OPINTOMATKA ITÄ-SUOMEN BIOKAASULAITOKSIIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPINTOMATKA ITÄ-SUOMEN BIOKAASULAITOKSIIN 16.-18.3.2011"

Transkriptio

1 MATKARAPORTTI OPINTOMATKA ITÄ-SUOMEN BIOKAASULAITOKSIIN BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois- Pohjanmaalla Oulun seudun ammattikorkeakoulu Luonnonvara-alan yksikkö

2 MATKARAPORTTI OPINTOMATKA ITÄ-SUOMEN BIOKAASULAITOKSIIN Sisällys 1. Matkan tarkoitus 2 2. Matkan järjestelyt Matkaohjelma Tutustumiskohteet MTT Maaningan biokaasulaitos Savonia AMK Kuopio Joensuun Seudun Jätehuolto Biokymppi MTT Sotkamon biokaasulaitos Markku Haatajan biokaasulaitos Osallistujat Matkan tarkoitus Matkan tarkoituksena oli tutustua itäsuomalaiseen biokaasun tuotantoon ja sen tutkimukseen. Matkan tavoitteena oli saada tietoa ajankohtaisesta biokaasun tuotannon tutkimuksesta ja eri kokoluokkien biokaasulaitosten toteutuksesta ja toiminnasta. Matkalta saatu tieto jaetaan mahdollisuuksien mukaan muillekin kuin matkalla mukana olleille. 2. Matkan järjestelyt Opintomatkan järjesti Oulun seudun ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan yksikön BioG hanke. Matkalle osallistui 22 maaseutuyrittäjää, julkisten laitosten ja hankkeiden henkilöstöä. Kiitokset opintomatkalle osallistuneelle, aktiiviselle ryhmälle ja tutustumiskohteillemme sekä niiden esittelijöille. 3. Matkaohjelma Lähtö Oulun linja-autoasemalta klo 7.00 Vierailukohde 1: MTT Maaninka n. klo 12. Osoite: Halolantie 31, Maaninka tai https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/tutkimus/infrastruktuuri/maaningantutkimusalusta Vierailukohde 2: Savonia AMK Kuopio n. klo 15. Osoite: Microkatu 1, Kuopio Majoittuminen Joensuussa Sokos Hotelli Vaakunassa Osoite: Torikatu 20, Joensuu

3 17.3. Vierailukohde 3: Joensuun Seudun Jätehuolto klo 9. Osoite: Kontiosuontie 11, Joensuu Vierailukohde 4: Bio 10 Kitee klo 13. Osoite: Puhoksentie 15, Kitee Vierailukohde 5: MTT Sotkamo n. klo 12. Osoite: Kipinäntie 16, Sotkamo Vierailukohde 6: Markku Haataja Suomussalmi n. klo Osoite: Juntulantie 14, Suomussalmi. 3 Paluu Ouluun n. klo Tutustumiskohteet 4.1. MTT Maaninka Yhteyshenkilö: Ville Pyykkönen Kuva 1. MTT Maaningan biokaasulaitoksen reaktori edessä ja jälkikaasuallas takana. Kaasuvarastot ovat kummankin altaan päällä. Betonialtaiden koko on 300 m 3. Maaningan MTT:n uusi tutkimuspihatto ja biokaasulaitos valmistuivat 2009 keväällä. Pihatossa asuu 120 holstein-friisiläistä ja ayshireä. Niiden lanta käytetään biokaasureaktori Mansikin raakaaineena. Lantaa kertyy vuosittain 3500 m 3. Lisäsyötteenä käytetään 14 peltohehtaarin nurmi, josta peltobiomassaa kertyy n. 300 tonnia. Biokaasututkimus MTT Maaningan biokaasutuotannon tämänhetkinen tutkimus painottuu eri materiaalien biokaasun tuotantoon, biokaasun tuotannon kannattavuuteen, biokaasulaitoksen vaikutuksesta tilan ympäristötaseisiin ja käsittelyjäännöksen hyötyihin. MTT Maaningalla on tehty biokaasun tuotannon selvitystä lannalla, lannalla ja säilörehulla yhdessä, lannalla ja sipulijätteellä yhdessä ja nyt lannalla ja ruokohelvellä yhdessä.

4 Käsittelyjäännöksen tutkimuksissa on selvitetty jäännöksen separoinnin vaikutuksia ja käsittelyjäännöksen lannoitusvaikutusta nurmelle ja ohralle. MTT on julkaissut tutkimusten tulokset ja ne ovat saatavissa esim. MTT:n nettisivuilta Biokaasulaitoksen tekniikka MTT Maaningan biokaasulaitoksessa navetan lanta johdetaan lietekuilusta 100 m 3 esisäiliöön. Esisäiliöstä lietettä syötetään päivittäin 300 m3 betoniseen biokaasureaktoriin. Reaktoriin syötetään myös mahdollinen muu syöte, esimerkiksi säilörehu, erillisen syöttöyksikön kautta. Biokaasureaktoria sekoittavat kaksi jatkuvatoimista lapasekoitinta, joiden sekoitusnopeutta voidaan säätää. Biokaasureaktori lämpiää vesikiertolämmityksellä. Suurin osa biokaasusta (85 %) muodostuu biokaasureaktorissa. Käsitelty massa virtaa ylivuotona 300 m 3 jälkikaasualtaaseen, jossa loput biokaasusta (15 %) muodostuu. Jälkikaasualtaassakin on yksi lapasekoitin, jälkikaasuallasta ei erikseen lämmitetä. Biokaasureaktorin ja jälkikaasualtaan päällä on kaasutiivis, kaksinkertainen kaasukupu. Ulkokerros suojaa säältä ja sisällä on kupu, johon muodostuva biokaasu kerääntyy. Kaasukuvuista kaasu johdetaan ensisijaisesti hyötykäyttöön, mutta varalla on myös soihtu, jos jostain syystä hyötykäyttö on mahdotonta. Metaania ei päästetä taivaalle sellaisenaan. Jälkikaasualtaasta käsittelyjäännös pumpataan varastoaltaisiin, josta se aikanaan ajetaan pelloille lannoitteeksi joko sellaisenaan tai separoituna neste- ja kiinteäjakeeksi. 4 Navetan lietekuilu Lantavarasto Esisäiliö 100 m 3 Biokaasu reaktori 300 m 3 Jälkikaasu -allas 300 m 3 Kaasuvarasto Kaasuvarasto Biokaasun hyötykäyttö Jäännöksen hyötykäyttö Peltobiomassan syöttöyksikkö Kuva 2. Aineen kulku Maaningan biokaasulaitoksella. Biokaasulaitoksen olosuhteet Biokaasureaktoriin syötetään päivittäin 10 m 3 lietettä ja tutkimussuunnitelmasta riippuen muuta syötettä, esim. säilörehua 800 kg. Lisäsyötteenä voi olla huonompilaatuisempikin rehu, mutta hyvälaatuisemmasta irtoaa enemmän biokaasua ja toisaalta rehun homeet voivat olla reaktorin mikrobeille haitallisia. Antibioottilääkittyjä eläimiä ei ole erotettu lääkinnän ajaksi, vaan niiden lanta on mennyt biokaasureaktorille aiheuttamatta ongelmia, tosin lanta viipyy jonkin aikaa lantakuilussa ja esisäiliössä ennen reaktoriin joutumistaan. Lämpötila reaktorissa on kokeissa ollut +37 º C, mutta sitä voidaan tarpeen mukaan säätää välillä +20 º C 55 º C. Viipymäaika kummassakin reaktorissa on sama, n. 30 vrk. Rikkidioksidi poistetaan biokaasusta johtamalla pieni ilmamäärä reaktorin kaasutilaan. Tämä on annosteltu siten, että jokaista 100 biokaasulitraa kohti ilmapumppu käy 20 sekuntia. Rikkidioksidin määrä vaihtelee syötemateriaalista riippuen, alhaisimmillaan se on ollut 900 ppm ja sipulin ollessa

