Maitoa ja naudanlihaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maitoa ja naudanlihaa"

Transkriptio

1 Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Huhtikuu 2013 Pienelläkin tilalla pärjää! Robottinavetassa pääosissa yksinkertaisuus ja toimintavarmuus 6 10

2 sisällys 8 Haukkamäen esikoululaiset tietävät mistä maito kaupan hyllylle tulee. Lehtolan tilalta Puuppolasta on saatavissa tilauksesta tuoretta lähilihaa. 4 6 Rohkeat Makkosen sisarukset ovat päättäneet näyttää, että pienelläkin tilalla voi pärjätä Lähilihaa kaupungin kupeesta Pienelläkin tilalla pärjää! Haukkamäen esikoululaiset tietävät mistä maito kaupan hyllylle tulee Keskisuomalaisilta tiloilta suomalaiseen ruokapöytään Puheenvuoro: Elinvoimaista maataloutta tarvitaan! Robottinavetassa pääosissa yksinkertaisuus ja toimintavarmuus Leppoisaa loikoilua ja märehdintää Tuotannon uudistaminen puntarissa Lisää maitoa Keski-Suomen maakunnasta Hankkeen hallinnoija: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Luonnonvarainstituutti Rahoittaja: Euroopan unionin maaseuturahasto, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Toimitus: Sanna Hämäläinen Tanja Minkkinen Hanna Kaihlajärvi Kannen kuva: Tanja Minkkinen Ulkoasu ja taitto: Mainostoimisto Mediataivas Oy, Jyväskylä Paino: PunaMusta Paperi: Novapress Silk Painosmäärä kpl Painotuote

3 Pääkirjoitus tahtoa tuotannon kehittämiseen löytyy! Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushanke on toiminut maakunnassa noin 4,5 vuoden ajan. On aika tehdä yhteenvetoa hankkeessa saavutetuista tuloksista. Koulutushankkeen aikana on järjestetty tuottajille yli 400 koulutusta, joihin on osallistunut n. 900 henkilöä. Oppitunteja hankkeessa on suoritettu huikeat Tyytyväisenä voin todeta, että hankkeelle asetetut määrälliset tavoitteet ovat täyttyneet kirkkaasti. Koulutukset ovat sisältäneet niin teemapäiviä, pienryhmäkoulutuksia, opintomatkoja kotimaahan ja ulkomaille kuin tilakohtaisia koulutuksia. Tarve koulutuksille on ollut suuri. Jotta tilojen kehittäminen turvattaisiin myös tulevaisuudessa, koulutuksia tarvitaan jatkossakin. Hankkeesta saatu positiivinen palaute on saanut hankehenkilöstön vakuuttumaan siitä, että tällä työllä on ollut merkitystä! Keskisuomalainen maidon- ja naudanlihantuotanto on vahvalla pohjalla. Maakunnasta löytyy osaavia maatalousyrittäjiä, joiden tuottamaa maitoa ja lihaa jalostavat maakunnassa eteenpäin mm. Valio ja Saarioinen. Yrittäjillä on selkeä tahto ja halu kehittää tuotantoaan jatkuvasti; se on nykypäivänä maatilan elinehto. Tuotantopanosten kustannukset jatkavat nousuaan, mutta tuottajahintojen nousu ei ole ollut samassa tahdissa. Erityisesti kotieläintiloilla yrittäjät ovat kovilla, sillä eläimistä huolehtiminen vaatii työtä 24/7. Vaikka työssä on omat haasteensa, on se myös palkitsevaa ja pienet asiat tuovat iloa arkeen. Välillä jään itsekin pohtimaan miten ihmeellinen eläin lehmä onkaan, kun se pystyy muuttamaan heinän maidoksi! Yrittäjien jaksaminen ja ammattitaidon ylläpitäminen on erittäin tärkeää. Lomapäiviä tarvitaan ja osallistuminen koulutuspäiviin ja opintomatkoille tuo vaihtelua sekä piristystä puurtamisen keskelle. Kukaan meistä ei ole kone ja tarvitsemme Palomiehet pääsivät kokeilemaan nautojen käsittelyä. välillä lepoa. Väsymyksen merkit täytyy ottaa tosissaan; jos yrittäjät voivat hyvin tila voi hyvin. Tämän lehden myötä toivon teidän saavan käsityksen siitä, millaisessa toimintaympäristössä keskisuomalaista ruokaa tuotetaan. Lehteen on nostettu esille alkutuottajia, jotka tekevät työtään täydellä sydämellään. Viime viikkoina esille nousseiden ruokaskandaalien jälkeen on hyvä muistaa, että meillä jokaisella on mahdollisuus valita lähellä tuotettua ruokaa, jonka alkuperä tunnetaan. Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -hanke kiittää lämpimästi kaikkia hankkeeseen osallistuneita yrittäjiä ja yhteistyötahoja. Toivotaan, että ensi kesänä saamme nauttia auringosta! Sanna Hämäläinen, projektipäällikkö Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushanke lukuja Keski-suomen maataloudesta Kasvinviljelyn jälkeen nautakarjatalous on maakuntamme suurin alkutuotannon suunta. Näiden pohjalta voidaan nähdä, kuinka merkittävä keskisuomalainen maatalous on alueellisena työllistäjänä. Merkitys kasvaa entisestään, kun huomioidaan ruokaketjun muu työllistävä vaikutus elintarvikkeiden jalostuksesta kauppaan asti. V Keski-Suomi Koko maa Maatiloja, kpl Pelto-ala keskim, ha 30,48 38,91 Lypsykarjatiloja Tuotettua maitoa, l n. 110 milj. 2,1 mrd. Lypsylehmiä keskim., kpl 24,3 30 Muut nautakarjatilat, kpl Tuotettua naudanlihaa, kg 4,9 milj. 82,7 milj. Viljelijöiden keski-ikä, v 51,1 51 Lähde: 3

4 lähilihaa KauPunGin KuPEEsta KauniKKilan sisarusten Pyörittämältä lehtolan tilalta PuuPPolasta on saatavissa tilauksesta tuoretta lähilihaa aivan KauPunGin lähettyviltä! lehtolan tila Lihantuotanto emolehmiin perustuvaa, kaikki eläimet kasvatetaan tilalla. Tilalta lihaa on saatavilla syksystä helmikuuhun. Eläin myydään aina etukäteen elävänä eli lihaa ei myydä pakkasesta. Lehtolan tilan erikoistuotteita ovat mm. Limousin-säilykkeet ja -erikoismakkarat. Lisätietoja ja tilausohjeet löydät osoitteesta: 4

