KUUSAMON KAUPUNKI KOKO KAUPUNGIN STRATEGINEN YLEISKAAVA 2025

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUUSAMON KAUPUNKI KOKO KAUPUNGIN STRATEGINEN YLEISKAAVA 2025"

Transkriptio

1 KUUSAMON KAUPUNKI KOKO KAUPUNGIN STRATEGINEN YLEISKAAVA 2025 VAIHTOEHTOJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutusten arvionti teemoittain: Tavoitteiden toteutuminen kehittämisvaihtoehdo issa VAT MK Kaupunkistrategia Muut SVA- sosiaaliset olot TVA- talousvaikutukset YVA- ympäristövaikutukset Muut vaikutukset Riskianalyysi Mitoitus Kehityksen epävarmuus Maapolitiikka Muut

2

3 Sisällys Johdanto Yleistietoa ilmastomuutoksesta Ympäristön tila Suomessa Ympäristön tila Pohjois-Pohjanmaalla Kuusamon kultakaivoshanke ja sen arviointi Yhteysviranomaisen lausunto Kuusamon kaupungin hyväksymät yleiskaavan strategiset kehittämistavoitteet luonnonvaraselvityksen pohjalta Kehittämisvaihtoehtojen yleisarviointi teemoittain Toimialojen lähtötietoja, arvioitu kasvupotentiaali ja alustava vaikutusten arviointi Rakennemallien vaikutukset toisiinsa Vaihtoehtojen ympäristövaikutusten arviointi Vaihtoehtojen sosiaalisten vaikutusten arviointi Vaihtoehtojen taloudellisten vaikutusten arviointi Vaikutukset yhdyskuntatalouteen Vaikutukset elinkeinorakenteeseen Vaihtoehtojen yhdyskuntarakenteen ja aluerakenteen vaikutusten arviointi Tavoitteiden toteutuminen eri kehittämisvaihtoehdoissa Riskianalyysi (ehdotusvaiheessa) Yleiset johtopäätökset Johtopäätökset toimialoittain VE 1: luonnonvarat VE 2: virkistyspalvelut VE 3 Jalostuselinkeinot ja energiatuotanto... 31

4 Johdanto Vaikutusten arviointi on kiinteä osa yleiskaavan laatimista ja vaikutusten arviointi tehdään vuorovaikutuksessa kaavoitushankkeen keskeisten sidosryhmien kanssa. Yleiskaavan vaikutusten arvioinnissa kuvaillaan ne keskeiset asiat, joita toteuttaminen aiheuttaa suhteessa nykytilaan. Maankäyttö- ja rakennuslain, MRL 9 :n ja - asetuksen, MRA 1 :n mukaisesti vaikutukset arvioidaan liittyen 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön > SVA = sosiaaliset vaikutukset 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon > YVA ympäristövaikutukset 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin > YVA = ympäristövaikutukset 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen > TVA = taloudelliset vaikutukset 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Tässä työssä painottuvat kohdat 1-3, harmaalla osoitetut vaikutusarviot liittyvät enemmän asemakaavatasoiseen suunnitteluun. Arviointi kohdistuu toimintojen sisältöihin ja siihen, miten ne mahdollisesti vaikuttavat toimintojen sijoittumiseen ja toteutustapaan. Yleiskaavaan liittyvä arviointi on yleispiirteinen. Mahdollisiin isoihin hankkeisiin kuten kaivoksiin ja tuulivoimaloihin liittyy tarkemmat, erilliset YVA-, SVA- ja TVA menettelyt. Luonnonvarojen yhteensovittamista koskevissa kyselyissä saatua kansalaispalautetta, lähes 1000 vastaajaa, hyödynnetään erityisesti sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa. Kyselyissä esiin nousseita teemoja ovat olleet erityisesti metsätalouden, luonnontuotealan ja matkailun suuri merkitys Kuusamon elinkeinoelämälle ja identiteetille sekä tarve yhteen sovittaa erityisesti luontoarvoja ja vesistöjä, matkailua, metsätaloutta ja kaivostoimintaa koskevia maankäytön intressejä.

5 1 Yleistietoa ilmastomuutoksesta EU maiden joukossa Suomi on edelleen henkeä kohti laskettuna suurimpia kasvihuonekaasujen päästäjiä ja energian käyttäjiä. Päästökaupan ulkopuolella on huomattavia kasvihuonekaasujen tuottajia: liikenne, maatalous ja talojen lämmitys. IPCC:n keskeinen sanoma on että ilmastonmuutos on vakava riski luonnon ja ihmisen hyvinvoinnille kaikkialla maailmassa. Suomessa ilmastonmuutos voi esimerkiksi heikentää vesistöjen vedenlaatua, kun maa on syksyllä ja talvella sulana pidempiä aikoja. Vesiensuojelussa joudutaan sopeutumaan valunnan, eroosion ja ravinnekuormituksen lisääntymiseen. Se on haaste etenkin maatalouden vesiensuojelulle. Maatalous ei ole vielä EU:n hiilitaselaskelmissa. Suomessa on puoli miljoonaa hehtaaria peltoreserviä, jota kannattaa pitää yllä lähinnä nurmikasvustoina. EU:n uuteen energia ja ilmastopakettiin eivät toistaiseksi sisälly myöskään hiilen nielut kuten metsät. Suomessa metsillä on suuri nieluvaikutus. Biomassan käytölle laaditaan kestävyyskriteerit. Tavoitteena on että metsät liitetään vuoden 2030 päästövähennyslaskelmiin mukaan. Meillä jää joka vuosi 40 miljoonaa kuutiometriä puun sitomaa hiiltä käyttämättä. Puulle on monia eri käyttötarkoituksia. Tärkeää on käyttää metsiä niin, ettei hiilitase huonone. Kun puuta tuotetaan niin juuri maan ensi viilto ja kaivujälki aiheuttavat muutoksia hiilitaseeseen, kasvuun ja vesistövalumiin. Kantojen repiminen metsästä energiaksi on MTK:n Liisa Pietolan mukaan turhaa, liian voimakasta maan rikkomista, koska niistä saadaan vain pientä energialisää. Satojen pienentymiseen vaikuttavat sään ääri-ilmiöt kuten rankkasateet, hellejaksot ja kuivuus. Jatkossa maaseutuelinkeinot vaikeutuvat ja niistä saatavat ansiotulot pienenevät edelleen kun juoma- ja kasteluveden saatavuus vaikeutuu ja tuottavuus heikentyy. Pohjoisille alueille lämpenevä ilmasto voi olla aluksi hyödyksi, kun kasvukausi pitenee, mutta kokonaiskuva maailman ruokaturvasta on huolestuttava. Suurin osa kasvihuonekaasujen päästöistä, noin 35%, aiheutuu energiantuotannosta. Suomessa on tutkijoiden mukaan kiinnitettävä huomiota etenkin sähköntuotannon päästöihin ja rakennusten energiatehokkuuteen. Ilmastomuutoksen hillintä toimii Suomessa metsätaloudessa, jossa metsien sitoma hiilen määrä ylittää sektorin aiheuttamat ilmastopäästöt. (lähde: ympäristölehti ) 1.1 Ympäristön tila Suomessa 2013 Suomalaiset käyttävät paljon luonnonvaroja eli noin 100 tonnia henkeä kohti joista on suoria panoksia 44 tonnia (EU maiden ka 16 tn). Käyttö on kaksinkertaistunut vuoteen 1970 verrattuna, mm. metallien ja polttoaineiden kulutus on nelinkertaistunut. Kotimaisten luonnonvarojen otto ja käyttö on pysynyt melko ennallaan viimeiset 40 vuotta, joten kasvusta lähes kaikki on tuontia. Tänä aikana bruttokansantuote on kymmenkertaistunut, vaikka luonnonvarojen käyttö on vain kaksinkertaistunut. Jotta luonnonvarojen käyttö kääntyisi pysyvään laskuun, materiaalitehokkuuden pitäisi kasvaa taloutta nopeammin. Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet alimmalle tasolleen kahteenkymmeneen vuoteen tilastokeskuksen vuoden 2012 ennakkotietojen mukaan. Samalla Suomi saavutti Kioton sopimuksen tavoitteen päästöjen vakiinnuttamisesta vuoden 1990 tasolle joka nyt vielä alitettiin lähes viidellä prosentilla. EU:n asettama tavoite on kuitenkin -20% vuoden 1990 tasoon vuoteen 2020 mennessä ja -80% vuoteen 2050 mennessä. Jotta Suomi ei kiihdyttäisi ilmastonmuutosta, meidän pitäisi pyrkiä hii-

6 lineutraaliksi yhteiskunnaksi, missä päästöt ovat niin pienet, että hiilinielut (esim. metsät) kompensoivat ne kokonaan. Soraa ja kalliokiveä käytetään Suomessa vuosittain noin 17 tonnia jokaista suomalaista kohden. Viime vuosikymmeninä kalliosta murskattu sepeli on korvannut harjuista kaivettavaa soraa ja hiekkaa ja sen osuus maaaineksista on kaksi kolmasosaa. Sekä soraharjut että kalliot ovat maisemallisesti arvokkaita ympäristöjä ja kallioiden eliölajisto on poikkeuksellisen runsas. Suomen mineraalistrategia, GTK 2010: Suomi on mineraalien kestävän hyödyntämisen globaali edelläkävijä, ja mineraaliala on yksi kansantaloutemme tukipilareista. Louhinta on kasvanut viime vuosin lähes räjähdysmäisesti. Turvetuotanto vähenee Suomessa hiljalleen. Hallitus on vuoden 2013 kansallisessa energiastrategiassa asettanut tavoitteeksi, että vuoteen 2025 mennessä turpeen energiakäyttö olisi enää kaksi kolmasosaa viime vuosien keskimääräisestä tasosta. Kivihiilellä turvetta ei strategian mukaan saa korvata. Suomessa energiaa kuluu asukasta kohden eniten koko Euroopan unionissa. Syynä on paljon energiaa kuluttava teollisuus, korkea elintaso, kylmä ilmasto ja pitkät etäisyydet. Suomen energiakulutus ei ole kasvanut enää 2000-luvulla, johtuen teollisuuden vähentyneestä energiatarpeesta. Vuoteen 2050 mennessä energia loppukäyttö on tarkoitus tehostaa vähintään kolmanneksella vuoden 2020 tasosta. Tavoitteen saavuttamista pidetään epävarmana. Metsät ovat tärkein uusiutuvan energian lähde. Ilmalämmön, tuulivoiman ja aurinkolämmön osuus kokonaiskulutuksesta on yli kolminkertaistunut vuoden 2005 jälkeen. Tavoite on nostaa uusiutuvan energian osuus vuoteen 2020 mennessä 38% loppukäytöstä. Vuonna 2012 osuus oli noin 35%. Lämpöpumppujen kasvu on ollut odotettua korkeampaa ja tuulivoiman odotuksia hitaampaa. Tuulivoiman tuotantotavoite vuodelle 2020 on 6 terawattituntia ja vuodelle terawattituntia (tuotanto 2012 oli 0,5 twh). Suomalaisten työmatkat ovat pidentyneet keskimäärin 14 kilometriin ja ostos- ja asiointimatkat 7,4 km henkeä kohden vuorokaudessa. Taajamissa ja haja-asutusalueilla kauppojen määrä on vähentynyt ja matka piteni. Joukkoliikenteen osuus henkilöliikenteessä vähenee edelleen (17%). Vaikka henkilöautojen lukumäärä on kasvanut tasaisesti, niillä ajettava kilometrimäärä on näyttänyt 2000-luvulla pieniä hiipumisen merkkejä. Henkeä kohti matkoja tehdään 2.9 kpl vuorokaudessa ja niiden yhteispituus on noin 41 km. Matkoista 28% liittyy työhön, 37% vapaa-aikaan ja 35% ostoksiin ja asiointiin. Liikenteen päästöt ovat laskeneet 1980-luvun lopulta alkaen, katalysaattorien ansiosta, vaikka liikennemäärät ovat kasvaneet. Hiilidioksidi kääntyi laskuun vuonna Rikin ja typen päästöt ovat pienentyneet, typen lähes puoleen ja rikki alle neljäsosaan vuodesta Ammoniakkipäästöt olivat 38 tuhatta tonnia kun päästökatto olisi ollut 31 kilotonnia. Helposti toteutettavia teknisiä ratkaisuja ei ole löytynyt. 90% ammoniakkipäästöistä tulee maataloudesta, erityisesti kotieläinten lannan käsittelyssä. päästöjen arvioidaan pysyvän nykyisellä tasolla vuoteen 2050 saakka. Hiukkaspäästöissä ei näy laskua. 60% aiheutuu energiatuotannosta 25% liikenteestä ja 20% katupölystä. Pienhiukkasten osalta merkittävin päästölähde on puun pienpoltto, jotka aiheuttavat yli puolet päästöistä. Hiukkasille ei ole toistaiseksi asetettu päästötavoitteita. Jokien kuljettamat ravinnemäärät ovat edelleen suuria ja pysyneet luvulta melko samanlaisina, siitäkin huolimatta, että pistemäiset päästöt

