OPINTOMATKA ITÄ-SUOMEN BIOKAASULAITOKSIIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPINTOMATKA ITÄ-SUOMEN BIOKAASULAITOKSIIN 16.-18.3.2011"

Transkriptio

1 MATKARAPORTTI OPINTOMATKA ITÄ-SUOMEN BIOKAASULAITOKSIIN BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois- Pohjanmaalla Oulun seudun ammattikorkeakoulu Luonnonvara-alan yksikkö

2 MATKARAPORTTI OPINTOMATKA ITÄ-SUOMEN BIOKAASULAITOKSIIN Sisällys 1. Matkan tarkoitus 2 2. Matkan järjestelyt Matkaohjelma Tutustumiskohteet MTT Maaningan biokaasulaitos Savonia AMK Kuopio Joensuun Seudun Jätehuolto Biokymppi MTT Sotkamon biokaasulaitos Markku Haatajan biokaasulaitos Osallistujat Matkan tarkoitus Matkan tarkoituksena oli tutustua itäsuomalaiseen biokaasun tuotantoon ja sen tutkimukseen. Matkan tavoitteena oli saada tietoa ajankohtaisesta biokaasun tuotannon tutkimuksesta ja eri kokoluokkien biokaasulaitosten toteutuksesta ja toiminnasta. Matkalta saatu tieto jaetaan mahdollisuuksien mukaan muillekin kuin matkalla mukana olleille. 2. Matkan järjestelyt Opintomatkan järjesti Oulun seudun ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan yksikön BioG hanke. Matkalle osallistui 22 maaseutuyrittäjää, julkisten laitosten ja hankkeiden henkilöstöä. Kiitokset opintomatkalle osallistuneelle, aktiiviselle ryhmälle ja tutustumiskohteillemme sekä niiden esittelijöille. 3. Matkaohjelma Lähtö Oulun linja-autoasemalta klo 7.00 Vierailukohde 1: MTT Maaninka n. klo 12. Osoite: Halolantie 31, Maaninka tai https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/tutkimus/infrastruktuuri/maaningantutkimusalusta Vierailukohde 2: Savonia AMK Kuopio n. klo 15. Osoite: Microkatu 1, Kuopio Majoittuminen Joensuussa Sokos Hotelli Vaakunassa Osoite: Torikatu 20, Joensuu

3 17.3. Vierailukohde 3: Joensuun Seudun Jätehuolto klo 9. Osoite: Kontiosuontie 11, Joensuu Vierailukohde 4: Bio 10 Kitee klo 13. Osoite: Puhoksentie 15, Kitee Vierailukohde 5: MTT Sotkamo n. klo 12. Osoite: Kipinäntie 16, Sotkamo Vierailukohde 6: Markku Haataja Suomussalmi n. klo Osoite: Juntulantie 14, Suomussalmi. 3 Paluu Ouluun n. klo Tutustumiskohteet 4.1. MTT Maaninka Yhteyshenkilö: Ville Pyykkönen Kuva 1. MTT Maaningan biokaasulaitoksen reaktori edessä ja jälkikaasuallas takana. Kaasuvarastot ovat kummankin altaan päällä. Betonialtaiden koko on 300 m 3. Maaningan MTT:n uusi tutkimuspihatto ja biokaasulaitos valmistuivat 2009 keväällä. Pihatossa asuu 120 holstein-friisiläistä ja ayshireä. Niiden lanta käytetään biokaasureaktori Mansikin raakaaineena. Lantaa kertyy vuosittain 3500 m 3. Lisäsyötteenä käytetään 14 peltohehtaarin nurmi, josta peltobiomassaa kertyy n. 300 tonnia. Biokaasututkimus MTT Maaningan biokaasutuotannon tämänhetkinen tutkimus painottuu eri materiaalien biokaasun tuotantoon, biokaasun tuotannon kannattavuuteen, biokaasulaitoksen vaikutuksesta tilan ympäristötaseisiin ja käsittelyjäännöksen hyötyihin. MTT Maaningalla on tehty biokaasun tuotannon selvitystä lannalla, lannalla ja säilörehulla yhdessä, lannalla ja sipulijätteellä yhdessä ja nyt lannalla ja ruokohelvellä yhdessä.

4 Käsittelyjäännöksen tutkimuksissa on selvitetty jäännöksen separoinnin vaikutuksia ja käsittelyjäännöksen lannoitusvaikutusta nurmelle ja ohralle. MTT on julkaissut tutkimusten tulokset ja ne ovat saatavissa esim. MTT:n nettisivuilta Biokaasulaitoksen tekniikka MTT Maaningan biokaasulaitoksessa navetan lanta johdetaan lietekuilusta 100 m 3 esisäiliöön. Esisäiliöstä lietettä syötetään päivittäin 300 m3 betoniseen biokaasureaktoriin. Reaktoriin syötetään myös mahdollinen muu syöte, esimerkiksi säilörehu, erillisen syöttöyksikön kautta. Biokaasureaktoria sekoittavat kaksi jatkuvatoimista lapasekoitinta, joiden sekoitusnopeutta voidaan säätää. Biokaasureaktori lämpiää vesikiertolämmityksellä. Suurin osa biokaasusta (85 %) muodostuu biokaasureaktorissa. Käsitelty massa virtaa ylivuotona 300 m 3 jälkikaasualtaaseen, jossa loput biokaasusta (15 %) muodostuu. Jälkikaasualtaassakin on yksi lapasekoitin, jälkikaasuallasta ei erikseen lämmitetä. Biokaasureaktorin ja jälkikaasualtaan päällä on kaasutiivis, kaksinkertainen kaasukupu. Ulkokerros suojaa säältä ja sisällä on kupu, johon muodostuva biokaasu kerääntyy. Kaasukuvuista kaasu johdetaan ensisijaisesti hyötykäyttöön, mutta varalla on myös soihtu, jos jostain syystä hyötykäyttö on mahdotonta. Metaania ei päästetä taivaalle sellaisenaan. Jälkikaasualtaasta käsittelyjäännös pumpataan varastoaltaisiin, josta se aikanaan ajetaan pelloille lannoitteeksi joko sellaisenaan tai separoituna neste- ja kiinteäjakeeksi. 4 Navetan lietekuilu Lantavarasto Esisäiliö 100 m 3 Biokaasu reaktori 300 m 3 Jälkikaasu -allas 300 m 3 Kaasuvarasto Kaasuvarasto Biokaasun hyötykäyttö Jäännöksen hyötykäyttö Peltobiomassan syöttöyksikkö Kuva 2. Aineen kulku Maaningan biokaasulaitoksella. Biokaasulaitoksen olosuhteet Biokaasureaktoriin syötetään päivittäin 10 m 3 lietettä ja tutkimussuunnitelmasta riippuen muuta syötettä, esim. säilörehua 800 kg. Lisäsyötteenä voi olla huonompilaatuisempikin rehu, mutta hyvälaatuisemmasta irtoaa enemmän biokaasua ja toisaalta rehun homeet voivat olla reaktorin mikrobeille haitallisia. Antibioottilääkittyjä eläimiä ei ole erotettu lääkinnän ajaksi, vaan niiden lanta on mennyt biokaasureaktorille aiheuttamatta ongelmia, tosin lanta viipyy jonkin aikaa lantakuilussa ja esisäiliössä ennen reaktoriin joutumistaan. Lämpötila reaktorissa on kokeissa ollut +37 º C, mutta sitä voidaan tarpeen mukaan säätää välillä +20 º C 55 º C. Viipymäaika kummassakin reaktorissa on sama, n. 30 vrk. Rikkidioksidi poistetaan biokaasusta johtamalla pieni ilmamäärä reaktorin kaasutilaan. Tämä on annosteltu siten, että jokaista 100 biokaasulitraa kohti ilmapumppu käy 20 sekuntia. Rikkidioksidin määrä vaihtelee syötemateriaalista riippuen, alhaisimmillaan se on ollut 900 ppm ja sipulin ollessa

5 lisäsyötteenä pitoisuus on ollut 2000 ppm. Kaasun rikkipitoisuus vaikuttaa mm. kaasua käyttävän moottorin öljynvaihtoväliin. Rikkipitoisempaa kaasua käytettäessä moottorin öljynvaihtoväli on lyhyempi. Biokaasulaitoksen energiantuotanto Reaktorissa syntyvä biokaasu jalostetaan lämpöenergiaksi 85 kw kattilassa ja sähkö- ja lämpöenergiaksi 60 kw:n CHP-laitteella, jossa sähköteho on 20 kw ja lämpöteho 40 kw. Tehtyjen kokeiden pohjalta laitoksen laskennallinen vuosituotto on 690 MWh, josta hukkalämpöä muodostuu 12 %, reaktorin lämmitysenergiaa kuluu 18 % ja laitoksen oma sähkönkulutus on 12 %. Nettoenergiaa laitos tuottaa 430 MWh, josta sähköä on 100 MWh ja lämpöä 330 MWh. 5 Kuva3. Lämpöä syntyy 85 kw kattilalla. Kuva 4. Maaningan MTT:n CHPmoottori. Käsittelyjäännöksen hyötykäyttö Reaktorin läpikäynyt käsittelyjäännös sisältää kaikki syötemateriaalin ravinteet. Käsittelyjäännös on raakalietteeseen verrattuna tasalaatuisempaa ja siinä oleva typpi on kasveille käyttökelpoisemmassa muodossa. MTT:n tutkimuksissa on todettu, että käsittelyjäännöksessä typen hyötysuhde paranee ja käsittelyjäännöksessä on % enemmän typpeä ammoniumtyppenä, jota kasvit pystyvät käyttämään suoraan. Biokaasulaitoksen läpikäyneen käsittelyjäännöksen kuiva-ainepitoisuus pienenee noin puoleen. Laitoksen investoinnit ja toimitus Maaningan biokaasulaitoksen kustannukset olivat alv. Laitos toimitettiin avaimet käteen periaatteella ja toimittajana oli Metener Oy.

6 Paranneltavaa Maaningan MTT:llä on huomattu, että laitos voisi olla energiatehokkaampi, jos siinä olisi satsattu tarkemmin lämmön hyväksikäyttöön ja talteenottoon laitoksen materiaalivirroissa. Esimerkiksi tuleva liete voisi esilämmetä reaktorista poistuvan lietteen lämmöllä. Sekoitus reaktorissa on nykyisellään jatkuvatoiminen. Jaksotettu sekoitus olisi ehkä riittävä prosessin kannalta ja säästäisi energiaa. Savonia AMK:n siirrettävä biokaasun tuotannon pilottilaitteisto Maaningan tutkimusasemalle on sijoitettu Savonia AMK:n siirrettävissä oleva biokaasun tuotannon pilottilaitteisto, joka on tarkoitettu koulutus- ja tutkimuskäyttöön. Laitteisto on asennettu konttiin ja sen sydämenä on kaksi 3 m 3 :n reaktoria. Laitteistoon kuuluu lisäksi murskausyksikkö materiaalin esikäsittelyyn, syöttöjärjestelmä nesteille ja kiinteille materiaaleille, reaktorien sekoittajat, kaasuvarasto, kaasupoltin ja automatiikka, joka mahdollistaa myös etäkäytön. Tähän mennessä pilottilaitteistolla on tehty kokeita biojätteen ja puhdistamolietteen seoksella sekä naudanlietteen ja kalajätteen seoksella. Laitteiston kaksi reaktoria mahdollistavat sen, että yhtä aikaa voidaan selvittää esim. raaka-aineen biokaasun tuotto sekä mesofiilisellä n. 37 º C ja termofiilisellä n. 52 º C lämpötila-alueella. Laitteisto soveltuu niin jatkuvatoimiseen tuotantoon kuin panostuotantoonkin. Pilottilaitteiston investointikustannukset olivat ja laitteiston toimittaja oli Metener Oy Savonia AMK Kuopio Yhteyshenkilö: Eero Antikainen Savonia AMK:lla on Maaningan pilottilaitteiston lisäksi Kuopiossa tapahtuvaa biokaasun tuotannon tutkimusta. Tutkittavan materiaalin biokaasun tuottoa selvitetään Savonialla pullokokeilla, jatkuvatoimisella testilaitteistolla ja lopuksi tarvittaessa pilottilaitteistolla Maaningalla. Pullokokeissa muutaman litran pulloihin ladataan tutkittava näyte kerrallaan panoksena ja sopiva ymppi eli biokaasua muodostavien mikrobien kantamassa. Pullo suljetaan tiiviisti ja laitetaan olosuhteiltaan säädettävään kaappiin. Pulloissa syntyvä kaasu kerätään erilliseen kaasunkeräyspussiin ja siitä määritetään määrä ja kaasun koostumus. Jatkuvatoimisissa kokeissa Savonialla on n. 10 litran kokoiset minireaktorit, joihin tutkittavaa materiaalia voidaan syöttää päivittäin. Kun reaktori on täynnä, uusi materiaali syrjäyttää reaktorissa olevaa massaa ja siitä osa poistuu reaktorista ylivuotona. Jatkuvatoimistenkin reaktoreiden kaasu kerätään kaasunkeräyspusseihin ja kaasun määrä ja koostumus määritetään. Savonia AMK tekee paitsi biokaasun tuotannon tutkimusta ja hanketyötä, myös biokaasun tuotantopotentiaalin määrityksiä palveluna esimerkiksi yrityksille Joensuun Seudun Jätehuolto Yhteyshenkilö: Tapani Karhu Yleistä Joensuun Seudun Jätehuolto Oy on viiden kunnan yhteinen jätteidenkäsittelylaitos, joka käsittelee n asukkaan elämisen jätteet. Joensuun Seudun Jätehuollossa mukana olevat kunnat ovat: Joensuu, Ilomantsi, Kontiolahti, Liperi ja Polvijärvi. Yhtiö toimii omakustannusperiaatteella. Yhtiön liikevaihto on 5,23 miljoonaa euroa vuodessa, josta jäteveroa maksetaan 1,46 miljoonaa euroa. Jäteveron suuruus on tällä hetkellä 40 /t ja vuodesta 2013 lähtien 50/t. Joensuun Seudun Jätehuolto työllistää 8 henkilöä Kontiosuon jäteasemalla, 3 henkilöä toimistolla ja 2 henkilöä työskentelee jätteen hyötykäyttöön liittyvissä hankkeissa.

7 Jätemäärät ja jätteen hyötykäyttö Vuosittainen käsiteltävä jätemäärä Joensuun Seudun Jätehuollolla on tonnia, tästä sekajätettä on t ja biojätettä t. Sekajätteen määrä on Joensuun kaatopaikalla ollut koko ajan kasvussa huolimatta lajittelun tehostumisesta. Nykyihminen tuottaa jätettä aikaisempaa enemmän ja lajittelee vieläkin huonosti. Synty- ja alkupaikkalajittelu olisi edullisinta koko ketjua ajatellen. Joensuun jäteasemalla käy päivittäin n. 200 henkilöautoa ja yli sata rekkaa tuomassa jätettä. Jätteen hyödyntämisaste Joensuussa on 35 % ja tavoite on 70 %. Jätteet lajitellaan Joensuussa tehokkaasti ja siististi. Metallit, poltettava puu, käsitelty puu, kyllästetty puu, lasi, biojäte ja sekajäte erotellaan ja mahdollisuuksien mukaan hyödynnetään tai toimitetaan eteenpäin, esimerkiksi biojäte toimitetaan Bio10:n biokaasulaitokseen Kiteelle konteissa. Hyödyntämätön jäte peitetään kaatopaikkapenkkaan. Joensuussa ollaan ottamassa käyttöön uutta kaatopaikka-aluetta, jonka pohjatyöt ovat käynnissä. Kaatopaikan pohja muodostuu noin metrin vahvuisesta rakennuskerroksesta, jossa vuorottelevat eri materiaalit mm. bentoniitti, joka estää aineiden joutumisen alempaan maaperään. 7 Biokaasun keräys Biokaasun keräys aloitettiin kaatopaikalla vuonna Kaatopaikalla on kaatopaikkapenkassa 32 kaasun keräyslinjaa, joissa on yhteensä 25 kilometriä keräysputkea. Biokaasu imetään pumpuilla penkasta 70 mbarin alipaineella. Biokaasun metaanipitoisuus on noin 35 %. Biokaasua saatiin vuonna 2009 n kuutiota, joka vastaa litraa kevyttä polttoöljyä. Kaasua oletetaan pumpattavan vanhasta kaatopaikkapenkasta vuotta. Tulevaan uuteen kaatopaikkaan tullaan keräysputket asentamaan myös aikanaan. Putkia ei voi asentaa penkkaan täyttövaiheessa. Laskennallisesti kerätty kaasu lämmittäisi 640 omakotitaloa tai riittäisi 2000 henkilöauton vuotuiseen ajoon. Kerätystä kaasusta erotetaan kosteus laskemalla kaasun lämpötilaa, siitä erotetaan partikkelit ja se paineistetaan 1260 mbariin. Biokaasu johdetaan 1,2 kilometrin mittaisella siirtoputkella Fortumin voimalaitokselle poltettavaksi. Kaasussa mukana oleva hiilidioksidi ei haittaa polttoa. Ainoastaan Fortumin huoltoseisokkien ajan kaasu joudutaan polttamaan soihdussa kaatopaikalla. Käyttöongelmia kaasun keräyksessä on ollut vain pohjaveden pinnan korkeuden noustessa keräysputkiin asti ja alun liian korkean happipitoisuuden vuoksi. Tällä hetkellä kaasun happipitoisuus on nollatasolla.

8 Kuva 5. Joensuun Seudun Jätehuollon biokaasun pumppaamo. 8 Kuva 6. Keräysputkistot ja pumput kaatopaikkapenkasta tulevalle biokaasulle.

9 Vesien käsittely Vesien keräys ja käsittely on toteutettu Joensuun kaatopaikalla toimivasti. Suotovedet kerätään keskitetysti keräysaltaisiin, josta ne ohjataan neljään 1200 m 2 :n juurakkopuhdistamoaltaaseen. Juurakkopuhdistamon puhdistajana kasvaa järviruokoa, joka käyttää vesien ravinteet ja poistaa vedestä muita epäpuhtauksia. Viipymäaika juurakkopuhdistamolla on 4 vrk. Puhdistamon jälkeen vesi ohjataan ojastoon, jonka laatua tarkkaillaan jatkuvin kokein. Kierros jäteasemalla Tutustumiskierroksella biokaasun pumppaamon esitteli Vesa Vaakanainen. Pumppaamo on toiminut nyt vähän yli kymmenen vuotta. Aluksi kerätyn biokaasun happimäärät olivat korkeat, mutta tasaantuivat käytön myötä. Aluksi biokaasua imettiin penkasta myös turhan pienellä teholla. Kokemuksen myötä biokaasun saanti ja laatu ovat tasaantuneet ja ongelmia esiintyy enää harvoin. Biokaasun saanti on korkeimmillaan keväällä ja syksyllä. Parhaimmillaan kerätyn biokaasun metaanipitoisuus on ollut 46 %. Pakkaskaudella metaanipitoisuus laskee. Tapani Karhu esitteli kierroksella muun jäteaseman toimintaa. Jäteasemalla jätteet lajitellaan ja jakeet olivat siististi omilla paikoillaan. Helpointa kaikin puolin olisi alku- ja syntypaikkalajitellun jätteen käsittely ja hyötykäyttö, mutta siihen ei vielä missään ole täysin päästy. Kaikki mahdollinen jäteasemalle tuleva materiaali kierrätetään. Soveltuva puumateriaali haketetaan ja toimitetaan Valkealaan. Metallit kerätään talteen ja niitä kertyi viimeisen puolentoista kuukauden aikana 20 tonnia. Metalli toimitetaan jatkojalostajalle ja siitä saa kohtuullisen korvauksen. Lasijätteelle ei ikävä kyllä ole ulkopuolista hyödyntäjää, vaan se sijoitetaan tällä hetkellä soraa korvaavana materiaalina jätekeskuksen rakennekerroksissa. Vanhan ikkuna- ja ovikyllästämön saastuneita maita puhdistetaan ja ne loppusijoitetaan kaatopaikalle. Kaiken kaikkiaan Joensuun jäteasema yllätti siisteydellään ja järjestelmällisyydellään positiivisesti. 9 Kuva 7. Puu haketetaan ja toimitetaan polttoon

10 Kuva 8. Joensuun jäteasemalla käy päivittäin noin 200 henkilöautoa Biokymppi Yhteyshenkilö: Mika Juvonen Yritys Biokymppi Oy on vuonna 2006 perustettu yritys. Biokympin päätavoitteena on tuottaa uusiutuvaa energiaa ja turvallista lannoitevalmistetta biokaasutusprosessin avulla sekä tarjota koulutus- ja tutkimuspalveluita yrityksille, oppilaitoksille, yhteisöille ja yksityisille asiakkaille. Biokympin ensimmäinen biokaasureaktori pystytettiin marraskuussa 2009, toinen reaktori elokuussa Aluksi laitos tuotti lämpöä, marraskuussa 2010 aloitettiin yhdistetty sähkön ja lämmön tuotto. Biokaasulaitos Biokympin biokaasulaitos toimii mesofiilisellä lämpötila-alueella eli 37 º C 40 º C:ssa. Laitoksella on kaksi erillistä reaktoria, joista toiseen johdetaan luomulannoitteeksi lopulta kelpaavaa materiaalia ja toiseen muuhun lannoitekäyttöön soveltuvaksi lopulta päätyvää materiaalia. Laitoksella on ympäristölupa tonnin materiaalin käsittelyyn vuodessa. Varsinaiset reaktorit ovat kooltaan 1000 m 3 ja 2700 m 3, näissä on vastaavasti 200 m 3 ja 1000 m 3 kaasuvarastot. Materiaalin vastaanottosiiloja on kolme; 100 m 3 ja kaksi 70 m 3, vastaanotto/puskurisäiliöitä on neljä, kooltaan 180 m 3. Lannoitevarastoja on nestejakeelle kolme, kukin 2500 m 3 ja kiinteälle jakeelle myös kolme, kukin 200 m 3. Reaktoreiden sekoitus hoidetaan kolmella 11 kw sekoittimelle ja yhdellä vinosekoittimella, joka rikkoo reaktorimassan pinnan. Materiaali kulkee reaktoreilta eteenpäin PVC-U putkistoissa. Lämmön ja loissähkön talteenotto on järjestetty. Laitos on pitkälle automatisoitu ja toimittajalla on etäkäyttöyhteys laitokseen esim. ongelmatilanteiden varalta. Energian tuotossa laitoksella toimii kaksi sähköteholtaan 160 kw:n CHP-laitosta. Biokaasulaitoksen toimittaja on Weltec. Laitoksen rakennusvaiheessa paikalliset urakoitsijat toteuttivat suuren osan rakennustöistä ja paikkakunnalle jäi yli 2 miljoonaa euroa kokonaisuudessaan 5.5 miljoonan investoinnista. Biokymppi on asentamassa biokaasun keräysputkistoa Kiteen kaatopaikalle. Kerätty biokaasu tullaan hyödyntämään energiaksi.

11 Kuva 9. Biokympin biokaasureaktori. 11 Laitoksen raaka-aineet Laitokselle tulee raaka-aineeksi erilliskerättyä biojätettä, pakattua biojätettä esim. kaupoista, lantaa, jätevesilietteitä, elintarvikejätteitä, rasvalietteitä, jäterasvaa, roskakalaa ja peltobiomassaa. Osa näistä ohjataan reaktorilinjaan, jonka läpikäytyään materiaali on luomulannoitteeksi hyväksyttävää lannoitetta. Toinen osa kulkee reaktorilinjaa, jonka jäännös voidaan käyttää nimikkeellä orgaaninen lannoite. Erilliskerätty biojäte kerätään yleensä biohajoaviin muovipusseihin, joka on biokaasuprosessissa ongelmallinen, se tukkii, kietoutuu ja haittaa prosessia. Biojäte olisikin parempi kerätä jo syntypaikallaan esim. sanomalehtiin, jotka eivät tuota prosessissa ongelmia. Laitokselle toimitetun materiaalin porttimaksut vaihtelevat materiaalin mukaan. Porttimaksut ovat euroa tonnilta. Kuva 10. Biokympille toimitetaan erilliskerättyä biojätettä vastaanottosiiloihin, josta se siirretään siltanosturilla murskaimeen.

12 Laitoksen toiminta Käsiteltävä materiaali tulee joko säiliöihin tai vastaanottohalliin. Laitoksella on kolme vastaanottolinjaa. Säiliöistä nestemäinen materiaali syötetään prosessiin pumpuilla. Vastaanottohalliin tuleva peltobiomassa ja lanta murskataan apevaunussa, siihen lisätään muuta materiaalia ja vettä tarpeen mukaan ja se ohjataan repijäpumpun kautta puskurisäiliöön. Erilliskerätty biojäte tuodaan myös vastaanottohalliin, josta se toimitetaan esimurskauksen, erottelijan ja repijäpumpun kautta puskurisäiliöihin. Puskurisäiliöistä syötetään varsinaisia reaktoreita säännöllisin välein. Reaktorissa materiaalin kuiva-ainepitoisuus on 8 10 %. Laskennallinen viipymäaika reaktoreissa on noin 48 vrk. Reaktoreita sekoitetaan säännöllisin välein. Biokaasu kerätään reaktoreiden vapaasta kaasutilasta. Reaktoreihin syötetään pieni määrä ilmaa, jotta rikkivetyä hajottavat bakteerit poistavat biokaasusta liian rikkivedyn. Rikkivedyn määrä vaikuttaa sähköä tuottavien moottoreiden kestävyyteen ja mm. niiden öljynvaihtoväleihin. Reaktoreissa tuotettu biokaasu johdetaan energian tuotantoon ja reaktorimassasta osa kerrallaan kulkeutuu hygienisointiyksikköön ja siitä ruuvipuristimelle eroteltavaksi lannoitejakeiksi ja loppuvarastointiin. 12 Kuva 11. Biokympin materiaalin kulku murskaimelta syöttösäiliöön. Kuva 12. Jäännöksen loppusijoitusallas. Lopputuotteet Biokymppi tuottaa energiaa, lämpöä ja lannoitevalmisteita. Ulos myytävää energiaa on laskettu syntyvän vuosittain 8500 MWh, josta tuotetun sähkön osuus on 3500 MWh ja lämmön 4500 MWh. Määrä vastaa omakotitalon vuosittain tarvitsemaa energiamäärää. Laitoksen itsensä on laskettu kuluttavan 1000 MWh sähköä ja 2000 MWh lämpöä. Tuotettu sähkö myydään verkkoon ja kun kaasuputki kesällä 2011 saadaan asennettua Kiteen lämmölle, yritys myy myös lämpöä Kiteen kaukolämpöverkkoon. Biokymppi tekee biokaasuprosessin jäännöksestä lannoitevalmisteita. Tällä hetkellä ruuvipuristettu kiinteä maanparannusaine markkinoidaan joko luomuviljelyyn kelpaavana lannoitteena tai tavanomaisen viljelyn lannoitteeksi, riippuen laitoksen käsittelylinjasta ja lähtömateriaalista. Ruuvipuristuksessa erotettu lannoitevesi voidaan myös levittää lannoitteeksi peltoon, jos materiaalina ei ole käytetty puhdistamolietettä. Jos raaka-aineena on käytetty puhdistamolietettä, kiinteä osa voidaan käyttää lannoitteeksi tietyille kasveille sellaisenaan tai kuivattuna, mutta nestejaetta ei lannoitelain tulkinnan mukaan saa lannoitteeksi levittää.

13 Biokympille on kertynyt jo biokaasualan osaamista, jota yritys mahdollisuuksien mukaan on valmis jakamaan muille biokaasulaitosta suunnitteleville tahoille. Kuva 13. Biokympin tuottama sähkö on uusiutuvaa ja syötetään linjan päästä verkkoon. 13 Tulevaisuuden visiot Ympäristön tila otetaan jatkossa yhä paremmin huomioon yhteiskunnassa ja sitä varten myös ympäristölainsäädäntö tiukkenee. Avokompostointiin ja biojätteen kompostointiin on tulossa tiukennusta, kaatopaikalle menevän jätteen määrää pyritään vähentämään ja kierrätystä lisäämään. Energian ja lannoitteiden hinnat ovat selvässä nousussa. Tämä tulee vaikuttamaan myös biokaasulaitosten toimintaan ja oletettavasti jätteiden käsittely biokaasulaitoksissa lisääntyy. Biokympin ajatuksena tulevaisuudessa on kehittää uusia tuotteita lannoitetuotantoonsa ja käyttää osa tuotetusta biokaasusta liikennepolttoaineen tuotantoon MTT Sotkamon biokaasulaitos Yhteyshenkilö Elina Virkkunen Sotkamon MTT:n Äpyli Sotkamon MTT:n tutkimuskäyttöön tarkoitettu biokaasureaktori pystytettiin 2008 ja sitä kutsutaan Äpyliksi. Reaktori on alun perin ollut lietevaunu, joka Timo Heusalan oppien mukaan on

14 muunnettu pystymalliseksi biokaasureaktoriksi. Tilavuutta reaktorilla on 4,5 m 3. Reaktoria syötetään syöttöruuvilla alhaalta. Sekoituksessa oli alun perin telamatto, joka nyt se on vaihdettu isoon ruuviin. Reaktoria lämmitetään vesikierrolla, joka kiertää reaktorin ulkoseinällä. Reaktorin toimiessa mitataan muodostuvaa kaasun määrää, sen metaanipitoisuutta, ph:a, kuivaainepitoisuutta ja reaktorin lämpötilaa alhaalta ja ylhäältä. Analyysejä tehdään sekä syötteelle että mädätysjäännökselle niiden kuiva-aine- ja typpipitoisuudesta. Kuva 14. Sotkamon MTT:n Äpyli opintomatkalaisten tarkastelussa 14

15 Kuva 15. Syöttöruuvi reaktorille. 15 Toteutettuja kokeita MTT Sotkamon kokeissa on toteutettu sekä panoskokeita että jatkuvatoimisia kokeita. Syötteenä on ollut pääasiassa naudan kuivalantaa, johon on kokeesta riippuen lisätty mm. peltobiomassaa tai kalanperkuujätettä. Kokeiden tuloksia Äpylin kokeet ovat mm. osoittaneet, että Kolmesta kuutiosta kuivalantaa saatiin 72 kuutiota biokaasua, josta metaanin osuus oli n. 42 kuutiota. Tämä vastaa energiasisällöltään noin 42 litraa öljyä. Ammoniumtypen osuus kokonaistypestä on merkittävästi suurempi mädätysjäännöksessä kuin syötteessä. Kuiva-ainepitoisuus mädätysjäännöksessä on liki puolet siitä mitä se on syötteessä. Säilötty rehu tuottaa paremmin metaania kuin tuorerehu. Nurmimassa sopii erittäin hyvin lisäsyötteeksi lannalle. Metaanin tuotto parani merkittävästi, kun reaktoriin syötettiin lannan lisäksi lohenperkuujätettä. Jo kymmenen prosentin kalajäteosuus kasvatti metaanintuoton yli kaksinkertaiseksi. Liian suuri kalamäärä haittasi biokaasuntuotantoa. Tarkemmin kokeiden tuloksista saa tietoa Elina Virkkusen MTT:n julkaisuista Markku Haatajan biokaasulaitos (teksti Elina Virkkunen) Yhteyshenkilö Markku Haataja Biokaasulaitoksen toteutus ja Haatajan tila Markku Haataja esitteli biokaasulaitoksensa, joka valmistui syystalvesta Laitos tuli maksamaan noin euroa + oma työpanos. Kirvesmiehen palkka sekä sähkö- ja putkimiesten palkat sisältyvät summaan. Laitokselle ei haettu investointitukea. Laitoksen suunnitteli ELBio Ky Timo Heusala. Laitos on ensimmäinen biokaasulaitos Kainuussa ja mielenkiintoinen kustannustehokkaana pienen kokoluokan laitoksena. Tilalla on lypsykarja, noin 20 nautayksikköä. Lietelantaa tulee kaksi kuutiota päivässä. Lisäsyötteinä käytetään toisinaan säilörehua noin 100 kg päivässä sekä grilliöljyä. Isäntä on havainnut varsinkin öljyn nostavan kaasuntuotantoa.

16 Kuva 16. Haatajan biokaasureaktorissa käytetään hyväksi maaston luontaisia korkeuseroja. 16 Laitoksen rakenne ja toiminta Reaktorisäiliö ja jälkikaasuallas ovat kummatkin 70 kuutiometrin kokoisia, nestetilavuus on molemmissa 55 kuutiometriä. Säiliöt on tehty betonista liukuvaluna. Reaktorisäiliö on eristetty, ja siinä on pohjalla ja seinissä lattialämmitysputket. Jälkikaasuallasta ei lämmitetä, mutta se on yläosasta eristetty ja sen pinnalla on uretaanirouhekerros eristeenä. Entinen lieteallas hyödynnetään varastosäiliönä. Lietteen viipymäksi kahdessa säiliössä isäntä arvioi 55 vrk. Reaktori ja jälkikaasuallas on katettu peltikatolla. Molemmissa on yksinkertainen kaasuhuppu. Reaktorin seinässä on ura, johon hupun reunat on pingotettu. Jälkikaasualtaan huppu kelluu lietteen päällä. Liepeet on painotettu hiekalla täytetyllä taskulla. Navetasta 5-asteinen liete kulkee reaktorisäiliöön pienen sekoitussäiliön kautta. Sekoitussäiliö toimii myös lämmönvaihtimena. Siinä on kierteinen putki, jota pitkin liete tulee reaktorista jälkikaasualtaaseen. Putkessa kulkeva lämmin liete luovuttaa lämpöä tulevaan lietteeseen. Reaktorissa lietteen lämpötila on C, sekoitussäiliössä noin C. Säilörehu syötetään käsin sekoitussäiliön kautta. Sitä isäntä pitää hankalana menetelmänä. Mahdollisimman lyhyt rehusilppu on parasta. Pitkä silppu kiertyy sekoittimen ympärille. Reaktoria sekoitetaan viistossa asennossa olevalla potkurisekoittimella. Sekoitin pyörii min välein. Laitoksen sijainnissa on hyödynnetty maaston korkeuseroa. Liete tulee navetasta omalla paineella biokaasulaitokseen. Samoin jälkikaasualtaaseen ja edelleen varastosäiliöön liete tulee ylivalunnalla. Ainoastaan kerran vuodessa siirrettäessä käsittelyjäännöstä varastosäiliöstä toiseen tarvitaan pumppua. Mikäli reaktorissa tulee käyttöhäiriö, liete pääsee tarvittaessa sekoitussäiliöstä suoraan varastosäiliöön.

17 17 Kuva 17. Lisäsyötteen syöttö sekoitussäiliön kautta. Kuva 18. Kaasukupu peltikaton alla. Kaasun käsittely ja käyttökokemukset Kaasu käytetään lämmöntuotantoon. Reaktorirakennuksessa on lämpökeskus, jossa on 17 kw:n keskuslämmityskattila ja 2000 litran varaaja. Kattilaan on asennettu kaasupoltin. Kaasun tuotosta saadulla lämmöllä lämmitetään asuinrakennus, navetan käyttövesi ja reaktori. Kaasua tulee päivässä noin 60 kuutiometriä. Tarpeetonta kaasua poltetaan ajoittain soihdussa, mutta käyntihetkellä soihtu ei ollut käytössä. Kaasua riittäisi sähkön tuotantoon tai ajoneuvokaasuksi. Varajärjestelmänä tilalla on puukattila. Polttopuita kului aiemmin tilalla talven aikana lähes 20 kuutiota. Tilan sähkön tarve on kilowattituntia vuodessa. Biokaasulaitoksessa kuluu sähköä 5000 kwh vuodessa muun muassa sekoittimen moottorin käyttöön. Isäntä kertoo, että sähköä kului navetalla aikaisemmin nykyistä enemmän, koska lietettä ilmastettiin. Markku Haataja on ollut tyytyväinen biokaasulaitokseen. Päivittäinen työpanos on pieni, aikaa kuluu vain 5 minuuttia. Jos syötetään säilörehua, silloin saa varata 20 min. Kova pakkastalvi ei ole tuonut ongelmia laitoksen toimintaan. Biokaasulaitoksessa käsitelty liete on raakalietettä juoksevampaa. Sen lannoitusvaikutus on hyvä, ja se on lähes hajutonta. Haataja totesi käsittelyjäännöksen imeytyvän pellon pintaan hyvin. Väkilannoitteiden ostotarve tilalla on selvästi vähentynyt.

18 5. Osallistujat Opintomatka oli suunnattu ensisijaisesti pohjoispohjalaisille maaseutuyrittäjille. Matkasta ilmoitettiin BioG hankkeen nettisivuilla, sähköpostitse hankkeiden postituslistan kautta, hankkeiden infotilaisuuksissa ja ilmoituksella Maaseudun tulevaisuus lehdessä. Matkalle mukaan lähtivät: Aino Penttilä, Siikajoki Erkki Penttilä, Siikajoki Raimo Rosenberg, Liminka Reijo Haapalainen, Siikalatva Heikki Kokkoniemi, Oulu Osmo Heikkinen, Muhos Marja Heikkinen, Muhos Timo Juvani, Kempele Urpo Heikkinen, Kempele Tuija Heikkinen, Kempele Henri Lamberg, Oulu Hannu Tuohino, Kiiminki Heikki Ylikoski, Kempele Markku Maijala, Oulu Erkki Läksy, Siikajoki Jesse Pyky, Oulu Topi Mettovaara, Oulu Harri Heiskanen, Haapajärvi Esko Viitala, Oulu Jouko Mannonen, Pyhäjärvi Katariina Keikko, Kempele Ritva Imppola, Lumijoki 18 Matkaraportin laatijat: Ritva Imppola BioG -hanke, projektisuunnittelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu Luonnonvara-alan yksikkö Metsäkouluntie Oulu p , Katariina Keikko BioG hanke, projektipäällikkö Oulun seudun ammattikorkeakoulu Luonnonvara-alan yksikkö Metsäkouluntie Oulu p , Matkaraportin kuvat: Katariina Keikko ja Harri Heiskanen.

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 1 Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 2 Toteutusselvityksen tavoite Selvityksen tavoitteena on esimerkkitilan

Lisätiedot

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista?

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? JAMK, Biokaasu-opintomatka 26.9.2014 Erika Winquist & Pellervo Kässi, MTT Biokaasutuotannon vaihtoehdot

Lisätiedot

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maataloustieteen päivät 2014 ja Halola-seminaari 12.2.2014 Tutkija, FM Ville Pyykkönen

Lisätiedot

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013 MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo:

Lisätiedot

BioG hankkeen opintomatkat Kuvakooste koetusta

BioG hankkeen opintomatkat Kuvakooste koetusta BioG hankkeen opintomatkat Kuvakooste koetusta Osa I Opintomatka Pohjanmaan biokaasulaitoksiin 17. 18.3.2010 Ab Stormossen Oy Laihian kunta Haapajärven ammattioppilaitos Heusalan tila, Nivala Virtalan

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

OPINTOMATKA POHJANMAAN BIOKAASULAITOKSIIN 17.-18.3.2010

OPINTOMATKA POHJANMAAN BIOKAASULAITOKSIIN 17.-18.3.2010 MATKARAPORTTI OPINTOMATKA POHJANMAAN BIOKAASULAITOKSIIN 17.-18.3.2010 Matkan järjestelyt Opintomatkan järjesti Oulun seudun ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan yksikön BioG - hanke. Osallistujia matkalla

Lisätiedot

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Selvitykset tehty Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hankkeessa vuosina 2008-2009 Eeli Mykkänen Joulukuu 2009 Tässä koosteessa on kuvattu

Lisätiedot

Harri Heiskanen 24.11.2011

Harri Heiskanen 24.11.2011 Harri Heiskanen 24.11.2011 Haapajärven ammattiopisto koostuu liiketalouden ja maa- ja metsätalousosastoista Opiskelijoita 319 + noin 30 aikuisopiskelijaa Koulutetaan mm. maaseutuyrittäjiä ja metsurimetsäpalvelujen

Lisätiedot

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta 1. MITÄ BIOKAASU ON Biokaasu: 55 70 tilavuus-% metaania (CH 4 ) 30 45 tilavuus-% hiilidioksidia (CO 2 ) Lisäksi pieniä määriä rikkivetyä (H 2 S), ammoniakkia (NH 3 ), vetyä (H 2 ) sekä häkää (CO) + muita

Lisätiedot

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa BioKymppi Oy Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa Pohjois-Karjalan Bioenergia Forum, Joensuu, 1 , yrittäjä / toimitusjohtaja BioKymppi Oy, 8 v. (06 ) Toimitusjohtaja 1.7.2009 alkaen Hankevastaava,

Lisätiedot

Lähienergiaa liikennekäyttöön. BioGTS Oy Sepelitie 15 40320 JYVÄSKYLÄ

Lähienergiaa liikennekäyttöön. BioGTS Oy Sepelitie 15 40320 JYVÄSKYLÄ Lähienergiaa liikennekäyttöön BioGTS Oy Sepelitie 15 40320 JYVÄSKYLÄ BIOGTS OY Kotimainen teollinen biokaasu- ja biodiesellaitosvalmistaja. Yritys on perustettu 2011. Biokaasu- ja biodiesel-laitosten suunnittelu,

Lisätiedot

Kokkolan biokaasulaitos

Kokkolan biokaasulaitos Kokkolan biokaasulaitos Biokaasuyhdistyksen seminaari 6-7.11.2013 Hannu Turunen / Econet Oy ECONET -konserni lyhyesti Vesi- ja ympäristöalan monipalveluyrityksen tausta 2002 perustettu Skanskan ympäristörakentamispuolen

Lisätiedot

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit 6.5.2014 Erkki Kalmari Prosessikaavio Jalostus -Liikenne -Työkoneet Biokaasu -Lämmöntuotanto -CHP Lanta Energiakasvit Jätteet (porttimaksut) Biokaasuprosessi

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ

BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ Elina Virkkunen p. 040 759 9640 MTT Sotkamo elina.virkkunen@mtt.fi 12.11.2010 Rovaniemi Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita 1 MTT lyhyesti -

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

Joutsan seudun biokaasulaitos

Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers Stormossen Oy Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto Leif Åkers Aiheet Ab Stormossen Oy Biokaasun käyttö Suomessa Biokaasun käyttö Stormossenilla Kaasu-/biokaasuvisio Perustettu 1985 Asukkaita

Lisätiedot

Biokaasuseminaari 27.2.2014

Biokaasuseminaari 27.2.2014 Biokaasuseminaari 27.2.2014 Mitä on biokaasu tuotantoa maatiloilla. 27.2.2014 Liminganlahden luontokeskus Liminka Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy Envitecpolis Oy lyhyesti: Perustettu vuonna 2008. Sonkajärvi,

Lisätiedot

Satafood ry biokaasulaitosmatka Etelä-Saksaan 18. 21.10.2011

Satafood ry biokaasulaitosmatka Etelä-Saksaan 18. 21.10.2011 Matkaraportti Maaseudun ydinvoimaa biojalostamoista hanke Satafood ry biokaasulaitosmatka Etelä-Saksaan 18. 21.10.2011 1 Satafood kehittämisyhdistys ry järjesti yhdessä Ukipolis Oy:n ja Sastamalan seudun

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija

Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija HALUAMME ANTAA IHMISILLE MAHDOLLISUUDEN PAREMPAAN Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija 25.10.2015 Snellmanin Lihanjalostus Oy Snellmans Köttförädling Ab 1 Mistä on kyse? HALUAMME ANTAA

Lisätiedot

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet. 29.10.2014 Juha Luostarinen

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet. 29.10.2014 Juha Luostarinen Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet 29.10.2014 Juha Luostarinen Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998, tavoitteena mikrobien

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi Parasta jätehuoltoa puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi facebook, Kurre Kainuulainen Eloperäisen jätteen (lietteet, biojätteet)

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Watrec Oy Energia- ja ympäristöklusterin kehittämishankkeen loppuseminaari Hotelli Keurusselkä 13.2.2014 Watrec Oy - suomalainen cleantech kasvuja vientiyritys

Lisätiedot

Maatilojen omatoimirakennetut biokaasulaitokset

Maatilojen omatoimirakennetut biokaasulaitokset Maatilojen omatoimirakennetut biokaasulaitokset Tiina Haverinen l2hati00@students.oamk.fi Oulun ammattikorkeakoulu Oy Tekniikan ja luonnonvara-alan yksikkö 18.12.2014 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Biokaasun

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

BIOKAASU. Energiaa orgaanisesta materiaalista. Bioenergiaa tiloille ja taloille infotilaisuus, TORNIO

BIOKAASU. Energiaa orgaanisesta materiaalista. Bioenergiaa tiloille ja taloille infotilaisuus, TORNIO BIOKAASU Energiaa orgaanisesta materiaalista Bioenergiaa tiloille ja taloille infotilaisuus, TORNIO Niemitalo V 2012 Prosessi YKSINKERTAISIMMIL- LAAN REAKTORI ON ASTIA, MISSÄ BIOJÄTE SIIRRETÄÄN PAINOVOIMAISESTI

Lisätiedot

Maatilatason biokaasuratkaisut esimerkkinä MTT:n biokaasulaitos Maaningalla

Maatilatason biokaasuratkaisut esimerkkinä MTT:n biokaasulaitos Maaningalla Maatilatason biokaasuratkaisut esimerkkinä MTT:n biokaasulaitos Maaningalla Ilmase-hanke Nurmes 3.12.2013 Tutkija, FM Ville Pyykkönen Erikoistutkija, FT Sari Luostarinen 1 Biokaasuteknologia Eloperäisen

Lisätiedot

Metli. Palveluliiketoimintaa metsäteollisuuden lietteistä. Gasumin kaasurahaston seminaari 10.12.2013 (Tapahtumatalo Bank, Unioninkatu 20)

Metli. Palveluliiketoimintaa metsäteollisuuden lietteistä. Gasumin kaasurahaston seminaari 10.12.2013 (Tapahtumatalo Bank, Unioninkatu 20) Metli Palveluliiketoimintaa metsäteollisuuden lietteistä Hankkeen esittely Gasumin kaasurahaston seminaari 10.12.2013 (Tapahtumatalo Bank, Unioninkatu 20) Toteuttajat: FM Maarit Janhunen (Savonia), FT

Lisätiedot

Ruskotunturi vanhasta kaatopaikasta vetovoimainen laskettelukeskus ja energiantuotantolähde

Ruskotunturi vanhasta kaatopaikasta vetovoimainen laskettelukeskus ja energiantuotantolähde Ruskotunturi vanhasta kaatopaikasta vetovoimainen laskettelukeskus ja energiantuotantolähde johtaja Markku Illikainen Kuntien 7. ilmastokonferenssi 8.-9.5.2014 Tampere Lyhyesti Oulun Jätehuollosta kunnallinen

Lisätiedot

22.11.2012. Biolaitosyhdistys päivät 15-16.11. 2012

22.11.2012. Biolaitosyhdistys päivät 15-16.11. 2012 Biolaitosyhdistys päivät 15-16.11. 2012 Suomen Ekolannoite Oy Perustettu 2011 Kehittänyt innovatiivisen lietteenkäsittely menetelmän, josta jätetty patenttihakemus Menetelmä kemiallisesti hydroloimalla

Lisätiedot

KOKOEKO-seminaari Suljetaanko kaatopaikat vuonna 2016? Minne jätteet? Kuopio 11.2.2014. Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy

KOKOEKO-seminaari Suljetaanko kaatopaikat vuonna 2016? Minne jätteet? Kuopio 11.2.2014. Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy KOKOEKO-seminaari Suljetaanko kaatopaikat vuonna 2016? Minne jätteet? Kuopio 11.2.2014 Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Maatalouden kuivamädätyslaitos. 5.11.2014 Juha Luostarinen Metener Oy

Maatalouden kuivamädätyslaitos. 5.11.2014 Juha Luostarinen Metener Oy Maatalouden kuivamädätyslaitos 5.11.2014 Juha Luostarinen Metener Oy Kalmarin tilalta saatuihin kokemuksiin pohjaten perustettiin 2002 Metener Oy tarjoamaan biokaasuteknologiaa: - Biokaasulaitostoimitukset

Lisätiedot

ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP)

ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP) TULOSRAPORTTI TILAAJA Jukka Piirala ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP) AIKA JA PAIKKA MTT Jokioinen 25.9.2013.-30.5.2014 Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

LANNASTA LANNOITETTA JA ENERGIAA EDULLISESTI

LANNASTA LANNOITETTA JA ENERGIAA EDULLISESTI LANNASTA LANNOITETTA JA ENERGIAA EDULLISESTI Kauhajoki 16.12.2014 Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaa MAATILAN ENERGIAHUOLTO - tiedonvälityshanke 1.1.2013 31.12.2014 Etelä-Pohjanmaa Hankkeen osa-alueet:

Lisätiedot

Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy. Kaasualan neuvottelupäivät 21-22.5.2014, M/S Viking Grace

Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy. Kaasualan neuvottelupäivät 21-22.5.2014, M/S Viking Grace Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy Kaasualan neuvottelupäivät 21-22.5.2014, M/S Viking Grace Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

Biotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön

Biotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön Biotehtaan lannoitevalmisteet Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

Biokaasusta energiaa Pohjois-Pohjanmaalla seminaari 1.11.2011

Biokaasusta energiaa Pohjois-Pohjanmaalla seminaari 1.11.2011 Biokaasusta energiaa Pohjois-Pohjanmaalla seminaari 1.11.2011 Ruskon kaatopaikkakaasun hyödyntäminen Johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto (kalvot Kangasniemi & Illikainen) Oulun Jätehuolto Kunnallinen

Lisätiedot

Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus

Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus Hyvinkää 10.9.2014 Vanhempi tutkija Elina Virkkunen MTT Sotkamo p. 040 759 9640 elina.virkkunen@mtt.fi Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT, Metla,

Lisätiedot

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Osakeyhtiö perustettu 1.1.2015, sitä ennen liikelaitoksena vuodesta 1995 Oulun kaupungin 100 %:sti omistama

Lisätiedot

OPINTOMATKA KESKI-SUOMI JA POHJANMAA 8.- 10.10.2013

OPINTOMATKA KESKI-SUOMI JA POHJANMAA 8.- 10.10.2013 MATKARAPORTTI OPINTOMATKA KESKI-SUOMI JA POHJANMAA 8.- 10.10.2013 1 BioE-logia Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Luonnonvara-alan yksikkö MATKARAPORTTI

Lisätiedot

Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin

Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin Miksi biokaasulaitos Mitä se syö Mitä se antaa ulos Onko taloudellisesti kannattavaa Oman tarpeen mukainen tai yritys alueellisen tarpeen mukaan Erityisongelmat

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki

Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki Biovakan toiminta-ajatuksena on tuottaa biokaasua ja kierrätysravinteita

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Liikenne ja ilmasto -seminaari 22.9.2009, Jyväskylä Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy www.biokaasufoorumi.fi 1 Biokaasuprosessin raaka-aineet Biohajoavat

Lisätiedot

Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia

Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia! Laihia pähkinänkuoressa Laihia on suomalaisittain keskisuuri kunta Pohjanmaalla Vaasan naapurina. Kunnan pinta-ala 508 neliökilometriä. Asukkaita oli 7500 vuonna

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Lannasta moneksi ravinteita ja energiaa Liedon kunnantalo 7.11.2011 Kaisa Suvilampi VamBio Oy Yhtiömme toiminta-ajatuksena on bioenergian ja lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Sanna Marttinen Jätehuoltopäivät Scandic Hotel Rosendahl, Tampere 5.-6.10.2011 Biokaasun energiapotentiaali Suomessa Teoreettinen 24,4 TWh (metaania

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Biokaasuntuotannon kannattavuus

Biokaasuntuotannon kannattavuus Biokaasuntuotannon kannattavuus Ville Kuittinen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Biotalouden keskus Sisältö Biotila hankkeen laskelmat Toni Taavitsainen, Envitecpolis PKAMK:n biokaasulaskurin tuloksia

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN

Lisätiedot

OPINTOMATKA RUOTSIN JA SUOMEN BIOKAASULAITOKSIIN 1.-5.11.2010

OPINTOMATKA RUOTSIN JA SUOMEN BIOKAASULAITOKSIIN 1.-5.11.2010 MATKARAPORTTI OPINTOMATKA RUOTSIN JA SUOMEN BIOKAASULAITOKSIIN 1.-5.11.2010 1 BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois- Pohjanmaalla Oulun seudun ammattikorkeakoulu MATKARAPORTTI

Lisätiedot

LIETELANNAN HAJUNPOISTO JA FRAKTIOINTI Erkki Aura. Tiivistelmä

LIETELANNAN HAJUNPOISTO JA FRAKTIOINTI Erkki Aura. Tiivistelmä 1 LIETELANNAN HAJUNPOISTO JA FRAKTIOINTI Erkki Aura Tiivistelmä Lietelanta sisältää noin 95 % painosta vettä. Levityksessä konetyö on lähinnä veden käsittelyä, mikä vaikeuttaa tehokkaan ja typen haihtumista

Lisätiedot

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU OULUN AMMATTIKORKEAKOULU BioE-logia Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen Toteuttaja Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Oamk Hallinnoijana Oamkin luonnonvara-alan osasto BioE-logia Oppia ja tukea

Lisätiedot

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna

Lisätiedot

Biotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön

Biotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön Biotehtaan lannoitevalmisteet Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

Selvitys hevosen kuivikelannan hyötykäyttömahdollisuuksista teknillisestä, juridisesta sekä talliyrittäjien näkökulmasta

Selvitys hevosen kuivikelannan hyötykäyttömahdollisuuksista teknillisestä, juridisesta sekä talliyrittäjien näkökulmasta Selvitys hevosen kuivikelannan hyötykäyttömahdollisuuksista teknillisestä, juridisesta sekä talliyrittäjien näkökulmasta Anna Tenhunen http://adayinthelifeofcj.files.wordpress.com/2012/06/manure.jpg Työn

Lisätiedot

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Eeli Mykkänen Projektipäällikkö Jyväskylä

Lisätiedot

OPINTOMATKA POHJANMAA 2.- 4.7.2013

OPINTOMATKA POHJANMAA 2.- 4.7.2013 MATKARAPORTTI OPINTOMATKA POHJANMAA 2.- 4.7.2013 1 BioE-logia Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Luonnonvara-alan yksikkö MATKARAPORTTI OPINTOMATKA POHJANMAALLE

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää

Lisätiedot

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 HSY - Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä HSY tuottaa jäte- ja vesihuoltopalveluita yli miljoonalle

Lisätiedot

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Seniorit tutustuivat 22.3.2012 Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimintaan. Toimitusjohtaja Pentti Rantala ja neuvoja Erkki Piippo ottivat meidät

Lisätiedot

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa Mika Laine toimitusjohtaja, Suomen Vesiyhdistys, jätevesijaos Envor Group Oy Mädätyksen Rakenne- ja lietetekniikka 15.10.2013 Kokonaisvaltaista kierrätystä Käsittelymäärät

Lisätiedot

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN TAUSTAA JA TAVOITTEITA 1) UUSIUTUVAN ENERGIAN EDISTÄMISOHJELMA 2003 2006 Biokaasun hyödyntäminen 2001 0,75 PJ = 208 GWh Tavoite:

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Ekotukikoulutus Minna Partti HSY

Ekotukikoulutus Minna Partti HSY Jätehuollon uudet tuulet: Jätevoimala korvaa kaatopaikan, ei kierrätystä! Ekotukikoulutus Minna Partti HSY Jätteen hyödyntäminen lisääntyy merkittävästi Ajankohtaista jätehuollossa Vantaan Energian jätevoimala

Lisätiedot

OAMK, Biokaasuseminaari Liminka 27.2.2014. Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy

OAMK, Biokaasuseminaari Liminka 27.2.2014. Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy OAMK, Biokaasuseminaari Liminka 27.2.2014 Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn. Biotehtaamme

Lisätiedot

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN JA TUOTTAMISEN TOTEUTETTAVUUS LAPISSA. Vesa Niemitalo Ammattiopisto Lappia 14. 15.2.2008

BIOENERGIAN KÄYTÖN JA TUOTTAMISEN TOTEUTETTAVUUS LAPISSA. Vesa Niemitalo Ammattiopisto Lappia 14. 15.2.2008 BIOENERGIAN KÄYTÖN JA TUOTTAMISEN TOTEUTETTAVUUS LAPISSA Vesa Niemitalo Ammattiopisto Lappia 14. 15.2.2008 MAATALOUS, TAAJAMAT, TUULI- JA AURINKOENERGIA Maatilojen potentiaalit Elintarvikesektori (kaupat,

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Excellence by Experience Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Punkalaidun 15.3.2014, Päivi Piispa Excellence by Experience. Biokaasun tuotannon mahdollisuudet

Lisätiedot

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin

Lisätiedot

Kestävästä suunnittelusta kestävään toteutukseen vihreän talouden osaamisketjut työpaja

Kestävästä suunnittelusta kestävään toteutukseen vihreän talouden osaamisketjut työpaja Kestävästä suunnittelusta kestävään toteutukseen vihreän talouden osaamisketjut työpaja Biotalous ja hajautettu uusiutuva energia Suomen ympäristöopisto, Helsinki 6.5.2015 Matti Arffman Envitecpolis Oy

Lisätiedot

aimo.palovaara@lakkapaa.com

aimo.palovaara@lakkapaa.com BIOENERGIAA TILOILLE JA TALOILLE Torniossa 24.5.2012 Aimo Palovaara aimo.palovaara@lakkapaa.com 050-3890 819 24.5.2012 1 Energiapuu: 1. hakkuutähde => HAKETTA 2. kokopuu => HAKETTA 3. ranka => HAKETTA,

Lisätiedot

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013 Jätteen hyödyntäminen tehostuu Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätehuolto Ruskeasannan Sortti-asemasta ympäristöä säästävä Toimipisteet

Lisätiedot

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ TYÖN LÄHTÖKOHDAT Yksi isysmä ähankkeen tulevaisuusryhmän kiinnostus energiakysymyksiin. Oma mielenkiinto. Voisiko ik Saksasta

Lisätiedot

MAATILOJEN OMATOIMIRAKENNETUT BIOKAASULAITOKSET

MAATILOJEN OMATOIMIRAKENNETUT BIOKAASULAITOKSET Tiina Haverinen MAATILOJEN OMATOIMIRAKENNETUT BIOKAASULAITOKSET Toteutus ja kustannukset MAATILOJEN OMATOIMIRAKENNETUT BIOKAASULAITOKSET Toteutus ja kustannukset Tiina Haverinen Opinnäytetyö Syksy 2014

Lisätiedot

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Lannan hyödyntäminen ja separointi 11.4.2013. Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Otsikko tähän Sisältö Esittely Separoinnin idea Ensikosketukseni

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS. Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015. Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja

ENERGIATEHOKKUUS. Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015. Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015 Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja ENERGIATEHOKKUUS Energiatehokkuus kuvaa käytetyn energian ja tuotetun tuotteen suhdetta kwh/maitolitra kwh/lehmäpaikka

Lisätiedot

Jätehuoltolaitosten tilannekatsaukset Kaisa Suvilampi, Biotehdas Oy. KOKOEKO seminaari 10.2.2015 Kuopio

Jätehuoltolaitosten tilannekatsaukset Kaisa Suvilampi, Biotehdas Oy. KOKOEKO seminaari 10.2.2015 Kuopio Jätehuoltolaitosten tilannekatsaukset Kaisa Suvilampi, Biotehdas Oy KOKOEKO seminaari 10.2.2015 Kuopio Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

BioGTS biojalostamokonsepti

BioGTS biojalostamokonsepti BioGTS biojalostamokonsepti Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna energiantuotantona BioGTS Biokaasu

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen haasteet

Biokaasulaitoksen haasteet BioKymppi Oy Biokaasulaitoksen haasteet Uusiutuvia liikenteeseen seminaari Joensuu 1 , toimitusjohtaja BioKymppi Oy, 5 v. (06 ) Toimitusjohtaja 1.7.2009 alkaen Hankevastaava, 3 v. (06 09) Perlos Oyj, 9,5

Lisätiedot

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa TUKIRATKAISUJEN ESITTELY Tämän aineiston tarkoitus On auttaa biokaasulaitosta harkitsevaa yrittäjää tai toimijaa hahmottamaan saatavilla olevat tukiratkaisut

Lisätiedot

Biokaasua tiloilta. 24.4.2013 Järkivihreä energiapäivä, Forssa

Biokaasua tiloilta. 24.4.2013 Järkivihreä energiapäivä, Forssa Biokaasua tiloilta 24.4.2013 Järkivihreä energiapäivä, Forssa Niina Huikuri Projektipäällikkö Bioenergiaverkostot ja virrat hanke Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus PIKES Oy Bioenergiaverkostot ja virrat

Lisätiedot