5 TEKSTI: Tanja Minkkinen KUVAT: Lehtolan tila Sisarukset Saila Kaunikkila ja Arja Kaunikkila-Laurikainen ovat kasvattaneet limousin rotuista pihvikarjaa vuodesta 2002 alkaen. Tilalla jo aikaisempi sukupolvi aloitti pihvikarjan kasvatuksen. Lihan suoramyynti tilalta aloitettiin vuonna 2011 Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -hankkeen kannustamana. Suoramyynti ei olisi startannut ilman hankkeen informatiivista tukea. Hankkeen järjestämissä koulutuksissa on vaihdettu ajatuksia ja pohdittu haasteita yhdessä, Arja kertoo myynnin käynnistysvaiheista. Myynti on varovaisista odotuksista huolimatta lähtenyt hyvin käyntiin. Tavoitteena on saada vakioasiakkaita, jotka ostavat lihaa useamman kerran vuodessa. On antoisaa, kun asiakkaan kanssa voi keskustella suoraan ja saada samalla välitöntä palautetta. Lihan ostaja ovat olleet tyytyväisiä, koska tietävät lihan alkuperän ja kuinka karja kasvatetaan. Pihvikarja on tietysti aina myös laatutuote. Tsemppi -kommentteja on tullut ihan vierailtakin ihmisiltä! Asiakkaista tulee nopeasti hyviä tuttuja. Koko perhe osallistuu tilan hoitoon kukin omien tehtäviensä mukaan ja tarpeen mukaan käytetään lomittajia. Vastuu tilanhoidosta on Sailalla. Tulevana kesänä viljellään ensimmäinen luomusato Peltotuotannon osalta tila on siirtymävaiheessa luomutuotantoon. Tulevana kesänä tullaan viljelemään ensimmäinen luomusato. Luomupeltoviljelyyn siirryttiin myös pitkälti hankkeen rohkaisemana, sillä koulutuksista on saatu positiivista vahvistusta luomuasialle. Poissuljettua ei ole, että myös lihantuotanto siirrettäisiin tulevaisuudessa luomuun. Lihantuotannossa luomun kriteerit oikeastaan jo täyttyvät, mutta asian viralliseksi tekeminen vaatii paljon työtä byrokratian muodossa. Yrittäjien kokemusten mukaan ihmiset haluavat tänä päivä nähdä eläinten voivan hyvin lähiruoka on mennyt luomun edelle. Työntäyteistä elämää samassa pihapiirissä Työtä tilalla riittää; tarvittaessa painetaan ympäripyöreitä päiviä etenkin poikimisvaiheessa, mutta välillä päästään tekemään muutakin. Hyvä ja tuttu lomittaja on tilallisen kannalta kullanarvoinen! Tilan harjoittamaa suoramyyntiä ja pihvikarjan kasvatusta edesauttaa hyvä yhteistyöverkosto lähialueella. Sisarukset perheineen asuvat samaa pihapiiriä aiemmin tilaa hoitaneiden vanhempiensa kanssa aivan kivenheiton matkan päässä toisistaan. Miten elo samassa pihapiirissä ja yrityksessä sujuu sisaruksilta? Molemmat ovat sanavalmiita ja ollaan päivittäin tiiviissä yhteistyössä. Kyllä siinä tulee välillä napakasti sanottua, kertoo Saila nauraen. Kaupungin läheisyydestä on tilalle sekä hyötyä että haittaa. Tekniikan Juhlavat paistirull at 1 kg naudan paistia (ulko-, kulma- tai pyöröpaistia) mausteseosta: suolaa, paprikajauhetta, sell erisuolaa, mustapippurirouhetta öljy-voiseosta paistamiseen Täyte: Pekoniviipaleita ja salvian lehtiä Puhdista liha kalvoista ja leikkaa liha viipaleiksi, nuiji viipaleet muovin sisässä kevyesti, mausta, laita täytteet pääll e (puolikas pekonisiivu ja salvian lehti), kääri rull aksi ja kiinnitä cocktail-tikull a. Ruskista rull at nopeasti pannull a, lado rull at tiiviisti uunivuokaan kaada pääll e siivilöityä pannun huuhdelientä ja lihalientä niin, että kääryleet melkein peittyvät. Hauduta kypsäksi 175 C n. 1h. Kun liha tuntuu kypsältä ja murealta, kaada haudutusliemi kattilaan ja mausta mustaherukkahyytelöll ä ja kuohukermall a ja saosta kevyesti tummall a Maizena pikasuurusteell a. Tarkista maku. Kaada saostettu liemi rull ien pääll e ja anna hetki hautua. Tarjoile persiljaperunoiden ja hunaja maustettujen porkkanoiden kanssa. hajotessa apua saadaan nopeasti, mutta toisaalta työkoneiden siirtäminen on työlästä ruuhkaisilla teillä. Karjatilan sijaitseminen taajama-alueella on aina haastavaa ja samalla ollaan jatkuvan tarkkailun kohteena. Toisaalta tilan toiminta tulee läpinäkyväksi kaikille; karjatila ei voi olla hajuton ja äänetön. Maatilan täytyy toimia samoilla ehdoin sijainnista huolimatta. Suoramyynnin kannalta sijainti on hyvä ja asiakkaita pystytään palvelemaan paremmin, Saila pohtii. Tulevaisuus sisarusten tilalla näyttää valoisalta. Pyrimme palvelemaan asiakkaita monipuolisemmin ja kertomaan miten meillä asiat hoidetaan, toteaa Saila vetäessään työsaappaita jalkaansa. Päivän työt tilalla odottavat tekijöitään! 5

6 6 Makkosen emännän uunijuusto 2 litraa ternimaitoa (vastapoikineen lehmän maitoa) 1 tl suolaa 2-3 rkl sokeria pääll e kanelia Maito, suola ja sokeri sekoitetaan keskenään. Kaada seos uuninkestävään vuokaan. Ripottele pääll e kanelia ja paista n. 175 C 1-1,5 h. Tarjoile lämpimänä jälkiruokana marjakeiton tai maidon ja sokerin kanssa. Herkuttele! MAITOA JA NAUDANLIHAA KESKI-SUOMESTA -KOULUTUSHANKKEEN JULKAISU 1/2013 Elinan (vas.) ja Annukan navetan vanhin asukki Mimmi-lehmä on virkeä 15-vuotias.

7 TEKSTI JA KUVAT: Tanja Minkkinen Pienelläkin tilalla pärjää! Pehmeä lasku yrittäjyyteen Kuudesta sisaruksesta vanhimmalle, Annukalle, on ollut aina itsestään selvää, että tilaa ei ulkopuolisille luovuteta eikä lopettamispäätöstä tehdä. Annukka toimii alueella keinosiementäjänä maatilatöiden ohella. Elina työskentelee tilalla päätoimisesti. Tilalla asuvista vanhemrohkeat makkosen sisarukset ovat Päättäneet näyttää, että PienelläKin voi Pärjätä. neljäntoista lypsävän lehmän tilalla Panostetaan määrän sijasta laatuun ja KustannuKset suhteutetaan tuloihin. oman työn merkitys KoKonaisKustannusten Kannalta Kasvaa suureksi. Hankasalmelaiset Elina ja Annukka Makkonen ottivat vanhempiensa tilan haltuun vuoden vaihteessa, kun sukupolvenvaihdos saatiin päätökseen. Nuoret yrittäjäsiskokset jatkavat työskentelyä tilalla maatalousyhtymänä. Elinalla on päävastuu konetöistä sekä kotinavetan lypsävistä lehmistä ja Annukka pitää huolen nuoresta karjasta sekä tilanhoitoon liittyvistä paperitöistä. Sisarukset vuokrasivat nuoren karjan kasvatusta varten kahden kilometrin päässä kotitilasta sijaitsevan navetan ja remontoivat sen nuorelle karjalle sopivaksi. Työnjako on osoittautunut toimivaksi. savolan tila Tila on ollut suvun hallussa vuodesta 1920 lähtien. Tilan keskimääräinen maidontuotanto on l/lehmä/vuosi. Lypsäviä lehmiä, ayshirejä ja suomenkarjaa, tilalla on 14 ja nuorta karjaa n. 30, joista osa on hoitohiehoja. Omaa peltoa on 21 ha ja vuokramaita 5 ha, jotka ovat nurmella ja viljalla. mista on ollut suuri apu nuorten yrittäjien alkutaipaleella. Maatilan kokonaisuuden hallitseminen on varsin haasteellista ja vanhempien ansiosta tytöillä on ollut mahdollisuus pehmeään laskuun yrittäjinä. Sukupolvenvaihdos oli työläs toteuttaa. Koska vaihdos haluttiin tehdä yhtymänä, toi se mukanaan entistä enemmän paperitöitä. ProAgrialta saimme onneksi hyvin neuvoja vaihdoksen toteuttamiseen, Elina pohtii. Helpotus on ollut suuri, kun sukupolvenvaihdos on saatu päätökseen. Nyt pääsee keskittymään oikeaan työhön ja voi toteuttaa konkreettisesti oppimaansa. Yrittäjänä olemiseen nuoret naiset ovat tyytyväisiä, vaikka myös jännitystä on matkassa mukana; miten sitä selviää ja kuinka paljon joutuu oppimaan kantapään kautta. Luottamus tulevaisuuteen on kuitenkin suuri. Koulutuksista ja naapuriavusta tukea Makkoset ovat käyneet kolmatta talvea Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -hankkeen parsinavetta paremmaksi, utareterveys ja nurmipienryhmissä sekä opintomatkoilla. Pienryhmissä keskustelu on avartanut tyttöjen näkemyksiä ja vuokraparsinavetta on remontoitu osin koulutuksista saatujen oppien pohjalta. Myös opiskeluajan luomukursseilta opittua aiotaan soveltaa tietyiltä osin omaan tuotantoon, vaikka peltoalaa luomuviljelyn kannalta ei olekaan tarpeeksi. Tilalla tehdään yhteistyötä toisten viljelijöiden kanssa. Onneksi naapuriapu seudulla toimii ja se on hieno juttu, Annukka pohtii ja kiittelee naapureitaan avuliaisuudesta. Ei tässä tekeminen kesken lopu ja etenkin sesonkiaikana tehdään pitkää päivää. Yksilöllistä karjanhoitoa myös tulevaisuudessa Siskokset haluavat opetella maatilan hoitoa ensin pienemmässä mittakaavassa keräten rohkeutta ja kokemuksia tulevaisuutta varten. Annukalla ja Elinalla on selkeä yhteinen näkemys tulevaisuudesta. Haluamme hoitaa karjaa mieluummin yksilöllisesti, kuin että navetassa olisi 100 lehmää. Navetan vanhin asukas on 15-vuotias Mimmi -lehmä, joka olisi monella tilalla joutunut teuraaksi ikänsä puolesta. Lehmien talviulkoilutus on yksi tulevaisuuden haaveista. Kotinavetan lehmäpaikkoja on myös tarkoitus laajentaa vastaamaan 20 lehmän tarpeita. Sisarukset toivovat, että ihmiset ostaisivat kotimaista lähiruokaa. Tätä kautta luodaan myös välillisiä työpaikkoja, joka tuo osaltaan hyvinvointia maaseudulle. Rokotettu maatalouteen Tarmo ja Paula Makkonen ovat seuranneet ilolla tyttäriensä yrittäjyyden alkutaipaletta. Tytöt on jo pienenä rokotettu maatalouteen. Äidinmaidosta on innostus lähtenyt liikkeelle, Paula Makkonen toteaa. Kylien hiljeneminen uhkaavaa vauhtia vetää vanhemmat mietteliäiksi. Kolmessakymmenessä vuodessa maatalous on muuttunut paljon. Ennen oli yhteisöllisyys voimissaan talkootöitä tehtiin paljon. Vanhemmista on hienoa, että työt tilalla jatkuvat. Ruokaa tarvitaan aina ja suurin osa Suomen tuotannosta tulee kuitenkin pienviljelmistä. 7

8 TEKSTI JA PÄIVÄKOTIKUVAT: Tanja Minkkinen Iiro, Robin, Tuomas, Minea ja Eevi taiteilevat maidon ympärillä. Minean ja Iiron lehmät ovat mustavalkoisia. Maitopurkissa voi olla myös kierrekorkki, tarkkasilmäinen Atte on huomioinut. Haukkamäen esikoululaiset tietävät mistä maito kaupan hyllylle tulee haukkamäen PäiväKodissa Käy Kuhina; Pöydän ympärille on Kerääntynyt KahdeKsan PäiväKodin esikoululaista. jokainen haluaa Kertoa oman näkemyksensä maitoon liittyen; KaiKKi Kertovat juovansa maitoa ja muutamalle maistuu laktoositon maito ihan joka Päivä! Robin tietää, että maitoauto kuljettaa maidon meijeriin. Maitoa tarvitaan, että se vahvistaa luustoa, kertoo 6 -vuotias Robin. Hänen mummonsa asuu maatilalla, jossa on kaikenlaisia eläimiä. Iiro ja Olli kertovat myös vierailleensa maatilalla ja tutustuneensa maatilan eläimiin. Robin osasi kertoa, että maito kulkeutuu lypsyn jälkeen maitoautolla meijeriin, jossa sille tehdään juttuja ennen kuin se kuljetetaan kaupan hyllylle myyntiin. Moni muukin oli selvästi kuullut asiasta. Tietämyksen takaa paljastui päiväkodilla katsottu video Maidon tie maitotilalta päiväkotiin ja opit ovat jääneet eskarilaisille hyvin mieleen. Maidon jatkojalostus on myös hyvin hallussa. Maidosta voi tehdä voita, juustoa, jugurttia ja jäätelöä, luettelevat Atte ja Tuomas. Lasten suosikiksi maitotuotteista nousi ehdottomasti jäätelö. Päärynäjäätelö oli useamman lapsen mieleen. Minea mainitsee parhaaksi mauksi mintun ja Eevi vannoo perinteisen mansikkajäätelön nimeen. Jimin suosikkeja jäätelön lisäksi ovat myös piimä ja maito. Eskarilaiset ideoivat maitopurkille monenlaista kierrätyskäyttöä: Siihen voi säilöä jotain tai vettä purkkiin jäädyttämällä voi tehdä erilaisia jäätaideteoksia, Iiro ja Minea pohtivat. Purkkeja voi käyttää myös erikokoisten kynttilöiden muottina, hihkaisee Atte maitopurkin monista käyttökohteista. Mutta mistä maito sitten koostuu? Ainakin siinä on eniten vettä, tietää Iiro ja on aivan oikeassa! 8

9 TEKSTI: Ari Pummila, alkutuotantopäällikkö, Saarioinen Oy KUVA: Saarioinen Oy TEKSTI: Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseutu ja energia -yksikön päällikkö Keski-Suomen ELY-keskus Keskisuomalaisilta tiloilta suomalaiseen ruokapöytään Puheenvuoro: Elinvoimaista maataloutta tarvitaan! Keskisuomalaisilla tiloilla tuotetusta naudanlihasta viisikymmentä prosenttia tulee suomalaisiin ruokapöytiin Saarioisten kautta. Saarioinen työllistää Jyväskylässä tuotantolaitoksellaan lähes kolmesataa työntekijää ja keskisuomalaisella maaseudulla Saarioisten yhteistyökumppanina on yli viisisataa maatilaa. Saarioinen on mukana Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -hankkeen koulutuspäivien järjestelyissä, hanketoiminnan tiedottamisessa ja yksityisrahoittajana. Hankkeen avulla on jaettu tietoa keskisuomalaisille maidon- ja naudanlihantuottajille uusista tuotantovälineistä, hyväksi havaituista työ- ja tuotantomenetelmistä, maatilayrityksen johtamisen välineistä sekä nautojen hyvinvointiin liittyvistä asioista. Hankkeen pienryhmätoiminnassa tuottajamme ovat voineet paneutua ryhmänvetäjän johdolla oman tilansa ajankohtaisiin asioihin muiden tuottajien kanssa. Ryhmien sisällä on saatu ja jaettu vertaistukea sekä vinkkejä arkeen. Hanke on mahdollistanut ja kannustanut tuottajiamme pohtimaan maatilojensa kehittämistä. Laajennusinvestointejakin on hankkeen aikana lähtenyt liikkeelle ja lisää on suunnitteilla. Hanke on turvannut osaltaan puhtaan kotimaisen ruuan tulevaisuutta Keski-Suomessa saattamalla yhteen elintarvikeketjun alkupään toimijoita. Keski-Suomi pyörii maaseudun ympärillä elintarvikejalostuksen ja metsäteollisuuden kautta. Niitä ei olisi ilman maa- ja metsätalousyrittäjiä, jotka mahdollistavat raaka-aineen saannin läheltä tuotantolaitoksia. Keski-Suomen maataloutta on kehitetty tällä EU-ohjelmakaudella useiden hankkeiden avulla. Hanketoiminnalla on oma merkittävä roolinsa maatalouden, kuten myös koko maaseudun kehittämisessä, vaikka yrittäjät usein kokevat esim. suoran investointituen konkreettisemmaksi avuksi. Maatalous on muutoksessa sekä rakennekehityksen että yhteiskunnan muun muutoksen myötä. Maatiloilla joudutaan pohtimaan erilaisia tulevaisuuden vaihtoehtoja, jolloin ulkopuolinen suunnitteluapu, uudet virikkeet ja vertaistuki ovat varmasti hyödyksi. Hankkeiden kautta tällaista apua voidaan tarjota: on mahdollista saada hyviä asiantuntijoita yhteisiin tilaisuuksiin ja osin jopa omaan yritykseenkin, päästä opintoretkille kotimaahan tai ulkomaille, tavata samanlaisissa vaiheissa olevia toisia yrittäjiä tai löytää vinkkejä työssä jaksamiseen ja omaan hyvinvointiin. Elinvoimainen maatalous ja karjatalous ovat Keski-Suomelle tärkeitä. Meillä on suuria elintarvikkeiden jalostuslaitoksia, jotka tarvitsevat raaka-ainetta, ja jotka ovat merkittäviä aluetalouden ja työllisyyden kannalta. Tämän päivän ruokaskandaalit lisäävät kiinnostusta kotimaiseen tuotantoon ja muutenkin lähiruoalla on nyt kysyntää. Maatalous on myös sitä maaseudun perusrunkoa, jolla on merkitystä laajasti maaseudun hyvinvoinnille, palvelujen säilymiselle ja esimerkiksi maisemalle. Siksi maataloutta ja koko elintarvikeketjua kannattaa kehittää kaikin käytettävissä olevin keinoin! 9

10 TEKSTI JA KUVAT: Tanja Minkkinen robottinavetassa pääosissa yksinkertaisuus ja toimintavarmuus investointi on ollut suuri, mutta jos hommaan lähtee, niin sitten Kannattaa lähteä Kunnolla. vanhalla navetalla ei olisi Pärjätty. tilan toiminnan suunnittelussa Pääosissa olivat yksinkertaisuus sekä toimintavarmuus. navetassa on automatisoitu vain robottilypsy, hankasalmelainen nuori yrittäjä tuomas Pietiläinen Kertoo, eikä suostu ottamaan Paineita. KaiKKi Perustuu laskelmiin eikä tunteeseen. Tuomas valmistui agrologiksi vuonna 2009 ja osti samana vuonna tilan vanhemmiltaan. Oli alusta asti selvää, että uusi navetta tarvittiin toiminnan kannattavuutta ja etenkin jatkuvuutta ajatellen. Uuden navetan suunnittelu käynnistyi vuonna Tuomas kävi Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -hankkeen järjestämillä kotimaan- ja ulkomaan opintomatkoilla tutustumassa erilaisiin maatiloihin. Kokemuksia kertyi mm. Saksassa sekä Tanskassa. Sellaisia tiloja mitä matkoilla näki, ei Suomessa ole montaakaan. Ulkomailla tilat ovat keskimäärin suurempia ja siellä käytetään enemmän ulkopuolista työvoimaa kuin Suomessa. Karjan lukumäärä on aina kolminumeroinen eli tilat ovat suuria. Toiminnallisuus on loppuun asti mietittyä ja maatilojen toimintatapa on varsin yritysmäistä, Tuomas summaa reissuilta saatuja kokemuksia. Hän kävi myös hankkeen järjestämissä rakennus- ja investointiteemaan liittyvissä koulutuksissa. Tuomas otti rohkeasti mallia hyvin suunnitelluista ja toimivista tiloista omaan investointiinsa. Lopputuloksena oli saman typpinen pihattonavetta kuin Keski-Euroopassa. Rakentaminen sujui vauhdilla Kevättalvella 2011 rakennusprosessi käynnistyi ympäristöluvan hakemisella. Lupaa odotellessa Tuomas tarkensi kannattavuuslaskelmia yrityskonsultti Martti Kolehmaisen kanssa ja mietti reunaehtoja toiminnalle Kolehmaisen ja pankin edustajan kanssa. Rakennustöihin päästiin käsiksi toukokuun lopussa Rakentaminen sujui pääosin jouhevasti ja joulukuun 3. päivä päästiin aloittamaan lypsy robotilla uudessa navetassa. Pihatossa on painovoimainen ilmanvaihto ja seinät on rakennettu kirkkaista paljeverhoista, joiden väliin varastoituu ilmaa. Seinien läpi navettaan pääsee valoa ja ne voidaan laskea kesällä alas, jolloin navettaan saadaan eläimille mukava läpiveto. Kovilla pakkasilla paljeverhoseinät toimivat hyvänä lämmöneristeenä ja lämpötila pysyy karjalle sopivana, kovimmillakin pakkasilla n. +5 asteessa. 10 Tuomaksen keväinen proteiinipommi Kuori ja paloittele appelsiini pieniksi paloiksi. Lisää sekaan purkill inen maitorahkaa ja raejuustoa. Mausta makusi mukaan sokerill a, makeutusaineell a tai hunajall a. Anna vetäytyä hetki jääkaapissa ja nauti!

11 tapiolan tilan robottinavetta Karja voi käyskennellä navetassa vapaasti. Lehmät käyvät robotilla itsenäisesti lypsettävänä keskimäärin 2,6 kertaa vuorokaudessa. Kerralla lypsetään n. 10 l maitoa. Lehmän vointia ja maidonlaatua voidaan seurata reaaliajassa. Investoinnin kannattavuus näkyy jo ylösajovaiheessa Uuteen navettaan on sijoitettu lypsylehmät sekä nuorta karjaa. Kaiken kaikkiaan eläimiä on 120, joista lypsylehmiä on tällä hetkellä 40. Tavoitteena on nostaa lypsylehmien määrää 65 lypsävään. Vanhaan navettaan remontoidaan tilat vasikoille. Investoinnissa on onnistuttu hyvin. Uudessa navetassa on mukava työskennellä; eläinten olosuhteen ovat hyvät ja työ yleensä kevyttä. Tavoitteet on jo osittain saavutettu, mutta työtä toki on vielä paljon. Työolosuhteet ovat hyvät ja lypsyrobotti on vapauttanut kellon vahtimisesta ja tarkoista työajoista. Töitä ja omia menoja pystyy järjestelemään melko joustavasti, toteaa Tuomas tyytyväisenä. Automaattinen lypsyrobotti mahdollistaa lypsylehmien seuraamisen tietokoneen ruudulta. Moniin tilanteisiin pystytään reagoimaan aiempaa nopeammin. Tuotannonhallintaohjelmasta nähdään mm. kunkin lehmän maitomäärä, paino, kiiman ajankohta, maidon laatu sekä montako kertaa lehmä on lypsyrobotilla päivän aikana vieraillut. Myös utareterveys- ja maidonlaaturaportit saadaan suoraan tietokoneen näytölle reaaliajassa. Tuomas hoitaa tilansa työt pääsääntöisesti itsenäisesti. Lähellä asuvista vanhemmista on toki myös ollut apua. Työ on sitovaa, mutta lomittajia ei epäröidä käyttää tarpeen vaatiessa. Toimintavarmaan navettaan on helppo pyytää ulkopuolista lomitusapua. Kuluneen vuoden aikana Tuomaksella ei ole juurikaan ollut vapaa-aikaa, sen verran investointi on vaatinut ponnistuksia. Nyt kun toiminta on saatu käyntiin, Tuomas pyrkii urheilemaan ja ajamaan motocrossia työn vastapainoksi. 11

12 TEKSTI JA KUVAT : Tanja Minkkinen Leppoisaa loikoilua ja märehdintää uusi Päivä odottaa! emäntä availee navetan ovia ja navettakavereideni iloiset ammuuuuu mylvähdykset KaiKuvat PitKin navetan seiniä tervehtien tulijaa. nälkä alkaakin Kurnia vatsassa yön jäljiltä! navettakissan harmaa turkki PilKahtaa aamuauringon säteiden seasta, Kun emäntä Käynnistää ruokkijan. eteeni ilmestyy hyvänkokoinen annos säilörehua, joka sisältää Paljon energiaa ja muita ravintoaineita. Mikäs tässä on ahmiessa rehua kitaan! Ei tarvitse edes pureskella kunnolla, kun suureen pötsiini mahtuu paljon karkeaa rehua kerralla pieneliöiden sulateltavaksi. Taidan käyskennellä ruoan päätteeksi hetken ympäri navettaa ja käydä robotilla lypsyllä, sen verran utareita jo kiristää. Kylläpä helpotti tuo lypsyllä käynti, olo on nyt paljon kevyempi! Taidan lepuuttaa seuraavaksi jalkojani. Kas, tuolla näkyy Hilman vieressä houkuttelevan näköinen kuiva ja puhdas kuivikekasa, jossa voin märehtiä rauhassa. Näkymätkin ovat suoraan pihapiiriin. Meitä lehmiä kutsutaan märehtijöiksi. Meillä on pötsissä voimakas lihaksisto, joka kääntää ja sekoittaa syömäämme ruokamassaa sekä nostaa märepaloja takaisin suuhumme märehdittäväksi. On kuin purukumia jauhaisi päivät pitkät. Mutta mikäs se on jauhaessa leppoisassa ja viihtyisässä tunnelmassa. Joskus emäntä laittaa meille päiväksi musiikkia soimaan ja se vasta on rentouttavaa! Pötsistä ruoka kulkeutuu jalkapallon kokoiseen verkkomahaani. Moni ihmisistä ei tiedä, että verkkomahani supistuu lähes greipin kokoiseksi, jolloin hienoimmat ruoan osaset työntyvät eteenpäin toiseen vatsaani satakertaan ja karkeammat osat palaavat pötsiin uudelleen hienontamista varten. Kolmas vatsani satakerta erottelee nesteen ruoasta ja kuljettaa ruokamassan edelleen juoksutusmahaan. Ei siis ole mikään ihme, että tällaisen prosessin käydessä mahassamme ruoan sulatus kestää koko päivän. Tässä välissä voisin käydä katsomassa onko Armas noussut jalkeille. Isäntä on näköjään liikkeellä työkalujen kera. Tuli varmaan parantelemassa vasikka-aitausta. Kauniita vasikkalapsia nuo uudet ruskeavalkoiset ovatkin! Taidanpa kurkata sinnekin ohi kulkiessani. Jospa saisin isännältä kerjättyä muutaman taputuksen kylkiäisiksi. Muuh, vasikat voivat hyvin ja Armaskin palasi takaisin makuulle. Taidan sulatella ruoat loppuun ennen kuin lähden seuraavalle lypsylle. Oikein tunnen kuinka utareet alkavat jo painaa. Onneksi on tuo uusi aparaatti, jossa voin vapaasti käydä helpottamaan oloani, kun utareissa alkaa olla liian tukala olo. Ilta-aurinko näyttäytyy navetan ikkunoista ja talolta leijailee kahvin tuoksu. Se tietää kohta alkavaa iltaruokintaa. Johan tässä alkaakin olla nälkä, ammuuuuh! tiesitkö tämän lehmästä? Lehmä alkaa tuottaa maitoa ensimmäisen vasikan syntymän jälkeen n. 2-vuotiaana. Lehmä lypsää melkein 9000 l/vuodessa ja n. 30 l/päivässä. Jos lehmää ruokitaan hyvin, se jatkaa maidontuotantoaan vajaan vuoden verran poikimisesta. Lehmät poikivat tavallisesti kerran vuodessa. Lehmänmaito sisältää keskimäärin 87 % vettä, 4,3 % rasvaa, 3,4 % proteiinia, 4,8 % laktoosia ja 0,8 % kivennäisaineita. Hyvin tuottavat lehmät pääsevät satatonnarien kerhoon ja saavat kuvansa lehteen. Lähteet: Suomen Eläinsuojeluyhdistystenliitto, Maito ja terveys ry, Wikipedia 12

13 Lehmän neljä mahaa Pötsi Mikrobit Verkkomaha Satakerta Juoksutusmaha Maksa Utare 1. Pötsissä karkea rehu hienontuu ja muuttuu ravinteikkaaksi vihervelliksi. 2. Verkkomaha sijaitsee pötsin etupuolella ja se on verkkomaisten poimujen peitossa. Verkkomaha erottelee karkean ja hienonnetun ruoan lehmän vatsassa; ruoka palaa joko takaisin märehdittäväksi tai jatkaa kulkuaan seuraavaan mahaan. 3. Satakerta on yksi märehtijöiden etumahoista ja se sijaitsee vatsaontelon oikealla puolella. Kolmas vatsa erottaa ruokamassasta suurimman osan vedestä, jonka jälkeen ruokamassa siirtyy juoksutusmahaan. Nimensä satakerta saa lihaskerroksen muodostamista suurista lehtimäisistä poimuista, joita on satakerrassa yhteensä noin sata. 4. Juoksutusmaha on märehtijöiden mahan viimeinen osa. Juoksumahan toiminta on samantyyppistä kuin yksimahaistenkin mahalaukussa. Juoksutusmaha sijaitsee vatsaontelon alaosassa pötsin oikealla puolella. 5. Ohutsuoli alkaa juoksutusmahasta. 6. Maito muodostuu utareissa. Utareissa on neljä vedintä, joista maitoa tulee, kun niitä puristellaan hellävaroin. 13

14 TEKSTI JA KUVA: Pekka Räihälä tuotannon uudistaminen Puntarissa marika ja ville-veikko PiisPasen laajennussuunnitelmille maitoa ja nahdanlihaa KesKi-suomesta -hanke avasi tuotannon ja rakentamisen mahdollisuuksia. Piispasten tila Kasvattavat maitotilojen sonnivasikoita teuraaksi. Eläimet kahdessa eri navetassa, investointi suunniteilla. Marika ja Ville-Veikko Piispanen ostivat Juholan tilan vuonna Kinnulassa Muholan kylällä heillä on yksi, 1970-luvulla valmistunut lihakarjanavetta. Toinen, 1980-luvulla valmistunut lihakarjanavetta sijaitsee Myllymäellä Kinnulan kirkonkylällä Marikan vanhempien kodin läheisyydessä. Kahteen navettaan mahtuu yhteensä noin 130 eläintä. Saarioiselle Jyväskylään sonnit lähtevät teuraaksi noin 20 kuukauden iässä. Teurasikää seurataan kasvun ja rahantarpeenkin mukaan. Liian pieninä sonnit eivät kuitenkaan lähde, Ville-Veikko kertoo. Välityksen kautta sonnivasikat tulevat tilalle 2 3 kuukauden ikäisinä. Juottamo suunnitelmissa Olemme suunnitelleet, että rakentaisimme kirkonkylän navetan lato-osaan vasikkajuottamon. Navetta on uudempi ja vaatii vähemmän remonttia kuin Juholan navetta, Ville-Veikko kertoo laajennussuunnitelmista. Juottamotiloihin vasikat tulisivat maitotiloilta suoraan jo muutaman viikon ikäisinä, jolloin niiden ravintona on maitojuoma. Juholan navettaa voisi käyttää teinivasikoiden tilana ennen niiden siirtämistä mahdollisesti rakennettavaan uuteen loppukasvattamoon. Ruokinta työllistää Piispasten suvulla tila on ollut vuodesta Lihakarjan kasvatukseen erikoistuttiin vuonna Pitkällä historialla Marika ja Ville-Veikko Piispanen ovat olleet Juholan isäntäpari vuodesta 2010 lähtien. He asuvat Kinnulan kirkolla, kunnes Villesaavat oman talonsa valmiiksi. Piispasten Veikon vanhemmat navetat ovat Juholassa Muholan kylällä ja Marikan vanhempien talon läheisyydessä Myllymäellä Kinnulan kirkonkylällä. Lisäksi tehdään koneurakointia. on myös haittapuolensa. Vanhat rakennukset kuluvat ja tarvitsevat remontointia, mutta ne ovat myös ahtaita nykyisille isoille traktoreille ja muille työkoneille. Se tarkoittaa paljon käsin tehtävää työtä. Jaamme käsin viljat, kivennäiset ja nappulat. Säilörehua varten on jakovaunu. Koska Ville-Veiko tekee myös kaivinkoneurakointia ja auraa metsä- ja kyläteitä talvisin, autan monesti navettatöissä, Marika selvittää. Apevaunu nopeuttaisi ruokintaa ja vähentäisi käsin tehtävää työtä, mutta nykytiloihin se ei mahdu. Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -hanke on Piispasten mielestä ollut heidän investointisuunnitelmilleen hyödyllinen jo tutustumisvierailujen takia. Olemme tehneet tutustumisretkiä Pohjanmaalle ja Etelä-Suomeen eri tiloille. On etu, että näkee eri vaihtoehtoja. Rakennuksista kuulee myös niiden epäonnistumisista eikä vahinko lähde kiertämään, Ville-Veikko kuvailee opintomatkojen hyötyä. Hankkeeseen on kuulunut myös luentopäiviä eläinlääkinnästä ja -ruokinnasta. Hankkeen takia tulee lähdettyä tilalta pois, sekin virkistää. Aina eivät kaikki ymmärrä sitä, että eläintenhoito sitoo seitsemänä päivänä viikossa, Marika miettii. Lasten hoidossa on suuri apu Ville-Veikon vanhemmista, jotka rakentavat omaa uutta kotia Juholan lähelle. Kun he hoitavat 3,5-vuotiasta Sannia ja 1,5-vuotiasta Juhoa, Marika voi osallistua tilan töihin.

15 TEKSTI: Olavi Koskimäki, kenttäpäällikkö, Osuuskunta Maitosuomi KUVA: Osuuskunta Maitosuomi lisää maitoa Keski-suomen maakunnasta maitoa ja naudanlihaa KesKi-suomesta -hankkeella on ollut merkittävä rooli maidontuotannon jatkumisen ja Kehittymisen Kannustajana ja Kouluttajana KesKi-suomen alueella. han- Keen aikana maitotiloilla on tehty merkittäviä investointipäätöksiä ja nuoria tuottajia on tullut maidontuotantoon mukaan. maitosuomen näkökulmasta tarkasteltuna hankkeen tavoitteet ovat toteutuneet hyvin. Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -hankkeeseen Maitosuomi lähti mukaan toteuttamaan perustehtäväänsä eli edistämään maidontuottajien elinkeinoa. Maitotilojen myyntitulojen osuus Keski-Suomessa on peräti 65,6 %, joten maitotilojen toimintaedellytysten säilyminen on varsin tärkeää Keski-Suomessa niin maakunnallisesti kuin kuntatalouden näkökulmasta. Esimerkiksi Konnevedellä maidontuotannon osuus maatalouden tuloista on peräti 74 %. Maidontuotanto työllistää Keski- Suomessa maitotiloilla ja niiden yhteistyöverkostossa noin henkilöä. Tämän lisäksi Äänekosken ja Jyväskylän meijereissä, maidon keräilyssä sekä meijerituotteiden jakelussa kauppoihin on yhteensä noin 650 työpaikkaa. Maitoketjun työpaikat eivät helposti siirry ulkomaille, mikäli niistä halutaan pitää kiinni. Valistuneina kuluttajina valitsemme ostoskärryyn aina kotimaisen vaihtoehdon kun se on mahdollista. Valitsemalla ostoskärryymme esimerkiksi kotimaisen juuston ulkomaisen sijasta, kannatamme Valio Äänekosken ja Jyväskylän meijereiden tuotteet ovat lähiruokaa. Jyväskylän meijerin maito kerätään keskimäärin 94 km säteeltä ja Äänekosken meijerin maito vielä huomattavasti lyhyemmästä matkasta. Maitosuomi on Valioryhmän maidonhankintaosuuskunta, jonka jäseninä on yhteensä 1299 maidontuottajaa Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan alueilla. Keski-Suomessa tuotettu Maitosuomen ja muiden valiolaisten tuottajien maitoa jalostetaan Jyväskylän ja Äänekosken meijereissä. työpaikkojen säilymistä Suomessa, kotimaakunnassa ja omassa kunnassa. Maidontuotannon kehittämiseen panostusta Suomalainen maidon hinta antaa hyvän lähtökohdan maidontuotannon kehittämiselle. Hyvän tilityshinnan lisäksi on välttämätöntä, että tilan kehittämisessä tehdään oikeita päätöksiä ja valintoja. Tulevaisuudessa tuotannollinen osaaminen ei yksistään riitä, vaan maitotilan johtamiseen tarvitaan strategista osaamista ja suunnittelua. Elintarviketieto Gallupin kevään 2012 kyselyn perusteella maidontuotan- non määrä Keski-Suomessa olisi hieman nousussa vuoteen 2016 mennessä. Maidontuotannon laajentamista suunnittelisi 30 % tuottajista, mikä on hieman enemmän kuin koko maan keskiarvo. Maidontuotannon lopettamista suunnittelevia tuottajia kyselyn mukaan olisi 18 %, mikä oli ilahduttavasti selvästi vähemmän kuin keskimäärin koko maassa. Maitotilojen tekemät investoinnit ja kehittämistoimenpiteet ovat välttämättömiä koko maitoketjun kehittymisen ja säilymisen kannalta. Investoinnit kehittävät tuotannon kannattavuutta, eläinten hyvinvointia, maidon laatua ja hoitajien työolosuhteita. 15

16 tulevaisuuden nautakarjatalous KEsKi-suomEssa maitoa ja naudanlihaa Keski-suomesta -koulutushankkeen loppuseminaari Ke klo 9 15 Saarijärven kaupungintalo, Sivulantie aamukahvi avaussanat Pekka Äänismaa, koulutus- ja T&K-päällikkö, JAMK Eu:n maatalouden tulevaisuus, suomi osana Eu:ta Jyrki Niemi, professori, MTT Kestävää biotaloutta Jyri Arponen, johtava asiantuntija, Sitra Hanketoiminta Keski-suomen maatalouden kehittämisen apuna Juha Lappalainen, MTK Keski-Suomi Hankkeen yhteistyökumppaneiden puheenvuorot Olavi Koskimäki, Maitosuomi Ulla Mehto-Hämäläinen, K-S Ely Ari Pummila, Saarioinen lounas (omakustanteinen) miten maatiloja rahoitetaan tulevaisuudessa Timo Jaakkola, Nordea iltapäivän iloinen yllätysnumero Potkua investointiin Tuomas Pietiläinen, maatilayrittäjä Hankkeen palautekysely Elisa Pajunen, JAMK viisi vuotta keskisuomalaisen nautakarjatalouden kehittäjänä Sanna Hämäläinen ja Susanna Lahnamäki, JAMK Päätöskahvit Tervetuloa maksuttomaan seminaariin! ilmoittautumiset: Viimeistään , tai Voit seurata suoraa lähetystä netin välityksellä:

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin Tampere 26.5.211 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 27.5.211 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.21 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm. 7 3. Osk. ItäMaito

Lisätiedot

Luonnollisen läheltä

Luonnollisen läheltä Luonnollisen läheltä Se tulee läheltä. MAITOKOLMION MAITO ON AITOA LÄHIMAITOA Maitokolmion maito tuotetaan lähitiloilla melkein naapurissa. Se kerätään viikon jokaisena päivänä, pakataan ja lähetetään

Lisätiedot

Sikahyvää ruokaa villisiasta!

Sikahyvää ruokaa villisiasta! à la Tapio Kangas Laatutyö pohjoiskarjalaisessa elintarvikeketjussa -hanke Elintarvikealan koordinointihanke Pohjois-Karjalassa 2010 2012 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi

Lisätiedot

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna Hanketoiminta Suomen talouden kehittämisen apuna Saarijärvi 10.4.2013 Juha Lappalainen MTK 1 Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen EU-politiikka

Lisätiedot

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi Maatalous Keski-Suomessa Juha Lappalainen MTK Keski- 1 AgriInfo Maatilojen rahavirta Tuottajaliitto KESKI-SUOMI, 2010 MAATILOJEN TULOT (brutto, ei sis. alv) yhteensä 273,17 milj. ( 7 %) * Osuus koko maan

Lisätiedot

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa 14.1.2011. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa 14.1.2011. Toimitusjohtaja Kari Aakula Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa Seminaari Salossa 14.1.2011 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 14.1.2011 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.2011 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm.

Lisätiedot

Yritysklinikalla potkaistaan hankkeet käyntiin

Yritysklinikalla potkaistaan hankkeet käyntiin 28 2/2013 Yritysklinikalla potkaistaan hankkeet käyntiin SSYP Kehitys Oy käynnistää maaliskuussa Yritysklinikka palvelun. Klinikka on 1,5 h mittainen asiantuntijan kartoituskeskustelu nykytilanteesta ja

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ruokaketju

Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Pohjois- Suomen Nurmipäivät 12.1.2012 Mitä kuluttajat odottavat? 2 12.1.2012 Ostopäätöksiin vaikuttavat

Lisätiedot

Hyvät eväät läpi lapsuuden

Hyvät eväät läpi lapsuuden Hyvät eväät läpi lapsuuden 1 ILTAPALA Taikasanoina monipuolisuus ja säännöllisyys Monipuolinen ruokavalio ja säännölliset ruokaajat tarjoavat lapselle sopivasti energiaa ja ravintoaineita kasvun ja kehittymisen

Lisätiedot

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa

Lisätiedot

Puuroa ekologisesti, valmistus kotona. Myllyn Paras - Tekemisen Maku www.myllynparas.fi

Puuroa ekologisesti, valmistus kotona. Myllyn Paras - Tekemisen Maku www.myllynparas.fi Puuroa ekologisesti, valmistus kotona Myllyn Paras - Tekemisen Maku www.myllynparas.fi Perinteinen Kaurapuuro 4:lle kattilassa 1 l vettä, maitoa tai sokeroitua mehua 4-5 dl Myllyn Paras Kaurahiutaleita

Lisätiedot

Miljoona litraa yksillä harteilla

Miljoona litraa yksillä harteilla Miljoona litraa yksillä harteilla Tero Kanala Kehittämisneuvoja ProAgria ryhmä maito huippuosaaja koulutettava Osuuskunta ItäMaito Miksi näin? 2020 57 lypsävää/tila (Suomen Gallup Elintarviketieto Maitotilojen

Lisätiedot

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kuudesta aluehallinnon virastosta kaksi uutta Ympäristölupavirasto

Lisätiedot

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla?

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Maatalouden tulevaisuusseminaari Farmi 2020 ja Vene hankkeet Kälviä 4.10.2011 Perttu Pyykkönen Teemat Miten viljelijä voi reagoida ja mihin itse voi vaikuttaa:

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi 26.8.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Turun Yliopisto Turun opettajankoulutuslaitos. MO 9.2.3 Käsityö, muotoilu ja yrittäjyys. Projektityö Maidon tie. Kaija Korhonen & Nina Nylund

Turun Yliopisto Turun opettajankoulutuslaitos. MO 9.2.3 Käsityö, muotoilu ja yrittäjyys. Projektityö Maidon tie. Kaija Korhonen & Nina Nylund Turun Yliopisto Turun opettajankoulutuslaitos MO 9.2.3 Käsityö, muotoilu ja yrittäjyys MO 9.2.3 Käsityö, muotoilu ja yrittäjyys MAIDON TIE -PROJEKTI Valitsimme maidon tie projektin, jossa tutustutaan muun

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

Osuustoiminta maitoketjussa ja maidontuotannon merkitys Etelä Karjalalle. Päivi Ylä Outinen 27.09.2011

Osuustoiminta maitoketjussa ja maidontuotannon merkitys Etelä Karjalalle. Päivi Ylä Outinen 27.09.2011 Osuustoiminta maitoketjussa ja maidontuotannon merkitys Etelä Karjalalle Päivi Ylä Outinen Osuuskunta Tuottajain Maito 27.09.2011 Osuuskunta Tuottajain Maito 27.9.2011 Valion tehtäväja arvot Tehtävä: ä

Lisätiedot

Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.

Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt. Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa kotieläintaloudessa on oikein tapahtunut viime vuosina

Lisätiedot

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Ylämaankarjan suosio on jatkuvasti nousussa. Ylämaankarjan lempeä luonne ja sympaattinen ulkomuoto ovat toki sen valtteja, mutta sen hoito on ei ole pelkästään

Lisätiedot

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä 2. Kehityksen ja rakentamisen vaiheita menneestä nykypäivään 3. Valitut ratkaisut ja niiden

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Posio ELY-keskus: Lappi 2.1.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2 Posio Ansiotulorakenne

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Valio ja maidonhankinta

Valio ja maidonhankinta Valio ja maidonhankinta Reima Luomala 24.4.2012 Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Valio Oy Suomen suurin maidonjalostaja Perustettu 1905 Omistajat Valio Oy:n omistaa 18 osuuskuntaa. Valioryhmään niistä

Lisätiedot

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, TY Aitoja makuja -hanke (2009-2011) toteuttaa Manner-Suomen

Lisätiedot

Helppoja reseptejä Fortini Multi Fibrellä

Helppoja reseptejä Fortini Multi Fibrellä Helppoja reseptejä Fortini Multi Fibrellä Fortini täydennysravintojuoma Fortini Multi Fibre -täydennysravintojuomia voi nauttia jääkaappikylminä raikkaina pirtelöinä sellaisenaan. Joskus tarvitaan kuitenkin

Lisätiedot

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Esityksen sisältö: 1. Johdanto (mm. uusi luomutuki) 2. Luomun kannattavuus tilastojen

Lisätiedot

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi +1,5 litraa lypsylehmää kohden päivässä MAITOVAKUUTUS Lue lisää suomenrehu.fi MaitoPro-konseptilla kohti tulosta Suomen Rehu on kehittänyt uuden ruokintakonseptin takaamaan tehokkaamman maidontuotannon

Lisätiedot

Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti

Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti Matkaraportti Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti 10.4.2013 Matkalle lähdettiin Taipaleen Pasin täydellä pikkubussilla 17 hengen voimin. Mukana oli 15 maidontuottajaa, Jari Korva Pohjolan Maidolta ja Timo

Lisätiedot

Millaiseen huipputeknologiaan navetassa on mahdollisuus vuonna 2030?

Millaiseen huipputeknologiaan navetassa on mahdollisuus vuonna 2030? Millaiseen huipputeknologiaan navetassa on mahdollisuus vuonna 2030? Jaakko Mononen 1,2 & Martti Suvilehto 1, Auvo Sairanen 1 ja Mikko Järvinen 1 1 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Maaninka

Lisätiedot

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 11.1.2013 KASVU TOIMINTA TUOTTO Maaseutuneuvonnan vastaava, kotieläinagronomi Virpi Huotari ProAgria Oulu ry Esityksen sisältö

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus ja näkymät elintarviketeollisuuden näkökulmasta. Kari Piironen ItäMaidon hallituksen pj.

Maidontuotannon kannattavuus ja näkymät elintarviketeollisuuden näkökulmasta. Kari Piironen ItäMaidon hallituksen pj. Maidontuotannon kannattavuus ja näkymät elintarviketeollisuuden näkökulmasta Kari Piironen ItäMaidon hallituksen pj. 1 Paltamo 18.11.2010 Omistajastrategia Tehtävä: Valiolaisten maidontuottajien elinkeinon

Lisätiedot

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Savoniaammattikorkeakoulu alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Kati Partanen, Lehtori (Maatilatalous) Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman vastuuopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu Toimintaa vuodesta

Lisätiedot

Saaristolaisleipä ja jääkellarin lohi

Saaristolaisleipä ja jääkellarin lohi Saaristolaisleipä ja jääkellarin lohi Jääkellarin lohi n. 500 g lohifile 1 litra vettä 1 dl merisuolaa 1 rkl sokeria Kiehauta vesi. Lisää suola ja sokeri, sekoita kunnes ne ovat täysin liuenneet. Jäähdytä

Lisätiedot

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Usein Lainaa nyt 2 krt liikevaihto Tulikin tehtyä tuo robopihatto x120x2x365

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Suomen maatalouden muutos EU-aikana

Suomen maatalouden muutos EU-aikana Suomen maatalouden muutos EU-aikana Professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki, Finland e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa maa-

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

MAITOA LISÄÄ MARKKINOILLE 5.11.2013 KARELIA-AMK Joensuu. Pekka Tahvanainen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

MAITOA LISÄÄ MARKKINOILLE 5.11.2013 KARELIA-AMK Joensuu. Pekka Tahvanainen Pohjois-Karjalan ELY-keskus MAITOA LISÄÄ MARKKINOILLE 5.11.213 KARELIA-AMK Joensuu Pekka Tahvanainen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 7.11.213 1 Joensuu ELY-keskus: Pohjois-Karjala Joensuu Tiloja

Lisätiedot

Valio Oy:n hankintaosuuskunnat

Valio Oy:n hankintaosuuskunnat Maitokatsaus 2013 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat Maitosuomi 2012 Liikevaihto milj. 142 Maidontuottajia 1400 Maidon vastaanotto milj. ltr 298 Henkilöstö 19 Maidonkuljettajat 70 Maitoautoyhdistelmiä 15 Perustettu

Lisätiedot

Lammas ja karitsa DENCON FOODS ~ LAMMAS JA KARITSA 1

Lammas ja karitsa DENCON FOODS ~ LAMMAS JA KARITSA 1 Lammas ja karitsa DENCON FOODS ~ LAMMAS JA KARITSA 1 Makuja puhtaasta luonnosta! Lammasta ja karitsaa eri tavoin Moni luulee, että lampaasta saadaan vain paistia, mutta kaikki lampaan osat ovat mehukkaita,

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä

Lisätiedot

Maitovalmennus, Helsinki 3.9.2015 Pihaton suunnittelulla voidaan vaikuttaa arjen sujuvuuteen Jouni Pitkäranta, arkkitehti SAFA

Maitovalmennus, Helsinki 3.9.2015 Pihaton suunnittelulla voidaan vaikuttaa arjen sujuvuuteen Jouni Pitkäranta, arkkitehti SAFA Maitovalmennus, Helsinki 3.9.2015 Pihaton suunnittelulla voidaan vaikuttaa arjen sujuvuuteen Jouni Pitkäranta, arkkitehti SAFA Pihatto on kuin akkuporakone, maidontuotanto on kuin taulun kiinnittäminen

Lisätiedot

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Ruokinta ja hedelmällisyys 08.10.2014 1 Lehmä tiinehtyy, jos sen kohtu on terve sekä sen ruokinta, energiatasapaino ja terveys ovat kunnossa. Sen jälkeen

Lisätiedot

Suomalaisen maidontuotannon nykytodellisuus ja tulevaisuus 3.6.2015

Suomalaisen maidontuotannon nykytodellisuus ja tulevaisuus 3.6.2015 Suomalaisen maidontuotannon nykytodellisuus ja tulevaisuus 3.6.2015 Marko Puhto Pohjolan Maito Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 31.12.2014 Osuuskunta Omist usosuus % Maitomä ärä 2014 1. Evijärven Osm. 0,1

Lisätiedot

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Pohjois-Suomen Nurmipäivät 9.1.2015 Sinikka Hassinen AtriaNauta 2015-01-15 1 Sialla haasteita Nauta pitänyt pintansa Kana kirinyt naudan ohi - 2 - Naudanlihan tuotanto

Lisätiedot

Keruutuotteet Keski-Suomessa Kasvi-idea Keski-Suomi

Keruutuotteet Keski-Suomessa Kasvi-idea Keski-Suomi Keruutuotteet Keski-Suomessa Kasvi-idea Keski-Suomi ProAgria Keski-Suomi Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaiset www.maajakotitalousnaiset.fi www.proagria.fi Maaseutuneuvonnan naisjärjestö, yksi Suomen suurimmista

Lisätiedot

Miten maatiloja rahoitetaan tulevaisuudessa

Miten maatiloja rahoitetaan tulevaisuudessa Miten maatiloja rahoitetaan tulevaisuudessa Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta loppuseminaari 10.4.2013 Timo Jaakkola, Nordea Pankki Suomi Oyj Maatalouden rahoituksen haasteet pankkisäätelyn lisääntyessä

Lisätiedot

Ohjelma. Automaattilypsy Kotieläinopettajien päivä Mustiala 3.6.2015 Jussi Savander

Ohjelma. Automaattilypsy Kotieläinopettajien päivä Mustiala 3.6.2015 Jussi Savander Automaattilypsy Kotieläinopettajien päivä Mustiala 3.6.2015 Jussi Savander Ohjelma Mitä automaattilypsy on? Automaattilypsyn tilanne Suomessa ja maailmalla Automaattilypsyn tunnusluvut Automaattilypsyn

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Millaiselle asiantuntijuudelle on kysyntää maidontuottajan toimintaympäristön muuttuessa. Valio Oy Vesa Kaunisto

Millaiselle asiantuntijuudelle on kysyntää maidontuottajan toimintaympäristön muuttuessa. Valio Oy Vesa Kaunisto Millaiselle asiantuntijuudelle on kysyntää maidontuottajan toimintaympäristön muuttuessa Valio Oy Vesa Kaunisto Maidon tulevaisuus on valoisa Lehmä muuttaa ruohon ruoaksi! Maito on monipuolista ravintoa

Lisätiedot

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat 1.8.2012 31.12.2014 Kehitetään paikallis- ja luomuelintarvikeketjun yhteistyötä, jotta asiakaslähtöisten tuotteiden määrä lisääntyy. Luomustatus ja paikallisen

Lisätiedot

Menu. Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat. Valkosuklaa-karpalo pannacotta

Menu. Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat. Valkosuklaa-karpalo pannacotta Menu Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat Valkosuklaa-karpalo pannacotta 8 Savuporopiirakka Pohja: 150 g pehmeää margariinia 1½ dl kaurahiutaleita 2½ dl vehnäjauhoja 1 dl juustoraastetta

Lisätiedot

PARHAITA RESEPTEJÄ AMMATTILAISILLE

PARHAITA RESEPTEJÄ AMMATTILAISILLE PARHAITA RESEPTEJÄ AMMATTILAISILLE Omenainen vinaigrette ja juustosalaatti Broilerin rintafileetä mangokastikkeessa Porsaan noisetit omenakermakastikkeessa Aprikoosileivokset Mangojuustokakku Kevyt Melba-jälkiruoka

Lisätiedot

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Nurmiseminaari 9.1.2014 Tarja Bäckman MTK-Pohjois-Suomi 14.01.2014 Esityksen sisältö - Nykytilanne ja ennusteet tulevaan - Keskeisiä kysymyksiä EU:n

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus - AtriaNauta

Ajankohtaiskatsaus - AtriaNauta Tuomas Herva Ajankohtaiskatsaus - AtriaNauta -Atrian kädenjälkiohjelma -Katse vasikkaan kampanja 2 Vastuullisuus ja alkutuotanto Tuotantotapaohjeet Sopimukset, osto- ja myyntiehdot Tuotannon seuranta tavoitteena

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian

Lisätiedot

TYÖVOIMA 2013. Maa- ja puutarhatalouden TILASTOVAKKA. Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä. Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä

TYÖVOIMA 2013. Maa- ja puutarhatalouden TILASTOVAKKA. Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä. Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä Viljelijöiden ikä ja koulutus TILASTOVAKKA Tietoja maa- ja elintarviketaloudesta Maa- ja puutarhatalouden TYÖVOIMA 2013 www.maataloustilastot.fi

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Maatalouden muuttuvat tuotantomuodot. Maatalousyrittäjien työhyvinvointi Työpaja, Tampere 6.2.2013 Perttu Pyykkönen

Maatalouden muuttuvat tuotantomuodot. Maatalousyrittäjien työhyvinvointi Työpaja, Tampere 6.2.2013 Perttu Pyykkönen Maatalouden muuttuvat tuotantomuodot Maatalousyrittäjien työhyvinvointi Työpaja, Tampere 6.2.2013 Perttu Pyykkönen Teemat 1. Kotieläintuotannon rakennemuutos 2. Viljelijäperheen työpanoksen riittävyys

Lisätiedot

Reseptit Likkojen lenkki 2015

Reseptit Likkojen lenkki 2015 Grillattua Hk:n rypsipossua 600 g HK:n rypsiporsaan sisäfilettä 2 tl korianterin siemeniä 1 tl kuminaa 1 tl fenkolinsiemeniä 1 dl hunajaa 1. Puhdista filee kalvoista. 2. Sekoita loput ainekset keskenään

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA JA NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Atria ja Luomu. Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012

Atria ja Luomu. Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012 Atria ja Luomu Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012 1 12.11.2012 Luomu tuoreessa lihassa Luomulihan markkinan koko n 10 12 milj. - Kuluttajapakattuna n 7 meuroa PT-kaupassa luomulihan myynnin kasvu n

Lisätiedot

Lihakeitto. 500 g naudanlihaa 2 l vettä 10 maustepippuria 1 tl suolaa 2 porkkanaa 100 g lanttua tai naurista 1 sipuli 1 nippu lipstikkaa 8 perunaa

Lihakeitto. 500 g naudanlihaa 2 l vettä 10 maustepippuria 1 tl suolaa 2 porkkanaa 100 g lanttua tai naurista 1 sipuli 1 nippu lipstikkaa 8 perunaa Lihakeitto 500 g naudanlihaa 2 l vettä 10 maustepippuria 2 porkkanaa 100 g lanttua tai naurista 1 sipuli 1 nippu lipstikkaa 8 perunaa Pane liha veteen kiehumaan. Kuori pintaan muodostuva vaahto ja lisää

Lisätiedot

Tilastotietoa 2014 AJANKOHTAISTA MAITOMARKKINOILTA 23.3.2015. OSUUSKUNTA POHJOLAN MAITO 2014 Lypsylehmät Suomessa 4/2013 MAIDONTUOTANTO MAAILMALLA

Tilastotietoa 2014 AJANKOHTAISTA MAITOMARKKINOILTA 23.3.2015. OSUUSKUNTA POHJOLAN MAITO 2014 Lypsylehmät Suomessa 4/2013 MAIDONTUOTANTO MAAILMALLA OSUUSKUNTA POHJOLAN MAITO 214 Lypsylehmät Suomessa 4/213 AJANKOHTAISTA MAITOMARKKINOILTA 23.3.215 Marko Puhto Pohjolan Maito Liikevaihto 247,2 miljoonaa euroa Maidonlähettäjiä 175 Kerätty maitomäärä 511,2

Lisätiedot

Apua suoramyynnin aloittamiseen -www.aitojamakuja.fi/suoramyynti

Apua suoramyynnin aloittamiseen -www.aitojamakuja.fi/suoramyynti Apua suoramyynnin aloittamiseen -www.aitojamakuja.fi/suoramyynti Mutkat suoriksi ja suoramyymään 10.12. Johanna Mattila Aitoja makuja II Turun yliopiston Brahea-keskus Aitoja makuja II -hanke (2012-2014)

Lisätiedot

Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus. Marraskuu 2015

Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus. Marraskuu 2015 Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus Marraskuu 215 Luottamuksellinen - ei julkisuuteen Sadonkorjuuvelvoitteen poisto Tarjolla oli huono ja vielä huonompi vaihtoehto Uudistuksen yhteydessä valvontasäädökset

Lisätiedot

HELPPO Hirvipata ( 4:lle )

HELPPO Hirvipata ( 4:lle ) HELPPO Hirvipata ( 4:lle ) Aika: 1 1/2-2 tuntia 600 g luutonta Hirvenlihaa, esim ulkopaistia. 2 rkl voita, margariinia tai öljyä 2-3 sipulia 1 tl suolaa ripaus paprikaa tai valkopippuria 1 tl timjamia

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Eläköön lahna! Reseptejä 25.5.2011

Eläköön lahna! Reseptejä 25.5.2011 Eläköön lahna! Reseptejä 25.5.2011 Lahnaviettelys Raaka-aineet: 400 g kylmäsavustettua tai lämminsavustettua lahna 2 kovaksi keitettyä kananmunaa 1 keltasipuli 1 dl majoneesia 2 rkl Crème fraîchea 2 rkl

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA. Kiikoinen

TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA. Kiikoinen SFS-ISO 2252 -sertifioitu TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA Satakunta Kiikoinen 21.3.212 Reijo Pirttijärvi Työ 221196-11 Maatilatalouden tietoa kunnittain, ELYkeskuksen ja tuottajaliiton alueella Aikasarjatietoa

Lisätiedot

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry JA KESKEINEN KILPAILUKYKYÄ MaitoManageri parempaa maitotilan johtamista Ajattelun aihetta Mistä syntyvät erot tilojen välillä? Miksi toisilla

Lisätiedot

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Läänineläinlääkäri Taina Kingelin Jyväskylä 29.11.2011 Lihavasikka teemapäivä

Lisätiedot

Pieniä ihmeitä keittiössä

Pieniä ihmeitä keittiössä Pieniä ihmeitä keittiössä SAGAn & Vappu Pimiän reseptivinkit MARINOIDUT MUNAKOISOT SAGAN & VAPPU PIMIÄN reseptivinkit KUHAA KAPRIS-SITRUUNAVOISSA Leikkaa munakoiso reiluiksi viipaleiksi (paksuus noin ½

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN

LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN Aution maatila Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 16.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden

Lisätiedot

Tässä vuoden 2016 Kynttiläillallis-finaalimenut Hyvää ruokahalua!

Tässä vuoden 2016 Kynttiläillallis-finaalimenut Hyvää ruokahalua! Tässä vuoden 2016 Kynttiläillallis-finaalimenut Hyvää ruokahalua! VOITTAJAMENU: Viipurilaisen Asikkalan Ratas- ruisleipää, munavoi ja tilliöljy Rukiiset paistetut muikut, pottuvoi ja marinoidut porkkananauhat

Lisätiedot