 m² saunan, sekä talousrakennuksia. Rakennuspaikan yhteenlaskettu rakennusoikeus saa olla enintään 250 k-m2. Sallitusta rakentamisenmäärästä on varattava vähintään 30% erillisten talousrakennusten rakentamista varten. Yli 120 m² lomarakennus tulee sijoittaa vähintään 35 m ja alle 120 m² vähintään 25 m päähän keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Erillisen saunan saa sijoittaa

25 Kaavaselostus, luonnos 24 (27) vähintään 15 m päähän keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Rakennuksissa tulisi käyttää harjakattoa ja katteen tulee olla väriltään tumma. Rakennuspaikan rakentamaton osa on säilytettävä luonnonmukaisessa huolitellussa kunnossa. Jätevedet tulee käsitellä kunnan ympäristösuojelumääräysten sekä terveys- ja ympäristöviranomaisten ohjeiden mukaisesti. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä jätevesien käsittelysuunnitelma tarvittavine maaperäselvityksineen. Jätteiden keräyksessä ja käsittelyssä tulee noudattaa kunnan yleisiä jätehuoltomääräyksiä. Rakennuspaikat on ennen rakennusluvan myöntämistä lohkottava tai merkittävä paaluilla maastoon. Rakennusten alimpien vedestä kärsivien rakenteiden on sijoituttava vähintään 1,5 metriä keskivedenkorkeuden yläpuolelle. Alueelle on osoitettu 7 omarantaista lomarakennuspaikkaa. Rakennuspaikoista kaksi sijaitsee Rengonlahden itärannalla, kaksi Alalammen itärannalla, yksi Kuore-Kaidan eteläosassa, sekä kaksi Särkijärven Talvilahden etelärannalla. RA-1-alueen kokonaispinta-ala on n. 4,2 ha. Rakennuspaikkojen pinta-ala on keskimäärin n m 2. M-1 Maa- ja metsätalousvaltainen alue Alueelle saa rakentaa ainoastaan maa- ja metsätalouden harjoittamisen kannalta välttämättömiä rakenteita ja laitteita. Loma-asuntojen ja erillispientalojen/ loma-asuntojen korttelialueiden ulkopuoliset alueet on kaavassa osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi. Näiden alueiden pinta-ala on n. 76,2 ha. Muut kohteet ja alueet luo Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. 5.5 Kaavan vaikutukset Mahdollinen metsälain 10 :n tai joku muu ympäristö- tai luontoarvoiltaan merkityksellinen alue. Alueen ominaisuuksia ei saa heikentää. Kaavassa on osoitettu luo-alueina luonto- ja maisemainventoinnin yhteydessä havaitut luontokohteet. s-1 Liito-oravan esiintymisalue Ohjeellinen alue, jonka puusto tulee säilyttää tai hoitaa sitä niin, että liitooravan pesäpuut ja niitä suojaavat puut sekä liikkumisen ja ravinnon kannalta riittävä puusto säilytetään Kaavassa on osoitettu yksi liito-oravan esiintymisalue Särkijärven Pirttilahden länsirannalla Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttaminen VAT vuoksi Kaava ei vaaranna asumisen ja elinkeinon harjoittamista alueella. Kaava ei myöskään vaaranna Vuoksen vesistöalueen erityispiirteitä tai kylä- ja kulttuuriympäristöjä. Alueelta ei myöskään tunneta hylkyrekisterikohteita tai muinaismuistokohteita.

26 Kaavaselostus, luonnos 25 (27) Toimiva aluerakenne Kaavassa rakennuspaikat on osoitettu suurempiin kokonaisuuksiin olemassa olevan rakennuskannan läheisyyteen. Kaavassa on osoitettu joitakin hieman irrallaan olevia rakennuspaikkaa, koska luonto- ja maisema-arvot sekä rakennettavuus huomioiden parempia paikkoja ei ole Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Rakennuspaikat alueella eivät sijaitse tulvaherkillä alueilla. Tulvat eivät pääse aiheuttamaan suunnittelualueella haittoja. Kaavalla rakentamiseen osoitetut alueet eivät ole rankkasateiden tai myrskyjen aiheuttamien tuhojen kannalta arkoja alueita. Kaavan toteuttaminen ei lisää rankkasateiden, tulvien tai myrskyjen aiheuttamien tuhojen riskiä. Asuinrakentamisen mahdollistavat rakennuspaikat on osoitettu lähelle olevaa vesijohtoverkkoa ja olevaa asutusta, yhdyskuntarakenteen näkökulmasta edullisesti. Muutoinkin rakennuspaikkoja on keskitetty mahdollisuuksien mukaan useamman tontin kortteleihin Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Rakennuspaikat on kaavassa sijoitettu suurempiin kokonaisuuksiin, jolloin virkistyskäyttöön soveltuvan rantaviivan määrä jää mahdollisimman suureksi. Rakennuspaikkojen sijoittelu mahdollistaa useamman rakennuspaikan yhteisen jätevesien puhdistusjärjestelmän rakentamisen tarvittaessa alueelle. Kaavamääräyksissä on annettu ohjeet jätevesien käsittelylle. Kaava ei aiheuta pintavesien heikentymistä alueella. Kaava-alueella ei ole pohjavesialueita Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavalla ei ole merkittävää vaikutusta rakennetulle ympäristölle. Suurimmassa osassa kaavaa on pystytty keskittämään rakentamista. Rakennuspaikat on pystytty osoittamaan siten, ettei vastarannoilla oleville rantarakennuspaikoille koidu merkittävää häiriötä tämän kaavan mukaisesta rakentamisesta. Rakennuspaikkoja on yhdyskuntarakenteen ja mahdollisimman pitkien vapaan rantaviivan osuuksien säilyttämiseksi osoitettu olevan rakentamisen yhteyteen. Rakentaminen on kuitenkin osoitettu riittävän suurille tonteille siten, että alueiden väljän asumisen luonne säilyy Rakennuspaikkojen siirtojen vaikutukset Pirttijärveltä on siirretty Alalammelle yksi rakennuspaikka. Alalammen uudet rakennuspaikat on pystytty sijoittamaan olevan rakentamisen ja vesijohdon välittömään läheisyyteen. Näin Pirttijärven etelärannalle jää myös pitkä rakentamaton rantaosuus. Rakennuspaikan siirtäminen pieniltä lammilta Sorsavedelle Rengonlahteen on perusteltua lampien rakentamatta jättämisen mahdollistamiseksi. Neljän lammen rakennusoikeus on kokonaisuudessaan siirretty Rengonlahteen, joka on osa Sorsavettä. Suuren järven virkistyskäyttömahdollisuudet eivät oleelli-

27 Kaavaselostus, luonnos 26 (27) sesti heikkene kahden uuden rakennuspaikan myötä. Sorsaveden yleiskaavassa ei myöskään ole osoitettu Rengonlahden perälle muuta rakentamista, joten uusien loma-asuintonttien osoittaminen ei aiheuta tulevalle rakentamiselle haittaa. Lähimmät olevat omarantaiset rakennuspaikat sijaitsevat muutaman sadan metrin päässä. Kuore-Kaidan ranta-alue muodostaa luontevan rakennuspaikan noin 150 metrin rantaviivallaan kaavakokonaisuutta ajatellen, eikä aiheuta haittaa muiden tilojen rantarakentamisen mahdollisuuksille. Rakennuspaikkojen siirrot ovat mahdollisia myös vesialueiden muille maanomistajille samoissa määrin, mikäli siirroille on tarvetta Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset maisemaan Taloudelliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Luonnontilainen ympäristö muuttuu, mutta luonnon monimuotoisuus ei merkittävästi heikkene. Arvokkaimmat luontokohteet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Rakennuspaikat on sijoitettu siten, etteivät arvokkaat luonto- ja maisemakohteet (lehdot, korvet, kalliojyrkänteet ja niiden alusmetsät, rantakalliot) vaarannu. Hepolampi-Salmonen alue on jätetty kokonaan rakentamisen ulkopuolelle luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeänä aluekokonaisuutena. Vapaan rantaviivan osuus on n. 83%. Rakentamisen piiriin tulee uutta rantaviivaa n. 0,9 km. Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeista Särkijärven Pirttilahden länsirannan eläimistöön kuuluu liito-orava, joka on valtakunnallisesti uhanalainen, vaarantunut laji. Liito-oravasta löytyi merkkejä Särkijärven Pirttilahdessa Talvilahden länsirannan rinnemetsästä. Pienialainen metsäkuvio ei ole liito-oravan lisääntymisaluetta, vaan todennäköisimmin koiraan lepäily- ja ruokailualuetta. Lähialueelta, noin 6 km etäisyydeltä, on tiedossa liito-oravan elinalueita mm. Paloniemestä ja Laitilanniemestä Sorsaveden rannalta. Valtakunnallisesti uhanalaisista lajeista liito-oravan lisäksi selvitysalueen linnustoon kuuluu tiltaltti, joka on vaarantunut laji. Tiltaltti pesii Akonlammen ympäristössä. Uudet rakennuspaikat eivät heikennä edellä mainittujen lajien elinmahdollisuuksia eivätkä vaaranna lintujen pesintää alueella. Rakentamisen myötä rakentamattomana ollut luonnonmaisema muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Lähimaisemassa ja kaukomaisemassa tapahtuva muutos ei ole merkittävä. Luonnonmaisemaltaan arvokkaimmat alueet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Kaavalla ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia muille kuin maanomistajalle. Kaava-alueen arvo kasvaa kaavan ansiosta. Kunnalle ei aiheudu kustannuksia kaavan toteuttamisesta. Tuloja kunta saa kiinteistöverosta sekä välillisiä tuloja uusien loma-asuntojen rakentamisesta ja asukkaiden ostokäyttäytymisen kautta. Kaavalla ei heikennetä merkittävästi yleistä virkistyskäyttöä. Uusista rakennuspaikoista johtuen virkistyskäyttömahdollisuudet kuitenkin rajoittuvat esi-

28 Kaavaselostus, luonnos 27 (27) merkiksi kalastuksen ja metsässä liikkumisen osalta rakennuspaikoilla. Rakennuspaikkojen sijoittelu on tehty virkistyskäyttömahdollisuudet huomioiden ja niin, että rakentamisen jälkeenkin vapaata rantaviivaa jää pitkiä jaksoja. Kaava ei aiheuta turvallisuuden heikkenemistä alueella. 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset Korttelialueiden rakennusoikeudet ja rakentamisetäisyydet rannasta ovat kunnan rakennusjärjestyksen mukaisia. Kaavamääräykset ovat liitteenä. 6 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteutumista ohjaa asemakaavakartan lisäksi tämä asemakaavaselostus. Alueen voi toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. Leppävirran kunta valvoo normaalina viranomaisvalvonnalla alueen jatkosuunnittelua sekä rakentamista. Rakennusten ja rakenteiden tulee sopia malliltaan, materiaaleiltaan, mittasuhteiltaan ja väritykseltään olemassa olevaan maisemaan. Rakennusten sijoittelussa on kiinnitettävä erityistä huomioita rantapuuston säilymiseen. Rakentaminen ei saa häiritä rannan maisemakuvaa. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kuopiossa Timo Leskinen aluepäällikkö, DI Pasi Ronkainen suunnittelija, LuK