KUUSAMON KAUPUNKI KOKO KAUPUNGIN STRATEGINEN YLEISKAAVA 2025

Transkriptio

1 KUUSAMON KAUPUNKI KOKO KAUPUNGIN STRATEGINEN YLEISKAAVA 2025 VAIHTOEHTOJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutusten arvionti teemoittain: Tavoitteiden toteutuminen kehittämisvaihtoehdo issa VAT MK Kaupunkistrategia Muut SVA- sosiaaliset olot TVA- talousvaikutukset YVA- ympäristövaikutukset Muut vaikutukset Riskianalyysi Mitoitus Kehityksen epävarmuus Maapolitiikka Muut

2

3 Sisällys Johdanto Yleistietoa ilmastomuutoksesta Ympäristön tila Suomessa Ympäristön tila Pohjois-Pohjanmaalla Kuusamon kultakaivoshanke ja sen arviointi Yhteysviranomaisen lausunto Kuusamon kaupungin hyväksymät yleiskaavan strategiset kehittämistavoitteet luonnonvaraselvityksen pohjalta Kehittämisvaihtoehtojen yleisarviointi teemoittain Toimialojen lähtötietoja, arvioitu kasvupotentiaali ja alustava vaikutusten arviointi Rakennemallien vaikutukset toisiinsa Vaihtoehtojen ympäristövaikutusten arviointi Vaihtoehtojen sosiaalisten vaikutusten arviointi Vaihtoehtojen taloudellisten vaikutusten arviointi Vaikutukset yhdyskuntatalouteen Vaikutukset elinkeinorakenteeseen Vaihtoehtojen yhdyskuntarakenteen ja aluerakenteen vaikutusten arviointi Tavoitteiden toteutuminen eri kehittämisvaihtoehdoissa Riskianalyysi (ehdotusvaiheessa) Yleiset johtopäätökset Johtopäätökset toimialoittain VE 1: luonnonvarat VE 2: virkistyspalvelut VE 3 Jalostuselinkeinot ja energiatuotanto... 31

4 Johdanto Vaikutusten arviointi on kiinteä osa yleiskaavan laatimista ja vaikutusten arviointi tehdään vuorovaikutuksessa kaavoitushankkeen keskeisten sidosryhmien kanssa. Yleiskaavan vaikutusten arvioinnissa kuvaillaan ne keskeiset asiat, joita toteuttaminen aiheuttaa suhteessa nykytilaan. Maankäyttö- ja rakennuslain, MRL 9 :n ja - asetuksen, MRA 1 :n mukaisesti vaikutukset arvioidaan liittyen 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön > SVA = sosiaaliset vaikutukset 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon > YVA ympäristövaikutukset 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin > YVA = ympäristövaikutukset 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen > TVA = taloudelliset vaikutukset 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Tässä työssä painottuvat kohdat 1-3, harmaalla osoitetut vaikutusarviot liittyvät enemmän asemakaavatasoiseen suunnitteluun. Arviointi kohdistuu toimintojen sisältöihin ja siihen, miten ne mahdollisesti vaikuttavat toimintojen sijoittumiseen ja toteutustapaan. Yleiskaavaan liittyvä arviointi on yleispiirteinen. Mahdollisiin isoihin hankkeisiin kuten kaivoksiin ja tuulivoimaloihin liittyy tarkemmat, erilliset YVA-, SVA- ja TVA menettelyt. Luonnonvarojen yhteensovittamista koskevissa kyselyissä saatua kansalaispalautetta, lähes 1000 vastaajaa, hyödynnetään erityisesti sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa. Kyselyissä esiin nousseita teemoja ovat olleet erityisesti metsätalouden, luonnontuotealan ja matkailun suuri merkitys Kuusamon elinkeinoelämälle ja identiteetille sekä tarve yhteen sovittaa erityisesti luontoarvoja ja vesistöjä, matkailua, metsätaloutta ja kaivostoimintaa koskevia maankäytön intressejä.

5 1 Yleistietoa ilmastomuutoksesta EU maiden joukossa Suomi on edelleen henkeä kohti laskettuna suurimpia kasvihuonekaasujen päästäjiä ja energian käyttäjiä. Päästökaupan ulkopuolella on huomattavia kasvihuonekaasujen tuottajia: liikenne, maatalous ja talojen lämmitys. IPCC:n keskeinen sanoma on että ilmastonmuutos on vakava riski luonnon ja ihmisen hyvinvoinnille kaikkialla maailmassa. Suomessa ilmastonmuutos voi esimerkiksi heikentää vesistöjen vedenlaatua, kun maa on syksyllä ja talvella sulana pidempiä aikoja. Vesiensuojelussa joudutaan sopeutumaan valunnan, eroosion ja ravinnekuormituksen lisääntymiseen. Se on haaste etenkin maatalouden vesiensuojelulle. Maatalous ei ole vielä EU:n hiilitaselaskelmissa. Suomessa on puoli miljoonaa hehtaaria peltoreserviä, jota kannattaa pitää yllä lähinnä nurmikasvustoina. EU:n uuteen energia ja ilmastopakettiin eivät toistaiseksi sisälly myöskään hiilen nielut kuten metsät. Suomessa metsillä on suuri nieluvaikutus. Biomassan käytölle laaditaan kestävyyskriteerit. Tavoitteena on että metsät liitetään vuoden 2030 päästövähennyslaskelmiin mukaan. Meillä jää joka vuosi 40 miljoonaa kuutiometriä puun sitomaa hiiltä käyttämättä. Puulle on monia eri käyttötarkoituksia. Tärkeää on käyttää metsiä niin, ettei hiilitase huonone. Kun puuta tuotetaan niin juuri maan ensi viilto ja kaivujälki aiheuttavat muutoksia hiilitaseeseen, kasvuun ja vesistövalumiin. Kantojen repiminen metsästä energiaksi on MTK:n Liisa Pietolan mukaan turhaa, liian voimakasta maan rikkomista, koska niistä saadaan vain pientä energialisää. Satojen pienentymiseen vaikuttavat sään ääri-ilmiöt kuten rankkasateet, hellejaksot ja kuivuus. Jatkossa maaseutuelinkeinot vaikeutuvat ja niistä saatavat ansiotulot pienenevät edelleen kun juoma- ja kasteluveden saatavuus vaikeutuu ja tuottavuus heikentyy. Pohjoisille alueille lämpenevä ilmasto voi olla aluksi hyödyksi, kun kasvukausi pitenee, mutta kokonaiskuva maailman ruokaturvasta on huolestuttava. Suurin osa kasvihuonekaasujen päästöistä, noin 35%, aiheutuu energiantuotannosta. Suomessa on tutkijoiden mukaan kiinnitettävä huomiota etenkin sähköntuotannon päästöihin ja rakennusten energiatehokkuuteen. Ilmastomuutoksen hillintä toimii Suomessa metsätaloudessa, jossa metsien sitoma hiilen määrä ylittää sektorin aiheuttamat ilmastopäästöt. (lähde: ympäristölehti ) 1.1 Ympäristön tila Suomessa 2013 Suomalaiset käyttävät paljon luonnonvaroja eli noin 100 tonnia henkeä kohti joista on suoria panoksia 44 tonnia (EU maiden ka 16 tn). Käyttö on kaksinkertaistunut vuoteen 1970 verrattuna, mm. metallien ja polttoaineiden kulutus on nelinkertaistunut. Kotimaisten luonnonvarojen otto ja käyttö on pysynyt melko ennallaan viimeiset 40 vuotta, joten kasvusta lähes kaikki on tuontia. Tänä aikana bruttokansantuote on kymmenkertaistunut, vaikka luonnonvarojen käyttö on vain kaksinkertaistunut. Jotta luonnonvarojen käyttö kääntyisi pysyvään laskuun, materiaalitehokkuuden pitäisi kasvaa taloutta nopeammin. Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet alimmalle tasolleen kahteenkymmeneen vuoteen tilastokeskuksen vuoden 2012 ennakkotietojen mukaan. Samalla Suomi saavutti Kioton sopimuksen tavoitteen päästöjen vakiinnuttamisesta vuoden 1990 tasolle joka nyt vielä alitettiin lähes viidellä prosentilla. EU:n asettama tavoite on kuitenkin -20% vuoden 1990 tasoon vuoteen 2020 mennessä ja -80% vuoteen 2050 mennessä. Jotta Suomi ei kiihdyttäisi ilmastonmuutosta, meidän pitäisi pyrkiä hii-

6 lineutraaliksi yhteiskunnaksi, missä päästöt ovat niin pienet, että hiilinielut (esim. metsät) kompensoivat ne kokonaan. Soraa ja kalliokiveä käytetään Suomessa vuosittain noin 17 tonnia jokaista suomalaista kohden. Viime vuosikymmeninä kalliosta murskattu sepeli on korvannut harjuista kaivettavaa soraa ja hiekkaa ja sen osuus maaaineksista on kaksi kolmasosaa. Sekä soraharjut että kalliot ovat maisemallisesti arvokkaita ympäristöjä ja kallioiden eliölajisto on poikkeuksellisen runsas. Suomen mineraalistrategia, GTK 2010: Suomi on mineraalien kestävän hyödyntämisen globaali edelläkävijä, ja mineraaliala on yksi kansantaloutemme tukipilareista. Louhinta on kasvanut viime vuosin lähes räjähdysmäisesti. Turvetuotanto vähenee Suomessa hiljalleen. Hallitus on vuoden 2013 kansallisessa energiastrategiassa asettanut tavoitteeksi, että vuoteen 2025 mennessä turpeen energiakäyttö olisi enää kaksi kolmasosaa viime vuosien keskimääräisestä tasosta. Kivihiilellä turvetta ei strategian mukaan saa korvata. Suomessa energiaa kuluu asukasta kohden eniten koko Euroopan unionissa. Syynä on paljon energiaa kuluttava teollisuus, korkea elintaso, kylmä ilmasto ja pitkät etäisyydet. Suomen energiakulutus ei ole kasvanut enää 2000-luvulla, johtuen teollisuuden vähentyneestä energiatarpeesta. Vuoteen 2050 mennessä energia loppukäyttö on tarkoitus tehostaa vähintään kolmanneksella vuoden 2020 tasosta. Tavoitteen saavuttamista pidetään epävarmana. Metsät ovat tärkein uusiutuvan energian lähde. Ilmalämmön, tuulivoiman ja aurinkolämmön osuus kokonaiskulutuksesta on yli kolminkertaistunut vuoden 2005 jälkeen. Tavoite on nostaa uusiutuvan energian osuus vuoteen 2020 mennessä 38% loppukäytöstä. Vuonna 2012 osuus oli noin 35%. Lämpöpumppujen kasvu on ollut odotettua korkeampaa ja tuulivoiman odotuksia hitaampaa. Tuulivoiman tuotantotavoite vuodelle 2020 on 6 terawattituntia ja vuodelle terawattituntia (tuotanto 2012 oli 0,5 twh). Suomalaisten työmatkat ovat pidentyneet keskimäärin 14 kilometriin ja ostos- ja asiointimatkat 7,4 km henkeä kohden vuorokaudessa. Taajamissa ja haja-asutusalueilla kauppojen määrä on vähentynyt ja matka piteni. Joukkoliikenteen osuus henkilöliikenteessä vähenee edelleen (17%). Vaikka henkilöautojen lukumäärä on kasvanut tasaisesti, niillä ajettava kilometrimäärä on näyttänyt 2000-luvulla pieniä hiipumisen merkkejä. Henkeä kohti matkoja tehdään 2.9 kpl vuorokaudessa ja niiden yhteispituus on noin 41 km. Matkoista 28% liittyy työhön, 37% vapaa-aikaan ja 35% ostoksiin ja asiointiin. Liikenteen päästöt ovat laskeneet 1980-luvun lopulta alkaen, katalysaattorien ansiosta, vaikka liikennemäärät ovat kasvaneet. Hiilidioksidi kääntyi laskuun vuonna Rikin ja typen päästöt ovat pienentyneet, typen lähes puoleen ja rikki alle neljäsosaan vuodesta Ammoniakkipäästöt olivat 38 tuhatta tonnia kun päästökatto olisi ollut 31 kilotonnia. Helposti toteutettavia teknisiä ratkaisuja ei ole löytynyt. 90% ammoniakkipäästöistä tulee maataloudesta, erityisesti kotieläinten lannan käsittelyssä. päästöjen arvioidaan pysyvän nykyisellä tasolla vuoteen 2050 saakka. Hiukkaspäästöissä ei näy laskua. 60% aiheutuu energiatuotannosta 25% liikenteestä ja 20% katupölystä. Pienhiukkasten osalta merkittävin päästölähde on puun pienpoltto, jotka aiheuttavat yli puolet päästöistä. Hiukkasille ei ole toistaiseksi asetettu päästötavoitteita. Jokien kuljettamat ravinnemäärät ovat edelleen suuria ja pysyneet luvulta melko samanlaisina, siitäkin huolimatta, että pistemäiset päästöt

7 ovat vähentyneet tuntuvasti. Korkeaa ravinnetasoa ylläpitää varsinkin maatalouden aiheuttama kuormitus, joka ei ole ratkaisevasti alentunut, vaikka lannoitteiden määrää on pienennetty, suojakaistoja on perustettu ja eroosiota vähentävät viljelymenetelmät ovat yleistyneet. Peltojen ravinnetase on laskenut 1990-luvulta. Varsinkin fosforitase on pienentynyt jopa neljäsosaan ja typpitase pienentynyt noin kolmanneksella. Maatalouden osuus vesistöjen fosforikuormituksesta on noin 70% ja typpipäästöistä alle 60%. Teollisuuden ja yhdyskuntien ravinnepäästöt ovat vähentyneet murto-osaan 1980-luvulta. Pohjois-Suomen järvien ja jokien sekä koko maan suurien järvien ekologinen tila on pääosin hyvä tai erinomainen. Korkeat ravinnepitoisuudet huonontavat jokivesien tilaa. Rannikolla yhdenkään vesialueen tila ei ole erinomainen. Lähes kaikki Suomen suurimmat joet on rakennettu ja niiden alkuperäiset vaelluskalakannat ovat kuolleet sukupuuttoon. Luonnon monimuotoisuutta ja