Maitoa ja naudanlihaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maitoa ja naudanlihaa"

Transkriptio

1 Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Huhtikuu 2013 Pienelläkin tilalla pärjää! Robottinavetassa pääosissa yksinkertaisuus ja toimintavarmuus 6 10

2 sisällys 8 Haukkamäen esikoululaiset tietävät mistä maito kaupan hyllylle tulee. Lehtolan tilalta Puuppolasta on saatavissa tilauksesta tuoretta lähilihaa. 4 6 Rohkeat Makkosen sisarukset ovat päättäneet näyttää, että pienelläkin tilalla voi pärjätä Lähilihaa kaupungin kupeesta Pienelläkin tilalla pärjää! Haukkamäen esikoululaiset tietävät mistä maito kaupan hyllylle tulee Keskisuomalaisilta tiloilta suomalaiseen ruokapöytään Puheenvuoro: Elinvoimaista maataloutta tarvitaan! Robottinavetassa pääosissa yksinkertaisuus ja toimintavarmuus Leppoisaa loikoilua ja märehdintää Tuotannon uudistaminen puntarissa Lisää maitoa Keski-Suomen maakunnasta Hankkeen hallinnoija: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Luonnonvarainstituutti Rahoittaja: Euroopan unionin maaseuturahasto, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Toimitus: Sanna Hämäläinen Tanja Minkkinen Hanna Kaihlajärvi Kannen kuva: Tanja Minkkinen Ulkoasu ja taitto: Mainostoimisto Mediataivas Oy, Jyväskylä Paino: PunaMusta Paperi: Novapress Silk Painosmäärä kpl Painotuote

3 Pääkirjoitus tahtoa tuotannon kehittämiseen löytyy! Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushanke on toiminut maakunnassa noin 4,5 vuoden ajan. On aika tehdä yhteenvetoa hankkeessa saavutetuista tuloksista. Koulutushankkeen aikana on järjestetty tuottajille yli 400 koulutusta, joihin on osallistunut n. 900 henkilöä. Oppitunteja hankkeessa on suoritettu huikeat Tyytyväisenä voin todeta, että hankkeelle asetetut määrälliset tavoitteet ovat täyttyneet kirkkaasti. Koulutukset ovat sisältäneet niin teemapäiviä, pienryhmäkoulutuksia, opintomatkoja kotimaahan ja ulkomaille kuin tilakohtaisia koulutuksia. Tarve koulutuksille on ollut suuri. Jotta tilojen kehittäminen turvattaisiin myös tulevaisuudessa, koulutuksia tarvitaan jatkossakin. Hankkeesta saatu positiivinen palaute on saanut hankehenkilöstön vakuuttumaan siitä, että tällä työllä on ollut merkitystä! Keskisuomalainen maidon- ja naudanlihantuotanto on vahvalla pohjalla. Maakunnasta löytyy osaavia maatalousyrittäjiä, joiden tuottamaa maitoa ja lihaa jalostavat maakunnassa eteenpäin mm. Valio ja Saarioinen. Yrittäjillä on selkeä tahto ja halu kehittää tuotantoaan jatkuvasti; se on nykypäivänä maatilan elinehto. Tuotantopanosten kustannukset jatkavat nousuaan, mutta tuottajahintojen nousu ei ole ollut samassa tahdissa. Erityisesti kotieläintiloilla yrittäjät ovat kovilla, sillä eläimistä huolehtiminen vaatii työtä 24/7. Vaikka työssä on omat haasteensa, on se myös palkitsevaa ja pienet asiat tuovat iloa arkeen. Välillä jään itsekin pohtimaan miten ihmeellinen eläin lehmä onkaan, kun se pystyy muuttamaan heinän maidoksi! Yrittäjien jaksaminen ja ammattitaidon ylläpitäminen on erittäin tärkeää. Lomapäiviä tarvitaan ja osallistuminen koulutuspäiviin ja opintomatkoille tuo vaihtelua sekä piristystä puurtamisen keskelle. Kukaan meistä ei ole kone ja tarvitsemme Palomiehet pääsivät kokeilemaan nautojen käsittelyä. välillä lepoa. Väsymyksen merkit täytyy ottaa tosissaan; jos yrittäjät voivat hyvin tila voi hyvin. Tämän lehden myötä toivon teidän saavan käsityksen siitä, millaisessa toimintaympäristössä keskisuomalaista ruokaa tuotetaan. Lehteen on nostettu esille alkutuottajia, jotka tekevät työtään täydellä sydämellään. Viime viikkoina esille nousseiden ruokaskandaalien jälkeen on hyvä muistaa, että meillä jokaisella on mahdollisuus valita lähellä tuotettua ruokaa, jonka alkuperä tunnetaan. Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -hanke kiittää lämpimästi kaikkia hankkeeseen osallistuneita yrittäjiä ja yhteistyötahoja. Toivotaan, että ensi kesänä saamme nauttia auringosta! Sanna Hämäläinen, projektipäällikkö Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushanke lukuja Keski-suomen maataloudesta Kasvinviljelyn jälkeen nautakarjatalous on maakuntamme suurin alkutuotannon suunta. Näiden pohjalta voidaan nähdä, kuinka merkittävä keskisuomalainen maatalous on alueellisena työllistäjänä. Merkitys kasvaa entisestään, kun huomioidaan ruokaketjun muu työllistävä vaikutus elintarvikkeiden jalostuksesta kauppaan asti. V Keski-Suomi Koko maa Maatiloja, kpl Pelto-ala keskim, ha 30,48 38,91 Lypsykarjatiloja Tuotettua maitoa, l n. 110 milj. 2,1 mrd. Lypsylehmiä keskim., kpl 24,3 30 Muut nautakarjatilat, kpl Tuotettua naudanlihaa, kg 4,9 milj. 82,7 milj. Viljelijöiden keski-ikä, v 51,1 51 Lähde: 3

4 lähilihaa KauPunGin KuPEEsta KauniKKilan sisarusten Pyörittämältä lehtolan tilalta PuuPPolasta on saatavissa tilauksesta tuoretta lähilihaa aivan KauPunGin lähettyviltä! lehtolan tila Lihantuotanto emolehmiin perustuvaa, kaikki eläimet kasvatetaan tilalla. Tilalta lihaa on saatavilla syksystä helmikuuhun. Eläin myydään aina etukäteen elävänä eli lihaa ei myydä pakkasesta. Lehtolan tilan erikoistuotteita ovat mm. Limousin-säilykkeet ja -erikoismakkarat. Lisätietoja ja tilausohjeet löydät osoitteesta: 4

5 TEKSTI: Tanja Minkkinen KUVAT: Lehtolan tila Sisarukset Saila Kaunikkila ja Arja Kaunikkila-Laurikainen ovat kasvattaneet limousin rotuista pihvikarjaa vuodesta 2002 alkaen. Tilalla jo aikaisempi sukupolvi aloitti pihvikarjan kasvatuksen. Lihan suoramyynti tilalta aloitettiin vuonna 2011 Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -hankkeen kannustamana. Suoramyynti ei olisi startannut ilman hankkeen informatiivista tukea. Hankkeen järjestämissä koulutuksissa on vaihdettu ajatuksia ja pohdittu haasteita yhdessä, Arja kertoo myynnin käynnistysvaiheista. Myynti on varovaisista odotuksista huolimatta lähtenyt hyvin käyntiin. Tavoitteena on saada vakioasiakkaita, jotka ostavat lihaa useamman kerran vuodessa. On antoisaa, kun asiakkaan kanssa voi keskustella suoraan ja saada samalla välitöntä palautetta. Lihan ostaja ovat olleet tyytyväisiä, koska tietävät lihan alkuperän ja kuinka karja kasvatetaan. Pihvikarja on tietysti aina myös laatutuote. Tsemppi -kommentteja on tullut ihan vierailtakin ihmisiltä! Asiakkaista tulee nopeasti hyviä tuttuja. Koko perhe osallistuu tilan hoitoon kukin omien tehtäviensä mukaan ja tarpeen mukaan käytetään lomittajia. Vastuu tilanhoidosta on Sailalla. Tulevana kesänä viljellään ensimmäinen luomusato Peltotuotannon osalta tila on siirtymävaiheessa luomutuotantoon. Tulevana kesänä tullaan viljelemään ensimmäinen luomusato. Luomupeltoviljelyyn siirryttiin myös pitkälti hankkeen rohkaisemana, sillä koulutuksista on saatu positiivista vahvistusta luomuasialle. Poissuljettua ei ole, että myös lihantuotanto siirrettäisiin tulevaisuudessa luomuun. Lihantuotannossa luomun kriteerit oikeastaan jo täyttyvät, mutta asian viralliseksi tekeminen vaatii paljon työtä byrokratian muodossa. Yrittäjien kokemusten mukaan ihmiset haluavat tänä päivä nähdä eläinten voivan hyvin lähiruoka on mennyt luomun edelle. Työntäyteistä elämää samassa pihapiirissä Työtä tilalla riittää; tarvittaessa painetaan ympäripyöreitä päiviä etenkin poikimisvaiheessa, mutta välillä päästään tekemään muutakin. Hyvä ja tuttu lomittaja on tilallisen kannalta kullanarvoinen! Tilan harjoittamaa suoramyyntiä ja pihvikarjan kasvatusta edesauttaa hyvä yhteistyöverkosto lähialueella. Sisarukset perheineen asuvat samaa pihapiiriä aiemmin tilaa hoitaneiden vanhempiensa kanssa aivan kivenheiton matkan päässä toisistaan. Miten elo samassa pihapiirissä ja yrityksessä sujuu sisaruksilta? Molemmat ovat sanavalmiita ja ollaan päivittäin tiiviissä yhteistyössä. Kyllä siinä tulee välillä napakasti sanottua, kertoo Saila nauraen. Kaupungin läheisyydestä on tilalle sekä hyötyä että haittaa. Tekniikan Juhlavat paistirull at 1 kg naudan paistia (ulko-, kulma- tai pyöröpaistia) mausteseosta: suolaa, paprikajauhetta, sell erisuolaa, mustapippurirouhetta öljy-voiseosta paistamiseen Täyte: Pekoniviipaleita ja salvian lehtiä Puhdista liha kalvoista ja leikkaa liha viipaleiksi, nuiji viipaleet muovin sisässä kevyesti, mausta, laita täytteet pääll e (puolikas pekonisiivu ja salvian lehti), kääri rull aksi ja kiinnitä cocktail-tikull a. Ruskista rull at nopeasti pannull a, lado rull at tiiviisti uunivuokaan kaada pääll e siivilöityä pannun huuhdelientä ja lihalientä niin, että kääryleet melkein peittyvät. Hauduta kypsäksi 175 C n. 1h. Kun liha tuntuu kypsältä ja murealta, kaada haudutusliemi kattilaan ja mausta mustaherukkahyytelöll ä ja kuohukermall a ja saosta kevyesti tummall a Maizena pikasuurusteell a. Tarkista maku. Kaada saostettu liemi rull ien pääll e ja anna hetki hautua. Tarjoile persiljaperunoiden ja hunaja maustettujen porkkanoiden kanssa. hajotessa apua saadaan nopeasti, mutta toisaalta työkoneiden siirtäminen on työlästä ruuhkaisilla teillä. Karjatilan sijaitseminen taajama-alueella on aina haastavaa ja samalla ollaan jatkuvan tarkkailun kohteena. Toisaalta tilan toiminta tulee läpinäkyväksi kaikille; karjatila ei voi olla hajuton ja äänetön. Maatilan täytyy toimia samoilla ehdoin sijainnista huolimatta. Suoramyynnin kannalta sijainti on hyvä ja asiakkaita pystytään palvelemaan paremmin, Saila pohtii. Tulevaisuus sisarusten tilalla näyttää valoisalta. Pyrimme palvelemaan asiakkaita monipuolisemmin ja kertomaan miten meillä asiat hoidetaan, toteaa Saila vetäessään työsaappaita jalkaansa. Päivän työt tilalla odottavat tekijöitään! 5

6 6 Makkosen emännän uunijuusto 2 litraa ternimaitoa (vastapoikineen lehmän maitoa) 1 tl suolaa 2-3 rkl sokeria pääll e kanelia Maito, suola ja sokeri sekoitetaan keskenään. Kaada seos uuninkestävään vuokaan. Ripottele pääll e kanelia ja paista n. 175 C 1-1,5 h. Tarjoile lämpimänä jälkiruokana marjakeiton tai maidon ja sokerin kanssa. Herkuttele! MAITOA JA NAUDANLIHAA KESKI-SUOMESTA -KOULUTUSHANKKEEN JULKAISU 1/2013 Elinan (vas.) ja Annukan navetan vanhin asukki Mimmi-lehmä on virkeä 15-vuotias.

7 TEKSTI JA KUVAT: Tanja Minkkinen Pienelläkin tilalla pärjää! Pehmeä lasku yrittäjyyteen Kuudesta sisaruksesta vanhimmalle, Annukalle, on ollut aina itsestään selvää, että tilaa ei ulkopuolisille luovuteta eikä lopettamispäätöstä tehdä. Annukka toimii alueella keinosiementäjänä maatilatöiden ohella. Elina työskentelee tilalla päätoimisesti. Tilalla asuvista vanhemrohkeat makkosen sisarukset ovat Päättäneet näyttää, että PienelläKin voi Pärjätä. neljäntoista lypsävän lehmän tilalla Panostetaan määrän sijasta laatuun ja KustannuKset suhteutetaan tuloihin. oman työn merkitys KoKonaisKustannusten Kannalta Kasvaa suureksi. Hankasalmelaiset Elina ja Annukka Makkonen ottivat vanhempiensa tilan haltuun vuoden vaihteessa, kun sukupolvenvaihdos saatiin päätökseen. Nuoret yrittäjäsiskokset jatkavat työskentelyä tilalla maatalousyhtymänä. Elinalla on päävastuu konetöistä sekä kotinavetan lypsävistä lehmistä ja Annukka pitää huolen nuoresta karjasta sekä tilanhoitoon liittyvistä paperitöistä. Sisarukset vuokrasivat nuoren karjan kasvatusta varten kahden kilometrin päässä kotitilasta sijaitsevan navetan ja remontoivat sen nuorelle karjalle sopivaksi. Työnjako on osoittautunut toimivaksi. savolan tila Tila on ollut suvun hallussa vuodesta 1920 lähtien. Tilan keskimääräinen maidontuotanto on l/lehmä/vuosi. Lypsäviä lehmiä, ayshirejä ja suomenkarjaa, tilalla on 14 ja nuorta karjaa n. 30, joista osa on hoitohiehoja. Omaa peltoa on 21 ha ja vuokramaita 5 ha, jotka ovat nurmella ja viljalla. mista on ollut suuri apu nuorten yrittäjien alkutaipaleella. Maatilan kokonaisuuden hallitseminen on varsin haasteellista ja vanhempien ansiosta tytöillä on ollut mahdollisuus pehmeään laskuun yrittäjinä. Sukupolvenvaihdos oli työläs toteuttaa. Koska vaihdos haluttiin tehdä yhtymänä, toi se mukanaan entistä enemmän paperitöitä. ProAgrialta saimme onneksi hyvin neuvoja vaihdoksen toteuttamiseen, Elina pohtii. Helpotus on ollut suuri, kun sukupolvenvaihdos on saatu päätökseen. Nyt pääsee keskittymään oikeaan työhön ja voi toteuttaa konkreettisesti oppimaansa. Yrittäjänä olemiseen nuoret naiset ovat tyytyväisiä, vaikka myös jännitystä on matkassa mukana; miten sitä selviää ja kuinka paljon joutuu oppimaan kantapään kautta. Luottamus tulevaisuuteen on kuitenkin suuri. Koulutuksista ja naapuriavusta tukea Makkoset ovat käyneet kolmatta talvea Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -hankkeen parsinavetta paremmaksi, utareterveys ja nurmipienryhmissä sekä opintomatkoilla. Pienryhmissä keskustelu on avartanut tyttöjen näkemyksiä ja vuokraparsinavetta on remontoitu osin koulutuksista saatujen oppien pohjalta. Myös opiskeluajan luomukursseilta opittua aiotaan soveltaa tietyiltä osin omaan tuotantoon, vaikka peltoalaa luomuviljelyn kannalta ei olekaan tarpeeksi. Tilalla tehdään yhteistyötä toisten viljelijöiden kanssa. Onneksi naapuriapu seudulla toimii ja se on hieno juttu, Annukka pohtii ja kiittelee naapureitaan avuliaisuudesta. Ei tässä tekeminen kesken lopu ja etenkin sesonkiaikana tehdään pitkää päivää. Yksilöllistä karjanhoitoa myös tulevaisuudessa Siskokset haluavat opetella maatilan hoitoa ensin pienemmässä mittakaavassa keräten rohkeutta ja kokemuksia tulevaisuutta varten. Annukalla ja Elinalla on selkeä yhteinen näkemys tulevaisuudesta. Haluamme hoitaa karjaa mieluummin yksilöllisesti, kuin että navetassa olisi 100 lehmää. Navetan vanhin asukas on 15-vuotias Mimmi -lehmä, joka olisi monella tilalla joutunut teuraaksi ikänsä puolesta. Lehmien talviulkoilutus on yksi tulevaisuuden haaveista. Kotinavetan lehmäpaikkoja on myös tarkoitus laajentaa vastaamaan 20 lehmän tarpeita. Sisarukset toivovat, että ihmiset ostaisivat kotimaista lähiruokaa. Tätä kautta luodaan myös välillisiä työpaikkoja, joka tuo osaltaan hyvinvointia maaseudulle. Rokotettu maatalouteen Tarmo ja Paula Makkonen ovat seuranneet ilolla tyttäriensä yrittäjyyden alkutaipaletta. Tytöt on jo pienenä rokotettu maatalouteen. Äidinmaidosta on innostus lähtenyt liikkeelle, Paula Makkonen toteaa. Kylien hiljeneminen uhkaavaa vauhtia vetää vanhemmat mietteliäiksi. Kolmessakymmenessä vuodessa maatalous on muuttunut paljon. Ennen oli yhteisöllisyys voimissaan talkootöitä tehtiin paljon. Vanhemmista on hienoa, että työt tilalla jatkuvat. Ruokaa tarvitaan aina ja suurin osa Suomen tuotannosta tulee kuitenkin pienviljelmistä. 7

8 TEKSTI JA PÄIVÄKOTIKUVAT: Tanja Minkkinen Iiro, Robin, Tuomas, Minea ja Eevi taiteilevat maidon ympärillä. Minean ja Iiron lehmät ovat mustavalkoisia. Maitopurkissa voi olla myös kierrekorkki, tarkkasilmäinen Atte on huomioinut. Haukkamäen esikoululaiset tietävät mistä maito kaupan hyllylle tulee haukkamäen PäiväKodissa Käy Kuhina; Pöydän ympärille on Kerääntynyt KahdeKsan PäiväKodin esikoululaista. jokainen haluaa Kertoa oman näkemyksensä maitoon liittyen; KaiKKi Kertovat juovansa maitoa ja muutamalle maistuu laktoositon maito ihan joka Päivä! Robin tietää, että maitoauto kuljettaa maidon meijeriin. Maitoa tarvitaan, että se vahvistaa luustoa, kertoo 6 -vuotias Robin. Hänen mummonsa asuu maatilalla, jossa on kaikenlaisia eläimiä. Iiro ja Olli kertovat myös vierailleensa maatilalla ja tutustuneensa maatilan eläimiin. Robin osasi kertoa, että maito kulkeutuu lypsyn jälkeen maitoautolla meijeriin, jossa sille tehdään juttuja ennen kuin se kuljetetaan kaupan hyllylle myyntiin. Moni muukin oli selvästi kuullut asiasta. Tietämyksen takaa paljastui päiväkodilla katsottu video Maidon tie maitotilalta päiväkotiin ja opit ovat jääneet eskarilaisille hyvin mieleen. Maidon jatkojalostus on myös hyvin hallussa. Maidosta voi tehdä voita, juustoa, jugurttia ja jäätelöä, luettelevat Atte ja Tuomas. Lasten suosikiksi maitotuotteista nousi ehdottomasti jäätelö. Päärynäjäätelö oli useamman lapsen mieleen. Minea mainitsee parhaaksi mauksi mintun ja Eevi vannoo perinteisen mansikkajäätelön nimeen. Jimin suosikkeja jäätelön lisäksi ovat myös piimä ja maito. Eskarilaiset ideoivat maitopurkille monenlaista kierrätyskäyttöä: Siihen voi säilöä jotain tai vettä purkkiin jäädyttämällä voi tehdä erilaisia jäätaideteoksia, Iiro ja Minea pohtivat. Purkkeja voi käyttää myös erikokoisten kynttilöiden muottina, hihkaisee Atte maitopurkin monista käyttökohteista. Mutta mistä maito sitten koostuu? Ainakin siinä on eniten vettä, tietää Iiro ja on aivan oikeassa! 8

9 TEKSTI: Ari Pummila, alkutuotantopäällikkö, Saarioinen Oy KUVA: Saarioinen Oy TEKSTI: Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseutu ja energia -yksikön päällikkö Keski-Suomen ELY-keskus Keskisuomalaisilta tiloilta suomalaiseen ruokapöytään Puheenvuoro: Elinvoimaista maataloutta tarvitaan! Keskisuomalaisilla tiloilla tuotetusta naudanlihasta viisikymmentä prosenttia tulee suomalaisiin ruokapöytiin Saarioisten kautta. Saarioinen työllistää Jyväskylässä tuotantolaitoksellaan lähes kolmesataa työntekijää ja keskisuomalaisella maaseudulla Saarioisten yhteistyökumppanina on yli viisisataa maatilaa. Saarioinen on mukana Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -hankkeen koulutuspäivien järjestelyissä, hanketoiminnan tiedottamisessa ja yksityisrahoittajana. Hankkeen avulla on jaettu tietoa keskisuomalaisille maidon- ja naudanlihantuottajille uusista tuotantovälineistä, hyväksi havaituista työ- ja tuotantomenetelmistä, maatilayrityksen johtamisen välineistä sekä nautojen hyvinvointiin liittyvistä asioista. Hankkeen pienryhmätoiminnassa tuottajamme ovat voineet paneutua ryhmänvetäjän johdolla oman tilansa ajankohtaisiin asioihin muiden tuottajien kanssa. Ryhmien sisällä on saatu ja jaettu vertaistukea sekä vinkkejä arkeen. Hanke on mahdollistanut ja kannustanut tuottajiamme pohtimaan maatilojensa kehittämistä. Laajennusinvestointejakin on hankkeen aikana lähtenyt liikkeelle ja lisää on suunnitteilla. Hanke on turvannut osaltaan puhtaan kotimaisen ruuan tulevaisuutta Keski-Suomessa saattamalla yhteen elintarvikeketjun alkupään toimijoita. Keski-Suomi pyörii maaseudun ympärillä elintarvikejalostuksen ja metsäteollisuuden kautta. Niitä ei olisi ilman maa- ja metsätalousyrittäjiä, jotka mahdollistavat raaka-aineen saannin läheltä tuotantolaitoksia. Keski-Suomen maataloutta on kehitetty tällä EU-ohjelmakaudella useiden hankkeiden avulla. Hanketoiminnalla on oma merkittävä roolinsa maatalouden, kuten myös koko maaseudun kehittämisessä, vaikka yrittäjät usein kokevat esim. suoran investointituen konkreettisemmaksi avuksi. Maatalous on muutoksessa sekä rakennekehityksen että yhteiskunnan muun muutoksen myötä. Maatiloilla joudutaan pohtimaan erilaisia tulevaisuuden vaihtoehtoja, jolloin ulkopuolinen suunnitteluapu, uudet virikkeet ja vertaistuki ovat varmasti hyödyksi. Hankkeiden kautta tällaista apua voidaan tarjota: on mahdollista saada hyviä asiantuntijoita yhteisiin tilaisuuksiin ja osin jopa omaan yritykseenkin, päästä opintoretkille kotimaahan tai ulkomaille, tavata samanlaisissa vaiheissa olevia toisia yrittäjiä tai löytää vinkkejä työssä jaksamiseen ja omaan hyvinvointiin. Elinvoimainen maatalous ja karjatalous ovat Keski-Suomelle tärkeitä. Meillä on suuria elintarvikkeiden jalostuslaitoksia, jotka tarvitsevat raaka-ainetta, ja jotka ovat merkittäviä aluetalouden ja työllisyyden kannalta. Tämän päivän ruokaskandaalit lisäävät kiinnostusta kotimaiseen tuotantoon ja muutenkin lähiruoalla on nyt kysyntää. Maatalous on myös sitä maaseudun perusrunkoa, jolla on merkitystä laajasti maaseudun hyvinvoinnille, palvelujen säilymiselle ja esimerkiksi maisemalle. Siksi maataloutta ja koko elintarvikeketjua kannattaa kehittää kaikin käytettävissä olevin keinoin! 9

10 TEKSTI JA KUVAT: Tanja Minkkinen robottinavetassa pääosissa yksinkertaisuus ja toimintavarmuus investointi on ollut suuri, mutta jos hommaan lähtee, niin sitten Kannattaa lähteä Kunnolla. vanhalla navetalla ei olisi Pärjätty. tilan toiminnan suunnittelussa Pääosissa olivat yksinkertaisuus sekä toimintavarmuus. navetassa on automatisoitu vain robottilypsy, hankasalmelainen nuori yrittäjä tuomas Pietiläinen Kertoo, eikä suostu ottamaan Paineita. KaiKKi Perustuu laskelmiin eikä tunteeseen. Tuomas valmistui agrologiksi vuonna 2009 ja osti samana vuonna tilan vanhemmiltaan. Oli alusta asti selvää, että uusi navetta tarvittiin toiminnan kannattavuutta ja etenkin jatkuvuutta ajatellen. Uuden navetan suunnittelu käynnistyi vuonna Tuomas kävi Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -hankkeen järjestämillä kotimaan- ja ulkomaan opintomatkoilla tutustumassa erilaisiin maatiloihin. Kokemuksia kertyi mm. Saksassa sekä Tanskassa. Sellaisia tiloja mitä matkoilla näki, ei Suomessa ole montaakaan. Ulkomailla tilat ovat keskimäärin suurempia ja siellä käytetään enemmän ulkopuolista työvoimaa kuin Suomessa. Karjan lukumäärä on aina kolminumeroinen eli tilat ovat suuria. Toiminnallisuus on loppuun asti mietittyä ja maatilojen toimintatapa on varsin yritysmäistä, Tuomas summaa reissuilta saatuja kokemuksia. Hän kävi myös hankkeen järjestämissä rakennus- ja investointiteemaan liittyvissä koulutuksissa. Tuomas otti rohkeasti mallia hyvin suunnitelluista ja toimivista tiloista omaan investointiinsa. Lopputuloksena oli saman typpinen pihattonavetta kuin Keski-Euroopassa. Rakentaminen sujui vauhdilla Kevättalvella 2011 rakennusprosessi käynnistyi ympäristöluvan hakemisella. Lupaa odotellessa Tuomas tarkensi kannattavuuslaskelmia yrityskonsultti Martti Kolehmaisen kanssa ja mietti reunaehtoja toiminnalle Kolehmaisen ja pankin edustajan kanssa. Rakennustöihin päästiin käsiksi toukokuun lopussa Rakentaminen sujui pääosin jouhevasti ja joulukuun 3. päivä päästiin aloittamaan lypsy robotilla uudessa navetassa. Pihatossa on painovoimainen ilmanvaihto ja seinät on rakennettu kirkkaista paljeverhoista, joiden väliin varastoituu ilmaa. Seinien läpi navettaan pääsee valoa ja ne voidaan laskea kesällä alas, jolloin navettaan saadaan eläimille mukava läpiveto. Kovilla pakkasilla paljeverhoseinät toimivat hyvänä lämmöneristeenä ja lämpötila pysyy karjalle sopivana, kovimmillakin pakkasilla n. +5 asteessa. 10 Tuomaksen keväinen proteiinipommi Kuori ja paloittele appelsiini pieniksi paloiksi. Lisää sekaan purkill inen maitorahkaa ja raejuustoa. Mausta makusi mukaan sokerill a, makeutusaineell a tai hunajall a. Anna vetäytyä hetki jääkaapissa ja nauti!

11 tapiolan tilan robottinavetta Karja voi käyskennellä navetassa vapaasti. Lehmät käyvät robotilla itsenäisesti lypsettävänä keskimäärin 2,6 kertaa vuorokaudessa. Kerralla lypsetään n. 10 l maitoa. Lehmän vointia ja maidonlaatua voidaan seurata reaaliajassa. Investoinnin kannattavuus näkyy jo ylösajovaiheessa Uuteen navettaan on sijoitettu lypsylehmät sekä nuorta karjaa. Kaiken kaikkiaan eläimiä on 120, joista lypsylehmiä on tällä hetkellä 40. Tavoitteena on nostaa lypsylehmien määrää 65 lypsävään. Vanhaan navettaan remontoidaan tilat vasikoille. Investoinnissa on onnistuttu hyvin. Uudessa navetassa on mukava työskennellä; eläinten olosuhteen ovat hyvät ja työ yleensä kevyttä. Tavoitteet on jo osittain saavutettu, mutta työtä toki on vielä paljon. Työolosuhteet ovat hyvät ja lypsyrobotti on vapauttanut kellon vahtimisesta ja tarkoista työajoista. Töitä ja omia menoja pystyy järjestelemään melko joustavasti, toteaa Tuomas tyytyväisenä. Automaattinen lypsyrobotti mahdollistaa lypsylehmien seuraamisen tietokoneen ruudulta. Moniin tilanteisiin pystytään reagoimaan aiempaa nopeammin. Tuotannonhallintaohjelmasta nähdään mm. kunkin lehmän maitomäärä, paino, kiiman ajankohta, maidon laatu sekä montako kertaa lehmä on lypsyrobotilla päivän aikana vieraillut. Myös utareterveys- ja maidonlaaturaportit saadaan suoraan tietokoneen näytölle reaaliajassa. Tuomas hoitaa tilansa työt pääsääntöisesti itsenäisesti. Lähellä asuvista vanhemmista on toki myös ollut apua. Työ on sitovaa, mutta lomittajia ei epäröidä käyttää tarpeen vaatiessa. Toimintavarmaan navettaan on helppo pyytää ulkopuolista lomitusapua. Kuluneen vuoden aikana Tuomaksella ei ole juurikaan ollut vapaa-aikaa, sen verran investointi on vaatinut ponnistuksia. Nyt kun toiminta on saatu käyntiin, Tuomas pyrkii urheilemaan ja ajamaan motocrossia työn vastapainoksi. 11

12 TEKSTI JA KUVAT : Tanja Minkkinen Leppoisaa loikoilua ja märehdintää uusi Päivä odottaa! emäntä availee navetan ovia ja navettakavereideni iloiset ammuuuuu mylvähdykset KaiKuvat PitKin navetan seiniä tervehtien tulijaa. nälkä alkaakin Kurnia vatsassa yön jäljiltä! navettakissan harmaa turkki PilKahtaa aamuauringon säteiden seasta, Kun emäntä Käynnistää ruokkijan. eteeni ilmestyy hyvänkokoinen annos säilörehua, joka sisältää Paljon energiaa ja muita ravintoaineita. Mikäs tässä on ahmiessa rehua kitaan! Ei tarvitse edes pureskella kunnolla, kun suureen pötsiini mahtuu paljon karkeaa rehua kerralla pieneliöiden sulateltavaksi. Taidan käyskennellä ruoan päätteeksi hetken ympäri navettaa ja käydä robotilla lypsyllä, sen verran utareita jo kiristää. Kylläpä helpotti tuo lypsyllä käynti, olo on nyt paljon kevyempi! Taidan lepuuttaa seuraavaksi jalkojani. Kas, tuolla näkyy Hilman vieressä houkuttelevan näköinen kuiva ja puhdas kuivikekasa, jossa voin märehtiä rauhassa. Näkymätkin ovat suoraan pihapiiriin. Meitä lehmiä kutsutaan märehtijöiksi. Meillä on pötsissä voimakas lihaksisto, joka kääntää ja sekoittaa syömäämme ruokamassaa sekä nostaa märepaloja takaisin suuhumme märehdittäväksi. On kuin purukumia jauhaisi päivät pitkät. Mutta mikäs se on jauhaessa leppoisassa ja viihtyisässä tunnelmassa. Joskus emäntä laittaa meille päiväksi musiikkia soimaan ja se vasta on rentouttavaa! Pötsistä ruoka kulkeutuu jalkapallon kokoiseen verkkomahaani. Moni ihmisistä ei tiedä, että verkkomahani supistuu lähes greipin kokoiseksi, jolloin hienoimmat ruoan osaset työntyvät eteenpäin toiseen vatsaani satakertaan ja karkeammat osat palaavat pötsiin uudelleen hienontamista varten. Kolmas vatsani satakerta erottelee nesteen ruoasta ja kuljettaa ruokamassan edelleen juoksutusmahaan. Ei siis ole mikään ihme, että tällaisen prosessin käydessä mahassamme ruoan sulatus kestää koko päivän. Tässä välissä voisin käydä katsomassa onko Armas noussut jalkeille. Isäntä on näköjään liikkeellä työkalujen kera. Tuli varmaan parantelemassa vasikka-aitausta. Kauniita vasikkalapsia nuo uudet ruskeavalkoiset ovatkin! Taidanpa kurkata sinnekin ohi kulkiessani. Jospa saisin isännältä kerjättyä muutaman taputuksen kylkiäisiksi. Muuh, vasikat voivat hyvin ja Armaskin palasi takaisin makuulle. Taidan sulatella ruoat loppuun ennen kuin lähden seuraavalle lypsylle. Oikein tunnen kuinka utareet alkavat jo painaa. Onneksi on tuo uusi aparaatti, jossa voin vapaasti käydä helpottamaan oloani, kun utareissa alkaa olla liian tukala olo. Ilta-aurinko näyttäytyy navetan ikkunoista ja talolta leijailee kahvin tuoksu. Se tietää kohta alkavaa iltaruokintaa. Johan tässä alkaakin olla nälkä, ammuuuuh! tiesitkö tämän lehmästä? Lehmä alkaa tuottaa maitoa ensimmäisen vasikan syntymän jälkeen n. 2-vuotiaana. Lehmä lypsää melkein 9000 l/vuodessa ja n. 30 l/päivässä. Jos lehmää ruokitaan hyvin, se jatkaa maidontuotantoaan vajaan vuoden verran poikimisesta. Lehmät poikivat tavallisesti kerran vuodessa. Lehmänmaito sisältää keskimäärin 87 % vettä, 4,3 % rasvaa, 3,4 % proteiinia, 4,8 % laktoosia ja 0,8 % kivennäisaineita. Hyvin tuottavat lehmät pääsevät satatonnarien kerhoon ja saavat kuvansa lehteen. Lähteet: Suomen Eläinsuojeluyhdistystenliitto, Maito ja terveys ry, Wikipedia 12

13 Lehmän neljä mahaa Pötsi Mikrobit Verkkomaha Satakerta Juoksutusmaha Maksa Utare 1. Pötsissä karkea rehu hienontuu ja muuttuu ravinteikkaaksi vihervelliksi. 2. Verkkomaha sijaitsee pötsin etupuolella ja se on verkkomaisten poimujen peitossa. Verkkomaha erottelee karkean ja hienonnetun ruoan lehmän vatsassa; ruoka palaa joko takaisin märehdittäväksi tai jatkaa kulkuaan seuraavaan mahaan. 3. Satakerta on yksi märehtijöiden etumahoista ja se sijaitsee vatsaontelon oikealla puolella. Kolmas vatsa erottaa ruokamassasta suurimman osan vedestä, jonka jälkeen ruokamassa siirtyy juoksutusmahaan. Nimensä satakerta saa lihaskerroksen muodostamista suurista lehtimäisistä poimuista, joita on satakerrassa yhteensä noin sata. 4. Juoksutusmaha on märehtijöiden mahan viimeinen osa. Juoksumahan toiminta on samantyyppistä kuin yksimahaistenkin mahalaukussa. Juoksutusmaha sijaitsee vatsaontelon alaosassa pötsin oikealla puolella. 5. Ohutsuoli alkaa juoksutusmahasta. 6. Maito muodostuu utareissa. Utareissa on neljä vedintä, joista maitoa tulee, kun niitä puristellaan hellävaroin. 13

14 TEKSTI JA KUVA: Pekka Räihälä tuotannon uudistaminen Puntarissa marika ja ville-veikko PiisPasen laajennussuunnitelmille maitoa ja nahdanlihaa KesKi-suomesta -hanke avasi tuotannon ja rakentamisen mahdollisuuksia. Piispasten tila Kasvattavat maitotilojen sonnivasikoita teuraaksi. Eläimet kahdessa eri navetassa, investointi suunniteilla. Marika ja Ville-Veikko Piispanen ostivat Juholan tilan vuonna Kinnulassa Muholan kylällä heillä on yksi, 1970-luvulla valmistunut lihakarjanavetta. Toinen, 1980-luvulla valmistunut lihakarjanavetta sijaitsee Myllymäellä Kinnulan kirkonkylällä Marikan vanhempien kodin läheisyydessä. Kahteen navettaan mahtuu yhteensä noin 130 eläintä. Saarioiselle Jyväskylään sonnit lähtevät teuraaksi noin 20 kuukauden iässä. Teurasikää seurataan kasvun ja rahantarpeenkin mukaan. Liian pieninä sonnit eivät kuitenkaan lähde, Ville-Veikko kertoo. Välityksen kautta sonnivasikat tulevat tilalle 2 3 kuukauden ikäisinä. Juottamo suunnitelmissa Olemme suunnitelleet, että rakentaisimme kirkonkylän navetan lato-osaan vasikkajuottamon. Navetta on uudempi ja vaatii vähemmän remonttia kuin Juholan navetta, Ville-Veikko kertoo laajennussuunnitelmista. Juottamotiloihin vasikat tulisivat maitotiloilta suoraan jo muutaman viikon ikäisinä, jolloin niiden ravintona on maitojuoma. Juholan navettaa voisi käyttää teinivasikoiden tilana ennen niiden siirtämistä mahdollisesti rakennettavaan uuteen loppukasvattamoon. Ruokinta työllistää Piispasten suvulla tila on ollut vuodesta Lihakarjan kasvatukseen erikoistuttiin vuonna Pitkällä historialla Marika ja Ville-Veikko Piispanen ovat olleet Juholan isäntäpari vuodesta 2010 lähtien. He asuvat Kinnulan kirkolla, kunnes Villesaavat oman talonsa valmiiksi. Piispasten Veikon vanhemmat navetat ovat Juholassa Muholan kylällä ja Marikan vanhempien talon läheisyydessä Myllymäellä Kinnulan kirkonkylällä. Lisäksi tehdään koneurakointia. on myös haittapuolensa. Vanhat rakennukset kuluvat ja tarvitsevat remontointia, mutta ne ovat myös ahtaita nykyisille isoille traktoreille ja muille työkoneille. Se tarkoittaa paljon käsin tehtävää työtä. Jaamme käsin viljat, kivennäiset ja nappulat. Säilörehua varten on jakovaunu. Koska Ville-Veiko tekee myös kaivinkoneurakointia ja auraa metsä- ja kyläteitä talvisin, autan monesti navettatöissä, Marika selvittää. Apevaunu nopeuttaisi ruokintaa ja vähentäisi käsin tehtävää työtä, mutta nykytiloihin se ei mahdu. Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -hanke on Piispasten mielestä ollut heidän investointisuunnitelmilleen hyödyllinen jo tutustumisvierailujen takia. Olemme tehneet tutustumisretkiä Pohjanmaalle ja Etelä-Suomeen eri tiloille. On etu, että näkee eri vaihtoehtoja. Rakennuksista kuulee myös niiden epäonnistumisista eikä vahinko lähde kiertämään, Ville-Veikko kuvailee opintomatkojen hyötyä. Hankkeeseen on kuulunut myös luentopäiviä eläinlääkinnästä ja -ruokinnasta. Hankkeen takia tulee lähdettyä tilalta pois, sekin virkistää. Aina eivät kaikki ymmärrä sitä, että eläintenhoito sitoo seitsemänä päivänä viikossa, Marika miettii. Lasten hoidossa on suuri apu Ville-Veikon vanhemmista, jotka rakentavat omaa uutta kotia Juholan lähelle. Kun he hoitavat 3,5-vuotiasta Sannia ja 1,5-vuotiasta Juhoa, Marika voi osallistua tilan töihin.

15 TEKSTI: Olavi Koskimäki, kenttäpäällikkö, Osuuskunta Maitosuomi KUVA: Osuuskunta Maitosuomi lisää maitoa Keski-suomen maakunnasta maitoa ja naudanlihaa KesKi-suomesta -hankkeella on ollut merkittävä rooli maidontuotannon jatkumisen ja Kehittymisen Kannustajana ja Kouluttajana KesKi-suomen alueella. han- Keen aikana maitotiloilla on tehty merkittäviä investointipäätöksiä ja nuoria tuottajia on tullut maidontuotantoon mukaan. maitosuomen näkökulmasta tarkasteltuna hankkeen tavoitteet ovat toteutuneet hyvin. Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -hankkeeseen Maitosuomi lähti mukaan toteuttamaan perustehtäväänsä eli edistämään maidontuottajien elinkeinoa. Maitotilojen myyntitulojen osuus Keski-Suomessa on peräti 65,6 %, joten maitotilojen toimintaedellytysten säilyminen on varsin tärkeää Keski-Suomessa niin maakunnallisesti kuin kuntatalouden näkökulmasta. Esimerkiksi Konnevedellä maidontuotannon osuus maatalouden tuloista on peräti 74 %. Maidontuotanto työllistää Keski- Suomessa maitotiloilla ja niiden yhteistyöverkostossa noin henkilöä. Tämän lisäksi Äänekosken ja Jyväskylän meijereissä, maidon keräilyssä sekä meijerituotteiden jakelussa kauppoihin on yhteensä noin 650 työpaikkaa. Maitoketjun työpaikat eivät helposti siirry ulkomaille, mikäli niistä halutaan pitää kiinni. Valistuneina kuluttajina valitsemme ostoskärryyn aina kotimaisen vaihtoehdon kun se on mahdollista. Valitsemalla ostoskärryymme esimerkiksi kotimaisen juuston ulkomaisen sijasta, kannatamme Valio Äänekosken ja Jyväskylän meijereiden tuotteet ovat lähiruokaa. Jyväskylän meijerin maito kerätään keskimäärin 94 km säteeltä ja Äänekosken meijerin maito vielä huomattavasti lyhyemmästä matkasta. Maitosuomi on Valioryhmän maidonhankintaosuuskunta, jonka jäseninä on yhteensä 1299 maidontuottajaa Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan alueilla. Keski-Suomessa tuotettu Maitosuomen ja muiden valiolaisten tuottajien maitoa jalostetaan Jyväskylän ja Äänekosken meijereissä. työpaikkojen säilymistä Suomessa, kotimaakunnassa ja omassa kunnassa. Maidontuotannon kehittämiseen panostusta Suomalainen maidon hinta antaa hyvän lähtökohdan maidontuotannon kehittämiselle. Hyvän tilityshinnan lisäksi on välttämätöntä, että tilan kehittämisessä tehdään oikeita päätöksiä ja valintoja. Tulevaisuudessa tuotannollinen osaaminen ei yksistään riitä, vaan maitotilan johtamiseen tarvitaan strategista osaamista ja suunnittelua. Elintarviketieto Gallupin kevään 2012 kyselyn perusteella maidontuotan- non määrä Keski-Suomessa olisi hieman nousussa vuoteen 2016 mennessä. Maidontuotannon laajentamista suunnittelisi 30 % tuottajista, mikä on hieman enemmän kuin koko maan keskiarvo. Maidontuotannon lopettamista suunnittelevia tuottajia kyselyn mukaan olisi 18 %, mikä oli ilahduttavasti selvästi vähemmän kuin keskimäärin koko maassa. Maitotilojen tekemät investoinnit ja kehittämistoimenpiteet ovat välttämättömiä koko maitoketjun kehittymisen ja säilymisen kannalta. Investoinnit kehittävät tuotannon kannattavuutta, eläinten hyvinvointia, maidon laatua ja hoitajien työolosuhteita. 15

16 tulevaisuuden nautakarjatalous KEsKi-suomEssa maitoa ja naudanlihaa Keski-suomesta -koulutushankkeen loppuseminaari Ke klo 9 15 Saarijärven kaupungintalo, Sivulantie aamukahvi avaussanat Pekka Äänismaa, koulutus- ja T&K-päällikkö, JAMK Eu:n maatalouden tulevaisuus, suomi osana Eu:ta Jyrki Niemi, professori, MTT Kestävää biotaloutta Jyri Arponen, johtava asiantuntija, Sitra Hanketoiminta Keski-suomen maatalouden kehittämisen apuna Juha Lappalainen, MTK Keski-Suomi Hankkeen yhteistyökumppaneiden puheenvuorot Olavi Koskimäki, Maitosuomi Ulla Mehto-Hämäläinen, K-S Ely Ari Pummila, Saarioinen lounas (omakustanteinen) miten maatiloja rahoitetaan tulevaisuudessa Timo Jaakkola, Nordea iltapäivän iloinen yllätysnumero Potkua investointiin Tuomas Pietiläinen, maatilayrittäjä Hankkeen palautekysely Elisa Pajunen, JAMK viisi vuotta keskisuomalaisen nautakarjatalouden kehittäjänä Sanna Hämäläinen ja Susanna Lahnamäki, JAMK Päätöskahvit Tervetuloa maksuttomaan seminaariin! ilmoittautumiset: Viimeistään , tai Voit seurata suoraa lähetystä netin välityksellä:

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Tulevaisuuden nautakarjatalous Keski- Suomessa seminaari 10.4.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maatalous ja maidon- ja lihantuotanto on tärkeä painopiste Keski-Suomen

Lisätiedot

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä

Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä -Rakennepoliittinen seminaari - Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä Lämmittely 10 minuuttia Jari Lehto Asiantuntija, RI maatalouden rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Hyvät eväät läpi lapsuuden

Hyvät eväät läpi lapsuuden Hyvät eväät läpi lapsuuden 1 ILTAPALA Taikasanoina monipuolisuus ja säännöllisyys Monipuolinen ruokavalio ja säännölliset ruokaajat tarjoavat lapselle sopivasti energiaa ja ravintoaineita kasvun ja kehittymisen

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

Itä-Suomen Maitotilabarometri MAST-hanke Heinäkuu 2017

Itä-Suomen Maitotilabarometri MAST-hanke Heinäkuu 2017 Itä-Suomen Maitotilabarometri 2016 MAST-hanke Heinäkuu 2017 Toteutustapa Kysely lähetettiin tammikuussa 2016 postitse kaikille Osuuskunta ItäMaidon ja Osuuskunta Maitomaan tuottajalle (2136 kpl) Itä-Suomen

Lisätiedot

Turun Yliopisto Turun opettajankoulutuslaitos. MO 9.2.3 Käsityö, muotoilu ja yrittäjyys. Projektityö Maidon tie. Kaija Korhonen & Nina Nylund

Turun Yliopisto Turun opettajankoulutuslaitos. MO 9.2.3 Käsityö, muotoilu ja yrittäjyys. Projektityö Maidon tie. Kaija Korhonen & Nina Nylund Turun Yliopisto Turun opettajankoulutuslaitos MO 9.2.3 Käsityö, muotoilu ja yrittäjyys MO 9.2.3 Käsityö, muotoilu ja yrittäjyys MAIDON TIE -PROJEKTI Valitsimme maidon tie projektin, jossa tutustutaan muun

Lisätiedot

Luomutuotanto nyt ja vuonna 2020 aluetalouden ja luomutuottajien näkökulmista

Luomutuotanto nyt ja vuonna 2020 aluetalouden ja luomutuottajien näkökulmista Luomutuotanto nyt ja vuonna 2020 aluetalouden ja luomutuottajien näkökulmista Susanna Kujala LÄHELTÄ JA LUOMUA -seminaari 30.11.2016 Seinäjoki 2.12.2016 1 Luomun aluetaloudelliset vaikutukset ja tuotannon

Lisätiedot

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Usein Lainaa nyt 2 krt liikevaihto Tulikin tehtyä tuo robopihatto x120x2x365

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.

Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt. Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa kotieläintaloudessa on oikein tapahtunut viime vuosina

Lisätiedot

Saaristolaisleipä ja jääkellarin lohi

Saaristolaisleipä ja jääkellarin lohi Saaristolaisleipä ja jääkellarin lohi Jääkellarin lohi n. 500 g lohifile 1 litra vettä 1 dl merisuolaa 1 rkl sokeria Kiehauta vesi. Lisää suola ja sokeri, sekoita kunnes ne ovat täysin liuenneet. Jäähdytä

Lisätiedot

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Ylämaankarjan suosio on jatkuvasti nousussa. Ylämaankarjan lempeä luonne ja sympaattinen ulkomuoto ovat toki sen valtteja, mutta sen hoito on ei ole pelkästään

Lisätiedot

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille Kasvua Hämeessä Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille 2015-2020 Kasvua Hämeessä ohjelma 2015-2020 Kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä teemaohjelma on strateginen kehittämisohjelma, jonka

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Savoniaammattikorkeakoulu alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Kati Partanen, Lehtori (Maatilatalous) Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman vastuuopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu Toimintaa vuodesta

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Onnistumme yhdessä Aktiivista uudistumista ja uusia palveluja Parannamme asiakkaidemme ja kumppaniemme kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä edistämme

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Ansiotulorakenne * kunnan

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Pohjois-Suomen Nurmipäivät 9.1.2015 Sinikka Hassinen AtriaNauta 2015-01-15 1 Sialla haasteita Nauta pitänyt pintansa Kana kirinyt naudan ohi - 2 - Naudanlihan tuotanto

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana Perttu Pyykkönen Itä-Suomen MTK-Liittojen puheenjohtajien ja sihteerien neuvottelupäivä 1.2.2017 Investointiosuus koko maan investoinneista (ilman asuinrakennuksia

Lisätiedot

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä haluan lisää kokemusta lasten hoidosta, koska haluun kehittyä alan ammattilaiseksi. Haluan saada opiskelijana myös rahaa sellasella työllä mistä

Lisätiedot

Yhteisnavetan perustaminen KoneAgria 2016

Yhteisnavetan perustaminen KoneAgria 2016 Yhteisnavetan perustaminen KoneAgria 2016 ProAgria Pohjois-Savo ry, Juhani Paavilainen Verkostoitumisen = yhteistyön tasot 1. Ei yhteistyötä (vaihdantaa lukuun ottamatta) 2. Ostetaan palveluja alihankintaperiaatteella

Lisätiedot

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK) Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKAT JA NAUDAT YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin Suomen Gallup Elintarviketieto - Valmius lähiruokapalveluihin

Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin Suomen Gallup Elintarviketieto - Valmius lähiruokapalveluihin Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin 31.8.2016 Contents 1 Yhteenveto 3 2 Tutkimuksen tavoite ja tutkimusaineisto 6 3 Myyntikanavat 9 4 Elintarvikkeiden jatkojalostusta

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Valio Oy:n hankintaosuuskunnat

Valio Oy:n hankintaosuuskunnat Maitokatsaus 2013 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat Maitosuomi 2012 Liikevaihto milj. 142 Maidontuottajia 1400 Maidon vastaanotto milj. ltr 298 Henkilöstö 19 Maidonkuljettajat 70 Maitoautoyhdistelmiä 15 Perustettu

Lisätiedot

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille?

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? MTK Pohjois-Karjala Kansanedustajatapaaminen Kitee Maatalouden hintakehitys vuosina 2000 2011 => viljelijöiden ostovoima heikkenee Lähde:

Lisätiedot

MAITOA LISÄÄ MARKKINOILLE 5.11.2013 KARELIA-AMK Joensuu. Pekka Tahvanainen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

MAITOA LISÄÄ MARKKINOILLE 5.11.2013 KARELIA-AMK Joensuu. Pekka Tahvanainen Pohjois-Karjalan ELY-keskus MAITOA LISÄÄ MARKKINOILLE 5.11.213 KARELIA-AMK Joensuu Pekka Tahvanainen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 7.11.213 1 Joensuu ELY-keskus: Pohjois-Karjala Joensuu Tiloja

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Tarkastelussa Kanta- ja Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen maakunnat Susanna Määttä & Hannu Törmä Ruralia-instituutti / Aluetaloudellisten vaikutusten

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma ja siihen liittyvä maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelma. Juhani Torkko ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Liiketoimintasuunnitelma ja siihen liittyvä maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelma. Juhani Torkko ProAgria Etelä-Pohjanmaa Liiketoimintasuunnitelma ja siihen liittyvä maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelma Juhani Torkko ProAgria Etelä-Pohjanmaa ProAgria Etelä-Pohjanmaa ü Suomen monipuolisin maatalouden ja muiden maaseutuun

Lisätiedot

Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla

Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla Liite 9.6.2008 65. vuosikerta Numero 2 Sivut 8 9 Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla Hanna Lensu, Maaseudun Tulevaisuus Keijo Viertoman ja Tiina Tuomisen tilan 30 vuotta vanhan mullinavetan

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Arto Karila yritysneuvoja, tukitiimivastaava ProAgria Etelä-Savo 14.2.2011 ProAgria Etelä-Savo 1 Onnistumisia asiantuntijoiden yhteistyöstä Organisaatioita

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Kenguru 2014 Student sivu 1 / 8 (lukion 2. ja 3. vuosi)

Kenguru 2014 Student sivu 1 / 8 (lukion 2. ja 3. vuosi) Kenguru 2014 Student sivu 1 / 8 Nimi Ryhmä Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

MaitoManagement 2020

MaitoManagement 2020 MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:

Lisätiedot

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry JA KESKEINEN KILPAILUKYKYÄ MaitoManageri parempaa maitotilan johtamista Ajattelun aihetta Mistä syntyvät erot tilojen välillä? Miksi toisilla

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Aperehuruokinnan periaatteet

Aperehuruokinnan periaatteet Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa

Lisätiedot

Pieniä ihmeitä keittiössä

Pieniä ihmeitä keittiössä Pieniä ihmeitä keittiössä SAGAn & Vappu Pimiän reseptivinkit MARINOIDUT MUNAKOISOT SAGAN & VAPPU PIMIÄN reseptivinkit KUHAA KAPRIS-SITRUUNAVOISSA Leikkaa munakoiso reiluiksi viipaleiksi (paksuus noin ½

Lisätiedot

Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla.

Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla. TYÖSSÄOPPIMASSA SAKSASSA, KÖLNISSÄ 25.3-23.5.2015 Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla. Lähdimme Leonardo- hankkeen rahoituksella, joka kattoi lennot sekä asunnon.

Lisätiedot

PARHAITA RESEPTEJÄ AMMATTILAISILLE

PARHAITA RESEPTEJÄ AMMATTILAISILLE PARHAITA RESEPTEJÄ AMMATTILAISILLE Omenainen vinaigrette ja juustosalaatti Broilerin rintafileetä mangokastikkeessa Porsaan noisetit omenakermakastikkeessa Aprikoosileivokset Mangojuustokakku Kevyt Melba-jälkiruoka

Lisätiedot

Maatalouden muuttuvat tuotantomuodot. Maatalousyrittäjien työhyvinvointi Työpaja, Tampere 6.2.2013 Perttu Pyykkönen

Maatalouden muuttuvat tuotantomuodot. Maatalousyrittäjien työhyvinvointi Työpaja, Tampere 6.2.2013 Perttu Pyykkönen Maatalouden muuttuvat tuotantomuodot Maatalousyrittäjien työhyvinvointi Työpaja, Tampere 6.2.2013 Perttu Pyykkönen Teemat 1. Kotieläintuotannon rakennemuutos 2. Viljelijäperheen työpanoksen riittävyys

Lisätiedot

Helppo Härkis pastakastike 4 annosta

Helppo Härkis pastakastike 4 annosta Helppo Härkis pastakastike 1 pkt (250 g) HÄRKIS härkäpapuvalmistetta 2 tl öljyä 1 prk (400 g) tomaattimurskaa 2 dl vettä 2 rkl tomaattisosetta 2 tl kuivattua yrttiseosta 1/2 tl suolaa ja sokeria ripaus

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

MONIALAISTEN TILOJEN NÄKYMIÄ

MONIALAISTEN TILOJEN NÄKYMIÄ 21.11. Hamk MONIALAISTEN TILOJEN NÄKYMIÄ Leena Rantamäki-Lahtinen MTT taloustutkimus leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Siitä huolimatta, että maailma kaupungistuu nopeasti, maaseutualueet ovat edelleen

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Tässä vuoden 2016 Kynttiläillallis-finaalimenut Hyvää ruokahalua!

Tässä vuoden 2016 Kynttiläillallis-finaalimenut Hyvää ruokahalua! Tässä vuoden 2016 Kynttiläillallis-finaalimenut Hyvää ruokahalua! VOITTAJAMENU: Viipurilaisen Asikkalan Ratas- ruisleipää, munavoi ja tilliöljy Rukiiset paistetut muikut, pottuvoi ja marinoidut porkkananauhat

Lisätiedot

Energiaa iltapäivään

Energiaa iltapäivään Energiaa iltapäivään Herkullisia välipaloja koululaisille 1 Energiaa iltapa iva a n.indd 1 2.5.2006 07:46:37 Herkullisia välipaloja koululaisille Välipalat kuuluvat oleellisena osana lapsen päivään. Lapsi

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Crepes Vonassiennes (Vonnasin perunaletut)

Crepes Vonassiennes (Vonnasin perunaletut) Ranskankermaiset ravunpyrstöt ( 8 annosta ) 1. Valuta 100 g kirjolohen mätiä jääkaapissa yli yön 2. Valuta 2 lasipurkillista ravunpyrstöjä (á noin 200 g) 3. Leikkaa 1 iso tai 2 keskikokoista punasipulia

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien aikana

Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien aikana Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien 2009-2014 aikana OPINNÄYTETYÖ, KEVÄT 2016 JENNA HÄMÄLÄINEN 1. Taustaa opinnäytetyölle 2. Tarkoitus ja tavoitteet

Lisätiedot

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset 1. Missä Burundi on? Tutustu Google-karttapalveluun seuraavilta sivulta: www.google.fi/maps (voit vaihtaa näkymän satelliittitilaan) Etsi koulunne kartalta.

Lisätiedot

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon.

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon. EROTTAJALLA KAUPAKSI KÄYVÄT KAIKKI 21.07.2015 K-market Erottaja luo Helsingin keskustaan rennon kyläkauppafiiliksen, jossa kuitenkin on keskikaupungin tunnelmaan sopivaa tyyliä ja laatua. Uuden kaupan

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa

Lisätiedot

Maailman Suurin Vanhempainilta

Maailman Suurin Vanhempainilta Maailman Suurin Vanhempainilta Maailma muuttuu nopeasti, samoin suomalainen koulu. Maailman Suurimman Vanhempainillan tavoitteena on kertoa innostavalla tavalla kaikesta siitä hienosta, mitä suomalaisissa

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa?

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Liikettä Lahden alueen yrittäjille 26.5.2016 Laura Manner, ETM Ravitsemusasiantuntija Terveurheilija.fi 1 Luennon sisältö Ravitsemus osana terveyttä

Lisätiedot

Mitä tulokset tarkoittavat?

Mitä tulokset tarkoittavat? Mitä tulokset tarkoittavat? Tiedotustilaisuus Helsinki 18.2.2010 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Maatalouden kannalta Maaseudun kannalta Maatalouden ja maaseudun suhteen kannalta Politiikan muotoilun

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan

Lisätiedot

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Oppilaille 269 viestiä vastasi 85, 32% Huoltajille 768 viestiä 97 ei lukenut viestiä Vastauksia 220, 27%

Lisätiedot

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Tiedonvälitys Yritysryhmät Maaseutuohjelma on keskeisin rahoitusmuoto Satakunnan ruokaketjun ja biotalouden kehittämiseen Tavoitteena 100

Lisätiedot

LINSEED VALO 24 H. Kastike: 1 dl Rypsiöljyä 1 rkl Vaaleaa balsamicoetikkaa 0,5 dl 24h tyrni-pellavarouhe

LINSEED VALO 24 H. Kastike: 1 dl Rypsiöljyä 1 rkl Vaaleaa balsamicoetikkaa 0,5 dl 24h tyrni-pellavarouhe LINSEED VALO 24 H Salaatti grillatusta halloumijuustosta ja paahdettua tyrni pellavaa 200 g Halloumijuustoa 2 Avomaankurkkua valkosipulinkynsi rypsiöljyä persiljaa ½ cantaloupe meloni Sydänsalaattia tai

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä voi olla ylpeä ja missä kehitettävää! Hyvät järjestelmät Pitkä ketju osataan Hygienia ja puhtaus Koulutus

Lisätiedot

MTI-opetuksen tulevaisuusseminaari Loppupuheenvuoro. Ilari Pirttilä Metsämiesten Säätiö

MTI-opetuksen tulevaisuusseminaari Loppupuheenvuoro. Ilari Pirttilä Metsämiesten Säätiö MTI-opetuksen tulevaisuusseminaari 29.-30.10.2015 Loppupuheenvuoro Ilari Pirttilä Metsämiesten Säätiö Metsäalan tulevaisuus on valoista BKT ja hyvinvointi Olemme tässä Biotalous Fossiilitalous Luontaistalous

Lisätiedot

150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ

150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ Resepti 33-40 150 RESEPTIÄ NESTLÉLTÄ 18 FITNESS AAMIAISSMOOTHIE Ainesosat - 2 dl pakastevadelmia - Puolikas banaani - Vaniljan makuinen juotava jogurtti - Vähän hedelmätuoremehua - 3-5 rkl FITNESS-muroja

Lisätiedot

13 February Olli Oamkilainen 1

13 February Olli Oamkilainen 1 13 February Olli Oamkilainen 1 Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen. Hankkeessa tarjotaan koulutusta bioenergian tuotannosta ja nykytekniikasta, energiayrittäjyydestä ja energiaomavaraisuuden

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Erja Tuunainen. Asiantuntijaeläinlääkäri Eläinten terveys ry ETT / Naseva

Erja Tuunainen. Asiantuntijaeläinlääkäri Eläinten terveys ry ETT / Naseva Erja Tuunainen Asiantuntijaeläinlääkäri Eläinten terveys ry ETT / Naseva Miksi Nasevaa tarvitaan? Nasevan tehtävänä on edistää kansallisen terveydenhuollon toteutumista suomalaisilla lypsykarja- ja naudanlihantuotantotiloilla.

Lisätiedot

Esimerkkiateriat. Aamiainen

Esimerkkiateriat. Aamiainen Esimerkkiateriat Aamiainen 1) Muroaamiainen All Bran murot (1dl) + marjoja, rasvaton maito 2dl muroihin + ruisleipä, jonka päälle keittokinkkua (3 siivua), tomaattia ja lehtisalaattia 365kcal, kuituja

Lisätiedot

Mediafakta 2016 10/2015

Mediafakta 2016 10/2015 Mediafakta 2016 10/2015 Levikki, lukijamäärä ja ilmestyminen Ilmestyy 18 kertaa vuodessa. Koneviestin levikki on 31 103 kpl LT 2014 / Media Audit Finland Koneviestillä on 174 000 lukijaa KMT AL Kevät 2015

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus

Eläinten hyvinvointikorvaus Eläinten hyvinvointikorvaus 2017 19.1.2017 1 Ei perusehtoja tai lisäehtoja, toimenpiteet samanarvoisia 1-vuotinen sitoumus Noudatettava kaikissa rakennuksissa (myös eri tiloilla) Korvaus maksetaan eläinryhmäkohtaisesti

Lisätiedot

LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN

LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN Aution maatila Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 16.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n

Lisätiedot

Selvitys parsinavettojen taloudellisesta merkityksestä nautasektorilla

Selvitys parsinavettojen taloudellisesta merkityksestä nautasektorilla Selvitys parsinavettojen taloudellisesta merkityksestä nautasektorilla Olli Niskanen ja Anna-Maija Heikkilä MTT Taloustutkimus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki etunimi.sukunimi@mtt.fi 14.10.2014 MTT

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Maatalouden investointituki 2007-2013 Hakuajat 2011

Maatalouden investointituki 2007-2013 Hakuajat 2011 Hakuajat 2011 Hakuja 4 ; 1.12.2010-.1.2011,.2-31.3, 15.4-15.8, 1.9 15.10 jatkuva haku - nuoren viljelijän aloitustuki Päätöksenteko - rakennetun kiinteistön hankinta - asuntorakentaminen Päätökset; + 2

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot