RANTASALMEN KUNTA HAUKIVESI-HAAPASELKÄ RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Selostus Ehdotus

Transkriptio

1 RANTASALMEN KUNTA HAUKIVESI-HAAPASELKÄ RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Selostus Ehdotus Tullut vireille: Luonnos nähtävillä MRA 30 : Ehdotus nähtävillä MRL 65, MRA 19 : Hyväksytty kunnanvaltuustossa: Tullut voimaan:

2 Haukivesi-Haapaselkä rantayleiskaavan muutos Kaavaselostus Yleiskaavamuutoksen selostusosa, joka koskee 3. huhtikuuta 2019 päivättyä yleiskaavakarttaa. Sisällys 1. Perustiedot Sijainti Suunnittelutilanne Pohjakartta Muut suunnitelmat ja aineistot Lähtökohdat Väestö, koulut ja elinkeinorakenne Selvitys suunnittelualueen oloista Tavoitteet Mitoitusperiaatteet Rantarakentamisen mitoitus Rakennusoikeuden määrittäminen Mitoitusvyöhykkeet Yleiskaavan muutoksen kuvaus Aluevaraukset Muutoksien taustat ja vaihtoehtoiset ratkaisut Luonnonsuojelu Kulttuuriympäristö ja maisema Virkistys ja veneily Luonnonvarat Maa- ja metsätalous Vesialueet Vaikutusten arviointi Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Yhdyskuntarakenne ja liikenne Ympäristö Taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset Yleiskaavan toteuttaminen Suunnitteluvaiheet... 32

3 Haukivesi-Haapaselkä rantayleiskaavan muutos 1 1. Perustiedot Haukiveden-Haapaselän rantayleiskaavan muutoksessa päivitetään kaavaa tarvittavilta osin. Kaavamuutos laaditaan mittakaavassa 1: Sijainti Kaavamuutosalueet sijaitsevat Rantasalmen kunnan koillisosassa. Suunnittelualue rajautuu Joroisten kuntaan sekä Varkauden ja Savonlinnan kaupunkeihin. Kaavamuutoskohteet Haukivesi-Haapaselkä rantayleiskaavan alueella muodostuvat yksittäisistä kohteista, joissa on tarve tehdä muutoksia voimassa olevaan kaavaan. 1.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Etelä-Savon maakuntaliitto hyväksyi Etelä-Savon maakuntakaavan Ympäristöministeriö vahvisti kaavan Suunnittelualueella on voimassa myös Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaava, jonka maakuntavaltuusto on hyväksynyt Ympäristöministeriö on vahvistanut kaavan Tällä 1. vaihemaakuntakaavalla täydennetään Etelä-Savon voimassaolevaa maakuntakaavaa tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden osalta. Rantasalmen kunnan alueelle ei ole osoitettu merkintöjä. Suunnittelualuetta lähimpänä sijaitsee Savonlinnan Kallislahti-Pihlajalahti alueelle osoitettu tuulivoimatuotantoon soveltuva alue (tv ). Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja on tullut voimaan Etelä-Savon maakuntahallituksen päätöksellä Tällä vaihemaakuntakaavalla on täydennetty Etelä-Savon maakuntakaavaa useiden eri maankäyttöteemojen osalta. Kuva: Ote Etelä-Savon maakuntakaavasta.

4 Haukivesi-Haapaselkä rantayleiskaavan muutos 2 Kuva: Etelä-Savon maakuntakaava, kulttuuriympäristöote. Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Haukivesi-Haapaselkä rantayleiskaava, joka on hyväksytty Rantasalmen kunnanvaltuustossa Haukiveden-Haapaselän rantayleiskaavamuutos on hyväksytty vuonna Myös vuonna 2010 hyväksytyssä rantayleiskaavassa on tehty muutoksia yksittäisten kohteiden osalta. Muutokset on päivitetty voimassa olevan kaavatilanteen mukaisesti kartta-aineistoon. Haukiveden-Haapaselän rantayleiskaavan muutos Porosalmessa Porosalmen alueen yleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa Yleiskaavan alueella on yksi tässä muutoksessa tutkittavana oleva kiinteistö (muutoskohde 11). Porosalmen alueen yleiskaava on laadittu 1: Rantasalmen kunnassa oli luonnosvaiheessa käynnissä Keskustan osayleiskaavan laadinta. Rajaukseen sisältyy rantayleiskaavan alueita, jotka on liitetty osaksi keskustan yleiskaavaa. Keskustan osayleiskaava ja Haukiveden-Haapaselän rantayleiskaavan muutos on hyväksytty Rantasalmen kunnanvaltuustossa ja saanut lainvoiman Asemakaava Muutoksessa tarkasteltavilla alueilla ei ole voimassa asemakaavoja. Rantayleiskaavan alueella sijaitsee seuraavat ranta-asemakaavat, joiden alueilla tarkistetaan yleiskaavaa: Tulilahden rantakaava ( ), sijaitsee Hevossalossa/ muutoskohde 33. Jauhekiven rantakaava ( ), sijaitsee Hevonniemen pohjoispuolisessa saaristossa/ muutoskohde 34. Rakennusjärjestys Rantasalmen kunnanvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen

5 Haukivesi-Haapaselkä rantayleiskaavan muutos Pohjakartta Kaavaa laadittaessa käytetään Maanmittauslaitoksen peruskarttarastereita (2017) ja kiinteistörekisteriaineistoa (2017). 1.4 Muut suunnitelmat ja aineistot Kaavan laadinnassa tullaan hyödyntämään seuraavien aineistojen tietoja: - Museovirasto, kulttuuriympäristö rekisteriportaali - Rantasalmen vesihuoltosuunnitelma (2010) - Etelä-Savon valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi (2013) - Paikallinen maaseudun kehittämisstrategia Joroisten, Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan kuntien alueelle ohjelmakaudelle (Rajupusu Leader ry) - Kunnan strategia ja elinkeino-ohjelma - Maakuntakaavan taustaselvitykset tarvittavilta osin - Luontoinventointi (JS-Enviro 2016)

6 Haukivesi-Haapaselkä rantayleiskaavan muutos 4 2. Lähtökohdat 2.1 Väestö, koulut ja elinkeinorakenne Rantasalmen kunnan väkiluku on ollut pidemmän aikaa laskusuunnassa. Tällä hetkellä kunnassa on noin 3800 asukasta. Noin 40 % kunnan väestöstä asuu taajama-alueella. Odotettavissa on, että jatkossa väestö keskittyy yhä tiiviimmin palveluiden läheisyyteen. Rantasalmen keskeisimpiä elinkeinoja ovat mekaaninen puunjalostus, matkailu, maidontuotanto, metsätalous, metallitalous ja ympäristökasvatus. Suurin työllistäjä on, joka työllistää noin 350 henkilöä. Kunnan alueella sijaitsevista laajoista metsäalueista 90 % on yksityisomistuksessa. Keskeisimmät matkailualueet Rantasalmella ovat Porosalmi ja Asikkala. Alueen talvimatkailua tukee runsas vapaa-ajan asuntokanta sekä monipuolinen ulkoilma-aktiviteettien tarjonta. Kunnan alueella on myös Linnansaaren kansallispuisto, joka tarjoaa erinomaiset virkistysmahdollisuudet opastetuilla reiteillä. Rantasalmella on toimiva pienlentokenttä Asikkalaan vievän tien varrella, noin viisi kilometriä keskustasta. Savonlinna-Pieksämäki -junarata halkoo kuntaa reilu viiden kilometrin etäisyydellä kirkonkylältä, mutta rataosuudella ei ole henkilöliikennettä. Kirkonkylällä toimii peruskoulu, lukio ja päiväkoti. Oppilaita alakoulussa on noin 104, yläkoulussa n. 123 ja lukiossa n Selvitys suunnittelualueen oloista Muutoksessa tarkastellaan keskeisiltä osin olemassa olevia loma- ja asuinrakennuspaikkoja. Suurin osa käsiteltävistä muutoksista on luonteeltaan teknisiä tarkistuksia kaavaan. Luonnonympäristö Voimassa oleva kaava rajautuu idässä Haukiveteen ja Linnasaaren kansallispuistoon. Kansallispuiston puoleinen rantavyöhyke on lähes kokonaisuudessaan maisemallisesti arvokasta aluetta. Yksittäiset maisema-alueet on todettu voimassa olevan kaavan laadinnan yhteydessä. Niistä merkittävimmät on osoitettu kaavassa omalla merkinnällään ja huomioitu rantarakennusoikeutta määrittäessä. Kaavaalueella sijaitsee useita luonnonsuojelualueita, joista vain osa nykyisin olemassa olevista on merkitty kaavaan. Kaavaan merkitään tässä tarkistuksessa useita pienialaisia olemassa olevia luonnonsuojelualueita. Natura-alueita on osoitettu avain 2010-luvulla tehdyissä kaavamuutoksissa kaavaan merkinnällä nat. Alueiden arvot ja erityispiirteet otetaan huomioon kun muutos kohdistuu arvokkaisiin luonnonympäristöihin tai maisemallisesti merkittäville alueille. Natura 2000-alueet on kuvattu lyhyesti alla ja ne osoitetaan omalla merkinnällään kaavaan tässä tarkistuksessa. Haapalahden niitty on osa laajempaa monimuotoista, valtakunnallisesti arvokasta perinnemaisema-aluetta, johon sisältyy lisäksi mm. rantaniittyä ja hakamaata. Perinnemaisemainventoinneissa Haapalahden laitumet on arvioitu valtakunnallisesti arvokkaaksi perinnemaisemaksi. Haapalahden luhtaranta on luontodirektiivin kasvilajin lietetattaren elinympäristö. Tornioniemi on pitkä, kapea niemi, jolla on siten maisemallisia arvoja. Tornioniemi on tärkeä erittäin uhanalaisen lintulajin elinalue. Alue on paitsi vanhaa lehtimetsää myös hakamaata. Kosulanlampi ja Pieni Raudanvesi muodostavat yhdessä valtakunnallisesti arvokkaan lintuvesikohteen. Sekä Kosulanlampi että Pieni Raudanvesi ovat matalia, reheviä, voimakkaasti umpeen kasvavia alueita. Alueilla pesii hyvin rikas ranta- ja vesilinnusto. Kohde on myös tärkeä muutonaikainen levähdysalue. Alue kuuluu lintuvesien suojeluohjelmaan ja Corine-kohteisiin. Kosulanlampi-Pieni Raudanvesi on liitetty kansainvälisesti merkittävien kosteikkojen luetteloon eli ns. Ramsar-kohteeksi.

7 Haukivesi-Haapaselkä rantayleiskaavan muutos 5 Vaahersalonlampi sisältää valtakunnallisesti arvokkaan Vaahersalonlammen-Savilahden lintuveden, Vaahersalonlammen rannoilla olevat uhanalaisen lajin elinalueet sekä Saksanniemessä sijaitsevan arvokkaan perinnemaiseman. Putkilahti-Ruskeaperä kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan ja valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan. Lisäksi Putkilahti-Ruskeaperä on Corine-kohde. Järvi ja suoalueet muodostavat yhdessä merkittävän kokonaisuuden, joka antaa mahdollisuuden monipuolisen linnuston esiintymiselle. Linnustossa esiintyvät mm. kaulushaikara, ruskosuohaukka, joutsen, kurki, mustakurkku-uikku sekä useita sorsalintulajeja. Järven ympäristössä esiintyvät suot muodostuvat monipuolisista suotyypeistä, joissa vallitsevina esiintyvät erilaiset nevatyypit. Lehmilammen lehdot on varsin edustava lehtokohde, johon sisältyy kosteaa, lähteistä saniaislehtoa ja tuoretta käenkaali-oravanmarjatyypin lehtoa. Lajisto on melko monipuolista lehtolajistoa. Alueelta löytyi myös kaksi uhanalaista kasvia: hajuheinä ja isoriippusammal. Linnansaaren Natura-alue on tärkeä saimaannorpan elinalue, ja se on myös erittäin merkittävä suurjärvien saaristoluonnon suojelemisessa. Alueella on arvioitu olevan noin 25 % koko kannasta. Alueella on merkitystä myös metsänsuojelun kannalta, toisaalta luonnontilaisten metsien suojelun kannalta ja toisaalta kulttuurivaikutteisten kaski- ja laidunmetsien säilyttämiseksi. Alueen linnusto on myös merkittävä. Hevonniemi on tärkeä saimaannorpan elinalue ja merkittävä lehtokasvillisuuden keskittymä. Naturaalueeseen sisältyy useita pieniä saaria. Saimaa on lähes kokonaan saimaannorpan (Pusa hispida saimensis) elinaluetta. Saimaannorppa on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi (CR). Saimaannorppa kuuluu luonnonsuojelulain erityisesti suojeltaviin lajeihin (47 ) sekä rauhoitettuihin lajeihin (39 ). Saimaannorppa on määritelty EU:n luontodirektiivissä tiukkaa suojelua vaativaksi lajiksi (liitteet II ja IV). Luontodirektiivin IV-liitteen mukaisesti saimaannorpan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Yleiskaavasuunnittelussa hyödynnetään saimaannorpan pesä-, makuu- ja lepopaikkatietoja (Metsähallitus, ajalta ), jotta lajin suojelutavoitteet voidaan huomioida kaavaa muutettaessa. Luontoselvitykset muutoksessa tarkasteltavilla alueilla Muutoksessa tarkasteltavilla alueilla, joilla muutos kohdistuu luonnontilaiseen ympäristöön, on suoritettu luontoinventointi (JS-Enviro 2016). Inventoinnin tarkoituksena on ollut selvittää mahdolliset maankäyttöä rajoittavat tekijät kohdealueilla. Inventoinnissa keskityttiin kuvaamaan kohteen luonnon yleispiirteet ja mahdolliset luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet. Inventointiraportissa ( ) on Lehtoniemen ja Leisniemen alueiden (muutoskohde 40) osalta todettu seuraavaa: Lehtoniemen kohde on lähes kokonaisuudessaan nuorta talousmetsää, jossa hakkuut on toteutettu parikymmentä vuotta sitten. Poikkeuksen muodostavat alueen pohjoisosan koivikko sekä kaakkoiskulmassa oleva lähes luonnontilainen niemi. Leisniemessä inventoitua kohdetta hallitsevat nuoret kasvatusmetsät, joissa on toteutettu harvennushakkuita myös kuluvan vuoden aikana. Järeitä, täysikasvuisia metsiä kohteessa ei ole. Kohteen pohjoisen puoleinen ranta on kivikkoinen. Inventoiduissa kohteissa ei todettu sellaisia luontoarvoja, uhanalaista lajistoa tai maisemallisia kohteita, jotka tulisi erityisesti huomioida kaavoituksen yhteydessä. Suosituksena Lehtoniemen osalta on, että tulisi huomioida rantavyöhykkeen säilyttäminen mahdollisimman ehyenä.

8 Haukivesi-Haapaselkä rantayleiskaavan muutos 6 Rakennettu ympäristö Tarkasteltavat alueet muodostuvat yksittäisistä kiinteistöistä, joilla on olemassa tarve ja edellytykset rantayleiskaavan muutokselle. Ympärivuotista asumista on sijoittunut laajasti eri puolille kaava-aluetta, harvaan asutuille alueille. Osa kohteista on rakentunut voimassa olevan kaavan mukaisesti tai poikkeamisluvalla. Palvelut ovat keskittyneet taajama-alueelle. Saimaan ja sisäjärvien ranta-alueilla sijaitsee matkailupalveluyrityksiä sekä muuta yritystoimintaa. Yleiskaava-alueella sijaitsee useita maakunnallisesti ja valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurimaisemaalueita. Maakuntakaavan ohjausvaikutuksesta nämä aluerajaukset päivitetään kaavaan. Valtakunnallisesti arvokkaat: Haapaniemi UUSI Putkisalon kulttuurimaisema (rakm-rajaus) Pyyvilä (km-rajaus) / osin keskustan oyk alueella Rantakartano UUSI Rouhiala UUSI Vaahersalo (rakm-rajaus) Maakunnallisesti arvokkaat: Joutsenmäki (km-rajaus) Parkuinmäen maisema (AT-1) Tiemassaaren kylä (AT-1) Voisalmi (km-rajaus) Maakunnallisesti merkittävät rakennuskohteet on osoitettu kaavassa merkinnällä sr-1/sk, viitaten vanhaan seutukaavavaraukseen. Muutoskohteina tutkittavilla alueilla ei ole todettu muinaismuistolain mukaisia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Maakuntakaavan ohjausvaikutuksesta kaavassa osoitetaan Putkisalossa sijaitsevat tunnetut kiinteät muinaisjäännöskohteet Putkisalonsaari2 ja Peltuenlahti. Rantayleiskaava-alueella on olemassa laaja tieverkosto, ja alueen halkaisee luode-kaakko suunnassa seututie 464 Palviainen-Rantasalmi-Parkumäki. Maanomistus Muutoskohteiden alueilla maanomistus on pääosin yksityinen.

9 Haukivesi-Haapaselkä rantayleiskaavan muutos 7 3. Tavoitteet Yleiskaavan tehtävänä on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti ohjata yleispiirteisesti maankäyttöä. Rantayleiskaavan muutoksen tarkoituksena on päivittää kaavaa yksittäisten kohteiden osalta ja tarkistaa kaavassa olevia teknisiä virheitä. Maanomistajien esittämät muutostarpeet käsitellään ja tapauskohtaisesti tehdään muutoksia kaavaan. Kaavamuutos tehdään voimassa olevan yleiskaavan tavoitteiden ja mitoitusperiaatteiden mukaisesti oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Tavoitteena on, että maanomistajien tasapuolista kohtelua ei heikennetä ja vapaan rantaviivan osuus säilyy lähes muuttumattomana. Yleiskaavan muutoksen tavoitteena on tarkistaa kaavaa seuraavasti: rakennusoikeuden siirto maanomistusyksikön sisällä rakennuspaikkojen rajausten tarkistus tekniset kaavavirheiden päivitykset käyttötarkoituksen muutoksen tarkasteluja uusien rakennuspaikkojen osoittamista voidaan tutkia niiden tilojen osalta, joilla on laskennallista rakennusoikeutta käyttämättä (rasterilla merkityt kiinteistöt kaavakartalla) päivitetään tehdyt poikkeamispäätösten mukaiset ratkaisut kaavaan päivitetään kaavaan maakuntakaavan ohjausvaikutuksesta mm. perustettuja luonnonsuojelualueita, Natura 2000-verkostoon kuuluvat alueet, arvokkaat kallioalueet, pohjavesialueet sekä erilaisten inventointien osoittamia muita maankäytön suunnittelussa huomioitavia aluerajauksia Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen huomioidaan kaavan muutosratkaisuissa. Valtioneuvosto on tehnyt päätöksen uudistetuista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka ovat tulleet voimaan Tavoitteiden toteutumista päivitetään kaavamuutoksen asiakirjoihin suunnittelutyön edetessä. Etelä-Savon maakuntakaavatilanne on esitetty sivulta 1 alkaen. Alueelle kohdistuvat merkinnät on huomioitu tavoitteita asetettaessa ja ne huomioidaan kaavaa muutettaessa. Tavoitteena on turvata ranta-alueiden monipuolinen käyttö huomioiden luonnonolosuhteet ja muut arvokkaat ympäristöt. Muutostarkastelussa keskeisenä on tavoitteena pyrkiä säilyttämään olemassa olevat virkistyskäytössä olevat rannat ja ulkoilureitit. Maisemallisesti tärkeät peltoalueet säilytetään mahdollisuuksien mukaan ensisijaisesti rakentamiselta vapaina. Kaavamuutoksen ratkaisuissa otetaan huomioon Natura 2000-alueet, suojelualueet, saimaannorpan elinympäristön suojelu, luontoinventoinnissa todetut arvot ja kulttuuriympäristön merkittävät kohteet. Tarvittaessa saimaannorpan suojelun edistämisessä hyödynnetään Metsähallituksen paikkatietoja vuosilta Käyttötarkoituksen muutoksessa vakituisen asumisen mahdollistavaksi otetaan huomioon rakentamisen sopeutuminen rantamaisemaan ja ympäristöön, vesihuollon järjestämisen edellytykset kiinteistöllä sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet ja saavutettavuus olemassa olevan tiestön kautta. Rakennusoikeuksien siirtotarkastelussa etsitään ensisijaisesti ratkaisua nykyisiltä rakentamiseen varatuilta alueilta tai niiden läheisyydestä, jolloin muodostuu yhtenäisiä korttelialueita. Vastaavasti tarkoituksena on osoittaa kaavassa mahdollisimman pitkiä yhtenäisiä ja rakentamiselta vapaita rantaalueita. Kaavamuutos toteutetaan voimassa olevan kaavan tavoitteiden ja mitoitusperusteiden mukaisesti.

10 Haukivesi-Haapaselkä rantayleiskaavan muutos 8 4. Mitoitusperiaatteet Muutoksessa käytettävät rantarakennusoikeuden mitoitusperiaatteet ovat voimassa olevan rantayleiskaavan mukaiset. Emätilatarkastelussa on huomioitu vuoden 1969 mukainen tilajako. Rantavyöhyke katsotaan yleiskaavassa 200 metriä leveäksi vyöhykkeeksi. Rakennusoikeus on määritetty maanomistusyksiköittäin, joka käsittää kaikki samalle maanomistajalle kuuluvat alueet (kiinteistöt). Rantarakennusoikeus määrittyy pääsääntöisesti rantaviivan pituuden mukaan, jolloin tarkastelumittakaavana käytetään 1: Rantaviivasta lasketaan muunto- ja rakennettavuuskertoimien avulla mitoitusrantaviiva, joka kerrotaan alueen mitoitusnormilla. Mitoitusnormi näyttää alueella lähtökohtaisesti käytettävän mitoituksen. Alueilla, joilla mitoitusnormin lisäksi on muita mitoitukseen vaikuttavia kertoimia, ne huomioidaan rakennusoikeutta laskettaessa. Muunnetun rantaviivan kertoimet ovat Etelä-Savon mallin mukaiset, eli rakentamisen määrään vaikuttaa mm. niemen tai vesialueen leveys. Rakennettavuuskertoimet ovat määrittyneet kaavan perusselvityksiin sisältyvän ranta-alueiden luokittelun mukaisesti. Kaava-alue on laaja ja alueella on selvästi erityyppisiä rantoja, joiden ominaisuudet rakennettavuuden suhteen eivät ole samanlaiset. Luonnonsuojelun kannalta arvokkaiden alueiden mitoitusvyöhykkeet ja mitoitusluvut perustuvat alueella suoritettuihin luonto- ja maisemaselvityksiin. Laskelmissa käytetyt kertoimet on määritetty yhtenäisiksi koko Haukivesi-Haapaselkä rantayleiskaavan alueella. Samankaltaisten alueiden rakennusoikeutta laskettaessa on käytetty koko kaava-alueella yhtäläisiä kertoimia, jotta maanomistajien tasapuolinen kohtelu on voitu turvata. Jos rakennusoikeutta sijoitetaan yhteisrantaisena, lomakylämäisenä rakentamisena, on edellä mainituista mitoitusperusteista voitu poiketa. Rakentamiseen soveltumattoman alueen (suojelu, virkistys, maisema-arvot) rakennusoikeus voidaan tapauskohtaisesti siirtää rakentamiseen paremmin soveltuvalle ko. maanomistajan alueelle. Lähtökohtaisesti yleisenä tavoitteena on edistää rakennusoikeuden siirtoa saarista mantereelle. Olemassa oleva rakentaminen katsotaan rantarakentamiseksi ja se lasketaan jo käytettyyn rakennusoikeuteen, kun sen etäisyys rantaviivasta on enintään noin 200 metriä. Alle 200 metrin päässä rantaviivasta oleva rantaan rajoittumattoman alueen rakennusoikeuden vaikutus rakennusoikeuden määrään harkitaan tapauskohtaisesti. 4.1 Rantarakentamisen mitoitus Tässä luvussa on esitetty mitoitusperiaatteet kuten ne on kirjattu alkuperäiseen kaavaselostukseen Rakennusoikeuden määrittäminen Yleiset mitoitusperusteet: Kantatilatarkastelu Osayleiskaavassa on otettu huomioon v mukainen tilajako. Tapauksissa, joissa kantatila on selvästi osoitettavissa, otetaan huomioon rakennusoikeuden käyttö kantatilalla myös ennen vuotta Rakennusoikeus määritetään maanomistusyksiköittäin. Maanomistusyksikkö käsittää kaikki samalle omistajalle kuuluvat alueet. Rakennusoikeuden siirtoa saarista mantereelle tulee edistää neuvottelemalla maanomistajakohtaisesti mahdollisesta siirrosta.

11 Haukivesi-Haapaselkä rantayleiskaavan muutos 9 Yli 200 metrin etäisyydellä rantaviivasta sijaitsevat olemassa olevat lomarakennukset eivät vaikuta rakennusoikeuden määrään. Rantarakennusoikeus lasketaan pääsääntöisesti rantaviivan pituuteen perustuen. Mitoitusrantaviiva Mitoitusrantaviiva on laskettu numeerisesta (1: mittakaavaiselta rekisterikartalta) (NKRK) karttaaineistosta. Mitoitusrantaviivassa otetaan huomioon a) muuntokertoimet esim. vastapäisen rannan etäisyyden vaikutus taikka niemen leveys ja b) samalla tutkitaan alueen rakennettavuus. Rantaviivasta lasketaan muunto- ja rakennettavuuden perusteella mitoitusrantaviiva, joka kerrotaan alueen mitoitusnormilla. Kohdassa a. on esitetty muunnetun rantaviivan laskeminen ja kohdassa b. on esitetty rakennettavuuskertoimien käyttäminen. Esimerkki 1. Tilan 16:2 todellinen rantaviiva 1: mittakaavaiselta kartalta laskettuna on 1,50 km. Rantaviivan muuntokertoimet sekä rakennettavuuskertoimet otettuna huomioon saadaan mitoitusrantaviivaksi 1,20 km. Tila sijoittuu päämitoitusalueelle lat, jonka mitoitusnormi on 4,0 rakennuspaikkaa/mitoitusrantaviivakilometri, eikä tilan alueella ole luonnon- tai maisemansuojelun kohteita. Tilan rantarakentamisen mitoitus on 1,2 km x 4 rp/mrv = 4,8 rakennuspaikkaa. Määrään lasketaan kaikki rantaviivasta n. 200 metrin etäisyydellä kantatilalta 1960-luvun lopulla erotetut ja myydyt rakennuspaikat. Jos tilalta on myyty yksi rakennuspaikka ja asuinrakennus sijoittuu rantavyöhykkeelle, uusia rakennuspaikkoja osoitetaan 3 kpl. a) Muunnetun rantaviivan kertoimet Muunnettuun rantaviivaan vaikuttavat vastapäisen rannan etäisyys sekä niemen tai saaren leveys. Muunnetun rantaviivan kertoimet näkyvät oheisesta kuvasta. Kuva 8. Muunnetun rantaviivan laskeminen ns. Etelä-Savon mallin mukaisesti. b) Rakennettavuuskertoimet Perusselvityksissä ranta-alueet on luokiteltu rakennettavuuden mukaan. Suunnittelualueella on selvästi erityyppisiä rantoja, joiden ominaisuudet rakennettavuuden suhteen eivät ole samanlaiset.

12 Haukivesi-Haapaselkä rantayleiskaavan muutos 10 Perusselvitysten mukaiset tyypit ovat: Rakentamiseen vaikeasti soveltuvat ranta-alueet Erittäin jyrkät kalliorannat, rakka-alueet ja soistuneet ranta-alueet, joilla rakentaminen on vaikeasti toteutettavissa muunnetaan rakennettavuuskertoimella 0,4. Rakentamiseen soveltumattomat rannat Pystysuorat kallioseinämät ja laajasti ruoikoituneet soistuneet ranta-alueet ja tiehen rajoittuvat ranta-alueet, joilla rakentamista ei voida toteuttaa, käytetään kerrointa 0,0. Peltorannat Maisemallisesti merkittävien rantapeltojen ranta-alueet, joille rakentaminen ei sovellu samoin kuin peitteisillä alueilla käytetään kerrointa 0,5. Normaalit ranta-alueet Ranta-alueet, jotka ovat rakentamiseen soveltuvia käytetään kerrointa 1,0. Rakentamiseen hyvin soveltuvat alueet Maastoltaan ja peitteisyydeltään rakentamiseen hyvin soveltuvilla alueilla käytetään kerrointa 1, Mitoitusvyöhykkeet Suunnittelualueen moni-ilmeisyydestä johtuen alueen rakennusoikeus tulee määrittää eri mitoitusvyöhykkeisiin kunkin vyöhykkeen (alueen) olosuhteidensa mukaisesti. Pääperiaatteena on seuraava: kyläkeskusten alueilla, joilla rakentamista on jo melko paljon, rakentaminen voi olla tiiviimpää ja mitoituskin näin ollen suurempi kuin muilla alueilla. Alueella voidaan sijoittaa pysyvää asutusta myös ranta-vyöhykkeelle. Luonnonsuojelun kannalta arvokkaiden alueiden mitoitusvyöhykkeet ja mitoitusluvut perustuvat alueella suoritettuihin luonto- ja maisemaselvityksiin Mitoitustavoitteet Mitoitusnormit: (rp/mr = rakennuspaikkaa mitoitusrantaviivakilometriä kohden) Alueelle osoitettu mitoitusnormi näyttää pääosin alueella käytettävän mitoituksen. Mikäli kyseisen normin sisällä on muita mitoitusalueita ja normeja, noudatetaan niitä kyseisiltä osiltaan. 1. Kyläkeskusten alueet (AT-1) ja haja-asumisen suositusvyöhykkeet (at) Kyläkeskusten alueilla ja haja-asumisen suositusvyöhykkeillä ja elinkeinoja tukevilla alueilla voidaan käyttää muita alueita suurempaa mitoitusta rantarakentamiselle. Mitoituksena käytetään 6,0 rp/mr. Alueen mitoitusrantaviivassa otetaan huomioon rakennettavuuskertoimet. 2. Kulttuurimaisema-alueet (km ja kma), joiden luonne ja maisema-arvot tulee säilyttää Kulttuurimaisemiin liittyvillä ranta-alueilla sekä viljelymaisema-alueilla käytetään mitoitusta 4,0 rp/mr. Alueen mitoitusrantaviivassa otetaan huomioon rakennettavuuskertoimet.

13 Haukivesi-Haapaselkä rantayleiskaavan muutos Erityisten luonnonarvojen vyöhyke (EV), jolle ei luonnonolosuhteidensa vuoksi tule osoittaa uutta rantarakentamista ja alueen rakennusoikeus tulee siirtää pois alueelta. Kyseinen EV-alue sijoittuu Varparannanselän (länsiosa) saaristoalueelle. Tavoitteena edellä mainitun alueen osalta on alueen säilyttäminen rakentamiselta vapaana ja ympäristöltään oleellisesti muuttumattomana alueena. Alueiden mahdolliset rakennusoikeudet tulee siirtää maanomistajan muille rakentamiseen paremmin soveltuville alueille tai merkitä valtion korvattaviksi. Alueen mitoituksena käytetään 3,0 rp/mr. 4. Suojavyöhykealueet (SV) Suojavyöhykealueet ovat arkoja, maisemallisesti ja luonnonsuojelun kannalta arvokkaita aluekokonaisuuksia, jotka toimivat porrastettuina alueina luonnonarvojen ydinalueisiin. Suojavyöhykealueiden mitoitusnormina on käytetty 4,0 rp/mrv. Alueella otetaan tapauskohtaisesti huomioon rakennettavuuskertoimet. 5. Luonnonsuojelun kannalta merkittävä alue tai kohde (sl) Alueen luonnonarvot tulee säilyttää ja suojelutavoitteet asettaa alueen ominaisuuksien mukaan. Alueelta pyritään rakennusoikeus siirtämään rakentamiseen paremmin soveltuville alueille. Alueet ovat luonnonsuojelun kannalta merkittäviä, erillisiä kohteita. Esimerkiksi eläimistön tai kasviston kannalta merkittävät kohteet. Mitoituksena käytetään 3,0 rp/mr. 6. Luonnonmaisemallisesti erityisen merkittävät aluekokonaisuudet (m) Maisemallisesti merkittäviltä alueilta (m) pyritään rakennusoikeus siirtämään rakentamiseen paremmin soveltuville alueille. Mikäli rakennuspaikkoja ei voida siirtää, muualle, alueilla pyritään rakentamista ohjaamaan esim. kauemmaksi rannasta. Mitoituksena käytetään 4,0 rp/mr. 7. Arvokkaat pienvesistöalueet (apv) sekä kapeat latvavesistöalueet (lat) Arvokkailla pienvesistöalueilla sekä kapeilla latvavesistöalueilla vesistön ekologian vuoksi käytetään mitoitusta 4,0 rp/mr. Alueen mitoitusrantaviivassa otetaan huomioon rakennettavuuskertoimet. Latvavesistöalueilla ja pienillä järvillä ja lammilla otetaan myös huomioon, että vesistön pinta-ala vaikuttaa rantarakentamisen mitoitukseen. 8. Saaret 1-5 hehtaarin kokoisten saarten osalta rakennusoikeus määräytyy joko pinta-alan mukaan tai mitoitusrantaviivan mukaan. Näiden perusteella lasketuista rakennusoikeuksista valitaan pienempi. Alle 20 ha:n saarilta pyritään rakennusoikeus siirtämään mannerrannoille. Rakennusoikeuteen ovat vaikuttaneet tapauskohtaisesti saaren pinta-ala ja rantaviivan pituus seuraavasti: pinta-ala (ha) loma-as. kpl alle 1 ha 0 rp 1-2 ha 1,0 rp 2-5 ha 2,0 rp 5-10 ha 3,0 rp/ MR ha 3,5 rp/ MR ha 4,0 rp/ MR yli 20 ha 5,0 rp/ MR

14 Haukivesi-Haapaselkä rantayleiskaavan muutos 12 Alle 20 ha:n rakentamattomilta saarilta rakennusoikeus pyritään siirtämään mannerrannoille tai rakennusoikeutta pyritään keskittämään tiettyihin saariin. Rakennusoikeuden siirroilla voidaan em. alueille sallia korkeampikin mitoitus. 9. Lammet ja pienet järvet Pienillä lampi- ja järvialueilla sekä latvavesistöalueilla tarkistetaan rakennusoikeuden määrä sekä rantaviivaan että vesistön pinta-alaan perustuen, siten että yhtä rakennuspaikkaa kohti jää vähintään 4 ha vesipinta-alaa. 10. Muut ranta-alueet Edellä mainittujen alueiden jälkeen jää ranta-alueet, jotka ovat normaaleja ranta-alueita, joille lomaasumista voidaan sijoittaa kohtuullisessa määrin. Kuitenkin alueen luonnonolosuhteiden ja paikoitellen jo melko runsaan rantarakentamisen vuoksi sekä virkistyskäytön turvaamiseksi rakentamista tulee sijoittaa harkiten. Mitoituksena käytetään 5 rp /MR. Alueen mitoitusrantaviivassa otetaan huomioon rakennettavuuskertoimet. 11. Muita mitoitusperusteita Jos rakennusoikeutta sijoitetaan yhteisrantaisena, lomakylämäisenä rakentamisena, voidaan edellä mainituista mitoitusperusteista poiketa.

15 Haukivesi-Haapaselkä rantayleiskaavan muutos Yleiskaavan muutoksen kuvaus Rantayleiskaavan muutos laaditaan oikeusvaikutteisena ohjaamaan rakentamista ranta-alueella. Rantayleiskaavassa on osoitettu kiinteistölle kuuluvat rakennuspaikat, joiden määrä perustuu laskennalliseen rakennusoikeuteen voimassa olevan kaavan periaatteiden mukaisesti. Lähtökohtana muutoksille on tarve korjata kaavassa olevia teknisiä virheitä ja tutkia maanomistajien esittämät muutostarpeet. Kaavamuutoksessa käsitellään yksittäisiä kohteita eri puolilla kaava-aluetta, joiden kohdeluettelon mukainen numero ja likimääräinen sijainti on merkitty erilliselle koontikartalle. 5.1 Aluevaraukset Kaavassa aluevarausten sijainnit ja rajaukset on päivitetty yksittäisten alueiden osalta vastaamaan toteutunutta tilannetta kiinteistönmuodostus, poikkeamisluvat ja rakentaminen huomioiden. Kaavaan päivitettäviä poikkeamispäätöksiä alueella on yhteensä 20 kpl, joista 15 koskee rantarakennuspaikan käyttötarkoituksen muutosta vakituisen asumisen mahdollistavaksi. Kaavaan tehdyt päivitykset esitettiin luonnosaineistossa A3-kaavakartoilla ja luettelo on ollut selostuksen liitteenä (liite 1). Luonnosvaiheessa tutkittavia muutoksia oli 22 kpl, joista luonteeltaan teknisiä korjauksia oli 6 kpl. Muutokset esitettiin A4-karttaotteilla, joissa vertailun vuoksi oli esitetty myös nykyinen rantayleiskaava. Muutos kohdistuu ainoastaan kartalla rajatulle alueelle. Selostuksessa oli kuvattu muutosten lähtökohdat ja asiaan esitetty ratkaisu. Poikkeamispäätösten mukaisesti tehtävät tarkistukset kaavaan ovat luonnosaineistossa esitetyn mukaiset ehdotusaineistossa (P1-P20, liite 1). Ehdotusvaiheessa muutoskohteita on kaikkiaan 40, joista kuusi on teknisiä muutoksia ja seitsemän viranomaisen aloitteesta tarkasteltuja kohteita saimaannorpan elinympäristössä. Ehdotusaineistossa on mukana viimeksi mainituista myös ne kohteet, joissa päätettiin säilyttää kaavamerkinnät ennallaan. Lisäksi aineistoon tehdään maakuntakaavan ohjausvaikutuksesta tarkistuksia, joista osa kohdistuu informatiivisiin merkintöihin ja osa merkitään kaavaan aluevarauksina. Kaavassa osoitettavat suojelualueet ovat kaikki jo perustettuja. Maakuntakaavan ohjausvaikutuksesta tutkitut ja tarpeelliseksi katsotut muutokset kaavamerkintöihin on eritelty liitetaulukossa (liite 3) ja kuvattu tässä kaavaselostuksessa Muutoksien taustat ja vaihtoehtoiset ratkaisut Kohdeluettelo on saatavilla yksinkertaistettuna taulukkona, liite 2. Muutoskohde 1, kiinteistö ja Tarve: Luonnosvaiheessa tarve oli siirtää kaksi lomarakennuspaikkaa tilalla 5-14 Marjoniemessä, koska nykyinen paikka niemen länsiosassa on haasteellinen rakentaa. Lisäksi on katsottu tarpeelliseksi siirtää yksi rakennuspaikan osoittava merkintä kohdistumaan tilalle Ratkaisu: Luonnosaineistossa esitettiin kahden lomarakennuspaikan siirtoa tilalla siten, että ne olisivat muodostaneet yhtenäisen korttelialueen viereisellä tilalla 5-57 olevan lomarakennuspaikan kanssa. Tätä siirtoa koskeva hakemus peruttiin keväällä 2018, joten kaava säilyy ennallaan näiden kahden rakennuspaikan osalta. Ehdotusvaiheessa siirretään tilalle 5-57 kuuluva rantarakennusoikeus kaavassa oikeaan kohtaan, kun voimassa olevassa kaavassa merkintä kohdistuu väärälle tilalle. Tilaa 5-57 koskeva muutos on luonteeltaan tekninen tarkistus.

16 Haukivesi-Haapaselkä rantayleiskaavan muutos 14 Muutoskohde 2, kiinteistö , ja Tarve: On selvitettävä rantarakennusoikeus loma-asuntojen alueella, jossa tiloille ei kaavassa kohdistu rakennusoikeusmerkintää. Ratkaisu: Rakentuneilla lohkotiloilla on olemassa rakennusluvat loma-asunnolle. Rakennuslautakunnan päätökset on tehty (luvat 152 ja 153 kohdistuvat nykyisille tiloille 1-73 ja 1-74) ja (lupa 118 kohdistuu nykyiselle tilalle 1-75). Kaavaa laadittaessa olemassa olevat rakennusluvat ovat jääneet virheellisesti huomiotta, kun tiloille olisi kuulunut lainvoimaisen rakennusluvan perusteella rantarakennuspaikat. Kaavaan tiloille osoitetaan kullekin yksi lomarakennuspaikka (RA) perustuen rakennuslautakunnan myöntämiin rakennuslupiin. Muutoskohde 3, kiinteistö Tarve: Asuin-, pienteollisuus- ja palvelujen alueella sijaitseva yritystoiminta on laajentunut viime vuosikymmenten aikana ja sen vuoksi kaavaa on tarpeellista päivittää. Rantayleiskaavassa on osoitettu merkinnällä A-TP alueita, joihin sisältyy esim. sahat, metalli- ja korjauspajat. Ratkaisu: Kaavamuutoksessa korttelialue osoitetaan merkinnällä A-TP/P, jolloin alueella sallittu kokonaiskerrosala on muutoksen jälkeen 5000 k-m 2. Aluevaraus laajentuu rannan suuntaisesti jo toteutuneelle alueelle ja myös taustamaan suuntaan. Muutoksella voidaan mahdollistaa olemassa olevan toiminnan kehittäminen ja lisärakentaminen toteutuneen 3100 k-m 2 lisäksi. Muutoskohde 4, kiinteistö Tarve: Lomarakennuspaikan käyttötarkoituksen muutos vakituiseen asumiseen Ratkaisu: Kiinteistö sijoittuu olemassa oleviin rakenteisiin nähden siten, että kunnan palvelut ovat saavutettavissa olemassa olevien tieyhteyksien kautta, muut edellytykset ovat järjestettävissä ja kiinteistöllä on mahdollisuus järjestää vesi- ja jätehuolto. Kohteen läheisyydessä on olemassa ympärivuotista asutusta. Kaavaan muutetaan käyttötarkoitus vakituisen asumisen mahdollistavaksi (A). Ehdotusvaiheessa aineistoon on täydennetty vaikutusten arviointia suhteessa saimaannorppaan, koska läheinen Parkunselkä on pesätihentymä- ja Natura-aluetta. Asuinrakennuspaikan edustalla on oletusarvoisesti enemmän ympärivuotista toimintaa, jonka vaikutukset voivat ulottua Linnansaaren Natura-alueelle ja saimaannorpan pesätihentymäalueille. Muutoskohde 5, kiinteistö Tarve: Maanomistaja on pyytänyt tarkistamaan tilan rantarakennusoikeuden määrän, ja onko rantarakennusoikeutta mahdollista saada kaavaan lisää. Ratkaisu: Asiasta on laadittu selvitys. Kiinteistö Kantosaari kuuluu emätilaan viiden muun kiinteistön kanssa, jotka ovat , , , ja Emätilan alueella on kaavassa rakennuspaikkoja yksi jokaisella tilalla sekä erillinen rantasaunan paikka. Mitoitusperiaatteiden mukaisesti emätilan laskennallinen kokonaisrakennusoikeus on 7,39 eli seitsemän rantarakennuspaikkaa. Rantayleiskaavassa on osoitettu tiloille laskennallisen rakennusoikeuden mukainen määrä rantarakennusoikeutta. Luonnosvaiheessa on todettu, ettei tilalle ole perusteita osoittaa lisää rantarakennusoikeutta. Kohde 5. Ei ole edellytyksiä muuttaa kaavaa. Muutoskohde 6, kiinteistö Tarve: Kiinteistöllä on nykyisen kaavamerkinnän mukaan rantavyöhykkeellä lomarakennuspaikka ja sen edustalla rannassa saunan paikka. Tarkoituksena on muuttaa rakentunut alue yhtenäiseksi lomarakennuspaikaksi, vastaamaan todellista tilannetta tilalla. Ratkaisu: Poistetaan saunan rakennuspaikan merkintä ja laajennetaan lomarakennuspaikka rantaan saakka ulottuvaksi.

17 Haukivesi-Haapaselkä rantayleiskaavan muutos 15 Muutoskohde 7, kiinteistö Tarve: Tilalla on olemassa kahden lomarakennuspaikan korttelialue. Tilan itärajalla on kalliojyrkänteen ja rannan välisellä kaistaleella olemassa 15 k-m 2 saunarakennus. Paikka ei täytä lomarakennuspaikan vaatimuksia ja sen vuoksi tutkitaan siirtoa tilan länsipuolelle. Ratkaisu: Rakennusoikeus sijoitetaan kaavassa paremmin rakentamiseen soveltuvalle paikalle, korttelialueen toiselle puolelle. Siirron edellytyksenä on nykyisen kaavan osoittamalla paikalla sijaitsevan saunarakennuksen purkaminen, joka jää muutoksessa maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle, jolla ei ole rakennusoikeutta (M). Ehdotusvaiheessa ratkaisu on säilynyt ennallaan, korttelialueen rajausta tarkistettiin maanomistajien muistutuksen pohjalta. Muutoskohde 8, kiinteistö Tarve: Tarkoituksena on perintönä saadun n m 2 suuruisen osan erottaminen asuinrakennusten alueesta osoittamalla tilan eteläosa kaavassa maa- ja metsätalousvaltaisena alueena. Ratkaisu: Luonnoksessa asuinrakennusten aluetta (A) esitettiin kavennettavaksi kymmenillä metreillä siten, että hakemuksessa tarkoitettu alueen osa on muutoksen jälkeen kaavassa maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Kohteessa on tehty maastotarkastelu syksyllä 2018 ja on todettu, että kohdealueessa on kyse rakentuneesta pihapiiristä, jota ei ole tarkoituksenmukaista osoittaa ilman oikeutta rakentamiseen. Omistuksen muuttuessa on tarpeen kaventaa asuinrakennuspaikan rajausta, mutta erotettava määräala tulee edelleen osoittaa kaavassa korttelialueena. Pitkällä aikavälillä tätä vaihtoehtoa tukee se, että alueen eteläpuolinen lomarakennuspaikka on kaavassa merkinnällä RA/l, eli rakennuspaikka, jolla pinta-ala ei täytä MRL:n määräyksiä ja rakennustoimenpiteitä varten tulee hankkia lisämaata tai lupa-asia tulee ratkaista poikkeamislupamenettelyllä. Näin ollen ehdotusvaiheessa ratkaisuna on merkitä kiinteistö edelleen rakennusalueena, mutta muutetaan kaavamerkintä erotettavan määräalan asuinrakennusten alueesta (A) loma-asuntoalueeksi (RA). Erotettavalle määräalalle ei kohdistu rakennusoikeutta, ellei sitä liitetä osaksi rakennuspaikkaa. Muutoskohde 9, kiinteistö Tarve: Käyttötarkoituksen tarkistaminen tilalla, johon on maanmittaustoimituksessa liitetty yhteiskäytössä ollut alue. Alueella kaavamerkintä on LV, ja se sijaitsee hakijan lomarakennuspaikan vieressä. Ratkaisu: Tilan alueelta poistetaan maanomistusolosuhteiden ja alueen käyttötarkoituksen muututtua venevalkama-alue (LV). Samalla tarkistetaan lomarakennuspaikan rajausta tarkoituksenmukaisella tavalla. Ehdotusvaiheessa kaavaan osoitettiin em. muutosten lisäksi tilalla olemassa oleva luonnonsuojelualue. Muutoskohde 10, kiinteistö Tarve: Maanomistaja on pyytänyt tarkistamaan tilan rantarakennusoikeuden määrän, ja onko rantarakennusoikeutta mahdollista saada kaavaan lisää. Ratkaisu: Asiasta on laadittu selvitys. Kiinteistöt Nurkkala ja Koivikko ovat muodostuneet tilasta Nurkkala, joka kuuluu samaan emätilaan tilan Teerenpesä kanssa. Emätilan tunnus on Emätilan alueelle on osoitettu kaavaan yhteensä neljä rantarakennusoikeutta. Mitoitusperiaatteiden mukaisesti emätilan laskennallinen kokonaisrakennusoikeus on 3,20 ja rantayleiskaavassa on osoitettu tiloille yhteensä neljä rantarakennuspaikkaa. Luonnosvaiheessa on todettu, ettei tilalle ole perusteita osoittaa lisää rantarakennusoikeutta. Kohde 10, ei ole edellytyksiä muuttaa kaavaa. Muutoskohde 11, kiinteistö Tarve: Lomarakennuspaikan maasto-olosuhteista johtuen rakentaminen ei ole mahdollista kaavaan rajatulla alueella. Alueella on voimassa Porosalmen osayleiskaava. Ratkaisu: Lomarakennuspaikan rajausta tarkistetaan paikalliset olosuhteet huomioiden, jotta voidaan mahdollistaa samaan pihapiiriin sijoittuva lisärakentaminen.

18 Haukivesi-Haapaselkä rantayleiskaavan muutos 16 Muutoskohde 12, kiinteistö Tarve: Rakennuspaikka sijaitsee pienialaisessa saaressa, johon ei ole mahdollista sijoittaa lomaasumiseen liittyviä tarpeellisia talousrakennuksia. Kiinteistö ulottuu saareen vievän kannaksen toiselle puolelle. Tarkoitus on mahdollistaa talousrakennusten sijoittaminen rakennuspaikan läheisyyteen, sille vievän tien varteen. Ratkaisu: Lomarakennuspaikan rajausta laajennetaan siten, että mahdollistetaan tarvittavien talousrakennusten sijoittuminen rakennusalueelle. Muutoskohde 13, kiinteistö Tarve: Tilalla on kaavassa maatilamatkailupalvelujen toteutumaton aluevaraus merkinnällä RM- 1/600/4-6+1A sekä yksi lomarakennusoikeus. Lomarakennuspaikka on merkitty kaavaan keltaisella ympyrämerkinnällä, mutta alueella ei ole rakennuksia. Ratkaisu: Matkailupalvelujen alue on osoitettu kaavaan mitoituksen ylittävänä rakennusoikeutena, joten siitä ei ole mahdollista muodostaa erillisiä rantarakennuspaikkoja. Emätilan laskennallinen kokonaisrakennusoikeus on 2,66 eli kolme rakennuspaikkaa. Emätilaan on mitoituslaskelman laadinnan aikaan kuulunut kuusi tilaa, joista yksi on tila Yläharju Tilalla Yläharju on ollut yksi rantarakennusoikeus, samoin neljällä muulla emätilaan kuuluvalla tilalla. Näin ollen käytetty rakennusoikeus ylittää emätilalle kuuluvan rakennusoikeuden määrän. Hakijalle on esitetty nämä tiedot ja vastineena saadun esityksen mukaisesti tilalta poistetaan matkailupalvelujen aluevaraus ja siirretään lomarakennuspaikka tilan pohjoiseen avautuvalle rannalle. Tilalle osoitetaan kaavassa yksi lomarakennuspaikka (1 RA) ja muilta osin pääkäyttötarkoitus on maa- ja metsätalousvaltainen alue (M). Tilalla kaavamuutoksessa osoitettu rakennusoikeuden määrä näin ollen vastaa alkuperäisen kaavan mitoituslaskelmaa. Muutoskohde 14, kiinteistö ja Tarve: Rantarakennusoikeuden siirto (1 A) maanomistusyksikön sisällä paremmin rakentamiseen soveltuvalle alueelle, toisen vesialueen rannalle. Ratkaisu: Asuinrakennuspaikka (rakentumaton) sijaitsee nykyisin tilalla 3-53 Suuren Raudanveden rannalla alavalla, ojitetulla alueella. Kohteessa on tehty maastotarkastelu syyskuussa Maanomistaja on esittänyt rakennusoikeuden siirtoa toiselle omistamalleen tilalle 1-51 Vaahersalossa, joka rajautuu Haukiveteen. Kaavamuutoksena esitetään rakennusoikeuden siirtoa peltoalueelle, jossa on huomioitava rakentamisen soveltuminen maisemaan. Rakennuspaikan uusi sijainti asettaa tarpeen arvioida ympärivuotisen asumisen vaikutukset suhteessa saimaannorpan elinympäristöön. Kohdealueella ei sijaitse pesätihentymää ja rakennuspaikka sijoittuu olemassa olevan rakenteen yhteyteen, jolloin vaikutusten voidaan arvioida pysyvän nykyisen kaltaisena. Muutoskohde 15, kiinteistö Tarve: Lomarakennuspaikan käyttötarkoituksen muutos vakituiseen asumiseen Ratkaisu: Kiinteistö sijoittuu olemassa oleviin rakenteisiin nähden siten, että kunnan palvelut ovat saavutettavissa olemassa olevien tieyhteyksien kautta, muut edellytykset ovat järjestettävissä ja kiinteistöllä on mahdollisuus järjestää vesi- ja jätehuolto. Kohteen läheisyydessä on olemassa ympärivuotista asutusta. Muutetaan käyttötarkoitus vakituisen asumisen mahdollistavaksi (A). Ehdotusvaiheessa aineistoon on täydennetty vaikutusten arviointia suhteessa saimaannorppaan, koska lähellä sijaitsee pesätihentymä- ja Natura-aluetta. Asuinrakennuspaikalla on oletusarvoisesti enemmän ympärivuotista toimintaa, jonka vaikutukset voivat ulottua em. alueille ja kohdistua niiden arvoihin. Muutoskohde 16, kiinteistö Tarve: Tilan rantavyöhykkeellä sijaitsevalla rantasaunalla ei ole kaavassa merkintää. Ratkaisu: Tarkasteltavana oleva kiinteistö 1-26 on mitoitusperiaatteiden mukaan emätila, johon ei kuulu muita tiloja. Rantayleiskaavoituksen mitoitusperiaatteiden mukaisesti emätilalle kuuluu aina vähintään yksi rantarakennusoikeus. Tämän tilan kohdalla voimassa olevan rantayleiskaavan

19 Haukivesi-Haapaselkä rantayleiskaavan muutos 17 mitoitustaulukon tietoihin on merkitty "vanha 1 kpl", vaikka kaavaan ei ole merkitty rantavyöhykkeelle (200 m etäisyydelle rantaviivasta) rakennuspaikkaa. On mahdollista, että rantarakennusoikeuden osoittava merkintä on virheellisesti jäänyt kaavasta. Tilalle merkitään yksi rantarakennuspaikka (1 RA) kaavaan olemassa olevan saunan kohdalle. Muutoskohde 17, kiinteistö Tarve: Kaavakartalta puuttuu tekstimerkintä 1 RA. Ratkaisu: Lisätään puuttuva merkintä. Muutos on luonteeltaan tekninen korjaus, jolla selkeytetään kaavaa. Muutoskohde 18, kiinteistö ja Tarve: Tarkoitus on tarkistaa loma-asuntojen alueiden rajauksia vastaamaan toteutunutta tilannetta. Ratkaisu: Kaavaan tarkistetaan kahden erillisen lomarakennuspaikan rajauksia selkeyttämään tilannetta rakentamisen osalta. Muutoskohde 19, kiinteistö Tarve: Tilan rantavyöhykkeellä sijaitsevalla rantasaunalla ei ole kaavassa merkintää. Ratkaisu: Tilalla on asuinrakennuspaikka (A) etäällä rantaviivasta, ja tilan rantavyöhyke on pääosin maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla rakentaminen on kielletty. Saunan rakennuspaikka on virheellisesti jäänyt osoittamatta kaavassa. Kaavamuutoksella tilalle mahdollistetaan asuinrakennuspaikkaan liittyvä rantasaunan paikka samoin perustein, kuin on mitoitusperiaatteiden mukaisesti muille tiloille rantayleiskaava-alueella samankaltaisissa tapauksissa osoitettu. Muutoskohde 20, kiinteistö Tarve: Rantayleiskaavassa korttelialue kohdistuu pääosin rakennuskelvottomalle vesijättöalueelle, joten rakennusten sijoittuminen kaavan mukaiselle loma-asuntojen alueelle ei ole mahdollista. Ratkaisu: Kaavaan tarkistetaan korttelialueen rajausta 3 RA-alueella taustamaan suuntaan. Muutos on luonteeltaan tekninen ja kohdistuu koko korttelialueeseen. Muutoskohde 21, kiinteistö Tarve: Tarkoituksena on varmistaa rakennusoikeuden kohdistuminen oikealle tilalle. Ratkaisu: Muutoksessa siirretään tilalle 5-69 kuuluva rantarakennusoikeus kaavassa oikeaan kohtaan, koska voimassa olevassa kaavassa merkintä on epäselvä. Muutos on luonteeltaan tekninen tarkistus. Muutoskohde 22, kiinteistö Tarve: Lomarakennuspaikan maasto-olosuhteista johtuen rakentaminen ei ole mahdollista kaavaan rajatulla alueella. Ratkaisu: Lomarakennuspaikan rajausta tarkistetaan paikalliset olosuhteet huomioiden, jotta voidaan mahdollistaa samaan pihapiiriin sijoittuva lisärakentaminen. Ehdotusvaiheessa aineistoon lisätyt kaavamuutoskohteet Muutoskohde 23, kiinteistö Tarve: Lomarakennuspaikan käyttötarkoituksen muutos vakituiseen asumiseen Ratkaisu: Kiinteistö sijoittuu olemassa oleviin rakenteisiin nähden siten, että kunnan palvelut ovat saavutettavissa olemassa olevien tieyhteyksien kautta, muut edellytykset ovat järjestettävissä ja kiinteistöllä on mahdollisuus järjestää vesi- ja jätehuolto. Kohteen läheisyydessä on olemassa ympärivuotista asutusta. Muutetaan käyttötarkoitus vakituisen asumisen mahdollistavaksi (A). Muutoskohde 24, kiinteistö Tarve: Rakennuspaikan siirto sijansa verran koilliseen, nykyinen sijainti on haasteellinen rakentaa. Ratkaisu: Siirretään rakennuspaikkaa noin 40 metrillä koilliseen, jossa rakennettavuus on parempi.

20 Haukivesi-Haapaselkä rantayleiskaavan muutos 18 Muutoskohde 25, kiinteistö ja Tarve: Rakennusalueen laajennus tilalla Ukonniemessä ja tilalla Näätänniemessä. Ratkaisu: Kohteissa on tehty maastotarkastelu syyskuussa 2018 ja on katsottu mahdolliseksi laajentaa rakennusaluetta Ukonniemessä sekä Näätänniemessä, jossa sähkölinja halkoo korttelialueen. Muutoskohde 26, kiinteistö Tarve: Lomarakennuspaikan siirto paremmin rakentamiseen soveltuvaan paikkaan tilalla ja asuinrakennuspaikan osoittaminen niemen toiselle puolelle, joka on luontaisempi suunta pihapiirille ja rannan käytölle. Uusi tielinjaus niemessä sijaitsevalle lomarakennuspaikalle siirtyy pihapiiristä kaavassa aiemmin osoitettuun asuinrakennuspaikan rantaan. Ratkaisu: Kohteessa on tehty maastotarkastelu syyskuussa Asuinrakennuspaikka on nykyisin merkitty lounaaseen suuntautuvaksi, mutta kohteessa todettiin että tämä puoli niemestä ei ole yhteydessä pihapiiriin ja rannan virkistyskäyttömahdollisuudet ovat heikot. Lomarakennuspaikan siirto on esitetyn mukaisena mahdollista toteuttaa, ja sijainti on vesistömaiseman kannalta nykyistä suojaisampi. Merkitään tilalla sijaitsevat rakennuspaikat kaavaan hakemuksen mukaisesti. Muutoskohde 27, kiinteistö Tarve: Lomarakennuspaikan käyttötarkoituksen muutos vakituiseen asumiseen Ratkaisu: Kiinteistö sijoittuu olemassa oleviin rakenteisiin nähden siten, että kunnan palvelut ovat saavutettavissa olemassa olevien tieyhteyksien kautta, muut edellytykset ovat järjestettävissä ja kiinteistöllä on mahdollisuus järjestää vesi- ja jätehuolto. Kohteen läheisyydessä on olemassa ympärivuotista asutusta. Muutetaan käyttötarkoitus vakituisen asumisen mahdollistavaksi (A). Ehdotusvaiheessa aineistoon on täydennetty vaikutusten arviointia suhteessa saimaannorppaan, koska lähellä sijaitsee pesätihentymä- ja Natura-aluetta. Asuinrakennuspaikalla on oletusarvoisesti enemmän ympärivuotista toimintaa, jonka vaikutukset voivat ulottua em. alueille ja kohdistua niiden arvoihin. Muutoskohde 28, kiinteistö Tarve: Lomarakennuspaikan käyttötarkoituksen muutos vakituiseen asumiseen Ratkaisu: Kiinteistö sijoittuu olemassa oleviin rakenteisiin nähden siten, että kunnan palvelut ovat saavutettavissa olemassa olevien tieyhteyksien kautta, muut edellytykset ovat järjestettävissä ja kiinteistöllä on mahdollisuus järjestää vesi- ja jätehuolto. Kohteen läheisyydessä on olemassa ympärivuotista asutusta. Muutetaan käyttötarkoitus vakituisen asumisen mahdollistavaksi (A). Ehdotusvaiheessa aineistoon on täydennetty vaikutusten arviointia suhteessa saimaannorppaan, koska lähellä sijaitsee pesätihentymä- ja Natura-aluetta. Asuinrakennuspaikalla on oletusarvoisesti enemmän ympärivuotista toimintaa, jonka vaikutukset voivat ulottua em. alueille ja kohdistua niiden arvoihin. Muutoskohde 29, kiinteistö ja M604 Tarve: Toteutumattoman matkailupalvelujen aluevarauksen (RM-1/300/1-2) purkaminen omarantaiseksi rakennuspaikaksi, joka merkitään erotettavalle määräalalle. Ratkaisu: Tilalle osoitetaan yksi lomarakennuspaikka ja maa- ja metsätalousvaltainen alue (M). Muutoskohde 30, kiinteistö , ja Tarve: Maanomistajan omistuksessa olevien tilojen yhdistäminen on käynnissä ja niiden alueella laajennetaan tilalla sijaitsevaa rakennuspaikkaa. Nykyisessä kaavassa se on merkinnällä 1 RA/p eli rakennuspaikka, jolla on rakennusoikeuteen liittyviä rajoituksia. Erityisesti tulee ottaa huomioon rakennuspaikan pinta-ala ja soveltuvuus rakentamiseen. Ratkaisu: Lisämaan liittäminen rakennuspaikkaan parantaa sen soveltuvuutta rakentamiseen, joten laajennettu rakennuspaikka voidaan osoittaa kaavassa tavallisena lomarakennuspaikkana (RA).

21 Haukivesi-Haapaselkä rantayleiskaavan muutos 19 Muutoskohde 31, kiinteistö ja Tarve: Kaavamuutoksen tarkoituksena on järjestää tilalle kuuluva rakennusoikeus uudelleen siten, että kaavaan osoitetaan vain omarantaisia rakennuspaikkoja. Nykyisessä kaavassa tilalle on osoitettu matkailupalvelujen alue merkinnällä RM-1/200/2-3. Lohkotilalla 1-83 on kaavassa RA/l rakennuspaikka, jolla pinta-ala ei täytä MRL:n määräyksiä ja rakennustoimenpiteitä varten tulee hankkia lisämaata tai lupa-asia tulee ratkaista poikkeamislupamenettelyllä. Rakennuspaikkaan on tarkoitus liittää lisämaata, nyt kun molemmat tilat ovat hakijan omistuksessa. Siten olisi olemassa perusteet merkinnän muuttamiselle tavalliseksi rakennuspaikaksi (RA). Ratkaisu: Luonnosaineistossa kaavaan on osoitettu P18 muutos, eli poikkeamispäätöksellä ratkaistu asuinrakennuksen paikka. Varsinaista kaavamuutosta koskien on saatu erillinen hakemus syksyllä Emätilan kokonaisrakennusoikeus on 7,44 eli pyöristyy seitsemään. Kaavassa on mitoitustaulukon mukaan 3 vanhaa ja viisi uutta rakennuspaikkaa. Tilalla on kaavassa merkinnät 2 A (Päivärannan palstalla), ja yhteensä 6 rakennuspaikkamerkintää alueilla RA, RA/I sekä RM. Näistä kuudesta puolet on osoitettu kaavaan matkailuun varattuina lomarakennuksina. Kuudesta rakennuspaikasta 3 on rakentunut loma-asuntona ja lisäksi yhden matkailuun varatulle uuden lomaasunnon paikalle on rakentunut poikkeamispäätöksellä (luonnosaineistossa kohde P18) asuinrakennus. Nykyisin on siten käytetty 4/5 tilan pohjoisrannan alueen kaavaan merkitystä rakennusoikeudesta. Tilalla sijaitsevalla asuinrakennusten alueella (2 A), tutkitaan edellytykset toisen toteutumattoman rakennusoikeuden siirtämiseen tilan pohjoisrannalle. Tämän rakennusoikeuden voisi laskennallisesti sijoittaa poikkarilla rakentuneen asuinrakennuksen paikalle. Siten matkailuun varattujen lomarakennusten (3 kpl) merkintöjen poistamista ja muuttamista erillisiksi lomarakennuspaikoiksi voidaan tutkia omanaan. Mitoituksen mukaan laskennallisesti ja kaavamerkinnän mukaan tarkasteltuna kolme matkailukäyttöön tarkoitettua rakennuspaikkaa vastaavat kahta erillistä lomarakennuspaikkaa. Ehdotusvaiheessa tilalta poistetaan matkailupalvelujen aluevaraus ja osoitetaan sen tilalle lomaasuntojen alue 2 RA. Lisäksi tilalla sijaitsee poikkeamispäätöksellä toteutunut asuinrakennuspaikka, joka osoitetaan merkinnällä A, asuinrakennusten alue. Lohkotilan 1-83 rakennuspaikkaa laajennetaan, jotta sen pinta-ala täyttää rakennuspaikalta edellytettävät vaatimukset ja osoitetaan merkinnällä RA. Emätilalle osoitettujen rakennuspaikkojen määrä on näiden muutosten jälkeen 7 kpl, joka vastaa tilalle alun perin kaavaa laadittaessa lasketun enimmäisrakennusoikeuden määrää. Kokonaisuutena etelään avautuvalla rantapalstalla säilyy yksi asuinrakennuspaikka, pohjoisrannalla yksi asuinrakennuspaikka ja viisi lomarakennuspaikkaa, joista yksi on aikanaan lohkottu eri omistajalle. Muutoskohteet 32-37, joissa on ollut ensisijaisena tavoitteena saimaannorpan suojelun edistäminen Toteutumattomien saimaannorpan suojelun kanssa ristiriidassa olevien rantarakennuspaikkojen siirtoja tutkittiin Hietaniemen, Hevossalon ja Hevonniemen pohjoispuolisen saariston alueella yhteensä 19 rakennuspaikan osalta. Kohteiden tarkastelu käynnistyi luonnoksen nähtävilläolon jälkeen neuvotteluilla maanomistajien kanssa ja ne ovat kaavamuutosaineistossa kohdenumeroilla Neuvottelut saatiin päätökseen helmikuussa Kaikki tarkasteltavana olleet rakennuspaikat sijaitsevat tärkeillä pesätihentymävyöhykkeillä alueilla, joihin on olemassa kulku vain vesiteitse. Rakennuspaikkojen rakentamatta jättämisellä tavoitellaan pesimärauhaa saimaannorpalle, joka voidaan saavuttaa kun liikkumistarve Haukiveden saaristossa ja jääpeitteisellä vesialueella vähenee. Katso tarkemmat tiedot kohteista kohdeluettelosta (liite 2) ja kaavaselostuksen KPL 6.3.

22 Haukivesi-Haapaselkä rantayleiskaavan muutos 20 Muutoskohde 38, kiinteistö Tarve: Osa tilalle jo perustetuista suojelualueista sijoittuu kaavan nykyisen RM-1-korttelialueen kanssa päällekkäin, ja siksi tarvitsee rajata korttelialue suppeammaksi ja siirtää rakennuspaikkamerkintöjä. Lisäksi maanomistajan hakemuksesta tarkistetaan RM-1/500/6 -alueen rakennusoikeuden määrää siten, että tilalle voidaan merkitä erillinen saunan paikka tai loma-asunto. Nykyisessä kaavassa taustamaan asuinrakennuspaikka on osoitettu paikkaan, jota halkoo kiinteistölle perustettu viisi metriä leveä tieoikeus. Toteutumattoman asuinrakennuspaikan siirtämistä tilalla toiseen kohtaan tutkitaan samalla, kun tarkistetaan muiden aluevarausten rajaukset tilalla. Ratkaisu: Tilalle merkitään olemassa olevat luonnonsuojelualueet ja siirretään asuinrakennuspaikkaa sijansa verran keskemmälle kiinteistöä. Nykyisessä kaavassa on katsottu, että tilalla on 1 A ja kaksi rantarakennusoikeutta. Matkailupalveluita varten tilalle on merkitty mitoituksen ylittävää rakennusoikeutta. Näin ollen nykyisessä kaavassa on laskennallisesti kaksi erillisen rantarakennuspaikan oikeutta, mutta koska ne on molemmat osoitettu matkailupalveluille, rakennusoikeuden kokonaismäärä RM-1 alueella on 500 k-m 2 /6 matkailuun tarkoitettua, yhteisrantaista rakennuspaikkaa. Korttelialueella on nykyisessä kaavassa kuusi rakennuspaikkamerkintää (kaksi keltaista loma-asunnoille ja neljä oranssia matkailupalveluille). Tehdyt selvitykset osoittavat, että tilalle voidaan osoittaa 1 A (ei omarantainen) ja 1 RA nykyisten matkailupalveluiden alueen lisäksi. Muutos edellyttää, että matkailupalveluilta vähennetään yksi rakennusoikeus. Näin ollen RM-1-alueella enimmäisrakennus voisi olla 300 k-m 2, jolloin kaavamerkintä on RM-1/300/3. Korttelialueelle osoitetaan kolme rakennuspaikkamerkintää, joista yksi on keltainen (lomarakennuspaikka) ja kaksi muuta oransseja (matkailuun varattu). Tilalle osoitetun rakennusoikeuden määrä säilyy näin ollen alkuperäisiä mitoituslaskelmia vastaavana. Muutoskohde 39, ja Tarve: Maanomistajan omistuksessa olevien tilojen yhdistäminen on käynnissä ja niiden alueella laajennetaan tilalla sijaitsevaa rakennuspaikkaa. Nykyisessä kaavassa se on merkinnällä 1 A/l, eli rakennuspaikka, jolla pinta-ala ei täytä MRL:n määräyksiä ja rakennustoimenpiteitä varten tulee hankkia lisämaata tai lupa-asia tulee ratkaista poikkeamislupamenettelyllä. Kaavassa osoitetun rakennuspaikan koko on noin 1500 m 2. Ratkaisu: Ulotetaan rakennuspaikka lisämaalle siten, että sen koko täyttää asuinrakentamiselle vaadittavat mitat. Asuinrakennuspaikka osoitetaan kaavaan 1 A -merkinnällä noin 4000 m 2 suuruisena. Muutoskohde 40, kiinteistöt , , ja Tarve: Merkitään kaavaan tiloille kuuluvan laskennallisen rakennusoikeuden mukaiset kaavassa osoittamattomat rakennuspaikat. Tausta: Maastotarkastelut on tehty elokuussa 2016 ja tarkistukset syyskuussa Luontoselvitys on tehty elo-syyskuussa 2016 Leisniemessä ja Lehtoniemessä/ JS-Enviro Oy: Kohteissa ei ole havainnoitu sellaisia maisemallisia arvoja, jotka tulisi erityisesti huomioida kaavoituksen yhteydessä. Myöskään havaintoja uhanalaisista kasvi- tai eläinlajeista ei tehty. Muutos tutkitaan maanomistusyksikkönä, jolloin kokonaisuutena tiloille osoitettu rakennusoikeuden määrä pysyy alkuperäisten mitoitusperiaatteiden mukaisena. Maanomistusyksikkönä tarkasteltuun kokonaisuuteen kuuluu myös kiinteistö Vaahersalossa, joka kuuluu samaan emätilaan kuuden muun tilan kanssa. Emätilan rakennusoikeus on kokonaisuudessaan merkitty kaavaan. Tilalla 3-45 ei näin ollen ole jäljellä rantarakennusoikeutta, eikä sitä sen vuoksi ole tarkoituksenmukaista käsitellä kaavamuutoksessa. Mitoitus: Tiloilla on tehty mitoituslaskelmien tarkistus alkuperäisillä luvuilla. Tietoihin on päivitetty kaavaan hyväksymisen jälkeen tehdyt kaavamuutokset ja voidaan todeta seuraavaa:

23 Haukivesi-Haapaselkä rantayleiskaavan muutos 21 Laskelmassa teor. mit. = teoreettinen mitoitus eli laskennallinen rakennusoikeus. ROUHIALA Tilalla teor. mit on 5,89. Tila koostuu useasta palstasta. Tila kuuluu emätilaan tilan kanssa. Emätilan alueelle on nykyisessä kaavassa osoitettu yhteensä kaksi rantarakennuspaikkaa, joista toinen on toisen maanomistajan tilalla Koska tila 5-39 on toteutunut rakennuspaikka pienessä saaressa, emätilalla jäljellä oleva rakennusoikeus kuuluu tilalle Jäljellä rakennusoikeutta on 3,89. Kaavaehdotus: Tilalle ei osoiteta rantarakennuspaikkoja, mutta merkitään Rouhialan tilakeskukselle kuuluva rantasaunan paikka kaavaan. Tilalla jäljellä oleva rakennusoikeus käytetään osittain maanomistusyksikön muiden tilojen (10-15) alueella. Rakennusoikeus muutoksen toteuduttua: Laskennallisesta jäljellä olevasta rakennusoikeudesta 3,89 vähennetään tilalle osoitettavat kaksi rakennusoikeutta (3,89-2,0), jolloin jää 1,89. LEHTONIEMI Tilalla teor. mit. on 0,54. Tila on yhdestä palstasta koostuva emätila. Tilan alueelle ei ole osoitettu kaavaan rakennusoikeutta. Jäljellä rakennusoikeutta on 0,54. Kaavaehdotus: Tilalle Lehtoniemessä merkitään yksi lomarakennuspaikka (1 RA). Rakennusoikeus muutoksen toteuduttua: 0,54 = 1 rakennuspaikka, jolloin emätilalle ei jää jäljelle rakennusoikeutta. ASIKKALA/ LEHTONIEMI Tilalla teor. mit. on 1,41. Tila on useasta palstasta koostuva emätila. Tilan alueelle on nykyisessä kaavassa osoitettu yksi rakennuspaikka Suurelle Raudanvedelle. Jäljellä rakennusoikeutta on 0,41. Kaavaehdotus: Tilan Lehtoniemessä sijaitsevalle palstalle merkitään yksi lomarakennuspaikka (1 RA) ja tilan Asikkalan palstalle yksi uusi asuinrakennuspaikka (A). Molemmat rakennuspaikat muodostavat viereisen rakennuspaikan kanssa yhtenäisen korttelialueen. Rakennusoikeus muutoksen toteuduttua: Laskennallisesti tälle kiinteistölle siirtyy rakennusoikeutta maanomistusyksikön sisällä, koska 0,41 ei pyöristy yhdeksi rakennuspaikaksi. Emätilalle ei jää jäljelle rakennusoikeutta. PYYVILÄ/ LEISNIEMI Tilalla teor. mit. on 6,21. Tila koostuu kahdeksasta palstasta, joista kolme sijaitsee mantereella. Tila on emätila, johon ei kuulu muita kiinteistöjä. Tilan alueelle on osoitettu yksi asuinrakennuspaikka (sekä rantasauna ja venevalkama) Pöyryn laatimassa kaavamuutoksessa v Rakennusoikeutta on jäljellä 6,21-1 = 5,21. Kaavaehdotus: Tarkasteltavana oleva alue on nykyisessä yleiskaavassa osoitettu täysin rakentamattomana maa- ja metsätalousalueena, jolla on kaavassa osoittamatonta rakennusoikeutta. Tilaan kuuluvat myös MU-merkinnällä kaavassa osoitetut pienet saaret kohteen länsipuolella. Muutosta valmisteltaessa on huomioitu näiden saarten arvo saimaannorpalle soveliaina pesintäympäristöinä ja sen vuoksi länteen työntyvään niemeen ei ole osoitettu rantarakentamista. Kiinteistön alueelle osoitetaan yksi lomarakennuspaikka Särkilahteen ja kolme lomarakennuspaikkaa pohjoisrannalle, jossa mahdolliset haitat saimaannorpalle ovat vähäisemmät. Kiinteistön itälaita on rakentamisen, rannan käyttömahdollisuuksien sekä tieyhteyden rakentamisen kannalta haastava, joten sinne ei suositella rakentamista. Rakennusoikeus muutoksen toteuduttua: Tilan alueelle kaavassa osoitetaan neljä rantarakennuspaikkaa. Rakennusoikeutta oli alkujaan laskennallisesti käytettävissä 5,21, jolloin jää (5,21-4) 1,21.

24 Haukivesi-Haapaselkä rantayleiskaavan muutos 22 Yhteenveto rakennusoikeudesta tilojen alueella Kohteessa 40 kaavaan merkitään tässä muutoksessa yhteensä seitsemän rantarakennusoikeutta ja rantasauna. Maanomistusyksikölle jää jäljelle kaavaan osoittamatonta rakennusoikeutta tilan alueelta 1,89 ja tilan alueelta 1,21 eli yhteensä 3,10 joka pyöristyy kolmeksi rantarakennusoikeudeksi. Mitoitustarkastelu on saatavilla taulukkoerittelynä koko maanomistusyksikön kattavana. 5.2 Luonnonsuojelu Osa muutoksessa käsiteltävänä olevista alueista rajautuu luonnonsuojelualueeseen. Muutokset ovat luonteeltaan sellaisia, että rantarakentamisen vaikutukset eivät mainittavasti muutu voimassa olevaan kaavaan nähden. Perustetut luonnonsuojelualueet on osoitettu yleiskaavassa SL-merkinnöillä, ja tilojen rantarakennusoikeus on sijoitettu muualle. Merkinnällä nat on osoitettu Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet. Yksityiskohtaisemmin luonnonympäristöä ja Natura-alueiden perusteena olevia arvoja on käsitelty selostuksen kappaleessa 6.3 vaikutusten arviointi. 5.3 Kulttuuriympäristö ja maisema Kulttuuriympäristön arvokkaita kohteita ei sijaitse muutosalueilla, mutta kohteita sijoittuu Tiemassaaren maakunnallisesti merkittävälle maisema-alueelle. Kohteissa tehtävissä muutoksissa on kuitenkin kyseessä olemassa olevan lupa- ja rakennustilanteen päivittäminen, jolloin tilanne rakentamisen suhteen säilyy nykyisellään. Maakuntakaavan ohjausvaikutuksesta kaavassa osoitetaan Putkisalossa sijaitsevat tunnetut kiinteät muinaisjäännöskohteet Putkisalonsaari2 ja Peltuenlahti merkinnällä SM. 5.4 Virkistys ja veneily Rakennusoikeuden siirtoa käsittelevillä muutosalueilla on pyritty sijoittamaan rakennusoikeus yhtenäiselle korttelialueelle. Kokonaisuutena vapaan rannan määrä pysyy kaava-alueella nykyisellään, paikallisesti yhtenäistä rakentamatonta rantaa voi olla nykyistä enemmän. Yleiseen virkistyskäyttöön, kuten retkeilyyn ja rantautumiseen on jätetty vapaaksi siihen soveltuvia ranta-alueita. Kaavamuutosalueilla ei sijaitse veneilyreittejä tai merkittäviä virkistysalueita. Rantayleiskaavassa retkeilyja ulkoilualueet on osoitettu merkinnöillä VR, VV ja VU. Retkisatamat, uiton suojasatamat ja kylärannat on osoitettu kaavassa omilla merkinnöillään. Vesiliikenteen alueet on osoitettu LV-merkinnällä. 5.5 Luonnonvarat Kaavassa on osoitettu tärkeät pohjavesialueet ja arvokkaat harjualueet merkinnöillä ah ja pv. Arvokkaat kallioalueet on osoitettu kaavaan selvitysten mukaisena rajauksena merkinnällä ge-1. Maa-ainestenotto on alueella kiellettyä lukuun ottamatta kotitarveottoa, koska ottamisesta aiheutuu maa-aineslain 3.1 :n mukaisia seurauksia. EO-merkinnällä kaavassa osoitettuja soran tai hiekan ottoalueita ei ole tarkasteltu tässä muutoksessa. EO-1-merkinnällä kaavaan osoitetaan laaja-alaiseen selvitykseen perustuvat kalliokivi- ja rakennuskiviaineksen ottoon soveltuvat alueet. Merkinnällä osoitetaan maa-aineslain piiriin kuuluvia kallio- tai rakennuskiviainesten ottamiseen soveltuvia alueita, joiden osalta on selvitetty luonnonsuojelun tavoitteiden, pohjavedenhankinnan ja maa-ainesten ottotoiminnan yhteensopivuus. 5.6 Maa- ja metsätalous Ne alueet joilla ei ole rakennuspaineita on varattu maa- ja metsätalouskäyttöön (M). Alueella on sallittu haja-asutusluontoinen rakentaminen rantavyöhykkeen ulkopuolella.

25 Haukivesi-Haapaselkä rantayleiskaavan muutos 23 MU-merkinnällä on osoitettu kaikki pienet alle 2 ha suuruiset rakentamattomat saaret. Lisäksi ulkoilun ohjaamistarpeen vuoksi MU-merkinnällä on osoitettu Asikkalan hotelli Ruusuhovin ympäristön noin 85 ha laajuinen alueen osa, joka kuuluu ranta-asemakaavalla suunniteltavaan alueeseen. MY-merkinnällä on osoitettu entiset M-1 merkinnällä osoitetut alueet (määräys säilyy ennallaan) sekä maakuntakaavan mukaisesti Hevonniemen MY-alueeseen sisältyvät saaret, jotka olivat aiemmin yleiskaavassa M-alueita. Hevonniemessä yleiskaavaan osoitettujen MY-alueiden ympäristöarvot löytyvät Natura-alueen perusteena olevista arvoista. M-1-merkinnällä osoitettuja alueita olivat kaksi aluetta Porosalmen pohjoispuolelta, Hietalammin-Kaakonlammin ranta-asemakaava-alueelta ja Haukiveteen työntyvä Kuvaanniemi. Tavanomaiset maatalousalueet ovat kaavassa merkinnällä MT. Arvokkaat maatalouteen perustuvat säilytettävät perinnemaisema-alueet on osoitettu kaavassa merkinnällä MT-2 ja kulttuurimaisemaalueille sijoittuvat viljely- ja maatalousalueet merkinnällä MT-1. Tässä kaavatarkistuksessa maakuntakaavaan merkityt MYp-alueet ovat perinnebiotooppeja tarkoittavia merkintöjä. Ne on osoitettu kaavaan merkinnällä MT-2 eli perinnemaisemat ja perinnebiotoopit. Alueiden rajaukset perustuvat päätökseen biotooppien hoitoavustuksista. 5.7 Vesialueet Vesialueet on osoitettu merkinnällä W. W/s-merkinnällä kaavassa ovat vesialueet, joilla on erityisiä luonnonarvoja. Alueen rakentamisen ja muun maankäytön yhteydessä on kiinnitettävä huomiota siihen, ettei Natura alueen luonnonarvoja vaaranneta.

26 Haukivesi-Haapaselkä rantayleiskaavan muutos Vaikutusten arviointi Vaikutusten arviointi on laadittu siten, että kaikki kaavassa osoitetut alueet tulevat toteutumaan. Kaavan vaikutukset voimassa olevaan kaavaan verrattuna eivät tule merkittävästi muuttumaan, koska tehtävät muutokset koskevat pääosin yksittäisiä rakennuspaikkoja eri puolilla kuntaa ja muutokset tehdään voimassa olevan kaavan periaatteiden mukaisesti. Kaavamuutoksen vaikutuksia arvioidaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumisen ja seuraavien keskeisten asiakokonaisuuksien osalta: Ympäristövaikutukset (pintavedet, luonto, eläimistö, maisema ja Natura-alueet) Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen Sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset 6.1 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Toimiva aluerakenne Pääosa kohteista on saavutettavissa olemassa olevien tieyhteyksien kautta. Siirretyt rakennuspaikat on osoitettu ensisijaisesti olemassa olevan rakenteen yhteyteen, jolloin rantarakentamisen alueet muodostavat tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia. Käyttötarkoituksen muutoksella voidaan mahdollistaa ympärivuotinen asuminen sellaisilla rantarakennuspaikoilla, jotka ovat arjessa käytettävien palveluiden sekä pelastuslaitoksen toiminnan saavutettavissa. Tehtävät muutokset eivät merkittävästi muuta aluerakennetta kokonaisuutena. Rakentamisen määrää ja laatua ohjataan kaavamääräyksillä. Yleiskaavan muutoksella ei ole mainittavia yhdyskuntarakennetta hajauttavia vaikutuksia verrattuna voimassa olevaan yleiskaavaan ja toteutuneeseen rakennuskantaan. Rakentamisen määrä ja yleinen sijoittuminen yhdyskuntarakenteessa pysyvät entisen kaltaisina. Vakituisen asumisen mahdollistaminen on kirjattu kunnan strategiaan ja maanomistajien toiveesta kaavamuutoksella on mahdollistettu ympärivuotinen asuminen vaatimuksiin soveltuvilla rakennuspaikoilla. Muutoksissa ei osoiteta rantarakentamisen alueille sellaisia toimintoja, jotka poikkeavat merkittävästi nykyisestä käyttötarkoituksesta. Rakennusten sijoittelua maastossa ohjaa kaavan lisäksi kunnan rakennusjärjestys, jossa määrätään mm. rantamaisemaan ja luonnonympäristöön kohdistuvien vaikutusten osalta sekä rantarakentamisen vaadituista etäisyyksistä keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta kulttuuriympäristön ja luonnonperinnön säilymisen edellytyksiin, alueiden virkistyskäyttöön tai luonnonvaroihin. Maankäytön muutokset koskevat rakentamista ranta-alueella. Rakentamiselta vapaan rantaviivan määrä pysyy kaava-alueella nykyisen kaltaisena. Ranta-alueen luonnonolot on otettu huomioon rakennuspaikkojen sijoittelussa ja rakentamisen alueet on ensisijaisesti osoitettu ryhminä, jotta jää enemmän yhtenäistä vapaata rantaviivaa. Matkailupalveluiden alueisiin, vesiliikenteeseen tai vesistön virkistyskäyttöön ei kohdistu mainittavia muutoksia suhteessa nykytilanteeseen. Joitakin vähäisiä matkailupalvelujen aluevarauksia on muutettu tavanomaisiksi rakennuspaikoiksi tarpeettomina. Saimaan vesistön osalta tiedot uhanalalaisen saimaannorpan pesä- ja makuupaikoista ovat olleet taustatietona muutosalueilla tehtäviä muutoksia arvioitaessa. 6.2 Yhdyskuntarakenne ja liikenne Rakennusoikeuden siirrossa sekä käyttötarkoituksen muutoksessa vaihtoehtoisesti vakituiseen asumiseen on huomioitu kohteen saavutettavuus olemassa olevan tieverkon kautta ja sijoittuminen alueille, joilla on olemassa olevaa rakentamista. Rakentamisen määrä ja yleinen sijoittuminen yhdyskuntarakenteessa pysyvät entisen kaltaisina. Asuminen ja loma-asuminen sijoittuvat nykyiselläänkin laajasti eri puolille kuntaa, joten muutoksella ei ole yhdyskuntarakennetta hajauttavaa

27 Haukivesi-Haapaselkä rantayleiskaavan muutos 25 vaikutusta. Vakituisen asumisen mahdollistaminen kaavassa vaikuttaa kunnallisten palveluiden saavutettavuuteen ja toteuttamiseen sekä mm. pelastuslaitoksen toimintaedellytysten ja vesi- ja jätehuollon järjestämiseen. Nykyinen tieverkko palvelee muutosalueiden vakituisen ja loma-asumisen tarpeita, mutta toteutuessaan ympärivuotinen asuminen lisää eri väestönryhmien liikkumisen ja palveluiden järjestämisen tarpeita kohdealueilla. Yksittäisten lomarakennuspaikkojen muuttaminen vakituiseen asumiseen saattaa hyvin vähäisissä määrin lisätä liikennettä paikallisesti. Nykyinen tieverkko palvelee kaavassa osoitetun loma-/asuinrakentamisen edellyttämiä liikennetarpeita. 6.3 Ympäristö Kaavamuutos ei heikennä arvokkaiden maisema-arvojen säilymistä. Muutoksilla ei ole mainittavaa vaikutusta Tiemassaaren maisema-alueen arvoihin. Suunnittelualueella on tarvittavilta osin inventoitu mahdolliset luontoarvot. Alueilla ei todettu merkittäviä luonto- tai ympäristöarvoja, jotka tulisi lisätä muutoksessa kaavaan. Suunnittelualueen veden laatuun merkittävimmin vaikuttaa yläpuolisen vesistön tilanne. Kunnan rakennusjärjestys ohjaa kiinteistöjen vesihuoltoa ja jätevesien käsittelyä, joten kaavamuutoksesta ei kohdistu veden laatuun merkittäviä vaikutuksia. Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon ovat vaikutukseltaan kokonaisuudessaan vähäisiä. Rantarakentamista käsittelevillä muutosalueilla ei sijaitse kulttuuriperintökohteita, eikä käsiteltävänä olevista kaavamuutoksista kohdistu nykytilanteeseen nähden mainittavia vaikutuksia kulttuuriympäristöalueiden arvoihin tai niiden säilyttämisen edellytyksiin. Voimassa olevaan kaavaan verrattuna vaikutukset maisemaan eivät ole mainittavia. Rantarakentaminen on pyritty osoittamaan sellaisille alueille, joissa on puustoa ja muuta peitekasvillisuutta, jotta vaikutus rantamaisemaan olisi mahdollisimman pieni. Rakentamisen alueet on ensisijaisesti osoitettu yhtenäisinä kokonaisuuksina, jotta ranta-aluetta jäisi mahdollisimman paljon yleiseen virkistyskäyttöön ja rakentamiselta vapaaksi. Paljaat kallioalueet ja maisemalliset, kapeat niemet on jätetty rakentamisen alueiden ulkopuolelle. Natura-alueet Rantayleiskaava-alueella sijaitsee useita Natura 2000 verkostoon kuuluvia kohteita, joiden arvot on kuvattu tässä selostuksessa ja alueet on osoitettu kaavassa. Saimaannorpan tärkeitä elinalueita ovat Linnansaaren ja Hevonniemen Natura-alueet. Alueilla on merkitystä saaristoluonnon, linnuston sekä metsänsuojelun kannalta. Hevonniemen alue on merkittävä lehtokasvillisuuden keskittymä. Saimaan Natura-alueet ovat arvokkaita saimaannorpan elinympäristöjä. Seuraavilla karttaotteilla on esitetty Metsähallituksen aineiston pohjalta määritetyt saimaannorpan pesätihentymävyöhykkeet Haukiveden alueella. Pesätihentymien rajaus perustuu saimaannorpan pesäaineistoon vuosilta Ne osoittavat alueet, joilla saimaannorpan pesiä on tiheimmin ja joilla talvella liikuttaessa riski häiritä norpan pesintää on suurin. Kaavaa tarkistaessa on käytetty vuoden 2018 tietoihin ajantasaistettuja Metsähallituksen pesätieto- ja lepopaikka-aineistoja. Tihentymät sijaitsevat kartan mukaan pääosassa Haukivettä, jossa tihentymävyöhykkeet ulottuvat kaava-alueelle erityisesti Heposelällä, Parkunselällä, Hiekonselällä ja Jauhekivenselällä. Nämä alueet sisältyvät myös Naturaalueisiin. Kaavamuutoksen vaikutukset saimaannorpan elinympäristöön arvioidaan myös niiden kohteiden osalta, jotka sijaitsevat Natura 2000 alueiden ja saimaannorpan pesätihentymävyöhykkeiden ulkopuolella, ja joiden lähiympäristössä on tiedossa yksittäisiä poikas- ja makuupesiä. Saimaannorppaan kohdistuvat mahdolliset haitalliset vaikutukset aiheutuvat etenkin talviaikaan lisääntyvästä liikkumisesta rakennuspaikkojen edustan jäällä ja lähiympäristössä. Ihmisen aiheuttama häiriö on merkittävintä norpan kevättalvella tapahtuvan pesinnän aikana. Käveleminen, hiihtäminen ja

28 Haukivesi-Haapaselkä rantayleiskaavan muutos 26 luistelu sekä moottorikelkkailu pesintä- ja poikasaikaan aiheuttaa häiriötä, joka lisää poikaskuolleisuusriskiä. Alkukesällä saimaannorpan karvanvaihtoa voi häiritä veneily makuukivien läheisyydessä, koska norppa joutuu sukeltamaan mahdollisen uhan lähestyessä. Norpan pakeneminen toistuvasti veteen voi haitata karvanvaihtoa, kun karvapeite ei ehdi riittävästi kuivua ja irrota. Yleensä veneilijät käyttävät vene- ja laivaväyliä, jotka sijaitsevat etäämpänä kivikkoisista ja matalista rannoista. Muita uhkia lajille ovat ilmastonmuutos, jonka seurauksena makuu- ja poikaspesiksi soveltuvia lumipesiä voi muodostua jäälle vähemmän kuin olisi tarve, sekä verkkokalastus. Viime vuosina Saimaalla on vapaaehtoisvoimin rakennettu apupesiä. Kalastaminen, erityisesti kalanpyydykset ja verkkokalastus, kasvattaa poikas- ja aikuiskuolleisuuden riskiä. Verkkokalastusta on rajoitettu Saimaalla vapaaehtoisin sopimuksin ja asetuksella. Suurin osa poikasista syntyy kalastusrajoitusalueilla. Haukiveden-Haapaselän rantayleiskaavan vesialueet Saimaalla ovat kalastusrajoitusaluetta ulottuen Kuokanselältä Hevonniemeen, pois lukien Leislahden pohjukka. Kalastuksen valvonta ja lajin pesinnän seuranta keskeisillä lisääntymis- ja elinalueilla ovat tärkeässä osassa suojelutavoitteiden toteutumisessa. Ilman kevätaikaista kalastusrajoitusta Saimaalla erityisesti kuutteihin kohdistuva pyydyskuolleisuus olisi huomattavasti nykyistä suurempaa. Kuva: Saimaannorpan tärkeimmät pesimätihentymät alueella Haukivesi ja Linnansaari sekä Pieni-Haukivesi - Hevonniemi (Metsähallitus). Suojeluperusteella tarkastellut 19 rp. kohteissa on ympyröity kartalle. Maanmittauslaitos 1/MML/17, Metsähallitus 2017, Suomen ympäristökeskus