5 lisäsyötteenä pitoisuus on ollut 2000 ppm. Kaasun rikkipitoisuus vaikuttaa mm. kaasua käyttävän moottorin öljynvaihtoväliin. Rikkipitoisempaa kaasua käytettäessä moottorin öljynvaihtoväli on lyhyempi. Biokaasulaitoksen energiantuotanto Reaktorissa syntyvä biokaasu jalostetaan lämpöenergiaksi 85 kw kattilassa ja sähkö- ja lämpöenergiaksi 60 kw:n CHP-laitteella, jossa sähköteho on 20 kw ja lämpöteho 40 kw. Tehtyjen kokeiden pohjalta laitoksen laskennallinen vuosituotto on 690 MWh, josta hukkalämpöä muodostuu 12 %, reaktorin lämmitysenergiaa kuluu 18 % ja laitoksen oma sähkönkulutus on 12 %. Nettoenergiaa laitos tuottaa 430 MWh, josta sähköä on 100 MWh ja lämpöä 330 MWh. 5 Kuva3. Lämpöä syntyy 85 kw kattilalla. Kuva 4. Maaningan MTT:n CHPmoottori. Käsittelyjäännöksen hyötykäyttö Reaktorin läpikäynyt käsittelyjäännös sisältää kaikki syötemateriaalin ravinteet. Käsittelyjäännös on raakalietteeseen verrattuna tasalaatuisempaa ja siinä oleva typpi on kasveille käyttökelpoisemmassa muodossa. MTT:n tutkimuksissa on todettu, että käsittelyjäännöksessä typen hyötysuhde paranee ja käsittelyjäännöksessä on % enemmän typpeä ammoniumtyppenä, jota kasvit pystyvät käyttämään suoraan. Biokaasulaitoksen läpikäyneen käsittelyjäännöksen kuiva-ainepitoisuus pienenee noin puoleen. Laitoksen investoinnit ja toimitus Maaningan biokaasulaitoksen kustannukset olivat alv. Laitos toimitettiin avaimet käteen periaatteella ja toimittajana oli Metener Oy.

6 Paranneltavaa Maaningan MTT:llä on huomattu, että laitos voisi olla energiatehokkaampi, jos siinä olisi satsattu tarkemmin lämmön hyväksikäyttöön ja talteenottoon laitoksen materiaalivirroissa. Esimerkiksi tuleva liete voisi esilämmetä reaktorista poistuvan lietteen lämmöllä. Sekoitus reaktorissa on nykyisellään jatkuvatoiminen. Jaksotettu sekoitus olisi ehkä riittävä prosessin kannalta ja säästäisi energiaa. Savonia AMK:n siirrettävä biokaasun tuotannon pilottilaitteisto Maaningan tutkimusasemalle on sijoitettu Savonia AMK:n siirrettävissä oleva biokaasun tuotannon pilottilaitteisto, joka on tarkoitettu koulutus- ja tutkimuskäyttöön. Laitteisto on asennettu konttiin ja sen sydämenä on kaksi 3 m 3 :n reaktoria. Laitteistoon kuuluu lisäksi murskausyksikkö materiaalin esikäsittelyyn, syöttöjärjestelmä nesteille ja kiinteille materiaaleille, reaktorien sekoittajat, kaasuvarasto, kaasupoltin ja automatiikka, joka mahdollistaa myös etäkäytön. Tähän mennessä pilottilaitteistolla on tehty kokeita biojätteen ja puhdistamolietteen seoksella sekä naudanlietteen ja kalajätteen seoksella. Laitteiston kaksi reaktoria mahdollistavat sen, että yhtä aikaa voidaan selvittää esim. raaka-aineen biokaasun tuotto sekä mesofiilisellä n. 37 º C ja termofiilisellä n. 52 º C lämpötila-alueella. Laitteisto soveltuu niin jatkuvatoimiseen tuotantoon kuin panostuotantoonkin. Pilottilaitteiston investointikustannukset olivat ja laitteiston toimittaja oli Metener Oy Savonia AMK Kuopio Yhteyshenkilö: Eero Antikainen Savonia AMK:lla on Maaningan pilottilaitteiston lisäksi Kuopiossa tapahtuvaa biokaasun tuotannon tutkimusta. Tutkittavan materiaalin biokaasun tuottoa selvitetään Savonialla pullokokeilla, jatkuvatoimisella testilaitteistolla ja lopuksi tarvittaessa pilottilaitteistolla Maaningalla. Pullokokeissa muutaman litran pulloihin ladataan tutkittava näyte kerrallaan panoksena ja sopiva ymppi eli biokaasua muodostavien mikrobien kantamassa. Pullo suljetaan tiiviisti ja laitetaan olosuhteiltaan säädettävään kaappiin. Pulloissa syntyvä kaasu kerätään erilliseen kaasunkeräyspussiin ja siitä määritetään määrä ja kaasun koostumus. Jatkuvatoimisissa kokeissa Savonialla on n. 10 litran kokoiset minireaktorit, joihin tutkittavaa materiaalia voidaan syöttää päivittäin. Kun reaktori on täynnä, uusi materiaali syrjäyttää reaktorissa olevaa massaa ja siitä osa poistuu reaktorista ylivuotona. Jatkuvatoimistenkin reaktoreiden kaasu kerätään kaasunkeräyspusseihin ja kaasun määrä ja koostumus määritetään. Savonia AMK tekee paitsi biokaasun tuotannon tutkimusta ja hanketyötä, myös biokaasun tuotantopotentiaalin määrityksiä palveluna esimerkiksi yrityksille Joensuun Seudun Jätehuolto Yhteyshenkilö: Tapani Karhu Yleistä Joensuun Seudun Jätehuolto Oy on viiden kunnan yhteinen jätteidenkäsittelylaitos, joka käsittelee n asukkaan elämisen jätteet. Joensuun Seudun Jätehuollossa mukana olevat kunnat ovat: Joensuu, Ilomantsi, Kontiolahti, Liperi ja Polvijärvi. Yhtiö toimii omakustannusperiaatteella. Yhtiön liikevaihto on 5,23 miljoonaa euroa vuodessa, josta jäteveroa maksetaan 1,46 miljoonaa euroa. Jäteveron suuruus on tällä hetkellä 40 /t ja vuodesta 2013 lähtien 50/t. Joensuun Seudun Jätehuolto työllistää 8 henkilöä Kontiosuon jäteasemalla, 3 henkilöä toimistolla ja 2 henkilöä työskentelee jätteen hyötykäyttöön liittyvissä hankkeissa.