uhanalaisten lajien määrän kasvua ei ole saatu pysäytettyä vuoteen 2010 mennessä. Suomen lajeista uhanalaisia on noin kymmenesosa eli yhteensä 2247 lajia (vuonna 2010). Kolmasosa lajeista on metsien lajeja, neljännes perinneympäristön lajeja ja loput mm. rantojen ja kallioiden lajeja. Uhanalaistuminen jatkuu lähes kaikissa elinympäristöissä. Maatalouden erikoistuminen ajaa lintulajeja ahdinkoon. Kulttuurimaiden linnut ovat taas runsastuneet. Soiden ojittaminen vähentää niiden perhoskantoja ja myös linnustoa. Viidennes Euroopan pinta-alasta on suojeltua. Suomi sijoittuu lähelle keskiarvoa noin 8.5% osuudellaan. Kärkeä pitää matkailumaa Sveitsi, jonka pinta-alasta 25% on suojeltu. Suomen suojelualueista eniten on erämaaalueita, sitten kansallispuistoja, soidensuojelualueita, yksityismaiden luonnonsuojelualueita, luonnonpuistoja ja muita. Bruttokansantuotteen ja ympäristöä kuormittavien ihmistoimintojen välillä on vahva side. Ympäristöpolitiikan tavoitteena on jo pitkään ollut ekotehokkuuden kasvattaminen, mikä tarkoittaa tavaroiden ja palvelujen tuottamista pienemmällä määrällä luonnonvaroja ja päästöjä. Viime vuosina on käyty keskustelua myös siitä, lisääkö talouden kasvu ihmisten hyvinvointia. BKT:n rinnalle on ehdotettu useita vaihtoehtoisia mittareita, jotka huomioivat esimerkiksi ympäristökuormitusta ja tuloerojen kehitystä. Luomutuotanto on kääntynyt kasvuun vuoden 2006 jälkeen. Tavoite on 20% peltoalasta luomuviljelyyn vuoteen 2020 mennessä. 1.2 Ympäristön tila Pohjois-Pohjanmaalla 2013 Ympäristön tila on samansuuntainen kuin koko Suomessa. 90% maakunnan järvistä on hyvässä tilassa mutta jokivesistä vain noin puolet. Maatalouden hajapäästöjen hallinnassa on edelleen parantamista ja turvetuotannon vesistöpäästöt ovat myönteisestä kehityksestä huolimatta edelleen vaikeasti hallittavia. Kaivostoiminta on päästöjen suhteen riskialtista. Luonnonsuojeluverkkoa on parannettu mm. Metso-ohjelman toteutuksen kautta (4083 ha). Lisäksi meneillään on soidensuojeluohjelman laatiminen ja Natura-2000 tietokannan täydentäminen. Monimuotoisuuden kadon pysäyttäminen on keskeinen haaste. Suojelualueiden määriin voi olla tyytyväinen. Peltojen ravinnetaseet ovat pienentyneet mutta hajontaa on paljon. Fosforitase näyttäisi vakiintuneen lähelle nollaa eli ravinteet poistuvat sadon mukana. Typpitasetta pitäisi saada alennettua. jokien ja rannikkovesien tila on laajalti huolestuttava, varsinkin rannikolla. Pohjavesialueet ovat hyvässä tilassa ja yhdyskunnat käyttävät pohjavettä Oulua lukuunottamatta. Luomuviljelyn pinta-ala on ollut kasvussa koko ohjelmakauden ja siihen on siirtynyt isoja tiloja.

8 Jätteiden hyötykäyttö on lisääntynyt merkittävästi Oulun ekovoimalan aloitettua toimintansa. Varautuminen tuulivoiman lisärakentamiseen jatkuu voimakkaana. Samoin bioenergia on vahvassa kehitysvaiheessa, mutta kaupallisesti kilpailukykyistä tuotantoa on saatu yhä odottaa. Soraa ja kalliokiveä käytetään alueella runsaasti. vuonna 2012 jokaista alueemme asukasta kohti soraa ja kalliokiveä käytettiin noin 9 tonnia. Henkilöautojen ja pakettiautojen liikennesuoritteet maanteillä ovat pysyneet lähes samalla tasolla vuodesta 2008 alkaen. Alueen osuus koko maan liikennesuoritteista on aavistuksen verran laskenut. Ajoneuvokantamme on kasvanut samanaikaisesti joten autoilla ajetaan entistä vähemmän. Liikenne on edelleen kasvihuonekaasujen suurtuottaja vaikka päästöt ovat laskussa. Ilmapäästöt ovat taittuneet mutta se ei riitä ilmastomuutoksen pysäyttämiseksi. Energiaa tuotetaan ja kulutetaan maakunnassa runsaasti ja siihen liittyy merkittävää kehittämispotentiaalia. Hyödyntämättömiä mahdollisuuksia on edelleen jätteen, biokaasun ja teollisuuden sivuvirtojen energiakäytössä. Tuulivoimahankkeita oli vireillä keväällä alueella yhteensä MW. Yhdyskuntarakenteen eheys on pysynyt lähellä keskimääräistä ja Oulun kaupunkiseudulla rakentamisen suunnitelmallisuus on erinomaista. 2 Kuusamon kultakaivoshanke ja sen arviointi Dragon Mining Oy:n kultakaivoshanke eli ns. Juomasuon kaivos, on aiheuttanut kunnassa suurta kiistaa, sillä hankkeen isoimmat kaivosalueet sijoittuvat Rukatunturin läheisyyteen sen pohjois- ja länsipuolelle. Hankkeesta laadittiin ensin arviointiohjelma, josta eri tahot antoivat lausuntonsa. Ohjelmassa todettiin useita puutteita, jotka tulisi täydentää arviointiselostusta laadittaessa. Merkittävimpinä ja asiantuntevimpina lausuntoina tähän on poimittu tiivistelmä säteilytyrvakeskuksen ja geologian tutkimuskeskuksen lausunnoista arviointiselostuksesta. Säteilyturvakeskus: Alueen malmissa on paikoitellen kohonneita uraanipitoisuuksia, joten mahdollista kaivos- ja rikastustoimintaa tulee koskemaan säteilylain säädökset, erityisesti sen ja 50, jotka käsittelevät toiminnasta aiheutuvan säteilyaltistuksen selvittämistä, rajoittamista ja radioaktiivisista jätteistä huolehtimista. Säteilyturvakeskus aloitti palveluhankkeena Juomasuon alueella ympäristön radiologisen perustilaselvityksen vuonna 2012 ja raportti valmistui loppuvuodesta Näytteiden perusteella alueella ja sen ympäristössä radioaktiivisuuspitoisuudet ovat tyypillistä ympäristössä esiintyvää tasoa. Louhinnan alkaessa pitää tehdä mittaukset ulkoiselle säteilylle, pölyssä oleville radioaktiivisille aineille ja hengitysilman radonille. Uraanin oletetaan liikkuvan prosesseissa samoin kuin luonnossa eli ne eivät rikastu erityisesti prosesseissa, mutta radioaktiivisten aineiden kulkeutuminen pitää kuitenkin varmistaa mittauksin kun toiminta alkaa. Ympäristötarkkailussa pitää seurata uraanin ja sen hajoamistuotteiden pitoisuuksia pinta- ja pohjavesissä riittävän kauaksi vesistön alkupäästä. Mikäli toiminta alkaa, toiminnan harjoittajan pitää selvittää jätteiden määrä, sen radioaktiivisuus ja mahdollinen kulkeutumien ympäristöön, mm. kemialliset muodot ja liukoisuus. Jos rikastusprosessiin tulee sellaisia rikastusvaiheita, missä myös radioaktiiviset aineet rikastuvat, voi syntyä huomattavan määrän radioaktiivisia aineita sisältävää jätettä. Tällaisen jätteen jatkokäsittely ja loppusijoitus on arvioitava erikseen. Geologian tutkimuskeskus : Yleisinä kommentteina todetaan että selostus on selkokielistä. Kaivostoiminnan kuvauksessa pitäisi olla kuvaukset eri

9 kaivannaisjätetyypeistä, mahdollisesta jatkojalostuksesta, uraanimineraalien erottamisesta ja veden puhdistuksesta syntyvistä lietejätteistä ja haitta-aineiden pysyvyydestä. Maapohjaisen jätealueiden maalajikuvaukset ovat yleispiirteisiä ja osin ristiriitaisia. Vesialtaiden pohjarakenteita ei ole kuvattu. Vesitaseen kuvaus on ylimalkainen ja kemikaalien vaikutuksia ja suotautumista pohjaveteen ei ole huomioitu. Joki- ja pohjavesien suolaantuminen on arvioitu puutteellisesti, samoin uraanin ja sen tytärnuklidien käyttäytyminen rikastusprosessissa Yhteysviranomaisen lausunto Arviointiselostuksesta annettiin yhteensä 225 lausuntoa ja mielipidettä, joihin sisältyi tuhansia allekirjoittajia sekä Suomesta että ulkomailta annetussa lausunnossaan yhteysviranomainen, Pohjois- Pohjanmaan ely-keskus katsoo, ettei Kuusamon kultakaivoshankkeen yvaarviointimenettely täytä kokonaisuutena arvioiden yva-lainsääsännössä asetettuja vähimmäisvaatimuksia. Selostuksessa on olennaisia ja merkittäviä puutteita eikä viranomaisen arviointiohjelmalausunnossa antamaa ohjausta ole noudatettu riittävästi. - hankevaihtoehdon ve1 ympäristövaikutukset Hangaspuron kautta Kitkajokeen ja Säkkilänjärveen - Kaivostoimintaan liittyvien eri altaiden ja läjitysalueiden tekniset rakenteet ja niistä aiheutuvat ympäristövaikutukset - vesitaseeseen, vesistövaikutusiin, pohjaeläimistöön, kalastoon ja kalastukseen sekä luonnon monimuotoisuuteen liittyvien puutteiden täydentäminen, jotta yhteysviranomainen voi arvioida eri toteutusvaihtoehtoja tai niiden toteuttamiskelpoisuutta - YVA-asetuksen 6 hankeluettelon mukainen uraanin ympäristövaikutusten arviointi - Natura-vaikutukset Tammikuun 2015 lopussa uutisoitiin, että Dragon Mining luopuu tietyistä valtausoikeuksista Pohjois-Kuusamossa. Valtausalueen nimi on Petäjävaara 1-11 ja alueet sijaitsevat Juomasuon ja Hangaslammen pohjois- ja itäpuolella sekä Pohjaslammen eteläpuolella. (lähde: Koillissanomat ) Kuitenkin alueen perustutkimukset ja ympäristöselvitykset jatkuvat edelleen ja yhtiö on tehnyt uusia aluevarauksia uuden kaivoslain puitteissa. Juomasuon kaivospiirin laajennusta koskien kaivosyhtiö on jättänyt vireille kaivoslupahakemuksen TUKES:iin. Yhteenveto olennaisista puutteista ja selostuksen täydentämiseksi vaadittavista lisäselvityksistä:

10 3 Kuusamon kaupungin hyväksymät yleiskaavan strategiset kehittämistavoitteet luonnonvaraselvityksen pohjalta. VE 1: painopiste LUONNONVAROJEN HYÖDYNTÄ- MINEN Porotalouden toimintaedellytykset turvataan Kuusamossa osana luontaista elinkeinotoimintaa ja perinteistä kulttuuria sekä Kuusamon imagon rakentajana ja matkailun vetovoimatekijänä. Porotaloutta kehitetään kestävällä tavalla ja muu maankäyttö huomioon ottaen. Maatalouden kehittämisen tärkeimpiä painopisteitä ovat lähiruoan ja lähienergian tuotanto. Kuusamon elintarviketeollisuutta kehitetään ja maataloustuotteiden jalostusastetta nostetaan. Maa- ja metsätalousalueilla huomioidaan luonnonympäristöön, vesistöön ja maisemaan kohdistuvat vaikutukset esim. maisema-arvokaupan ja hyödynsaajien kanssa tehtävien sopimusten avulla. Luonnontuotteet nostetaan Kuusamon keskeiseksi vetovoimatekijäksi. Lisätään luonnontuotealan ja matkailun synergiaa ja yhteisiä kehittämistoimenpiteitä. Luonnontuotteita markkinoidaan osana Kuusamon matkailukonseptia. Kuusamon pohjavesien ja vesistöjen puhtautta vaalitaan ja tärkeitä pienjokia kunnostetaan. Kalastusta kehitetään matkailun vetovoimatekijänä Kitka-, Oulanka-ja Kuusinkijoella, muilla tärkeillä vesistöreiteillä sekä Kuusamon järvialueilla. Kalavesien hoidossa vähempiarvoisen kalan poistokalastusta tehostetaan, kehitetään luon- VE 2: painopiste MATKAILUN KEHITTÄMINEN Matkailua kehitetään Kuusamossa Pohjolan luontopääkaupunki-imagon pohjalta painopistealueena Ruka- Kuusamo -matkailukaupunki sekä maisema- ja luontoalueet: Oulangan kansallispuisto, Kitkajärvi, Oulanka-,Kitkaja Kuusinkijoki sekä Järvi-Kuusamo ja Etelä-Kuusamon erämaiset alueet. Kuusamoon järjestetään sujuvat liikenneyhteydet ja matkaketjut sekä Suomesta että ulkomailta sekä sisäiset yhteydet. Matkailua kehitetään ympärivuotisena painottaen virkistysreitistöjä ja - palveluja kuten kalastusta ja metsästystä, puhdasta lähiruokaa, mökkimatkailua sekä liikunta-, terveys- ja tapahtumamatkailua. Alueita varataan vapaa-ajan asumiselle ja luontoon pohjautuville harrastustoiminnoille huomioiden yksityinen maanomistus. Metsätalouden, matkailun ja muun maankäytön yhteensovittamiseksi lisätään vuorovaikutusta, kehitetään hoitomuotoja ja luodaan uusia toimintamalleja. VE 3: painopiste ENERGIATUOTANNON JA JALOSTUSELINKEI- NOJEN KEHITTÄMINEN Kuusamossa hyödynnetään ja jalostetaan uusiutuvia energiamuotoja, kuten puuta, aurinkoa, maalämpöä, tuulta sekä maatalouden ja teollisuuden jätteitä paikallisissa bioenergialaitoksissa. Pyritään hiilineutraaliin yhteiskuntaan, joka hyödyttää paikallisia toimijoita. Uusiutuvan energian hyödyntämisessä ja sijoittamisessa otetaan huomioon niiden soveltuvuus maisemaan ja luonnonympäristöön sekä vaikutukset asumiselle, elinkeinotoiminnalle ja virkistykselle. Tuulienergian hyödyntämisessä otetaan huomioon maisemalliset ja muut vaikutukset. Metsätalouden harjoittamiselle tulee jatkossakin säilyttää hyvät mahdollisuudet. Puunjalostusteollisuutta Kuusamossa tulee kehittää. Metsävaroja voidaan hyödyntää kestävällä tavalla nykyistä enemmän nostamaila hakkuumääriä ja lisäämällä jalostusastetta. Kuusamon elintarviketeollisuutta kehitetään ja maataloustuotteiden jalostusastetta nostetaan. Kaivostoimintaa voidaan harkita Kuusamossa vain alueilla, joilla ei kohdistu merkittäviä haittoja luontoarvoille, luonnontuotteille ja elintarviketuotannolle, maisemalle, vesistöille, matkailun imagolle tai asutukselle. Luonto- ja maisema-arvoiltaan herkälle sekä matkailun kannalta keskeiselle alueelle (Oulanka-Ruka-Kitka -alue) ei käytettävissä olevan tiedon pohjalta kaivostoimintaa tai sen rikastustoimintaa voida riskittömästi käynnistää. Uraanikaivostoiminnan aloittamista Kuusamossa ei hyväksytä kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti (Kuusamon

11 nontuotteiden jalostusta ja lisätään puhtaan ja villin Iähiruoan markkinointia. kaupunginhallitus ). 4 Kehittämisvaihtoehtojen yleisarviointi teemoittain 4.1 Toimialojen lähtötietoja, arvioitu kasvupotentiaali ja alustava vaikutusten arviointi VE 1: painopiste luonnonvarojen hyödyntäminen (kasvupotentiaali %) POROTALOUS, 0 % (poromäärien lisäys ei mahdollista) KALATALOUS, 100 % (kasvupotentiaalia runsaasti sekä kalastuksessa että jalostuksessa, myös kalastusmatkailun mahdollista kasvaa) MAATALOUS 50 % (maataloudelle sopivat alueet isolta osin käytössä, vaikkakin alueelta löytyy myös viljelemätöntä peltoa, potentiaalia jonkin verran ja jalostuksessa runsaammin) LUONNONTUOTTEET 80 % (luonnontuotteiden keräily ja jalostus mahdollista nostaa merkittävämmäksi) POHJAVESI >100 %? (nykyinen käyttö ja antoisuus selvitettävä) MAA-AINESTEN OTTO? % (tietoa saadaan maakunnan liiton selvityksestä) POROTALOUS: 38 porotilaa joilla yli 80 poroa, noin 130 työpaikkaa/ perhettä saa toimeentulon lisää. Alueella on 6 paliskuntaa, joiden yhteenlaskettu poroluku vaihtelee välillä. (korkein sallittu ). Tarharuokinta on tehnyt osasta poronhoitajia maanviljelijöitä. Lisäksi monelle porotalous on sivuelinkeino, Kuusamossa on yhteensä noin 250 poronomistajaa. KALATALOUS: Kunnassa toimii noin 20 kalankasvattamoa. Luonnonravintolammikkokasvatuksessa on Suomen merkittävimpiä alueita. Kuusamon Kalatalo tuo mahdollisuuksia toiminnalle ja markkinoinnille. Kitkan viisas muikku VE 2: painopiste matkailun kehittäminen (kasvupotentiaali %) LOMA-ASUTUS, 50 % (Kuusamossa runsaasti kaavoitettuja loma-asutukselle sopivia alueita, niiden rakentuminen tietäisi runsasta kasvua, lisäksi potentiaalia muuallakin) MATKAILUPALVELUT, 80 % (Matkailupalvelujen kehittäminen ja lisääminen mahdollista, mutta resurssit sekä luonnon kestokyky tulee huomioida) VIRKISTYSPALVELUT JA REITIT, > 100 % (mielenkiintoisia alueita ja vetovoimaisia kohteita alueella runsaasti, myös metsäautotieverkostoa runsaasti, luonnon kestokyky tulee huomioida) LOMA-ASUTUS: Kuusamossa on yli kesämökkiä (Tilastokeskus, tieto vuodelta 2013). MATKAILU: vuosittain vierailee yli miljoona matkailijaa, vuodepaikkoja on noin joista Rukan alueella. Matkailu työllistää noin 670 henkilötyövuotta + kerrannaisvaikutuksina kauppaan ja ravitsemuspalveluihin noin 140 htv. VE 3: painopiste energiatuotannon ja jalostuselinkeinojen kehittäminen (kasvupotentiaali %) BIOENERGIA >100 % (alan mahdollisuudet monelta osin hyödyntämättä, mm. puuaines, maatalouden päästöt, aurinko) TUULIVOIMA >100 % (Kuusamossa ei ole vielä toimivia tuulipuistoja, mutta potentiaalia selvitysten mukaan löytyy) PUUNJALOSTUS > 70 % (puun kasvu mahdollistaa suuremman hyödyntämisen, jalostusmahdollisuuksia löytyy uusiakin) ELINTARVIKEJALOSTUS > 80 % (oman alueen tuotanto ja luonnontuotteet voidaan jalostaa alueella nykyistä tehokkaammin ja monipuolisemmin) KAIVOSTOIMINTA? % (Kuusamossa ei ole kaivostoimintaa, mutta kiinnostusta aluetta kohtaan löytyy) BIOENERGIA: turvetta käytetään keskustan kaukolämpölaitoksessa puun ohella. Turpeen nosto työllistää muutaman henkilön. Biovoimalahanke vireillä, tai useita pienlaitoksia maatilojen yhteyteen? TUULIVOIMA: maakuntakaavassa kolme aluevarausta (Soidinharju- Haukivaara 301, Kalliovaara-Korkeaharju 302, Kuusivaara 303). Vireillä on kaksi tuulivoimahanketta Mäkiaho (sijoittuu alueelle Soidinharju- Haukivaara 301) ja Olkimaanvaara lähellä valtakunnanrajaa. Muita, lähinnä paikallisesti potentiaalisia alueita on noin 30 kpl. Tuulivoiman osalta huomattavaa on, että korkeampi tuotantotuki lakkaa vuoden 2015 lopussa, joten alan tulevaisuus on tältä osin epävarma.

12 on tunnettu, suojattu nimi, jonka ympärillä on markkinointiprojektia. Ala työllistää noin 50 henkeä? MAATALOUS: Aktiivitiloja on 207 kpl ja peltoa ha. Ala työllistää arviolta reilut 300 henkeä? Alkutuotannon eli maa- ja metsätalouden sekä kalatalouden työpaikkoja on noin 510 kpl. LUONNONTUOTTEET: Kotitarvekeräys on merkittävässä roolissa marjojen ja sienten osalta, osa tästä menee myyntiin. Yritysten osalta luonnontuotteita keräävät myös tukkuliikkeiden kutsumat ulkomaiset poimijat. Marjat ja sienet välitetään muualle jalostettavaksi, osin ulkomaille. Alueella on myös muita luonnontuotteita, joita voidaan hyödyntää. POHJAVEDEN kaupallista tuotantoa (pullottamoa) ei ole. Olevat ottamot tuottavat veden asukkaille paikallisten vesijohtoverkostojen kautta. Potentiaalia pohjaveden oton lisäämiseen on noin? MAA-AINESTEN OTTO: tietoa saadaan myöhemmin maakunnan liiton selvityksestä SOSIAALISET VAIKUTUKSET: - lisää kylien mahdollisuuksia elinkeinojen monipuolistumisen myötä - alueiden tasa-arvoisuus paranee - alueen luonnonympäristön kokeminen voi muuttua - liikenneverkon parannustarpeet voivat tulla eteen, erityisesti alemman tason tieverkon YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET: - luonnonvarojen käytön määrä ja ympäristön kestokyky voi tulla vastaan - luonnon monimuotoisuus voi kärsiä, mikäli kasvatus suosii yksipuolisuutta - maaseudun kulttuuriympäristöt ja maisemallisesti arvokkaat alueet voivat säilyä alueiden käytön kautta, mikäli vaalimiseen kiinnitetään huomiota VIRKISTYSPALVELUT: erilaisia reitistöjä noin km. Murtomaalatuja on 506 km, joista 53 km valaistu. Moottorikelkkareittejä on 600 km, joista yleisiä 500 km. Vaellusreittejä on 160 km, pyöräilyreittejä 605 km ja melontareittejä 350 km sekä pienveneilyreittejä 100 km. Virkistyskalastuslupia myönnetään noin kpl vuodessa. SOSIAALISET VAIKUTUKSET: - virkistysmahdollisuudet monipuolistuvat - palvelut kehittyvät paikoitellen - matkailu tuo mukanaan myös lieveilmiöitä, jotka voivat heikentää alueen viihtyisyyttä - alueet todennäköisesti erilaistuvat, mikä voi vähentää yhteisöllisyyttä ja lisätä eriarvoisuutta - loma-asutuksen lisääntyminen voi hajauttaa alueen rakennetta entisestään - matkaketjujen toimivuus voi tuoda ongelmia kehittämiselle - tienpidon ongelmat voivat tulla eteen loma-asumisen ympärivuo- VESIVOIMA: Myllykosken ja Soilun vesivoimalaitokset toiminnassa. Muut vesistöt rauhoitettu koskiensuojelulailla. Ei kasvumahdollisuuksia. METSÄTALOUS: hakkuusuunnite vuosittain käytetty m 3. Ns. perusmetsätalous työllistää noin 150 henkeä ja jalostuksessa on noin 300 työpaikkaa (Motasu raportti 2014). Metsätalous (ns. perusmetsätalous, jatkojalostus ja huonekalujen valmistus) työllistää noin 400 henkeä (Tilastokeskus), mutta liikevaihdolla mitattuna ala on Kuusamon merkittävimpiä. ELINTARVIKEJALOSTUS: Elintarviketuotanto työllistää Kuusamossa 130 henkeä (Tilastokeskus), Kuusamon meijeri /juustola. Kuusamon Kalatalo, asiakkaat Oulun ja Helsingin seutu. KAIVOSTOIMINTA: kunnassa ei ole toimivia kaivoksia, meneillään on Juomasuon kaivossota, hankkeen YVA-selostus ja selvitykset katsottiin puutteellisiksi. Hankkeen jatko on epävarma. SOSIAALISET VAIKUTUKSET: - alat voimakkaasti ympäristöä ja maisemaa muuttavia, mikä voi vaikuttaa alueen viihtyisyyteen - tuo elinvoimaa myös kylille, mikä osaltaan lisää alueen hyvinvointia ja tasa-arvoisuutta sekä palvelujen mahdollisuuksia - alemman tason tieverkon kunto voi tuoda ongelmia kehittämiselle - rautatieyhteyden puute voi nousta ongelmaksi kuljetuksille YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET: - luonnonvarojen käytön määrä ja ympäristön kestokyky voi tulla vastaan - luonnon monimuotoisuus voi kärsiä - maaseudun kulttuuriympäristöt ja maisemallisesti arvokkaat alueet voivat kärsiä tai jopa hävitä kun asukkaat muuttavat keskuksiin - alojen kehittyminen voi tuoda vaikutuksia vesistöihin, mm. kaivokset, puunjalostus, bioenergia tuottavat päästöjä