KUUSAMON KAUPUNKI KOKO KAUPUNGIN STRATEGINEN YLEISKAAVA 2025

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUUSAMON KAUPUNKI KOKO KAUPUNGIN STRATEGINEN YLEISKAAVA 2025"

Transkriptio

1 KUUSAMON KAUPUNKI KOKO KAUPUNGIN STRATEGINEN YLEISKAAVA 2025 VAIHTOEHTOJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutusten arvionti teemoittain: Tavoitteiden toteutuminen kehittämisvaihtoehdo issa VAT MK Kaupunkistrategia Muut SVA- sosiaaliset olot TVA- talousvaikutukset YVA- ympäristövaikutukset Muut vaikutukset Riskianalyysi Mitoitus Kehityksen epävarmuus Maapolitiikka Muut

2

3 Sisällys Johdanto Yleistietoa ilmastomuutoksesta Ympäristön tila Suomessa Ympäristön tila Pohjois-Pohjanmaalla Kuusamon kultakaivoshanke ja sen arviointi Yhteysviranomaisen lausunto Kuusamon kaupungin hyväksymät yleiskaavan strategiset kehittämistavoitteet luonnonvaraselvityksen pohjalta Kehittämisvaihtoehtojen yleisarviointi teemoittain Toimialojen lähtötietoja, arvioitu kasvupotentiaali ja alustava vaikutusten arviointi Rakennemallien vaikutukset toisiinsa Vaihtoehtojen ympäristövaikutusten arviointi Vaihtoehtojen sosiaalisten vaikutusten arviointi Vaihtoehtojen taloudellisten vaikutusten arviointi Vaikutukset yhdyskuntatalouteen Vaikutukset elinkeinorakenteeseen Vaihtoehtojen yhdyskuntarakenteen ja aluerakenteen vaikutusten arviointi Tavoitteiden toteutuminen eri kehittämisvaihtoehdoissa Riskianalyysi (ehdotusvaiheessa) Yleiset johtopäätökset Johtopäätökset toimialoittain VE 1: luonnonvarat VE 2: virkistyspalvelut VE 3 Jalostuselinkeinot ja energiatuotanto... 31

4 Johdanto Vaikutusten arviointi on kiinteä osa yleiskaavan laatimista ja vaikutusten arviointi tehdään vuorovaikutuksessa kaavoitushankkeen keskeisten sidosryhmien kanssa. Yleiskaavan vaikutusten arvioinnissa kuvaillaan ne keskeiset asiat, joita toteuttaminen aiheuttaa suhteessa nykytilaan. Maankäyttö- ja rakennuslain, MRL 9 :n ja - asetuksen, MRA 1 :n mukaisesti vaikutukset arvioidaan liittyen 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön > SVA = sosiaaliset vaikutukset 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon > YVA ympäristövaikutukset 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin > YVA = ympäristövaikutukset 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen > TVA = taloudelliset vaikutukset 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Tässä työssä painottuvat kohdat 1-3, harmaalla osoitetut vaikutusarviot liittyvät enemmän asemakaavatasoiseen suunnitteluun. Arviointi kohdistuu toimintojen sisältöihin ja siihen, miten ne mahdollisesti vaikuttavat toimintojen sijoittumiseen ja toteutustapaan. Yleiskaavaan liittyvä arviointi on yleispiirteinen. Mahdollisiin isoihin hankkeisiin kuten kaivoksiin ja tuulivoimaloihin liittyy tarkemmat, erilliset YVA-, SVA- ja TVA menettelyt. Luonnonvarojen yhteensovittamista koskevissa kyselyissä saatua kansalaispalautetta, lähes 1000 vastaajaa, hyödynnetään erityisesti sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa. Kyselyissä esiin nousseita teemoja ovat olleet erityisesti metsätalouden, luonnontuotealan ja matkailun suuri merkitys Kuusamon elinkeinoelämälle ja identiteetille sekä tarve yhteen sovittaa erityisesti luontoarvoja ja vesistöjä, matkailua, metsätaloutta ja kaivostoimintaa koskevia maankäytön intressejä.

5 1 Yleistietoa ilmastomuutoksesta EU maiden joukossa Suomi on edelleen henkeä kohti laskettuna suurimpia kasvihuonekaasujen päästäjiä ja energian käyttäjiä. Päästökaupan ulkopuolella on huomattavia kasvihuonekaasujen tuottajia: liikenne, maatalous ja talojen lämmitys. IPCC:n keskeinen sanoma on että ilmastonmuutos on vakava riski luonnon ja ihmisen hyvinvoinnille kaikkialla maailmassa. Suomessa ilmastonmuutos voi esimerkiksi heikentää vesistöjen vedenlaatua, kun maa on syksyllä ja talvella sulana pidempiä aikoja. Vesiensuojelussa joudutaan sopeutumaan valunnan, eroosion ja ravinnekuormituksen lisääntymiseen. Se on haaste etenkin maatalouden vesiensuojelulle. Maatalous ei ole vielä EU:n hiilitaselaskelmissa. Suomessa on puoli miljoonaa hehtaaria peltoreserviä, jota kannattaa pitää yllä lähinnä nurmikasvustoina. EU:n uuteen energia ja ilmastopakettiin eivät toistaiseksi sisälly myöskään hiilen nielut kuten metsät. Suomessa metsillä on suuri nieluvaikutus. Biomassan käytölle laaditaan kestävyyskriteerit. Tavoitteena on että metsät liitetään vuoden 2030 päästövähennyslaskelmiin mukaan. Meillä jää joka vuosi 40 miljoonaa kuutiometriä puun sitomaa hiiltä käyttämättä. Puulle on monia eri käyttötarkoituksia. Tärkeää on käyttää metsiä niin, ettei hiilitase huonone. Kun puuta tuotetaan niin juuri maan ensi viilto ja kaivujälki aiheuttavat muutoksia hiilitaseeseen, kasvuun ja vesistövalumiin. Kantojen repiminen metsästä energiaksi on MTK:n Liisa Pietolan mukaan turhaa, liian voimakasta maan rikkomista, koska niistä saadaan vain pientä energialisää. Satojen pienentymiseen vaikuttavat sään ääri-ilmiöt kuten rankkasateet, hellejaksot ja kuivuus. Jatkossa maaseutuelinkeinot vaikeutuvat ja niistä saatavat ansiotulot pienenevät edelleen kun juoma- ja kasteluveden saatavuus vaikeutuu ja tuottavuus heikentyy. Pohjoisille alueille lämpenevä ilmasto voi olla aluksi hyödyksi, kun kasvukausi pitenee, mutta kokonaiskuva maailman ruokaturvasta on huolestuttava. Suurin osa kasvihuonekaasujen päästöistä, noin 35%, aiheutuu energiantuotannosta. Suomessa on tutkijoiden mukaan kiinnitettävä huomiota etenkin sähköntuotannon päästöihin ja rakennusten energiatehokkuuteen. Ilmastomuutoksen hillintä toimii Suomessa metsätaloudessa, jossa metsien sitoma hiilen määrä ylittää sektorin aiheuttamat ilmastopäästöt. (lähde: ympäristölehti ) 1.1 Ympäristön tila Suomessa 2013 Suomalaiset käyttävät paljon luonnonvaroja eli noin 100 tonnia henkeä kohti joista on suoria panoksia 44 tonnia (EU maiden ka 16 tn). Käyttö on kaksinkertaistunut vuoteen 1970 verrattuna, mm. metallien ja polttoaineiden kulutus on nelinkertaistunut. Kotimaisten luonnonvarojen otto ja käyttö on pysynyt melko ennallaan viimeiset 40 vuotta, joten kasvusta lähes kaikki on tuontia. Tänä aikana bruttokansantuote on kymmenkertaistunut, vaikka luonnonvarojen käyttö on vain kaksinkertaistunut. Jotta luonnonvarojen käyttö kääntyisi pysyvään laskuun, materiaalitehokkuuden pitäisi kasvaa taloutta nopeammin. Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet alimmalle tasolleen kahteenkymmeneen vuoteen tilastokeskuksen vuoden 2012 ennakkotietojen mukaan. Samalla Suomi saavutti Kioton sopimuksen tavoitteen päästöjen vakiinnuttamisesta vuoden 1990 tasolle joka nyt vielä alitettiin lähes viidellä prosentilla. EU:n asettama tavoite on kuitenkin -20% vuoden 1990 tasoon vuoteen 2020 mennessä ja -80% vuoteen 2050 mennessä. Jotta Suomi ei kiihdyttäisi ilmastonmuutosta, meidän pitäisi pyrkiä hii-

