Metli. Palveluliiketoimintaa metsäteollisuuden lietteistä. Gasumin kaasurahaston seminaari (Tapahtumatalo Bank, Unioninkatu 20)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metli. Palveluliiketoimintaa metsäteollisuuden lietteistä. Gasumin kaasurahaston seminaari 10.12.2013 (Tapahtumatalo Bank, Unioninkatu 20)"

Transkriptio

1 Metli Palveluliiketoimintaa metsäteollisuuden lietteistä Hankkeen esittely Gasumin kaasurahaston seminaari (Tapahtumatalo Bank, Unioninkatu 20) Toteuttajat: FM Maarit Janhunen (Savonia), FT Dos. Olavi Raatikainen (UEF), FM Tuomas Huopana (UEF), Prof. Mikko Kolehmainen (UEF) ja DI Eero Antikainen (Savonia) Hankkeen esittelijänä: Tuomas Huopana

2 Sisältö Palveluliiketoimintaa metsäteollisuuden lietteistä Muuttuva toimintaympäristö Tarkastelun kohteena olevat syötteet Biokaasukokeet Biohiilikokeet

3 Palveluliiketoimintaa metsäteollisuuden lietteistä Aikataulu: Toteuttajat: Itä-Suomen yliopisto ja Savonia ammattikorkeakoulu Ostfalia ammattikorkeakoulu Saksasta Budjetti 520 k. Päärahoittajana Tekes EAKR Pohjois-Savo, 90 % kokonaisbudjetista. Mukana olevat yritykset: Gasum Oy, Savon Sellu Oy, Stora Enso Oyj, Ekokem-Palvelu Oy, Jätekukko Oy, Koillis-Savon Ympäristöhuolto Oy, BioKymppi Oy, Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Tavoitteena tuottaa tietoa siitä: Miten eri lietejakeet ja biojäte soveltuvat biokaasu- ja biohiiliprosesseihin? Millaista lisäarvoa näiden prosessien yhdistämisellä voidaan saavuttaa?

4 Muuttuva toimintaympäristö Metsäteollisuuden jätelietteitä ei voida jälkeen sijoittaa kaatopaikalle. TOC pitoisuus voi olla korkeintaan 10 % kiintoaineesta. Suomessa vuonna 2009, metsäteollisuuden lietteitä syntyi 425 kt. Yli puolet näistä lietejakeista poltettiin. Jos lietteistä tuotetaan liikenteen neste- tai kaasumaisia polttoaineita, niin EU:n kestävyyskriteerit on otettava huomioon alkaen 60 %:n KHK vähennysvelvoitteet fossiiliseen polttoaineeseen verrattuna.

5 Tarkastelun kohteena olevat syötteet Hankkeessa keskitytään primaari-, sekundaari- ja tertiääri lietteisiin sekä näiden yhdistelmiin. Kotitalousbiojätteen lisäsyöttö tarkasteluun yhtenä tapauksena. Lietejakeiden ominaisuudet vaihtelevat merkittävästi ja kukin lietejae on hyvin tapauskohtainen. 1. selkeytys 2. selkeytys 3. selkeytys Raakaliete Biologinen puhdistusprosessi Kemiallinen puhdistusprosessi Vesistöön Primaariliete Sekundaariliete Tertiääriliete

6 Biokaasukokeet Lietteiden ominaisuuksien määritykset ja niiden seuranta useiden viikkojen aikavälillä kahdessa eri tehdaskohteessa. Eri jakeiden metaanintuottopotentiaalit panoskokeista. Soveltuvimpien jakeiden selvittäminen. Potentiaalisimmiksi havaittujen jakeiden metaanintuottavuus laboratoriomittakaavan jatkuvatoimisissa biokaasureaktoreissa. Lisäravinteiden ja eri syötesuhteiden vaikutus metaanintuotantoon. Kokemukset pilot mittakaavan biokaasulaitoksen toiminnasta. Tyypillisten ongelmatilanteiden selvittäminen. Lietteiden käsittelyn ilmastovaikutusten selvittäminen.

7 Savonian biokaasupanoskoelaitteisto Panosreaktorin tilavuus on 5 L. Viipymäaika mesofiilisessa prosessissa on 35 päivää. Kaasu analysoidaan sekä sisällön että tilavuuden suhteen. Substraattien massareduktio ja hajoaminen prosessissa mitataan. Kokeita toteutettu 6:lla eri jaksolla, joissa 6-9 testattavaa syötettä.

8 Savonian jatkuvatoiminen biokaasulaitteisto Reaktoreiden (4 kpl) tilavuus on 12 L. Jatkuva sekoitus ja vesikiertolämmitys. Mesofiilinen koeajo 5 kk. Substraatin vaihto päivittäin manuaalisesti. Käsittelyjäännöksestä VFA, alkaliteetti, TS/VS sekä happoanalytiikka (GC-MS). Lisäsyötteinä ravinnelisä (JanMa), rikkivedyn redusointi raudalla ja puskurikapasiteetin nosto optimaaliselle tasolle

9 Pilot mittakaavan biokaasututkimus Kaksi 3 m 3 reaktoria joissa mekaaninen sekoitus ja jatkuva lämmitys. Mesofiilinen koeajo. 8 kk koeajo toteutettu Stora Enson Varkauden tehtaalla parhaimmille seos substraateille. Koeajoissa huomioitu hivenaineiden puutos ja heikko puskurikapasiteetti. Viikoittain analysoitu VFA, alkaliteetti, TS/VS sekä hapot (GC-MS) Koeajoissa tutkittu myös metaanintuottopotentiaalia biojätteen kanssa.

10 Biohiilikokeet Soveltuvimpien syötteiden selvittäminen panoskokeiden avulla. Valittujen syötteiden testaus pilot mittakaavan prosessissa: Syötteiden ja jäännösten fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien selvittäminen Massa- ja energiataseen määrittäminen järjestelmälle Loppukäyttövaatimusten määrittäminen Jatkuvatoimiset biokaasukokeet biohiiliprosessin jäännösvedellä.

11 Biohiilipanoskokeet Suoritetaan laboratoriomittakaavassa 1 litran reaktorilla. Prosessissa noin 6 tunnin viipymäaika. Selvitetään HTC kokeita varten syötteiden kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet; ph, TS, VS. Todennetaan prosessin toimivuus syötteiden ja jäännösten TS, VS ja LHV mittauksilla. Etsitään HTC prosessin kannalta soveltuvimmat syötteet eri lietejakeista.

12 Biohiiliprosessin pilotointi Suoritetaan 335 litran panostoimisissa reaktoreissa. Reaktion viipymäaika on noin 6 tuntia. Hiilipitoisen lietteen erottelu suotonauhapuristimella.

13 Jatkuvatoimiset biokaasukokeet biohiiliprosessin jäännösvedellä 17 viikon testausaika. 12 litran jatkuvatoimiset reaktorit. Syötteinä metsäteollisuuden lietejakeet ja biohiilen jäännösvesi sekä JanMa. Selvitetään eri syöteseossuhteiden vaikutus metaanintuotantoon. Mitataan (CH 4, CO 2, H 2 S), alkaliteetti, VFA, ammonium pitoisuus sekä TS ja VS pitoisuudet.

14 Kiitoksia!

LIETESAKEUDEN VAIKUTUS BIOKAASUPROSESSIIN

LIETESAKEUDEN VAIKUTUS BIOKAASUPROSESSIIN LIETESAKEUDEN VAIKUTUS BIOKAASUPROSESSIIN Laboratoriotason lietemädätyskokeet Laura Kannisto 214 Bioliike-projektia (v. 213-214) rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta SISÄLLYS 1 TAUSTA JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Puun termiset aineominaisuudet pyrolyysissa

Puun termiset aineominaisuudet pyrolyysissa 1 Puun termiset aineominaisuudet pyrolyysissa V Liekkipäivä Otaniemi, Espoo 14.1.2010 Ville Hankalin TTY / EPR 14.1.2010 2 Esityksen sisältö TTY:n projekti Biomassan pyrolyysin reaktiokinetiikan tutkimus

Lisätiedot

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Eeli Mykkänen Projektipäällikkö Jyväskylä

Lisätiedot

Matkaraportti - Biokaasukoulutuksen opintomatkalta Maaningan MTT tutkimuskeskukseen ja Savonia ammattikorkeakoululle

Matkaraportti - Biokaasukoulutuksen opintomatkalta Maaningan MTT tutkimuskeskukseen ja Savonia ammattikorkeakoululle Matkaraportti - Biokaasukoulutuksen opintomatkalta Maaningan MTT tutkimuskeskukseen ja Savonia ammattikorkeakoululle 2.4.2013 Matkalaiset: Rauli Albert, Risto Kiiskinen, Esa Tukiainen, Teuvo Lehikoinen,

Lisätiedot

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Kaivosvesien puhdistukseen ratkaisuja metsäteollisuudesta

Kaivosvesien puhdistukseen ratkaisuja metsäteollisuudesta Kaivosvesien puhdistukseen ratkaisuja metsäteollisuudesta Yrjö Hiltunen Mikkelin ammattikorkeakoulu iformine-hanke Itä- ja Pohjois-Suomen temaattinen yhteistyö 2014-2020 -ohjelma (maakuntaliitot) Toteuttajat:

Lisätiedot

KOKOEKO-seminaari Case Germany Novel technologies for organic waste treatment Orgaanisten jätteiden käsittelyteknologiat Thorsten Ahrens Ostfalia

KOKOEKO-seminaari Case Germany Novel technologies for organic waste treatment Orgaanisten jätteiden käsittelyteknologiat Thorsten Ahrens Ostfalia KOKOEKO-seminaari Case Germany Novel technologies for organic waste treatment Orgaanisten jätteiden käsittelyteknologiat Thorsten Ahrens Ostfalia University of Applied Sciences IDEA BIOKAASUN TOTEUTUKSELLE

Lisätiedot

Kemialliset reaktiot ja reaktorit Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I

Kemialliset reaktiot ja reaktorit Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I Kemialliset reaktiot ja reaktorit Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I Juha Ahola juha.ahola@oulu.fi Kemiallinen prosessitekniikka Sellaisten kokonaisprosessien suunnittelu, joissa kemiallinen reaktio

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkuudesta ja toimintaa maakunnissa Kempele 16.6.2016. Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto

Ajankohtaista energiatehokkuudesta ja toimintaa maakunnissa Kempele 16.6.2016. Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Ajankohtaista energiatehokkuudesta ja toimintaa maakunnissa Kempele 16.6.2016 Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto ENERGIA- TEHOKKUUDESTA KILPAILUKYKYÄ MAASEUDULLA Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maaseudulla

Lisätiedot

Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus

Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus Hyvinkää 10.9.2014 Vanhempi tutkija Elina Virkkunen MTT Sotkamo p. 040 759 9640 elina.virkkunen@mtt.fi Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT, Metla,

Lisätiedot

VUOSI 2010. Teollisuuden ja yhdyskuntien ravinnekuormitus vesiin: TYPPI (Etelä-Karjala) Lähde: VAHTI-tietojärjestelmä

VUOSI 2010. Teollisuuden ja yhdyskuntien ravinnekuormitus vesiin: TYPPI (Etelä-Karjala) Lähde: VAHTI-tietojärjestelmä VUOSI 21 Teollisuuden ja yhdyskuntien ravinnekuormitus vesiin: TYPPI (Etelä-Karjala) Klikkaamalla graafin palkkeja näet ko. vuoden päästöt oikealla TEOLLISUUS STORA ENSO OYJ, IMATRAN TEHTAAT 23624 UPM-KYMMENE

Lisätiedot

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! Luento 14.9.2015 / T. Paloposki / v. 03 Tämän päivän ohjelma: Aineen tilan kuvaaminen pt-piirroksella ja muilla piirroksilla, faasimuutokset Käsitteitä

Lisätiedot

JÄREÄ-hankkeessa v tehdyt biokaasukokeet

JÄREÄ-hankkeessa v tehdyt biokaasukokeet JÄREÄ-hankkeessa v. 213 214 tehdyt biokaasukokeet 4.11.214 Markku J. Huttunen, Suvi Kuittinen, Ari Pappinen Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Tämän hankkeen yhteydessä kokeiltiin järviruo on biokaasutusta

Lisätiedot

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue.

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 23/10/1 Dnro ISAVI/74/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 12.3.2010 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen Vesihuoltonuoret 6.11.2009, Tampere Tuija Tukiainen Teknillinen korkeakoulu Diplomityö Aihe: Vesihuoltolaitosten kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Esiselvitys:

Lisätiedot

Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan?

Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan? 2.1 Kolme olomuotoa Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan? pieni energia suuri energia lämpöä sitoutuu = endoterminen lämpöä vapautuu = eksoterminen (endothermic/exothermic)

Lisätiedot

Kurkistus soodakattilan liekkeihin

Kurkistus soodakattilan liekkeihin Kurkistus soodakattilan liekkeihin Esa K. Vakkilainen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto 1 17.8.2014 Sisältö Soodakattila mikä se on Oulusta Kymiin Mustalipeä on uusiutuva polttoaine Lipeän palaminen

Lisätiedot

Biokaasu sisältää tavallisesti. Biokaasuntuotannon perusteita. Biokaasua muodostuu. Miksi biokaasua tuotetaan?

Biokaasu sisältää tavallisesti. Biokaasuntuotannon perusteita. Biokaasua muodostuu. Miksi biokaasua tuotetaan? Biokaasu sisältää tavallisesti Biokaasuntuotannon perusteita Ville Kuittinen Metaania (CH 4 ) 40 70 % Hiilidioksidia (CO 2 ) 30 60 % Epäpuhtauksina mm. rikkivetyä Biokaasua muodostuu Erilaisten mikrobien

Lisätiedot

Pienen mittakaavan liikennebiokaasun tuotanto

Pienen mittakaavan liikennebiokaasun tuotanto Biolaitosyhdistyksen seminaari 7.11.2013 Pienen mittakaavan liikennebiokaasun tuotanto FM Johanna Kalmari-Harju Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin tilalla alkoi vuonna 1998, kimmokkeena mm. mikrobien

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja

Lisätiedot

Itä-Suomen Rakennerahastopäivät Varkaus Monirahoituksellinen hanke. Projektipäällikkö Ari Jääskeläinen Savonia Ammattikorkeakoulu

Itä-Suomen Rakennerahastopäivät Varkaus Monirahoituksellinen hanke. Projektipäällikkö Ari Jääskeläinen Savonia Ammattikorkeakoulu Itä-Suomen Rakennerahastopäivät Varkaus 30.10.2015 Monirahoituksellinen hanke Projektipäällikkö Ari Jääskeläinen Savonia Ammattikorkeakoulu PLANS: THREE PILOT UNITS COMBINED BIOMASS HOMOGENIZATION HYDROLYSIS

Lisätiedot

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus: K1. Onko väittämä oikein vai väärin. Oikeasta väittämästä saa 0,5 pistettä. Vastaamatta jättämisestä tai väärästä vastauksesta ei vähennetä pisteitä. (yhteensä 10 p) Oikein Väärin 1. Kaikki metallit johtavat

Lisätiedot

Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut

Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut LIITU päivä 4.5.2006 Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut Markku Linnainmaa, FT, dos., laboratoriopäällikkö Työterveyslaitos, työhygienian ja toksikologian laboratorio Työterveyslaitos

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Projekti INFO BIOKAASU/ BIOMETAANI. Biometaanin liikennekäyttö HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN 2008 2011

Projekti INFO BIOKAASU/ BIOMETAANI. Biometaanin liikennekäyttö HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN 2008 2011 HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN 2008 2011 Korkeasti jalostettuja bioenergiatuotteita kaasutuksen kautta Projekti INFO BIOKAASU/ BIOMETAANI Biokaasusta voidaan tuottaa lämpöä (poltto), sähköä (esim. CHP) ja

Lisätiedot

PYROLYYSItuotteista synteettisten kemikaalien korvaajia, hiiltä sekä energiaa

PYROLYYSItuotteista synteettisten kemikaalien korvaajia, hiiltä sekä energiaa PYROLYYSItuotteista synteettisten kemikaalien korvaajia, hiiltä sekä energiaa Kari Tiilikkala, Ansa Palojärvi ja Visa Nuutinen MTT, Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Hajautetut biojalostamot- seminaari

Lisätiedot

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 24.11.2016

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Syyskuussa syksy ei vielä edennyt kovin pitkälle, vaan säätyyppi pysyi varsin lämpimänä. Syyskuussa

Lisätiedot

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Kohti energiaomavaraista jätevesilaitosta. Vesi ja vihreä talous - seminaari

Kohti energiaomavaraista jätevesilaitosta. Vesi ja vihreä talous - seminaari Kohti energiaomavaraista jätevesilaitosta Vesi ja vihreä talous - seminaari 11.9. 2013 1 Konsernirakenne 2013 Econet-konserni Econet Oy Econet Consulting Oy 100 % Oy Slamex Ab 100 % Dewaco Oy 100 % Econet

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy, FM Mari Turunen ja Maria Pekkonen, FT Liuliu Du DI Virpi Leivo ja Anu Aaltonen, TkT Mihkel Kiviste Prof. Dainius

Lisätiedot

Orgaanisten materiaalivirtojen pyrolyysistä

Orgaanisten materiaalivirtojen pyrolyysistä Orgaanisten materiaalivirtojen pyrolyysistä Kimmo Rasa, vanhempi tutkija, MMT Luonnonvarakeskus Sivuhyöty-hankkeen Seminaari 8.4.2015 Esityksen sisältö Pyrolyysi teknologiavaihtoehtona Laboratoriomittakaavan

Lisätiedot

Talousvesien mikrobiologisten riskien tunnistaminen ja hallinta (Polaris-projekti)

Talousvesien mikrobiologisten riskien tunnistaminen ja hallinta (Polaris-projekti) Talousvesien mikrobiologisten riskien tunnistaminen ja hallinta (Polaris-projekti) Ilkka Miettinen 10.1.2013 27.11.2012 / Ilkka Miettinen 1 Juomaveden laadun hallinnan nykytila Talousvesien kemialliset

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Sisältö Mitä mädätys on? Kuinka paljon kustantaa? Kuka tukee ja kuinka paljon? Mitä rakennusprojektiin kuuluu ja kuka toimittaa? Mikä on biokaasun

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Elokuu oli Pohjois-Savossa sääolosuhteiltaan varsin tavanomainen. Kuopion ja Varkauden ilmanlaatu oli

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Biomassan energiakäyttö

Biomassan energiakäyttö Biomassan energiakäyttö Etelä-Karjala uusiutuvan energian mallimaakunta Professori Esa Vakkilainen Tutkimusjohtaja Juha Kaikko Uusimaa ~ 10 % uusiutuvaa Footer Etelä-Karjala ~ 90 % uusiutuvaa Footer Etelä-Karjala

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Savoniaammattikorkeakoulu alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Kati Partanen, Lehtori (Maatilatalous) Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman vastuuopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu Toimintaa vuodesta

Lisätiedot

Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkko -mihin sitä tarvitaan? Tuija Mattsson / SYKE Metsätalouden vesiensuojelupäivät

Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkko -mihin sitä tarvitaan? Tuija Mattsson / SYKE Metsätalouden vesiensuojelupäivät Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkko -mihin sitä tarvitaan? Tuija Mattsson / SYKE Metsätalouden vesiensuojelupäivät 9.-10.10.2013 Metsätalouden vesistökuormituksen seuranta Metsätalouden vesistökuormitusta

Lisätiedot

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2.1 Reaktorit Teolliset reaktorit voidaan toimintansa perusteella jakaa seuraavasti: panosreaktorit (batch) panosreaktorit (batch) 1 virtausreaktorit

Lisätiedot

Biohiili. Pien-CHP. Pelletit. Biokaasu. Puutisleet. Biojalostusfoorumi Hanke-esittely Prof. Lauri Sikanen

Biohiili. Pien-CHP. Pelletit. Biokaasu. Puutisleet. Biojalostusfoorumi Hanke-esittely Prof. Lauri Sikanen Pien-CHP Biokaasu Biohiili Pelletit Biojalostusfoorumi 30.11.2011 Hanke-esittely Prof. Lauri Sikanen Puutisleet 1 http://www.sitra.fi/julkaisut/muut/distributed_biobased_economy.pdf 2 http://www.sitra.fi/julkaisut/muut/distributed_biobased_economy.pdf

Lisätiedot

Biopolttoaineiden kestävyys

Biopolttoaineiden kestävyys Biopolttoaineiden kestävyys Biopolttoaineiden kestävyyskriteeri-info, Energiamarkkinavirasto 30.8.2013 Pekka Ripatti Ohjelma Ajankohtaista EMV:sta Ylijohtaja Riku Huttunen Biopolttoaineiden kestävyys Ryhmäpäällikkö

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013 MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo:

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Joulukuu oli varsin lauha talvikuukausi. Koska pakkasia oli varsin vähän, myös Ilmanlaatu

Lisätiedot

Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari

Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari Metsien käytön tulevaisuus Suomessa Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari Jussi Uusivuori Seminaari Suomenlinnassa Maaliskuun 26. päivä 2010 Seminaarin tarkoitus Herättää ajatusten vaihtoa

Lisätiedot

HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA

HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA 2012-2014 1 HANKKEEN TOIMIJAT JA RAHOITTAJAT Hankkeen toteuttajat: VTT (hallinnoija) ja JAMK Hankkeen rahoittajat: Euroopan aluekehitysrahasto, Vapo Oy, Turveruukki Oy,

Lisätiedot

Pelastustoimen tutkimus- ja kehittämishankkeet 2016 26.4.2016. Akkukennojen ja akkujen palotutkimus 10/2015 9/2016, 31.5.2017 Markku Haikonen

Pelastustoimen tutkimus- ja kehittämishankkeet 2016 26.4.2016. Akkukennojen ja akkujen palotutkimus 10/2015 9/2016, 31.5.2017 Markku Haikonen Pelastustoimen tutkimus- ja kehittämishankkeet 2016 26.4.2016 Akkukennojen ja akkujen palotutkimus 10/2015 9/2016, 31.5.2017 Markku Haikonen Osapuolet ja päärahoittajat Metropolia AMK - hakija, toteuttaja

Lisätiedot

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti VALUMA loppuseminaari 9.12.214 1 Kosteikkojen toimivuuden

Lisätiedot

Lisää kaasua Keski-Suomeen?

Lisää kaasua Keski-Suomeen? 10.9.2015 Lisää kaasua Keski-Suomeen? Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998 Sähkön ja lämmön tuotanto Vuonna 2002 ensimmäinen biokaasun puhdistuslaitteisto ja

Lisätiedot

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään

Lisätiedot

BioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL

BioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL BioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL BIOGTS OY Kotimainen teollinen biokaasu- ja biodiesellaitosvalmistaja. Yritys on perustettu 2011. Biokaasu- ja biodiesel-laitosten suunnittelu, rakentaminen ja operointi sekä

Lisätiedot

Kaivosten Ympäristöhaitat Vesistöille and Niiden Teknologiset Ratkaisut. Professori Simo O. Pehkonen Ympäristötieteiden Laitos UEF (Kuopio)

Kaivosten Ympäristöhaitat Vesistöille and Niiden Teknologiset Ratkaisut. Professori Simo O. Pehkonen Ympäristötieteiden Laitos UEF (Kuopio) Kaivosten Ympäristöhaitat Vesistöille and Niiden Teknologiset Ratkaisut Professori Simo O. Pehkonen Ympäristötieteiden Laitos UEF (Kuopio) Taustaa Taustaa Elohopea Riski Talvivaaran pohjavesituloksia,

Lisätiedot

KOKSIN OMINAISUUDET MASUUNIN OLOSUHTEISSA

KOKSIN OMINAISUUDET MASUUNIN OLOSUHTEISSA 1 KOKSIN OMINAISUUDET MASUUNIN OLOSUHTEISSA Selvitys koksin kuumalujuudesta, reaktiivisuudesta ja reaktiomekanismista Juho Haapakangas CASR vuosiseminaari 2016 2 MASUUNIPROSESSI 3 METALLURGINEN KOKSI Valmistetaan

Lisätiedot

Metsien käytön tulevaisuus Suomessa

Metsien käytön tulevaisuus Suomessa Metsien käytön tulevaisuus Suomessa Seminaari Suomenlinna Helsinki 19. marraskuuta 2007 Seminaarin tausta Metsämiesten Säätiön päätös keväällä 2007 rahoittaa 3.5 vuotista hanketta Metsien käytön tulevaisuus

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

PILOT-MITTAKAAVAN UASB- LAITTEISTON TESTAUS JA YLÖSAJO SAVON SELLUN LAUH- DEVEDELLÄ

PILOT-MITTAKAAVAN UASB- LAITTEISTON TESTAUS JA YLÖSAJO SAVON SELLUN LAUH- DEVEDELLÄ OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA PILOT-MITTAKAAVAN UASB- LAITTEISTON TESTAUS JA YLÖSAJO SAVON SELLUN LAUH- DEVEDELLÄ TEKIJÄ: Olli Torvinen SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Metsät ja EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys

Metsät ja EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Metsät ja EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys ForestEnergy 2020 -seminaari 7.10.2015 Tommi Ekholm, VTT Hanke VNK:n rahoittama, toteuttajina VTT, VATT, Luke ja

Lisätiedot

Yritys- ja kehittämisrahoituksen vuosikatsaus Itä-Suomessa Joensuu, Mikkeli

Yritys- ja kehittämisrahoituksen vuosikatsaus Itä-Suomessa Joensuu, Mikkeli Yritys- ja kehittämisrahoituksen vuosikatsaus Itä-Suomessa Joensuu, Mikkeli 3.2.2015 Juha Pulliainen Ritva Saarelainen Kalevi Pölönen 2.2.2015 Vuosikatsauksen ohjelma 1. Yritysrahoitus Itä-Suomessa Yhteisosio

Lisätiedot

4.1 Ensiaputoimenpiteiden kuvaus Mikäli ilmenee oireita tai kaikissa epäilyttävissä tapauksissa otettava yhteys lääkäriin. 4.1.

4.1 Ensiaputoimenpiteiden kuvaus Mikäli ilmenee oireita tai kaikissa epäilyttävissä tapauksissa otettava yhteys lääkäriin. 4.1. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi VSSEINA ja VSSEINC 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset

Lisätiedot

Toimialarajat ylittävä toimintamalli puun käytön lisäämiseksi

Toimialarajat ylittävä toimintamalli puun käytön lisäämiseksi Toimialarajat ylittävä toimintamalli puun käytön lisäämiseksi Yhteishankkeen koordinaatio: Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kalevi Mäkelä, projektipäällikkö kalevi.makela@lahtisbp.fi GSM 050 5912349 www.southwood.fi

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Opas vaarallisten nesteiden vuodontorjuntaan:

Opas vaarallisten nesteiden vuodontorjuntaan: Opas vaarallisten nesteiden vuodontorjuntaan: TUNNISTA NESTEET (JOS NE OVAT TUNTEMATTOMIA) KEMIKAALIEN LUOKITTELU KATSO SIVU 314 MUKANA HAPPOJA TAI EMÄKSIÄ? KATSO SIVU 3342 MUKANA ON VAARALLISIA NESTEITÄ

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Puupohjainen Bio-SNG kaasutusteknologian kehitysnäkymiä. Gasumin kaasurahaston seminaari / Bankin auditorio / ti 10.12.2013 tutkija Ilkka Hannula VTT

Puupohjainen Bio-SNG kaasutusteknologian kehitysnäkymiä. Gasumin kaasurahaston seminaari / Bankin auditorio / ti 10.12.2013 tutkija Ilkka Hannula VTT Puupohjainen Bio-SNG kaasutusteknologian kehitysnäkymiä Gasumin kaasurahaston seminaari / Bankin auditorio / ti 10.12.2013 tutkija Ilkka Hannula VTT 2 Lämpötila 700-900 C Paine 1-20 bar CO, H 2, CH 4,

Lisätiedot

Tavoite. Projektissa tutkitaan ja prosessoidaan mineraalivarantoja ja teollisuuden sekä voimalaitosten yhteydessä syntyviä sivuvirtoja ja poisteita.

Tavoite. Projektissa tutkitaan ja prosessoidaan mineraalivarantoja ja teollisuuden sekä voimalaitosten yhteydessä syntyviä sivuvirtoja ja poisteita. GEOMATERIALS Tavoite Projektin tavoitteena on tutkia ja kehittää geopolymeeritekniikkaan pohjautuvia uusia tuotteita ja luoda näin uusia korkean teknologian liiketoimintamahdollisuuksia. Projektissa tutkitaan

Lisätiedot

BioTar-hankkeen yleisesittely

BioTar-hankkeen yleisesittely BioTar-hankkeen yleisesittely Satu Maaria Karjalainen SYKE BioTar-loppuseminaari Oulu Helsinki 14.5.2014 Projektin tausta Biologisten tarkkailumenetelmien kehittäminen turvemaiden käytön vaikutusten arviointiin

Lisätiedot

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Päiväys: 24.9.2015 Edellinen päiväys: KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi 12. 1.2

Lisätiedot

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin

Lisätiedot

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Tulevaisuuden bioenergia Lahden seudulla Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Päijät-Häme 9 kuntaa 200.000 asukasta FINLAND RUSSIA SWEDEN ESTONIA LADEC lyhyesti Tukee Lahden kaupunkiseudun elinkeinoelämän

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 PRF Bioline blue 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2.

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 PRF Bioline blue 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt,

Lisätiedot

Jussi Huttunen: Pohjois-Savon liiton kommentit alueellisiin talousnäkymiin 3.3.2011

Jussi Huttunen: Pohjois-Savon liiton kommentit alueellisiin talousnäkymiin 3.3.2011 Jussi Huttunen: Pohjois-Savon liiton kommentit alueellisiin talousnäkymiin 3.3.2011 Talous kääntynyt kasvuun uusi pohja rakentumassa Pohjois-Savossa työllisyyden kasvu on 2009 taantumavuoden jälkeen ollut

Lisätiedot

Maatilan biokaasulaitoksen suunnittelusta

Maatilan biokaasulaitoksen suunnittelusta Maatilan biokaasulaitoksen suunnittelusta Biokaasulaitoksen toteutustavoitteet 1. Taloudellisesti kannattava 2. Turvallinen (palo, räjähdys, terveys) 3. Vaivaton (ei fyysistä eikä psyykkistä kuormitusta)

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA. Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus

TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA. Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN HYÖDYNT DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus Sisältö Ilmastomuutos, haaste ja muutosvoima Olemassaolevat

Lisätiedot

Hakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa.

Hakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa. PÄÄTÖS Nro 3/2015/1 Dnro ISAVI/55/04.08/2013 Itä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2015 ASIA Varkauden tehtaiden ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Varkaus, Joroinen ja Rantasalmi HAKIJA

Lisätiedot

LASTUVIRRAN JA UPM:n PIENTEN VESISTÖJEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LASTUVIRRAN JA UPM:n PIENTEN VESISTÖJEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Nilsiän kaupunki 1/6 NILSIÄN KAUPUNKI LASTUVIRRAN JA UPM:n PIENTEN VESISTÖJEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Ranta-asemakaava koskee osaa UPM-Kymmene Oyj:n omistamia

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

CHEM-A1110 Virtaukset ja reaktorit. Laskuharjoitus 9/2016. Energiataseet

CHEM-A1110 Virtaukset ja reaktorit. Laskuharjoitus 9/2016. Energiataseet CHEM-A1110 Virtaukset ja reaktorit Laskuharjoitus 9/2016 Lisätietoja s-postilla reetta.karinen@aalto.fi tai tiia.viinikainen@aalto.fi vastaanotto huoneessa D406 Energiataseet Tehtävä 1. Adiabaattisen virtausreaktorin

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori

Lisätiedot

Tornion tehtaiden hiukkaspäästökohteet ja puhdistinlaitteet osastoittain

Tornion tehtaiden hiukkaspäästökohteet ja puhdistinlaitteet osastoittain LIITE 2 1 (13) Tornion tehtaiden hiukkaspäästökohteet ja puhdistinlaitteet osastoittain Ferrokromitehtaan hiukkaspäästökohteet puhdistinlaitteineen. Päästökohde Puhdistinlaite tai 1 Koksiasema, koksinkuivaus

Lisätiedot

Side- ja lisäaineet pellettituotannossa

Side- ja lisäaineet pellettituotannossa OULUN YLIOPISTO Side- ja lisäaineet pellettituotannossa Matti Kuokkanen Kemian laitos Oulun yliopisto 11.4.2013 TAUSTAA Pelletoinnin ongelmakohtana Lujuus ja koossapysyminen Pölyongelmat Voidaan vaikuttaa

Lisätiedot

Metsätilinpito Puuaineksesta yli puolet poltetaan

Metsätilinpito Puuaineksesta yli puolet poltetaan Ympäristö ja luonnonvarat 2014 Metsätilinpito 2013 Puuaineksesta yli puolet poltetaan Suomessa käytetyn puun kokonaismäärästä poltettiin lähes 52 prosenttia vuonna 2013 Osuus on viime vuosina hieman kasvanut

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Osaamista autoteollisuuden kanssa - ConceptCar. Pekka Hautala 19 05.20114

Osaamista autoteollisuuden kanssa - ConceptCar. Pekka Hautala 19 05.20114 Osaamista autoteollisuuden kanssa - ConceptCar Pekka Hautala 19 05.20114 Kuulento ConceptCar Miksi lennettiin kuuhun? Miksi haluttiin rakentaa auto puupohjaisista biomateriaaleista? Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Ravinnerenki. Arja Ruokojärvi Savoniaammattikorkeakoulu. Arja Mustonen, ProAgria P- Savo

Ravinnerenki. Arja Ruokojärvi Savoniaammattikorkeakoulu. Arja Mustonen, ProAgria P- Savo Ravinnerenki Arja Ruokojärvi Savoniaammattikorkeakoulu Arja Mustonen, ProAgria P- Savo RAE toiminnasta (1.6.2011- Tutkimusta: Uusien menetelmien pilotointi Itä-Suomen oloissa, tutkimus suoraan kentälle

Lisätiedot

Biohiili maanparannusaineena

Biohiili maanparannusaineena Biohiili maanparannusaineena Sanna Saarnio Joensuu, 14.2.2012 Mitä biohiili on? biohiili = hapettomissa olosuhteissa lämmön avulla hajotettua eloperäistä ainetta Pyrolyysi eli kuivatislaus

Lisätiedot

Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon tuloksia

Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon tuloksia Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon tuloksia Leena Finér, Luke Sirkka Tattari SYKE 5.10.2015 Luonnonvarakeskus 1 Aiheet: Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon tuottamia tuloksia

Lisätiedot

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 PAHA-hanke Perhonjoen alaosan happamuuden hallinta (PAHA- hanke) toteutetaan

Lisätiedot

Teema 1: Globaali todellisuus

Teema 1: Globaali todellisuus Teema 1: Globaali todellisuus 1. Maailman metsävarat 2. Maailman metsäteollisuus Tavoite: Auttaa asemoimaan Suomi metsämaana maapallon mittakaavassa 1. Maailman metsävarat Maailman metsät ja kasvillisuusvyöhykkeet

Lisätiedot

HIILIVOIMA JA HAPPAMAT SATEET

HIILIVOIMA JA HAPPAMAT SATEET Johdanto HIILIVOIMA JA HAPPAMAT SATEET Happosateesta alettiin huolestua 1960- luvulla. Pohjois- Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa havaittiin järvieliöiden kuolevan ja metsien vahingoittuvan happosateiden

Lisätiedot