ehittäjä Prime Mover Laurean menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus sivu 6 1/2011

Transkriptio

1 Laurea tutkii ja kehittää Laurea Research & Development ehittäjä 1/2011 Prime Mover Laurea s Research, Development and Innovation has been evaluated page 22 Laurean menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus sivu 6 Kuinka uusintarikollisuutta ehkäistään kansainvälistyvässä Suomessa? sivu 17 Spinno yhdistää teknologiaa ja hyvinvointia sivu 34

2 Onnistumisten kautta menestykseen Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) auditoi Laurea-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän loppuvuodesta 2010, ja Laurea läpäisi auditoinnin hyväksytysti. Auditointiryhmä toteaa, että pitkäaikaisen työn tuloksena Laurean laadunvarmistusjärjestelmän vahvuuksia ovat sen kattavuus, saatavuus, läpinäkyvyys ja laaja käyttöönotto. Laadunvarmistusjärjestelmä on selvä arjen työkalu Laurealle. Laurea panostaa vahvaan yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen. Alueneuvottelukunta, TKI-johtajiston verkostoyhteistyö ja International Advisory Board sekä toistuvat ulkopuoliset arvioinnit auttavat suuntaamaan TKI-toimintaa strategisesti sekä yhteiskunnallisesti tärkeille alueille. Tästä hyvänä esimerkkinä on keväällä julkaistava Laurean TKI-työstä tehty kansainvälinen Research Review, josta kerrotaan tarkemmin tässä lehdessä. Laurean kansainvälinen hanketoiminta on voimakkaassa kasvussa. Erityisesti turvallisuusala on vahvistanut otettaan EU:n puiteohjelmien hanketoiminnassa. Asiantuntevan työn tuloksena on avautunut useita yhteistyökumppanuuksia hankkeiden saralla. Nämä innoittavat esimerkit ovat kannustaneet myös Laurean muiden alojen osaajia. Näiden onnistumisten myötä Laurea oli vuonna 2010 yksi Suomen AMK-kentän suurimmista TKI -toimijoista! Through achievements to success pääkirjoitus leader Petteri Ikonen, TaT / DA vastaava päätoimittaja, tutkimusjohtaja executive editor, research director Laurea was audited by the Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC) last year. Laurea s quality assurance system and Laurea itself passed the audit with flying colours. The auditing group stated that as a result of long-term work Laurea s quality assurance system is extensive, easily available, transparent and implemented extensively. According to the auditing group it is obvious that the quality assurance system is an every-day tool at Laurea. Laurea emphasises tight interaction with surrounding society. Regional Advisory Boards, International Advisory Board and Research Directors of Finnish universities of applied sciences as a group together with continuous external evaluations give Laurea essential help to direct research, development and innovation (RDI) activities. International research review which was conducted in 2010 is an excellent example of this interaction. You can find more about it in the following pages. International RDI project cooperation is rapidly increasing at Laurea. Especially in the field of security Laurea has been noticeable active in European framework programme 7 projects. As a result many new partnerships have been created. Experts in other fields have followed the trend and new projects are looming. These success stories are important factors why Laurea is one of the biggest in RDI among universities of applied sciences in Finland. Sisällys Contents kansijutut / articles in spotlight Miltä näyttää Laurean menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus?...6 Uusintarikollisuuden ehkäisy kansainvälistyvässä Suomessa...17 Laurea s Research, Development and Innovation has been evaluated...22 Spinno yhdistää teknologiaa ja hyvinvointia...34 artikkelit / articles Metropolitan Policy creates Finnish international competitiveness...4 Laurea-ammattikorkeakoulu läpäisi auditioinnin hyväksytysti...10 CIDe helps to develop welfare and health care services...12 SeniorTrainer program exchanging experiences in Germany...14 From EDUPROF to UASNET: Networking for innovation in Europe...15 Tulevaisuuden kriisitilanteiden osaajat tulevat Laureasta...19 Porvoo Campus kohti uudenlaista tapaa oppia ja tehdä...20 Learning by Developing New Ways to Learn Conference on Future Expertise in Higher Education...25 Tuli-ohjelma edistää yrittäjyyttä...26 Laurea is going international with support from IAB...28 Koulii ihmisen kokoisia palveluja Suurpellossa...30 Laurea is continuing in the Next Media Research program...31 From Co-production to Co-creation research project of developing services...32 Suomen Yrittäjät yhteistyössä ammattikorkeakoulujen kanssa haastateltavana Suomen Yrittäjien hallituksen puheenjohtaja Mikko Simolinna...33 Hyvinkään esihautomosta potkua yrittäjyyteen...36 Laurea gave me the skills and competencies I need...38 Education without borders will make a world without borders...38 Alumnikolumni...38 uutiset / news Tasavallan Presidentin kunniamerkkejä Laurean henkilöstölle...40 Diabeteksen kehittämistyöstä tunnustuspalkinto Laurealle...40 Elina Tiainen on Laurean alumnit ry:n uusi toiminnanjohtaja...40 Renderfarm.fi tavoittelee mailman parhaan digisovelluksen palkintoa...40 LaureaES edistää laurealaista yrittäjyyttä...41 Combi -konferenssi keräsi 114 kävijää ympäri maailmaa...41 Breaking The Ice with Laurea -tapahtuma valtasi Narinkkatorin maaliskuussa Living Lab -toiminnasta uusi julkaisu...41 Laurea osallistui mielenterveysmessuille...42 Kansainvälinen palkinto Laureassa tehdylle tieteelliselle artikkelille...42 Laurea ja Kesko kouluttavat yhdessä tulevia K-kauppiaita...42 Meri Kajakselle Espoon Vuoden kaupunkiteko -palkinto...42 Ensimmäiset Kärjet palkinnot jaettiin Porissa...43 Päivi Tossavainen is the new Principal Lecturer at Laurea...43 Maria Suokannas is the new Principal Lecturer at Laurea Otaniemi...43 ehittäjä 1/2011 Prime Mover Vastaava päätoimittaja / Executive editor Petteri Ikonen Päätoimittaja / Editor-in-chief Leila Haapasalmi Toimitussihteeri / Sub-editor Anna Kojo Toimittajat / Reporters Sanna Heinonen, liiketalouden opiskelija Jaakko Wälmä, liiketalouden opiskelija Kansikuva / Cover photo istockphoto Taitto / Layout Petra Boije & Kati Vihermäki Toimitusneuvosto / Editorial Board Petteri Ikonen (pj.) Harri Haapaniemi Päivi Korhonen Ritva Jäättelä Leena Nieminen Suorapostituksen osoitteet / Posting addresses Laurea-ammattikorkeakoulun sidosryhmärekisteri Osoitteenmuutokset / Changes of address kehittaja@laurea.fi Julkaisija / Publisher Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea University of Applied Sciences Ratatie 22, Vantaa, Finland Painopaikka / Printed by Lönnberg Print & Promo Laurea Represented in Asian Conference on Education in Osaka, Japan Kehittäjä - Prime Mover 1/2011 Kehittäjä - Prime Mover 1/ ISNN

3 Text: Veijo Ilmavirta Metropolitan Policy creates Finnish international competitiveness N ew Metropolitan Policy was launched in Finland as part of the government programme of Prime Minister Vanhanen s II cabinet : To address the special issues affecting the Greater Helsinki Area, a metropolitan policy will be launched to identify solutions to the problems associated with land use, housing and traffic, promote business and internationalisation and prevent social exclusion. Multiculturalism and bilingualism will be promoted. The letter-ofintent procedure between the central government and the Greater Helsinki Area and cooperation based on partnerships with the indi vidual administrative sectors will be reinforced and extended. Five letter-of-intent agreements have been signed between the Central Government and the municipalities in the Helsinki Region. Universities are parties to implement some of the agreements, which, among the key targets identified by Vanhanen s cabinet, also will lead up to improve the welfare services and boost the service production in the Metropolitan Area. The aim is also to improve the area s international competitiveness and develop the urban structures and housing. 4 Kehittäjä - Prime Mover 1/2011 Metropolitan Policy is a main part of the regional development policy of southern Finland and therefore a firm foundation for international competition policy of the entire country. In the Greater Helsinki Metropolitan Area all universities, both scientific and art universities (UNI) and universities of applied sciences (UAS), have been since the year 2006 active to highlight the fundamental competitive role of metropolitan area for the international reputation of Finland. To promote Finnish competitiveness metropolitan UNI and UAS have emphasized their significant role as educational and research, development and innovation (RDI) organisations and as innovative cooperation parties with industry and business. Transfer of knowledge and innovations into industry and the entire society is effective, partly because during the last years metropolitan universities have in dynamic way developed their RDI strategies and supporting instruments and strengthened largely their mutual cooperation in their core activities. Today, before the next election of parliament members in following spring, it is essential for UNI and UAS to ensure, that metropolitan policy will grow in significance in Finnish It is essential for UNI and UAS to ensure, that metropolitan policy will grow in significance in Finnish political programmes political programmes and their roles are strongly highlighted in innovative actions. European level in quality and competitiveness, and will soon be flagship competences of the Helsinki Metropolitan Area. Government Report to the Parliament on the Metropolitan Policy has been finished and approved by the Government in November 5, This kind of report to the Parliament on this particular subject was the first in history. In their comments on report Parliament members stated strongly the fundamental need of transparent and incessant Metropolitan Policy and also, that there is no confrontation between metropolitan and remote areas of Finland. Organisations in Helsinki Metropolitan Area are working to benefit the entire Finland, not to compete with remote areas. Essential innovative roles of UNI and UAS were quoted in many statements. Federation of Universities of Applied Sciences (FUAS), which is a cooperation alliance of Häme, Lahti and Laurea Universities of Applied Sciences, is a significant education and RDI organisation to implement Metropolitan Policy. In referring number of students FUAS is the second largest metropolitan university after University of Helsinki and before Aalto University. FUAS and all other metropolitan UAS are working in open and engaged cooperation. They could therefore significantly reinforce their innovative role in Metropolitan Policy by confirming their applied role in knowledge transfer, by intensifying joint activities and by clarifying distribution of work with UNI. Targeted implementation areas of UAS could be i.e. diverse applications of design ( Design for All ), clean technology, health and wellbeing, creative economy and social innovations, entrepreneurship of students, new solutions in traffic or new competences of rural metropolitan area some to mention. Jointly working is the key instrument for success. u Government Report stated several core lines to develop Metropolitan Policy further. Many of those are great challenges for universities (i.e. 1-5). UNI and UAS have jointly drafted proposals for the implementation of core lines. Proposals are based on firm cooperation and smart division of activity areas within joint university network. Focus is to determine core knowledge and innovation areas, which should be be on Kehittäjä - Prime Mover 1/2011 5

4 Teksti: Pentti Rauhala kuva: Kati Vihermäki Miltä näyttää Laurean menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus Laurealla on ollut monivaiheinen historia, jonka siivittämänä Laureasta on kasvanut monipuolinen ja työelämälähtöinen ammattikorkeakoulu. Tulevaisuudessa Laurea tulee olemaan nykyistä kansainvälisempi, tiiviimmin liittoutunut ammattikorkeakoulu. Laurean syyskuussa 2011 eläkkeelle jäävä rehtori Pentti Rauhala pohtii artikkelissa Laurean kehityskaarta. Opetusministeri Kristoffer Taxell julkisti helmikuussa 1989 Finlandia-talolla vision nuorisokoulun ja ammattikorkeakoulun toteuttamisesta Suomessa. Ammattikorkeakoulu oli tosin ollut esillä jo 1970-luvulla insinöörikoulutusta koskeneen Ahosen komitean mietinnössä Saksan mallin mukaisena insinöörikorkeakouluna. Nuorisokoulu ei toteutunut, mutta ammattikorkeakouluajatus lähti heti lentoon. Kun kokeilulaki oli säädetty, ilmoittautui suuri joukko opistoasteen oppilaitoksia ja niiden ylläpitäjiä halukkaiksi ammattikorkeakoulukokeiluun. Laurean edeltäjä Vantaan väliaikainen ammattikorkeakoulu sai kokeiluluvan ensimmäisten joukossa syksystä 1992 alkaen. Laurean nykyiseltä toimialueelta tehtiin muitakin kokeiluhakemuksia, mutta ne eivät tulleet hyväksytyiksi. Itse olin laatimassa Keski- ja Pohjois-Uudenmaan väliaikaisen ammattikorkeakoulun kokeiluhakemusta, joka kuului hylättyjen joukkoon. Opetusministeriö pyrki muodostamaan tulevat ammattikorkeakoulut maakunnallisiksi, riittävän suuriksi ja monialaisiksi. Muut Uudenmaan hankkeet alkoivat kolkutella Vantaan väliaikaisen ammattikorkeakoulun ovia. Muistan hyvin, kun tulimme Keski-Uudeltamaalta neuvottelemaan Vantaan väliaikaisen ammattikorkeakoulun johtoryhmän kanssa mukaan pääsystä kokeiluun. Ilmapiiri ei aluksi vaikuttanut kovin suopealta. Varsin pian Espoon ja Vantaan kaupungit sekä muu Uusimaa löysivät toisensa. Se, että syntyi laaja maakunnallinen osakeyhtiöpohjainen ammattikorkeakoulu, oli ennen kaikkea Espoon ja Vantaan määrätietoisten päättäjien ja johtavien virkamiesten kaukonäköisyyttä. Laaja maakunnallinen monen toimipisteen ammattikorkeakoulu ei nauttinut opetusministeriön suosiota, eikä se nauttinut kaikkien kuntapäättäjienkään kannatusta. Usein korostettiin sitä, että suunniteltu ammattikorkeakoulu oli liian laaja ja hajanainen. Vantaan ammattikorkeakoulu Oy:tä päätettiin kuitenkin laajentaa vuonna 1995 Espoon-Vantaan ammattikorkeakoulu Oy:ksi. Kuuluin Keski-Uudenmaan edustajana yhtiön hallitukseen, kunnes yllättäen minut kutsuttiin yhtiön toimitusjohtajaksi entisen joutuessa eroamaan tehtävästään. Yhtiö sai kokeiluluvan laajentuneelle Espoon-Vantaan väliaikaiselle ammattikorkeakoululle asteittain 1997 ja Heti ryhdyttiin hakemaan myös vakinaista toimilupaa. Se saatiin vasta viimeisessä vaiheessa syksystä 2000 alkaen. Ammattikorkeakoulumme historiaa voi luonnehtia kolmena vaiheena: eetosta etsimässä, sotkuja siivoamassa ja vaikuttavuuden väylällä. Eetoksen etsintävaiheessa otettiin selvä suunta kohti aluekehitystehtävää, tehtiin ministeriön 6 Kehittäjä - Prime Mover 1/2011 Kehittäjä - Prime Mover 1/2011 7

5 Tulevaisuudessa Laurea on nykyistä kansainvälisempi, tiivimmin liittoutunut ammattikorkeakoulu on osuva myös kansainvälisessä käytössä. Nimi otettiin käyttöön vuonna olettamasta heikkoudesta vahvuus. Tähän liittyi organisaatiorakenteen muodostaminen alueyksikköpohjaiseksi ja aluerehtoreiden palkkaaminen Laurean organisaatiorakenne poikkesi siten alusta lähtien maan muiden ammattikorkeakoulujen organisaatiorakenteesta, jotka ovat lähes poikkeuksetta koulutusalapohjaisia. Tämä päättäjien ratkaisu antoi poikkeuksellisen hyvän pohjan niin monialaisuudelle kuin aluekehitystehtävällekin. Sotkujen siivoamisen vaihe tarkoittaa vähittäistä irrottautumista entisistä ylläpitäjistä, toimintojen keskittämistä sekä koko yhtenäisen ammattikorkeakoulun perusrakenteen luomista. Siinä yhtiön hallituksen ja sen puheenjohtajien rooli oli merkittävä. Jo 1990-luvun lopulla ja erityisesti 2000-luvun alussa Laurealle luotiin hyvä strategia, jota jo ensimmäisissä ulkoisissa Korkeakoulujen arviointineuvostojen arvioinneissa kiiteltiin, vaikka emme vielä menestyneetkään ensimmäisissä laatu- ja huippuyksikköarvioinneissa. Ammattikorkeakoulun yhtenäistymistä edisti merkittävästi se, että opettajat muodostivat ammattikorkeakoulukohtaisen OAJ:n paikallisosaston Laurean opettajat ry:n koulutusalapohjaisen järjestäytymisen sijaan, sekä opiskelijat vastaavasti koko ammattikorkeakoulun käsittävän opiskelijakunnan Evamko ry:n. Myöhemmin myös muu henkilökunta järjestäytyi yhteen JHL:n paikallisosastoon. Laurea-nimen äiti on Evtek-Muotoiluinstituutin entinen rehtori FT Maisa Huuhka, joka ehdotti silloiselle hallintoyksikön ja Muotoiluinstituutin talolle Laurea-talon nimeä. Talo on nykyisin Metropolian käytössä. Laurea-nimeä koko ammattikorkeakoululle ehdotti silloinen yhtiön hallituksen jäsen KTT Kari Lohivesi, jolla on suuret ansiot myös Laurean strategiaajattelun luomisessa. Ratkaisu oli onnistunut. Nimi Laurea on lyhyt ja liittyy Vantaan historiaan ja korkeakoulutukseen. Se 8 Kehittäjä - Prime Mover 1/2011 Laurean oppimisajattelun juuret ovat jo 1990-luvulla. Se pohjautui henkilökuntaan kuuluvien tutkimustyöhön sekä niiden edelläkävijöiden työhön, jotka alkoivat toteuttaa käytännön tasolla LbD:ksi muotoutunutta oppimismallia uudenlaisissa oppimisympäristöissä. Perinteisemmän opettajakunnan piirissä LbD on ollut osin kiisteltykin oppimismalli, mutta se on hyväksi todettu niin kansainvälisissä kuin kansallisissa arvioinneissa. Monet konferensseissa ja muilla foorumeilla esiintyneet henkilökuntaamme kuuluvat ovat ansiokkaasti vieneet LbD:n myös kansainvälisille tutkijafoorumeille. Vuonna 2000 ammattikorkeakoulun vakinaistuessa saimme ensimmäiset 9 yliopettajaa, jotka ryhtyivät kehittämään TKItoimintaa, jonka niin määrällinen kuin laadullinenkin kehitys on ollut viime vuosien merkittävimpiä saavutuksia. Olimme vuonna 2009 TKI-toiminnan määrässä maan ammattikorkeakoulujen ykkönen. Laurealla on kilpailtua kansallista ja jo kansainvälistäkin TKI-rahoitusta. Laurea on onnistunut saamaan ansioituneita tutkijoita palvelukseen, ja heitä on tullut runsaasti myös oman talon väitelleistä. Näkemys vaikuttavuuden väylälle pääsystä perustuu ulkoisten arviointien tuloksiin. Olemme maan ainoa ammattikorkeakoulu, jolla on kaksi aluekehitysvaikutuksen huippuyksikköä, kaksi koulutuksen laatuyksikköä ja nyt yhdistetty koulutuksen laatuyksikkö vuosiksi Yhtä turvallisuusalan koulutuksen laatuyksikköä lukuunottamatta laatu- ja huippuyksiköt ovat koskeneet koko Laurean toimintaa. Laatujärjestelmän auditointituloksemme joulukuussa 2010 on tähän asti korkeakoulujen paras myös yliopistot huomioon ottaen. Kolmella alueella eli laatujärjestelmän dokumentoinnissa ja vastuissa, henkilöstön perehdyttämisessä ja kehittämisessä sekä laatujärjestelmän kytkeytymisessä johtamiseen ja toiminnanohjaukseen olemme edistyneellä tasolla, muissa kehittyvällä tasolla. Johtamisjärjestelmämme perustuu visiopohjaiseen johtamiseen. Se on toimintamalli, jonka voisi lyhyesti määritellä freedom with a framework. Se tarkoittaa suurta operationaalista vapautta kaikille toimijoille yhteisen strategian puitteissa. Sille on myös yhtiön hallitus antanut vahvan tukensa. virikkeitä toimintaan. En ole ollut merkittävä ideoija, enemmän toisten esittämien ideoiden hyödyntäjä ja toteuttaja. Tulevaisuudessa Laurea on nykyistä kansainvälisempi, tiiviimmin liittoutunut ammattikorkeakoulu. Olemme muodostaneet yhdessä Hämeen ja Lahden ammattikorkeakoulujen kanssa FUAS-liittouman, joka luo kaikista mukana olevista korkeakouluista entistä palvelu- ja kilpailukykyisempiä. Olemme menestyneet viime vuosina erinomaisesti monissa asioissa. Se ei tarkoita sitä, ettei olisi parannettavaa. Ensimmäisenä nousee mieleen opiskelijoiden ja henkilökunnan hyvinvointi. Siinä on tulevina vuosina paljon työmaata jäljellä. Vauhti on ollut ehkä liiankin kova, ja vauhtisokeus voi olla vaarallista. Kannattaa ajatella, ovatko opiskelijat, joita varten olemme olemassa, saaneet saavutuksistamme kaiken hyödyn. Kaiken toiminnan pääkriteerinä tulee olla kysymys, miten tämä hyödyttää laadukasta oppimista. Menestys ei saa johtaa omahyväisyyteen, tarvitaan nöyryyttä suurien haasteiden edessä. On tarpeen kulkea avoimin silmin, arvostaa muita toimijoita, oppia heiltä ja jakaa omia kokemuksia yhteiseksi hyväksi. u Pysähdyn miettimään, mikä olisi minun 15-vuotisen rehtoritoimintani osuus tässä kehityksessä. Ehkä se on ollut siinä, että aiempi kokemukseni monialaisen ja toimipaikkaisen koulutusorganisaation johtamisesta oli hyödynnettävissä erityisesti toiminnan alkuvaiheessa. Toinen seikka on se, että olen saanut olla mukana monissa valtakunnallisissa tehtävissä. Olen kulkenut avoimin silmin ajatellen, miten näkemiäni asioita voisi hyödyntää Laureassa ja pyrkinyt tuomaan tätä kautta Laurean visuaalisen ilmeen vaiheita Nyt on sinu n vuorosi. non ala 2009 Minne opiskelemaan? 2011 Osallistu kilpailuun osoitteessa en ja hallin aloud eiden, liiket Yhteiskuntatiet ta-ala ys- ja liikun Sosiaali-, terve ristöala ara- ja ympä Luonnonv - ja talousala ravitsemis Matkailu-, en ala eteid Luonnonti la Kulttuuria alla Tikkurila, et iemi, Vanta Toimipiste vaara ja Otan, Porvoo Espoossa Leppä npää, Kerava, Lohja Järve Hyvinkää, aku.fi tus linen koulu Suomenkie a.fi (EU) tus Haku ielinen koulu Englannink Haku 15.1.spaikkaa 1490 aloitu ja voita itsellesi läppäri! Valitse monialainen Laurea-ammattikorkeakoulu tulevaksi opiskelupaikaksesi, koska: Työllistyt parhaiten Saat uutta ja monipuolista osaamista Menestyt tulevaisuuden työelämän haasteissa Valitse Laurea se kannattaa! Hae meille seuraavassa yhteishaussa. Suuntana Laurea, päämääränä elämä. Laurea tarjoaa opiskelijoilleen suuren ammattikorkeakoulun edut, ainutlaatuisen tavan oppia sekä parhaan työllistymisen valmistumisen jälkeen. Koulutusohjelma tutkintonimike Liiketalous tradenomi Laurean toimipiste: Lohja, Otaniemi Hoitotyö sairaanhoitaja Laurean toimipiste: Lohja, Otaniemi Yhte is 7.3. haku Hoitotyö terveydenhoitaja Laurean toimipiste: Otaniemi Fysioterapia fysioterapeutti Laurean toimipiste: Otaniemi Sosiaaliala sosionomi Laurean toimipiste: Otaniemi Opiskelu alkaa syksyllä Hakuaika Lue lisää: Laurea - Uuden edellä Laurea Lohja Nummentie 6, Lohja Laurea Otaniemi Metsänpojankuja 3, Espoo President Pentti Rauhala s view on Laurea s future in english Laurea s management system is built on vision-based leadership. This is an operating model that can be briefly described as freedom with a framework. It gives all players significant operational freedom within a shared strategy. In the future, Laurea will be an increasingly international university with tighter alliances. Together with the HAMK and Lahti Universities of Applied Sciences, we have formed the FUAS alliance which enables all participating universities to provide better services and improves their competitiveness. Laurea has had excellent success in many areas in recent years. This does not mean we could rest on our laurels. One area that could be improved is the well-being of students and personnel. There will be plenty for us to do in that area in the coming years. All our operations should consider if students, who are the reason we exist, have fully benefitted from our accomplishments. How does this promote high-quality learning should be the key question in all operations. Let s not allow success make us arrogant; what is needed is humility in the face of great challenges. We need to have an open mind, value others, learn from them and share our experiences for the common good. Kehittäjä - Prime Mover 1/2011 9

6 Teksti: Jaana Ignatius kuva: Sami Mannerheimo Laurea-ammattikorkeakoulu läpäisi auditoinnin hyväksytysti Laurean toiminnan laatua seurataan ja kehitetään laadunvarmistusjärjestelmän avulla. Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) toteuttama laadunvarmistusjärjestelmän auditointi on kehitetty korkeakoulujen laatutyön tueksi sekä osoittamaan, että suomalaisissa korkeakouluissa on pätevä, johdonmukainen ja korkeakoulutasoinen laadunvarmistus. KKA auditoi Laurean laadunvarmistusjärjestelmän lokakuussa 2010, ja Laurea läpäisi auditoinnin hyväksytysti. Laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin toteutus Laurean laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnissa tarkasteltiin kattaako laadunvarmistus koko Laurean toiminnan, ovatko laadunvarmistuksen menettelytavat ja rakenteet toimivia, miten tietoa käytetään toiminnan kehittämisen välineenä, onko laadunvarmistusjärjestelmän tuottama tieto tarkoituksenmukaista ja avointa sekä korkeakoulun että ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta. Laurean auditointiryhmän muodostivat Saara Lampelo (auditointiryhmän puheenjohtaja), vararehtori Turun ammattikorkeakoulusta, Anu Yanar, kehitysasiantuntija Aalto-yliopistosta, Sakari Kainulainen, tutkimusjohtaja Diakonia-ammattikorkeakoulusta, Juhani Turunen, alivaltiosihteeri Valtionvarainministeriöstä, Jarkko Viljanen, hoitotyön opiskelija Satakunnan ammattikorkeakoulusta ja Johanna Mattila (auditointiryhmän sihteeri) KKAsta. KKAn auditointi pohjautui Laurean etukäteen auditointiryhmälle toimittamaan auditointimateriaaliin. Auditointimateriaali muodostui perusaineistosta, auditointikohdekuvauksista sekä auditointikohteiden mukaisista näytöistä ja näytteistä. Laurean valitsemien näyttöjen ja näytteiden tarkoituksena on todentaa laadunvarmistusjärjestelmän toimivuutta. Auditointimateriaalin lisäksi auditointiryhmällä oli pääsy Laurean intranet-sivuille, joiden tarjoama materiaali täydensi kirjallista aineistoa. Varsinainen auditointivierailu järjestettiin Laurean Leppävaaran paikallisyksikössä. Vierailun tavoitteena oli todentaa ja täydentää auditointiaineiston perusteella saatua kuvaa korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä. Auditoijaryhmä haastatteli monipuolisesti ja laajasti niin laurealaisia toimijoita kuin myös sidosryhmäkumppaneita. Laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin tulos Laurean sai laadunvarmistusjärjestelmän auditointipäätöksen KKAn määrittämien auditointikriteereiden, puuttuva, alkava, kehittynyt, edistynyt mukaan Laurean laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin lopputulos asettuu kehittyvän ja edistyneen välille. Laadunvarmistusjärjestelmän dokumentointi ja vastuut, henkilöstön perehdyttäminen ja kehittäminen sekä laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen todettiin olevan edistyneellä tasolla. Muut auditointikohteet asettuivat tasolle kehittyvä. Auditointiryhmä toteaa, että pitkäaikaisen työn tuloksena Laurean laadunvarmistusjärjestelmän vahvuutena on sen kattavuus, saatavuus, läpinäkyvyys ja laaja käyttöönotto. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet osatavoitteineen, toiminnot, toimijat ja vastuut ovat selkeästi määritelty ja dokumentoitu. Kokonaisuus on erittäin toimiva ja tehostaa laadunvarmistusta. Erilaisten arviointien tuottaman tiedon hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä on juurtunut olennaiseksi osaksi toimintakulttuuria Laureassa. Henkilökunta on sitoutunut ja motivoitunut osallistumaan arviointeihin ja hyödyntämään niiden tuottamaa tietoa. Kehittämispohjainen oppiminen (Learning by Developing, LbD) toimii kaikkia kolmea perustehtävää yhtenäistävänä viitekehyksenä, johon opettajat ovat hyvin sitoutuneita. Strategia, arvot ja laadunvarmistusjärjestelmä ohjaavat tavoitteellista toimintaa ja tukevat luovaa kehittämistoimintaa. Johto on sitoutunut toiminnan ja laadunvarmistusjärjestelmän kehittämiseen. Yhteisöllisen toimintakulttuurin ja toimivan laadunvarmistusjärjestelmän ansiosta paikallisyksiköille on voitu antaa laajasti toimintavapautta ja vastuuta. Laadunvarmistusjärjestelmä on koko henkilöstön työkalusto ja osa arjen toimintaa. Vahva yhteiskunnallinen vuorovaikutus sekä toistuvat ulkopuoliset arvioinnit auttavat suuntaamaan Laurean toimintaa strategisesti tärkeille alueille. Hyvinä käytänteinä auditointiryhmä pitää Laureassa käytössä olevia huoltokirjoja ja palvelukuvauksia sekä aktiivista kehittämispäiväperinnettä. u Auditointiraporttikokonaisuus kehittämissuosituksineen KKA:n nettisivuilla: Lisätietoja: Jaana Ignatius laatupäällikkö jaana.ignatius@laurea.fi in english Vahva yhteiskunnallinen vuorovaikutus sekä toistuvat ulkopuoliset arvioinnit auttavat suuntaamaan Laurean toimintaa strategisesti tärkeille alueille. Laurea passes quality assurance audit The quality of Laurea s operations are monitored and developed by means of a quality assurance system. Auditing the quality assurance system, implemented by the Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC), was developed to support the quality assurance in institutes of higher education and to prove that Finnish institutes of higher education apply consistent quality assurance suitable for the higher education level. FINHEEC audited Laurea s quality assurance system in October 2010 and Laurea passed the audit with flying colors. The auditing group states that long-term efforts have allowed Laurea to develop a strong quality assurance system which is extensive, easily available, transparent and implemented extensively. The overall and more detailed objectives of the quality assurance system, its functions, players and responsibilities have been defined and documented clearly. This combination functions very well and enhances quality assurance. Utilizing information generated by different evaluations in the development of operations has become an integral part of Laurea s operating culture. Personnel is committed and motivated to participate in the evaluations and to apply information generated by them. 10 Kehittäjä - Prime Mover 1/2011 Kehittäjä - Prime Mover 1/

7 text: Taina Saksa & Katariina Raij CIDe helps to develop welfare and health care services Laurea s Care Innovation and Design Hub (CIDe) provides premises for new kinds of development processes. CIDe is an innovation environment in which new forms of holistic health care and welfare service innovations are developed together with higher education, public, private and the third sector organisations. The welfare and health care service sectors are undergoing changes. Our population is aging rapidly and there is a growing need for new types of solutions, products and services. This area employs many people in the public and in the private sectors. In addition, there are numerous new technology based companies that have seen the business potential as interesting and growing, both nationally and internationally. However, it is usual that a separate technological product is offered as a solution only when the actual need and the growing business potential are appropriate for integrated service solutions. Thus, about a year ago, the City of Vantaa, its development company Vantaa Innovation Institute Ltd and Laurea s Tikkurila unit started to plan a new project related to companies operating in the welfare and health care service sectors. Vantaa s business policies and strategies focus on the promotion of business activities based on expertise and competence. Vantaa promotes the adoption and research and development of new technology as well as higher-level education tailored to meet the requirements of businesses. The main priorities of this business policy are electronics, welfare, logistics and the environment as well as communications and the new media. Vantaa likes to work with business clusters and labs in these areas as they offer diverse services for business operations. Laurea Tikkurila, on other hand, offers education and competence in the social services, health care, beauty and business and has useful experience of the welfare business. At Laurea education and R&D are integrated in the R&D environments. Furthermore, competences from different sectors and disciplines are combined in project entities, where experts work together to achieve a more extensive impact and make use of the synergies gained from collaboration. The Care Innovation and Design Hub (CIDe) provides premises for new kinds of development processes, especially for growth oriented companies. CIDe is an innovation environment in which new forms of holistic health care and welfare service innovations are developed together with higher education, public, private and the third sector organisations. The development of the CIDe began in autumn 2010 and a variety of technological companies, public and private sector organisations interested in developing care and treatment methods, technology and innovations for the welfare sector were invited to participate. So far, several companies have already expressed an interest and some subprojects have already started. Cluster activity and a new type of company and product development environment are combined in CIDe. The aim is to gather health care and welfare service sector companies and organisations into the cluster and provide centralised services to (growth) companies. The cluster members pay a membership fee which varies according to the turnover of the member company. The idea is that all parties involved in the welfare and health care service sector (e.g. patients, users, service providers, companies) can affect the innovation process. CIDe provides conditions for integrating the activities of research, test and living labs. The idea is that they will lead to a holistic service design model in which researchers, developers, users and clients are active participants. New solutions are developed by applying research and then tested in test labs, from which they can be transplanted to living lab environments e.g. hospitals and home care centres. Research is then conducted on the influence of the new solutions. The whole research and development process is assessed all the time and the living lab environments are also places where new ideas are collected for further development. The specific feature of CIDe is that during these phases the working and use methods and processes are developed, evaluated, modelled and designed in a way Working together means the integration of different competences and is based on mutual trust that all the participants expertise is taken into account. The developments of new technological and care service inventions lead to renewal processes and assessment and measurement tools. Working together means the integration of different competences and is based on mutual trust. In this way new technological and service ideas and inventions are found and formed. This method also strengthens the implementation and use of new inventions in their user environment and commits the users to these inventions. Laurea Tikkurila unit provides testing labs as well as a showroom for companies who wish to further develop their products. Laurea offers its expertise and resources to companies and it also pools the products, services and competences of the cluster companies to form broader and more complete entities. The aim is the exchange of competences between companies, the public sector, the third sector and higher education organisations. CIDe also forms an additional business lab within Vantaa s Business Lab entity. CIDe completes the metropolitan area s innovation strategy and works in collaboration with other actors in the field, e.g. Vantaa Business Labs, Active Life Village Ltd. The strength of CIDe is that its base allows for the networking and combining of different disciplines, competences and actors. There are separate subprojects under CIDe for which the required competences are brought together and combined and for which, when necessary, external funding is applied. u More information: Taina Saksa Project manager taina.saksa@laurea.fi CIDe aims to form new types of holistic, integrated care and rehabilitation products and services help members nurture their business capability internationalise the knowledge and products of both the companies and the higher education institute Taina Saksa Taina Saksa works as a project manager for the CIDe project. Right now she is meeting with technology producing companies operating in well-being, and care sector companies, to invite them into CIDe. The aim is to find common interests between the companies and Laurea, and initiate collaboration projects. Another goal is to establish large international collaboration projects, which develop new well-being sector products and services, and look for project funding. In addition, Taina organises networking events, like morning coffee sessions for companies and interest groups. For the spring, she has planned different training days for the cluster members, for example, about industrial property rights and funding. Taina has a MSc in Chemistry, but throughout her work career she has in one way or another worked with health care and related inventions, products, services, and companies. Before joining Laurea, Taina worked at the University of Helsinki Research and Innovation Services for 15 years as an innovation manager, and instructed university researchers in commercialising research results, and assessed the protection options of university research results, markets, and commercial potential in general. Taina was the leader of the innovation team. Together the team tried to find the optimal funding and propagation routes for each interesting idea and innovation. This combination was a good mat ch for the role, which was sought for CIDe. According to Taina, working at CIDe is interesting and challenging. The goal of CIDe, creating new types of well-being services and systems, is interesting and close to Taina s heart. 12 Kehittäjä - Prime Mover 1/2011 Kehittäjä - Prime Mover 1/

8 text: Pirkko Sassi SeniorTrainer program exchanging experiences in Germany The seniortrainer program is a part of a larger project called Muutosvoimaa vanhustyöhön in Finnish. The project is funded by European Social Fund and the cities of Vantaa and Espoo. The aims of the project are to create new solutions for developing good elderly care in communities and to promote good elderly care by emphasising shared responsibility. A secondary aim is to develop working models that help in the day care of the elderly and the care of close relatives and to transfer the results gained into an education system for those caring for the elderly. It is extremely important to educate people who work with elderly, and therefore the project is very practical and one of the most important research methods is action research. Both countries were eager to exchange their experiences of the program. Finnish seniortrainer program leaders were invited to visit the Neubrandenburg Hochschule of Applied Sciences in Germany in October The invitation was sent by Professor Joachim Burmeister. The purpose of the program is to use the elderly citizens own knowledge and know-how and increase the knowledge and know-how of elderly people as social capital and resource. The seniortrainer program began at Laurea University within the Tikkurila unit in 2005 and in 2006 at the Otaniemi unit. The main purpose of the visit was to familiarise Laurea with the seniortrainer program and other voluntary work in Germany and plan cooperation, for example, on how to organise exchange between senior citizens in both countries. Another aim was to gather ideas about how to develop the senior- Trainer program in Finland. And of course both countries were eager to exchange their experiences of the program. Finnish and German senior trainer team members. The first destination was Neubrandenburg Hochchule. Both universities, Laurea and Neubrandenburg Hochschule were eager to develop cooperation between the universities. Some students from Laurea Tikkurila have already attended Neubrandenburg Hochchule but we would like to see even more students, especially social work students, studying there in the future. While visiting the Neubrandenburg Hochchule the program leaders discussed the possibility of organising international exchange between students and also between senior citizens. In Neubrandenburg the group also visited The Socio Cultural Centre. The centre is a good example of a place where old and young people meet each other and participate in many hobbies together. The aim in Germany is to have these All Generation Houses in every city. One of the most interesting ideas the group learned about during the visit was the Time Bank activity ( People can register at the bank and give time and know-how for those who need it. Similar help also exists in Finland, in Espoo, as arranged by the Santra project, which takes care of volunteers and arranges activities for them. In the future the seniortrainer program looks forward to international cooperation between Finland and Germany. In Finland we have now arranged programs in the Tikkurila and Otaniemi units of Laurea, where we have educated over one hundred seniors. We have noticed how important it is that seniors have the possibility to share their knowledge and know-how with other senior citizens and younger generations. u Text: Tamara Wanker From EDUPROF to UASNET: Networking for innovation in Europe How do we move from project to sustainable network, in order to unleash the potential of UAS (Universities of Applied Sciences) to make the Innovation Union work? For 2011, this is the main question for ARENE and its 10 European partners. Since 2008, ARENE collaborates with 10 sisterorganizations in the European project EDUPROF: Educating the New European Professional in the Knowledge Society. The teamwork until now is project-based. This means, that the eleven countries have committed themselves to work together in a loose and informal structure, with the HBO-raad from the Netherlands as chosen project leader. By being active in this way however, the partners have attracted the attention of policy leaders in Europe from the Commission, the European Parliament and Permanent Representations, and are increasingly invited to deliver input on behalf of the UAS-sector in Europe. The reason for this is that UAS - with their mission to improve professional practice - act in the heart of the European policy agenda which focuses on innovation. It is increasingly recognized that UAS are an important key to make Europe truly innovative: both by educating reflective practitioners who can innovate their professions according to the demands of the knowledge society, and by conducting demand-driven innova- tion projects. In this way UAS provide the world of work with the needed human capital and fast-time realization of innovation demands. Both the private sector of business and SMEs, and the public sector of not-for-profit organizations and NGO s benefit directly. Thus the trend we see is a growing demand from the world of work for UAS type of education and research. And consequently a shift in the political debate, with growing recognition and attention for the mission of UAS to realize the innovation needed in a successful knowledge economy. This means that a loose infrastructure of partners working together on project basis is no longer sufficient. And that a complementary shift from national associations towards UAS is necessary, drawing on their innovation potential. Therefore the partners are committed to use 2011 to start with a light infrastructure next to the EDUPROF project with two goals: to set in motion the development from project to sustainable network, with greater involvement of UAS, and to invest in a 14 Kehittäjä - Prime Mover 1/2011 Kehittäjä - Prime Mover 1/

9 Vision on the basis of the mission of UAS The potential of the Network is to be the network of, for and by UAS: Working together to make Europe a truly Innovation Union; By focusing on the role of UAS as linking pin in the regional knowledge triangle between education and applied research partners; With the potential to connect regions Europewide; In order to fulfill in the best possible way the total package of R&D demands - for innovation ànd human capital - from SMEs and public sector organizations. Therefore the Network will be a place: Where UAS meet, to exchange views on relevant developments, to benchmark and to find peers to conduct joint applied research and education initiatives (matchmaking and peer learning for quality). Where the world of work is ensured of the best possible answer for their applied education and innovation demands, because of the overview of knowledge and specializations of UAS Europe-wide (where to find the best possible answer). Where consequently politics can get substantial input on innovation topics (how to make the European Innovation Union work). joint European voice on innovation. UAS fit the current European agenda perfectly: design of the Innovation Union, FP8 and Structural funds are main EU priorities. The time from January until September 2011 will be used to design and build the future Network structure, together with individual UAS, partners in applied research, (European) stakeholders, other European organizations and politics. In this way the partners ensure that when the project money ends (October 2011), the continuity of the teamwork is guaranteed. In short: 2011 will be an exciting year, to see how the partners move from EDUPROF Project to a sustainable UASNET (The European Network for Universities of Applied Sciences), and where individual UAS will be invited to play a larger role in order to unleash their potential to the Innovation Union. u More information: Tamara Wanker Programme Manager The Netherlands Association of Universities of Applied Sciences (HBO-raad) wanker@hbo-raad.nl Teksti: Teemu Rantanen Uusintarikollisuuden ehkäisy kansainvälistyvässä Suomessa Rikosseuraamusalan tehtävä on kahtalainen. Yhtäältä rikosseuraamuslaitos vastaa rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanosta. Toisaalta tavoitteena on myötävaikuttaa uusintarikollisuuden vähentämiseen ja rikollisuutta ylläpitävän syrjäytymiskehityksen katkaisemiseen. Syrjäytymisen ehkäisyä korostavan näkökulman juuret ovat syvällä suomalaisessa yhteiskuntapoliittisessa ajattelussa. Pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa on perinteisesti lähdetty universaalista sosiaalipolitiikasta, jossa valtiolla on keskeinen rooli hyvinvoinnin tuottamisessa. Perusajatuksena on sellaisen tasa-arvoisen yhteiskunnan rakentaminen, jossa ei pääse muodostumaan laajoja marginalisoituneita ihmisryhmiä. Tällöin sosiaalipalveluilla ja sosiaalipoliittisilla etuuksilla on keskeinen rooli myös rikollisuutta aiheuttavan syrjäytymisen ehkäisyssä. Edelleen muun muassa kattava koulu- ja terveydenhuoltojärjestelmä takaavat tasapuolisen kehittymisen edellytykset. Kansainvälistymiskehitys on monella tapaa kyseenalaistanut pohjoismaista hyvinvointivaltiomallia. Markkinoiden globalisaatio ja lisääntynyt väestön liikkuvuus ovat horjuttaneet kansallisen sosiaalipolitiikan lähtökohtia. Julkistalouden ongelmat ovat nakertaneet hyvinvointivaltion taloudellista perustaa. Monikulttuuristunut asiakaskunta puolestaan on edellyttänyt monien julkisten palveluiden työmuotojen ja arvolähtökohtien uudelleen arviointia. Esimerkiksi vahvasti monikulttuurisessa Ruotsin Botkyrkanin kunnassa on kehitetty verkostotyön malli, jossa työn kohteena ovat yksilöiden tai ydinperheiden sijasta laajemmat ihmisen sosiaaliset verkostot. Kansainvälistymisen seurauksena myös rikollisuus on muuttanut muotoaan, mikä näkyy muun muassa pahentuneena huumausaineongelmana, lisääntyneenä terrorismin uhkana, järjestäytyneenä rikollisuutena sekä rikoksentekijöiden monikulttuurisuutena. Kansainvälisen rikollisuuden myötä myös eurooppalainen turvallisuusyhteistyö on korostunut. Samanaikaisesti kansainvälistymiskehityksen kanssa uusliberalismi on vallannut alaa. Se on merkinnyt hyvinvointipalvelujen markkinaehtoistumisen ohella myös muutosta sosiaalisia ongelmia koskevissa käsityksissä. Lähtökohtana on ajatus sosiaalisten ongelmien yksilöllisestä luonteesta. Keskeiselle sijalle on noussut kannustava yhteiskuntapolitiikka ja marginaalissa olevien yhteiskuntaryhmien kuntouttaminen. Tämä on johtanut myös kuntoutusajattelun nousuun rikosseuraamusalalla. Käytännössä kuntoutuksen tavoitteeksi on asetettu rikoksentekijöiden uusintarikollisuuden ehkäiseminen. 16 Kehittäjä - Prime Mover 1/2011 Kehittäjä - Prime Mover 1/

10 Parhaaseen tulokseen päästään yhdistämällä pohjoismaista ajattelua sekä toisaalta uudempaa ohjelmatoimintaa ja siihen liittyvää kuntoutusajattelua Rikosseuraamusalan koulutusohjelma Laureassa Rikosseuraamusalan koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa ammatillisesti päteviä henkilöitä rikosseuraamusalan esimies- ja asiantuntijatehtäviin. Sosionomin (AMK) tutkinto tuottaa kelpoisuuden sellaisiin rikosseuraamusalan virkoihin ja asiantuntijatehtäviin, joihin edellytetään korkeakoulututkintoa. Kyseessä on ainoa rikosseuraamusalan valtakunnallinen koulutusohjelma. Koulutusohjelmalle on keskeistä tutkinnon laajaalaisuus, joka mahdollistaa sijoittumisen myös julkishallinnon rikosseuraamusalan ulkopuolelle. (Rikosseuraamusalan opetussuunnitelma ) Malleja rikosseuraamusalan kuntouttavaan toimintaan on haettu ennen kaikkea angloamerikkalaisista kokemuksista. Lähtökohtana on käytetty erityisesti Kanadassa kehitettyä What Works -ajattelua. What Works korostaa sellaisten kuntouttavien ohjelmien käyttöä, joiden vaikuttavuudesta on luotettavaa tutkimusnäyttöä. Käytännössä tämä on tarkoittanut lähinnä ryhmämuotoisten ja varsin pitkälle strukturoitujen ohjelmien käyttöönottoa. Monet rikosseuraamusalan uusista ohjelmista perustuvat kognitiivis-behavioraaliseen lähtökohtaan, jossa yksilön toimintaan pyritään vaikuttamaan ajattelumallien uudelleen oppimisen kautta. Mutta millä keinoin pyrimme jatkossa ehkäisemään uusintarikollisuutta? Lähdemmekö liikkeelle pohjoismaisesta hyvinvointivaltiomallista ja laaja-alaisesta syrjäytymisen ehkäisystä vai korostammeko kanadalaisen mallin mukaisia vaikuttavia toimintaohjelmia? Rikosseuraamusalan ohjelmatyön linjauksissa korostetaan vahvasti ohjelmatoimintaa ja ohjelmiin kohdistuvaa vaikuttavuustutkimusta. Sama korostus on jatkunut myös tapahtuneiden rikosseuraamusalan organisaatiomuutosten jälkeen. Toisaalta esimerkiksi kansallinen sisäisen turvallisuuden ohjelma korostaa laaja-alaista turvallisuuskäsitettä, jossa syrjäytyminen nähdään sisäisen turvallisuuden keskeiseksi uhaksi. Elämme kansainvälistyvässä yhteiskunnassa. Lienee selvää, että perinteinen hyvinvointivaltioajattelu ei riitä enää tulevaisuudessa. Toisaalta ei liene syytä vähätellä pohjoismaisen Opetussuunnitelman mukaisiin keskeisiin sisältöihin kuuluu kriminaalipolitiikka yhdistettynä uusimpaan rikollisuutta ja rikostorjuntaa sekä erityisesti uusintarikollisuuden ehkäisyä koskevaan tietoon. Tavoitteena on tuottaa laaja-alainen rikosseuraamusalaa koskeva asiantuntemus, joka sisältää sosiaalipoliittisia, kriminologisia kuin myös sosiaali- ja päihdetyöhön liittyviä opintokokonaisuuksia.(rikosseuraamusalan opetussuunnitelma ) hyvinvointivaltiomallin merkitystä suomalaisen yhteiskunnan kasvun ja turvallisen kehityksen näkökulmasta. Mitä ilmeisimmin parhaaseen tulokseen päästään yhdistämällä pohjoismaista ajattelua sekä toisaalta uudempaa ohjelmatoimintaa ja siihen liittyvää kuntoutusajattelua. Laurean rooli rikosseuraamusalan kehittämisessä on tärkeä. Laurea on valtakunnallisesti ainoa rikosseuraamusalalle kouluttava ammattikorkeakoulu. Rikosseuraamusjärjestelmän ulkopuolisena koulutus- ja kehittämisorganisaationa se pystyy tuomaan alalle integroivaa näkemystä, jossa eri elementit yhdistyvät. Laurealainen rikosseuraamusalan koulutus nojautuu rikosseuraamusjärjestelmään ja turvallisuuteen liittyvien ainesten ohella sosiaalista tukemista ja syrjäytymisen ehkäisyä korostavan näkökulmaan. Myös nykyaikainen kuntoutusajattelu on selkeästi koulutuksessa läsnä. Tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen on edellyttänyt Laurean rikosseuraamusalan kansainvälisen yhteistyön lisäämistä. Käytännössä suunta on näkynyt myös uudessa rikosseuraamusalan koulutusohjelman opetussuunnitelmassa, jossa kansainväliset opinnot ovat aiempaa vahvemmin mukana. u Tulevaisuuden kriisitilanteiden osaajat tulevat Laureasta Teksti: Aliisa Karlsson, Seija Paasovaara & Jorma Jokela Kriisi- ja erityistilanteiden johtamisosaamiselle sosiaali- ja terveydenhuollossa on suuri tarve. Suomessa tapahtuu vuosittain fyysiseen koskemattomuuteen kohdistuvia rikoksia lähes , liikenneonnettomuuksissa kuolee tai loukkaantuu noin henkilöä ja työtapaturman johdosta saa vähintään neljä päivää sairauslomaa yli henkilöä. Yksittäinen tapahtuma voi olla voimakkaasti stressaava myös muille kuin välittömille uhreille. Näissä tilanteissa terveydenhuoltohenkilöstön vastuulla on pääosa fyysisestä ja psyykkisestä ensiavusta ja jatkohoidosta. Hyvin johdettu pelastustoiminnan ja lääkinnän yhteistyö pelastaa ihmishenkiä ja ennaltaehkäisee inhimillistä kärsimystä. Hyvinkään Laureassa syksyllä 2011 alkava kriisi- ja erityistilanteiden johtamiseen painottuva ylempi amk-ohjelma on tarkoitettu sosiaali- ja terveysalan erityistilanteissa esimiehenä toimiville tai esimiestehtäviin aikoville henkilöille. Tutkinnon suorittaneet ovat kriisijohtamisen vaikuttajia. Koulutus kehittää valmiuksia myös päivittäiseen, normaaliolojen johtamiseen. Koulutusohjelmasta valmistunut osaa toimia erilaisissa kriisi-, onnettomuus- ja erityistilanteissa asiantuntijana ja johtajana sekä johtaa ja koordinoida moniammatillista yhteistyötä kriisi-, onnettomuus- ja erityistilanteissa. Ohjelmasta valmistuvat henkilöt osaavat myös kehittää eri toimijoiden kanssa kriisi- ja erityistilanteiden valmiussuunnitelmia ja vaikuttaa eri yhteisöjen kriisivalmiuteen ennaltaehkäisevästi. Opetussuunnitelma on rakennettu moniammatillisessa työryhmässä, johon ovat osallistuneet Laurea-ammattikorkeakoulun monialaisen asiantuntijajoukon lisäksi Hyvinkään sairaanhoitoalue, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos ja poliisi. Kehittämistyöhön on osallistunut lisäksi kolmannen sektorin edustajia SPR:stä sekä asiantuntijatoimijoita HUS:sta ja Hyvinkään kriisikeskuksesta. Koulutus vastaa yhteiskunnassa tarvittavaan osaamiseen On todettu, että kriisinhallintakoulutuksiin osallistuneet henkilöt toimivat huomattavasti paremmin kriisitilanteissa kuin ne, jotka eivät ole saaneet koulutusta. Maailman globalisoituessa ja 18 Kehittäjä - Prime Mover 1/2011 Kehittäjä - Prime Mover 1/

11 Teksti: Iris Wiitakorpi, paikallisyksikön johtaja teknologian kehittyessä uhat ovat Suomessa ja muualla maailmassa muuttuneet ja monimutkaistuneet. Tämän vuoksi tarvitaan monipuolista kriisijohtamiseen keskittynyttä korkeatasoista koulutusta. Kriisijohtamiseen valmistautuminen ja kriisitilanteiden harjoittelu parantavat päätöksentekijöiden kykyä tulkita kriisitilanteita. Tällöin he pystyvät vastaamaan moninaisiin haasteisiin huomioiden laajasti ihmisten terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden. Vaativat kriisitilanteet edellyttävät paitsi oman alan vankkaa erityistason osaamista myös moniviranomaisyhteistyön syvällistä tuntemusta. Ammattikorkeakoulun koulutusjärjestelmän tulee vastata tähän. Laurea-ammattikorkeakoulun joustava rakenne ja toimintatapa mahdollistavat nopean vastaamisen yhteiskunnan ja toimintaympäristön haasteisiin kiinteiden yhteistyökumppanuuksien, kuten paikallisten, alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten kriisijohtamiseen kiinnittyvien verkostojensa kanssa. Hyvinkään Laurean monipuoliset oppimis- ja kehittämisympäristöt tarjoavat hyvät mahdollisuudet koulutuksen ja kokemusperäisen oppimisen järjestämiseen kentällä tapahtuvien harjoitusten lisäksi. Simulaatio-opetustilanne jälkipuinteineen soveltuu erinomaisesti kriisi- ja erityistilanteiden johtajan kasvun kehittämisympäristöksi. u Porvoo Campus - kohti uudenlaista tapaa oppia ja tehdä Porvoo Campus on lajissaan ainutlaatuinen korkeakouluyksikkö. Campus ei ole vain rakennus, jossa kaksi eri ammattikorkeakoulua työskentelee, vaan lisäksi se on avoin paikka useille yhteistyökohtaamisille. Lisätietoja: Jorma Jokela kehittämispäällikkö jorma.jokela@laurea.fi Aliisa Karlsson lehtori aliisa.karlsson@laurea.fi l l l l l l Koulutusohjelman keskeisiä sisältöjä ovat: Johtamisen kehittäminen erilaisissa sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristöissä ja organisaatioissa Kehittyminen kriisijohtamisessa ja asiantuntemus valitulla erityisalueella Varautuminen ja kriisiviestintä Psykososiaalinen tuki ja jälkihoito Kansainvälisen humanitäärisen kriisiavun velvoitteet, periaatteet ja toimintatavat Tutkiminen ja toiminnan kehittäminen Kun noin viisi vuotta sitten Porvooseen ryhdyttiin miettimään uusia tiloja kaupungissa toimiville ammattikorkeakouluille, eivät työryhmän jäsenet voineet arvata millaiseen lopputulokseen projekti päätyisi ja miten edistyksellinen ammattikorkeakoulukampus avaa ovensa opiskelijoille tammikuussa Porvoo Campuksessa yhdistyvät Laurean ja Haaga-Helian innovatiiviset pedagogiset ratkaisut ja aluekehitystä tukeva yhteistyö talousalueen yritysten, yhteisöjen sekä kunnallisten toimijoiden kanssa. Laurea ja Haaga-Helia ovat projektin alusta lähtien tehneet tiivistä yhteistyötä keskenään, sekä Campuksen tilojen, että toiminnan suunnittelussa. Mukana erilaisissa työryhmissä ja kokoonpanoissa ovat olleet henkilöstö ja opiskelijat. Arkkitehdit, rakentajat ja sisustussuunnittelijat ovat kiitettävästi ottaneet huomioon käyttäjien toiveet. Lopputuloksena ovat tilat, jotka ovat arkkitehtuuriltaan ilmavat, läpinäkyvät ja monimuotoiset. Rakennuksen suunnittelun ajatus on ollut, että se toimii paremminkin työpaikkana kuin perinteisenä kouluna. Sisustuksellisesti perinteisiä luokkatiloja muistuttavia työtiloja on poikkeuksellisen vähän. Monimuotoiset ja moni-ilmeiset tilat houkuttelevat viipymään. Lasiseinien läpi tilasta toiseen näkyvät huonekalujen raikkaat värit ja muodot. Lisäksi av- ja it-tekniikkaa on jokaisessa työtilassa. Langaton verkko toimii koko talossa. Tällaisten tilojen käyttö vaatii pedagogisilta menetelmiltä uutta ajattelua ja rohkeutta hyödyntää eri mahdollisuuksia. Henkilöstö ja opiskelijat molemmista organisaatioista tekevät yhteistyötä alusta alkaen niin toiminnallisesti kuin tilojen käytössäkin. Porvoo Campuksella toimii yksi yhteinen kirjasto, opintotoimisto ja opiskelijaterveydenhuolto. Opiskelijakunnat jakavat yhteiset tilat, kuten opetushenkilöstökin. Opettajien työskentelykulttuuriin muutto Campukselle tarkoittaa, että on otettava haltuun tapa tehdä töitä ilman omaa huonetta tai työpöytää sekä pitkää rivistöä materiaalimappeja. Opettajien käytössä on iso valoisa tila, jota jakavat lasiseinät. Näin Campuksella toteutuu päivittäin paljon kohtaamisia, jotka sujuvoittavat työntekoa. Myös molempien oppilaitosten paikallisjohtajat etsivät työpisteensä kuhunkin tilanteeseen sopivasta paikasta työpäivän aikana. Campuksen ravintolasali on väritykseltään kauniin vihreä, puupöydillä sisustettu valoisa ja viihtyisä tila. Ravintolatoiminnan aloitti vuoden alusta Fazer Amica. Etenkin Porvoon laurealaisille ravintolapalvelut ovat suuri parannus edelliseen verrattuna. Sekä opiskelijoiden ja henkilöstön ruokailu sujuu nyt helposti, kuten myös kokoustarjoilut. u 20 Kehittäjä - Prime Mover 1/2011 Kehittäjä - Prime Mover 1/

12 text & Photo: Tuija Hirvikoski Laurea s Research, Development and Innovation has been evaluated As the first Finnish University of Applied Sciences (UAS), in 2010, Laurea took the step to organise an international review of its research, development and innovation (RDI). The purpose of the Research Review was to gain feedback on how Laurea RDI has performed in relation to the essence, roles and aims of its RDI, in particular, Laurea s vision for Other purposes were to advance the international discussion concerning the role of the UASs RDI, and to develop appropriate indicators for UAS-based research. For the external review board, Laurea UAS invited Professor Markku Löytönen from the University of Helsinki, Finland (chairperson of the external review board), Professor Ingrid Schwab-Matkovits from Burgenland University of Applied Sciences, Austria, Dr. Jack Spaapen from the Royal Netherlands Academy of Arts and Sciences, and Dr. Tapio Varmola, Rector of Seinäjoki University of Applied Science, Finland. The importance of international level RDI In 2015, according to its strategic intention, Laurea will be an internationally acknowledged university of applied sciences specialising in future areas of expertise and regional development in the metropolitan area. The evaluation board considers international level RDI and a high quality research culture as a central means for attaining this vision. In order to support this development the evaluation board has provided the Laurea community with valuable external feedback regarding its performance and its way of orchestrating its RDI operations. Apart from providing feedback to Laurea, the report discusses the evolving role and challenging task of applied research and development in general. In addition to the actual research results from RDI in Finland, the UASs RDI is expected to serve education, to support the world of work and regional development and to promote lifelong learning. A staff workshop related to the research review compared a well received and analytically and critically discussed external RDI evaluation to tropical rain. Tropical rain has the capacity to nourish all of nature at the same time, both large trees (the acknowledged RDI consortiums and projects) and the small plants (the fragile emerging RDI ideas). The report emphasizes the overall need and importance of international level UAS based RDI. In order to reach and participate in top level RDI and collaborate and have sustainable relations with high quality research institutions, UAS, and traditional universities as well as other relevant stakeholders, at the regional, national and international level, are considered equally important. Or, as the report puts it, there is a growing overlap between work done at the general and technical universities and the UASs and this creates new opportunities for mutual exchange and collaboration. 22 Kehittäjä - Prime Mover 1/2011 Kehittäjä - Prime Mover 1/

13 The report considers UASs RDI as a factor in international and national competition. Whilst developing RDI, the report highlights the importance of having elaborated research policy and having a robust and internationally visible research culture. For that purpose, it is emphasized that any UAS has to decide e.g. what to focus on, what kind of qualities to expect from its researchers, how to maintain quality in long run, how to connect to other related research institutions, how to relate to important stakeholders in society, how to judge the quality of its output and the effects it has on society, and how to expect its research In Laurea, the successes in research, development and innovation have been due to having many proactive forerunners who, with their own example, have laid the foundations for an appropriate working and educational culture to affect its education while taking the industries of its region into account. At the same time as the report esteems Laurea s RDI quality management and encourages the further development of tools and appropriate indicators to review RDI both in Laurea as well as in UAS in general. The report encourages international collaboration. From the point of view of the Finnish UAS it can also be claimed that the students learning in RDI operations as well as their impact on RDI should be included in the future development of quality indicators. It is particularly important to recognise that, in Finnish UAS, Master s level students who have a minimum of three years of relevant work experience bring important tacit knowledge and insights from the world of work and, at the same time, function as important knowledge transformation mechanisms for the region. Consequently, as the evaluation of the UASs RDI quality and impact on the societal and business ecosystem is a complex and multi-level phenomenon, it deserves both more time and research to be developed properly. Laurea RDI, performance and further development The external evaluation report acknowledges Laurea s achievements among the Finnish UASs by stating: The figures (volume of R&D financing, invention applications, R&D based credits etc.) given by the Laurea RDI self-evaluation report point out Laurea s position at the top of the Finnish Universities of Applied Sciences. The report also recognises the merits of the Laurea s Learning by Developing (LbD) model, by stating, that the Learning by Developing (LbD) model is well known in the national and international community and has been referred to in many publications and at annual conferences by international lecturers as well. Moreover, the report claims that the benefits of LbD are its aim to integrate teaching and R&D activities and create customer-oriented, innovative development projects together with businesses and other organisations. However, the report draws attention to the importance of broadening LbD model as a tool for Laurea s research and development activities. In order to broaden the LbD model, one possible idea has been put forward by Laurea staff and stakeholders. In brief, the suggested idea would emphasize the specific role of UASs and the essence of applied research by making the connection between the student driven LbD model and the so called LivingLabs approach more visible. The LivingLabs approach enlarges the so called Triple Helix of Knowledge Creation between academia, the government and industry to the fourth element, namely to the users of the products, services or innovations. As a result, the LivingLabs approach, within the public-private-people partnership, co-creates innovation and boosts new knowledge and learning among all stakeholders. The report challenges creative minds to discuss how Laurea, or any other UAS, which has successfully grounded its visionbased management, to make the most of the combination of the bottom-up and top-down approaches. In Laurea, the successes in research, development and innovation have been due to having many proactive forerunners who, with their own example, have laid the foundations for an appropriate working and educational culture. In the future, continuously improving goal setting, guidance and support will increase the number of staff members and students who are attracted to the life of RDI that is inherently related to the LbD model. In Laurea, it is our belief that, throughout the analytical and critical dialogue, the external review board together with Laurea personnel will advance, in the best possible way, the national and international discussion on the role, essence, quality and impact of RDI in UASs. u Text: Mari Pohjola photo: Taina Hult Learning by Developing New Ways to Learn Conference on Future Expertise in Higher Education Competence and expertise capital needed for societies to survive, develop and succeed are created by networks involving higher education institutions. In order to educate the future experts as key building blocks of our societies, higher education institutions need to continuously develop their operations to match the requirements of the working life, industries and society. Challenges arise from these perspectives and expectations for the curricula, teaching and learning methods, R&D&I activities and developing networked expertise. How should we facilitate our students to develop their competences and expertise in higher education, and how to define and measure the learning outcomes? This is a question that Laurea s third international Learning by Developing New Ways to Learn conference intended to answer by presenting, developing, benchmarking and discussing future expertise in higher education. The Learning by Developing New Ways to Learn 2010 Conference on Future Expertise in Higher Education was held in Laurea Leppävaara Unit October 14th-15th. The conference gathered 170 participants from over 20 different countries worldwide. During the two main conference days the presentations focused on four different tracks: Competence Development, Assessing Learning Outcomes, Multicultural Expertise and Student-Centric R&D&I. The conference programme included around 50 presentations in the form of keynote sessions, paper presentations, workshops and poster exhibition. A Pre-Conference, which took place in Laurea Tikkurila October 12th-13th, was also organised for the first time. The work- shops in the Pre-Conference concentrated on the overlying theme of responsibility in working life. While the programme in both pre- and main conference was opened by Laurea s Vice-president Jouni Koski and President Pentti Rauhala respectively, the conference participants also had the chance to listen to a group of prominent and esteemed keynote speakers. On the first day of the pre-conference a keynote session with the title Responsibility in Global Business: Ownership Perspective was given by Managing Director Hannu Puhakka and in the main conference opening keynote sessions were held by Dr. Arthur E. Lindemanis on Balancing Learning by Doing with Academic Rigor and Docent Matti Kamppinen on Future s Thinking in Education, Research and Development. The closing keynote was given by Dr. Koichi Ogasawara on the last conference day with the title From a Pedagogical Methodology to the Innovative Method of Social Formation Towards Integration of Expertise Resources. 24 Kehittäjä - Prime Mover 1/2011 Kehittäjä - Prime Mover 1/

14 Reflecting on new ideas together can lead to new ways of action The 2010 LbD Conference was organized in collaboration between several different actors from Laurea. The conference organizing team included people from Laurea s management, lecturers, administration and of course Laurea students. For both the staff members as well as students who took part in organizing the conference it was a real experience of learning by developing. As Laurea s Research Director Katariina Raij pointed out in her closing remarks on the last conference day, higher education institutions worldwide seem to be dealing with the same kind of challenges. The 2010 LbD Conference offered an opportunity to listen to new ideas and share experiences from higher education as well as to network with colleagues from different parts of the word. As Raij suggested, reflecting on new ideas together can lead to new ways of action. Time will show what kind of actions the 2010 LbD Conference will have produced, however, the discussions and partnerships started in the conference may very well be continued in the next LbD Conference which will once again be organised in spring 2012 at Laurea. u Teksti: Antti Vettenranta kuva: Sami Mannerheimo Conferense workbook TULI-ohjelma edistää yrittäjyyttä TULI (Tutkimuksesta liiketoimintaa) on Tekesin rahoittama tutkimusohjelma, jonka tarkoituksena on vahvistaa korkeakoulujen kaupallistamisvalmiuksia. Ohjelmalla luodaan korkeakouluihin kaupallistamista ja yrittäjyyttä edistävää kulttuuria ja lisätään korkeakoulujen yhteistyötä yritysten kanssa. Lisäksi TULI-ohjelma auttaa osaamisen siirron ja tutkimustulosten kaupallistamisosaamisen kasvattamista korkeakouluissa. Opiskelijat ja henkilöstö voivat osallistua TULI-ohjelmaan oman korkeakoulunsa tai tutkimuslaitoksensa TULI-projektin kautta. Ohjelmaan osallistuminen ei edellytä muodollista hakuprosessia, vaan yhteydenotto kaupallistettavan hankeidean pohjalta riittää. Potentiaaliset hankeideat voivat liittyä esimerkiksi uusiin tuotteisiin, palveluihin, prosesseihin, toimintamalleihin tai -menetelmiin. TULI-rahoitusta voidaan kohdistaa erilaisten ulkopuolisten asiantuntijapalveluiden hankintaan. Tyypillisiä TULI-ohjelman avulla toteutettavia toimenpiteitä ovat esimerkiksi keksintöilmoitusten yhteydessä tehtävät ennakkouutuustutkimukset, liiketoimintamallin ja suunnitelman sparraaminen ulkopuolisten yrityskehitysasiantuntijoiden toimesta, erilaiset markkinaselvitykset ja tutkimukset, tuotteiden ja palveluiden viestinnän suunnittelu, testiversioiden tai prototyypin valmistaminen tai liiketoimintakonseptin toimivuuden testaus asiakasrajapinnassa. Rahoitusta voidaan kuitenkin hyödyntää ainoastaan aikana ennen varsinaista kaupallistamista, esimerkiksi ennen yrityksen perustamista. Laurea on ollut mukana TULI-ohjelmassa vuodesta Alkuvaiheessa Laurea oli kumppanina TKK Innovaatiokeskuksen vetämässä metropolialueen InnoTULI-hankkeessa. Vuodesta 2008 Laurea on toiminut veturina Etelä-Suomen AMK-TULI -konsortiossa, jossa muut osallistuvat ammattikorkeakoulut ovat Laurean FUAS kumppanit HAMK ja LAMK, sekä Haaga-Helia ja Metropolia. Vuonna 2009 Laurea oli kaikista ammattikorkeakouluista aktiivisin kaupallistaja. Laurean TULI-ohjelmassa on runsaan kolmen viime vuoden aikana tunnistettu lupaavia uusia hankeaihioita kaikkiaan yhteensä n 130 kpl, joista noin 50 hanketta on ollut jonkinlaisten TULI-toimenpiteiden kohteena. Opiskelijalähtöisiä yrityksiä perustettiin Laureassa vuonna 2010 yhteensä 23 kpl. Näistä runsas neljäsosa on ollut mukana TULI - ohjelmassa. Ensimmäiset opiskelijalähtöiset yritykset ovat hakeutuneet myös Laurean ylläpitämän Spinno yrityshautomon palveluiden piiriin. Laureassa on vuodesta 2007 lähtien hyväksytty kaikkiaan 24 kpl keksintöilmoitusta. Keksintöilmoituksen voi jättää sekä patentoitavissa olevasta tuotteesta, että esimerkiksi uudesta palveluinnovaatiosta. Vuoden 2010 alusta keksintöilmoitusprosessia on Laureassa sovellettu myös opiskelijoiden tekemiin innovaatioihin ja keksintöihin. Lisätietoja: Antti Vettenranta liiketoiminnan johtaja antti.vettenranta@laurea.fi l l l l Laurean innovaatiopalvelut Auttavat opiskelijoita ja henkilöstöä ideoiden ja innovaatioaihioiden kaupallistamisen eri vaiheissa ja toiminnoissa Edistävät opiskelijayrittäjyyttä korkeakoulussa Koordinoivat Tekesin TULI-ohjelman rahoitusta lupaaville kaupallistamishankkeille Vastaavat korkeakoulun keksintöilmoitusprosessista 26 Kehittäjä - Prime Mover 1/2011 Kehittäjä - Prime Mover 1/

15 Text: Tuija Hirvikoski, PhD The article is based on interviews conducted by Conrad Lyaruu and discussions with the IAB members Laurea is going international with support from IAB The internationalisation of Higher Education Institutions is particularly important in a country like Finland with 5.4 million inhabitants and whose economy relies on exports. Although the importance of the strategically successful management of a higher education institution is self-evident, the internationalisation of its strategies is a challenge that faces the particular pressure of having to show productivity and quality in the short-term. Laurea has appointed an International Advisory Board (IAB) to support Laurea in internationalisation of Laurea s education and research, development and innovation RDI activities. Laurea s honorary research fellows are professors Alan Barrell, Henrique Diz, Katalin Illes, Koichi Ogasawara, Kenneth Smith and Rolf Stumpf. In co-creation and whilst working with colleagues, both trust and being heard by your peers are important factors. Henrique Diz together with Katalin Illes point out, that what they say is taken seriously and discussed within Laurea. Henrique Diz continues by highlighting the importance of diversity in an open discussion. To provide an additional perspective on leadership and added value for the discussion upon the future of a University of Applied Sciences is a trial and error mission, hence it is important that we may have an open discussion. President Pentti Rauhala has given us all the freedom that we need to express our views and contribute to our discussion. That is how we can bring the benefit of our experience to different contexts; by discussing it with colleagues so that we can present different points of view and we can contribute to Laurea choosing the most appropriate route for its future. In Portuguese we have a saying; light comes from discussion. Apart from the many IAB meetings, the research fellows have contributed to Laurea s development by dedicating their valuable time and know-how to the evaluation of the Learning by Developing (LbD) model and Laurea s RDI activities in the metropolitan area. According to Ken Smith, Laurea devotes more time and serious attention to strategic thinking than most other institutions do. Most institutions plan, but most institutions don t spend the time thinking strategically their future in the way that the Laurea leadership does. One permanent topic in the strategic discussion is that a strategy should be student-centric. In addition to the student-centric approach, internationalisation plays an important role in the discussion on the future development of universities in general and this is especially important for Laurea. For the reason that internationalisation is the lifeblood of any university, Alan Barrell puts forward a mission for us all to accept: the world without borders concept. To get everyone s mindset in tune with that, not reluctantly but by believing in it and by applying our teaching and research to it, is of crucial importance. By promoting the concept we will develop and have an international mindset. Katalin Illes continues by stressing that the internationalisation of HEIs means being tolerant and open-minded towards other people s differences, especially those unfamiliar to us. Hence, diversity nurtures innovation; it might be most beneficial for all of us to try looking at the world in other ways. We could simply start by working with people who studied abroad or were born somewhere else. About the possible Future development It has been said that LbD is becoming a well established concept. A lot of good teaching and innovation have taken place; however, the strengthening of its research base is what is needed next. Additional research elements and research projects as well as ways to enable them are encouraged. Applied research with strong links to traditional research is recommended because that connection will provide options for more students to do their PhDs. To be successful, a higher education institution has to identify one or two niche characteristics in which it is far more advanced than others. For Laurea, LbD is a niche area, but there could be one or two more niche areas. According to Rolf Stumpf it is important for Laurea to firmly believe in itself and its competitive edge in these areas and to market itself in terms of these competitive edge areas. This can occur rigorously by participating in partnerships with a few international institutions. Stumpf also reminded of the fact that the future economic markets are in the developing markets of China, India and Africa. The main benefit of the collaboration would then be for persons to orient themselves to the emerging market environments over the long-term of 30 to 50 years. After all, handling those changes will most probably be part of the future careers of the current students. Koichi Ogasawara has kindly offered his guidance and support regarding collaboration with Asian Universities and other stakeholders. The Eastern - Western collaboration, originated by the researchers, professors and lecturers of TFU, Laurea and Aalto, and supported by the IAB members, has recently adopted the title of the Active Innovation Net. Initially, the network will provide a co-creation platform for those who are eager to develop different types of innovation from the micro to the macro level, and especially innovation that tackles issues related to ageing societies. u Honorary Research Fellows and members of the International Advisory Board of Laurea University of Applied Sciences (in alphabetical order by last name) Alan Barrell Doctor of Business Administration Centre for Entrepreneurial Learning, Judge Business School, University of Cambridge UK Henrique Diz Professor University of Aveiro and University Lusófona do Porto, Portugal Katalin Illes Director of International Partnerships, Cambridge Anglia Ruskin University UK Koichi Ogasawara International Director Tohoku Fukushi University Japan Kenneth R Smith Professor Eller College of Management, University of Arizona USA Rolf Stumpf Emeritus Vice Chancellor and Rector Nelson Mandela Metropolitan University South Africa 28 Kehittäjä - Prime Mover 1/2011 Kehittäjä - Prime Mover 1/

16 Teksti: Leila Haapasalmi Koulii ihmisen kokoisia palveluja Suurpellossa Espooseen, Turunväylän ja Kehä II:n viereen, nousee Suurpellon kaupunkialue, jossa yhdistyvät kaupunki ja luonto. Alue rakennetaan luonto huomioon ottaen ja kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Innovatiivinen asuinalue säästää luontoa ja tuo palvelut lähelle asukkaita tarjoamalla uudenlaisia palvelukokonaisuuksia. Alueen ja sen palvelujen kehittämisessä pyritään luomaan ja tukemaan sukupolvi- ja kulttuurirajat ylittävää toimintaa, asukkaiden osallistumista, vapaaehtoistoimintaa ja alueen toimijoiden hiilijalanjäljen minimointia. Suurpellon asuinalue kasvaa nopeaa vauhtia. Ensimmäiset asukkaat ovat jo muuttaneet, ja vuoden 2011 loppuun mennessä alueella on arvioitu asuvan 1500 henkilöä. Koulii-hanke on Uudenmaan ELY-keskuksen ESR-rahoitteinen koulutuksen innovaatio- ja integraatio hanke. Hanke on käynnistynyt syksyllä 2010, ja se kestää vuoden 2012 loppuun. Koulii on Laurea-ammattikorkeakoulun ja Espoon seudun koulutusyhtymä Omnian yhteinen projekti, jonka avulla parannetaan koulutusasteiden välistä yhteistyötä, innovaatio-osaamista ja aluekehitystyön laatua. Laurean ja Omnian henkilökunta ja opiskelijat toimivat vuorovaikutuksessa käyttäjien ja muiden Suurpellon alueen toimijoiden kanssa kehittääkseen ja kokeillakseen uudenlaisia palveluja. Asiakaskeskeisyys ja avoin ajattelutapa yhdistettynä monialaiseen osaamiseen tarjoavat hyvän mahdollisuuden uusien palvelujen ja palveluverkostojen syntymiselle. Hankkeen tuloksena rakentuu monialainen oppimisklusteri ja palvelumuotoiluun perustuva TKI-toimintamalli. Hankkeen arviointitutkimus tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää koulutuksen ja innovaatiotoiminnan kehittämisessä paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Ensimmäinen seminaari asukkaille ja muille sidosryhmille pidettiin Kauniaisten Työväen Akatemian tiloissa joulukuussa Tilaisuudessa esiteltiin seitsemän pilottiprojektia, joiden toimintaa tukemaan syntyi asiantuntijatiimejä. Kevään 2011 aikana Koulii-hanke järjestää kaksi tapahtumapäivää Suurpellossa yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa: Pitkiä pellavia! 8.3. ja Kukkiva Suurpelto toukokuussa. Päivien aikana on tarjolla monipuolista ohjelmaa nykyisille, tuleville ja lähialueiden asukkaille ja toimijoille. Tapahtumilla halutaan edistää alueen yhteisöllisyyttä. u Lisätietoja: Pekka Räsänen projektipäällikkö pekka.rasanen@omnia.fi Text: Seppo Leminen Laurea is continuing in the Next Media Research program Next Media research program, which is a part of Tivit s SHOK program, has secured funding from TEKES for 2011.The Strategic Centres for the Sciences, Technology and Innovation s (SHOK) main goal is to thoroughly renew industry clusters and to create radical innovations (Tekes 2011). The Next Media program brings together research organisations and media sector companies in order to accelerate media industry research and development activities in Finland. Sanoma plc, the biggest media group in Finland, coordinates the program. The duration of the Next Media research program is four years and it started in The Next Media research program consists of several research projects that originate from the needs of media companies. As part of the Next Media research program, the ereading Services research and development project for Finnish publishers and researchers was launched in the beginning of The aim is to create a content- and consumer-oriented method for distributing charged newspaper, magazine and book content on electronic reading devices. In Finland, the research and development of ereading content businesses has begun with wide-ranging co-operation. The project studies the current state and future outlook of ereaders, as well as modes of application and content-oriented business models for the devices. The project team consists of an internationally significant range of businesses from the magazine and book publishing industry, as well as research institutes. The project members include publishing companies and research institutions in Finland, such as Sanoma, Alma Media, Otavamedia, Talentum, Aalto University, and VTT (the Technical Research Centre of Finland) as well as Metropolia and Laurea. Laurea brings its know-how to this project which helps to pave a way for future ereading business models to study viable approaches to developing ereading business models. The research project also enables challenging and relevant opportunities for students who wish to write their thesis within this business sphere. For instance, Miettunen (2010) defines and describes the services available for ereaders in her thesis Servicews for ereaders. u More information: Seppo Leminen principal lecturer seppo.leminen@laurea.fi 30 Kehittäjä - Prime Mover 1/2011 Kehittäjä - Prime Mover 1/

17 Text: Krista Keränen & Katri Ojasalo Photo: Susanna Ba From Co-production to Co-creation research project of developing services Laurea University of Applied Sciences Leppävaara s unit succeeded in applying funding for research organizations from Tekes (Finnish Funding Agency for Technology and Innovation) Serve programme. Laurea s CoCo-project was funded together with VTT s (Technical Research Centre of Finland) ServChange project as a joint project which is named ServC. Teksti: Leila Haapasalmi Suomen Yrittäjät yhteistyössä ammattikorkeakoulujen kanssa Haastateltavana Suomen Yrittäjien hallituksen puheenjohtaja Mikko Simolinna The Serve Pioneers of Service Business programme encourages Finnish companies to become global forerunners in the customer-centric, knowledge-based service business. Companies joining in CoCo-project are GSP- Group Ltd, Otaverkko Ltd, Rantalainen Ltd IA International, Tokmanni Ltd and Collaboration CG Evatt. CoCo is a research project which is aiming to create new knowledge in service innovation and encouraging the development of innovative and internationally competitive co-creation service concepts in these companies by challenging traditional ways of doing things both at the strategic and the operational level. Furthermore as Serve promotes cooperation between Finnish and international research groups, one of the Leppävaara s development managers Krista Keränen started as a doctoral student in University of Cambridge last October. The doctoral thesis of Krista Keränen will be based on CoCo-project and it is supervised by Doctor James Moultrie. CoCo- project Service logic is grounded in a commitment to collaborative processes and co-creation of value with customers, partners and employees. In this research, co-creation means collaboration in the creation of value through shared inventiveness, design and other activities, whereas co-production is more narrowly defined as participation in service production within parameters defined by the focal organisation. This research project aims to identify co-production/co-creation activities and roles in B-to-B (Business to Business) service relationships and to develop models and management tools for effective and efficient co-creation of services. In addition to creating new scientific knowledge, an important aim of the project is to develop service design methods and a virtual platform for cocreation to be applied in companies offering B-to-B services. The CoCo research project will last until the end of 2012 and it consists of four work packages. The scientific leader of CoCo is Leppävaara s Principal lecturer, Katri Ojasalo. The project started in October 2010 with the first work package (WP 1) which is a startup package including specifying the research agenda and the collaborating with VTT and the participating companies. The second work package (WP 2) focuses on identifying the current status of co-production/co-creation in business relationships in the participating KIBS (Knowledge Intensive Business Services) and trade companies. Based on the WP 2, in the third work package models and managerial tools (WP 3a) and a virtual platform (WP 3b) for co-creation will be developed together with the participating companies. Work package 4 (WP 4) focuses on disseminating the managerial tools and the virtual platform to other companies as well as the research results to international scientific communities. This also includes arranging a service seminar as a part of the Helsinki World Design Capital 2012 events in addition to three more service seminars together with VTT. u More information: Krista Keränen project manager krista.keranen@laurea.fi Katri Ojasalo project s scientific leader katri.ojasalo@laurea.fi More information about Tekes Serve programme: Minkälaista yhteistyötä Suomen Yrittäjät tekee ammattikorkeakoulujen kanssa? Suomen Yrittäjät tekee laajasti yhteistyötä sekä yksittäisten ammattikorkeakoulujen kanssa, että ammattikorkeakoulujen ja viranomaisten kanssa koko ammattikorkeakoulujärjestelmän kehittämisessä. Suomen Yrittäjien aluejärjestöjen ja paikallisyhdistysten edustajat ovat mukana useiden ammattikorkeakoulujen hallinnossa sekä erilaisissa neuvottelukunnissa. Yksittäiset yrittäjät hyödyntävät laajenevasti ammattikorkeakoulujen TKI -palveluja, teettävät opinnäytetöitä opiskelijoilla sekä ottavat opiskelijoita työharjoitteluun. Suomen Yrittäjät on ollut tiivisti mukana koko ammattikorkeakoulujärjestelmän kehittämisessä. Meillä on ollut vahva rooli ylempien ammattikorkeakoulututkintojen saamisessa osaksi koulutusjärjestelmää. Ammattikoreakoulujen rehtorineuvosto ARENE:n kanssa yhteistyö on tiivistä. Esimerkiksi parhaillaan uudistetaan ammattikorkeakoulujen yhteistä yrittäjyysstrategiaa. Yhteistyössä on myös tehty valtakunnallisia selvityksiä yrittäjien käsityksistä ammattikorkeakoulujen tarjoamien palveluiden toimivuudesta. Lisäksi yhteistyö ammatillisten opettajakorkeakoulujen kanssa opettajien yrittäjyysvalmiuksien kehittämisessä on ollut onnistunutta. Miten Suomen Yrittäjät ja ammattikorkeakoulu hyötyvät yhteistyöstä? Yritykset tarvitsevat yhä useammin työelämälähtöisiä korkeakoulupalveluita, TKI-palveluita, opetusta, täydennyskoulutusta tai työvoimaa. Yhdessä suunnittelu hyödyttää molempia osapuolia. Uusista yrittäjistä jo yli viidenneksellä on taustallaan korkeakoulututkinto. Kun ammattikorkeakoulut pystyvät tarjoamaan hyvää yrittäjyysopetusta, saamme elinvoimaista yrittäjyyttä Suomeen. Mistä tietää, onko valmis yrittäjäksi? Yrittäjä on luova, vastuuntuntoinen, haluaa päästä tuloksiin ja omaa korkean energiatason. Kun nämä ominaisuudet yhdistyvät johonkin tuote- tai palveluideaan, johon itse vakaasti uskoo, on aika lähellä yrittäjänuraa. Yrittäjäksi on valmis silloin, kun tuntee osaavansa asiansa hyvin. Lisäksi täytyy olla rohkeutta tehdä päätös yrittämisestä. Hyvä on, jos on myös perustietoa yrittäjyydestä. Eli tiedolla, osaamisella ja rohkeudella pääsee hyvin alkuun. Millainen on mielestäsi hyvä yrittäjä? Edellä mainittujen ominaisuuksien lisäksi tarvitaan sitkeyttä ja periksiantamattomuutta. Työnantajayrittäjänä joudut lisäksi johtamaan ja motivoimaan alaisiasi. Hyvä yrittäjä ymmärtää henkilökunnan merkityksen ja on valmis panostamaan henkilökuntaan, koska pk-yrityksessä, jokainen henkilö on avainhenkilö. Hyvä yrittäjä osaa myös nähdä uusia mahdollisuuksia ja tarttua niihin. Hyvä yrittäjä osaa hyödyntää verkostoja. Hän tietää mistä etsiä tietoa ja vastauksia ongelmiin ja kykenee ratkaisemaan niitä. Hyvä yrittäjä on elämäänsä tyytyväinen ja osaa pitää huolta itsestään niin fyysisesti, psyykkisesti kuin osaamisestaan. Hyvän yrittäjän kanssa on läheisten hyvä olla. u 32 Kehittäjä - Prime Mover 1/2011 Kehittäjä - Prime Mover 1/

18 Hookie Technologies motivoi liikkumaan Hookie Technologies on hyvä esimerkki yrityksestä, jossa teknologia ja hyvinvointi yhdistyvät. Hookie on VTT:n spin-off yritys, joka kehittää uudentyyppisiä liikuntaan motivoivia tuotteita ja palveluja. Yritys on perustettu alkuvuonna Spinnon asiakkaaksi Hookie tuli saman vuoden keväänä. Yrityksessä on neljä osakasta. Hookien innovatiivinen liikeidea perustuu fyysisen liikunnan ja virtuaalimaailman yhdistämiseen. Teksti: Jasmina Elo Spinno yhdistää teknologiaa ja hyvinvointia Espoon Otaniemessä toimiva Spinno Enterprise Center on osaamis- tai teknologiapohjaisten kasvuhakuisten yritysten yrityshautomo. Aloittelevien yrittäjien ohella Spinno auttaa alueen korkeakouluja, tutkimuslaitoksia ja liike-elämää uusien spin-off yritysten synnyttämisessä. Spinnon juuret ulottuvat vuoteen Nykyinen Spinno syntyi loppuvuonna 2009, kun teknologiakeskusketju Technopolis järjesti kehityspalveluitaan uudelleen. Laurea tarjosi hyvän uuden kodin voittoa tavoittelemattomalle hautomotoiminnalle. Laurealle hautomotoiminta edustaa konkreettista esimerkkiä aluekehitystoiminnasta. Yrittäjyys on myös yksi Laurean valituista painopistealueista. Vuorta ei kannata valloittaa yksin, vaan retkikunnan tuki on ehdoton. Myös perusleirin ja välietappien on oltava kunnossa sekä tiimityön toimittava. Huipun valloittamisessa, aivan kuten liikeidean kehittämisessä kasvuyritykseksi, vaaditaan sitkeyttä, määrätietoisuutta ja uskoa onnistumiseen realiteetteja unohtamatta. Spinnon tehtävänä on tunnistaa lupaavimmat liikeideat ja auttaa kehittämään niistä nopeaan kasvuun tähtääviä yrityksiä. Spinno tarjoaa asiakkailleen eri kehitysohjelmia yrityksen kehitysvaiheesta ja tavoitteista riippuen. Kehitysohjelmat sisältävät yritys- ja rahoitusneuvonnan, käytännönläheisiä koulutuksia sekä erilaisia verkottumistilaisuuksia. Spinnon asiakkaat hyötyvät Spinnon erinomaisista yhteyksistä julkisen sektorin rahoittajiin, pääomasijoittajiin sekä muihin alan toimijoihin. Yhteistyötahojen kanssa on muun muassa järjestetty yhteisiä tilaisuuksia asiakkaille. Spinno kehittyy monialaiseksi hautomoksi Laureassa on toteuttu hautomotoimintaa jo ennen Spinnon toimintojen siirtoa. Laurean hyvinvointialan yrityshautomo on kehittänyt hyvinvointialan yrittäjyyttä vuodesta Hyvinvointialan hautomosta on lähtenyt liikkeelle yli 250 yritystä. Hautomo on tarjonnut Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan alueen aloittaville sekä alkaneille hyvinvointialan, sosiaali- ja terveysalan ja näiden alojen palveluyrityksille kasvuun tähtääviä konsultointipalveluja. Hyvinvointihautomossa on hyödynnetty Laurean asiantuntijoita sekä edistetty alan T&K-hankkeita. Laurea järjesti innovaatiotoiminnan palveluitansa siten, että hyvinvointihautomo ja teknologiapainoitteinen Spinno-hautomo siirtyivät hallinnon yksikköön tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalvelujen yhteyteen. Samalla alkoi hyvinvointihautomon toimintojen vaiheittainen yhdistäminen Spinnoon. Hautomotoiminnan siirtyminen tutkimus-, kehitys ja innovaatiopalvelujen yksikköön tukee monialaisen hautomokonseptin kehittämistä ja vahvistaa entisestään Laurean innovaatioasiantuntijuutta metropolialueella, toteaa liiketoiminnan johtaja Antti Vettenranta Laurean tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopalveluista. Yhdistyneessä Spinnon hautomotiimissä toimii seitsemän kokenutta start-up ja hautomotoiminnan asiantuntijaa, jotka palvelevat uutta asiakasta vuosittain. Tiimi toimii Espoossa Technopolis Innopol -toimitilarakennuksen tiloissa sekä pitää Vantaan Tikkurilassa toimipistettä. Uuden hautomon uusi vuosi Yhdistetyn hautomon alkava vuosi on täynnä mahdollisuuksia. Yhdistäminen antaa esimerkiksi hyvän pohjan toiminnallisten synergiaetujen ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien tarjoamiseen asiakkaille. Sekä lapset että aikuiset istuvat nykyään liikaa sisätiloissa näyttöpäätteen edessä, ja liikkuminen jää vähälle. Hookien tehtävänä on saada ihmiset liikkumaan,sanoo Hookien markkinointijohtaja Hannnu Puolitaival. Hookien palvelussa hyödynnetään VTT:llä kehitettyä patentoitua teknologiaa, joka perustuu 3D-kiihtyvyysantureiden tuottaman tiedon analysointiin algoritmeilla. Teknologian avulla voidaan tunnistaa ihminen hänen kävelytyyliinsä perustuen sekä hänen suorittamansa liikuntatapa ja -määrä, kuten paljonko ihminen on juossut, kävellyt tai pyöräillyt Hookie on kehittänyt oman aktiviteettimittarin sekä pilvipalvelun, josta analysoitu liikuntatieto voidaan liittää esimerkiksi virtuaalimaailmassa tai pelissä hyödynnettäväksi. Tällöin liikuntatieto voidaan muuttaa verkkopeleissä krediteiksi, jolla virtuaalihahmo voi ostaa uusia tavaroita ja ominaisuuksia itselleen. Näin pelaaja hyötyy omasta liikunnastaan juuri hänelle mielenkiintoisessa palvelussa. Hookie neuvottelee tällä hetkellä usean toimijan kanssa yhteistyöstä Suomessa ja ulkomailla. Hyvinvointialan kasvunäkymät ja -mahdollisuudet ovat suuret, ja alan kasvuhakuisille yrityksille halutaan tarjota hautomopalveluiden parhaita käytäntöjä molemmista hautomomalleista, sanoo Vettenranta. Spinnon johtaja Tuomas Maisala on samaa mieltä ja toteaa: Tavoite on, että myös uusi Spinno toimii arvostettuna esimerkkinä yrityshautomosta, jossa yhdistyvät toiminnan korkea laatutaso ja selvästi mitattavat tulokset. Spinno saa nyt erinomaisen mahdollisuuden palvella nykyistä laajempaa joukkoa kasvuyrityksiä. Alkaneen vuoden aikana on tarkoitus kehittää hautomokonseptia entistä paremmin kasvuyrittäjiä palvelevaksi kehityspalveluksi. Palveluprosessiin tuodaan muun muassa uusia sähköisiä palveluita ja ulkopuolista asiantuntija-apua, jotta voimme vielä paremmin auttaa asiakkaitamme riittävän rahoituksen saannissa, kertoo Maisala. u Yhteystiedot: Spinno Enterprise Center Tuomas Maisala, johtaja puh tuomas.maisala@spinno.fi 34 Kehittäjä - Prime Mover 1/2011 Kehittäjä - Prime Mover 1/

19 ja testata sitä markkinoilla. Prosessi voi myös tuoda esille sen, että idea ei olekaan riittävän hyvä, jotta siitä tulisi hyvin menestyvä tuote tai palvelu. Teksti: Suvi Vaitiniemi, Anna Nikkinen ja Maija Vanhala Hyvinkään esihautomosta potkua yrittäjyyteen Laurea Hyvinkään esihautomo toimii opiskelijavetoisesti, ja se pyrkii innostamaan yrittäjyyteen. Esihautomossa opiskelijat työskentelevät aidossa toimintaympäristössä, jossa heidän ideoita kehitellään edelleen monialaisissa tiimeissä yritysaihioiksi, kaupallistettaviksi tuotteiksi sekä yritystoiminnaksi. Esihautomotoiminnan tavoitteena on edistää yrittäjyyttä yhdistämällä se opiskelijan opintoihin. Tarkoituksena on tukea ja ohjata opiskelijaa hänen ideansa testauksessa, arvioinnissa sekä mahdollisessa jatkokehittämisessä. Esihautomo tarjoaa huolellisesti suunnitellun etenemisväylän erilaisille ideoille. Esihautomossa opiskelijaa ja hänen ideaansa pystytään sekä tukemaan ja ohjaamaan että kriittisesti arvioimaan. Prosessi ideasta valmiiksi tuotteeksi on pitkä, ja sen aikana tehdään muun muassa selvityksiä, arviointeja, rakennetaan toimintamalleja, tehdään liiketoimintasuunnitelma ja selvitetään juridisia seikkoja. Prosessin tarkoitus on muokata idea myyntikelpoiseksi, valmiiksi tuotteeksi Hyvinkään esihautomon toiminta on tällä hetkellä keskittynyt erityisesti pedagogisten pelien kehittämiseen. Pelejä on esitelty useissa konferensseissa, kuten LbD- ja Combi konferenssissa sekä Educa ja Varhaiskasvatusmessuilla. Vastaanotto on ollut todella innostunutta ja kiinnostunutta. Parhaillaan yrityshautomossa on kehitteillä monia lapsille suunnattuja pelejä. Konkkaronkka Konkkaronkka on peli, joka tukee lapsen sosiaalis-emotionaalista kehitystä. Se on tarkoitettu 4-8-vuotiaille lapsille. Konkkaronkan myynti käynnistettiin syksyllä 2010, ja vuoden 2011 tavoitteisiin kuuluu pelin kansainvälistäminen. Kansainvälistymisen suunnittelu aloitettiin syksyllä 2010 liiketalouden P2P-opiskelijoista sekä saksalaisista sosiaalialan vaihto-opiskelijoista kootun tiimin voimin. Konkkaronkkaa on esitelty jo muutamassa kansainvälisessä konferenssissa, kuten Saksassa varhaiskasvatuksen konferenssissa sekä Combi konferenssissa. Peli on herättänyt paljon kiinnostusta, ja saatu palaute on ollut hyvää. Lisäksi peli on herättänyt kiinnostusta muun muassa Virossa ja Englannissa. Kansainvälistymisen ensimmäiseksi kohdemaaksi on suunniteltu Saksaa. Syksyllä 2010 kansainvälistämistiimi käänsi pelin Saksaksi sekä teki suunnitelman, jonka avulla pelin voi lanseerata ulkomaille. Lisäksi Konkkaronkan saksankielistä käännöstä testattiin Suomen saksankielisissä päiväkodeissa. Yksi käännetty peli on tällä hetkellä Saksassa, jossa sitä testataan paikallisissa päiväkodeissa. Saksalaisilta päiväkodeilta kerätään palaute, jonka pohjalta peliä ja käännöstä voidaan vielä parantaa ennen varsinaisen myynnin aloittamista. Suomen saksankielisistä päiväkodeista kerätty palaute on ollut positiivista. Konkkaronkka-pelin lanseeraaminen Saksaan olisi tarkoitus toteuttaa osallistumalla Saksassa järjestettäville messuille. Yksi mahdollisista messuista on kansainväliset isot lelumessut, jotka järjestetään seuraavan kerran Saksassa tammikuussa Konkkaronkka-pelin hahmoja Konkkaronkka-peliä tutkitaan parhaillaan myös Hyvinkään päiväkodeissa. Pelin vaikuttavuutta lapsiin tutkitaan laadullisesti havainnoimalla lasten käyttäytymistä pelitilanteissa. Tutkimukseen osallistuu 10 lapsiryhmää, joissa on yhteensä 39 lasta. Tutkimuksen avulla saadaan lisätietoa Konkkaronkkapelin vaikutuksista lasten sosiaalis-emotionaalisten taitojen sekä yhteisöllisyyden kehittymiseen. Tutkimuksen avulla saadaan myös arvokasta tietoa pelin käytettävyydestä ja kehittämiskohteista. Päiväkodeissa tapahtuvat pelikerrat videokuvataan, ja videoaineisto analysoidaan. Lisäksi ryhmistä tehdään sosiogrammit, ja pelitilanteet nauhoitetaan nauhurilla. Kuvaustilanteita on yhteensä kaksi: marras-joulukuun vaihteessa ensimmäinen ja toinen tammikuun alkupuolella. Kuvaustilanteiden lisäksi päiväkotiryhmien on tarkoitus pelata Konkkaronkkaa viikoittain toiseen kuvauskertaan asti. Tutkimuksessa pyritään selvittämään lasten sosiaalisten suhteiden sekä tunteiden tunnistamiseen, ilmaisun ja käsittelyn kehittymistä. Myös yhteisöllisyyden kehittymistä pyritään tutkimaan. Esihautomon muut tuotteet Luontoloikka on 2-6 -vuotiaille lapsille suunnattu liikunnallinen peli, joka kehittää lasten motorisia taitoja. Tavoitteena on saada Luontoloikka myyntiin kevään kuluessa. Piirsin veljelle tähtiä seinään on kirja, joka kertoo lapsen näkökulmasta tilanteesta, kun sisarus sairastuu. Kirja on Jonna Lehikoisen ensiteos, ja sen lisäksi Kirjava Polku -tuotesarjaan on suunnitteilla pelikortit samaan aihepiiriin liittyen. Tuotekehittelyvaiheessa on tällä hetkellä Ansa ja Tauno -niminen peli, joka on muistinvirkistys-peli iäkkäämmille ihmisille sekä lapsille suunnatut Palopää- ja Mitalijahtinimiset pelit. Esihautomotoiminnan tuloksena on syntynyt jo kaksi itsenäistä yritystä ja yrittäjää. Ensimmäinen on Mariliisa Salinin Valo-Iftin niminen pienryhmäkoti Lohjalla ja toinen on Jonna Lehikoisen toiminimi, jonka hän on perustanut Kirjava polku -sarjalle. u Lisätietoa: Kehittäjä - Prime Mover 1/2011 Kehittäjä - Prime Mover 1/

20 Text: edited from Dawit Asfaw s final internship report by Conrad Lyaruu Intern April 2010 October 2010 Laurea gave me the skills and competencies I need My internship in the SID (Service Innovation Design) International lab gave me an immense opportunity to practice and apply the skills and knowledge that I have acquired from my field of study. My participation in the development of the initial phase of the International Regions (IRPro2015) project was an excellent opportunity to practice and apply my skills and creativity. IRPro2015 is very new. It is developed based on students research and an intensive LbD (Learning by Developing) method. In my project, the main mission was to co-create an R&D support system with international partner universities for the potential companies in Finland or abroad in order to leverage investment opportunities based on the needs of the target companies. The actors in my project group were of three nationalities, namely USA, Vietnam and Ethiopia. There were also other projects with research interns from Finland, Germany, Korea, Lithuania and India. Text: Sofia Alimova Education without borders will make a world without borders Some have commented that education without borders will make a world without borders. Agreeing with this, Laurea chose the direction of step-by-step development and innovation for its goal to become an internationally acknowledged Higher Education Institution. The first step was the successful implementation of its Learning by Developing (LbD) operational model. Now it is to provide the best possible environment for professional and personal growth in the rapidly changing global environment of the future. Laurea is going international in two ways. On the one hand, it is a multicultural working community where employees from different nationalities bring into the working day a flavor of their cultural background. Crossing the most commonly reported challenges such as language barriers and differences in working methods, with patience and an open mind topped with a positive attitude they all go towards the same goal. On the other hand, Laurea is going ahead with its international Along with my interest in working with the IRPro2015 project, I have observed that to successfully develop any project and to further achieve its goals, the funding is vital. In addition the stakeholders presence in the project will keep the project s aim towards success. I strongly feel that Laurea s shared generic competence has been met through my internship. Ethical-, innovativeness-, ability to reflect my knowledge and skills, and internationalization competencies which enables me to work with multicultural teams have been fostered. My internship has enhanced my communication style and ability to conduct related businesses in the future. At the moment I feel confident that I have adequate skills and competencies that would enable me to handle any work in my field of specialization. I intend to focus on the self development issues that will upgrade my competencies in order to cope with the fast ever-changing world. student exchange programs. Laurea offers its students and partners an international operational environment through international projects and networks. Laurea s Peer to Peer is a new age learning environment launched in two campuses on September Close to 100 learners, educators, and practitioners from the field of business studies were provided office-like facilities to co-create innovative solutions in the spirit of mutual learning. The traditional way of structuring education has been replaced with a flexible model of conducting one s studies in the most feasible way in relation to learning in practitioner-oriented projects. Furthermore, Laurea s Peer to Peer is a complete international environment. International students, multinational educators, external experts from international companies, and colleagues all together form this very useful field for developing holistic understanding and knowledge of a complex system providing creativity and innovation. text: Raisa Saviaho The internationality within us When I studied at Laurea nearly ten years ago, international was a big and important word. It was the future; interaction with people of other nationalities. So we studied cultures, languages and went abroad, learned that Scots warm up to friendship just as slowly as Finns do, and that when the manager is away, your Russian colleagues don t really expect you to get any work done. To me, taking Laurea up on all the opportunities for international experiences was a thrilling journey. During studies, internships, projects and tutoring, I soaked up on the practical knowledge, picking up a few accents and habits along the way, and learned to understand. Not just understand cultural differences, but the depth and variety of ways they influence who we are and how we interact. Eye contact, keeping track of time and sticking to the truth are examples where cultural customs influence our behaviour and where differences can so easily be misunderstood. My international experiences prepared me well for the life I live now, in constant whirl of multiculturalism. I live in Singapore and work for the Asia Pacific sales unit of a global, yet Danish, wind power plant solution provider called Vestas. My inspiring and challenging work in internal communication has introduced me to a whole new level of internationality: to multiculturalism. Today, it is harder to use nationality as a description for the way people act and communicate. Internationality is no longer just between people, it is within them. My boss is Singaporean Indian, my colleagues American Vietnamese, Japanese Canadian, Singaporean Chinese etc. I have Danish, British and Australian colleagues who have lost their roots while living abroad over 10 years, and a whole other group of multicultural colleagues scattered across our global organisation. There s not a lot of guidance I can rely on from the textbooks on cultures while working in this environment..! Please don t get me wrong, I m not saying knowledge on cultures and traditions is useless. Knowing generalisations of customs, basics of local language and especially history and geography, give a good start to understanding the culture. (I m grateful for learning about the concept of Kiasu and few words of Singlish before moving to Singapore.) However, the cultural sensitivity one develops through practice is essential to being able to adjust and succeed in the various situations today s multicultural work and social environments challenge us with. It takes observation skills, a humble attitude and ability to meet halfway to work effectively in a multicultural workplace. Constant fine-tuning of behaviour I would say! Between ing to Japan, chatting to New Zealand, calling a colleague in India and setting up a meeting across the whole region I find myself using a whole category of influencing techniques to reach my goal. Internationality, and even more so multiculturalism, is my everyday, every day. I believe it will be your everyday too, whether you are Laurea s student, staff or cooperation partner. As an alumna, I m proud to see Laurea investing in internationalisation and promoting multiculturalism in the Helsinki metropolitan area. No matter how ordinary multiculturalism becomes, we still need to keep developing our competences in order to succeed. Raisa Saviaho graduated from Laurea Hyvinkää in 2001 as a Bachelor in Environmental Business Management. She currently works as Communication Advisor for Vestas Asia Pacific in Singapore. Alumni column 38 Kehittäjä - Prime Mover 1/2011 Kehittäjä - Prime Mover 1/