6 lineutraaliksi yhteiskunnaksi, missä päästöt ovat niin pienet, että hiilinielut (esim. metsät) kompensoivat ne kokonaan. Soraa ja kalliokiveä käytetään Suomessa vuosittain noin 17 tonnia jokaista suomalaista kohden. Viime vuosikymmeninä kalliosta murskattu sepeli on korvannut harjuista kaivettavaa soraa ja hiekkaa ja sen osuus maaaineksista on kaksi kolmasosaa. Sekä soraharjut että kalliot ovat maisemallisesti arvokkaita ympäristöjä ja kallioiden eliölajisto on poikkeuksellisen runsas. Suomen mineraalistrategia, GTK 2010: Suomi on mineraalien kestävän hyödyntämisen globaali edelläkävijä, ja mineraaliala on yksi kansantaloutemme tukipilareista. Louhinta on kasvanut viime vuosin lähes räjähdysmäisesti. Turvetuotanto vähenee Suomessa hiljalleen. Hallitus on vuoden 2013 kansallisessa energiastrategiassa asettanut tavoitteeksi, että vuoteen 2025 mennessä turpeen energiakäyttö olisi enää kaksi kolmasosaa viime vuosien keskimääräisestä tasosta. Kivihiilellä turvetta ei strategian mukaan saa korvata. Suomessa energiaa kuluu asukasta kohden eniten koko Euroopan unionissa. Syynä on paljon energiaa kuluttava teollisuus, korkea elintaso, kylmä ilmasto ja pitkät etäisyydet. Suomen energiakulutus ei ole kasvanut enää 2000-luvulla, johtuen teollisuuden vähentyneestä energiatarpeesta. Vuoteen 2050 mennessä energia loppukäyttö on tarkoitus tehostaa vähintään kolmanneksella vuoden 2020 tasosta. Tavoitteen saavuttamista pidetään epävarmana. Metsät ovat tärkein uusiutuvan energian lähde. Ilmalämmön, tuulivoiman ja aurinkolämmön osuus kokonaiskulutuksesta on yli kolminkertaistunut vuoden 2005 jälkeen. Tavoite on nostaa uusiutuvan energian osuus vuoteen 2020 mennessä 38% loppukäytöstä. Vuonna 2012 osuus oli noin 35%. Lämpöpumppujen kasvu on ollut odotettua korkeampaa ja tuulivoiman odotuksia hitaampaa. Tuulivoiman tuotantotavoite vuodelle 2020 on 6 terawattituntia ja vuodelle terawattituntia (tuotanto 2012 oli 0,5 twh). Suomalaisten työmatkat ovat pidentyneet keskimäärin 14 kilometriin ja ostos- ja asiointimatkat 7,4 km henkeä kohden vuorokaudessa. Taajamissa ja haja-asutusalueilla kauppojen määrä on vähentynyt ja matka piteni. Joukkoliikenteen osuus henkilöliikenteessä vähenee edelleen (17%). Vaikka henkilöautojen lukumäärä on kasvanut tasaisesti, niillä ajettava kilometrimäärä on näyttänyt 2000-luvulla pieniä hiipumisen merkkejä. Henkeä kohti matkoja tehdään 2.9 kpl vuorokaudessa ja niiden yhteispituus on noin 41 km. Matkoista 28% liittyy työhön, 37% vapaa-aikaan ja 35% ostoksiin ja asiointiin. Liikenteen päästöt ovat laskeneet 1980-luvun lopulta alkaen, katalysaattorien ansiosta, vaikka liikennemäärät ovat kasvaneet. Hiilidioksidi kääntyi laskuun vuonna Rikin ja typen päästöt ovat pienentyneet, typen lähes puoleen ja rikki alle neljäsosaan vuodesta Ammoniakkipäästöt olivat 38 tuhatta tonnia kun päästökatto olisi ollut 31 kilotonnia. Helposti toteutettavia teknisiä ratkaisuja ei ole löytynyt. 90% ammoniakkipäästöistä tulee maataloudesta, erityisesti kotieläinten lannan käsittelyssä. päästöjen arvioidaan pysyvän nykyisellä tasolla vuoteen 2050 saakka. Hiukkaspäästöissä ei näy laskua. 60% aiheutuu energiatuotannosta 25% liikenteestä ja 20% katupölystä. Pienhiukkasten osalta merkittävin päästölähde on puun pienpoltto, jotka aiheuttavat yli puolet päästöistä. Hiukkasille ei ole toistaiseksi asetettu päästötavoitteita. Jokien kuljettamat ravinnemäärät ovat edelleen suuria ja pysyneet luvulta melko samanlaisina, siitäkin huolimatta, että pistemäiset päästöt

7 ovat vähentyneet tuntuvasti. Korkeaa ravinnetasoa ylläpitää varsinkin maatalouden aiheuttama kuormitus, joka ei ole ratkaisevasti alentunut, vaikka lannoitteiden määrää on pienennetty, suojakaistoja on perustettu ja eroosiota vähentävät viljelymenetelmät ovat yleistyneet. Peltojen ravinnetase on laskenut 1990-luvulta. Varsinkin fosforitase on pienentynyt jopa neljäsosaan ja typpitase pienentynyt noin kolmanneksella. Maatalouden osuus vesistöjen fosforikuormituksesta on noin 70% ja typpipäästöistä alle 60%. Teollisuuden ja yhdyskuntien ravinnepäästöt ovat vähentyneet murto-osaan 1980-luvulta. Pohjois-Suomen järvien ja jokien sekä koko maan suurien järvien ekologinen tila on pääosin hyvä tai erinomainen. Korkeat ravinnepitoisuudet huonontavat jokivesien tilaa. Rannikolla yhdenkään vesialueen tila ei ole erinomainen. Lähes kaikki Suomen suurimmat joet on rakennettu ja niiden alkuperäiset vaelluskalakannat ovat kuolleet sukupuuttoon. Luonnon monimuotoisuutta ja uhanalaisten lajien määrän kasvua ei ole saatu pysäytettyä vuoteen 2010 mennessä. Suomen lajeista uhanalaisia on noin kymmenesosa eli yhteensä 2247 lajia (vuonna 2010). Kolmasosa lajeista on metsien lajeja, neljännes perinneympäristön lajeja ja loput mm. rantojen ja kallioiden lajeja. Uhanalaistuminen jatkuu lähes kaikissa elinympäristöissä. Maatalouden erikoistuminen ajaa lintulajeja ahdinkoon. Kulttuurimaiden linnut ovat taas runsastuneet. Soiden ojittaminen vähentää niiden perhoskantoja ja myös linnustoa. Viidennes Euroopan pinta-alasta on suojeltua. Suomi sijoittuu lähelle keskiarvoa noin 8.5% osuudellaan. Kärkeä pitää matkailumaa Sveitsi, jonka pinta-alasta 25% on suojeltu. Suomen suojelualueista eniten on erämaaalueita, sitten kansallispuistoja, soidensuojelualueita, yksityismaiden luonnonsuojelualueita, luonnonpuistoja ja muita. Bruttokansantuotteen ja ympäristöä kuormittavien ihmistoimintojen välillä on vahva side. Ympäristöpolitiikan tavoitteena on jo pitkään ollut ekotehokkuuden kasvattaminen, mikä tarkoittaa tavaroiden ja palvelujen tuottamista pienemmällä määrällä luonnonvaroja ja päästöjä. Viime vuosina on käyty keskustelua myös siitä, lisääkö talouden kasvu ihmisten hyvinvointia. BKT:n rinnalle on ehdotettu useita vaihtoehtoisia mittareita, jotka huomioivat esimerkiksi ympäristökuormitusta ja tuloerojen kehitystä. Luomutuotanto on kääntynyt kasvuun vuoden 2006 jälkeen. Tavoite on 20% peltoalasta luomuviljelyyn vuoteen 2020 mennessä. 1.2 Ympäristön tila Pohjois-Pohjanmaalla 2013 Ympäristön tila on samansuuntainen kuin koko Suomessa. 90% maakunnan järvistä on hyvässä tilassa mutta jokivesistä vain noin puolet. Maatalouden hajapäästöjen hallinnassa on edelleen parantamista ja turvetuotannon vesistöpäästöt ovat myönteisestä kehityksestä huolimatta edelleen vaikeasti hallittavia. Kaivostoiminta on päästöjen suhteen riskialtista. Luonnonsuojeluverkkoa on parannettu mm. Metso-ohjelman toteutuksen kautta (4083 ha). Lisäksi meneillään on soidensuojeluohjelman laatiminen ja Natura-2000 tietokannan täydentäminen. Monimuotoisuuden kadon pysäyttäminen on keskeinen haaste. Suojelualueiden määriin voi olla tyytyväinen. Peltojen ravinnetaseet ovat pienentyneet mutta hajontaa on paljon. Fosforitase näyttäisi vakiintuneen lähelle nollaa eli ravinteet poistuvat sadon mukana. Typpitasetta pitäisi saada alennettua. jokien ja rannikkovesien tila on laajalti huolestuttava, varsinkin rannikolla. Pohjavesialueet ovat hyvässä tilassa ja yhdyskunnat käyttävät pohjavettä Oulua lukuunottamatta. Luomuviljelyn pinta-ala on ollut kasvussa koko ohjelmakauden ja siihen on siirtynyt isoja tiloja.

8 Jätteiden hyötykäyttö on lisääntynyt merkittävästi Oulun ekovoimalan aloitettua toimintansa. Varautuminen tuulivoiman lisärakentamiseen jatkuu voimakkaana. Samoin bioenergia on vahvassa kehitysvaiheessa, mutta kaupallisesti kilpailukykyistä tuotantoa on saatu yhä odottaa. Soraa ja kalliokiveä käytetään alueella runsaasti. vuonna 2012 jokaista alueemme asukasta kohti soraa ja kalliokiveä käytettiin noin 9 tonnia. Henkilöautojen ja pakettiautojen liikennesuoritteet maanteillä ovat pysyneet lähes samalla tasolla vuodesta 2008 alkaen. Alueen osuus koko maan liikennesuoritteista on aavistuksen verran laskenut. Ajoneuvokantamme on kasvanut samanaikaisesti joten autoilla ajetaan entistä vähemmän. Liikenne on edelleen kasvihuonekaasujen suurtuottaja vaikka päästöt ovat laskussa. Ilmapäästöt ovat taittuneet mutta se ei riitä ilmastomuutoksen pysäyttämiseksi. Energiaa tuotetaan ja kulutetaan maakunnassa runsaasti ja siihen liittyy merkittävää kehittämispotentiaalia. Hyödyntämättömiä mahdollisuuksia on edelleen jätteen, biokaasun ja teollisuuden sivuvirtojen energiakäytössä. Tuulivoimahankkeita oli vireillä keväällä alueella yhteensä MW. Yhdyskuntarakenteen eheys on pysynyt lähellä keskimääräistä ja Oulun kaupunkiseudulla rakentamisen suunnitelmallisuus on erinomaista. 2 Kuusamon kultakaivoshanke ja sen arviointi Dragon Mining Oy:n kultakaivoshanke eli ns. Juomasuon kaivos, on aiheuttanut kunnassa suurta kiistaa, sillä hankkeen isoimmat kaivosalueet sijoittuvat Rukatunturin läheisyyteen sen pohjois- ja länsipuolelle. Hankkeesta laadittiin ensin arviointiohjelma, josta eri tahot antoivat lausuntonsa. Ohjelmassa todettiin useita puutteita, jotka tulisi täydentää arviointiselostusta laadittaessa. Merkittävimpinä ja asiantuntevimpina lausuntoina tähän on poimittu tiivistelmä säteilytyrvakeskuksen ja geologian tutkimuskeskuksen lausunnoista arviointiselostuksesta. Säteilyturvakeskus: Alueen malmissa on paikoitellen kohonneita uraanipitoisuuksia, joten mahdollista kaivos- ja rikastustoimintaa tulee koskemaan säteilylain säädökset, erityisesti sen ja 50, jotka käsittelevät toiminnasta aiheutuvan säteilyaltistuksen selvittämistä, rajoittamista ja radioaktiivisista jätteistä huolehtimista. Säteilyturvakeskus aloitti palveluhankkeena Juomasuon alueella ympäristön radiologisen perustilaselvityksen vuonna 2012 ja raportti valmistui loppuvuodesta Näytteiden perusteella alueella ja sen ympäristössä radioaktiivisuuspitoisuudet ovat tyypillistä ympäristössä esiintyvää tasoa. Louhinnan alkaessa pitää tehdä mittaukset ulkoiselle säteilylle, pölyssä oleville radioaktiivisille aineille ja hengitysilman radonille. Uraanin oletetaan liikkuvan prosesseissa samoin kuin luonnossa eli ne eivät rikastu erityisesti prosesseissa, mutta radioaktiivisten aineiden kulkeutuminen pitää kuitenkin varmistaa mittauksin kun toiminta alkaa. Ympäristötarkkailussa pitää seurata uraanin ja sen hajoamistuotteiden pitoisuuksia pinta- ja pohjavesissä riittävän kauaksi vesistön alkupäästä. Mikäli toiminta alkaa, toiminnan harjoittajan pitää selvittää jätteiden määrä, sen radioaktiivisuus ja mahdollinen kulkeutumien ympäristöön, mm. kemialliset muodot ja liukoisuus. Jos rikastusprosessiin tulee sellaisia rikastusvaiheita, missä myös radioaktiiviset aineet rikastuvat, voi syntyä huomattavan määrän radioaktiivisia aineita sisältävää jätettä. Tällaisen jätteen jatkokäsittely ja loppusijoitus on arvioitava erikseen. Geologian tutkimuskeskus : Yleisinä kommentteina todetaan että selostus on selkokielistä. Kaivostoiminnan kuvauksessa pitäisi olla kuvaukset eri

9 kaivannaisjätetyypeistä, mahdollisesta jatkojalostuksesta, uraanimineraalien erottamisesta ja veden puhdistuksesta syntyvistä lietejätteistä ja haitta-aineiden pysyvyydestä. Maapohjaisen jätealueiden maalajikuvaukset ovat yleispiirteisiä ja osin ristiriitaisia. Vesialtaiden pohjarakenteita ei ole kuvattu. Vesitaseen kuvaus on ylimalkainen ja kemikaalien vaikutuksia ja suotautumista pohjaveteen ei ole huomioitu. Joki- ja pohjavesien suolaantuminen on arvioitu puutteellisesti, samoin uraanin ja sen tytärnuklidien käyttäytyminen rikastusprosessissa Yhteysviranomaisen lausunto Arviointiselostuksesta annettiin yhteensä 225 lausuntoa ja mielipidettä, joihin sisältyi tuhansia allekirjoittajia sekä Suomesta että ulkomailta annetussa lausunnossaan yhteysviranomainen, Pohjois- Pohjanmaan ely-keskus katsoo, ettei Kuusamon kultakaivoshankkeen yvaarviointimenettely täytä kokonaisuutena arvioiden yva-lainsääsännössä asetettuja vähimmäisvaatimuksia. Selostuksessa on olennaisia ja merkittäviä puutteita eikä viranomaisen arviointiohjelmalausunnossa antamaa ohjausta ole noudatettu riittävästi. - hankevaihtoehdon ve1 ympäristövaikutukset Hangaspuron kautta Kitkajokeen ja Säkkilänjärveen - Kaivostoimintaan liittyvien eri altaiden ja läjitysalueiden tekniset rakenteet ja niistä aiheutuvat ympäristövaikutukset - vesitaseeseen, vesistövaikutusiin, pohjaeläimistöön, kalastoon ja kalastukseen sekä luonnon monimuotoisuuteen liittyvien puutteiden täydentäminen, jotta yhteysviranomainen voi arvioida eri toteutusvaihtoehtoja tai niiden toteuttamiskelpoisuutta - YVA-asetuksen 6 hankeluettelon mukainen uraanin ympäristövaikutusten arviointi - Natura-vaikutukset Tammikuun 2015 lopussa uutisoitiin, että Dragon Mining luopuu tietyistä valtausoikeuksista Pohjois-Kuusamossa. Valtausalueen nimi on Petäjävaara 1-11 ja alueet sijaitsevat Juomasuon ja Hangaslammen pohjois- ja itäpuolella sekä Pohjaslammen eteläpuolella. (lähde: Koillissanomat ) Kuitenkin alueen perustutkimukset ja ympäristöselvitykset jatkuvat edelleen ja yhtiö on tehnyt uusia aluevarauksia uuden kaivoslain puitteissa. Juomasuon kaivospiirin laajennusta koskien kaivosyhtiö on jättänyt vireille kaivoslupahakemuksen TUKES:iin. Yhteenveto olennaisista puutteista ja selostuksen täydentämiseksi vaadittavista lisäselvityksistä:

10 3 Kuusamon kaupungin hyväksymät yleiskaavan strategiset kehittämistavoitteet luonnonvaraselvityksen pohjalta. VE 1: painopiste LUONNONVAROJEN HYÖDYNTÄ- MINEN Porotalouden toimintaedellytykset turvataan Kuusamossa osana luontaista elinkeinotoimintaa ja perinteistä kulttuuria sekä Kuusamon imagon rakentajana ja matkailun vetovoimatekijänä. Porotaloutta kehitetään kestävällä tavalla ja muu maankäyttö huomioon ottaen. Maatalouden kehittämisen tärkeimpiä painopisteitä ovat lähiruoan ja lähienergian tuotanto. Kuusamon elintarviketeollisuutta kehitetään ja maataloustuotteiden jalostusastetta nostetaan. Maa- ja metsätalousalueilla huomioidaan luonnonympäristöön, vesistöön ja maisemaan kohdistuvat vaikutukset esim. maisema-arvokaupan ja hyödynsaajien kanssa tehtävien sopimusten avulla. Luonnontuotteet nostetaan Kuusamon keskeiseksi vetovoimatekijäksi. Lisätään luonnontuotealan ja matkailun synergiaa ja yhteisiä kehittämistoimenpiteitä. Luonnontuotteita markkinoidaan osana Kuusamon matkailukonseptia. Kuusamon pohjavesien ja vesistöjen puhtautta vaalitaan ja tärkeitä pienjokia kunnostetaan. Kalastusta kehitetään matkailun vetovoimatekijänä Kitka-, Oulanka-ja Kuusinkijoella, muilla tärkeillä vesistöreiteillä sekä Kuusamon järvialueilla. Kalavesien hoidossa vähempiarvoisen kalan poistokalastusta tehostetaan, kehitetään luon- VE 2: painopiste MATKAILUN KEHITTÄMINEN Matkailua kehitetään Kuusamossa Pohjolan luontopääkaupunki-imagon pohjalta painopistealueena Ruka- Kuusamo -matkailukaupunki sekä maisema- ja luontoalueet: Oulangan kansallispuisto, Kitkajärvi, Oulanka-,Kitkaja Kuusinkijoki sekä Järvi-Kuusamo ja Etelä-Kuusamon erämaiset alueet. Kuusamoon järjestetään sujuvat liikenneyhteydet ja matkaketjut sekä Suomesta että ulkomailta sekä sisäiset yhteydet. Matkailua kehitetään ympärivuotisena painottaen virkistysreitistöjä ja - palveluja kuten kalastusta ja metsästystä, puhdasta lähiruokaa, mökkimatkailua sekä liikunta-, terveys- ja tapahtumamatkailua. Alueita varataan vapaa-ajan asumiselle ja luontoon pohjautuville harrastustoiminnoille huomioiden yksityinen maanomistus. Metsätalouden, matkailun ja muun maankäytön yhteensovittamiseksi lisätään vuorovaikutusta, kehitetään hoitomuotoja ja luodaan uusia toimintamalleja. VE 3: painopiste ENERGIATUOTANNON JA JALOSTUSELINKEI- NOJEN KEHITTÄMINEN Kuusamossa hyödynnetään ja jalostetaan uusiutuvia energiamuotoja, kuten puuta, aurinkoa, maalämpöä, tuulta sekä maatalouden ja teollisuuden jätteitä paikallisissa bioenergialaitoksissa. Pyritään hiilineutraaliin yhteiskuntaan, joka hyödyttää paikallisia toimijoita. Uusiutuvan energian hyödyntämisessä ja sijoittamisessa otetaan huomioon niiden soveltuvuus maisemaan ja luonnonympäristöön sekä vaikutukset asumiselle, elinkeinotoiminnalle ja virkistykselle. Tuulienergian hyödyntämisessä otetaan huomioon maisemalliset ja muut vaikutukset. Metsätalouden harjoittamiselle tulee jatkossakin säilyttää hyvät mahdollisuudet. Puunjalostusteollisuutta Kuusamossa tulee kehittää. Metsävaroja voidaan hyödyntää kestävällä tavalla nykyistä enemmän nostamaila hakkuumääriä ja lisäämällä jalostusastetta. Kuusamon elintarviketeollisuutta kehitetään ja maataloustuotteiden jalostusastetta nostetaan. Kaivostoimintaa voidaan harkita Kuusamossa vain alueilla, joilla ei kohdistu merkittäviä haittoja luontoarvoille, luonnontuotteille ja elintarviketuotannolle, maisemalle, vesistöille, matkailun imagolle tai asutukselle. Luonto- ja maisema-arvoiltaan herkälle sekä matkailun kannalta keskeiselle alueelle (Oulanka-Ruka-Kitka -alue) ei käytettävissä olevan tiedon pohjalta kaivostoimintaa tai sen rikastustoimintaa voida riskittömästi käynnistää. Uraanikaivostoiminnan aloittamista Kuusamossa ei hyväksytä kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti (Kuusamon

11 nontuotteiden jalostusta ja lisätään puhtaan ja villin Iähiruoan markkinointia. kaupunginhallitus ). 4 Kehittämisvaihtoehtojen yleisarviointi teemoittain 4.1 Toimialojen lähtötietoja, arvioitu kasvupotentiaali ja alustava vaikutusten arviointi VE 1: painopiste luonnonvarojen hyödyntäminen (kasvupotentiaali %) POROTALOUS, 0 % (poromäärien lisäys ei mahdollista) KALATALOUS, 100 % (kasvupotentiaalia runsaasti sekä kalastuksessa että jalostuksessa, myös kalastusmatkailun mahdollista kasvaa) MAATALOUS 50 % (maataloudelle sopivat alueet isolta osin käytössä, vaikkakin alueelta löytyy myös viljelemätöntä peltoa, potentiaalia jonkin verran ja jalostuksessa runsaammin) LUONNONTUOTTEET 80 % (luonnontuotteiden keräily ja jalostus mahdollista nostaa merkittävämmäksi) POHJAVESI >100 %? (nykyinen käyttö ja antoisuus selvitettävä) MAA-AINESTEN OTTO? % (tietoa saadaan maakunnan liiton selvityksestä) POROTALOUS: 38 porotilaa joilla yli 80 poroa, noin 130 työpaikkaa/ perhettä saa toimeentulon lisää. Alueella on 6 paliskuntaa, joiden yhteenlaskettu poroluku vaihtelee välillä. (korkein sallittu ). Tarharuokinta on tehnyt osasta poronhoitajia maanviljelijöitä. Lisäksi monelle porotalous on sivuelinkeino, Kuusamossa on yhteensä noin 250 poronomistajaa. KALATALOUS: Kunnassa toimii noin 20 kalankasvattamoa. Luonnonravintolammikkokasvatuksessa on Suomen merkittävimpiä alueita. Kuusamon Kalatalo tuo mahdollisuuksia toiminnalle ja markkinoinnille. Kitkan viisas muikku VE 2: painopiste matkailun kehittäminen (kasvupotentiaali %) LOMA-ASUTUS, 50 % (Kuusamossa runsaasti kaavoitettuja loma-asutukselle sopivia alueita, niiden rakentuminen tietäisi runsasta kasvua, lisäksi potentiaalia muuallakin) MATKAILUPALVELUT, 80 % (Matkailupalvelujen kehittäminen ja lisääminen mahdollista, mutta resurssit sekä luonnon kestokyky tulee huomioida) VIRKISTYSPALVELUT JA REITIT, > 100 % (mielenkiintoisia alueita ja vetovoimaisia kohteita alueella runsaasti, myös metsäautotieverkostoa runsaasti, luonnon kestokyky tulee huomioida) LOMA-ASUTUS: Kuusamossa on yli kesämökkiä (Tilastokeskus, tieto vuodelta 2013). MATKAILU: vuosittain vierailee yli miljoona matkailijaa, vuodepaikkoja on noin joista Rukan alueella. Matkailu työllistää noin 670 henkilötyövuotta + kerrannaisvaikutuksina kauppaan ja ravitsemuspalveluihin noin 140 htv. VE 3: painopiste energiatuotannon ja jalostuselinkeinojen kehittäminen (kasvupotentiaali %) BIOENERGIA >100 % (alan mahdollisuudet monelta osin hyödyntämättä, mm. puuaines, maatalouden päästöt, aurinko) TUULIVOIMA >100 % (Kuusamossa ei ole vielä toimivia tuulipuistoja, mutta potentiaalia selvitysten mukaan löytyy) PUUNJALOSTUS > 70 % (puun kasvu mahdollistaa suuremman hyödyntämisen, jalostusmahdollisuuksia löytyy uusiakin) ELINTARVIKEJALOSTUS > 80 % (oman alueen tuotanto ja luonnontuotteet voidaan jalostaa alueella nykyistä tehokkaammin ja monipuolisemmin) KAIVOSTOIMINTA? % (Kuusamossa ei ole kaivostoimintaa, mutta kiinnostusta aluetta kohtaan löytyy) BIOENERGIA: turvetta käytetään keskustan kaukolämpölaitoksessa puun ohella. Turpeen nosto työllistää muutaman henkilön. Biovoimalahanke vireillä, tai useita pienlaitoksia maatilojen yhteyteen? TUULIVOIMA: maakuntakaavassa kolme aluevarausta (Soidinharju- Haukivaara 301, Kalliovaara-Korkeaharju 302, Kuusivaara 303). Vireillä on kaksi tuulivoimahanketta Mäkiaho (sijoittuu alueelle Soidinharju- Haukivaara 301) ja Olkimaanvaara lähellä valtakunnanrajaa. Muita, lähinnä paikallisesti potentiaalisia alueita on noin 30 kpl. Tuulivoiman osalta huomattavaa on, että korkeampi tuotantotuki lakkaa vuoden 2015 lopussa, joten alan tulevaisuus on tältä osin epävarma.

12 on tunnettu, suojattu nimi, jonka ympärillä on markkinointiprojektia. Ala työllistää noin 50 henkeä? MAATALOUS: Aktiivitiloja on 207 kpl ja peltoa ha. Ala työllistää arviolta reilut 300 henkeä? Alkutuotannon eli maa- ja metsätalouden sekä kalatalouden työpaikkoja on noin 510 kpl. LUONNONTUOTTEET: Kotitarvekeräys on merkittävässä roolissa marjojen ja sienten osalta, osa tästä menee myyntiin. Yritysten osalta luonnontuotteita keräävät myös tukkuliikkeiden kutsumat ulkomaiset poimijat. Marjat ja sienet välitetään muualle jalostettavaksi, osin ulkomaille. Alueella on myös muita luonnontuotteita, joita voidaan hyödyntää. POHJAVEDEN kaupallista tuotantoa (pullottamoa) ei ole. Olevat ottamot tuottavat veden asukkaille paikallisten vesijohtoverkostojen kautta. Potentiaalia pohjaveden oton lisäämiseen on noin? MAA-AINESTEN OTTO: tietoa saadaan myöhemmin maakunnan liiton selvityksestä SOSIAALISET VAIKUTUKSET: - lisää kylien mahdollisuuksia elinkeinojen monipuolistumisen myötä - alueiden tasa-arvoisuus paranee - alueen luonnonympäristön kokeminen voi muuttua - liikenneverkon parannustarpeet voivat tulla eteen, erityisesti alemman tason tieverkon YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET: - luonnonvarojen käytön määrä ja ympäristön kestokyky voi tulla vastaan - luonnon monimuotoisuus voi kärsiä, mikäli kasvatus suosii yksipuolisuutta - maaseudun kulttuuriympäristöt ja maisemallisesti arvokkaat alueet voivat säilyä alueiden käytön kautta, mikäli vaalimiseen kiinnitetään huomiota VIRKISTYSPALVELUT: erilaisia reitistöjä noin km. Murtomaalatuja on 506 km, joista 53 km valaistu. Moottorikelkkareittejä on 600 km, joista yleisiä 500 km. Vaellusreittejä on 160 km, pyöräilyreittejä 605 km ja melontareittejä 350 km sekä pienveneilyreittejä 100 km. Virkistyskalastuslupia myönnetään noin kpl vuodessa. SOSIAALISET VAIKUTUKSET: - virkistysmahdollisuudet monipuolistuvat - palvelut kehittyvät paikoitellen - matkailu tuo mukanaan myös lieveilmiöitä, jotka voivat heikentää alueen viihtyisyyttä - alueet todennäköisesti erilaistuvat, mikä voi vähentää yhteisöllisyyttä ja lisätä eriarvoisuutta - loma-asutuksen lisääntyminen voi hajauttaa alueen rakennetta entisestään - matkaketjujen toimivuus voi tuoda ongelmia kehittämiselle - tienpidon ongelmat voivat tulla eteen loma-asumisen ympärivuo- VESIVOIMA: Myllykosken ja Soilun vesivoimalaitokset toiminnassa. Muut vesistöt rauhoitettu koskiensuojelulailla. Ei kasvumahdollisuuksia. METSÄTALOUS: hakkuusuunnite vuosittain käytetty m 3. Ns. perusmetsätalous työllistää noin 150 henkeä ja jalostuksessa on noin 300 työpaikkaa (Motasu raportti 2014). Metsätalous (ns. perusmetsätalous, jatkojalostus ja huonekalujen valmistus) työllistää noin 400 henkeä (Tilastokeskus), mutta liikevaihdolla mitattuna ala on Kuusamon merkittävimpiä. ELINTARVIKEJALOSTUS: Elintarviketuotanto työllistää Kuusamossa 130 henkeä (Tilastokeskus), Kuusamon meijeri /juustola. Kuusamon Kalatalo, asiakkaat Oulun ja Helsingin seutu. KAIVOSTOIMINTA: kunnassa ei ole toimivia kaivoksia, meneillään on Juomasuon kaivossota, hankkeen YVA-selostus ja selvitykset katsottiin puutteellisiksi. Hankkeen jatko on epävarma. SOSIAALISET VAIKUTUKSET: - alat voimakkaasti ympäristöä ja maisemaa muuttavia, mikä voi vaikuttaa alueen viihtyisyyteen - tuo elinvoimaa myös kylille, mikä osaltaan lisää alueen hyvinvointia ja tasa-arvoisuutta sekä palvelujen mahdollisuuksia - alemman tason tieverkon kunto voi tuoda ongelmia kehittämiselle - rautatieyhteyden puute voi nousta ongelmaksi kuljetuksille YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET: - luonnonvarojen käytön määrä ja ympäristön kestokyky voi tulla vastaan - luonnon monimuotoisuus voi kärsiä - maaseudun kulttuuriympäristöt ja maisemallisesti arvokkaat alueet voivat kärsiä tai jopa hävitä kun asukkaat muuttavat keskuksiin - alojen kehittyminen voi tuoda vaikutuksia vesistöihin, mm. kaivokset, puunjalostus, bioenergia tuottavat päästöjä

KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA. Toimialakohtaiset tavoitteet

KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA. Toimialakohtaiset tavoitteet KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Toimialakohtaiset tavoitteet Kehittämistavoitteiden muodostaminen Toimialakatsaukset historia nykytilanne kehitystrendit ja ennusteet sekä tulevaisuutta

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Ryhmä 5 Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Perustiedot Ajankohta: kevätlukukausi, muiden moduulien jälkeen Korvaa: YMPP123 YMPP105 (biologia, avoin yliopisto) Koordinoi: YMP Keskeisin oppiaines.ideointia.

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376 FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) HANGON KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63, 64 ) 1 PERUSTIEDOT KAAVAN NIMI: KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA KAAVA-ALUE: Kaava-alue

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 67080073.BST1 Helmikuu 2010 Siilinjärven kunta Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma TIIVISTELMÄ Hankekuvaus Siilinjärven kunta suunnittelee maa-

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointi

Ympäristövaikutusten arviointi Kaupunginhallitus 166 24.04.2012 LAUSUNTO TALVIVAARAN KAIVOKSEN LAAJENNUKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA 67/1/112/2012 KHALL 166 Ympäristönsuojelusihteeri 18.4.2012 Kainuun elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

SAM Case Kuusamo: sosiaalisen hyväksyttävyyden uudet välineet konfliktin ennaltaehkäisyyn (work in progress)

SAM Case Kuusamo: sosiaalisen hyväksyttävyyden uudet välineet konfliktin ennaltaehkäisyyn (work in progress) SAM Case Kuusamo: sosiaalisen hyväksyttävyyden uudet välineet konfliktin ennaltaehkäisyyn (work in progress) Kuopasta kansalle - Heureka 17.3.2015 Lasse Peltonen, SYKE Nina Wessberg, VTT 2 Kuusamon kaivoskiista

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Tuulivoima ja maanomistaja

Tuulivoima ja maanomistaja Tuulivoima ja maanomistaja Ympäristöasiamiespäivät Marraskuu 2012 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Miksi tuulivoimaa? Tarve uusiutuvalle energialle, esim. EU:n tavoite 20-20-20 Tuulivoima

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK Ympäristö- ja maapolitiikan ajurit Ilmasto-energiapolitiikka: hillintä ja sopeutuminen kierrätämme hiiltä biomassoilla -tuottavassa

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS 14.4.2016 Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

YLEISÖTILAISUUDET KAJAANISSA 13.3.2012 JA SOTKAMOSSA 14.3.2012

YLEISÖTILAISUUDET KAJAANISSA 13.3.2012 JA SOTKAMOSSA 14.3.2012 TALVIVAARAN KAIVOKSEN LAAJENNUS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI YLEISÖTILAISUUDET KAJAANISSA 13.3.2012 JA SOTKAMOSSA YLEISÖTILAISUUDEN OHJELMA Klo 16 18 Vapaamuotoinen tutustuminen suunnitelmiin Klo 18

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin www.ymparisto.fi/savonilmasto-ohjelma Pohjois-Savon ELY-keskuksen kuntakoulutus 5.12.2012 Suonenjoki 12.12.2012 Mikkeli 1 Maapallon ilmasto muuttuu - nopeus? 2

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 10.1.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2)

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) KAAVASELOSTUS 19.12.2016 2 IIN KUNTA IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA,

Lisätiedot

DRAGON MINING OY KUUSAMON KAIVOSHANKE YVA:N ESITTELYTILAISUUDET 8.-9.1.2014

DRAGON MINING OY KUUSAMON KAIVOSHANKE YVA:N ESITTELYTILAISUUDET 8.-9.1.2014 DRAGON MINING OY KUUSAMON KAIVOSHANKE YVA:N ESITTELYTILAISUUDET 8.-9.1.2014 TARKASTELLUT VAIHTOEHDOT (1/2) VE1 VE2 VE3 TARKASTELLUT VAIHTOEHDOT (2/2) 0-Vaihtoehto Tekniset alavaihtoehdot Kultapitoinen

Lisätiedot

Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 07.10.2015 Seitap Oy 2015 Seitap

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

KEMIN-SOMPIO MAANKÄYTÖN VAIKUTUKSET PORONHOIDOSSA JA PORONHOIDON HUOMIOIMINEN MAANKÄYTÖSSÄ. Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta

KEMIN-SOMPIO MAANKÄYTÖN VAIKUTUKSET PORONHOIDOSSA JA PORONHOIDON HUOMIOIMINEN MAANKÄYTÖSSÄ. Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta MAANKÄYTÖN VAIKUTUKSET PORONHOIDOSSA JA PORONHOIDON HUOMIOIMINEN MAANKÄYTÖSSÄ Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta KEMIN-SOMPIO Suomen suurin paliskunta Pinta-ala 5600 km2 150 poronomistajaa Suurin sallittu

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.2008 Yleistä arviointiselostus on laaja sekä esitystavaltaan hyvä

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö 15.4.2015 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET VNp 30.11.2000, tarkistetut tavoitteet voimaan 1.3.2009 Osa maankäyttö-

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 16.12.2016 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Tulevaisuusfoorumi: Ilmastonsuojelu, liikenne ja viestintä 20.4.2010 Oulu Tytti Tuppurainen n neuvottelukunnan puheenjohtaja Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Tytti

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa?

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa? Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa? Jari Setälä, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Velmu-seminaari Helsinki 8.12.2011 RKTL - Tietoa kestäviin

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Voimaa tuulesta Pirkanmaalla -tuulivoimaselvitys

Voimaa tuulesta Pirkanmaalla -tuulivoimaselvitys Voimaa tuulesta Pirkanmaalla -tuulivoimaselvitys Tuulivoimaseminaari 3.10.2012 Tampereen komediateatteri Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Suunnitteluinsinööri Anne Mäkynen Mitä ollaan

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Satavesi 10 vuotta ohjelmakokous 2012 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 22.11.2012 Satakunta yksi Suomen 19 maakunnasta monia kansallisesti ja jopa

Lisätiedot

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KEURUUN KAUPUNKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskee Keuruun keskustaajaman oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatimistyötä.

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA

EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA Ekosysteemipalveluiden näkökulma ohjaa valtion metsien hoitoa ja hyödyntämistä Metsätieteen päivä 26.10.2011 Niklas Björkqvist EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA Ekosysteemipalvelut tulevaisuutemme turva Ekosysteemipalvelut

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin yleiskaava. Yleiskaavan vaikutusten arviointi

Jyväskylän kaupungin yleiskaava. Yleiskaavan vaikutusten arviointi Jyväskylän kaupungin yleiskaava Yleiskaavan vaikutusten arviointi 24.4.2012 Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1. yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus

Lisätiedot

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833

Lisätiedot

Soista on moneksi: ilmastotekoja, monimuotoisuutta ja luonnonvaroja. Anne Tolvanen Luonnonvarakeskus Oulun yliopisto

Soista on moneksi: ilmastotekoja, monimuotoisuutta ja luonnonvaroja. Anne Tolvanen Luonnonvarakeskus Oulun yliopisto Soista on moneksi: ilmastotekoja, monimuotoisuutta ja luonnonvaroja Anne Tolvanen Luonnonvarakeskus Oulun yliopisto Biotalouden vastakkaiset suunnat Lisääntyvä luonnonvarojen käytön tarve Tavoite turvata

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sivu 1/9 Asemakaavamuutos koskien kaupunginosa 5, Keskusta korttelia 3, tontti 2. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Kuva 1 Asemakaavan muutosalueen sijainti. Sisällys TEHTÄVÄ... 2 ALOITE TAI HAKIJA...

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, 31.5.2011, Antti Below Taustaa Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma (19.4.2007): Selvitetään mahdollisuudet

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA (OAS) ISO- JA PIENI VATJUJÄRVI HAAPAVESI OSAYLEISKAAVA kaava-alueen sijainti OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA (OAS) 2.1.2013 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus Työn tavoitteena tarkastella mahdollisimman kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Kortteli 52125, asemakaavan muutos

Kortteli 52125, asemakaavan muutos Kortteli 52125, asemakaavan muutos Työ nro 002260 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 17.8.2015 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Tarkastelussa Kanta- ja Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen maakunnat Susanna Määttä & Hannu Törmä Ruralia-instituutti / Aluetaloudellisten vaikutusten

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA 272-430- 15-47 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola

Lisätiedot

Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia

Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia Kati Berninger 29.11. 2010 Millainen on hyvä indikaattori Indikaattori = muuttuja joka kuvaa asiaa, jota ei voida suoraan mitata Hyvä indikaattori kuvaa

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Valmisteluvaihe. Seudulliset yleisötilaisuudet

Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Valmisteluvaihe. Seudulliset yleisötilaisuudet Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Valmisteluvaihe Seudulliset yleisötilaisuudet KAAVOITUSMENETTELY MAAKUNTAKAAVA (MRL 19 Maakunnan liiton tehtävät, MRL 25 Maakunnan suunnittelun tehtävät, MRL 26 Maakunnan

Lisätiedot

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6. viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.2013 Esityksen sisältö Maakunta Maakuntakaava osana kaavajärjestelmää j

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Vähähiilisyys ja resurssitehokkuus

Vähähiilisyys ja resurssitehokkuus Vähähiilisyys ja resurssitehokkuus Riina Antikainen, Sirkka Koskela, Riina Känkänen, Joonas Hokkanen 19.2.2016 Avainindikaattorit Suomen vihreän kasvun tukena yhteydet ajankohtaisiin strategioihin ja kärkihankkeisiin

Lisätiedot

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen Monikäyttömetsätalous valtion mailla PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen 1 Metsähallituksen maat ja vedet Monikäyttömetsätaloutta 3,5 milj. ha (Lappi 1,9 ) Soita, lakimetsiä yms metsätalouden

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus Kuva Mikko Jokinen Hankkeesta vastaava Northland Mines Oy YVA-konsultti Ramboll Finland Oy Northland Mines Oy HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 15.8.2016 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Kauttua 406 KORTTELI 658 TONTTI 3 KIINTEISTÖT 2:574 (osa) 2:261 Kaavan laatija

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 9.11.2015 Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen kokous Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Alueelliset metsäohjelmat Alueelliset metsäohjelmat

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA

ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus YKSYKKÖSEN YRITYSALUE ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 15.09.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

Imatran ympäristöohjelma

Imatran ympäristöohjelma Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-

Lisätiedot