OPAS I K Ä Ä N T Y N E I D E N K A LTO I N KO H T E LU S TA S O S I A A L I JA T E RV E Y D E N H U O L LO N A M M AT T I L A I S I L L E

Transkriptio

1 TÄRKEITÄ PUHELINNUMEROITA Ambulanssi Diakoniatyö Kriisipäivystys Oman alueen kotihoidon lääkäri Oman alueen kotihoito OPAS I K Ä Ä N T Y N E I D E N K A LTO I N KO H T E LU S TA S O S I A A L I JA T E RV E Y D E N H U O L LO N A M M AT T I L A I S I L L E Oman alueen aluetyön sosiaalityöntekijä Oman alueen vanhustyön sosiaalityöntekijä Poliisi Rikosuhripäivystys Sairaala Sos-ambulanssi Sosiaalipäivystys Tervesykeskus Turvakoti Suomen vanhusten turvakotiyhdistys ry (09) info.suvantory.fi suomen vanhusten turvakotiyhdistys ry ikäihmisten kaltoinkohtelun ehkäisy projekti

2 Tämä opas on tehty yhteistyössä Suomen vanhusten turvakotiyhdistys ry:n Ikäihmisten kaltoinkohtelun ehkäisyprojektin ja Helsingin Koillisen sosiaalikeskuksen alueella toimineen projektityöryhmän kanssa. Projektia on tukenut Rahaautomaattiyhdistys. Oppaan tarkoituksena on herättää työyhteisöissä keskustelu ja ajatuksia sekä antaa työvälineitä ikäihmisen auttamiseen huonosta kohtelusta aiheutuneeseen vaikeaan elämäntilanteeseen. Tarve oppaan laatimiseen on lähtenyt työntekijöiden omista kokemuksista ja havainnoista. Ikääntyneiden kaltoinkohtelu on myös ammattihenkilökunnalle arka aihe lähestyä. Työntekijöiden omat tunteet, arvot, asenteet ja ammatillisuus joutuvat usein koetuksella. Läheisissä perhe- ja hoivasuhteissa tapahtuvaan huonoon kohteluun puuttuminen vaatii rohkeutta, mutta myös erittäin suurta hienotunteisuutta. Puuttumisen keinoja on monia. Niiden valinta on ikääntyneen asiakkaan/potilaan oikeus. Ammattilaisen tulee tehdä yhteistyötä ikäihmisen, hänen omaistensa ja muiden ammattiedustajien kanssa päämääränä ikäihmisten hyvä ja turvallinen elämä. Helmikuussa 2005 Leena Serpola Projektityöntekijä Suomen vanhusten turvakotiyhdistys ty LÄHTEET Heinänen, A. (toim.) Vanhus ja perheväkivalta. Ensi Kotien Liiton julkaisu 8, Helsinki. Huhtala A., Sistonen S Vanhusten kaltoinkohtelu Äidit ja aikamiespojat. Ensi ja turvakotien liiton raportti nro 4, Helsinki. Hydle, I.(toim.) Overgrep mot eldre. Nors 1994;2. Akaprint, Århus. Kadotin lämpimät kädet kirjoituksia vanhusten kaltoinkohtelusta Suomen vanhusten turvakotiyhdistys ry. Helsinki. Kivelä S-L, Hartikainen S. & Isoaho, R Iäkkäiden pahoinpitely. Suomen lääkärilehti 2001;7. Korhonen, L. (toim.) Vanhus perheväkivallan kohteena. Ensi Kotien Liiton raporttisarja nro 1. Esikko 4/1987 Niinistö, L Vanhusten kaltoinkohtelu. Teoksesta Geriatria, Tilvis, Reijo Sourander, Leif. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim, s Opas sosiaali ja terveydenhuollon ammattihenkilöstölle. Ikääntyviin kohdistuva kaltoinkohtelu hoito ja ehkäisy. Vantaan kaupunki. C:12:1994. Projektityöryhmä: Kaarina Helenius Virpi Kylmälahti Maarit Lammi Helena Mäkelä Raija Savolainen Leena Serpola Lisa Ylirotu sosiaalityöntekijä diakoniatyöntekijä lähihoitaja palvelutalon johtaja sosiaalityöntekijä projektityöntekijä sosiaalityöntekijä Perttu, S. 1998, Perheväkivalta auttamistyössä opas ammattihenkilöstölle. Helsinki: Ensi ja turvakotien liitto ry (julkaisu 21) ja Vanhustyön koulutus ja tutkimuskeskus Kuntokallio. Uutto-Riski R Vanhusten kaltoinkohtelu tiedotusvälineissä käyty keskustelu lokakuussa vuonna Pro gradu-tutkielma. Tampereen yliopisto. Lääketieteellinen tiedekunta. Hoitotieteenlaitos. Sivu 2 Sivu 15

3 MITÄ ON IKÄÄNTYNEIDEN KALTOINKOHTELU? Ikääntyneiden kaltoinkohtelulla tarkoitetaan yli 65 vuotiaisiin kohdistuvaa fyysistä ja psyykkistä väkivaltaa, seksuaalista hyväksikäyttöä, taloudellista hyväksikäyttöä, hoidon ja avun laiminlyöntiä, oikeuksien rajoittamista ja loukkaamista tai ihmisarvoa muutoin alentavaa kohtelua. Kaltoinkohtelu voi olla perhe- tai lähisuhdeväkivaltaa, jolloin huono kohtelu tapahtuu ikäihmisen läheisessä ihmissuhteessa. Se voi ilmetä myös hoitosuhteessa tai palvelurakenteen ja yhteiskunnan taholta rakenteellisena kaltoinkohteluna esimerkiksi palveluiden epäämisellä tai ikäsyrjintänä. KALTOINKOHTELUN MUOTOJA Ikäihmisten huono ja asiaton kohtelu voi näkyä monella eri tavalla. Se voi olla: Sivu 14 Sivu 3 fyysistä väkivaltaa, jolla tarkoitetaan fyysisen kivun ja vahingon aiheuttamista esim. lyömällä, tönimällä, puristamalla, repimällä tai retuuttamalla. Fyysistä väkivaltaa voi olla myös se, että käytetään tilanteeseen nähden liian rajuja otteita, esim. hoitotilanteissa krouvit kädet. psyykkistä (henkistä) väkivaltaa, jolloin tarkoituksellisesti tuotetaan ikäihmiselle henkistä ahdistusta tai pelkoa esim. nimittelemällä, uhkailemalla, tai kohtelemalla häntä alentavasti ja loukkaavasti. Sillä voidaan tarkoittaa myös uskonnollista väkivaltaa, ikääntyvän hädänalaisen tilan hyväksikäyttöä tai tarkoitushakuista perusturvallisuuden murtamista. seksuaalista hyväksikäyttöä, jolla tarkoitetaan raiskausta, sukupuoliyhteyteen pakottamista ja kaikkinaista seksuaalista alistamista, ahdistelua, sukupuolista häirintää ja loukkausta. taloudellista hyväksikäyttö, jolla tarkoitetaan ikäihmisen rahojen tai muun omaisuuden käyttämistä, myymistä tai hävittämistä ilman hänen lupaansa. Taloudellinen hyväksikäyttö voi olla myös rahan tai muun omaisuuden

4 eriasteista kiristämistä uhkailemalla väkivallalla, hoidotta jättämisellä, yksin jättämisellä tai hylkäämisellä. hoidon ja avun laiminlyöntiä, joka voi olla tarkoituksellista (aktiivista) kieltäytymistä ikäihmisen hoidosta tai hoitovastuusta. Se voi olla myös tarkoituksetonta (passiivista) hoidon laiminlyöntiä. Tällöin hoidon epäonnistuminen voi johtua hoitajan osaamattomuudesta, tiedonpuutteesta, väsymyksestä tai välinpitämättömyydestä. oikeuksien rajoittamista tai loukkaamista, joka voi olla ihmisarvoa alentavaa ja loukkaavaa puhuttelua tai hoitotoimenpiteiden suorittamista. Se voi olla myös perusoikeuksien mm. omien mielipiteiden, valintojen tai yksityisyyden kieltämistä, vapauden rajoittamista, eristämistä tai peruspalveluiden saannin estämistä esim. lääkäripalveluiden ja kotihoidon kieltämistä. Varhainen puuttuminen Seuranta esim. palvelu-/hoitosuunnitelman, yhteydenottojen, kotikäyntien avulla Rakennetaan apua ja turvallisuutta tarjoavaa toiminta olemassa olevien palveluiden avulla. Omaishoitajan tai muun hoitovastuussa olevan läheisen tukeminen Tiedotus, ohjaus ja neuvonta Oman ja työyhteisön työhyvinvoinnin huomioon ottaminen Rakenteellisiin epäkohtiin puuttuminen Rohkeus nähdä se, mitä näkee Käytännössä kaltoinkohtelutilanteissa saattaa esiintyä useita eri kaltoinkohtelun muotoja esim. taloudellista hyväksikäyttöä liittyen useisiin muihin kaltoinkohtelun muotoihin. IKÄIHMISTEN KALTOINKOHTELUN ESIINTYVYYS Kaltoinkohtelua voi esiintyä yksilötasolla, palvelujärjestelmän tasolla ja yhteiskunnan tasolla. Huonosti kohtelevana osapuolena voi olla: puoliso aikuinen lapsi tai lapsenlapsi muu ikäihmisen sukulainen, ystävä tai tuttava ennestään tuntematon henkilö hoitovastuussa oleva henkilö hoitolaitos tai muu palveluverkosto yhteiskunta Suomessa on arvioitu, että eläkeikäisistä naisista 7 % ja miehistä 3 % on joutunut eläkeiässä väkivallan kohteeksi. Pohjoismainen arvio on yhdestä kahdeksaan prosenttiin. Turvakotien käyttäjistä eläkeikäisiä on vuosittain 3-6 % asiakkaista. Useimmat tutkijat epäilevät kuitenkin, että ikääntyneiden kohtaama kaltoinkohtelu olisi huomattavasti yleisempää. Sivu 4 Sivu 13

5 Pääsääntöisesti ammattihenkilöstön velvollisuus on pitää ammattitoiminnassaan saatuja tietoja salassa. Hän ei saa luovuttaa tai muutoin paljastaa asiakkaan tietoja ulkopuolisille. Ammattihenkilö voi tehdä rikosilmoituksen ikäihmisen suostumuksella. Suostumuksen tulee olla kirjallinen. Työntekijä voi kuitenkin konsultoida poliisia tarvittaessa tai tehdä selvityspyynnön kaltoinkohteluepäilystä. Törkeä ja tavallinen pahoinpitely myös perheen sisällä sekä kaikki törkeän rikoksen tunnusmerkit täyttävät teot kuuluvat yleisen syyttäjän alaisiin rikoksiin. Salassapito- ja vaitiolovelvollisuudet on luotu suojelemaan ikäihmisen oikeuksia. On tilanteita, joissa salassapito- ja vaitiolovelvollisuudet voivat kuitenkin vaikeuttaa yhteistyötä. Moniammatillisessa yhteistyössä tulee voida luottaa yhteistyökumppaneiden ammattitaitoon ja ammatillisuuteen. Useimpia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia sitovat samat salassapito- ja vaitiolovelvollisuudet. Tämä mahdollistaa konsultaation eri viranomaisten ja ammattihenkilöiden kesken. Moniammatilliset neuvottelut, joihin myös ikäihminen itse osallistuu mahdollistavat avoimen ja luottamuksellisen tiedon vaihdon. KUINKA TYÖNTEKIJÄ VOI OMALLA TOIMINNALLAAN EH- KÄISTÄ IKÄÄNTYNEISIIN KOHDISTUVAA KALTOINKOH- TELUA? Yksittäinen työntekijä voi monin eri tavoin omassa työssään ennaltaehkäistä ikäihmisiin kohdistuvaa kaltoinkohtelua. Seuraavassa joitakin esimerkkejä: Sivu 12 Työntekijällä on myönteinen vanhuskäsitys Työntekijä on sisäistänyt oman ammattinsa ja vanhustenhuollon eettiset periaatteet ja toimii niiden mukaan Väkivallan ehdoton suvaitsemattomuus Oman työalueen ja sen asukkaiden tunteminen vastuu/nimikkoasiakkaat Hoitosuhteen jatkuvuus ja luottamuksellisen suhteen turvaaminen Moniammatillinen yhteistyö, tiimityöskentely ja verkostoituminen Ennaltaehkäisevät kotikäynnit Riskitekijöiden ja tilanteiden tunnistaminen KUINKA TUNNISTAA KALTOINKOHTELU? Ikäihmisten kaltoinkohtelun tunnistamisessa korostuvat ammattihenkilökunnan, ammatillisuus, arvot, asenteet, ammattietiikka ja vanhuskäsitys. Tärkeää on tunnistaa riskitilanteet ja puuttua jo varhain havaittuihin epäkohtiin. HUOLEN HERÄÄMINEN Kaltoinkohtelun tunnistaminen ja oikean avun löytäminen alkaa yleensä siitä, kun työntekijän huoli herää ikäihmisen elämäntilanteesta. Työntekijän huolen voi herättää moni seikka. Huolen aiheet voivat liittyä mm. ikääntyvän elämänhallintaan ulkoiseen olemukseen siinä tapahtuneisiin muutoksiin terveydentilaan asumisoloihin taloudelliseen tilanteeseen perhe- ja parisuhteisiin sosiaaliseen verkostoon ja kontakteihin yksinäisyyteen, eristäytymiseen omaishoitajan jaksamiseen sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöön, avun hakemiseen tai siitä kieltäytymiseen turvallisuuden/turvattomuuden kokemiseen vanhuuden onnistumisen ja tyytyväisyys/tyytymättömyys kokemukseen. Usein muutokset näissä elämän eri osa-alueissa herättävät työntekijän huolen. Muutokset saattavat olla hitaita ja tapahtua vuosien kuluessa, mutta ne voivat olla myös hyvin nopeita, tapahtuen vain muutaman kuukauden sisällä. Huolen näkyväksi tekemisessä ja arvioimisessa voi käyttää apuna havaintojen kirjaamista, erilaisia hoito- ja sosiaalityönmittareita ja hoito/ palvelusuunnitelmaa. Oman huolen näkyväksi tekeminen ja sen jakaminen saattaa auttaa myös muuta sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilökuntaa havaitsemaan ja tuomaan julki omaa huoltansa ikäihmi- Sivu 5

6 misen tilanteesta. TUNNISTA RISKITEKIJÄT Työntekijän on hyvä tiedostaa, että on olemassa joitakin yhteisiä tekijöitä, joita on havaittu ikäihmisten kaltoinkohtelutilanteissa. Näitä ovat : ikäihmisen tai hänen läheisensä toimintakykyä ja elämänhallintaa heikentävät fyysiset ja psyykkiset sairaudet ikäihmisen sairauteen liittyvät käytöshäiriöt esim. pelkotilat, kauhukohtaukset, hermostumiset, ahdistukset, paranoidisuudet, muistamattomuus mustasukkaisuus ja mielenterveyden häiriöt ikäihmisen tai hänen läheisensä runsas päihteiden käyttö hoitovastuussa olevan henkilön uupuminen, stressi, osaamattomuus, koulutuksen/tiedon puute omaisen tai muun läheisen taloudellinen tai asumisen suhteen liittyvä riippuvuus ikääntyvästä selvittämättömiä ristiriitoja ja pulmia perhe- tai parisuhteessa väkivaltainen historia perheessä tai parisuhteessa sosiaalisten kontaktien puute, yksinäisyys, eristäytyminen KALTOINKOHTELUN TUNNUSMERKKEJÄ On olemassa joitakin ulkoisia tunnusmerkkejä, joiden perusteella työntekijä voi epäillä ikääntyneen joutuneen huonosti kohdelluksi. TOIMIVA HOITOKETJU Kaltoinkohtelua kokeneiden ikäihmisten auttamistyössä ja kaltoinkohtelun ennaltaehkäisyssä on keskeistä moniammatillinen, viranomaisten ja ammattihenkilöstön muodostama verkosto. Auttaminen on prosessi, jolle on annettava aikaa ja oltava kärsivällinen. Lisäksi auttajaverkoston tulee huomioida, että se ei auttamistyössään itse syyllisty ikääntyneen oikeuksien loukkaamiseen. Sosiaali- ja terveystoimi on usein keskeisessä asemassa toimivan hoitoketjun organisoinnissa. Toimivan hoitoketjun edellytyksenä on: viranomaisverkoston kartoittaminen ja kokoaminen muiden auttamistahojen (turvakodin, omaisten, järjestöjen jne.) kartoittaminen ja kokoaminen vastuuhenkilön nimeäminen yhteisen toimintasuunnitelman laatiminen, jossa jokainen auttamisverkoston jäsen tietää missä mennään yhteinen sisäinen tarina, yhteinen ulkoinen tarina yhteinen tavoite sitoutuminen sovittuihin päätöksiin ja tavoitteisiin verkoston osapuolten luottamus ja kunnioitus toistensa ammattitaitoon luottamuksellisen suhteen luominen ikäihmiseen, hänen omaisiinsa ja kaltoinkohtelijaan. Taloudellisen hyväksikäytön merkkejä voivat olla: rahan ja/tai omaisuuden (selittämätön) häviäminen ruuan ja lääkkeiden katoaminen AMMATTIHENKILÖSTÖN SALASSAPITO- JA VAITIOLOVEL- VOLLISUUS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ ainainen tai yhtäkkinen rahapula, raha ei riitä laskujen maksamiseen, elämiseen, lääkkeisiin, hoitomaksuihin, ruokaan Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstön toimintaa koskevat salassapitosäännökset sisältyvät Lakiin potilaan asemasta ja rahapulan peittely oikeuksista (785/1992) ja Lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000). Tietojen vaihtoon eri viranomaisten ja kieltäytyminen tarvittavista palveluista epätavalliset ostokset ammattihenkilöiden välillä tarvitaan yleensä ikäihmisen oma kirjallinen suostumus. Joissakin tilanteissa, jolloin ikäihminen ei Hoidon ja huolenpidon laiminlyönnin merkkejä voivat olla: ymmärrä tilannettaan esim. dementiaa sairastaessaan, ei suostumusta yleinen hoitamattomuus edellytetä. Tällöin lupa tulee pyytää omaisilta. Sivu 6 epäsiisti olemus, epäsopiva pukeutuminen Sivu 11

7 Työntekijä voi omalla toiminnallaan motivoida, antaa aikaa asian työstämiseen ja voimaannuttaa ikäihmistä ottamaan apua vastaan. Kaltoinkohtelua kokeneen ikäihmisen auttaminen on usein pitkä prosessi. Autettavalla itsellään on oikeus osallistua auttamisprosessiin. Työntekijä voi esimerkiksi yhdessä ikäihmisen kanssa miettiä turvasuunnitelmaa, siitä mistä ikäihminen voi itse tarpeen tullen apua hakea ja miten. Kaltoinkohteluun puuttumisen keinoja on monia. Ammattihenkilökunnan tehtävä on etsiä yhdessä ikäihmisen kanssa juuri hänelle sopivat auttamiskeinot. Työskentely kaltoinkohtelua kokeneen ikäihmisen kanssa vaatii auttamisverkostolta rohkeutta, mutta myös hienotunteisuutta ja kärsivällisyyttä. Muutokselle tulee antaa aikaa. Takapakeista ei pidä syyllistää tai lannistua vaan rohkaista ja motivoida asiakasta ja auttamisverkostoa jatkamaan prosessia. Joskus uudelleen aloittamisesta ja/tai lähestymistavan muuttamisesta voi olla apua. Auttamistyö on tasapainoilua ikääntyvän asiakkaan itsemääräämisoikeuden kunnioittamisen, työntekijän ammattietiikan, yleisen mielipiteen ja ikäihmisen turvallisuuden takaamisen kanssa. KALTONKOHTELIJAN HUOMIOIMINEN Auttamistyössä tulisi aina ottaa huomioon myös kaltoinkohtelija, joka saattaa olla ikäihmiselle tärkeä ja joskus jopa ainoa läheinen ihmissuhde vaikeasta tilanteesta huolimatta. Kaltoinkohtelijan huomioiminen auttamisprosessissa on usein merkittävää erityisesti ennaltaehkäisyn näkökulmasta. Yhteistyö esim. päihdeasiaintoimiston, A-klinikan, mielenterveystoimiston, sosiaalityön ja/tai asuntoviranomaisten kanssa on olennaista. Sosiaalityöllä on usein keskeinen merkitys tukiverkoston kartoittamisessa ja kokoamisessa Työntekijä on ennen kaikkea ikääntyneen asiakkaansa asialla ja hänen etujensa valvoja. Kaltoinkohtelijalla on omat asianajajansa, joiden kanssa tehdään yhteistyötä avun ja tuen saamiseksi hänelle. Perhe- ja verkostokeskeinen lähestymistapa sopii hyvin myös ikääntyneiden parissa työskentelyyn. Tällöin moniammatillisen tiimityöskentelyn merkitys korostuu entisestään. aliravitsemus kuivuminen makuuhaavat, painehaavaumat lääkkeiden käytön laiminlyönti tai niiden liiallinen käyttö muuttuminen tokkuraiseksi ja sekavaksi perussairauksien paheneminen Muita kaltoinkohtelun merkkejä voivat olla: selittämättömät ja/tai eri paranemisvaiheessa olevat mustelmat, ruhjeet, turvotukset, palovammat sekä murtumat erityisesti kasvojen, käsivarsien ja ylävartalon alueella tai kun vammat eivät vastaa ikäihmisen tai hänen omaisensa kertomusta toistuvat vammat ja ruhjeet hoitoon hakeutuminen tai asiasta kertominen tapahtuu muutaman päivän viiveellä vammojen peittely ja/tai vähättely kieltäytyminen hoitotoimenpiteistä, joissa vaaditaan vaatteiden riisumista käynnit useammalla lääkärillä käytöksen muuttuminen: unihäiriöt, hermostuneisuus, pelokkuus, avuttomuus, masentuneisuus, itkuisuus, takertuvaisuus, ylihuolestuneisuus, vihamielisyys, apaattisuus, muistamattomuus välinpitämättömyys huolehtia itsestä tai ympäristöstä itsetuhoiset ajatukset ja puheet, elämänhaluttomuus rauhoittavien lääkkeiden käyttö/tarve, joka on ristiriidassa hoitohenkilökunnan havaintoihin nähden sosiaali- ja terveydenhoitopalveluiden runsas käyttö tai niistä kokonaan kieltäytyminen tunnusmerkit voivat sekoittua tavanomaiseen ikääntymiseen tai sairauteen esim. alkavaan dementiaan Sivu 10 Sivu 7

8 TUNNISTAMISEN JA AUTTAMISTYÖN HAASTEET Kaltoinkohtelun tunnistaminen voi olla ammattihenkilöllekin vaikeaa. Tunnistamista ja auttamistyötä saattavat vaikeuttaa mm seuraavat seikat: ikääntyneen ja kaltoinkohtelijan läheinen suhde ympäristön haluttomuus/kyvyttömyys havaita tilanne tai uskalluksen puute tiedostaa mitä näkee myytit ja asenteet ikääntymisestä, vanhuudesta, sairauksista ja väkivallasta, jolloin avun tarvetta ei tunnisteta tai sitä vähätellään eri ammattihenkilöiden ja viranomaisten yhteistyö, toimintamallit ja vastuukysymykset ovat epäselviä eri ammattihenkilöiden ja viranomaisten salassapito- ja vaitiolovelvollisuus. KUINKA TYÖNTEKIJÄ VOI TOIMIA KALTOINKOHTELUA EPÄILTÄESSÄ? Esitä selkeitä kysymyksiä syyllistämättä ketään Käytä ikäihmisen omia sanoja, joilla voit avata väkivallan ja huono kohtelun sanastoa Muista tasavertainen ja asiallinen keskusteluasenne Arvioi jatkotyöskentelyä varten kokonaistilanne ikäihmisen itsemääräämisoikeutta kunnioittaen ja yksityisyyttä suojellen Jos todisteita kaltoinkohtelusta ei ole tai ikäihminen kieltää asian, ei se poista ammattihenkilökunnan vastuuta. Tilannetta tulee seurata tehostetusti, esim. kotikäyntejä lisäten. Älä jää yksin miettimään tilannetta: kirjaa havaintojasi, ota huolesi esiin tiimissäsi tai esimiehesi kanssa. Konsultoi asiantuntijaa Verkostoidu ja tee yhteistyötä moniammatillisesti Kartoita ikäihmisen tukiverkosto, josta voi löytyä omaisia tai ystäviä ikäihmisen tueksi Törkeissä ja ikäihmisen henkeä uhkaavissa tilanteissa asiaan on puututtava heti ja otettava yhteys poliisiin, terveyskeskuslääkäriin ja/tai sosiaalityöntekijään. Huono kohtelu on subjektiivinen kokemus, mutta kun ikäihmisen IKÄIHMISEN OSALLISTUMINEN AUTTAMISPROSESSIIN perusoikeuksia loukataan tai uhataan, tulee ammattilaisten puuttua tilanteeseen. Ammattihenkilöä ohjaa työssään hänen Hyvin usein käy niin, että ikäihminen kieltäytyy tarjotusta avusta tai ei halua, että asiaa viedään eteenpäin. Kieltäytyminen oman ammattinsa eettiset ohjeet ja periaatteet sekä Suomen Laki. saattaa johtua pelontunteesta kaltoinkohtelijaa kohtaan. Ikäihminen saattaa pelätä kostotoimenpiteitä, yksin tai hoidotta jättämistä, perhesalaisuuksien paljastumista tai leimaantumista epä- Jos työntekijä epäilee, että ikäihminen on joutunut kokemaan väkivaltaa tai muuta asiatonta kohtelua: onnistuneeksi vanhemmaksi, puolisoksi tai kykenemättömäksi Luota omaan ammatilliseen intuitioon, Miltä minusta ammattilaisena hoitamaan omia asioitaan. Hän voi myös pitää itseään syyllisenä tilanne vaikuttaa? tapahtuneeseen kaltoinkohteluun. Yritä luoda luottamuksellinen suhde ikäihmiseen ja ole toiminnassasi luottamuksen arvoinen Usein lähisuhteissa tapahtuneissa kaltoinkohteluissa huonoa Keskustelun aloittamiseksi varmista, että tilanne on ikäihmiselle kohtelua kokeneella voi olla huoli siitä, mitä tekijälle seuraa asi- turvallinen an tultua ilmi. Kieltäytyminen voi kertoa myös siitä, että ikään- Rauhoita keskustelutilanne ja varmista, että kaikki kommunikaatioon tynyt ei luota auttamisen mahdollisuuksiin, vaan pitää tilannetakkaan tarvittavat välineet ovat asianmukaiset: asitaan toivottomana. Stressaava tilanne vie voimavaroja ja lamaantynyt kuulolaite, silmälasit, hammasproteesit ym. nuttaa. Usein kaltoinkohtelua kokenut ikäihminen on henkisesti Voit aloittaa epäsuoralla kysymyksellä esim. tunteeko hän ja fyysisesti hyvin väsynyt. olonsa turvalliseksi kotona tai miten asiat sujuvat puolison, Sivu 8 aikuisten lasten kanssa Sivu 9