7 ovat vähentyneet tuntuvasti. Korkeaa ravinnetasoa ylläpitää varsinkin maatalouden aiheuttama kuormitus, joka ei ole ratkaisevasti alentunut, vaikka lannoitteiden määrää on pienennetty, suojakaistoja on perustettu ja eroosiota vähentävät viljelymenetelmät ovat yleistyneet. Peltojen ravinnetase on laskenut 1990-luvulta. Varsinkin fosforitase on pienentynyt jopa neljäsosaan ja typpitase pienentynyt noin kolmanneksella. Maatalouden osuus vesistöjen fosforikuormituksesta on noin 70% ja typpipäästöistä alle 60%. Teollisuuden ja yhdyskuntien ravinnepäästöt ovat vähentyneet murto-osaan 1980-luvulta. Pohjois-Suomen järvien ja jokien sekä koko maan suurien järvien ekologinen tila on pääosin hyvä tai erinomainen. Korkeat ravinnepitoisuudet huonontavat jokivesien tilaa. Rannikolla yhdenkään vesialueen tila ei ole erinomainen. Lähes kaikki Suomen suurimmat joet on rakennettu ja niiden alkuperäiset vaelluskalakannat ovat kuolleet sukupuuttoon. Luonnon monimuotoisuutta ja uhanalaisten lajien määrän kasvua ei ole saatu pysäytettyä vuoteen 2010 mennessä. Suomen lajeista uhanalaisia on noin kymmenesosa eli yhteensä 2247 lajia (vuonna 2010). Kolmasosa lajeista on metsien lajeja, neljännes perinneympäristön lajeja ja loput mm. rantojen ja kallioiden lajeja. Uhanalaistuminen jatkuu lähes kaikissa elinympäristöissä. Maatalouden erikoistuminen ajaa lintulajeja ahdinkoon. Kulttuurimaiden linnut ovat taas runsastuneet. Soiden ojittaminen vähentää niiden perhoskantoja ja myös linnustoa. Viidennes Euroopan pinta-alasta on suojeltua. Suomi sijoittuu lähelle keskiarvoa noin 8.5% osuudellaan. Kärkeä pitää matkailumaa Sveitsi, jonka pinta-alasta 25% on suojeltu. Suomen suojelualueista eniten on erämaaalueita, sitten kansallispuistoja, soidensuojelualueita, yksityismaiden luonnonsuojelualueita, luonnonpuistoja ja muita. Bruttokansantuotteen ja ympäristöä kuormittavien ihmistoimintojen välillä on vahva side. Ympäristöpolitiikan tavoitteena on jo pitkään ollut ekotehokkuuden kasvattaminen, mikä tarkoittaa tavaroiden ja palvelujen tuottamista pienemmällä määrällä luonnonvaroja ja päästöjä. Viime vuosina on käyty keskustelua myös siitä, lisääkö talouden kasvu ihmisten hyvinvointia. BKT:n rinnalle on ehdotettu useita vaihtoehtoisia mittareita, jotka huomioivat esimerkiksi ympäristökuormitusta ja tuloerojen kehitystä. Luomutuotanto on kääntynyt kasvuun vuoden 2006 jälkeen. Tavoite on 20% peltoalasta luomuviljelyyn vuoteen 2020 mennessä. 1.2 Ympäristön tila Pohjois-Pohjanmaalla 2013 Ympäristön tila on samansuuntainen kuin koko Suomessa. 90% maakunnan järvistä on hyvässä tilassa mutta jokivesistä vain noin puolet. Maatalouden hajapäästöjen hallinnassa on edelleen parantamista ja turvetuotannon vesistöpäästöt ovat myönteisestä kehityksestä huolimatta edelleen vaikeasti hallittavia. Kaivostoiminta on päästöjen suhteen riskialtista. Luonnonsuojeluverkkoa on parannettu mm. Metso-ohjelman toteutuksen kautta (4083 ha). Lisäksi meneillään on soidensuojeluohjelman laatiminen ja Natura-2000 tietokannan täydentäminen. Monimuotoisuuden kadon pysäyttäminen on keskeinen haaste. Suojelualueiden määriin voi olla tyytyväinen. Peltojen ravinnetaseet ovat pienentyneet mutta hajontaa on paljon. Fosforitase näyttäisi vakiintuneen lähelle nollaa eli ravinteet poistuvat sadon mukana. Typpitasetta pitäisi saada alennettua. jokien ja rannikkovesien tila on laajalti huolestuttava, varsinkin rannikolla. Pohjavesialueet ovat hyvässä tilassa ja yhdyskunnat käyttävät pohjavettä Oulua lukuunottamatta. Luomuviljelyn pinta-ala on ollut kasvussa koko ohjelmakauden ja siihen on siirtynyt isoja tiloja.

8 Jätteiden hyötykäyttö on lisääntynyt merkittävästi Oulun ekovoimalan aloitettua toimintansa. Varautuminen tuulivoiman lisärakentamiseen jatkuu voimakkaana. Samoin bioenergia on vahvassa kehitysvaiheessa, mutta kaupallisesti kilpailukykyistä tuotantoa on saatu yhä odottaa. Soraa ja kalliokiveä käytetään alueella runsaasti. vuonna 2012 jokaista alueemme asukasta kohti soraa ja kalliokiveä käytettiin noin 9 tonnia. Henkilöautojen ja pakettiautojen liikennesuoritteet maanteillä ovat pysyneet lähes samalla tasolla vuodesta 2008 alkaen. Alueen osuus koko maan liikennesuoritteista on aavistuksen verran laskenut. Ajoneuvokantamme on kasvanut samanaikaisesti joten autoilla ajetaan entistä vähemmän. Liikenne on edelleen kasvihuonekaasujen suurtuottaja vaikka päästöt ovat laskussa. Ilmapäästöt ovat taittuneet mutta se ei riitä ilmastomuutoksen pysäyttämiseksi. Energiaa tuotetaan ja kulutetaan maakunnassa runsaasti ja siihen liittyy merkittävää kehittämispotentiaalia. Hyödyntämättömiä mahdollisuuksia on edelleen jätteen, biokaasun ja teollisuuden sivuvirtojen energiakäytössä. Tuulivoimahankkeita oli vireillä keväällä alueella yhteensä MW. Yhdyskuntarakenteen eheys on pysynyt lähellä keskimääräistä ja Oulun kaupunkiseudulla rakentamisen suunnitelmallisuus on erinomaista. 2 Kuusamon kultakaivoshanke ja sen arviointi Dragon Mining Oy:n kultakaivoshanke eli ns. Juomasuon kaivos, on aiheuttanut kunnassa suurta kiistaa, sillä hankkeen isoimmat kaivosalueet sijoittuvat Rukatunturin läheisyyteen sen pohjois- ja länsipuolelle. Hankkeesta laadittiin ensin arviointiohjelma, josta eri tahot antoivat lausuntonsa. Ohjelmassa todettiin useita puutteita, jotka tulisi täydentää arviointiselostusta laadittaessa. Merkittävimpinä ja asiantuntevimpina lausuntoina tähän on poimittu tiivistelmä säteilytyrvakeskuksen ja geologian tutkimuskeskuksen lausunnoista arviointiselostuksesta. Säteilyturvakeskus: Alueen malmissa on paikoitellen kohonneita uraanipitoisuuksia, joten mahdollista kaivos- ja rikastustoimintaa tulee koskemaan säteilylain säädökset, erityisesti sen ja 50, jotka käsittelevät toiminnasta aiheutuvan säteilyaltistuksen selvittämistä, rajoittamista ja radioaktiivisista jätteistä huolehtimista. Säteilyturvakeskus aloitti palveluhankkeena Juomasuon alueella ympäristön radiologisen perustilaselvityksen vuonna 2012 ja raportti valmistui loppuvuodesta Näytteiden perusteella alueella ja sen ympäristössä radioaktiivisuuspitoisuudet ovat tyypillistä ympäristössä esiintyvää tasoa. Louhinnan alkaessa pitää tehdä mittaukset ulkoiselle säteilylle, pölyssä oleville radioaktiivisille aineille ja hengitysilman radonille. Uraanin oletetaan liikkuvan prosesseissa samoin kuin luonnossa eli ne eivät rikastu erityisesti prosesseissa, mutta radioaktiivisten aineiden kulkeutuminen pitää kuitenkin varmistaa mittauksin kun toiminta alkaa. Ympäristötarkkailussa pitää seurata uraanin ja sen hajoamistuotteiden pitoisuuksia pinta- ja pohjavesissä riittävän kauaksi vesistön alkupäästä. Mikäli toiminta alkaa, toiminnan harjoittajan pitää selvittää jätteiden määrä, sen radioaktiivisuus ja mahdollinen kulkeutumien ympäristöön, mm. kemialliset muodot ja liukoisuus. Jos rikastusprosessiin tulee sellaisia rikastusvaiheita, missä myös radioaktiiviset aineet rikastuvat, voi syntyä huomattavan määrän radioaktiivisia aineita sisältävää jätettä. Tällaisen jätteen jatkokäsittely ja loppusijoitus on arvioitava erikseen. Geologian tutkimuskeskus : Yleisinä kommentteina todetaan että selostus on selkokielistä. Kaivostoiminnan kuvauksessa pitäisi olla kuvaukset eri

9 kaivannaisjätetyypeistä, mahdollisesta jatkojalostuksesta, uraanimineraalien erottamisesta ja veden puhdistuksesta syntyvistä lietejätteistä ja haitta-aineiden pysyvyydestä. Maapohjaisen jätealueiden maalajikuvaukset ovat yleispiirteisiä ja osin ristiriitaisia. Vesialtaiden pohjarakenteita ei ole kuvattu. Vesitaseen kuvaus on ylimalkainen ja kemikaalien vaikutuksia ja suotautumista pohjaveteen ei ole huomioitu. Joki- ja pohjavesien suolaantuminen on arvioitu puutteellisesti, samoin uraanin ja sen tytärnuklidien käyttäytyminen rikastusprosessissa Yhteysviranomaisen lausunto Arviointiselostuksesta annettiin yhteensä 225 lausuntoa ja mielipidettä, joihin sisältyi tuhansia allekirjoittajia sekä Suomesta että ulkomailta annetussa lausunnossaan yhteysviranomainen, Pohjois- Pohjanmaan ely-keskus katsoo, ettei Kuusamon kultakaivoshankkeen yvaarviointimenettely täytä kokonaisuutena arvioiden yva-lainsääsännössä asetettuja vähimmäisvaatimuksia. Selostuksessa on olennaisia ja merkittäviä puutteita eikä viranomaisen arviointiohjelmalausunnossa antamaa ohjausta ole noudatettu riittävästi. - hankevaihtoehdon ve1 ympäristövaikutukset Hangaspuron kautta Kitkajokeen ja Säkkilänjärveen - Kaivostoimintaan liittyvien eri altaiden ja läjitysalueiden tekniset rakenteet ja niistä aiheutuvat ympäristövaikutukset - vesitaseeseen, vesistövaikutusiin, pohjaeläimistöön, kalastoon ja kalastukseen sekä luonnon monimuotoisuuteen liittyvien puutteiden täydentäminen, jotta yhteysviranomainen voi arvioida eri toteutusvaihtoehtoja tai niiden toteuttamiskelpoisuutta - YVA-asetuksen 6 hankeluettelon mukainen uraanin ympäristövaikutusten arviointi - Natura-vaikutukset Tammikuun 2015 lopussa uutisoitiin, että Dragon Mining luopuu tietyistä valtausoikeuksista Pohjois-Kuusamossa. Valtausalueen nimi on Petäjävaara 1-11 ja alueet sijaitsevat Juomasuon ja Hangaslammen pohjois- ja itäpuolella sekä Pohjaslammen eteläpuolella. (lähde: Koillissanomat ) Kuitenkin alueen perustutkimukset ja ympäristöselvitykset jatkuvat edelleen ja yhtiö on tehnyt uusia aluevarauksia uuden kaivoslain puitteissa. Juomasuon kaivospiirin laajennusta koskien kaivosyhtiö on jättänyt vireille kaivoslupahakemuksen TUKES:iin. Yhteenveto olennaisista puutteista ja selostuksen täydentämiseksi vaadittavista lisäselvityksistä:

10 3 Kuusamon kaupungin hyväksymät yleiskaavan strategiset kehittämistavoitteet luonnonvaraselvityksen pohjalta. VE 1: painopiste LUONNONVAROJEN HYÖDYNTÄ- MINEN Porotalouden toimintaedellytykset turvataan Kuusamossa osana luontaista elinkeinotoimintaa ja perinteistä kulttuuria sekä Kuusamon imagon rakentajana ja matkailun vetovoimatekijänä. Porotaloutta kehitetään kestävällä tavalla ja muu maankäyttö huomioon ottaen. Maatalouden kehittämisen tärkeimpiä painopisteitä ovat lähiruoan ja lähienergian tuotanto. Kuusamon elintarviketeollisuutta kehitetään ja maataloustuotteiden jalostusastetta nostetaan. Maa- ja metsätalousalueilla huomioidaan luonnonympäristöön, vesistöön ja maisemaan kohdistuvat vaikutukset esim. maisema-arvokaupan ja hyödynsaajien kanssa tehtävien sopimusten avulla. Luonnontuotteet nostetaan Kuusamon keskeiseksi vetovoimatekijäksi. Lisätään luonnontuotealan ja matkailun synergiaa ja yhteisiä kehittämistoimenpiteitä. Luonnontuotteita markkinoidaan osana Kuusamon matkailukonseptia. Kuusamon pohjavesien ja vesistöjen puhtautta vaalitaan ja tärkeitä pienjokia kunnostetaan. Kalastusta kehitetään matkailun vetovoimatekijänä Kitka-, Oulanka-ja Kuusinkijoella, muilla tärkeillä vesistöreiteillä sekä Kuusamon järvialueilla. Kalavesien hoidossa vähempiarvoisen kalan poistokalastusta tehostetaan, kehitetään luon- VE 2: painopiste MATKAILUN KEHITTÄMINEN Matkailua kehitetään Kuusamossa Pohjolan luontopääkaupunki-imagon pohjalta painopistealueena Ruka- Kuusamo -matkailukaupunki sekä maisema- ja luontoalueet: Oulangan kansallispuisto, Kitkajärvi, Oulanka-,Kitkaja Kuusinkijoki sekä Järvi-Kuusamo ja Etelä-Kuusamon erämaiset alueet. Kuusamoon järjestetään sujuvat liikenneyhteydet ja matkaketjut sekä Suomesta että ulkomailta sekä sisäiset yhteydet. Matkailua kehitetään ympärivuotisena painottaen virkistysreitistöjä ja - palveluja kuten kalastusta ja metsästystä, puhdasta lähiruokaa, mökkimatkailua sekä liikunta-, terveys- ja tapahtumamatkailua. Alueita varataan vapaa-ajan asumiselle ja luontoon pohjautuville harrastustoiminnoille huomioiden yksityinen maanomistus. Metsätalouden, matkailun ja muun maankäytön yhteensovittamiseksi lisätään vuorovaikutusta, kehitetään hoitomuotoja ja luodaan uusia toimintamalleja. VE 3: painopiste ENERGIATUOTANNON JA JALOSTUSELINKEI- NOJEN KEHITTÄMINEN Kuusamossa hyödynnetään ja jalostetaan uusiutuvia energiamuotoja, kuten puuta, aurinkoa, maalämpöä, tuulta sekä maatalouden ja teollisuuden jätteitä paikallisissa bioenergialaitoksissa. Pyritään hiilineutraaliin yhteiskuntaan, joka hyödyttää paikallisia toimijoita. Uusiutuvan energian hyödyntämisessä ja sijoittamisessa otetaan huomioon niiden soveltuvuus maisemaan ja luonnonympäristöön sekä vaikutukset asumiselle, elinkeinotoiminnalle ja virkistykselle. Tuulienergian hyödyntämisessä otetaan huomioon maisemalliset ja muut vaikutukset. Metsätalouden harjoittamiselle tulee jatkossakin säilyttää hyvät mahdollisuudet. Puunjalostusteollisuutta Kuusamossa tulee kehittää. Metsävaroja voidaan hyödyntää kestävällä tavalla nykyistä enemmän nostamaila hakkuumääriä ja lisäämällä jalostusastetta. Kuusamon elintarviketeollisuutta kehitetään ja maataloustuotteiden jalostusastetta nostetaan. Kaivostoimintaa voidaan harkita Kuusamossa vain alueilla, joilla ei kohdistu merkittäviä haittoja luontoarvoille, luonnontuotteille ja elintarviketuotannolle, maisemalle, vesistöille, matkailun imagolle tai asutukselle. Luonto- ja maisema-arvoiltaan herkälle sekä matkailun kannalta keskeiselle alueelle (Oulanka-Ruka-Kitka -alue) ei käytettävissä olevan tiedon pohjalta kaivostoimintaa tai sen rikastustoimintaa voida riskittömästi käynnistää. Uraanikaivostoiminnan aloittamista Kuusamossa ei hyväksytä kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti (Kuusamon

11 nontuotteiden jalostusta ja lisätään puhtaan ja villin Iähiruoan markkinointia. kaupunginhallitus ). 4 Kehittämisvaihtoehtojen yleisarviointi teemoittain 4.1 Toimialojen lähtötietoja, arvioitu kasvupotentiaali ja alustava vaikutusten arviointi VE 1: painopiste luonnonvarojen hyödyntäminen (kasvupotentiaali %) POROTALOUS, 0 % (poromäärien lisäys ei mahdollista) KALATALOUS, 100 % (kasvupotentiaalia runsaasti sekä kalastuksessa että jalostuksessa, myös kalastusmatkailun mahdollista kasvaa) MAATALOUS 50 % (maataloudelle sopivat alueet isolta osin käytössä, vaikkakin alueelta löytyy myös viljelemätöntä peltoa, potentiaalia jonkin verran ja jalostuksessa runsaammin) LUONNONTUOTTEET 80 % (luonnontuotteiden keräily ja jalostus mahdollista nostaa merkittävämmäksi) POHJAVESI >100 %? (nykyinen käyttö ja antoisuus selvitettävä) MAA-AINESTEN OTTO? % (tietoa saadaan maakunnan liiton selvityksestä) POROTALOUS: 38 porotilaa joilla yli 80 poroa, noin 130 työpaikkaa/ perhettä saa toimeentulon lisää. Alueella on 6 paliskuntaa, joiden yhteenlaskettu poroluku vaihtelee välillä. (korkein sallittu ). Tarharuokinta on tehnyt osasta poronhoitajia maanviljelijöitä. Lisäksi monelle porotalous on sivuelinkeino, Kuusamossa on yhteensä noin 250 poronomistajaa. KALATALOUS: Kunnassa toimii noin 20 kalankasvattamoa. Luonnonravintolammikkokasvatuksessa on Suomen merkittävimpiä alueita. Kuusamon Kalatalo tuo mahdollisuuksia toiminnalle ja markkinoinnille. Kitkan viisas muikku VE 2: painopiste matkailun kehittäminen (kasvupotentiaali %) LOMA-ASUTUS, 50 % (Kuusamossa runsaasti kaavoitettuja loma-asutukselle sopivia alueita, niiden rakentuminen tietäisi runsasta kasvua, lisäksi potentiaalia muuallakin) MATKAILUPALVELUT, 80 % (Matkailupalvelujen kehittäminen ja lisääminen mahdollista, mutta resurssit sekä luonnon kestokyky tulee huomioida) VIRKISTYSPALVELUT JA REITIT, > 100 % (mielenkiintoisia alueita ja vetovoimaisia kohteita alueella runsaasti, myös metsäautotieverkostoa runsaasti, luonnon kestokyky tulee huomioida) LOMA-ASUTUS: Kuusamossa on yli kesämökkiä (Tilastokeskus, tieto vuodelta 2013). MATKAILU: vuosittain vierailee yli miljoona matkailijaa, vuodepaikkoja on noin joista Rukan alueella. Matkailu työllistää noin 670 henkilötyövuotta + kerrannaisvaikutuksina kauppaan ja ravitsemuspalveluihin noin 140 htv. VE 3: painopiste energiatuotannon ja jalostuselinkeinojen kehittäminen (kasvupotentiaali %) BIOENERGIA >100 % (alan mahdollisuudet monelta osin hyödyntämättä, mm. puuaines, maatalouden päästöt, aurinko) TUULIVOIMA >100 % (Kuusamossa ei ole vielä toimivia tuulipuistoja, mutta potentiaalia selvitysten mukaan löytyy) PUUNJALOSTUS > 70 % (puun kasvu mahdollistaa suuremman hyödyntämisen, jalostusmahdollisuuksia löytyy uusiakin) ELINTARVIKEJALOSTUS > 80 % (oman alueen tuotanto ja luonnontuotteet voidaan jalostaa alueella nykyistä tehokkaammin ja monipuolisemmin) KAIVOSTOIMINTA? % (Kuusamossa ei ole kaivostoimintaa, mutta kiinnostusta aluetta kohtaan löytyy) BIOENERGIA: turvetta käytetään keskustan kaukolämpölaitoksessa puun ohella. Turpeen nosto työllistää muutaman henkilön. Biovoimalahanke vireillä, tai useita pienlaitoksia maatilojen yhteyteen? TUULIVOIMA: maakuntakaavassa kolme aluevarausta (Soidinharju- Haukivaara 301, Kalliovaara-Korkeaharju 302, Kuusivaara 303). Vireillä on kaksi tuulivoimahanketta Mäkiaho (sijoittuu alueelle Soidinharju- Haukivaara 301) ja Olkimaanvaara lähellä valtakunnanrajaa. Muita, lähinnä paikallisesti potentiaalisia alueita on noin 30 kpl. Tuulivoiman osalta huomattavaa on, että korkeampi tuotantotuki lakkaa vuoden 2015 lopussa, joten alan tulevaisuus on tältä osin epävarma.

12 on tunnettu, suojattu nimi, jonka ympärillä on markkinointiprojektia. Ala työllistää noin 50 henkeä? MAATALOUS: Aktiivitiloja on 207 kpl ja peltoa ha. Ala työllistää arviolta reilut 300 henkeä? Alkutuotannon eli maa- ja metsätalouden sekä kalatalouden työpaikkoja on noin 510 kpl. LUONNONTUOTTEET: Kotitarvekeräys on merkittävässä roolissa marjojen ja sienten osalta, osa tästä menee myyntiin. Yritysten osalta luonnontuotteita keräävät myös tukkuliikkeiden kutsumat ulkomaiset poimijat. Marjat ja sienet välitetään muualle jalostettavaksi, osin ulkomaille. Alueella on myös muita luonnontuotteita, joita voidaan hyödyntää. POHJAVEDEN kaupallista tuotantoa (pullottamoa) ei ole. Olevat ottamot tuottavat veden asukkaille paikallisten vesijohtoverkostojen kautta. Potentiaalia pohjaveden oton lisäämiseen on noin? MAA-AINESTEN OTTO: tietoa saadaan myöhemmin maakunnan liiton selvityksestä SOSIAALISET VAIKUTUKSET: - lisää kylien mahdollisuuksia elinkeinojen monipuolistumisen myötä - alueiden tasa-arvoisuus paranee - alueen luonnonympäristön kokeminen voi muuttua - liikenneverkon parannustarpeet voivat tulla eteen, erityisesti alemman tason tieverkon YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET: - luonnonvarojen käytön määrä ja ympäristön kestokyky voi tulla vastaan - luonnon monimuotoisuus voi kärsiä, mikäli kasvatus suosii yksipuolisuutta - maaseudun kulttuuriympäristöt ja maisemallisesti arvokkaat alueet voivat säilyä alueiden käytön kautta, mikäli vaalimiseen kiinnitetään huomiota VIRKISTYSPALVELUT: erilaisia reitistöjä noin km. Murtomaalatuja on 506 km, joista 53 km valaistu. Moottorikelkkareittejä on 600 km, joista yleisiä 500 km. Vaellusreittejä on 160 km, pyöräilyreittejä 605 km ja melontareittejä 350 km sekä pienveneilyreittejä 100 km. Virkistyskalastuslupia myönnetään noin kpl vuodessa. SOSIAALISET VAIKUTUKSET: - virkistysmahdollisuudet monipuolistuvat - palvelut kehittyvät paikoitellen - matkailu tuo mukanaan myös lieveilmiöitä, jotka voivat heikentää alueen viihtyisyyttä - alueet todennäköisesti erilaistuvat, mikä voi vähentää yhteisöllisyyttä ja lisätä eriarvoisuutta - loma-asutuksen lisääntyminen voi hajauttaa alueen rakennetta entisestään - matkaketjujen toimivuus voi tuoda ongelmia kehittämiselle - tienpidon ongelmat voivat tulla eteen loma-asumisen ympärivuo- VESIVOIMA: Myllykosken ja Soilun vesivoimalaitokset toiminnassa. Muut vesistöt rauhoitettu koskiensuojelulailla. Ei kasvumahdollisuuksia. METSÄTALOUS: hakkuusuunnite vuosittain käytetty m 3. Ns. perusmetsätalous työllistää noin 150 henkeä ja jalostuksessa on noin 300 työpaikkaa (Motasu raportti 2014). Metsätalous (ns. perusmetsätalous, jatkojalostus ja huonekalujen valmistus) työllistää noin 400 henkeä (Tilastokeskus), mutta liikevaihdolla mitattuna ala on Kuusamon merkittävimpiä. ELINTARVIKEJALOSTUS: Elintarviketuotanto työllistää Kuusamossa 130 henkeä (Tilastokeskus), Kuusamon meijeri /juustola. Kuusamon Kalatalo, asiakkaat Oulun ja Helsingin seutu. KAIVOSTOIMINTA: kunnassa ei ole toimivia kaivoksia, meneillään on Juomasuon kaivossota, hankkeen YVA-selostus ja selvitykset katsottiin puutteellisiksi. Hankkeen jatko on epävarma. SOSIAALISET VAIKUTUKSET: - alat voimakkaasti ympäristöä ja maisemaa muuttavia, mikä voi vaikuttaa alueen viihtyisyyteen - tuo elinvoimaa myös kylille, mikä osaltaan lisää alueen hyvinvointia ja tasa-arvoisuutta sekä palvelujen mahdollisuuksia - alemman tason tieverkon kunto voi tuoda ongelmia kehittämiselle - rautatieyhteyden puute voi nousta ongelmaksi kuljetuksille YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET: - luonnonvarojen käytön määrä ja ympäristön kestokyky voi tulla vastaan - luonnon monimuotoisuus voi kärsiä - maaseudun kulttuuriympäristöt ja maisemallisesti arvokkaat alueet voivat kärsiä tai jopa hävitä kun asukkaat muuttavat keskuksiin - alojen kehittyminen voi tuoda vaikutuksia vesistöihin, mm. kaivokset, puunjalostus, bioenergia tuottavat päästöjä

KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA. Toimialakohtaiset tavoitteet

KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA. Toimialakohtaiset tavoitteet KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Toimialakohtaiset tavoitteet Kehittämistavoitteiden muodostaminen Toimialakatsaukset historia nykytilanne kehitystrendit ja ennusteet sekä tulevaisuutta

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012 Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan MiiaPorkkala Porkkala, Rukakeskus Oy 24.2.2012 Lähtökohta Ruka Kuusamon matkailun kehittäminen 1970 luvulta nykypäivään yyp Investoinnit n.1 Mrd euroa Matkailuyrittäjiä

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Raportin liite: Karttatarkastelu 17.2.2014 NYKYTILANNE JA TULEVAISUUS (tulevaisuuden osalta esitetään toimialoittaiset kartat alueilta, joilla tulevaisuudessa

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

SAM Case Kuusamo: sosiaalisen hyväksyttävyyden uudet välineet konfliktin ennaltaehkäisyyn (work in progress)

SAM Case Kuusamo: sosiaalisen hyväksyttävyyden uudet välineet konfliktin ennaltaehkäisyyn (work in progress) SAM Case Kuusamo: sosiaalisen hyväksyttävyyden uudet välineet konfliktin ennaltaehkäisyyn (work in progress) Kuopasta kansalle - Heureka 17.3.2015 Lasse Peltonen, SYKE Nina Wessberg, VTT 2 Kuusamon kaivoskiista

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA 2.11.2011 Hannu Koponen ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA Ilmastonmuutos ja vastuullinen liiketoiminta 1.11.2011 1 Vuoden keskilämpötila Talvi (J-T-H) Kesä (K-H-E) +15 +15 +15 +14,0 o C 2100

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA. Ohjausryhmä 4.4.2011

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA. Ohjausryhmä 4.4.2011 KUUSAMON KULTAKAIVOSHANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA Ohjausryhmä 4.4.2011 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) tarkoituksena on varmistaa, että ympäristövaikutukset

Lisätiedot

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7. Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.2014 1 Veden käyttö globaalisti lisääntyy Väestönkasvu Eliniän kasvu Kulutustottumusten

Lisätiedot

Tuulivoima ja maanomistaja

Tuulivoima ja maanomistaja Tuulivoima ja maanomistaja Ympäristöasiamiespäivät Marraskuu 2012 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Miksi tuulivoimaa? Tarve uusiutuvalle energialle, esim. EU:n tavoite 20-20-20 Tuulivoima

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA ELINKEINOT JA PALVELUT ASUMINEN JA LOMA-ASUMINEN LIIKENNE JA TEKNINEN HUOLTO VIRKISTYSALUEET JA REITIT ARVOKKAAT YMPÄRISTÖT ELINKEINOT JA PALVELUT ALKUTUOTANTO Maatalous >

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Ympäristöohjelman 2010 2013 toteutuminen Alueiden käyttö

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä MUSEOVIRASTO RAKENNUSHISTORIAN OSASTO Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä Mikko Härö 25.11.2009 Taustoja, mm. Ilmastomuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia, MMM

Lisätiedot

DRAGON MINING OY KUUSAMON KAIVOSHANKE YVA:N ESITTELYTILAISUUDET 8.-9.1.2014

DRAGON MINING OY KUUSAMON KAIVOSHANKE YVA:N ESITTELYTILAISUUDET 8.-9.1.2014 DRAGON MINING OY KUUSAMON KAIVOSHANKE YVA:N ESITTELYTILAISUUDET 8.-9.1.2014 TARKASTELLUT VAIHTOEHDOT (1/2) VE1 VE2 VE3 TARKASTELLUT VAIHTOEHDOT (2/2) 0-Vaihtoehto Tekniset alavaihtoehdot Kultapitoinen

Lisätiedot

YLEISÖTILAISUUDET KAJAANISSA 13.3.2012 JA SOTKAMOSSA 14.3.2012

YLEISÖTILAISUUDET KAJAANISSA 13.3.2012 JA SOTKAMOSSA 14.3.2012 TALVIVAARAN KAIVOKSEN LAAJENNUS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI YLEISÖTILAISUUDET KAJAANISSA 13.3.2012 JA SOTKAMOSSA YLEISÖTILAISUUDEN OHJELMA Klo 16 18 Vapaamuotoinen tutustuminen suunnitelmiin Klo 18

Lisätiedot

MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014. Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos

MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014. Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014 Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos -Yritysten taustatietoja -Yrittäjien näkemyksiä asiakkaidensa

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Puheenjohtaja Juha Marttila, MTK Maatalouden tulevaisuus 3.11.2014, Oulu Luontomme tarjoaa mahdollisuuden vihreään kasvuun = hiilensidontaan Metsää

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA

ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Yleisötilaisuus 8.9.2015 Leena Eerola Uudenmaan ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus. Leena Eerola 8.9.2015 1 Hankkeen toimijat Hankkeesta vastaava:

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011

JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011 JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011 Helena Kahiluoto Tausta Ilmastonmuutos ja Itämeren tila Velvoitteet ja energian hinta Vastuullinen kuluttaminen Vajaahyödynnetyt biomassat Tavoite JaloJäte tuottaa

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa

Lisätiedot

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.

Lisätiedot

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin Liisa Pietola, MTK ympäristöjohtaja Maataloustuottajain Helsingin yhdistys r.y. Ilmastonmuutosseminaari Hotelli Presidentti, 21.3.2013 Tuottajien vastaukset

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Gasum Oy Finngulf LNG LNG-terminaali Inkooseen

Gasum Oy Finngulf LNG LNG-terminaali Inkooseen Gasum Oy Finngulf LNG LNG-terminaali Inkooseen Ympäristövaikutusten arviointiselostus Yleisötilaisuus Inkoossa 19.8.2015 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Finngulf LNG, LNG-terminaali Inkooseen LNG-terminaali

Lisätiedot

ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila

ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ Poroympäristö Poron kannalta tila, ravintoa, rehua, rauhaa Poronhoidon kannalta tila harjoittaa elinkeinoa, erään

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

ja sen mahdollisuudet Suomelle

ja sen mahdollisuudet Suomelle ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Kuusamon kultakaivoshanke. Dragon Mining Oy Lokakuu 2012

Kuusamon kultakaivoshanke. Dragon Mining Oy Lokakuu 2012 Kuusamon kultakaivoshanke Dragon Mining Oy Lokakuu 2012 Dragon Mining Oy Dragon Mining Oy on Suomessa toimiva, Dragon Mining Ltd n omistama tytäryhtiö. Yhtiö hankki omistukseensa vuonna 2003 Outokummun

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) INKOON KUNTA BARÖSUNDIN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) Kaava-alue Kaava-alue käsittää Barösundin kyläkeskuksen ympäristöineen Orslandetin saaressa. Kaava-alue on rajattu

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitus ja metsätalous -infotilaisuus Turku 13.3.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Sisältö Kaavoitusjärjestelmä Maankäyttö-

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Ohjelmakauden kehys 41,456 milj. euroa Sidonta: Yritystuet 22,180 milj. euroa (54,3%) 471 kpl Hanketuet 18,643 milj. euroa (45,7%) 65 kpl Sidonta yhteensä:

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖPAJA 2, HANKEKUVAUS VE1 HANKEKUVAUS VE2 HANKEKUVAUS VE0A JA VE0B ARVIOINTIMENETELMÄT Herkkyys Alhainen Keskisuuri

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 1/7 Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 23.1.2013, 5.1.2015 TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 2/7

Lisätiedot

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Seitap Oy SODANKYLÄ 1 SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Korttelit 1 ja 2 Kaavaluonnoksen selostus MRA 30 vaiheessa SEITAP OY 2015 Seitap Oy SODANKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 PERUS- JA

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA? BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA? 3.9.2015. Iisalmi MAL verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Yliarkkitehti Raija Seppänen Maa- ja metsätalousministeriö/ Maaseudun

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat

Lisätiedot

Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa

Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa Novagon Sparrausfoorumi 13.03.2012 Lauri Hietaniemi, Green Net Finland ry Trendejä ja lähtökohtia 1/2 Ilmastomuutoksen seurauksena

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa

Lisätiedot

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Luomuliiton ympäristöstrategia

Luomuliiton ympäristöstrategia Luomuliiton ympäristöstrategia Luomun ympäristöhyödyt esille ja tavoitteet kirkkaiksi. Elisa Niemi Luomuliiton toiminnanjohtaja Luomu. Hyvää sinulle, hyvää luonnolle. Luomu. Hyvää vesistöille, ilmastolle

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE

KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE Hyvä vastaanottaja, Metsähallitus Laatumaa suunnittelee Hyrynsalmella

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 Kuvitus: Jarkko Vehniäinen Ulkoasu: Sami Saresma Harkitse, valitse oikein. Tule ajatelleeksi, muuta asennettasi. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen on kaikkien

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

kaivostoiminnan Ritva Heikkinen Tekes Matkailun, ympäristön ja kaivostoiminnan Yhteensovittaminen Koillis-Suomessa Rukatunturi Copyright Tekes

kaivostoiminnan Ritva Heikkinen Tekes Matkailun, ympäristön ja kaivostoiminnan Yhteensovittaminen Koillis-Suomessa Rukatunturi Copyright Tekes Green Mining-ohjelma kaivostoiminnan ympäristöteknologian kehittämisessä Ritva Heikkinen Tekes Matkailun, ympäristön ja kaivostoiminnan Yhteensovittaminen Koillis-Suomessa 24.2.20122 2012 Rukatunturi Green

Lisätiedot

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus Kuva Mikko Jokinen Hankkeesta vastaava Northland Mines Oy YVA-konsultti Ramboll Finland Oy Northland Mines Oy HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia

Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia Kati Berninger 29.11. 2010 Millainen on hyvä indikaattori Indikaattori = muuttuja joka kuvaa asiaa, jota ei voida suoraan mitata Hyvä indikaattori kuvaa

Lisätiedot

Poronhoito muuttuvassa ympäristössä

Poronhoito muuttuvassa ympäristössä Poronhoito muuttuvassa ympäristössä 13.11.2014 Mari Väänänen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL/ Kuvagalleria POROT-hanke Maankäytön suunnittelua palvelevan porotalouden paikkatietokannan rakentaminen

Lisätiedot

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Johtava asiantuntija Antton Keto Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot