Edelläkävijä ihmisen eduksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Edelläkävijä ihmisen eduksi"

Transkriptio

1 Edelläkävijä ihmisen eduksi 2006 Vuosikertomus Vuosikertomus

2 Tietoja sijoittajille Yhtiökokous Oyj:n yhtiökokous pidetään toukokuun 28. päivänä Kutsu yhtiökokoukseen julkaistaan yhtiöjärjestyksen mukaisesti toukokuun alkupuolella Helsingin Sanomissa. Osinkojen maksaminen Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikaudelta ei jaeta osinkoa vaan tappio siirretään yhtiön vapaaseen omaan pääomaan. Tulosten julkistaminen Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2007 julkaistaan Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2007 julkaistaan Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2007 julkaistaan Vuosikertomus ja osavuosikatsaukset on saatavissa suomeksi ja englanniksi. Lisäksi ne ovat luettavissa n verkkosivuilla osoitteessa noudattaa vähintään 14 päivän suljettua ikkunaa ennen tulosten julkistamista. Sijoittajasuhteiden yhteystiedot Timo Leinonen, talousjohtaja gsm Marja-Terttu Verho, viestintäjohtaja gsm Yleinen sijoittajasähköposti: Sijoittajatietoa myös verkossa osoitteessa / Yhtiö / Sijoittajat Osake Oyj:n osakkeiden listaus Helsingin Pörssin päälistalla alkoi Kaupankäyntitunnus: SUT1V. Toimiala: Terveydenhuolto. 3

3 Sisältö Vuosikertomus 2006 Tietoja sijoittajille etukannen sisäosa lyhyesti 2 Vuosi Toimitusjohtajan katsaus 6 Toimintaympäristö 8 Arvot ja strategia 17 Liiketoimintakatsaus 20 Lääkäriasema- ja sairaalasegmentti 24 Diagnostiikkasegmentti 26 Hallinnointiperiaatteet 28 Hallitus 32 Johtoryhmä 34 Sanasto 36 Vuosikertomus

4 lyhyesti n toiminnan perustana ovat arvot: osaaminen ja välittäminen. Edelläkävijä ihmisen eduksi n palvelujen ja toiminnan kehittämisen lähtökohtana on aina asiakas. on valinnut uudenlaisen toimintatavan terveyspalvelujen tuottajana suomalaisilla terveydenhuollon markkinoilla. Voidaksemme tarjota asiakkaillemme monipuoliset ja parhaat mahdolliset palvelut, olemme koonneet kaikki hoitoon tarvittavat palvelut yhteen konserniin osaksi kokonaisvaltaista palveluketjuamme. Visio Yhtiön tavoitteena on olla liikevaihdolla mitattuna Suomen johtava yksityinen terveyspalveluyhtiö vuoden 2008 loppuun mennessä. Tavoitteena on kasvaa nopeammin kuin yksityinen terveyspalvelumarkkina keskimäärin. Kasvun myötä voi edelleen parantaa palvelujensa saatavuutta ja kehittää asiantuntemustaan. Suuruus antaa myös mahdollisuuden investoida uusimpaan teknologiaan sekä toimitiloihin ja tuottaa palveluja asiakkaille kustannustehokkaasti ja korkeatasoisesti. Valtakunnallisena toimijana lla on vahva kilpailuasema työterveyshuollon kentässä ja julkisen terveydenhuollon kumppanina. Liiketoiminnan rakenne n liiketoiminta on jaettu kahteen segmenttiin. Lääkäriasema- ja sairaalasegmentti tarjoaa lääkäriasemillaan yleis- ja erikoislääkäripalveluita sekä työterveyshuolto- ja sairaalapalveluita. Diagnostiikkasegmentti tarjoaa kuvantamis-, laboratorioja seulontapalveluja n omien yksiköiden lisäksi yksityisille lääkäriasemille, työterveyshuollon yksiköille ja terveyskeskuksille. Markkina-asema lla on vahva asema suomalaisilla terveydenhuollon markkinoilla. Yhtiöllä on yksiköiden lukumäärällä mitattuna Suomen laajin yleis- ja erikoislääkäriverkosto sekä myös laajin työterveyshuollon palveluverkosto. Yksityisellä sektorilla yhtiöllä on myös lukumäärältään laajin leikkaustoimenpideverkosto. Kuvantamisessa ja seulontapalvelujen tuottamisessa on selkeä markkinajohtaja. Yhtiön laboratorionäytteenottoverkosto on myös lukumäärällä mitattuna yksityisellä sektorilla Suomen laajin. on kasvanut voimakkaasti koko historiansa ajan. Yhtiö uskoo, että valitun kannattavan kasvun strategian kautta saavutetaan myös liikevaihdolla mitattu johtava asema vuoden 2008 loppuun mennessä. 2

5 lyhyesti Pörssiyhtiö alkaen listautui Helsingin Pörssin Prelistalle ja päälistalle Listautumisannilla hankitut noin 47 miljoonaa euroa käytetään n kasvattamiseen, investointeihin uuteen teknologiaan, toimitiloihin sekä henkilöstön asiantuntemuksen ja ammattitaidon kehittämiseen. Avainluvut e, IFRS Liikevaihto EBITDA % liikevaihdosta 16,9 15,8 Liikevoitto % liikevaihdosta 8,5 5,7 Tilikauden tulos Oman pääoman tuotto % 9,6 6,0 Sijoitetun pääoman tuotto % 9,4 6,5 Omavaraisuusaste % 40,2 31,7 Bruttoinvestoinnit (sisältäen yritysostot) Taseen loppusumma Henkilöstö keskimäärin Potilaskäynnit, milj. kpl 1,7 2,1 Osakekohtaiset tunnusluvut Tulos/osake, (EPS), e 0,06 0,03 Toimipaikat Sairaalat Kristiinankaupunki Magneettikuvauspalvelu Rovaniemi Tornio Kemi Oulu Kajaani Vaasa Kurikka Kaskinen Lapua Kokkola Härmä Kauhava Alajärvi Seinäjoki Alavus Virrat Kauhajoki Ruovesi Pori Nokia Ulvila Tampere Harjavalta Vammala Valkeakoski Kokemäki Forssa Lahti Hämeenlinna Hyvinkää Hollola Mäntsälä Turku Salo Vantaa Helsinki Espoo Kirkkonummi Jyväskylä Vaajakoski Lappeenranta Kouvola Kotka Iisalmi Nurmes Lieksa Siilinjärvi Kuopio Leppävirta Joensuu Varkaus Mikkeli Savonlinna Joutseno Vuosikertomus

6 Vuosi 2006 Kasvun ja kehittämisen vuosi lle Laajennukset Uudet toimipaikat ja toiminnan laajentaminen eri paikkakunnilla Helsinki: sta tuli Invalidisäätiön kuvantamiskumppani yhtiön ostettua tammikuussa Invalidisäätiöltä liiketoimintakaupalla Sairaala ORTONin terveyspalvelujen kuvantamiseen liittyvät laitteet ja palvelukokonaisuuden. ORTONin radiologiaosaston henkilökunta siirtyi vanhoina työntekijöinä Suomen Terveystalon palvelukseen. tuottaa kuvantamispalvelut Invalidisäätiön Sairaala ORTONille ja Kuntoutus ORTONille. Vammala: osti tammikuussa Vammalan Lääkäri- ja Hammaslääkärikeskus Oy:n. Lääkärikeskuksessa toimii yleis- ja erikoislääkärien vastaanotot, laboratoriopalvelut sekä työterveyshuolto. Vammala on lle uusi toimintapaikkakunta Pirkanmaalla. Savonlinna: osti helmikuussa Savonlinnan Kliininen Laboratorio Oy:n liiketoiminnan. Yhtiön palveluja ovat yleis- ja erikoislääkärin vastaanotot sekä laboratorio- ja ultraäänitutkimukset. Palvelut sekä seitsemän vastaanottavaa lääkäriä ja neljä työntekijää siirtyivät osaksi n Lääkärikeskus Viren toimintaa. Oulu: ja Rokuan Terveys- ja Kuntouttamissäätiö allekirjoittivat huhtikuussa yhteistyösopimuksen lääkärikeskus-sairaalatoiminnan käynnistämisestä Rokuan Terveys- ja Kuntouttamissäätiön rakennuttamassa Oulun Seudun Kuntoutussairaalassa. hoitaa keväällä 2007 toimintansa aloittavassa sairaalassa lääkärikeskuspalvelut, työterveyshuollon sekä leikkaustoiminnot ja Oulun Seudun Kuntoutussairaala Oy vastaa vuodeosasto- ja potilashotellitoiminnasta. Rovaniemi: allekirjoitti huhtikuussa vuokrasopimuksen uuden yksityisen lääkärikeskussairaalan toimitilasta nelostien yli rakennettavaan kauppakeskukseen Rovaniemelle. Uusiin tiloihin siirtyvät n lääkärikeskusten MediRoin ja Sairasavun terveyspalvelut ja leikkaussalitoiminnot. Etelä-Pohjanmaa: hankki toukokuussa omistukseensa Härmän Kuntoutus Oy:n (75 %) ja vähemmistöosakkaiden (25 %) omistaman ja työterveyspalveluihin keskittyneen Seinäjoen Työterveyskeskuksen sekä Vaasassa toimivan lääkärikeskuspalveluja tuottavan Medicentran osakkeet. Suomen Terveystalolle siirtyvien yhtiöiden työterveyshuollossa on yhteensä työntekijää. Tampere: allekirjoitti toukokuussa vuokrasopimuksen uusista toimitiloista Tampereen Pysäköintitalo Oy:n kanssa. Sopimuksen mukaan konsernin neljä Tampereen keskustassa olevaa toimipaikkaa Sairaala Operon, Tammer-Tutka, Gynekologi- ja urologikeskus sekä TammerMagneetti saavat yhteiset tilat kaupungin ydinkeskustaan. Sairaala- ja muut tilat valmistuvat kesällä Omistus Kotimaiset eläkevakuutusyhtiöt kasvattivat omistustaan ssa. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma ja Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ostivat 3i:ltä n osakkeita kappaletta, joka edusti noin 15 prosenttia yhtiön koko osakekannasta. Selvitys listautumismahdollisuuksista n ylimääräinen yhtiökokous antoi yhtiön hallitukselle valtuutuksen enintään 20 miljoonan uuden osakkeen maksullisesta uusannista osakkeenomistajan merkintäetuoikeudesta poiketen. Valtuutus on voimassa vuoden ylimääräisen yhtiökokouksen päätöksestä lukien. Yrityksen johto Oyj:n hallitus nimitti Terveystalon kunta- ja kumppanuusliiketoimintajohtaja Martti Kiurun yhtiön toimitusjohtajaksi alkaen. Talousjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi nimitettiin alkaen hallintotieteen maisteri Timo Leinonen. Viestintäjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi nimitettiin alkaen valtiotieteiden maisteri Marja- Terttu Verho. Tietohallintojohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi nimitettiin alkaen filosofian maisteri Juha Wilkman. 4

7 Vuosi 2006 Kristiinankaupunki: allekirjoitti kesäkuussa aiesopimuksen Kristiinankaupungin kanssa Selkämeren sairaalan uudelleenjärjestelyistä. Suomen Terveystalon sairaalatoiminta Selkämeren sairaalan tiloissa alkoi maaliskuussa Joensuu: hankki kesäkuussa omistukseensa Pohjois-Karjalan Sairaskotiyhdistys ry:n ja osin yksityisomistuksessa olleen KuntoHovin Lääkäriasema Oy:n osakkeet. Kauppa sisälsi KuntoHovin Lääkäriaseman yleis- ja erikoislääkärien vastaanotot, leikkaussali- ja laboratoriotoiminnan sekä työterveyshuollon. Joensuu on n lääkäriasematoiminnassa uusi toimintapaikkakunta. Lahti: Hemo ilmoitti elokuussa laajentavansa toimitilojaan. Radiologian osaston käyttöön tulevat uudet tilat avattiin joulukuun alussa ja samalla otettiin käyttöön huippumoderni magneettitutkimuslaitteisto. Hämeenlinna: Kaupungin ydinkeskustassa yli 35 vuotta toiminut Hämeenlinnan Lääkärikeskus siirtyi elokuussa osaksi a. Lääkärikeskus tarjoaa yleis- ja erikoislääkärin vastaanotot, laboratoriopalvelut ja pienkirurgiset toimenpiteet. Suomen Terveystalolla toimii Hämeenlinnassa myös työterveystoimipiste. Iisalmi: n Iisalmen toimipaikka ilmoitti syyskuussa siirtyvänsä uusiin, suurempiin ja monipuolisempiin toimitiloihin, joissa voidaan varmistaa entistä sujuvammat terveyspalvelut. Turku: allekirjoitti lokakuussa sopimuksen Palmberg Tku Oy:n kanssa toteutettavasta uudisrakennushankkeesta, neliön yksityissairaalasta, jonne siirtyvät Turussa toimivat n toimipisteet Allergiakeskus, Clinisport, Korvacenter, TeslaVagus ja Verkahovin lääkäriasema. Kymenlaakso: osti Pohjois- Kymen Ultra-Tutko -konsernin, johon kuuluvat kuvantamistoiminnot Kymenläänin alueella Kouvolassa, Kotkassa ja Karhulassa. Kemi: vahvisti marraskuussa asemaansa yksityissektorin kuvantamisen markkinajohtajana hankkimalla omistukseensa Kemin Röntgen Oy:n, joka tuottaa röntgen-, mammografia- ja ultraäänikuvauksia Kemin alueella. n Kemissä toimiva Länsi-Pohjan Lääkärikeskus jatkaa toimintaansa aiempaan tapaan. Seulontapalvelut merkittäväksi osaksi liiketoimintaa: vahvisti lokakuussa asemaansa terveyspalvelujen tuottajana ostamalla Suomen Terveystutkimuksen koko osakekannan Efeko Oy:ltä (Finnish Consulting Group/FCG, pääomistaja Suomen Kuntaliitto) ja Terveysrahasto Oy:ltä. Suomen Terveystutkimus on Suomen suurin rintasyöpäseulontapalvelujen tuottaja. Vuosikertomus

8 Toimitusjohtajan katsaus on perustamisestaan lähtien kasvanut nopeasti ja kannattavasti. Tavoite rakentaa valtakunnallinen monipuolista lääketieteellistä palvelua tarjoava terveydenhuoltoketju saavutettiin jo viiden ensimmäisen toimintavuoden aikana. Seuraava tavoitteemme on kasvaa Suomen johtavaksi yksityiseksi terveyspalveluyhtiöksi vuoden 2008 loppuun mennessä. Tahto ja toteutus Edelläkävijä ihmisen eduksi n toiminnan lähtökohtana on aina asiakas. Haluamme tarjota asiakkaillemme parhaat, luotettavimmat ja tehokkaimmat hoitomuodot ja palvelut. Olemme myös laajentaneet ketjuamme ja monipuolistaneet palvelujamme niin, että voimme palvella asiakkaitamme koko Suomen alueella. Tavoitteenamme on tarjota nopea hoitoon pääsy ja jatkohoitoon tarvittavat tutkimukset sekä palvelut luotettavasti ja korkeatasoisesti. Jatkuva panostus henkilöstön kouluttamiseen ja yhtenäisten toimintatapojen kehittämiseen, investoinnit uusimpaan teknologiaan ja uusiin toimitiloihin sekä potilasturvallisuutta vahvistaviin ja toiminnan tehokkuutta lisääviin tietohallintaratkaisuihin varmistavat korkeatasoiset terveyspalvelut kaikissa toimipaikoissamme. Hyödynnämme kasvustrategiamme toteuttamisessa terveyspalvelumarkkinoiden muutoksia Kasvaminen valtakunnalliseksi toimijaksi terveyspalvelumarkkinoilla on luonut meille riittävästi resursseja, joilla voimme tarttua toimialan kehityksen myötä tuleviin kasvumahdollisuuksiin ja varmistaa näin johtavan markkina-aseman saavuttamisen vuoden 2008 loppuun mennessä. Valtakunnallinen toimipaikkaketju ja korkeatasoiset lääkäri-, tutkimus- ja hoitopalvelu vahvistavat kilpailukykyämme terveyspalvelujen tarjoajana muuttuvilla markkinoilla. Yksityishenkilöt arvostavat terveyspalvelujen valinnassaan monipuolisuutta, laatua ja hyvää saatavuutta. Korkeatasoisten kokonaisvaltaisten terveyspalvelujen lisäksi toimintamme valtakunnallisuus vahvistaa asemaamme työterveyshuoltopalvelujen tarjoajana myös useammalla paikkakunnalla toimiville yrityksille ja ostopalvelujen tuottajana ja yhteistyökumppanina julkiselle sektorille. Uskon, että onnistumme laajentamaan asiakaskuntaamme sekä yksityishenkilöiden että työterveyshuoltoasiakkaiden keskuudessa ja kumppanuuttamme julkisen sektorin kanssa ja toteuttamaan kasvustrategiaamme tavoitteiden mukaisesti myös vuonna Investoinnit ja innovaatiot vahvistivat markkina-asemaamme Vuoden 2006 aikana toteutetut ja aloitetut kasvustrategiamme mukaiset investointi- ja kehitysohjelmat sekä yhtenäisen toimintatavan ja prosessien kehittäminen onnistuivat hyvin ja antavat hyvän perustan yhtiön liiketoiminnalle ja kasvulle vuonna Investoimme verkostomme kasvattamisen lisäksi lääkärikeskustemme ja sairaaloidemme korkealaatuisen lääketieteellisen toiminnan vaatimiin toimitiloihin, välineistöön ja muuhun varustukseen. Otamme tänä vuonna käyttöön vuokraamamme uudet tai täysin uusitut tilat 9 paikkakunnalla. Vuonna 2006 saimme päätökseen röntgenyksiköittemme ja seulontamammografian digitoinnin ja vuoden 2007 aikana otamme käyttöön toiminnan laajentumista tehokkaasti palvelevan rata-automaation keskuslaboratoriossamme Tampereella. Olemme mukana entistä useammissa lääketieteen kliiniseen tutkimukseen liittyvissä projekteissa. Olemme myös menestyksellisesti ja useamman kerran jopa ensimmäisenä tai ensimmäisten joukossa ottaneet Suomessa käyttöön uusia hoito- ja tutkimusmenetelmiä, kuten esimerkiksi suonikohjujen hoitoa mullistaneen vaahtoruiskutuksen ja miesten eturauhasen hyvälaatuista liikakasvua hoitavan laserhoidon. Teemme pioneerityötä kaihileikkauksissa monitehomykiöitä hyödyntämällä ja vuoden alussa kaksinkertaistimme edistyksellistä ultraääniteknologiaa edustavien 4D-kuvantamisyksikköittemme lukumäärän kahdeksaan. Jatkamme myös asiakaspalvelumme monipuolistamista ja kehittämistä. Uudet alueelliset asiakaspalvelukouluttajat ja alueelliset puhelinpalvelukeskukset parantavat omalta osaltaan palvelujemme saatavuutta ja laatua. 6

9 Toimitusjohtajan katsaus Listautumisesta lisää tukea kasvustrategian toteuttamiselle n omistajat halusivat vahvistaa yhtiön kasvustrategian toteuttamista listaamalla yhtiön osakkeet Helsingin Pörssiin. Kaupankäynti n osakkeilla alkoi Listautumisannilla hankituilla varoilla rahoitamme sekä korvaavia että uusinvestointeja palveluverkostomme ja toimintamme edelleen kehittämiseksi. Listattuina osakkeitamme voi käyttää aiempaa joustavammin esimerkiksi yrityskauppojen vastikkeena, joka osaltaan edesauttaa kasvustrategiamme toteuttamista Tavoitteenamme on myös pörssiyhtiönä lisätä toimintamme läpinäkyvyyttä ja julkisuutta. Uskomme, että kasvustrategiamme ja sen määrätietoinen toteuttaminen hyödyttävät asiakkaitamme, ammatinharjoittajiamme, henkilöstöämme ja osakkeenomistajiamme. Isona konsernina pystymme tekemään niitä mittavia investointeja, joita nopeasti kehittyvä lääketieteen teknologia ja hoitomenetelmät edellyttävät ja tarjoamaan huippuluokan palveluja esimerkiksi teleradiologian välityksellä pienemmissäkin toimipaikoissa. Lääkäreillemme ja muille asiantuntijoillemme voimme tarjota mielenkiintoisia tehtäviä ja yhteistyömahdollisuuksia merkittävimpien kotimaisten ja ulkomaisten lääketieteen alan yritysten ja yhteisöjen kanssa. markkinakasvun jatkuvan bruttokansantuotteen kasvua nopeampana. Toimintaedellytyksiämme vahvistaa myös yhteistyömahdollisuuksien laajeneminen julkisen sektorin kanssa. Teemme jo nyt yhteistyötä eri puolilla maata useiden sairaanhoitopiirien, kuntien ja sairaaloiden kanssa täydentäen niiden palvelutarjontaa. Kiitän n henkilöstöämme, ammatinharjoittajiamme ja osakkeenomistajiamme siitä tahdosta ja toteutuksesta, jonka pohjalta jatkoimme kasvuamme vuonna Kiitän yhteistyökumppaneitamme ja asiakkaitamme meitä kohtaan osoitetusta luottamuksesta. Teemme kaikkemme, jotta täyttäisimme ja usein myös ylittäisimme odotuksenne niin tänä kuin seuraavinakin vuosina. Martti Kiuru Vuosi 2007 on lle kannattavan kasvun vuosi Kasvuamme on edistänyt yksityisen terveyspalvelumarkkinan keskimäärin yhdeksän prosentin kasvu viimeisten 10 vuoden aikana. Ennakoimme tämän Vuosikertomus

10 Toimintaympäristö Terveyspalveluiden markkinoiden arvo on Suomessa yli 10 miljardia euroa. Julkinen sektori on suurin terveyspalveluiden tuottaja, mutta yksityisen sektorin osuus on kasvanut voimakkaasti viime vuosina ja siitä on muodostunut julkista sektoria täydentävä yhteistyökumppani. Terveydenhuollon alalla toimii yli yritystä, joista valtaosa on ammatinharjoittajia ja pieniä yrityksiä. Yksityiset terveyspalvelut ovat pääasiallisesti noin 10 työntekijän yksiköiden tuottamia. Terveyspalveluiden markkinat kasvavat Suurimmat yksityisten terveyspalveluiden alatoimialat liikevaihdolla ja henkilöstön määrällä mitattuna ovat lääkäripalvelut ja hammashoito. Osuus yksityisistä terveyspalvelumarkkinoista, % Lääkäripalvelut 46 Hammashoito 23 Fysikaalinen hoito 11 Laboratorio- ja kuvantamistutkimukset 4 Sairaankuljetuspalvelut 4 Sairaalapalvelut 3 Muu terveyspalvelu 9 Julkinen sektori on suurin palvelutuottaja suurimmassa osassa terveyspalvelusektoria. Yksityisen sektorin palveluiden suhteellinen osuus vaihtelee eri palveluiden välillä: Yksityisen sektorin tuottamat käynnit/tutkimukset Sektori yht. milj. % kokonaiskpl määrästä Avohoidon lääkärikäynnit 6,4 noin 30 Avohoidon erikoislääkärikäynnit 3,8 noin 40 Työterveyspalvelut, työntekijää 1,7 yli 60 Laboratoriopalvelut 7,35 noin 14 Kuvantamispalvelut 0,9 noin 18 Kirurgiset toimenpiteet 0,03 alle 6 Lähteet: Stakes tilastotiedotteet , KTM:n ja TE-Keskusten julkaisu, helmikuu Yksityisten terveyspalvelujen tarjoajien rooli vahvistuu markkinoilla Yksityisten terveyspalveluiden kysyntä ja kasvumahdollisuudet liittyvät terveydenhuollon haasteisiin ja yleiseen rakennemuutokseen. Väestön ikääntyminen Väestön ikääntyminen lisää yksityisten terveyspalveluiden kysyntää. Julkinen terveydenhuolto kärsii henkilöstöpulasta ja taloudellisten resurssien puutteesta. Resurssipulaa helpotetaan mm. lisäämällä yhteistyötä eri toimijoiden kesken, tehostamalla toimintaa ja ostopalveluiden avulla. Toistaiseksi yksityisten tuottamien ostopalveluiden osuus on lähinnä julkista sektoria täydentävä. Ostopalveluiden määrä kasvaa kuitenkin resurssipulan ja julkisen sektorin hankintojen kilpailuttamisen sekä mahdollisesti hoitotakuun vaikutuksesta. Terveyspalveluyrityksille ostopalvelujen lisääntyminen luo merkittävän kasvumahdollisuuden. Työterveydenhuollon arvostus Työterveyshuolto on tullut osaksi työyhteisön kehittämistä. Uudistettu työterveyshuoltolainsäädäntö tuli voimaan vuonna Muutokset painottuivat ennaltaehkäisyn korostamiseen. Lakimuutos lisäsi myös palveluiden laatuvaatimuksia. Julkinen sektori keskittänee kuntien ja valtion resurssit sairaalalaitokseen sekä lasten, nuorten ja vanhusten terveyspalveluihin. Työssäkäyvän väestön perusterveydenhuolto on enenevässä määrin työterveyshuollon vastuulla. Työterveyshuoltomarkkinoilla suurten yritysten työterveyspalvelujen tarjoajina ovat kilpailukyisimpiä valtakunnalliset palveluntarjoajat, jotka voivat tarjota eri puolilla maata toimiville yrityksille yhden kattavan palveluverkoston. 8

11 Toimintaympäristö Yksityisten terveyspalveluiden arvo Me Lähde: KTM % Väestön ikäjaukauma Suomessa 2003 ja ,8 58, ,6 15,7 8,5 12,4 7,1 13, år v v år år v yli 75 år v Lähde: Tilastokeskus, ennuste 9/2004 Vuosikertomus

12 Toimintaympäristö Konsolidaatiokehitys Suomen noin terveyspalveluita tarjoavasta yrityksestä lääkäriyrityksiä on Keskittymisen seurauksena 2 3 vuoden kuluttua markkinoita hallitsee todennäköisesti muutama valtakunnallinen tai kansainvälinen palveluntarjoaja sekä muutama vahva paikallinen toimija. on Suomen markkinoille keskittymisen kautta syntynyt valtakunnallinen toimija. Suuremmat yksiköt parantavat palvelujen laatua, kustannustehokkuutta ja kilpailukykyä. Suurempien yritysten syntyminen parantaa myös yksityissektorin kilpailuedellytyksiä ja mahdollisuuksia täydentää kumppanina julkisen sektorin palveluita. Vaurastuminen ja yleinen kiinnostus terveyttä kohtaan Yksityisten terveyspalveluiden kysyntää lisää myös maksukykyisen ja hyvästä palvelusta maksamaan valmiin väestön määrän kasvu. Terveydenhuollon hallinnon ja suunnittelun asiantuntijat pitävät erikoislääkäripalveluita nopeimmin kasvavana alueena lähimmän kymmenen vuoden aikana. Tämä tarjoaa erityisen hyvän kasvupohjan yksityissektorille. Lisäksi on korostumassa potilaan vapaus valita lääkärinsä. Tutkimus- ja hoitomahdollisuuksien paraneminen Uudet teknologiat vaikuttavat terveydenhuollon palvelutuotannon tehostumiseen. Kehittyvät teknologiat mahdollistavat sairauksien entistä aikaisemman havaitsemisen ja hoidon. Ainoastaan suuremmilla yksiköillä on mahdollisuus toimialan vaatimiin perusteknologiainvestointeihin ja uusien pienten toimijoiden pääsy toimialalle vaikeutuu. Vakuutustuotteet Terveyspalveluistaan itse maksavien asiakkaiden osuus yksityisten terveyspalveluyritysten asiakaskunnasta on lisääntymässä (KTM:n ja TE-keskusten julkaisu, helmikuu 2006). Vakuutusyhtiöt ovat tuoneet julkisen sairausvakuutuksen rinnalle vakuutustuotteita, jotka korvaavat osan sairaanhoitokuluista. Yleisen vaurastumisen myötä tällaisille vakuutustuotteille on kysyntää. Viimeaikaiset lakimuutokset Vuoden 2005 alusta lähtien vakuutusyhtiöt ovat maksaneet liikennevahinkopotilaan hoidon, tutkimukset ja kuntoutuksen suoraan ja täysimääräisinä hoitavalle lääkäriasemalle, joka voi olla yksityinen tai julkinen. Muutos johtuu ns. laastariveron poistumisesta. Vakuutusyhtiöt voivat myös vapaasti kilpailuttaa hoitopaikkoja, mikä lisää yksityisten terveyspalveluiden kysyntää. Kilpailussa keskeisiä tekijöitä ovat hoidon saatavuus, nopeus ja palvelujen hinta-laatusuhde. Julkisen ja yksityisen sektorin roolit kehittyvät vähitellen niin, että julkinen sektori tuottaa edelleen akuuteimmat vahinkotapahtumiin liittyvät hoidot ja yksityissektori tarjoaa aiempaa enemmän ja laajemmin muita kuin akuutteihin vahinkotapahtumiin liittyviä hoitoja ja toimenpiteitä. Yksityissektorin merkitys lisääntyy myös kuntoutuspalveluissa. Hoitotakuu voimaan tullut hoitotakuu voi vaikuttaa yksityisiin terveyspalveluihin siten, että osa yksityisen sektorin asiakkaista voi siirtyä hoidettavaksi julkiselle sektorille, jonka palvelut paranevat hoitotakuuvaatimuksen vuoksi. Julkisen sektorin resurssipula voi kuitenkin lisätä ostopalvelujen hankkimista yksityiseltä sektorilta. Hoidon saatavuutta koskevat enimmäismääräajat vaikuttavat nykyisten resurssien tehokkaampaan hyödyntämiseen, joka osaltaan lisää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistoimintaa, verkottumista ja kumppanuutta. Väestön ikääntyminen lisää yksityisten terveyspalvelujen kysyntää. 10

13 Toimintaympäristö Julkisen sektorin hankintojen kilpailuttaminen Terveyspalvelujen hankintojen kilpailuttamisella uskotaan olevan myönteinen vaikutus julkisen sektorin menojen vähenemiseen. Kilpailuttamisen uskotaan lisäävän terveydenhuollon tehokkuutta sekä samalla avaavan yksityisille terveyspalveluille uusia osa-alueita, jotka vain julkinen sektori on aiemmin tuottanut. Terveydenhuollon rahoitus Suomessa Vuonna 2005 Suomen terveydenhuoltomenot kasvoivat 647 miljoonalla eurolla 11,9 miljardiin euroon. Terveydenhuolto rahoitetaan pääasiassa julkisin verovaroin. Julkisen sektorin rahoittajia ovat kunnat, valtio ja Kansaneläkelaitos (Kela). Yksityisen sektorin rahoitus koostuu kotitalouksien, työnantajien, yksityisten vakuutusten sekä sairauskassojen osuuksista. Vuonna 2005 yksityisellä rahoituksella katettiin noin 22 ja julkisilla varoilla 78 prosenttia kaikista terveydenhuollon menoista. Terveyspalveluiden tuottamisvastuu on ollut pääasiassa kunnilla, jotka vastaavat noin 52 prosentista julkisrahoitteisesta terveydenhuollosta (Lähde: Stakes, Tilastotiedote 2/2007). Kelan hoitokorvausjärjestelmä toimii kotitalouksien, työnantajien, yksityisvakuutusten ja ostopalveluiden ohella yksityisten terveyspalveluiden rahoittajana. Kelan korvausten piiriin kuuluvat yksityislääkärin palvelut sekä vuoden 2002 joulukuusta lähtien myös hammaslääkärin palvelut. Vakuutusyhtiöllä on korvausrooli lakisääteisten ja vapaaehtoisten vakuutusten kautta. Kelan sairausvakuutuskorvaukset vuonna 2005 olivat lääkärinpalveluissa 62,5 miljoonaa euroa sekä yksityisessä tutkimuksessa ja hoidossa yhteensä 55,5 miljoonaa euroa (Lähde: Kansaneläkelaitoksen tilastollinen vuosikirja 2005 ja mukaillen KTM:n ja TE-Keskusten julkaisu, helmikuu 2006). Ostopalvelut Vuonna 1993 toteutettu valtionosuusuudistus loi laajemman mahdollisuuden kunnille ja kaupungeille ostaa terveyspalveluita ns. ostopalveluina yksityiseltä sektorilta. Uudistuksen myötä myös valtiolta tuleva rahoitus on pienentynyt ja kuntien rahoitusosuus on vastaavasti kasvanut. Vuonna 2004 kuntien ja kuntayhtymien ostot terveyspalveluissa olivat yhteensä 210 miljoonaa euroa, joka oli vain kolme prosenttia kuntien käyttökustannuksista. Vuodesta 2002 vuoteen 2005 palveluostot ovat kasvaneet 50 miljoonaa euroa (lähde: KTM julkaisuja 25/2006, heinäkuu 2006). Yhteensä kunnallisten ostopalveluiden kasvu on ollut yli 31 prosenttia kahden vuoden aikana. Tyypillisesti terveyspalveluyritykset tarjoavat ostopalveluina kunnille erikoislääkärikonsultaatiota, leikkaus-, kuvantamis- ja muita tutkimuspalveluja, terveyskeskusja hammaslääkäripalveluja sekä erilaisia fysikaalisia hoitopalveluja. KILPAILUASEMA n asemaa yksityisten terveyspalveluyritysten kilpailussa vahvistavat sen yksiköiden lukumäärällä mitattuna Suomen laajin kokonaisvaltainen terveyspalveluketju, lääkärikunnan arvostus, kasvustrategian toteuttaminen, innovatiivisuus ja luovuus sekä sitoutuneet avainhenkilöt. Useat yhtiön liiketoiminnoista kilpailevat markkinoilla, joilla verkoston laajuudesta, volyymista ja koosta on hyötyä osaamisen ja palveluiden saatavuuden lisäksi. Keskittymisen seurauksena Suomen markkinoilla saattaa tulevaisuudessa olla vain 2 3 merkittävää valtakunnallista yksityistä terveyspalveluyhtiötä sekä lisäksi paikallisia pienempiä toimijoita. Terveyspalvelujen tuotanto on usein paikkaan ja kieleen sidottua, joten kotimaisten terveyspalveluiden tuottaminen Suomen rajo-jen ulkopuolella ei ole alalle luonteenomaista. Kuitenkin palvelutuotannon kansainvälistymisen edellytysten parantuessa suomalaisilla palveluntuottajilla on paremmat mahdollisuudet toimintansa laajentamiseen myös esimerkiksi Suomen lähialueille ja muihin EU-maihin. Toisaalta kansainväliset terveyspalveluyritykset voivat ennen kaikkea yritysostoin, mutta myös investoinnein, vaikuttaa terveyspalveluiden kilpailutilanteeseen Suomessa. n kilpailijat voidaan jakaa maantieteellisen kattavuuden että palveluiden mukaan. Yksityisistä terveyspalveluyrityksistä Mehiläinen Oy toimii useilla samoilla paikkakunnilla ja palvelualueilla kuin seulontatutkimuksia lukuun ottamatta. Medivire Oy:llä on valtakunnallinen lähinnä työterveyspalveluun keskittynyt verkosto. Merkittävimpiä paikallisia kilpailijoita, joilla on yksityisvastaanottoja, työterveyshuollon, diagnostiikan ja sairaalatoiminnon palveluita, ovat pääkaupunkiseudulla Diacor Terveyspalvelut Oy ja Helsingin Lääkärikeskus Yhtymä, Turussa Lääkäriasema Pulssi Oy ja Tampereella Tampereen Lääkärikeskus -konserni. Lisäksi joukko pienempiä yhtiöitä kilpailee paikallisesti -konsernin eri toimipaikkojen kanssa. Keskuslaboratoriotoiminnassa merkittävimmät yksityiset palveluntuottajat Suomen Terveystalon lisäksi ovat Medix Laboratoriot Oy, VITA- Terveyspalvelut Oy ja Yhtyneet Laboratoriot Oy. on laajin yksityisistä terveyspalveluiden tuottajista yksiköiden lukumäärällä ja verkoston kattavuudella mitattuna. Liikevaihdolla ja käyntitai tutkimusmäärillä mitattuna yhtiö on ydinsegmenttien palveluissaan vähintään kolmen suurimman tuottajan joukossa. Kuvantamisessa on selkeä markkinajohtaja kaikilla mittareilla mitattuna. Magneettikuvantamisessa lla on vahva markkina-asema. Vuosikertomus

14 Toimintaympäristö Myös julkinen sektori kilpailee Suomen Terveystalon kanssa samoista hankkeista työterveyshuollossa, diagnostiikassa (laboratorio ja kuvantamispalvelut) ja sairaalatoiminnossa. Työterveyshuollossa yksityiset palveluntarjoajat ovat jo suurempi palveluntarjoaja kuin terveyskeskukset. Laboratoriopalveluissa julkisen sektorin volyymi on hyvin merkittävä erityisesti keskuslaboratoriotoiminnassa. Kuvantamisessa n volyymi vastaa suurehkon sairaanhoitopiirin volyymejä. Sairaalatoiminnassa n keskittyy päiväkirurgisiin toimenpiteisiin. Kilpailun lisäksi julkinen sektori on myös yhtiölle tärkeä kumppani ja tätä yhteistyötä Suomen Terveystalo pyrkii vahvistamaan. MARKKINAKUVAUS SUOMEN TERVEYS- TALON YDINSEGMENTTIEN MUKAISESTI n liiketoiminta raportoidaan kahtena ydinsegmenttinä, jotka ovat Lääkäriasema- ja sairaalasegmentti sekä Diagnostiikkasegmentti. Lääkäriasema- ja sairaalasegmenttiin kuuluvat yleis- ja erikoislääkäri-, työterveys- ja sairaalapalvelut. Diagnostiikkasegmenttiin kuuluvat puolestaan laboratorio- ja kuvantamistutkimukset sekä seulontatutkimukset. Lääkäriasema- ja sairaalasegmentin mukaiset markkinat Lääkäripalvelut Yksityinen sektori tuotti vuonna 2005 yhteensä noin 6,4 miljoonaa lääkärissäkäyntiä, mikä on yli 30 prosenttia kaikista avohoidon lääkärikäynneistä. Luku sisältää yleislääkäreillä ja erikoislääkäreillä käynnit sekä työterveyshuollon lääkärissäkäynnit. Yleislääkärien käyntimäärät, jotka sisältävät myös työterveyshuollon yleislääkärikäynnit, kasvoivat vuosina noin 2,0 miljoonasta noin 2,6 miljoonaan käyntiin. Kokonaiskasvu oli noin 26 prosenttia ja vuosikasvu noin 4,0 prosenttia. Käyntimäärät erikoislääkäreillä kasvoivat vastaavasti noin 2,9 miljoonasta noin 3,8 miljoonaan, ja kokonaiskasvu oli noin 33 prosenttia ja vuosikasvu noin 4,8 prosenttia. (Lähde: Stakes tilastotiedotteet ). Käyntimäärät yleis- ja erikoislääkäreillä pois lukien työterveyshuollon lääkärissäkäynnit kasvoivat vuodesta yhteensä noin 0,3 miljoonalla käynnillä eli noin 8 prosentilla vuodessa (Lähde: Stakes tilastotiedotteet : Yksityiset terveyspalvelut ). Lääkäripalveluissa orgaaninen kasvu koostuu sekä volyymin kasvusta että hintojen muutoksesta. Vuonna 2005 Suomessa oli noin lääkäriä, joista päätoimisia yksityislääkäreitä oli yli Sivutoimisia yksityislääkäreitä vuonna 2005 oli yli Yhteensä yksityisvastaanottoa piti lähes lääkäriä. Laajinta päätoimisten yksityislääkäreiden vastaanottotoiminta on Helsingin ja Uudenmaan alueella, Turussa, Tampereella ja Oulussa. Lääkärikuntaa on siirtynyt julkiselta sektorilta yksityiselle, koska muun muassa yksityisten terveyspalveluyritysten koon kasvaessa myös toimintaedellytykset ovat yksityisellä sektorilla parantuneet. n asema ja toiminnan painopiste lla on yksityisellä sektorilla yksiköiden lukumäärällä mitattuna Suomen laajin yleis- ja erikoislääkäripalveluverkosto. Käyntimäärillä ja liikevaihdolla mitattuna yhtiön yleis- ja erikoislääkäritoiminnot kuuluvat kahden suurimman yksityisvastaanottoa harjoittavan yksityisen sektorin palvelutuottajan joukkoon. Asemaa ovat vahvistaneet muun muassa laajin lääkäriasema- ja sairaalaverkosto, lääketieteellinen osaaminen ja hyvä maine sekä monipuolinen palveluvalikoima. vahvistaa asemaansa investoimalla uusiin tilahankkeisiin useilla paikkakunnilla pääkaupunkiseutu mukaan lukien, kehittämällä uusia palvelukonsepteja, monipuolistamalla alueellista palvelutarjontaa, kehittämällä puhelinpalvelua sekä yhteistyötään julkisen sektorin kanssa. Työterveyshuoltopalvelut Yksityissektori, mukaan lukien lääkäriasemat, yritysten omat ja yhteiset terveysasemat, on nykyään yli 60 prosentin markkinaosuudellaan suurin työterveyspalvelujen tuottaja (Lähde: Työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutus ja käyttö vuonna 2003). Työterveyshuollossa yleislääkärien käyntimäärät kasvoivat vuosina noin 1,0 miljoonasta käynnistä noin 1,6 miljoonaan. Kokonaiskasvu oli noin 58 prosenttia ja vuosikasvu yli 8 prosenttia. Käyntimäärät työterveydenhuollon erikoislääkäreillä kasvoivat samaan aikaan noin 0,38 miljoonasta noin 1,0 miljoonaan. Kokonaiskasvu oli noin 161 prosenttia ja vuosikasvu yli 17 prosenttia. Yhteensä käyntimäärät ovat kasvaneet yli 1,2 miljoonalla käynnillä eli noin 86 prosenttia vuodesta 1999 vuoteen 2005 (lähde: Stakes tilastotiedotteet : Yksityiset terveyspalvelut ). Työterveyshuoltomarkkinat kasvavat sekä volyymin että tehtävien sopimusten vaativamman palvelutarjonnan myötä. Työterveyshuollon piiriin kuului Suomessa yli 80 prosenttia työvoimasta, joka tarkoittaa noin 1,7 miljoonaa henkilöä ja palkansaajista noin 90 prosenttia. Alle 10 hengen yrityksistä on vielä noin 30 prosenttia lakisääteisen työterveyshuollon ulkopuolella. 12

15 Toimintaympäristö Seuraava taulukko esittää työterveyshuollon muutosta eri palveluntarjoajien kesken vuosina (lähde: STM, Työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutus ja käyttö vuonna 2003, toukokuu 2005): Työterveydenhuollon palveluntarjoaja, % Yksityinen palveluntarjoaja Työnantajan oma yksikkö Terveyskeskus Yritysten yhteiset työterveyspisteet n asema ja toiminnan painopiste Työterveyspalvelujen käyntimäärillä ja liikevaihdolla mitattuna on kolmen suurimman yksityisen sektorin tuottajan joukossa. lla on yksityisellä sektorilla yksiköiden lukumäärällä mitattuna Suomen laajin työterveyshuollon palveluverkosto, joten asiakasyritys saa kaikille yksiköilleen samanlaiset työterveyspalvelut yhdellä sopimuksella. Keskitetty korvaushakemus-, laskutus- ja työterveysraportointi tuovat lisäarvoa asiakkaalle mm. yksinkertaistamalla työterveyspalvelujen hallinnointia. Tilikauden 2006 lopussa n työterveyspalveluiden piiriin kuului noin työntekijää yli yrityksessä tai yhteisössä. vahvistaa asemaansa erityisesti yritysten ja julkisen sektorin työterveyshuollon ulkoistushankkeissa, investoimalla laitteistoihin, uuteen teknologiaan ja toimitilojen ajanmukaistamiseen sekä hyödyntää yritysostomahdollisuuksia. Sairaalapalvelut Suurin osa sairaalapalveluista, joihin kuuluvat leikkausja vuodeosastopalvelut, tuotetaan julkisella sektorilla. Tuottajia ovat joko kunnat, kuntayhtymät tai valtio. Yksityisellä sektorilla osa toimijoista tuottaa pitkälle erikoistuneita sairaalapalveluita ja osa keskittyy lyhytjälkihoitoiseen päiväkirurgiaan. Yksityisen sektorin osuus koko terveydenhuollon sairaalapalvelutuotannosta on alle 6 prosenttia (lähde: KTM:n ja TE-Keskusten julkaisu, helmikuu 2006). Vuonna 2005 leikkaustoimenpiteitä tehtiin yhteensä noin , joista päiväkirurgisia toimenpiteitä oli hieman yli Ei-kiireellisessä kirurgiassa on yhä enemmän siirrytty päiväkirurgiaan, jossa potilaan toimenpiteeseen tulo- ja lähtöpäivä ovat samoja. Päiväkirurgisten toimenpiteiden osuus ei-kiireellisistä hoitojaksoista oli 36 prosenttia vuonna 1997 ja 51 prosenttia vuonna 2005 (lähde: Stakes Tilastotiedote 26/2005). Teknologian ja leikkausmetodien kehittyminen luo perinteiselle sairaalatoiminnalle uusia mahdollisuuksia. Kehitetään saumattomia hoitoketjuja, etädiagnosointi on jo mahdollista ja pidemmällä aikavälillä on mahdollista ottaa jopa etäkirurgia laajempaan käyttöön. n asema ja toiminnan painopiste lla on yksityisellä sektorilla Suomen lukumäärältään laajin leikkaustoimenpideverkosto. Yhtiö on myös suurin tuottaja toimenpiteiden lukumäärällä mitattuna. Liikevaihdolla mitattuna yhtiö on markkinakakkonen. Vahvaan asemaan ovat vaikuttaneet Suomen Terveystalo -konsernin oman verkoston luomat mahdollisuudet, osaaminen, laaja palvelutarjonta, kokonaisvaltaisen terveyspalveluketjun luomat synergiaedut laite- ja materiaalihankinnoissa, innovatiivisuus ja uusien tuotteiden lanseeraus, kuten vaahtoruiskutushoidot laskimokirurgiassa. Kasvun painopiste on ortopediassa, mutta myös silmäkirurgiaa, korva-, nenä- ja kurkkukirurgiaa, plastiikkakirurgiaa ja yleiskirurgiaa pyritään vahvistamaan. Raskaammat ja pidempiaikaista hoitoa vaativat lla on yksityisen sektorin laajin työterveyshuollon palveluverkosto. Vuosikertomus

16 Toimintaympäristö kirurgiset toimenpiteet tulevat säilymään pääsääntöisesti julkisella sektorilla. n leikkaustoiminnan painopiste säilyy päiväkirurgisissa ja lyhytjälkihoitoisissa toimenpiteissä, joka osaltaan mahdollistaa suuremmat volyymit ja myös paremman kannattavuuden. vahvistaa asemaansa leikkaustoiminnassa panostamalla yhteistyöhön vakuutusyhtiöiden ja julkisen sektorin kanssa sekä investoimalla leikkausaleihin ja laitekantaan. Täysin uutta leikkauskapasiteettia on rakenteilla Kristiinankaupunkiin, Ouluun, Rovaniemelle ja Tampereelle sekä Turkuun uusien lääkäriasemien yhteyteen. Seuraavan kahden vuoden aikana investoi mahdollisesti 10 uuteen leikkaussaliin. Uusilla tai parannetuilla leikkaustiloilla pyritään tarjoamaan asiakkaalle parempaa ja tehokkaampaa hoitoa sekä tarjoamaan kirurgeille ja muulle leikkaussalihenkilökunnalle ajanmukaiset toimintamahdollisuudet. Myös leikkaussalitoiminnan tunnettuuden parantaminen n omassa verkostossa vahvistaa yhtiön asemaa. Innovatiivisuus ja uusien tuotteiden lanseeraus pyritään säilyttämään. Yhtiö arvioi myös jatkuvasti uusia yritysostokohteita, jotka voivat sisältää myös leikkaustoiminnon. Diagnostiikkasegmentin mukaiset markkinat Kuvantamistutkimukset Kuvantamis- eli radiologisilla tutkimuksilla tarkoitetaan potilaan diagnostisia tutkimuksia kuvantamisen keinoin. Yksityisen sektorin tuottamien kuvantamistutkimusten määrä on kasvanut sekä yksityishenkilöiden että työnantajan järjestämässä työterveyshuollossa. Sairausvakuutuksella korvattavien yksityishenkilöiden radiologisten tutkimusten määrä kasvoi vuosien 2000 ja 2005 välisenä aikana noin 0,44 miljoonasta noin 0,61 miljoonaan tutkimukseen. Kokonaiskasvu oli noin 38 prosenttia ja volyymivuosikasvu noin 6,7 prosenttia. Sairausvakuutuksella korvattavien yksityishenkilöiden radiologisten tutkimusten volyymi on kasvanut vuosittain samassa suhteessa lääkärissäkäyntien määrän kasvun kanssa. (Lähteet: Kansaneläkelaitoksen tilastolliset vuosikirjat 2000 ja 2004). Sairausvakuutuksella korvattavien työnantajan järjestämän työterveyshuollon radiologisten tutkimusten määrä kasvoi vuosien 1995 ja 2003 välisenä aikana noin 0,27 miljoonasta noin 0,39 miljoonaan tutkimukseen. Kokonaiskasvu oli noin 48 prosenttia ja volyymivuosikasvu noin 5,0 prosenttia. Sairausvakuutuksella korvattavien työnantajan järjestämän työterveyshuollon radiologisten tutkimusten volyymi on kasvanut vuosittain samassa suhteessa työterveyslääkärissä käyntien määrän kasvuun. (Lähteet: Kansaneläkelaitoksen tilastolliset vuosikirjat ) Yksityisten kuvantamispalvelujen kysynnän myönteiseen kehittymiseen vaikuttavat hoitotakuun voimaan tulo, ns. laastariveron poistuminen ja uusien, tehokkaampien teknologioiden käyttöönotto. Kunnille ostopalveluina tuotetut radiologiset tutkimukset eivät sisälly edellä esitettyihin Kelan tilastoihin. Kuvantamisen tutkimusmäärät kehittyvät lääkärissäkäyntien määrän kehittymisen mukaisesti. Tämän lisäksi kunnalliset ostopalvelut lisäävät yksityisen sektorin kuvantamispalvelujen käyttöä. n asema ja toiminnan painopiste on kuvantamisessa yksityisellä sektorilla markkinajohtaja niin liikevaihdolla, tutkimusmäärillä kuin yksiköiden lukumäärälläkin mitattuna. Yhtiön asema on vahva myös magneettikuvantamisessa. Markkinajohtajuuden perustana ovat osaaminen, volyymi, radiologien määrä, toimintavarmuus ja kokonaisvaltainen terveyspalveluketju. ssa on radiologian erikoislääkäreitä joko työsuhteessa tai ammatinharjoittajina yhteensä noin 140. Kuvantamismarkkinoille pääsyä tai markkinaosuuksien merkittävää siirtymää kilpailijoiden kesken vaikeuttavat oleellisesti toimintaan tarvittavat avainresurssit. 14

17 Toimintaympäristö vahvistaa edelleen asemaansa markkinajohtajana kuvantamispalveluiden tuottajana panostamalla uusiin tai korvaaviin investointeihin, kuten kuvantamislaitteisiin ja tietotekniikkaan. Yhtiöllä on käytössään uudenaikainen 3,0 Teslan magneettikuvantamislaite. -konsernin viimeisimmät investoinnit tietotekniikkaan on keskitetty digitaaliseen kuva-arkistoon (PACS, Picture Archiving Communication System) ja radiologian informaatiojärjestelmään (RIS-järjestelmä, Radiology Information System), jotka tulevat sisältämään oleelliset toiminnot radiologian tuotannonohjaukseen. Yhtiön kuvantamispalveluissa siirrytään täysimittaiseen PACS/RIS-järjestelmään vuoden 2007 aikana, jolloin kaikki kuvantamisyksiköt ovat samassa verkossa ja hoitavan lääkärin kuvien katselu sekä radiologien kuvien diagnostiikka on paikkakunnasta riippumatonta. Yhtiön asemaa vahvistetaan myös kuvien digitalisoinnilla. Yhtiön kaikki röntgenlaitteet on jo varustettu digitaalisilla CR-laitteilla. Lisäksi markkinajohtajuutta vahvistetaan hyödyntämällä täysimääräisesti kokonaisvaltaista terveyspalveluketjua, kuten tehostamalla sisäistä lähettämistä. Laboratoriotutkimukset Yksityiset laboratoriotutkimukset tuotetaan nykyisin pääosin lääkäriasemien laboratorioissa sekä suuremmissa keskuslaboratorioissa. Myös julkinen sektori tuottaa massa-analytiikan laboratoriotutkimuksia. Suomessa on 75 pelkästään laboratorioliiketoimintaan keskittyvää yritystä (Lähde: KTM:n ja TE-Keskusten julkaisu, helmikuu 2006). Yksityinen sektori tuotti vuonna 2005 yhteensä 7,4 miljoonaa laboratoriotutkimusta. Laboratoriotutkimusten määrä kasvaa lähes samassa suhteessa kuin yksityisten terveyspalveluiden käyttö. Yleisimpiä laboratoriotutkimuksia ovat kliininen kemia, kliininen hematologia, mikrobiologia, patologia, fysiologia ja neurofysiologia (Lähde: Stakes, tilastotiedote 33/2005). Yksityisen sektorin tuottamat laboratoriotutkimukset kasvoivat vuodesta 1999 vuoteen 2005 noin 6,3 miljoonasta tutkimuksesta 7,4 miljoonaan. Kokonaiskasvu oli lähes 17 prosenttia ja vuosikasvu noin 2,6 prosenttia. Vuonna 2004 laboratoriotutkimusten määrä kasvoi 4,4 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna (Lähde: Stakes, tilastotiedote 33/2005). Volyymilla mitattuna tutkimusten määrä on jatkuvassa kasvussa, mutta kilpailutilanne vaikuttaa palveluiden hinnoitteluun. Tulevaisuudessa on toimintoja tehostamalla mahdollisuus laskea tutkimusten yksikköhintoja. n asema ja toiminnan painopiste lla on yksityisellä sektorilla Suomen laajin laboratorionäytteenottoverkosto yksiköiden lukumäärällä mitattuna. Massa-analytiikkaan erikoistuneet laboratorioyhtiöt ovat liikevaihdoltaan ja tutkimusmääriltään n laboratoriopalveluita suurempia. Yhtiön keskuslaboratorio on yksi yksityisen sektorin neljästä kliinisessä analytiikassa akkreditoidusta keskuslaboratoriosta. Julkisella sektorilla kliinisessä analytiikassa akkreditoituja laboratorioita on esimerkiksi yliopistollisissa keskussairaaloissa. Yhteensä julkisella sektorilla näitä laboratorioita on 18. vahvistaa asemaansa lääkäriasemien laboratoriopalveluissa optimoimalla resursseja, yhtenäistämällä tutkimusvalikoimaa ja panostamalla yhtenäiseen laatujärjestelmään. Toiminnan yhtenäistäminen lääkärikeskuksissa keskittää suuren osan tutkimuksista omaan keskuslaboratorioon. Näytetutkimusten keskittäminen mahdollistaa korkean laadun ja tuo oleellisia kustannussäästöjä. Keskuslaboratorion osalta kasvattaa liiketoimintaansa investoimalla uuteen teknologiaan, näytelogistiikkaan ja patologian koko toimintaprosessiin. Teknologisista investoinneista esimerkkinä on Suomen ensimmäinen yksityisen puolen rata-automaatiolaite, joka lisää yhtiön keskuslaboratorion kapasiteettia ja tehostaa näytelogistiikkaa. Lisäksi logistiikassa pyritään hyödyntämään entistä enemmän uuden tietojärjestelmän mahdollistavia verkkorajapintoja. Investoinnit patologian näytteen valmistuslaitteistoon vahvistavat n asemaa julkiselle sektorille tarjottavissa palveluissa. Seulontatutkimukset Suomessa on toteutettu mammografia- ja papaväestöseulontoja jo pitkään. Suolistoseulonnat käynnistyivät vuonna Seulontojen järjestäminen on kuntien tai kuntayhtymien vastuulla. Seulontojen tarkoituksena on vähentää kohdunkaulan, rinta- tai suolistosyövän aiheuttamaa kuolleisuutta. Mammografiatutkimukseen perustuvalla seulontaohjelmalla todetaan ja hoidetaan yli 800 rintasyöpää vuosittain. Mammografiaan perustuva rintasyöpäseulonta on viranomaisten ohjaamaa ja valvomaa. Lähes kaikki Suomen kunnat kutsuivat vuonna 2005 seulontoihin Kansanterveysasetuksen edellyttämän ikäryhmän vuotiaat. Kutsutuista naisista yhdeksän kymmenestä osallistui seulontaan. (Lähde: Joukkotarkastusrekisteri, 2005). Lakisääteisesti mammografiatutkimukset on suunnattu vuotiaille naisille. Osa kunnista tekee jo nyt vapaaehtoisesti mammografiatutkimuksia myös Vuosikertomus

18 Toimintaympäristö osalle vuotiaista naisista. Kansanterveysasetus muuttui vuoden 2007 alusta siten, että vuosittain yksi ikäluokka tulee lisää mammografiaseulontojen piiriin. Seuraavan kymmenen vuoden aikana tämä mahdollistaa noin 25 prosentin volyymikasvun seulontamarkkinoilla. Mammografiaseulontojen kokonaismarkkina on tällä hetkellä noin tutkimusta vuodessa. Seulonnoista sel-keästi suurin osa tehdään nykyään yksityisellä sektorilla. n asema ja toiminnan painopiste on mammografiaseulontapalveluissa selkeä markkinajohtaja niin liikevaihdolla, tutkimusmäärillä kuin yksiköiden lukumäärälläkin mitattuna. Yhtiö toteuttaa yli 80 prosenttia kaikista mammografiaseulontatutkimuksista. Keskittyminen ja yritysostot ovat keskeisesti vaikuttaneet n markkinajohtajuuden syntymiseen. Sen sijaan papaseulonnoissa markkina on edelleen hajanainen ja papaseulontojen osalta on toistaiseksi haastajan asemassa. vahvistaa asemaansa markkinajohtajana mammografiaseulontapalveluiden tuottajana standardoimalla prosessejaan, ylläpitämällä laatua ja ammattitaitoa, hyödyntämällä investointeja digitaaliseen kuvantamiseen sekä hyödyntämällä mahdollisia synergioita muiden n tarjoamien palveluiden ja tarjottavien resurssien kesken. Digitaalinen kuvantaminen ja muiden teknologioiden käyttöönotto ovat mammografiaseulonnan keskeisimpiä suuntauksia ja myös niiden avulla yhtiö voi vahvistaa markkina-asemaansa, tehostaa toimintaa ja pienentää kustannuksia. Digitaalisuuden avulla seulontakuvat voidaan ottaa yhdessä paikassa ja tulkita eri paikoissa lähes reaaliajassa. Papaseulontojen osalta voi hyödyntää resurssina omia keskuslaboratoriopalveluitaan. Orgaanisessa kasvussa pyrkii myös hyödyntämään vuoden 2007 alussa tehtyä asetuksen muutosta tutkittavissa ikäluokissa. Tulevaisuudessa mammografia- ja papaseulontojen lisäksi Suomen Terveystalon seulontapalveluita laajennetaan muihin seulontoihin, kuten sikiö-, silmänpohja-, suolisto-, miesja mahasyöpäseulontoihin. Päätöksiä toiminnan laajentamisesta näihin seulontoihin ei ole tehty. lla on yksityisen sektorin laajin laboratorionäytteenottoverkosto. 16

19 Arvot ja strategia n palvelujen ja toiminnan kehittämisen lähtökohtana on asiakas. Arvot: Osaaminen ja välittäminen Osaaminen Asiakkaat kokevat Suomen Terveyspalvelun osaamisen korkealaatuisina terveyspalveluina. Osaamisen kehittämiseksi ja varmistamiseksi yhtiö tarjoaa henkilöstölleen ja yhtiössä toimiville ammatinharjoittajille jatkuvaa ammatillista koulutusta ammattitaidon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Suomen Terveystalo järjestää vuosittain valtakunnallisina tapahtumina lääkäripäivät ja työterveyshuollon päivät. Alueellisina tapahtumina järjestetään säännöllisesti työterveyshuollon ja lääketieteen ajankohtaisaiheisiin liittyviä koulutustilaisuuksia. Myös erityisosaamista ja uusien toimintatapojen käyttöönottoa tuetaan koulutuksella. Lääkäreiden ammatillista kehitystä tuetaan kannustamalla heitä akateemiseen pätevöitymiseen ja osallistumaan oman alansa tutkimus- ja kehitystyöhön. Useilla yhtiön lääkäriasemilla on työterveyshuollon erikoislääkärikoulutusoikeudet. Välittäminen Välittäminen on asiakkaiden, henkilöstön ja ammatinharjoittajien tarpeiden huomioonottamista. n koko toiminnan tavoitteena on ihmisen hyvinvoinnin edistäminen. Korkealaatuiseen terveyspalveluun kuuluu yhtiössä ammatillisen osaamisen lisäksi potilasta arvostava asiakaspalvelu sekä palveluiden saatavuuden ja potilasturvallisuuden varmistaminen. Omasta henkilöstöstä välittäminen näkyy muun muassa panostuksissa ajanmukaisiin työvälineisiin ja asianmukaiseen työympäristöön sekä mahdollisuutena jatkuvaan kouluttautumiseen. Ammatinharjoittajista välittäminen näkyy lisäksi kilpailukykyisinä vuokrina ja ammatinharjoittamisen tukemisena muun muassa järjestämällä ammatillista koulutusta. Keskeiset vahvuudet Suomen laajin yksityinen kokonaisvaltaisia terveyspalveluja tarjoava yhtiö on Suomen laajin yksityinen kokonaisvaltaisia terveyspalveluja tarjoava yhtiö yksiköiden lukumäärällä mitattuna. Yksiköt hyödyntävät asiakkaiden palvelemisessa tehokkaasti koko ketjun osaamista ja palveluja. n palveluissa on hyvä hinta-laatusuhde. Ketjun laajuus varmistaa palvelujen saatavuutta ja tukee lääketieteellisen osaamisen tason kehittämistä. Yksi merkittävimmistä n vahvuusalueista on teleradiologiatoiminta. Suomen Terveystalossa työskentelee noin 140 radiologia eli neljännes kaikista Suomessa toimivista radiologeista. Yhtiössä on myös maan suurin yksityinen teleradiologian yksikkö, jossa tehtiin vuonna 2006 muun muassa mammografiatutkimuksen tulkintaa. Kasvu orgaanisesti ja yritysostoin Historiansa aikana on kasvanut sekä orgaanisesti että yritysostoilla. Vuosien aikana yhtiön liikevaihto on kasvanut noin 43,9 miljoonasta eurosta 88,9 miljoonaan euroon. Vuosikasvu on ollut keskimäärin noin 42 prosenttia. Samanaikaisesti yhtiön liikevaihdon orgaaninen kasvu on vaihdellut noin 10 prosentista noin 14,5 prosenttiin vuodessa. on onnistunut integroimaan ostetut yritykset ja liiketoiminnat osaksi kokonaisvaltaista terveyspalveluketjuaan, ja kasvusta huolimatta yhtiön kannattavuus on säilynyt hyvänä. Lääkärikunnan arvostus n palveluiden tuottamisessa ovat ratkaisevassa asemassa asiakaspalvelussa toimivat ammatinharjoittajat ja työsuhteiset työntekijät. He arvostavat yhtiön tarjoamia asianmukaisia työolosuhteita ja mahdollisuuksia ylläpitää ja kehittää lääketieteellistä osaamista. järjestää valtakunnallisia ja alueellisia koulutustapahtumia sekä tarjoaa tilaisuuksia osallistua tutkimus- ja kehitystyöhön. Lääkärit arvostavat myös mahdollisuuksia olla kehittämässä uusia innovaatioita ja toimintatapoja sekä ottaa käyttöön uusinta lääketieteellistä teknologiaa. Vuosikertomus

20 Arvot ja strategia Vahva liiketoiminnan rahavirta ja hyvä kannattavuus n liiketoiminnan rahavirta on vahvasti positiivinen. Vahvan liiketoiminnan kassavirran lisäksi tavoitteiden saavuttamisen edellyttämiin investointeihin käytetään sekä oman että vieraan pääoman ehtoista rahoitusta. Innovatiivisuus ja luovuus kehittää jatkuvasti toimintojaan ja tutkii mahdollisuuksia ottaa käyttöön uusia lääketieteellisiä menetelmiä ja palveluita, joiden tavoitteena on parantaa asiakkaiden saamaa terveyspalvelua ja asiakkaan kokemaa palvelujen hinta-laatusuhdetta. Uusien palvelujen ja tuotteiden avulla kasvatetaan myös yhtiön liikevaihtoa ja parannetaan kannattavuutta. Uusimpia esimerkkejä n lanseeraamista uusista palveluista ja tuotteista ovat suonikohjujen vaahtoruiskutushoidot, laskimoiden sisäinen laserkirurgia ja eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun hoidossa käytettävä green laser. Diagnostiikassa uusinta teknologiaa edustavat muun muassa 3 Teslan magneettikuvauslaitteisto, PET-TT ja 3D/4D -ultraäänilaitteistot. Uusien palveluiden ja tuotteiden lanseeraukset voivat liittyä myös vakuutustuotteisiin ja ostopalveluiden kehittämiseen sekä työterveyshuollossa vakuutusyhtiöyhteistyöhön ja työhyvinvoinnin kehittämiseen. Sitoutuneet avainhenkilöt n työntekijöistä ja ammatinharjoittajalääkäreistä suuri osa on myös n omistajia. He ovat myös omistajina sitoutuneet rakentamaan kokonaisuutta yhtiön tavoitteiden ja strategian mukaisesti. on käyttänyt useimmissa yrityskaupoissaan vastikkeena myös yhtiön omia osakkeita. Näin ostettujen yhtiöiden osakkeenomistajista on tullut n osakkaita ja heistä suuri osa toimii n ammatinharjoittajalääkäreinä. Työntekijöiden sitoutumista vahvistaa myös mahdollisuus ylläpitää ja kehittää omaa ammattitaitoaan sekä hyödyntää työssään terveydenhoitoalan uusimpia innovaatioita. kehittää jatkuvasti toimintojaan ja tutkii mahdollisuuksia ottaa käyttöön uusia lääketieteellisiä menetelmiä ja palveluita, joiden tavoitteena on parantaa asiakkaiden saamaa terveyspalvelua. 18

Sijoita terveyteen. Sijoita Suomen Terveystaloon. Suomen Terveystalo Oyj:n listautumisanti 20.3. 29.3.2007.

Sijoita terveyteen. Sijoita Suomen Terveystaloon. Suomen Terveystalo Oyj:n listautumisanti 20.3. 29.3.2007. Sijoita terveyteen. Sijoita Suomen Terveystaloon. Suomen Terveystalo Oyj:n listautumisanti 20.3. 29.3.2007. Alustava hintaväli: 2,40 3,00 euroa osakkeelta. 1 Olemme Suomen laajin yksityinen lääkäriasemaja

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus 10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus Wulff merkittävä toimistomaailman toimija Pohjoismaissa ö 1 Wulff-Yhtiöt lukuina ö 2 Wulff-Yhtiöt Oyj liikevaihdon jakautuminen vuonna 2010

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Jukka Moisio, toimitusjohtaja Jari Mäntylä, talousjohtaja Helsingissä 28.4.2006 1 Liikevaihto kasvoi 10,6 % ja myyntimäärät 3,6 %* ) Taloudellinen kehitys Q1/2006

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2014

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2014 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2014 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-3/2014 1 3 SATO lyhyesti SATO lyhyesti 4 2 5 Toimintaympäristö Toimintaympäristö

Lisätiedot

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu)

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Taustamateriaalia työpajaan 24.11.2016 Kysely yrityksille Yritys ten toimintaympäristö ja sijoittuminen Kysely yrityksille Kyselyn

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä Kuntajohdon seminaari Mikkelissä 8.6.2016 Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 2.6.2016 1 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat 2 Itä-Suomen

Lisätiedot

SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-9/

SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-9/ SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.9.2011 Erkka Valkila Osavuosikatsaus 1-9/2011 25.10.2011 1 Sisältö 1. Toimintaympäristö 2. Strategia 3. SATO 1-9/2011 4. Näkymät vuodelle 2011 Osavuosikatsaus 1-9/2011

Lisätiedot

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

- Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004), jossa kasvua edellisestä vuodesta oli 17,2 %.

- Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004), jossa kasvua edellisestä vuodesta oli 17,2 %. Done Solutions Oyj Pörssitiedote 10.8.2005 klo 09.00 DONE SOLUTIONS OYJ:N LIIKEVAIHTO JA -TULOS KASVUSSA Osavuosikatsaus 1-6/2005 - Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004),

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Orion jakautuu 1.7.2006 Orion konserni Uusi Orion Oyj Oriola KD Oyj Orion Pharma Orion Diagnostica KD Oriola Lääkkeiden ja diagnostisten testien T&K, valmistus ja

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous 29.3.2012 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Sisältö Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Tilinpäätös 2011 Markkinat ja markkina-asema Tavoitteet

Lisätiedot

Pihlajalinna Q4. Toimitusjohtaja Aarne Aktan

Pihlajalinna Q4. Toimitusjohtaja Aarne Aktan Pihlajalinna Q4 Toimitusjohtaja Aarne Aktan 17.2.2017 Liikevaihto kehittyi odotetusti 399,1 M 2004 2016 CAGR +46 % 213,3 148,9 104,4 0,2 1,4 4,1 5,8 8,3 11,9 16,9 20,1 31,0 42,1 47,3 2002 2003 2004 2005

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE 1(5) Hallinto ja viestintä 222222222222222222 Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010 ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Uusi pyyhintäkuitukankaiden globaali markkinajohtaja

Uusi pyyhintäkuitukankaiden globaali markkinajohtaja Uusi pyyhintäkuitukankaiden globaali markkinajohtaja Petri Rolig toimitusjohtaja 4.8.2011 4.8.2011 1 Uusi pyyhintäkuitukankaiden globaali markkinajohtaja Suominen on allekirjoittanut sopimuksen Ahlstrom

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q3/2008. Exel Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies

Osavuosikatsaus Q3/2008. Exel Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies Exel Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies 30.10.2008 Q1-Q3/2008 ja Q3/2008 lyhyesti Q1-Q3/2008 lyhyesti Konsernin toimintojen uudelleenjärjestely on saatu pääosin päätökseen ja keskitymme pääliiketoimintamme

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 7.11.2002 klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2002 - Elektroniikka-alan taantuma jatkunut Suomessa - Liikevaihto 17,7 milj. euroa 1-9/02

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.7.2005 30.9.2005 1 Elisan Q3 2005 Q3 2005 ja taloudellinen tilanne Katsaus matkaviestintään ja kiinteän verkon liiketoimintaan Saunalahti-kaupan eteneminen Tulevaisuuden näkymät 2 Q3

Lisätiedot

Oriola-KD Oyj Tammi-joulukuu 2013

Oriola-KD Oyj Tammi-joulukuu 2013 Oriola-KD Oyj Tammi-joulukuu 2013 Eero Hautaniemi toimitusjohtaja 7.2.2014 Oriola-KD tammi-joulukuu 2013 Ruotsissa kannattavuus vahvistui molemmissa liiketoiminnoissa Venäjän tukkukaupan liiketappio heikensi

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Etteplan Oyj. Liiketoimintakatsaus 2009

Etteplan Oyj. Liiketoimintakatsaus 2009 Etteplan Oyj Liiketoimintakatsaus 2009 Sisältö Taloudellinen kehitys Toimintaympäristö Yhtiön kehitys Taloudelliset tunnusluvut Näkymät 2010 Taloudellinen kehitys* Milj. euroa 2009 2008 Muutos Liikevaihto

Lisätiedot

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 31.3.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys ASUNTOTUOTANTOA KASVUKESKUKSIIN JA SUJUVAA VUOKRAUSPALVELUA. Liikevaihto 1.1. 31.3.2014 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..20 [tilintarkastamaton] Vahvaa etenemistä laajalla rintamalla Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.8m (EUR 4.7m /20)

Lisätiedot

Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja. Arvopaperin aamuseminaari 17.2.

Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja. Arvopaperin aamuseminaari 17.2. Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja aamuseminaari 17.2.216 Kartonki on Metsä Boardin ydinliiketoimintaa Metsä Board lyhyesti Euroopan

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

INLOOK GROUP OY. Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013

INLOOK GROUP OY. Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013 1 INLOOK GROUP OY Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013 Toimintaympäristö Päättyneellä tilikaudella kotimaan rakentavat liiketoiminnot pystyivät ylläpitämään volyyminsa ja kannattavuutensa

Lisätiedot

Cargotec Varsinainen yhtiökokous

Cargotec Varsinainen yhtiökokous Cargotec Varsinainen yhtiökokous 22.3.2016 Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen 22.3.2016 2 Yhtiökokous Cargotecin vuosi 2015 Onnistumiset Selkeä kannattavuuden paraneminen Kalmarissa ja Hiabissa Kannattavin

Lisätiedot

HUOLENPITÄVÄ JA SELKOKIELINEN. Suomen huolenpitävin ja selkokielisin tilitoimisto, joka tekee perinteiset asiat uudella tavalla.

HUOLENPITÄVÄ JA SELKOKIELINEN. Suomen huolenpitävin ja selkokielisin tilitoimisto, joka tekee perinteiset asiat uudella tavalla. TILINPÄÄTÖS 2016 HUOLENPITÄVÄ JA SELKOKIELINEN Suomen huolenpitävin ja selkokielisin tilitoimisto, joka tekee perinteiset asiat uudella tavalla. TEKNOLOGINEN EDELLÄKÄVIJÄ Monipuoliset taloushallinnon ohjelmistot

Lisätiedot

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj Tulos Q1 2013 Helsinki, 19.4.2013 Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj 19.4.2013 1 Sisältö Suomisen Q1 2013 lyhyesti Taloudellinen katsaus Q1 2013 Strategian

Lisätiedot

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Konsernin liikevaihto kasvoi tammi-syyskuussa 10,2 prosenttia

Lisätiedot

Ylimääräinen yhtiökokous 10.12.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja

Ylimääräinen yhtiökokous 10.12.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja Ylimääräinen yhtiökokous 10.12.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Sisältö Exel Compositesin tuloskehitys Q1-Q3 2013 Exel Compositesin strategia Hallituksen ehdotus ylimääräisestä pääomanpalautuksesta

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/33 4.6.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/33 4.6.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) 33 Kohdunkaulan syövän seulontatutkimusten hankinta HUSLABliikelaitokselta Pöydälle 14.05.2013 HEL 2013-006323 T 02 08 02 01 Päätösehdotus Esittelijä Taustaa

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

SATO OYJ Tilinpäätösinfo 30.1.2013 Erkka Valkila. 30.1.2013 Tilinpäätösinfo

SATO OYJ Tilinpäätösinfo 30.1.2013 Erkka Valkila. 30.1.2013 Tilinpäätösinfo 1 SATO OYJ Tilinpäätösinfo 30.1.2013 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Asuntomarkkinat 3. Strategia 4. SATOn vuosi 2012 5. Toimintaympäristö 3 SATO lyhyesti SATO lyhyesti 4 35 kaupunkia 750 kohdetta

Lisätiedot

Yksityisen sektorin tilastotietoja. Työmarkkinatutkimuksen 2016 tuloksia

Yksityisen sektorin tilastotietoja. Työmarkkinatutkimuksen 2016 tuloksia Yksityisen sektorin tilastotietoja Työmarkkinatutkimuksen 2016 tuloksia Työmarkkinatutkimus 2016 Tutkimus toteutettiin sähköpostikyselynä huhtikuussa 2016. Tutkimuksen kohdejoukkona alle 70-vuotiaat lääkärit,

Lisätiedot

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0 Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29

Lisätiedot

Medivire Työterveyspalvelut Oy

Medivire Työterveyspalvelut Oy Medivire Työterveyspalvelut Oy Terveyttä ja hyvinvointia työhön n ja elämää Medivire Työterveyspalvelut Oy 43 paikkakunnalla yli 50 toimipistettä 3 600 asiakasorganisaatiota Yli 210 000 henkilöasiakasta

Lisätiedot

Timo Kohtamäki. Toimitusjohtajan katsaus

Timo Kohtamäki. Toimitusjohtajan katsaus Timo Kohtamäki Toimitusjohtajan katsaus Kannattavasti kasvava Lemminkäinen 2 2 Katsauksen sisältö Vuosi 2011 lyhyesti Lemminkäisen strategia Vuoden 2012 näkymät 3 Vuoden 2011 pääkohdat Kilpailukyky vahvistui:

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 27.4.2016

YHTIÖKOKOUS 27.4.2016 YHTIÖKOKOUS 27.4.2016 YHTIÖKOKOUS 27.4.2016 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS: MARKKU VIRTANEN VUODEN 2015 TÄRKEIMMÄT TAPAHTUMAT Tammi Helmi Huhti Touko Kesä Tivoli- ja Apollo -yökerhot, Oulu Cabaret-yökerho, Pori

Lisätiedot

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut hankinnat 2015 koko maa Ajanmukaiset menettelytavat ja välineet lisäävät mahdollisuuksia ja edistävät

Lisätiedot

Vuoden 2014 tilinpäätöstiedote 10.2.2015. Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja. Eeva Sipilä, talous- ja rahoitusjohtaja

Vuoden 2014 tilinpäätöstiedote 10.2.2015. Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja. Eeva Sipilä, talous- ja rahoitusjohtaja Vuoden 214 tilinpäätöstiedote 1.2.215 Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Eeva Sipilä, talous- ja rahoitusjohtaja Keskeistä neljännellä vuosineljänneksellä Saadut tilaukset alenivat 5 % y-o-y 914 (958) milj.

Lisätiedot

YRITYKSEN KOMMENTTI Lasse Männistö Palvelujohtaja, Yhteiskuntasuhteiden johtaja Mehiläinen Oy

YRITYKSEN KOMMENTTI Lasse Männistö Palvelujohtaja, Yhteiskuntasuhteiden johtaja Mehiläinen Oy YRITYKSEN KOMMENTTI 5.9.2016 Lasse Männistö Palvelujohtaja, Yhteiskuntasuhteiden johtaja Mehiläinen Oy 2 5.9.2016 Mehiläinen MEHILÄISEN TEHTÄVÄ Hoitaa. Hoivaa. Huolehtii. Rakennamme SINÄ JA PERHEESI yhdessä

Lisätiedot

Vaisala Oyj Pörssitiedote 3.5.2004 klo 11.00 1(5)

Vaisala Oyj Pörssitiedote 3.5.2004 klo 11.00 1(5) Vaisala Oyj Pörssitiedote 3.5.2004 klo 11.00 1(5) Osavuosikatsaus 1.1.2004-31.3.2004 (3 kk) - Liikevaihto: 38,3 miljoonaa euroa (1-3/2003: 40,2) - Liikevoitto: 1,9 (-0,1) miljoonaa euroa - Saatujen tilausten

Lisätiedot

SCANFIL OYJ PÖRSSITIEDOTE 31.07.2003 KLO 09.00 SCANFIL OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 01.01. 30.06.2003

SCANFIL OYJ PÖRSSITIEDOTE 31.07.2003 KLO 09.00 SCANFIL OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 01.01. 30.06.2003 SCANFIL OYJ PÖRSSITIEDOTE 31.07.2003 KLO 09.00 SCANFIL OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 01.01. 30.06.2003 Liikevaihto tammi-kesäkuussa oli 121,8 (121,2) milj. euroa, muutos edelliseen vuoteen + 0,5 %. Liikevoitto

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous Riku Kytömäki toimitusjohtaja

Varsinainen yhtiökokous Riku Kytömäki toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 27.3.2014 Riku Kytömäki toimitusjohtaja - 1 - Sisältö Tilinpäätös 2013 Markkinakatsaus Kilpailuasema Tavoitteet ja strategia Näkymät vuodelle 2014-2 - Vuonna 2013 liikevaihto oli

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2014

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2014 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2014 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-9/2014 1 3 SATO lyhyesti SATO 4 johtava asuntosijoitusyhtiö monipuoliset

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2004 (9 KK) Konsernin liikevaihto kasvoi 16,0 % 99,90 (86,09) milj. euroon ja liikevoitto oli 7,83 (7,65) milj.

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q3 2015

Osavuosikatsaus Q3 2015 Osavuosikatsaus Q3 2015 Enabling digital evolution Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja Edistämme Company restricted Jokapäiväisen elämäsi sujuvuutta, turvallisuutta ja tehokkuutta. Company restricted Liiketoiminta-alueet

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008. Vesa Korpimies toimitusjohtaja 2.5.2008

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008. Vesa Korpimies toimitusjohtaja 2.5.2008 Vesa Korpimies toimitusjohtaja 2.5.2008 Q1 lyhyesti Liikevaihto 24,1 (28,8) miljoonaa euroa Liikevoitto 1,4 (3,5) miljoonaa euroa Exel Compositesin liikevoitto 2,9 (4,3) miljoonaa euroa Exel Sports Brandsin

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote 1.1. 31.12.2005

Tilinpäätöstiedote 1.1. 31.12.2005 Tilinpäätöstiedote 1.1. 31.12.2005 Kari Kallio, toimitusjohtaja Ramirent-konserni lyhyesti Ramirent on yksi Euroopan johtava konevuokraamo. Tällä hetkellä Ramirentillä on 270 (223) toimipistettä yhdessätoista

Lisätiedot

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla.

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla. TIEDOTE 1 (5) 23.8.2004 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä HPO-YHTYMÄN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2004 HPO-yhtymän liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 27.312.662 euroa. Liikevaihto kasvoi 6,1 % edellisen

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/

Osavuosikatsaus 1-6/ Digia Oyj Osavuosikatsaus 1-6/2010 12.8.2010 Juha Varelius Toimitusjohtaja Pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Liikevaihto kasvoi selvästi Liikevaihto 67,8 miljoonaa euroa (61,9 MEUR), kasvua 9,7 % Liikevoitto

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001

Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001 Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001 1 Elisan kasvu jatkui ja taloudellinen asema säilyi hyvänä Valitun strategian mukainen ohjelma eteni Osakevaihtotarjous Soonin osakkeenomistajille toteutui, Elisan omistus

Lisätiedot

Digitaalinen kuvantaminen - hanke osana Itä-Suomen Sonetti -ohjelmaa. Hilkka-Helena Vesala

Digitaalinen kuvantaminen - hanke osana Itä-Suomen Sonetti -ohjelmaa. Hilkka-Helena Vesala Digitaalinen kuvantaminen - hanke osana Itä-Suomen Sonetti -ohjelmaa Digitaalinen kuvantaminen -hanke Digitaalisella kuvantamisella tarkoitetaan tuotantoprosessia, jossa kuvaus, diagnostinen tarkastelu,

Lisätiedot

OMISTAJUUS KUULUU KAIKILLE J U H AN I E L O M AA, TO I M I T U S J O H TAJ A

OMISTAJUUS KUULUU KAIKILLE J U H AN I E L O M AA, TO I M I T U S J O H TAJ A OMISTAJUUS KUULUU KAIKILLE J U H AN I E L O M AA, TO I M I T U S J O H TAJ A TAALERI MONIPUOLINEN FINANSSITALO Taaleri on Helsingin pörssiin listattu kasvava suomalainen varainhoitoa ja rahoitusta tarjoava

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

VUOSI 2015 OLI DIGIALLE MENESTYKSEKÄS. LIIKEVAIHTO JATKOI VAHVAA KASVUAAN Q4 AIKANA.

VUOSI 2015 OLI DIGIALLE MENESTYKSEKÄS. LIIKEVAIHTO JATKOI VAHVAA KASVUAAN Q4 AIKANA. VUOSI 2015 OLI DIGIALLE MENESTYKSEKÄS. LIIKEVAIHTO JATKOI VAHVAA KASVUAAN Q4 AIKANA. Digia Oyj Tilinpäätöstiedote 2015 ja osavuosikatsaus Q4/2015 Juha Varelius 4.2.2016 Digia lyhyesti Suomalainen ohjelmisto-

Lisätiedot

TIEDOTE (5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012

TIEDOTE (5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012 1(5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-syyskuussa 58,9 milj. euroa (vuonna 2011 vastaavalla jaksolla 61,3 milj. euroa). Liiketulos oli

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %.

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 2012 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 19,8 milj. euroa (vuonna 2011 vastaavalla jaksolla

Lisätiedot

Alma Median tulos Q1 2013. Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013

Alma Median tulos Q1 2013. Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013 Alma Median tulos Q1 2013 Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013 Agenda Pääkohdat Q1 Markkinoiden kehitys Taloudellinen kehitys Strategia ja tulevaisuuden näkymät

Lisätiedot

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Sisältö Kemira lyhyesti Tärkeimmät tapahtumat huhti kesäkuussa Segmenttien tärkeimmät tapahtumat huhti

Lisätiedot

Konsernin liikevaihdon ennakoidaan laskevan ja liiketuloksen paranevan.

Konsernin liikevaihdon ennakoidaan laskevan ja liiketuloksen paranevan. 11.11.2013 1(5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2013 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-syyskuussa 48,4 milj. euroa (vuonna 2012 vastaavalla jaksolla 52,7 milj. euroa). Liiketulos

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

SATO Oyj. TILINPÄÄTÖSINFO 15.2.2006 Erkka Valkila

SATO Oyj. TILINPÄÄTÖSINFO 15.2.2006 Erkka Valkila SATO Oyj TILINPÄÄTÖSINFO 15.2.2006 Erkka Valkila 1 SATO > asiakkailleen parhaiden asumisratkaisujen tarjoaja > sijoittajia kiinnostava yhtiö, joka antaa omistajilleen kilpailukykyisen tuoton ottaen huomioon

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1 Toimitusjohtajan katsaus Matti Lievonen 1 Neste Oilin johtoryhmä Toimitusjohtaja: Matti Lievonen Yhteiset toiminnot Liiketoiminta-alueet Tuotanto ja logistiikka Ilkka Poranen Henkilöstö Hannele Jakosuo-Jansson

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2006

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2006 TIEDOTE 1(5) 27.11.2006 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2006 Konserni Aina Group konsernin liikevaihto tammi-syyskuussa oli 69.865.140 euroa (vuonna 2005

Lisätiedot

E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa. Juha Näkki

E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa. Juha Näkki E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa Juha Näkki 31.10.2012 K es keis et as iat Q3/2012 Liikevaihto kasvoi 9,5 % ja oli 28,9 (7-9/2011: 26,4) miljoonaa euroa. Orgaaninen kasvu

Lisätiedot

Kasvua mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Jukka-Pekka Kuokkanen, aluejohtaja Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni

Kasvua mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Jukka-Pekka Kuokkanen, aluejohtaja Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni Kasvua mutta ei hinnalla millä hyvänsä Jukka-Pekka Kuokkanen, aluejohtaja Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni 1 Aamun juoni Alussa oli yksi mies ja laukku tänään työntekijöitä on Dextra/Pihlajalinna - konsernissa

Lisätiedot

Lounea Oy:n osavuosikatsaus Q3/2016 (Suluissa viime vuoden vastaavan jakson luku)

Lounea Oy:n osavuosikatsaus Q3/2016 (Suluissa viime vuoden vastaavan jakson luku) Julkaisuvapaa 28.10.2016 kello 9:00 Lounea Oy:n osavuosikatsaus Q3/2016 (Suluissa viime vuoden vastaavan jakson luku) Lounea konsernin liikevaihto kasvoi ja kannattavuus parani viime vuodesta Jimm s verkkokaupan

Lisätiedot

Yrityskaupan kuvaus: Mehiläinen Oy / Vire Care Oy

Yrityskaupan kuvaus: Mehiläinen Oy / Vire Care Oy Liite 1 (7) Yrityskaupan kuvaus: Mehiläinen Oy / Vire Care Oy Kilpailu- ja kuluttajavirastolle on 16.6.2016 ilmoitettu järjestely, jossa Mehiläinen Oy hankkii yksinomaisen määräysvallan Vire Care Oy:ssä.

Lisätiedot

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 26.3.2009 TERVETULOA

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 26.3.2009 TERVETULOA VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 26.3.2009 TERVETULOA VUODEN 2008 TILINPÄÄTÖKSEN, TOIMINTAKERTOMUKSEN JA TILINTARKASTUKERTOMUKSEN ESITTÄMINEN TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUKSEN ESITTÄMINEN Oral Hammaslääkärit Oyj, varsinainen

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola Turvatiimi lyhyesti Liikevaihto 27,6 meuroa, henkilöstöä 750, toimintaa yli 20 paikkakunnalla Atine Group Oy:n tytäryhtiö (n

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 27.10.2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund

Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 27.10.2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Kesko Oyj:n toimitusjohtajaksi Mikko Helander Kesko Oyj:n hallitus on nimittänyt Kesko Oyj:n toimitusjohtajaksi ja Keskokonsernin pääjohtajaksi

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 13.8.2014 Toimintaympäristö 4-6/2014 Teknisten suunnittelupalveluiden ja teknisen dokumentoinnin ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa alkanut

Lisätiedot

Digian kasvun perustan luomisen vuosi, koko vuoden liikevaihto kasvoi noin 7 %

Digian kasvun perustan luomisen vuosi, koko vuoden liikevaihto kasvoi noin 7 % Digian kasvun perustan luomisen vuosi, koko vuoden liikevaihto kasvoi noin 7 % Digia Oyj Tilinpäätöstiedote 2016 Timo Levoranta 3.2.2017 Kasvustrategian vaiheet toteutus vaatii muutosta ja tuo mahdollisuuksia

Lisätiedot