7 Jätemäärät ja jätteen hyötykäyttö Vuosittainen käsiteltävä jätemäärä Joensuun Seudun Jätehuollolla on tonnia, tästä sekajätettä on t ja biojätettä t. Sekajätteen määrä on Joensuun kaatopaikalla ollut koko ajan kasvussa huolimatta lajittelun tehostumisesta. Nykyihminen tuottaa jätettä aikaisempaa enemmän ja lajittelee vieläkin huonosti. Synty- ja alkupaikkalajittelu olisi edullisinta koko ketjua ajatellen. Joensuun jäteasemalla käy päivittäin n. 200 henkilöautoa ja yli sata rekkaa tuomassa jätettä. Jätteen hyödyntämisaste Joensuussa on 35 % ja tavoite on 70 %. Jätteet lajitellaan Joensuussa tehokkaasti ja siististi. Metallit, poltettava puu, käsitelty puu, kyllästetty puu, lasi, biojäte ja sekajäte erotellaan ja mahdollisuuksien mukaan hyödynnetään tai toimitetaan eteenpäin, esimerkiksi biojäte toimitetaan Bio10:n biokaasulaitokseen Kiteelle konteissa. Hyödyntämätön jäte peitetään kaatopaikkapenkkaan. Joensuussa ollaan ottamassa käyttöön uutta kaatopaikka-aluetta, jonka pohjatyöt ovat käynnissä. Kaatopaikan pohja muodostuu noin metrin vahvuisesta rakennuskerroksesta, jossa vuorottelevat eri materiaalit mm. bentoniitti, joka estää aineiden joutumisen alempaan maaperään. 7 Biokaasun keräys Biokaasun keräys aloitettiin kaatopaikalla vuonna Kaatopaikalla on kaatopaikkapenkassa 32 kaasun keräyslinjaa, joissa on yhteensä 25 kilometriä keräysputkea. Biokaasu imetään pumpuilla penkasta 70 mbarin alipaineella. Biokaasun metaanipitoisuus on noin 35 %. Biokaasua saatiin vuonna 2009 n kuutiota, joka vastaa litraa kevyttä polttoöljyä. Kaasua oletetaan pumpattavan vanhasta kaatopaikkapenkasta vuotta. Tulevaan uuteen kaatopaikkaan tullaan keräysputket asentamaan myös aikanaan. Putkia ei voi asentaa penkkaan täyttövaiheessa. Laskennallisesti kerätty kaasu lämmittäisi 640 omakotitaloa tai riittäisi 2000 henkilöauton vuotuiseen ajoon. Kerätystä kaasusta erotetaan kosteus laskemalla kaasun lämpötilaa, siitä erotetaan partikkelit ja se paineistetaan 1260 mbariin. Biokaasu johdetaan 1,2 kilometrin mittaisella siirtoputkella Fortumin voimalaitokselle poltettavaksi. Kaasussa mukana oleva hiilidioksidi ei haittaa polttoa. Ainoastaan Fortumin huoltoseisokkien ajan kaasu joudutaan polttamaan soihdussa kaatopaikalla. Käyttöongelmia kaasun keräyksessä on ollut vain pohjaveden pinnan korkeuden noustessa keräysputkiin asti ja alun liian korkean happipitoisuuden vuoksi. Tällä hetkellä kaasun happipitoisuus on nollatasolla.

8 Kuva 5. Joensuun Seudun Jätehuollon biokaasun pumppaamo. 8 Kuva 6. Keräysputkistot ja pumput kaatopaikkapenkasta tulevalle biokaasulle.

9 Vesien käsittely Vesien keräys ja käsittely on toteutettu Joensuun kaatopaikalla toimivasti. Suotovedet kerätään keskitetysti keräysaltaisiin, josta ne ohjataan neljään 1200 m 2 :n juurakkopuhdistamoaltaaseen. Juurakkopuhdistamon puhdistajana kasvaa järviruokoa, joka käyttää vesien ravinteet ja poistaa vedestä muita epäpuhtauksia. Viipymäaika juurakkopuhdistamolla on 4 vrk. Puhdistamon jälkeen vesi ohjataan ojastoon, jonka laatua tarkkaillaan jatkuvin kokein. Kierros jäteasemalla Tutustumiskierroksella biokaasun pumppaamon esitteli Vesa Vaakanainen. Pumppaamo on toiminut nyt vähän yli kymmenen vuotta. Aluksi kerätyn biokaasun happimäärät olivat korkeat, mutta tasaantuivat käytön myötä. Aluksi biokaasua imettiin penkasta myös turhan pienellä teholla. Kokemuksen myötä biokaasun saanti ja laatu ovat tasaantuneet ja ongelmia esiintyy enää harvoin. Biokaasun saanti on korkeimmillaan keväällä ja syksyllä. Parhaimmillaan kerätyn biokaasun metaanipitoisuus on ollut 46 %. Pakkaskaudella metaanipitoisuus laskee. Tapani Karhu esitteli kierroksella muun jäteaseman toimintaa. Jäteasemalla jätteet lajitellaan ja jakeet olivat siististi omilla paikoillaan. Helpointa kaikin puolin olisi alku- ja syntypaikkalajitellun jätteen käsittely ja hyötykäyttö, mutta siihen ei vielä missään ole täysin päästy. Kaikki mahdollinen jäteasemalle tuleva materiaali kierrätetään. Soveltuva puumateriaali haketetaan ja toimitetaan Valkealaan. Metallit kerätään talteen ja niitä kertyi viimeisen puolentoista kuukauden aikana 20 tonnia. Metalli toimitetaan jatkojalostajalle ja siitä saa kohtuullisen korvauksen. Lasijätteelle ei ikävä kyllä ole ulkopuolista hyödyntäjää, vaan se sijoitetaan tällä hetkellä soraa korvaavana materiaalina jätekeskuksen rakennekerroksissa. Vanhan ikkuna- ja ovikyllästämön saastuneita maita puhdistetaan ja ne loppusijoitetaan kaatopaikalle. Kaiken kaikkiaan Joensuun jäteasema yllätti siisteydellään ja järjestelmällisyydellään positiivisesti. 9 Kuva 7. Puu haketetaan ja toimitetaan polttoon

10 Kuva 8. Joensuun jäteasemalla käy päivittäin noin 200 henkilöautoa Biokymppi Yhteyshenkilö: Mika Juvonen Yritys Biokymppi Oy on vuonna 2006 perustettu yritys. Biokympin päätavoitteena on tuottaa uusiutuvaa energiaa ja turvallista lannoitevalmistetta biokaasutusprosessin avulla sekä tarjota koulutus- ja tutkimuspalveluita yrityksille, oppilaitoksille, yhteisöille ja yksityisille asiakkaille. Biokympin ensimmäinen biokaasureaktori pystytettiin marraskuussa 2009, toinen reaktori elokuussa Aluksi laitos tuotti lämpöä, marraskuussa 2010 aloitettiin yhdistetty sähkön ja lämmön tuotto. Biokaasulaitos Biokympin biokaasulaitos toimii mesofiilisellä lämpötila-alueella eli 37 º C 40 º C:ssa. Laitoksella on kaksi erillistä reaktoria, joista toiseen johdetaan luomulannoitteeksi lopulta kelpaavaa materiaalia ja toiseen muuhun lannoitekäyttöön soveltuvaksi lopulta päätyvää materiaalia. Laitoksella on ympäristölupa tonnin materiaalin käsittelyyn vuodessa. Varsinaiset reaktorit ovat kooltaan 1000 m 3 ja 2700 m 3, näissä on vastaavasti 200 m 3 ja 1000 m 3 kaasuvarastot. Materiaalin vastaanottosiiloja on kolme; 100 m 3 ja kaksi 70 m 3, vastaanotto/puskurisäiliöitä on neljä, kooltaan 180 m 3. Lannoitevarastoja on nestejakeelle kolme, kukin 2500 m 3 ja kiinteälle jakeelle myös kolme, kukin 200 m 3. Reaktoreiden sekoitus hoidetaan kolmella 11 kw sekoittimelle ja yhdellä vinosekoittimella, joka rikkoo reaktorimassan pinnan. Materiaali kulkee reaktoreilta eteenpäin PVC-U putkistoissa. Lämmön ja loissähkön talteenotto on järjestetty. Laitos on pitkälle automatisoitu ja toimittajalla on etäkäyttöyhteys laitokseen esim. ongelmatilanteiden varalta. Energian tuotossa laitoksella toimii kaksi sähköteholtaan 160 kw:n CHP-laitosta. Biokaasulaitoksen toimittaja on Weltec. Laitoksen rakennusvaiheessa paikalliset urakoitsijat toteuttivat suuren osan rakennustöistä ja paikkakunnalle jäi yli 2 miljoonaa euroa kokonaisuudessaan 5.5 miljoonan investoinnista. Biokymppi on asentamassa biokaasun keräysputkistoa Kiteen kaatopaikalle. Kerätty biokaasu tullaan hyödyntämään energiaksi.

11 Kuva 9. Biokympin biokaasureaktori. 11 Laitoksen raaka-aineet Laitokselle tulee raaka-aineeksi erilliskerättyä biojätettä, pakattua biojätettä esim. kaupoista, lantaa, jätevesilietteitä, elintarvikejätteitä, rasvalietteitä, jäterasvaa, roskakalaa ja peltobiomassaa. Osa näistä ohjataan reaktorilinjaan, jonka läpikäytyään materiaali on luomulannoitteeksi hyväksyttävää lannoitetta. Toinen osa kulkee reaktorilinjaa, jonka jäännös voidaan käyttää nimikkeellä orgaaninen lannoite. Erilliskerätty biojäte kerätään yleensä biohajoaviin muovipusseihin, joka on biokaasuprosessissa ongelmallinen, se tukkii, kietoutuu ja haittaa prosessia. Biojäte olisikin parempi kerätä jo syntypaikallaan esim. sanomalehtiin, jotka eivät tuota prosessissa ongelmia. Laitokselle toimitetun materiaalin porttimaksut vaihtelevat materiaalin mukaan. Porttimaksut ovat euroa tonnilta. Kuva 10. Biokympille toimitetaan erilliskerättyä biojätettä vastaanottosiiloihin, josta se siirretään siltanosturilla murskaimeen.

12 Laitoksen toiminta Käsiteltävä materiaali tulee joko säiliöihin tai vastaanottohalliin. Laitoksella on kolme vastaanottolinjaa. Säiliöistä nestemäinen materiaali syötetään prosessiin pumpuilla. Vastaanottohalliin tuleva peltobiomassa ja lanta murskataan apevaunussa, siihen lisätään muuta materiaalia ja vettä tarpeen mukaan ja se ohjataan repijäpumpun kautta puskurisäiliöön. Erilliskerätty biojäte tuodaan myös vastaanottohalliin, josta se toimitetaan esimurskauksen, erottelijan ja repijäpumpun kautta puskurisäiliöihin. Puskurisäiliöistä syötetään varsinaisia reaktoreita säännöllisin välein. Reaktorissa materiaalin kuiva-ainepitoisuus on 8 10 %. Laskennallinen viipymäaika reaktoreissa on noin 48 vrk. Reaktoreita sekoitetaan säännöllisin välein. Biokaasu kerätään reaktoreiden vapaasta kaasutilasta. Reaktoreihin syötetään pieni määrä ilmaa, jotta rikkivetyä hajottavat bakteerit poistavat biokaasusta liian rikkivedyn. Rikkivedyn määrä vaikuttaa sähköä tuottavien moottoreiden kestävyyteen ja mm. niiden öljynvaihtoväleihin. Reaktoreissa tuotettu biokaasu johdetaan energian tuotantoon ja reaktorimassasta osa kerrallaan kulkeutuu hygienisointiyksikköön ja siitä ruuvipuristimelle eroteltavaksi lannoitejakeiksi ja loppuvarastointiin. 12 Kuva 11. Biokympin materiaalin kulku murskaimelta syöttösäiliöön. Kuva 12. Jäännöksen loppusijoitusallas. Lopputuotteet Biokymppi tuottaa energiaa, lämpöä ja lannoitevalmisteita. Ulos myytävää energiaa on laskettu syntyvän vuosittain 8500 MWh, josta tuotetun sähkön osuus on 3500 MWh ja lämmön 4500 MWh. Määrä vastaa omakotitalon vuosittain tarvitsemaa energiamäärää. Laitoksen itsensä on laskettu kuluttavan 1000 MWh sähköä ja 2000 MWh lämpöä. Tuotettu sähkö myydään verkkoon ja kun kaasuputki kesällä 2011 saadaan asennettua Kiteen lämmölle, yritys myy myös lämpöä Kiteen kaukolämpöverkkoon. Biokymppi tekee biokaasuprosessin jäännöksestä lannoitevalmisteita. Tällä hetkellä ruuvipuristettu kiinteä maanparannusaine markkinoidaan joko luomuviljelyyn kelpaavana lannoitteena tai tavanomaisen viljelyn lannoitteeksi, riippuen laitoksen käsittelylinjasta ja lähtömateriaalista. Ruuvipuristuksessa erotettu lannoitevesi voidaan myös levittää lannoitteeksi peltoon, jos materiaalina ei ole käytetty puhdistamolietettä. Jos raaka-aineena on käytetty puhdistamolietettä, kiinteä osa voidaan käyttää lannoitteeksi tietyille kasveille sellaisenaan tai kuivattuna, mutta nestejaetta ei lannoitelain tulkinnan mukaan saa lannoitteeksi levittää.

13 Biokympille on kertynyt jo biokaasualan osaamista, jota yritys mahdollisuuksien mukaan on valmis jakamaan muille biokaasulaitosta suunnitteleville tahoille. Kuva 13. Biokympin tuottama sähkö on uusiutuvaa ja syötetään linjan päästä verkkoon. 13 Tulevaisuuden visiot Ympäristön tila otetaan jatkossa yhä paremmin huomioon yhteiskunnassa ja sitä varten myös ympäristölainsäädäntö tiukkenee. Avokompostointiin ja biojätteen kompostointiin on tulossa tiukennusta, kaatopaikalle menevän jätteen määrää pyritään vähentämään ja kierrätystä lisäämään. Energian ja lannoitteiden hinnat ovat selvässä nousussa. Tämä tulee vaikuttamaan myös biokaasulaitosten toimintaan ja oletettavasti jätteiden käsittely biokaasulaitoksissa lisääntyy. Biokympin ajatuksena tulevaisuudessa on kehittää uusia tuotteita lannoitetuotantoonsa ja käyttää osa tuotetusta biokaasusta liikennepolttoaineen tuotantoon MTT Sotkamon biokaasulaitos Yhteyshenkilö Elina Virkkunen Sotkamon MTT:n Äpyli Sotkamon MTT:n tutkimuskäyttöön tarkoitettu biokaasureaktori pystytettiin 2008 ja sitä kutsutaan Äpyliksi. Reaktori on alun perin ollut lietevaunu, joka Timo Heusalan oppien mukaan on

14 muunnettu pystymalliseksi biokaasureaktoriksi. Tilavuutta reaktorilla on 4,5 m 3. Reaktoria syötetään syöttöruuvilla alhaalta. Sekoituksessa oli alun perin telamatto, joka nyt se on vaihdettu isoon ruuviin. Reaktoria lämmitetään vesikierrolla, joka kiertää reaktorin ulkoseinällä. Reaktorin toimiessa mitataan muodostuvaa kaasun määrää, sen metaanipitoisuutta, ph:a, kuivaainepitoisuutta ja reaktorin lämpötilaa alhaalta ja ylhäältä. Analyysejä tehdään sekä syötteelle että mädätysjäännökselle niiden kuiva-aine- ja typpipitoisuudesta. Kuva 14. Sotkamon MTT:n Äpyli opintomatkalaisten tarkastelussa 14

15 Kuva 15. Syöttöruuvi reaktorille. 15 Toteutettuja kokeita MTT Sotkamon kokeissa on toteutettu sekä panoskokeita että jatkuvatoimisia kokeita. Syötteenä on ollut pääasiassa naudan kuivalantaa, johon on kokeesta riippuen lisätty mm. peltobiomassaa tai kalanperkuujätettä. Kokeiden tuloksia Äpylin kokeet ovat mm. osoittaneet, että Kolmesta kuutiosta kuivalantaa saatiin 72 kuutiota biokaasua, josta metaanin osuus oli n. 42 kuutiota. Tämä vastaa energiasisällöltään noin 42 litraa öljyä. Ammoniumtypen osuus kokonaistypestä on merkittävästi suurempi mädätysjäännöksessä kuin syötteessä. Kuiva-ainepitoisuus mädätysjäännöksessä on liki puolet siitä mitä se on syötteessä. Säilötty rehu tuottaa paremmin metaania kuin tuorerehu. Nurmimassa sopii erittäin hyvin lisäsyötteeksi lannalle. Metaanin tuotto parani merkittävästi, kun reaktoriin syötettiin lannan lisäksi lohenperkuujätettä. Jo kymmenen prosentin kalajäteosuus kasvatti metaanintuoton yli kaksinkertaiseksi. Liian suuri kalamäärä haittasi biokaasuntuotantoa. Tarkemmin kokeiden tuloksista saa tietoa Elina Virkkusen MTT:n julkaisuista Markku Haatajan biokaasulaitos (teksti Elina Virkkunen) Yhteyshenkilö Markku Haataja Biokaasulaitoksen toteutus ja Haatajan tila Markku Haataja esitteli biokaasulaitoksensa, joka valmistui syystalvesta Laitos tuli maksamaan noin euroa + oma työpanos. Kirvesmiehen palkka sekä sähkö- ja putkimiesten palkat sisältyvät summaan. Laitokselle ei haettu investointitukea. Laitoksen suunnitteli ELBio Ky Timo Heusala. Laitos on ensimmäinen biokaasulaitos Kainuussa ja mielenkiintoinen kustannustehokkaana pienen kokoluokan laitoksena. Tilalla on lypsykarja, noin 20 nautayksikköä. Lietelantaa tulee kaksi kuutiota päivässä. Lisäsyötteinä käytetään toisinaan säilörehua noin 100 kg päivässä sekä grilliöljyä. Isäntä on havainnut varsinkin öljyn nostavan kaasuntuotantoa.

16 Kuva 16. Haatajan biokaasureaktorissa käytetään hyväksi maaston luontaisia korkeuseroja. 16 Laitoksen rakenne ja toiminta Reaktorisäiliö ja jälkikaasuallas ovat kummatkin 70 kuutiometrin kokoisia, nestetilavuus on molemmissa 55 kuutiometriä. Säiliöt on tehty betonista liukuvaluna. Reaktorisäiliö on eristetty, ja siinä on pohjalla ja seinissä lattialämmitysputket. Jälkikaasuallasta ei lämmitetä, mutta se on yläosasta eristetty ja sen pinnalla on uretaanirouhekerros eristeenä. Entinen lieteallas hyödynnetään varastosäiliönä. Lietteen viipymäksi kahdessa säiliössä isäntä arvioi 55 vrk. Reaktori ja jälkikaasuallas on katettu peltikatolla. Molemmissa on yksinkertainen kaasuhuppu. Reaktorin seinässä on ura, johon hupun reunat on pingotettu. Jälkikaasualtaan huppu kelluu lietteen päällä. Liepeet on painotettu hiekalla täytetyllä taskulla. Navetasta 5-asteinen liete kulkee reaktorisäiliöön pienen sekoitussäiliön kautta. Sekoitussäiliö toimii myös lämmönvaihtimena. Siinä on kierteinen putki, jota pitkin liete tulee reaktorista jälkikaasualtaaseen. Putkessa kulkeva lämmin liete luovuttaa lämpöä tulevaan lietteeseen. Reaktorissa lietteen lämpötila on C, sekoitussäiliössä noin C. Säilörehu syötetään käsin sekoitussäiliön kautta. Sitä isäntä pitää hankalana menetelmänä. Mahdollisimman lyhyt rehusilppu on parasta. Pitkä silppu kiertyy sekoittimen ympärille. Reaktoria sekoitetaan viistossa asennossa olevalla potkurisekoittimella. Sekoitin pyörii min välein. Laitoksen sijainnissa on hyödynnetty maaston korkeuseroa. Liete tulee navetasta omalla paineella biokaasulaitokseen. Samoin jälkikaasualtaaseen ja edelleen varastosäiliöön liete tulee ylivalunnalla. Ainoastaan kerran vuodessa siirrettäessä käsittelyjäännöstä varastosäiliöstä toiseen tarvitaan pumppua. Mikäli reaktorissa tulee käyttöhäiriö, liete pääsee tarvittaessa sekoitussäiliöstä suoraan varastosäiliöön.

17 17 Kuva 17. Lisäsyötteen syöttö sekoitussäiliön kautta. Kuva 18. Kaasukupu peltikaton alla. Kaasun käsittely ja käyttökokemukset Kaasu käytetään lämmöntuotantoon. Reaktorirakennuksessa on lämpökeskus, jossa on 17 kw:n keskuslämmityskattila ja 2000 litran varaaja. Kattilaan on asennettu kaasupoltin. Kaasun tuotosta saadulla lämmöllä lämmitetään asuinrakennus, navetan käyttövesi ja reaktori. Kaasua tulee päivässä noin 60 kuutiometriä. Tarpeetonta kaasua poltetaan ajoittain soihdussa, mutta käyntihetkellä soihtu ei ollut käytössä. Kaasua riittäisi sähkön tuotantoon tai ajoneuvokaasuksi. Varajärjestelmänä tilalla on puukattila. Polttopuita kului aiemmin tilalla talven aikana lähes 20 kuutiota. Tilan sähkön tarve on kilowattituntia vuodessa. Biokaasulaitoksessa kuluu sähköä 5000 kwh vuodessa muun muassa sekoittimen moottorin käyttöön. Isäntä kertoo, että sähköä kului navetalla aikaisemmin nykyistä enemmän, koska lietettä ilmastettiin. Markku Haataja on ollut tyytyväinen biokaasulaitokseen. Päivittäinen työpanos on pieni, aikaa kuluu vain 5 minuuttia. Jos syötetään säilörehua, silloin saa varata 20 min. Kova pakkastalvi ei ole tuonut ongelmia laitoksen toimintaan. Biokaasulaitoksessa käsitelty liete on raakalietettä juoksevampaa. Sen lannoitusvaikutus on hyvä, ja se on lähes hajutonta. Haataja totesi käsittelyjäännöksen imeytyvän pellon pintaan hyvin. Väkilannoitteiden ostotarve tilalla on selvästi vähentynyt.

18 5. Osallistujat Opintomatka oli suunnattu ensisijaisesti pohjoispohjalaisille maaseutuyrittäjille. Matkasta ilmoitettiin BioG hankkeen nettisivuilla, sähköpostitse hankkeiden postituslistan kautta, hankkeiden infotilaisuuksissa ja ilmoituksella Maaseudun tulevaisuus lehdessä. Matkalle mukaan lähtivät: Aino Penttilä, Siikajoki Erkki Penttilä, Siikajoki Raimo Rosenberg, Liminka Reijo Haapalainen, Siikalatva Heikki Kokkoniemi, Oulu Osmo Heikkinen, Muhos Marja Heikkinen, Muhos Timo Juvani, Kempele Urpo Heikkinen, Kempele Tuija Heikkinen, Kempele Henri Lamberg, Oulu Hannu Tuohino, Kiiminki Heikki Ylikoski, Kempele Markku Maijala, Oulu Erkki Läksy, Siikajoki Jesse Pyky, Oulu Topi Mettovaara, Oulu Harri Heiskanen, Haapajärvi Esko Viitala, Oulu Jouko Mannonen, Pyhäjärvi Katariina Keikko, Kempele Ritva Imppola, Lumijoki 18 Matkaraportin laatijat: Ritva Imppola BioG -hanke, projektisuunnittelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu Luonnonvara-alan yksikkö Metsäkouluntie Oulu p , Katariina Keikko BioG hanke, projektipäällikkö Oulun seudun ammattikorkeakoulu Luonnonvara-alan yksikkö Metsäkouluntie Oulu p , Matkaraportin kuvat: Katariina Keikko ja Harri Heiskanen.

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013 MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo:

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Matkaraportti - Biokaasukoulutuksen opintomatkalta Maaningan MTT tutkimuskeskukseen ja Savonia ammattikorkeakoululle

Matkaraportti - Biokaasukoulutuksen opintomatkalta Maaningan MTT tutkimuskeskukseen ja Savonia ammattikorkeakoululle Matkaraportti - Biokaasukoulutuksen opintomatkalta Maaningan MTT tutkimuskeskukseen ja Savonia ammattikorkeakoululle 2.4.2013 Matkalaiset: Rauli Albert, Risto Kiiskinen, Esa Tukiainen, Teuvo Lehikoinen,

Lisätiedot

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa BioKymppi Oy Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa Pohjois-Karjalan Bioenergia Forum, Joensuu, 1 , yrittäjä / toimitusjohtaja BioKymppi Oy, 8 v. (06 ) Toimitusjohtaja 1.7.2009 alkaen Hankevastaava,

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy BioGTS Oy Kotipaikka Laukaa Toimipaikat Jyväskylässä & Laukaassa 100 % Suomalaisessa omistuksessa Pääomistajina Mika Rautiainen sekä Annimari Lehtomäki

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Sisältö Mitä mädätys on? Kuinka paljon kustantaa? Kuka tukee ja kuinka paljon? Mitä rakennusprojektiin kuuluu ja kuka toimittaa? Mikä on biokaasun

Lisätiedot

Envor Group Hämeenlinna

Envor Group Hämeenlinna Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Case: Biovakka Suomi Oy biohajoavien jakeiden käsittelijä, biokaasun ja kierrätysravinteiden tuottaja Mynälahti seminaari, Livonsaari 5. elokuuta 2011 Harri Hagman

Lisätiedot

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET NYKYTILANNE POHJOISESSA KESKI SUOMESSA Biokaasutettavia materiaalien potentiaali suuri Painopistealueet Saarijärvi, Viitasaari ja Pihtipudas Suurin

Lisätiedot

Yleistä biokaasusta, Luke Maaningan biokaasulaitos

Yleistä biokaasusta, Luke Maaningan biokaasulaitos Yleistä biokaasusta, Luke Maaningan biokaasulaitos Ravinnerenki-hankkeen tuparit Iisalmi 21.1.2015 Ville Pyykkönen (tutkija, FM) Biokaasuteknologia Eloperäisen materiaalin mikrobiologinen hajotus hapettomissa

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen suunnittelu ja toteutus

Biokaasulaitoksen suunnittelu ja toteutus Biokaasulaitoksen suunnittelu ja toteutus Henri Karjalainen Envitecpolis Oy Energiaa maatiloille 28.11.2016 2016 Copyright Envitecpolis Oy 1 Onko biokaasulaitos kannattava maatilakokoluokassa? 2016 Copyright

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä

Lisätiedot

Biokaasulaitosinvestointi - luvituksesta liiketoimintaan

Biokaasulaitosinvestointi - luvituksesta liiketoimintaan Biokaasulaitosinvestointi - luvituksesta liiketoimintaan Erika Winquist 11. 12.10.2016 Investointikustannuksen muodostuminen Investointituki Tarvittavat luvat Kannattavuuden reunaehdot Biokaasulaskurin

Lisätiedot

Biokaasu sisältää tavallisesti. Biokaasuntuotannon perusteita. Biokaasua muodostuu. Miksi biokaasua tuotetaan?

Biokaasu sisältää tavallisesti. Biokaasuntuotannon perusteita. Biokaasua muodostuu. Miksi biokaasua tuotetaan? Biokaasu sisältää tavallisesti Biokaasuntuotannon perusteita Ville Kuittinen Metaania (CH 4 ) 40 70 % Hiilidioksidia (CO 2 ) 30 60 % Epäpuhtauksina mm. rikkivetyä Biokaasua muodostuu Erilaisten mikrobien

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

Biokaasuopintomatka Juvalle ja Kiteelle

Biokaasuopintomatka Juvalle ja Kiteelle 1 1.7.2016 Biokaasuopintomatka Juvalle ja Kiteelle Matkan tarkoitus Keulink järjesti matkan biokaasun tuotannosta ja käytöstä kiinnostuneille henkilöille Keski-Suomen liitto (Outi Pakarinen) mukana käytännön

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Saija Rasi saija.rasi@luke.fi 1 Biokaasuprosessi Biohajoava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Energiakasvit Maatalous Lanta Sivutuotteet Biokaasuprosessi

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna

Lisätiedot

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU OULUN AMMATTIKORKEAKOULU BioE-logia Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen Toteuttaja Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Oamk Hallinnoijana Oamkin luonnonvara-alan osasto BioE-logia Oppia ja tukea

Lisätiedot

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) Kiertotalouden mahdollisuudet 26.10.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Mitä tukea kärkihanke tarjoaa? 3 vaihetta parempaan kiertotalouteen

Lisätiedot

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin

Lisätiedot

Lisää kaasua Keski-Suomeen?

Lisää kaasua Keski-Suomeen? 10.9.2015 Lisää kaasua Keski-Suomeen? Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998 Sähkön ja lämmön tuotanto Vuonna 2002 ensimmäinen biokaasun puhdistuslaitteisto ja

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Eeli Mykkänen Projektipäällikkö Jyväskylä

Lisätiedot

BioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL

BioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL BioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL BIOGTS OY Kotimainen teollinen biokaasu- ja biodiesellaitosvalmistaja. Yritys on perustettu 2011. Biokaasu- ja biodiesel-laitosten suunnittelu, rakentaminen ja operointi sekä

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy BioGTS Oy Kotipaikka Laukaa Toimipaikat Jyväskylässä & Laukaassa 100 % Suomalaisessa omistuksessa Pääomistajina Mika Rautiainen sekä Annimari Lehtomäki

Lisätiedot

Maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet

Maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet Maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet Idea hankkeeksi, liiketoiminnaksi ja rahaksi bioenergian koordinaatiopäivä 13.10.2010 Hämeen ammattikorkeakoulu INNOVATIIVISET RATKAISUT JÄTTEIDEN JA JÄTEVESIEN

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa. Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari , Helsinki

Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa. Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari , Helsinki Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari 22.10.2015, Helsinki Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Separointipäivä 1.3.2013. Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Otsikko tähän Sisältö Esittely Separoinnin idea Ensikosketukseni separointiin

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS. Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015. Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja

ENERGIATEHOKKUUS. Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015. Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015 Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja ENERGIATEHOKKUUS Energiatehokkuus kuvaa käytetyn energian ja tuotetun tuotteen suhdetta kwh/maitolitra kwh/lehmäpaikka

Lisätiedot

Rakenteilla oleva biokaasulaitos. Case VamBio. KoneAgria Jyväskylä

Rakenteilla oleva biokaasulaitos. Case VamBio. KoneAgria Jyväskylä Rakenteilla oleva biokaasulaitos Case VamBio KoneAgria 2009 21.-24.10.2009 Jyväskylä INNOVATIIVISET RATKAISUT JÄTTEIDEN JA JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN Yhteystiedot: Watrec Oy Jyväskylän toimisto Wahreninkatu

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa. Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä

Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa. Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä 5.2.2013 Taaleritehdas Varainhoitoa vuodesta 2007 Varoja hoidossa 2,3 miljardia euroa. Asiakkaita

Lisätiedot

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015. Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015. Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015 Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn. Biotehtaamme

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016 Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016 Jigoro Kano ajatuksia judosta - soveltuu myös energiatehokkuuden kehittämiseen Tärkein tavoite tuottaa hyötyä yhteiskunnalle

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma Sekä A- että B-osiosta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osion pistemäärä on vähemmän kuin 10 pistettä,

Lisätiedot

JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi 14.11.2013 Tomi Onttonen Karelia-AMK

JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi 14.11.2013 Tomi Onttonen Karelia-AMK 1 JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi Tomi Onttonen Karelia-AMK Sisältö 2 - Perustuu opinnäytetyöhöni - Aineisto kerätty hajautetut

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

Uusituvan Energia NYT Hajautetun sähköntuotannon kannattavuus nyt ja tulevaisuudessa Toni Taavitsainen Envitecpolis Oy

Uusituvan Energia NYT Hajautetun sähköntuotannon kannattavuus nyt ja tulevaisuudessa Toni Taavitsainen Envitecpolis Oy Uusituvan Energia NYT Hajautetun sähköntuotannon kannattavuus nyt ja tulevaisuudessa 24.2.2016 Toni Taavitsainen Envitecpolis Oy Envitecpolis Oy Perustettu vuonna 2008. Sonkajärvi, Kuopio, Varkaus, Lahti,

Lisätiedot

Maatilan biokaasulaitoksen suunnittelusta

Maatilan biokaasulaitoksen suunnittelusta Maatilan biokaasulaitoksen suunnittelusta Biokaasulaitoksen toteutustavoitteet 1. Taloudellisesti kannattava 2. Turvallinen (palo, räjähdys, terveys) 3. Vaivaton (ei fyysistä eikä psyykkistä kuormitusta)

Lisätiedot

Millaiselle jä*eelle mädätys sopii ja miten paljon sitä voi lisätä Suomessa?

Millaiselle jä*eelle mädätys sopii ja miten paljon sitä voi lisätä Suomessa? Millaiselle jä*eelle mädätys sopii ja miten paljon sitä voi lisätä Suomessa? Valtakunnalliset jätehuoltopäivät Helsinki 10.10.2012 Kaisa Suvilampi, VamBio Oy VamBio Oy yritysesi.ely VamBio Oy:n biokaasulaitos

Lisätiedot

Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet

Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet Ville Pyykkönen Saija Rasi Eeva Lehtonen Sari Luostarinen LANNASTA ENEMMÄN JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISEMMIN Säätytalo 22.10.2014 1 Miksi lantabiokaasua? MUIDEN

Lisätiedot

Tutustumismatka biotalouskohteisiin Turveruukki Oy haketerminaali (Kestilä) ja Limingan biokaasulaitos ti klo

Tutustumismatka biotalouskohteisiin Turveruukki Oy haketerminaali (Kestilä) ja Limingan biokaasulaitos ti klo Sivu 1(5) Tutustumismatka biotalouskohteisiin Turveruukki Oy haketerminaali (Kestilä) ja Limingan biokaasulaitos ti 14.6.2016 klo 8.00-16.30 Sauli Jäntti Puolangan biokeskushanke Kainuun Etu Oy +358 44

Lisätiedot

Sinustako biokaasuyrittäjä?

Sinustako biokaasuyrittäjä? Sinustako biokaasuyrittäjä? Karstula 28.11.2016 Biokaasun tuotanto Saija Rasi Erika Winquist Ville Pyykkönen Luonnonvarakeskus Kuva: Valtra Biokaasuprosessi Biohajoava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Energiakasvit

Lisätiedot

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima Kaukolämpöpäivät 24.8.2016 Kari Anttonen Savon Voiman omistajat ja asiakkaat Kuopio 15,44 % Lapinlahti 8,49 % Iisalmi 7,34 % Kiuruvesi

Lisätiedot

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ENERGIARATKAISUT

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ENERGIARATKAISUT YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ENERGIARATKAISUT Ympäristöystävällisen energian hyödyntämiseen asiakaskohtaisesti räätälöityjä korkean hyötysuhteen kokonaisratkaisuja sekä uus- että saneerauskohteisiin. Sarlinilta

Lisätiedot

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Tulevaisuuden bioenergia Lahden seudulla Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Päijät-Häme 9 kuntaa 200.000 asukasta FINLAND RUSSIA SWEDEN ESTONIA LADEC lyhyesti Tukee Lahden kaupunkiseudun elinkeinoelämän

Lisätiedot

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu

Lisätiedot

Maatilojen biokaasulla energiaa, päästövähennyksiä ja ravinnekiertoja

Maatilojen biokaasulla energiaa, päästövähennyksiä ja ravinnekiertoja Maatilojen biokaasulla energiaa, päästövähennyksiä ja ravinnekiertoja Lanta on arvokas materiaali, jonka energia- ja ravinnesisältö tulisi hyödyntää tehokkaasti. Kuva: Janne Lehtinen / Luken arkisto. Lanta

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

13 February Olli Oamkilainen 1

13 February Olli Oamkilainen 1 13 February Olli Oamkilainen 1 Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen. Hankkeessa tarjotaan koulutusta bioenergian tuotannosta ja nykytekniikasta, energiayrittäjyydestä ja energiaomavaraisuuden

Lisätiedot

Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro

Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Bioenergian kestävyys seminaari, 3.12.2015, Helsinki Kestävyyden osa-alueiden painottaminen

Lisätiedot

Riikinvoiman ajankohtaiset

Riikinvoiman ajankohtaiset Riikinvoiman ajankohtaiset Yhdyskuntajätteestä energiaa kiertopetitekniikalla 18.2.2016 Sisältö 1. Hanke- ja prosessiesittely 2. Kiertopetitekniikan haasteet ja mahdollisuudet 3. Tilannekatsaus Riikinvoiman

Lisätiedot

Poistoilman lämmön talteenotto

Poistoilman lämmön talteenotto Poistoilman lämmön talteenotto Tehokas tapa pienentää lämmityskustannuksia kerrostalossa. Eikä lämpö mene harakoille! www.gebwell.fi 1 Mikä on PILP? Huoneilman koneellinen poisto aiheuttaa kerrostaloissa

Lisätiedot

PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo

PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ 15.05.2014 Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo Janne Suomela Projektitutkija, Levón-instituutti Vaasan yliopisto

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus HÖYRYTEKNIIKKA 1. Vettä (0 C) höyrystetään 2 bar paineessa 120 C kylläiseksi höyryksi. Laske

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys

Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys 22.3.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys ry Sundial Finland Oy Perustettu 2009 Kotimainen yritys, Tampere Aurinkolämpöjärjestelmät

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Maatalouden ravinteet kiertoon 29.1.2016 Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Sivu 1 31.1.2016 Sivu 2 31.1.2016 Sivu 3 31.1.2016 Kiertotalous Joka vuosi ylikulutuspäivä tulee

Lisätiedot

Orgaanisten materiaalivirtojen pyrolyysistä

Orgaanisten materiaalivirtojen pyrolyysistä Orgaanisten materiaalivirtojen pyrolyysistä Kimmo Rasa, vanhempi tutkija, MMT Luonnonvarakeskus Sivuhyöty-hankkeen Seminaari 8.4.2015 Esityksen sisältö Pyrolyysi teknologiavaihtoehtona Laboratoriomittakaavan

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Biokaasulaitos. Teknologiaa ja kiertotaloutta. Porin seudun biokaasuratkaisut -seminaari

Biokaasulaitos. Teknologiaa ja kiertotaloutta. Porin seudun biokaasuratkaisut -seminaari Biokaasulaitos Teknologiaa ja kiertotaloutta Porin seudun biokaasuratkaisut -seminaari 24.5.2016 Watrec kaikki biokaasulaitoksista Watrec Oy on suomalainen PK -yritys, joka on fokusoitunut teollisen mittakaavan

Lisätiedot

Mahdolliset lisämaksut veloitetaan taksan 9 :n Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen lisämaksut perusteiden ja hinnoittelun mukaisesti.

Mahdolliset lisämaksut veloitetaan taksan 9 :n Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen lisämaksut perusteiden ja hinnoittelun mukaisesti. Tyhjennyshinnat Joensuu (toissijaisen velvollisuuden palvelut). lisätään punnitusmaksu 9,68. irtojäte /m3 4,20 40,95 45,15 55,99 jätesäkki max. 200 l 2,19 2,37 4,56 5,65 astia 140 l 2,24 1,67 3,91 4,85

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

HSY:n pilotit Teolliset Symbioosit -hankkeessa. INKA työpaja

HSY:n pilotit Teolliset Symbioosit -hankkeessa. INKA työpaja HSY:n pilotit Teolliset Symbioosit -hankkeessa INKA työpaja 1.2.2017 TAUSTAA 2 Lietteen käsittely Ämmässuolla Ämmässuolla on käsitelty bio- ja viherjätteitä vuosikymmeniä, nyt uutena materiaalina puhdistamoliete

Lisätiedot

Pienen mittakaavan liikennebiokaasun tuotanto

Pienen mittakaavan liikennebiokaasun tuotanto Biolaitosyhdistyksen seminaari 7.11.2013 Pienen mittakaavan liikennebiokaasun tuotanto FM Johanna Kalmari-Harju Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin tilalla alkoi vuonna 1998, kimmokkeena mm. mikrobien

Lisätiedot

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Diplomityön esittely Ville Turunen Aalto yliopisto Hankkeen taustaa Diplomityö Vesi- ja ympäristötekniikan laitokselta Aalto yliopistosta Mukana

Lisätiedot

Sinustako biokaasuyrittäjä?

Sinustako biokaasuyrittäjä? Sinustako biokaasuyrittäjä? Muurame 13.10.2016 Biokaasun tuotanto Saija Rasi Erika Winquist Ville Pyykkönen Luonnonvarakeskus Kuva: Valtra Biokaasuprosessi Biohajoava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Energiakasvit

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi Haminan kaupungin 100 % omistama Liikevaihto n. 40 M, henkilöstö 50 Liiketoiminta-alueet Sähkö

Lisätiedot

MTT Biokaasulaitosten tutkimustiedon tuottajana. Saija Rasi, Erikoistutkija, FT

MTT Biokaasulaitosten tutkimustiedon tuottajana. Saija Rasi, Erikoistutkija, FT MTT Biokaasulaitosten tutkimustiedon tuottajana Saija Rasi, Erikoistutkija, FT 029 5317655 saija.rasi@mtt.fi 27.10.2012 MTT vahva vaikuttaja ruokajärjestelmässä MTT on johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

Biokaasuprosessin materiaalivirtojen. mahdollisuudet

Biokaasuprosessin materiaalivirtojen. mahdollisuudet Biokaasuprosessin materiaalivirtojen hyödynt dyntämis- mahdollisuudet Biokaasusta liiketoimintaa Mahdollisuudet ja reunaehdot 3.12.2008, High Tech Center Helsinki Teija Paavola, MTT Jukka Rintala, Jyväskylän

Lisätiedot

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen Lypsykarjanavetan energiankulutus Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen 4.2.2015 ERKKA hanke Energiatehokas tuotantorakennus Keskeisinä tutkimuskohteina maalämpö, uusiutuvat energiaratkaisut ja energiatehokkuus

Lisätiedot

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech)

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Kytkeytyminen oppimistavoitteisiin Pystyy kuvailemaan yhdyskuntien vesi- ja jätehuollon kokonaisuuden sekä niiden järjestämisen perusperiaatteet

Lisätiedot

Luomuviljelyn keinot ravinnekierrätyksessä Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Luomuviljelyn keinot ravinnekierrätyksessä Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) Luomuviljelyn keinot ravinnekierrätyksessä 14.12.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Luomun tavoitteet ja keinot ravinnekierrätyksessä

Lisätiedot

Sinustako biokaasuyrittäjä?

Sinustako biokaasuyrittäjä? Sinustako biokaasuyrittäjä? Saarijärvi 23.8.2016 Biokaasun tuotanto Saija Rasi Erika Winquist Ville Pyykkönen Luonnonvarakeskus Kuva: Valtra Biokaasu Biokaasu muodostuu orgaanisen aineen hajotessa Jäteveden

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Savonia amk, LUKE Maaninka, YSAO

Savonia amk, LUKE Maaninka, YSAO Savonia amk, LUKE Maaninka, YSAO 29.6.2015 28.2.2019 Taustaa P-S maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 (Pohjois-Savon ELY-keskus) Pohjois-Savon maatalouden suurena haasteena on lannan käsittely ja

Lisätiedot

Pajubiohiili biolaitoksissa. Ilmo Kolehmainen Pajupojat Oy

Pajubiohiili biolaitoksissa. Ilmo Kolehmainen Pajupojat Oy Pajubiohiili biolaitoksissa Ilmo Kolehmainen Pajupojat Oy Miksi juuri paju Luonnostaan huokoisin puurakenne - Nopea kasvu - Sadonkorjuu 2-3 vuoden välein LCA - Merkitys hiilitaseissa - Energian raaka-aineena

Lisätiedot

Biokaasumatka Haminaan ja Laukaaseen

Biokaasumatka Haminaan ja Laukaaseen Matkaraportti Biokaasumatka Haminaan ja Laukaaseen 28.06.2016 29.06.2016 VuoGas Nurmi -hanke Olli Hyvärinen, Janne Kelavuori ja Elina Virkkunen Kuvat: Antti Hautala, Timo Karjalainen Jakelu 1.7.2016 VuoGas

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät , Koli. Itä-Suomen jätelogistiikka

Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät , Koli. Itä-Suomen jätelogistiikka Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 28.10.2015, Koli Itä-Suomen jätelogistiikka Jätekukko Oy Tuottaa omistajakuntiensa puolesta niille lakisääteisesti kuuluvat jätehuollon palvelutehtävät tilanne 2015,

Lisätiedot

Kotien aurinkosähkö nyt kovassa kasvussa Uudellamaalla jo yli 260 voimalaa

Kotien aurinkosähkö nyt kovassa kasvussa Uudellamaalla jo yli 260 voimalaa Kotien aurinkosähkö nyt kovassa kasvussa Uudellamaalla jo yli 260 voimalaa Julkaistu 03.11.2015 08:37. Aurinkosähköjärjestelmiä on kytketty sähköverkkoon eniten Uudellamaalla ja Varsinais Suomessa. Tuotanto

Lisätiedot