OPAS I K Ä Ä N T Y N E I D E N K A LTO I N KO H T E LU S TA S O S I A A L I JA T E RV E Y D E N H U O L LO N A M M AT T I L A I S I L L E

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPAS I K Ä Ä N T Y N E I D E N K A LTO I N KO H T E LU S TA S O S I A A L I JA T E RV E Y D E N H U O L LO N A M M AT T I L A I S I L L E"

Transkriptio

1 TÄRKEITÄ PUHELINNUMEROITA Ambulanssi Diakoniatyö Kriisipäivystys Oman alueen kotihoidon lääkäri Oman alueen kotihoito OPAS I K Ä Ä N T Y N E I D E N K A LTO I N KO H T E LU S TA S O S I A A L I JA T E RV E Y D E N H U O L LO N A M M AT T I L A I S I L L E Oman alueen aluetyön sosiaalityöntekijä Oman alueen vanhustyön sosiaalityöntekijä Poliisi Rikosuhripäivystys Sairaala Sos-ambulanssi Sosiaalipäivystys Tervesykeskus Turvakoti Suomen vanhusten turvakotiyhdistys ry (09) info.suvantory.fi suomen vanhusten turvakotiyhdistys ry ikäihmisten kaltoinkohtelun ehkäisy projekti

2 Tämä opas on tehty yhteistyössä Suomen vanhusten turvakotiyhdistys ry:n Ikäihmisten kaltoinkohtelun ehkäisyprojektin ja Helsingin Koillisen sosiaalikeskuksen alueella toimineen projektityöryhmän kanssa. Projektia on tukenut Rahaautomaattiyhdistys. Oppaan tarkoituksena on herättää työyhteisöissä keskustelu ja ajatuksia sekä antaa työvälineitä ikäihmisen auttamiseen huonosta kohtelusta aiheutuneeseen vaikeaan elämäntilanteeseen. Tarve oppaan laatimiseen on lähtenyt työntekijöiden omista kokemuksista ja havainnoista. Ikääntyneiden kaltoinkohtelu on myös ammattihenkilökunnalle arka aihe lähestyä. Työntekijöiden omat tunteet, arvot, asenteet ja ammatillisuus joutuvat usein koetuksella. Läheisissä perhe- ja hoivasuhteissa tapahtuvaan huonoon kohteluun puuttuminen vaatii rohkeutta, mutta myös erittäin suurta hienotunteisuutta. Puuttumisen keinoja on monia. Niiden valinta on ikääntyneen asiakkaan/potilaan oikeus. Ammattilaisen tulee tehdä yhteistyötä ikäihmisen, hänen omaistensa ja muiden ammattiedustajien kanssa päämääränä ikäihmisten hyvä ja turvallinen elämä. Helmikuussa 2005 Leena Serpola Projektityöntekijä Suomen vanhusten turvakotiyhdistys ty LÄHTEET Heinänen, A. (toim.) Vanhus ja perheväkivalta. Ensi Kotien Liiton julkaisu 8, Helsinki. Huhtala A., Sistonen S Vanhusten kaltoinkohtelu Äidit ja aikamiespojat. Ensi ja turvakotien liiton raportti nro 4, Helsinki. Hydle, I.(toim.) Overgrep mot eldre. Nors 1994;2. Akaprint, Århus. Kadotin lämpimät kädet kirjoituksia vanhusten kaltoinkohtelusta Suomen vanhusten turvakotiyhdistys ry. Helsinki. Kivelä S-L, Hartikainen S. & Isoaho, R Iäkkäiden pahoinpitely. Suomen lääkärilehti 2001;7. Korhonen, L. (toim.) Vanhus perheväkivallan kohteena. Ensi Kotien Liiton raporttisarja nro 1. Esikko 4/1987 Niinistö, L Vanhusten kaltoinkohtelu. Teoksesta Geriatria, Tilvis, Reijo Sourander, Leif. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim, s Opas sosiaali ja terveydenhuollon ammattihenkilöstölle. Ikääntyviin kohdistuva kaltoinkohtelu hoito ja ehkäisy. Vantaan kaupunki. C:12:1994. Projektityöryhmä: Kaarina Helenius Virpi Kylmälahti Maarit Lammi Helena Mäkelä Raija Savolainen Leena Serpola Lisa Ylirotu sosiaalityöntekijä diakoniatyöntekijä lähihoitaja palvelutalon johtaja sosiaalityöntekijä projektityöntekijä sosiaalityöntekijä Perttu, S. 1998, Perheväkivalta auttamistyössä opas ammattihenkilöstölle. Helsinki: Ensi ja turvakotien liitto ry (julkaisu 21) ja Vanhustyön koulutus ja tutkimuskeskus Kuntokallio. Uutto-Riski R Vanhusten kaltoinkohtelu tiedotusvälineissä käyty keskustelu lokakuussa vuonna Pro gradu-tutkielma. Tampereen yliopisto. Lääketieteellinen tiedekunta. Hoitotieteenlaitos. Sivu 2 Sivu 15

3 MITÄ ON IKÄÄNTYNEIDEN KALTOINKOHTELU? Ikääntyneiden kaltoinkohtelulla tarkoitetaan yli 65 vuotiaisiin kohdistuvaa fyysistä ja psyykkistä väkivaltaa, seksuaalista hyväksikäyttöä, taloudellista hyväksikäyttöä, hoidon ja avun laiminlyöntiä, oikeuksien rajoittamista ja loukkaamista tai ihmisarvoa muutoin alentavaa kohtelua. Kaltoinkohtelu voi olla perhe- tai lähisuhdeväkivaltaa, jolloin huono kohtelu tapahtuu ikäihmisen läheisessä ihmissuhteessa. Se voi ilmetä myös hoitosuhteessa tai palvelurakenteen ja yhteiskunnan taholta rakenteellisena kaltoinkohteluna esimerkiksi palveluiden epäämisellä tai ikäsyrjintänä. KALTOINKOHTELUN MUOTOJA Ikäihmisten huono ja asiaton kohtelu voi näkyä monella eri tavalla. Se voi olla: Sivu 14 Sivu 3 fyysistä väkivaltaa, jolla tarkoitetaan fyysisen kivun ja vahingon aiheuttamista esim. lyömällä, tönimällä, puristamalla, repimällä tai retuuttamalla. Fyysistä väkivaltaa voi olla myös se, että käytetään tilanteeseen nähden liian rajuja otteita, esim. hoitotilanteissa krouvit kädet. psyykkistä (henkistä) väkivaltaa, jolloin tarkoituksellisesti tuotetaan ikäihmiselle henkistä ahdistusta tai pelkoa esim. nimittelemällä, uhkailemalla, tai kohtelemalla häntä alentavasti ja loukkaavasti. Sillä voidaan tarkoittaa myös uskonnollista väkivaltaa, ikääntyvän hädänalaisen tilan hyväksikäyttöä tai tarkoitushakuista perusturvallisuuden murtamista. seksuaalista hyväksikäyttöä, jolla tarkoitetaan raiskausta, sukupuoliyhteyteen pakottamista ja kaikkinaista seksuaalista alistamista, ahdistelua, sukupuolista häirintää ja loukkausta. taloudellista hyväksikäyttö, jolla tarkoitetaan ikäihmisen rahojen tai muun omaisuuden käyttämistä, myymistä tai hävittämistä ilman hänen lupaansa. Taloudellinen hyväksikäyttö voi olla myös rahan tai muun omaisuuden

4 eriasteista kiristämistä uhkailemalla väkivallalla, hoidotta jättämisellä, yksin jättämisellä tai hylkäämisellä. hoidon ja avun laiminlyöntiä, joka voi olla tarkoituksellista (aktiivista) kieltäytymistä ikäihmisen hoidosta tai hoitovastuusta. Se voi olla myös tarkoituksetonta (passiivista) hoidon laiminlyöntiä. Tällöin hoidon epäonnistuminen voi johtua hoitajan osaamattomuudesta, tiedonpuutteesta, väsymyksestä tai välinpitämättömyydestä. oikeuksien rajoittamista tai loukkaamista, joka voi olla ihmisarvoa alentavaa ja loukkaavaa puhuttelua tai hoitotoimenpiteiden suorittamista. Se voi olla myös perusoikeuksien mm. omien mielipiteiden, valintojen tai yksityisyyden kieltämistä, vapauden rajoittamista, eristämistä tai peruspalveluiden saannin estämistä esim. lääkäripalveluiden ja kotihoidon kieltämistä. Varhainen puuttuminen Seuranta esim. palvelu-/hoitosuunnitelman, yhteydenottojen, kotikäyntien avulla Rakennetaan apua ja turvallisuutta tarjoavaa toiminta olemassa olevien palveluiden avulla. Omaishoitajan tai muun hoitovastuussa olevan läheisen tukeminen Tiedotus, ohjaus ja neuvonta Oman ja työyhteisön työhyvinvoinnin huomioon ottaminen Rakenteellisiin epäkohtiin puuttuminen Rohkeus nähdä se, mitä näkee Käytännössä kaltoinkohtelutilanteissa saattaa esiintyä useita eri kaltoinkohtelun muotoja esim. taloudellista hyväksikäyttöä liittyen useisiin muihin kaltoinkohtelun muotoihin. IKÄIHMISTEN KALTOINKOHTELUN ESIINTYVYYS Kaltoinkohtelua voi esiintyä yksilötasolla, palvelujärjestelmän tasolla ja yhteiskunnan tasolla. Huonosti kohtelevana osapuolena voi olla: puoliso aikuinen lapsi tai lapsenlapsi muu ikäihmisen sukulainen, ystävä tai tuttava ennestään tuntematon henkilö hoitovastuussa oleva henkilö hoitolaitos tai muu palveluverkosto yhteiskunta Suomessa on arvioitu, että eläkeikäisistä naisista 7 % ja miehistä 3 % on joutunut eläkeiässä väkivallan kohteeksi. Pohjoismainen arvio on yhdestä kahdeksaan prosenttiin. Turvakotien käyttäjistä eläkeikäisiä on vuosittain 3-6 % asiakkaista. Useimmat tutkijat epäilevät kuitenkin, että ikääntyneiden kohtaama kaltoinkohtelu olisi huomattavasti yleisempää. Sivu 4 Sivu 13

5 Pääsääntöisesti ammattihenkilöstön velvollisuus on pitää ammattitoiminnassaan saatuja tietoja salassa. Hän ei saa luovuttaa tai muutoin paljastaa asiakkaan tietoja ulkopuolisille. Ammattihenkilö voi tehdä rikosilmoituksen ikäihmisen suostumuksella. Suostumuksen tulee olla kirjallinen. Työntekijä voi kuitenkin konsultoida poliisia tarvittaessa tai tehdä selvityspyynnön kaltoinkohteluepäilystä. Törkeä ja tavallinen pahoinpitely myös perheen sisällä sekä kaikki törkeän rikoksen tunnusmerkit täyttävät teot kuuluvat yleisen syyttäjän alaisiin rikoksiin. Salassapito- ja vaitiolovelvollisuudet on luotu suojelemaan ikäihmisen oikeuksia. On tilanteita, joissa salassapito- ja vaitiolovelvollisuudet voivat kuitenkin vaikeuttaa yhteistyötä. Moniammatillisessa yhteistyössä tulee voida luottaa yhteistyökumppaneiden ammattitaitoon ja ammatillisuuteen. Useimpia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia sitovat samat salassapito- ja vaitiolovelvollisuudet. Tämä mahdollistaa konsultaation eri viranomaisten ja ammattihenkilöiden kesken. Moniammatilliset neuvottelut, joihin myös ikäihminen itse osallistuu mahdollistavat avoimen ja luottamuksellisen tiedon vaihdon. KUINKA TYÖNTEKIJÄ VOI OMALLA TOIMINNALLAAN EH- KÄISTÄ IKÄÄNTYNEISIIN KOHDISTUVAA KALTOINKOH- TELUA? Yksittäinen työntekijä voi monin eri tavoin omassa työssään ennaltaehkäistä ikäihmisiin kohdistuvaa kaltoinkohtelua. Seuraavassa joitakin esimerkkejä: Sivu 12 Työntekijällä on myönteinen vanhuskäsitys Työntekijä on sisäistänyt oman ammattinsa ja vanhustenhuollon eettiset periaatteet ja toimii niiden mukaan Väkivallan ehdoton suvaitsemattomuus Oman työalueen ja sen asukkaiden tunteminen vastuu/nimikkoasiakkaat Hoitosuhteen jatkuvuus ja luottamuksellisen suhteen turvaaminen Moniammatillinen yhteistyö, tiimityöskentely ja verkostoituminen Ennaltaehkäisevät kotikäynnit Riskitekijöiden ja tilanteiden tunnistaminen KUINKA TUNNISTAA KALTOINKOHTELU? Ikäihmisten kaltoinkohtelun tunnistamisessa korostuvat ammattihenkilökunnan, ammatillisuus, arvot, asenteet, ammattietiikka ja vanhuskäsitys. Tärkeää on tunnistaa riskitilanteet ja puuttua jo varhain havaittuihin epäkohtiin. HUOLEN HERÄÄMINEN Kaltoinkohtelun tunnistaminen ja oikean avun löytäminen alkaa yleensä siitä, kun työntekijän huoli herää ikäihmisen elämäntilanteesta. Työntekijän huolen voi herättää moni seikka. Huolen aiheet voivat liittyä mm. ikääntyvän elämänhallintaan ulkoiseen olemukseen siinä tapahtuneisiin muutoksiin terveydentilaan asumisoloihin taloudelliseen tilanteeseen perhe- ja parisuhteisiin sosiaaliseen verkostoon ja kontakteihin yksinäisyyteen, eristäytymiseen omaishoitajan jaksamiseen sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöön, avun hakemiseen tai siitä kieltäytymiseen turvallisuuden/turvattomuuden kokemiseen vanhuuden onnistumisen ja tyytyväisyys/tyytymättömyys kokemukseen. Usein muutokset näissä elämän eri osa-alueissa herättävät työntekijän huolen. Muutokset saattavat olla hitaita ja tapahtua vuosien kuluessa, mutta ne voivat olla myös hyvin nopeita, tapahtuen vain muutaman kuukauden sisällä. Huolen näkyväksi tekemisessä ja arvioimisessa voi käyttää apuna havaintojen kirjaamista, erilaisia hoito- ja sosiaalityönmittareita ja hoito/ palvelusuunnitelmaa. Oman huolen näkyväksi tekeminen ja sen jakaminen saattaa auttaa myös muuta sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilökuntaa havaitsemaan ja tuomaan julki omaa huoltansa ikäihmi- Sivu 5

6 misen tilanteesta. TUNNISTA RISKITEKIJÄT Työntekijän on hyvä tiedostaa, että on olemassa joitakin yhteisiä tekijöitä, joita on havaittu ikäihmisten kaltoinkohtelutilanteissa. Näitä ovat : ikäihmisen tai hänen läheisensä toimintakykyä ja elämänhallintaa heikentävät fyysiset ja psyykkiset sairaudet ikäihmisen sairauteen liittyvät käytöshäiriöt esim. pelkotilat, kauhukohtaukset, hermostumiset, ahdistukset, paranoidisuudet, muistamattomuus mustasukkaisuus ja mielenterveyden häiriöt ikäihmisen tai hänen läheisensä runsas päihteiden käyttö hoitovastuussa olevan henkilön uupuminen, stressi, osaamattomuus, koulutuksen/tiedon puute omaisen tai muun läheisen taloudellinen tai asumisen suhteen liittyvä riippuvuus ikääntyvästä selvittämättömiä ristiriitoja ja pulmia perhe- tai parisuhteessa väkivaltainen historia perheessä tai parisuhteessa sosiaalisten kontaktien puute, yksinäisyys, eristäytyminen KALTOINKOHTELUN TUNNUSMERKKEJÄ On olemassa joitakin ulkoisia tunnusmerkkejä, joiden perusteella työntekijä voi epäillä ikääntyneen joutuneen huonosti kohdelluksi. TOIMIVA HOITOKETJU Kaltoinkohtelua kokeneiden ikäihmisten auttamistyössä ja kaltoinkohtelun ennaltaehkäisyssä on keskeistä moniammatillinen, viranomaisten ja ammattihenkilöstön muodostama verkosto. Auttaminen on prosessi, jolle on annettava aikaa ja oltava kärsivällinen. Lisäksi auttajaverkoston tulee huomioida, että se ei auttamistyössään itse syyllisty ikääntyneen oikeuksien loukkaamiseen. Sosiaali- ja terveystoimi on usein keskeisessä asemassa toimivan hoitoketjun organisoinnissa. Toimivan hoitoketjun edellytyksenä on: viranomaisverkoston kartoittaminen ja kokoaminen muiden auttamistahojen (turvakodin, omaisten, järjestöjen jne.) kartoittaminen ja kokoaminen vastuuhenkilön nimeäminen yhteisen toimintasuunnitelman laatiminen, jossa jokainen auttamisverkoston jäsen tietää missä mennään yhteinen sisäinen tarina, yhteinen ulkoinen tarina yhteinen tavoite sitoutuminen sovittuihin päätöksiin ja tavoitteisiin verkoston osapuolten luottamus ja kunnioitus toistensa ammattitaitoon luottamuksellisen suhteen luominen ikäihmiseen, hänen omaisiinsa ja kaltoinkohtelijaan. Taloudellisen hyväksikäytön merkkejä voivat olla: rahan ja/tai omaisuuden (selittämätön) häviäminen ruuan ja lääkkeiden katoaminen AMMATTIHENKILÖSTÖN SALASSAPITO- JA VAITIOLOVEL- VOLLISUUS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ ainainen tai yhtäkkinen rahapula, raha ei riitä laskujen maksamiseen, elämiseen, lääkkeisiin, hoitomaksuihin, ruokaan Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstön toimintaa koskevat salassapitosäännökset sisältyvät Lakiin potilaan asemasta ja rahapulan peittely oikeuksista (785/1992) ja Lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000). Tietojen vaihtoon eri viranomaisten ja kieltäytyminen tarvittavista palveluista epätavalliset ostokset ammattihenkilöiden välillä tarvitaan yleensä ikäihmisen oma kirjallinen suostumus. Joissakin tilanteissa, jolloin ikäihminen ei Hoidon ja huolenpidon laiminlyönnin merkkejä voivat olla: ymmärrä tilannettaan esim. dementiaa sairastaessaan, ei suostumusta yleinen hoitamattomuus edellytetä. Tällöin lupa tulee pyytää omaisilta. Sivu 6 epäsiisti olemus, epäsopiva pukeutuminen Sivu 11

7 Työntekijä voi omalla toiminnallaan motivoida, antaa aikaa asian työstämiseen ja voimaannuttaa ikäihmistä ottamaan apua vastaan. Kaltoinkohtelua kokeneen ikäihmisen auttaminen on usein pitkä prosessi. Autettavalla itsellään on oikeus osallistua auttamisprosessiin. Työntekijä voi esimerkiksi yhdessä ikäihmisen kanssa miettiä turvasuunnitelmaa, siitä mistä ikäihminen voi itse tarpeen tullen apua hakea ja miten. Kaltoinkohteluun puuttumisen keinoja on monia. Ammattihenkilökunnan tehtävä on etsiä yhdessä ikäihmisen kanssa juuri hänelle sopivat auttamiskeinot. Työskentely kaltoinkohtelua kokeneen ikäihmisen kanssa vaatii auttamisverkostolta rohkeutta, mutta myös hienotunteisuutta ja kärsivällisyyttä. Muutokselle tulee antaa aikaa. Takapakeista ei pidä syyllistää tai lannistua vaan rohkaista ja motivoida asiakasta ja auttamisverkostoa jatkamaan prosessia. Joskus uudelleen aloittamisesta ja/tai lähestymistavan muuttamisesta voi olla apua. Auttamistyö on tasapainoilua ikääntyvän asiakkaan itsemääräämisoikeuden kunnioittamisen, työntekijän ammattietiikan, yleisen mielipiteen ja ikäihmisen turvallisuuden takaamisen kanssa. KALTONKOHTELIJAN HUOMIOIMINEN Auttamistyössä tulisi aina ottaa huomioon myös kaltoinkohtelija, joka saattaa olla ikäihmiselle tärkeä ja joskus jopa ainoa läheinen ihmissuhde vaikeasta tilanteesta huolimatta. Kaltoinkohtelijan huomioiminen auttamisprosessissa on usein merkittävää erityisesti ennaltaehkäisyn näkökulmasta. Yhteistyö esim. päihdeasiaintoimiston, A-klinikan, mielenterveystoimiston, sosiaalityön ja/tai asuntoviranomaisten kanssa on olennaista. Sosiaalityöllä on usein keskeinen merkitys tukiverkoston kartoittamisessa ja kokoamisessa Työntekijä on ennen kaikkea ikääntyneen asiakkaansa asialla ja hänen etujensa valvoja. Kaltoinkohtelijalla on omat asianajajansa, joiden kanssa tehdään yhteistyötä avun ja tuen saamiseksi hänelle. Perhe- ja verkostokeskeinen lähestymistapa sopii hyvin myös ikääntyneiden parissa työskentelyyn. Tällöin moniammatillisen tiimityöskentelyn merkitys korostuu entisestään. aliravitsemus kuivuminen makuuhaavat, painehaavaumat lääkkeiden käytön laiminlyönti tai niiden liiallinen käyttö muuttuminen tokkuraiseksi ja sekavaksi perussairauksien paheneminen Muita kaltoinkohtelun merkkejä voivat olla: selittämättömät ja/tai eri paranemisvaiheessa olevat mustelmat, ruhjeet, turvotukset, palovammat sekä murtumat erityisesti kasvojen, käsivarsien ja ylävartalon alueella tai kun vammat eivät vastaa ikäihmisen tai hänen omaisensa kertomusta toistuvat vammat ja ruhjeet hoitoon hakeutuminen tai asiasta kertominen tapahtuu muutaman päivän viiveellä vammojen peittely ja/tai vähättely kieltäytyminen hoitotoimenpiteistä, joissa vaaditaan vaatteiden riisumista käynnit useammalla lääkärillä käytöksen muuttuminen: unihäiriöt, hermostuneisuus, pelokkuus, avuttomuus, masentuneisuus, itkuisuus, takertuvaisuus, ylihuolestuneisuus, vihamielisyys, apaattisuus, muistamattomuus välinpitämättömyys huolehtia itsestä tai ympäristöstä itsetuhoiset ajatukset ja puheet, elämänhaluttomuus rauhoittavien lääkkeiden käyttö/tarve, joka on ristiriidassa hoitohenkilökunnan havaintoihin nähden sosiaali- ja terveydenhoitopalveluiden runsas käyttö tai niistä kokonaan kieltäytyminen tunnusmerkit voivat sekoittua tavanomaiseen ikääntymiseen tai sairauteen esim. alkavaan dementiaan Sivu 10 Sivu 7

8 TUNNISTAMISEN JA AUTTAMISTYÖN HAASTEET Kaltoinkohtelun tunnistaminen voi olla ammattihenkilöllekin vaikeaa. Tunnistamista ja auttamistyötä saattavat vaikeuttaa mm seuraavat seikat: ikääntyneen ja kaltoinkohtelijan läheinen suhde ympäristön haluttomuus/kyvyttömyys havaita tilanne tai uskalluksen puute tiedostaa mitä näkee myytit ja asenteet ikääntymisestä, vanhuudesta, sairauksista ja väkivallasta, jolloin avun tarvetta ei tunnisteta tai sitä vähätellään eri ammattihenkilöiden ja viranomaisten yhteistyö, toimintamallit ja vastuukysymykset ovat epäselviä eri ammattihenkilöiden ja viranomaisten salassapito- ja vaitiolovelvollisuus. KUINKA TYÖNTEKIJÄ VOI TOIMIA KALTOINKOHTELUA EPÄILTÄESSÄ? Esitä selkeitä kysymyksiä syyllistämättä ketään Käytä ikäihmisen omia sanoja, joilla voit avata väkivallan ja huono kohtelun sanastoa Muista tasavertainen ja asiallinen keskusteluasenne Arvioi jatkotyöskentelyä varten kokonaistilanne ikäihmisen itsemääräämisoikeutta kunnioittaen ja yksityisyyttä suojellen Jos todisteita kaltoinkohtelusta ei ole tai ikäihminen kieltää asian, ei se poista ammattihenkilökunnan vastuuta. Tilannetta tulee seurata tehostetusti, esim. kotikäyntejä lisäten. Älä jää yksin miettimään tilannetta: kirjaa havaintojasi, ota huolesi esiin tiimissäsi tai esimiehesi kanssa. Konsultoi asiantuntijaa Verkostoidu ja tee yhteistyötä moniammatillisesti Kartoita ikäihmisen tukiverkosto, josta voi löytyä omaisia tai ystäviä ikäihmisen tueksi Törkeissä ja ikäihmisen henkeä uhkaavissa tilanteissa asiaan on puututtava heti ja otettava yhteys poliisiin, terveyskeskuslääkäriin ja/tai sosiaalityöntekijään. Huono kohtelu on subjektiivinen kokemus, mutta kun ikäihmisen IKÄIHMISEN OSALLISTUMINEN AUTTAMISPROSESSIIN perusoikeuksia loukataan tai uhataan, tulee ammattilaisten puuttua tilanteeseen. Ammattihenkilöä ohjaa työssään hänen Hyvin usein käy niin, että ikäihminen kieltäytyy tarjotusta avusta tai ei halua, että asiaa viedään eteenpäin. Kieltäytyminen oman ammattinsa eettiset ohjeet ja periaatteet sekä Suomen Laki. saattaa johtua pelontunteesta kaltoinkohtelijaa kohtaan. Ikäihminen saattaa pelätä kostotoimenpiteitä, yksin tai hoidotta jättämistä, perhesalaisuuksien paljastumista tai leimaantumista epä- Jos työntekijä epäilee, että ikäihminen on joutunut kokemaan väkivaltaa tai muuta asiatonta kohtelua: onnistuneeksi vanhemmaksi, puolisoksi tai kykenemättömäksi Luota omaan ammatilliseen intuitioon, Miltä minusta ammattilaisena hoitamaan omia asioitaan. Hän voi myös pitää itseään syyllisenä tilanne vaikuttaa? tapahtuneeseen kaltoinkohteluun. Yritä luoda luottamuksellinen suhde ikäihmiseen ja ole toiminnassasi luottamuksen arvoinen Usein lähisuhteissa tapahtuneissa kaltoinkohteluissa huonoa Keskustelun aloittamiseksi varmista, että tilanne on ikäihmiselle kohtelua kokeneella voi olla huoli siitä, mitä tekijälle seuraa asi- turvallinen an tultua ilmi. Kieltäytyminen voi kertoa myös siitä, että ikään- Rauhoita keskustelutilanne ja varmista, että kaikki kommunikaatioon tynyt ei luota auttamisen mahdollisuuksiin, vaan pitää tilannetakkaan tarvittavat välineet ovat asianmukaiset: asitaan toivottomana. Stressaava tilanne vie voimavaroja ja lamaantynyt kuulolaite, silmälasit, hammasproteesit ym. nuttaa. Usein kaltoinkohtelua kokenut ikäihminen on henkisesti Voit aloittaa epäsuoralla kysymyksellä esim. tunteeko hän ja fyysisesti hyvin väsynyt. olonsa turvalliseksi kotona tai miten asiat sujuvat puolison, Sivu 8 aikuisten lasten kanssa Sivu 9

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Erikoistutkija, Toimintakyky-yksikön päällikkö Minna-Liisa Luoma RAI-seminaari 30.9.2010 1 TÄHÄN KUVA Minna-Liisa Luoma

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

Vanhusten kaltoinkohtelu ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä

Vanhusten kaltoinkohtelu ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä Vanhusten kaltoinkohtelu ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä, palvelutalon johtaja, TtT-opiskelija heidi.sipilainen@hel.fi 20.9.2013 Esityksen sisältö Kaltoinkohtelun määrittely Kaltoinkohtelun ilmenemismuodot

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Ikääntyneiden asumisen turvallisuus Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö 8.2.2013 Yhteiskunnan muutokset heijastuvat turvallisuuteen Yksilöiden ja ryhmien tarpeet erilaisia myös turvallisuudessa

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

KOKEMUKSIA VÄKIVALTATYÖN RYHMÄSTÄ JA MONIAMMATILLISESTA TYÖSKENTELYSTÄ 10.3.2011

KOKEMUKSIA VÄKIVALTATYÖN RYHMÄSTÄ JA MONIAMMATILLISESTA TYÖSKENTELYSTÄ 10.3.2011 KOKEMUKSIA VÄKIVALTATYÖN RYHMÄSTÄ JA MONIAMMATILLISESTA TYÖSKENTELYSTÄ 10.3.2011 MIKKELIN KAUPUNGIN TOIMINTAMALLI KOTIHOIDON KÄYTTÖÖN VANHUKSIIN KOHDISTUVASSA KALTOINKOHTELUSSA, VÄKIVALTAAN PUUTTUMISESSA

Lisätiedot

VANHUKSET TÄNÄÄN. Tiedot:Kalle Elo, STM

VANHUKSET TÄNÄÄN. Tiedot:Kalle Elo, STM VANHUKSET TÄNÄÄN 1 Tiedot:Kalle Elo, STM VÄESTÖENNUSTE Syntyvyys alle uusiutumistason -> luonnollinen väestön kasvu loppuu 2030-luvun alkupuolella Väestö kuitenkin kasvaa 6,2 miljoonaan vuoteen 2060 (5,3.

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

VAIETTU TUSKA IKÄÄNTYNEET LÄHISUHDEVÄKIVALLAN KOKIJOINA

VAIETTU TUSKA IKÄÄNTYNEET LÄHISUHDEVÄKIVALLAN KOKIJOINA VAIETTU TUSKA IKÄÄNTYNEET LÄHISUHDEVÄKIVALLAN KOKIJOINA Sisällysluettelo Mitä lähisuhdeväkivalta on? 3 Mitä ovat lähisuhdeväkivallan muodot? 4 Mitkä ovat lähisuhdeväkivallalle altistavia tekijöitä? 6 Mitä

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Tunnistatko laitoskulttuurin ja kaltoinkohtelun? Miten käytät valtaasi? Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 3.4.2012

Tunnistatko laitoskulttuurin ja kaltoinkohtelun? Miten käytät valtaasi? Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 3.4.2012 Tunnistatko laitoskulttuurin ja kaltoinkohtelun? Miten käytät valtaasi? Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 3.4.2012 Eija Jumisko, FT, TtM Lehtori, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Projektipäällikkö,

Lisätiedot

PUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, 17.3.2015 TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA

PUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, 17.3.2015 TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA PUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, 17.3.2015 TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA OTA VÄKIVALTA PUHEEKSI KYSY KAIKILTA Mitä puhumattomuus viestii ihmiselle? Miten väkivallasta

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEISIIN KOHDISTUVA KALTOINKOHTELU JA SEN TUNNISTAMINEN

IKÄÄNTYNEISIIN KOHDISTUVA KALTOINKOHTELU JA SEN TUNNISTAMINEN IKÄÄNTYNEISIIN KOHDISTUVA KALTOINKOHTELU JA SEN TUNNISTAMINEN 18.3.2015 Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Leena Serpola-Kaivo-oja Vanhuspalvelulaki 25 Ilmoittaminen iäkkään henkilön palveluntarpeesta Jos

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa MAARIT VÄISÄNEN PROJEKTIVASTAAVA VALOT HANKE MIKKELIN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY Tärkeämpää kuin ongelman ratkaiseminen on ongelman

Lisätiedot

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ Mari Kaltemaa-Uurtamo 13.9.2012 Ankkuri hanke vuosina 2004-2006 Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella (rahoitus kunnilta, Hämeen liitolta ja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

MARAK Oulussa 2010-2013. Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET

MARAK Oulussa 2010-2013. Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET MARAK Oulussa 2010-2013 Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET Sisältö Kehitysympäristö Oulussa Marak-prosessi MARAK Toiminta on ollut vaivan arvoista... THL:n seuranta: työskentelyn ongelmia

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille. Nurmijärvi 11/2006

Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille. Nurmijärvi 11/2006 Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille Nurmijärvi 11/2006 Työpaikka? Äitiys- tai lastenneuvola 4,7 Päivähoito 63,3 Perheneuvola 2, 1

Lisätiedot

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 5.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Ikääntyneisiin kohdistuvat rikokset ja niiden ehkäiseminen

Ikääntyneisiin kohdistuvat rikokset ja niiden ehkäiseminen Ikääntyneisiin kohdistuvat rikokset ja niiden ehkäiseminen Rikoksentorjuntaneuvoston työryhmän selvitys OM selvityksiä ja ohjeita 41/2011 -julkaisu 21.9.2011 Mervi Sarimo, työryhmän sihteeri 1 Työryhmä

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

HALLINTAA KAAOKSEEN - Suunnitelmallinen työskentely ja dialogi verkostossa

HALLINTAA KAAOKSEEN - Suunnitelmallinen työskentely ja dialogi verkostossa HALLINTAA KAAOKSEEN - Suunnitelmallinen työskentely ja dialogi verkostossa Projektipäällikkö Leena Serpola-Kaivo-oja 10.3.2011 Kokemuksia hyvistä toimintatavoista ja työkäytännöistä seminaari/hotelli Arthur

Lisätiedot

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO VAINOAaKO HÄN SINUA EROSTA HUOLIMATTA? VARJO -hanke (2012-17) Eron jälkeisen väkivaltaisen vainon kohteena elävien perheiden turvallisuuden lisääminen ja vainoamisen ennaltaehkäisy. OULUN ENSI- JA TURVAKOTI

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Osa I 1 Ikääntymisen, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 2 Vanhuus, haavoittuvuus ja hoidon eettisyys

Osa I 1 Ikääntymisen, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 2 Vanhuus, haavoittuvuus ja hoidon eettisyys Sisällys Esipuhe 5 Osa I VANHUUS JA HAAVOITTUVUUS vanhustyön HAASTEENA 13 1 Ikääntymisen, 2 Vanhuus, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 14 Ikääntyvä yhteiskunta 14 Elämänkulku, ikääntyminen ja

Lisätiedot

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ -

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TURVAKOTI Perustettu v.1984 Tampereelle Petsamon kaupunginosaan (ensikoti v.1951) 7 perhepaikkaa Ympärivuorokautinen kriisipäivystys / puhelinneuvonta

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Lahti 13.6.2013 18.6.2013 Helena Ewalds 1 Kansainväliset sopimukset ja suositukset YK laillisesti sitovia sopimuksia (CEDAW komitea)

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja vakavien väkivaltarikosten tarkastelu

Lisätiedot

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011)

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) OMAISHOITAJA - RESURSSI VAI YHTEISTYÖKUMPPANI? Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa - kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä Sisällys Alkusanat... 11 Tarina epätoivosta: Jannen lapsuus ja nuoruus... 15 Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Yhteiskunnan muutos ja elämän riskit... 21 Perhe-elämän muutokset... 21 Koulutus-

Lisätiedot

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

Seudullinen ikäihmisten perhehoito. Satakunnan Vanhusneuvosto 3.12.2015. Maarit Haverinen

Seudullinen ikäihmisten perhehoito. Satakunnan Vanhusneuvosto 3.12.2015. Maarit Haverinen Seudullinen ikäihmisten perhehoito Satakunnan Vanhusneuvosto 3.12.2015 Maarit Haverinen Perhehoito Perhehoitoa säätelee Perhehoitolaki (2015) Käsittää kaikki perhehoidon asiakasryhmät: Lapset Henkilöt,

Lisätiedot

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä 11.9.2013 Lolan Lindroos Kouluttaja Uudenmaan palvelualue Helsingin palveluyksikkö 1 Puuttuminen väkivaltaan on välittämistä! Epäily ja tunnistaminen

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset

Lisätiedot

Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen

Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen 30.8.2007 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri www.uta.fi/laitokset/hoito Käsiteltävät asiat

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Turvataidot tutuksi 14.11.201 5. Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen ja Carita Luukkainen

Turvataidot tutuksi 14.11.201 5. Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen ja Carita Luukkainen Turvataidot tutuksi Mitä turvataidot ovat? Taitoa pitää huolta itsestä ja omasta turvallisuudesta Taitoa toimia itseä suojelevalla tavalla kiusaamisen, alistamisen, väkivallan, houkuttelun ja seksuaalisen

Lisätiedot

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Katariina Haapasaari 31.10.2013 Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Yhdessä tehden ajoissa omaishoitajan tukena projekti 2009-2011 Projektin toiminta-alue Etelä-Pohjanmaalla:

Lisätiedot

Väliinputoamisia vai välittävä verkosto?

Väliinputoamisia vai välittävä verkosto? Väliinputoamisia vai välittävä verkosto? VÄLITÄ! hankkeen aloitusseminaari 28.11.2012 Satu Hintikka Seksuaalinen väkivalta? Toisen pakottamista tai houkuttelemista vastoin tämän tahtoa tai parempaa ymmärrystä

Lisätiedot

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. 1 Mitä turvallisuus on lapsen mielestä? Turvallisuus on sitä, että ei

Lisätiedot

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri ActPRO Tomi Leskinen 15.3.2013 KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA MIKSI? Motivaatio MITÄ? Fokusointi

Lisätiedot

VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA

VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA - Ikääntyneiden näkemyksiä vastuutyöntekijyydestä Sari Mutka Helsingin yliopisto Sosiaalityön käytäntötutkimus Helmikuu 2015 Tutkimustehtävä: Miten vastuutyöntekijä voi

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

PARIEN KANSSA. stä. ja Miesten keskuksen yhteistyöst. 11.3.2010 klo 12.45 13.15 Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten keskus

PARIEN KANSSA. stä. ja Miesten keskuksen yhteistyöst. 11.3.2010 klo 12.45 13.15 Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten keskus PARIEN KANSSA TEHTÄVÄ TYÖ Kokemuksia A-klinikka A ja Miesten keskuksen yhteistyöst stä Näkymätön n näkyvn kyväksi, ksi, Seinäjoki 11.3.2010 klo 12.45 13.15 Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten

Lisätiedot

KOHTAAMISIA VANHUSTYÖN ARJESSA

KOHTAAMISIA VANHUSTYÖN ARJESSA KOHTAAMISIA VANHUSTYÖN ARJESSA Kokemuksia vanhuspalveluiden käyttäjäkunnan yhteydenotoista; mikä on hyvin, mitä pitää muuttaa? Ikäihmisten palvelujen ohjaus- ja valvontaryhmä o Tampereen kaupungin ikäihmisten

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Ammattiliitto Nousu ry

Ammattiliitto Nousu ry Ammattiliitto Nousu ry Nordeassa työpaikkakiusaamista ei hyväksytä Pankin ohjeiden mukaan työpaikkakiusaamiseen on puututtava heti, kun sitä ilmenee Jokaisella on velvollisuus puuttua kiusaamiseen ja epäasialliseen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

MARAK työryhmä. Minna Piispa ja Jaana Kinnunen 1

MARAK työryhmä. Minna Piispa ja Jaana Kinnunen 1 MARAK työryhmä Minna Piispa ja Jaana Kinnunen 1 Mikä MARAK on? MARAK (moniammatillinen riskinarviointikokous) on työskentelymuoto, jolla pyritään auttamaan aikuisia vakavan parisuhdeväkivallan uhreja MARAK-

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Voidaanko perhesurmia ennustaa? Siskomaija Pirilä Kouluttaja, perheterapeutti Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut

Voidaanko perhesurmia ennustaa? Siskomaija Pirilä Kouluttaja, perheterapeutti Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut Voidaanko perhesurmia ennustaa? Siskomaija Pirilä Kouluttaja, perheterapeutti Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut Sisältö Mitä perheväkivalta on ja miten sen tunnistaa? Perhesurmien esiintyvyys ja yleisyys

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Väkivalta parisuhteessa

Väkivalta parisuhteessa Väkivalta parisuhteessa Heli Vaaranen Parisuhdekeskuksen johtaja Psykoterapeutti 16.1.2014 Heli Vaaranen Parisuhdeväkivallasta yleisesti Parisuhdeväkivallalla tarkoitetaan kumppanin tekemää henkistä, fyysistä

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 HOITOTAHTO VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 1 VT PAULA KOKKONEN 3.2.2014 Mikä on hoitotahto / hoitotestamentti? Tahdonilmaisu, jolla tavoitellaan hyvää kuolemaa Miksi sitä tarvitaan? Lääketieteen

Lisätiedot

Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry

Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry Terveydenhuollon ammattihenkilöstön vastuu ja valvonta Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry Kuka vastaa? mistä vastuussa voi olla kyse Terveydenhuollon ammattihenkilön ammatillinen vastuu Eettinen

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012

MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012 MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HESINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HIKKA HEÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012 Kotihoidon tilastoa v.2010 Asiakkaita 17 091 Käyntejä 2 043 649 Vakanssirakenne 7/2011

Lisätiedot

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Sonectus Hallinnoija OAMK terveysalan Oulaisten yksikkö Hankkeen kesto 1.9.2008-31.5.2011 Hankkeen kokonaiskustannusarvio ja rahoittajat:

Lisätiedot

Helsinki 26.9.2013 VÄESTÖLIITTO RY. erityisasiantuntija

Helsinki 26.9.2013 VÄESTÖLIITTO RY. erityisasiantuntija OIKEUSMINISTERIÖLLE Pyydettynä lausuntonaan luonnoksesta lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta annetun EU direktiivin suhteesta Suomen lainsäädäntöön

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot