Vantaa Kaupunkisuunnittelu

Transkriptio

1 Vantaa Kaupunkisuunnittelu Toimitiloja Vantaankosken asemalle / Ratastie 4 Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro Kaupunkisuunnittelulautakunta

2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavamuutos nro , Asemakaavamuutos Vantaan kaupungin 17. kaupunginosa, Martinlaakso osa korttelia Kaava-alueen sijainti Alue on tontti osoitteessa Ratastie 4 Sijaintikartta ja suhde kaupunkirakenteeseen. 2. TIIVISTELMÄ Kiinteistöosakeyhtiö Sanomalan keskusalue / Sanoma Oyj hakee Ratastie 4:ssä sijaitsevan liiketontin kaavamuutosta toimistorakentamiseen. Tontti on rakentamaton. Oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa alue on työpaikkaaluetta, mutta Monsaksenraitin pohjoispuolella sijaitsee vahastaan pientaloalue. Voimassa olevassa asemakaavassa tontti on liikerakennusten korttelialuetta KL, jonka tonttitehokkuus on e = 0,50, rakennusoikeus k-m2 ja suurin sallittu kerrosluku kaksi. Tontti esitetään muutettavaksi toimistorakennusten korttelialueeksi KT, tonttitehokkuudella e = 1,2, mikä tuottaa k-m2 (kerrosneliömetrin) rakennusoikeuden. Siitä k-m2 saa käyttää liiketiloja varten. Suurin sallittu kerrosluku olisi kuusi. Rakennus tulee sijoittaa kiinni tontin rautatien puoleiseen reunaan. Kaavamuutosta perustelevat yleiskaava ja sijainti Kehäradan aseman vieressä. Aseman viereisillä yritystonteilla on käytetty e = 1,2 1,3 tonttitehokkuuksia, vaikka pohjoispuolisella pientaloalueella tonttitehokkuus onkin vain e = 0,20. Alueen pohjoispuoliset omakotiasukkaat ovat vastustaneet kaavamuutosta. Kaavamuutosta on vastustettu myös nettiadressilla. Mielipiteiden johdosta kerrosluku on pientalotontin eteläpuolella kaksi. 1

3 3. LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista 1950-luvulta alkaen rakennettua omakotialuetta. Voimalantie on tarkoitus jatkaa Kehäradan ali. Kaksikerroksinen toimistotalo (1990) näkyy maisemassa. Toimitilatontti on nyt autiotonttina luvulta alkaen rakennettua omakotialuetta. Suuri rantatie (Monsaksenraitti) reunapuustoineen toimii kevyen liikenteen yhteytenä asemalle. Viisikerroksinen toimitalo (2002), asemakaava sallii kuudennen kerroksen, pohjoissiipi matalampi. Lähiympäristön analyysi. Yleiskaavan työpaikkaalue on vielä avointa niittyä ja metsää. Kehäradan jatke Lentoasemalle valmistuu Vantaankosken rautatieaseman tuleva pohjoinen sisäänkäynti. Radan yli rakennetaan silta. Kaavoitettava tontti on nyt metsää. Bussiterminaali. Liityntäpysäköintialue valmistui Vantaankosken aseman eteläinen sisäänkäynti. Martinkyläntie (pääkatu), liittymä Ratastielle. TKa Ilmakuvapohja Vantaan kaupunki 2009 Luonnonympäristö Tontilla on nyt kuusimetsää. Maaperältään tontti on pääosin moreenia, alempana silttiä. Tontilla ei ole inventoituja luontokohteita. Rakennettu ympäristö Tontti on rakentamaton. Tontin pinta-ala on m2, tonttitehokkuus e = 0,50 ja siitä laskettu rakennusoikeus k-m2. Tontin pohjoispuolinen Myllymäen omakotialue syntyi sotien jälkeen luvulla, mutta alueella on omakotitaloja eri vuosikymmeniltä. Martinlaakson yritysalue alkoi syntyä 1970-luvulla. Alueelle tulivat ensin Vantaan Energian voimalaitos (1975) ja punatiilinen Sanoman painotalo (1977), sitten Hansaprint (1985) luvulta alkaen yritysalueelle on rakennettu lisää yritysten toimitiloja, kuten Pöyry 1991 (Jaakonkatu 3), Siemens Nixdorf 1993 (Jaakonkatu 2), VTI Technologies Oy 1997 (Myllynkivenkuja 6), Labsystems 2002 (tontin lounaispuolella, Ratastie 2) sekä teollisuustalo 2007 (Myllynkivenkuja 1). Yritysalueelle on sijoittunut korkeaan tietotaitoon, ympäristöosaamiseen ja informaatiotuotantoon erikoistuneita yrityksiä. Vantaankosken asema avattiin liikenteelle 1991 ja tontin eteläpuolelle valmistui liityntäpysäköintialue Kehärata Vantaankoskelta Lentoasemalle ja edelleen Tikkurilaan valmistuu Monsaksenraitilta rakennetaan kevyen liikenteen silta rautatien yli. Sillalta tulee portaat ja hissi Vantaankosken 2

4 asemalle, joten tontti sijaitsee aivan rautatieaseman sisäänkäynnin vieressä. Rautatieaseman itäpuolella on bussiterminaali. Palvelut Lähin kauppa on Martinlaaksossa Laajavuorentiellä K-supermarket. Martinlaakson asemalle valmistuu noin k-m2:n suuruinen kauppakeskus syksyllä Asemakaava sallii liiketilojen rakentamista myös Vantaankosken aseman itäpuolelle (3 500 k-m2). Liikenne - Autoliikenne: Ratastieltä pääsee Martinkylätien kautta mm. Hämeenlinnanväylälle. Vantaankosken alueesta on laadittu liikenneselvitys (Strafica Oy 2004), jonka mukaan alueelle voidaan sijoittaa rakentamista yhteensä noin k- m2. Rataspolulla tulee esiintymään Vantaankosken aseman huoltoliikennettä. Muuta huoltoliikennettä Rataspolulla ei ole tarkoitus sallia. Sanomatie ja Sanomatien liittymä Kehä III:lle valmistuvat Joukkoliikenne: Tontti sijaitsee Vantaankosken aseman vieressä. Aseman itäpuolella on bussiterminaali, jonne tullaan rakentamaan kevyen liikenteen silta Monsaksenraitin kohdalle. Asemalta on bussiyhteyksiä eri puolille Vantaata ja Espooseen. Helsingin linjan 453 päätepysäkki on tarkoitus siirtää Vantaankosken asemalle (Vantaan linjastosuunnitelma , YTV 2008). - Kevyt liikenne: Monsaksenraitti on rautatieasemalle johtava jalankulku- ja pyöräilykatu. Kulttuurihistorialliset kohteet - Monsaksenraitti on ollut osa Suurta rantatietä eli varhaiskeskiaikaista maantietä Turusta Viipuriin. Tie on Suomen vanhimpia maanteitä. Tie kulki kirkolta kirkolle ja johti Turun linnasta Viipurin linnaan, joka on 1200-luvulta. Tien merkitys väheni 1700-luvulla ja edelleen 1812, kun Helsingistä tuli pääkaupunki ja liikenne alkoi suuntautua sinne. Osuus Hämeenkylästä Vantaankoskelle muutettiin maantiestä kylätieksi vuonna 1906 ja samalla Hämeenkylästä Helsinkiin johtava kylätie muuttui maantieksi; se on nyt Vanha Hämeenkyläntie. Tästä syystä Suuri rantatie onkin voinut katkeilla useaan osaan Hämeenkylän ja Vantaankosken välillä. Tien korvaava Helsingin ohikulkutie (Kehä III) valmistui 1960-luvulla. Tiemuseo inventoi Suuren rantatien vuonna Tiestä mahdollisesti löytyvät vanhat rakenteet ovat muinaismuistolain suojaamia muinaismuistoja. Kaavamuutos ei koske Monsaksenraittia, mutta rajautuu siihen. Tekninen huolto Vesi- ja viemärijohdot ovat Monsaksenkujan eteläpäässä ja sadevesiviemäri Ratastiellä. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt - Lentomelu: Alueen lentomelutaso on noin 60 db (Ilmailulaitos 2002, vuosien verhokäyrä). - Rautatiemelu: Rautatien melutaso tontin itärajalla on alle 55 db (ennuste 2030). - Tieliikennemelu: Tieliikenteen melutaso on tontin etelärajalla noin 53 db ja pohjoisrajalla noin 56 db (mallinnus v. 2005). Ennusteen mukaan tieliikenteen melutaso tontin etelärajalla olisi noin 55 db ja pohjoisrajalla noin 60 db vuonna Tontille kantautuu tiemelua sekä Kehä III:lta että Martinkyläntieltä. 3

5 Suunnittelutilanne Asemakaavamuutos nro , Maanomistus Tontin omistaa Kiinteistöosakeyhtiö Sanomalan keskusalue / Sanoma Oyj. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Tavoitteena on mm. että työpaikka-alueita ei sijoiteta erilleen muusta yhdyskuntarakenteesta. Valtioneuvosto Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta. Martinlaakso on merkitty keskustatoimintojen alueeksi. Ympäristöministeriö Ote Uudenmaan maakuntakaavasta. Taajamatoimintojen alue. Keskustatoimintojen alue. Virkistysalue. Viheryhteystarve. Seutuliikenteen rata. (K) Maakaasun runkoputki. Lentomelualue. Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, tie tai kohde. Kehäkaupungin kehittämisvyöhyke. Yleiskaava Kaupunginvaltuuston hyväksymässä oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa alue on työpaikka-aluetta TP. Ote yleiskaavasta. A1 Tehokas asuntoalue. A3 Pientaloalue. ET Yhdyskuntateknisen huollon alue. L Tieliikenteen alue. LR Raideliikenteen alue. P2 Palvelujen alue. PY Julkisten palvelujen ja hallinnon alue. T Teollisuusja varastoalue. TP Työpaikka-alue. VL Lähivirkistysalue. VU Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue. c Keskustatoimintojen alakeskus. (LJ)- Joukkoliikenteen terminaali. (m1)- Lentomeluvyöhyke 1 (L DEN yli 60 db). (m2)- Lentomeluvyöhyke 2 (L DEN db). (Z)- Voimansiirtolinja. Ohjeellinen ulkoilureitti. Historiallinen tie. Ohjeellinen raideliikenteen linjaus. Alueen raja. Osa-alueen raja. Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. 4

6 Asemakaava - Ensimmäinen asemakaava on nro , Vantaankoski 1, vahvistettu sisäasiainministeriössä Voimassa oleva asemakaavassa nro , joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja tuli voimaan , tontti on liikerakennusten korttelialuetta KL, tonttitehokkuus on e = 0,50. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi (II). Tontille saa rakentaa maanalaisen pysäköintitilan (map). Kaava sisältää tonttijaon. Kaavamääräysten mukaan alueelle ei saa sijoittaa päivittäistavaramyymälää. Autopaikkojen vähimmäismäärä on liiketiloille 1 autopaikka / 50 k-m2. Autopaikkoja saa sallitun kerrosalan lisäksi rakentaa tasoihin. Ote ajantasa-asemakaavasta. AOTP 1 KL KTTY KTY LP LRA e = 0,50 II map Yhdistettyjen pientalojen ja pienteollisuusrakennusten korttelialue. Liikerakennusten korttelialue. Toimistorakennusten ja/tai ympäristöä häiritsemättömien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Toimitilarakennusten korttelialue. Yleinen pysäköintialue. Rautatieaseman alue. Tonttitehokkuus. Suurin sallittu kerrosluku (roomalaisin numeroin). Maanalainen pysäköintitila. Rakennusjärjestys Vantaan rakennusjärjestys, Kv , voimaan Tonttijako- ja rekisteri Alue on Vantaan kiinteistörekisterissä. Uusi tontti (7076 m2) muodostuu tontista (6591 m2) ja määräalasta M601 (485 m2). Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284 / 1999 vaatimukset. Rakennuskiellot Ei ole. 5

7 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Kaavamuutoshakemus Kiinteistöosakeyhtiö Sanomalan keskusalue / Sanoma Oyj haki kaavamuutosta toimistorakentamiseen tonttitehokkuudella e = 1,2 siten, että hanke voisi sisältää liiketiloja 1500 k-m2 ja sallittu kerrosluku olisi kuusi. Tontti sijaitsee Kehäradan aseman vieressä ja on yleiskaavassa työpaikka-aluetta. Ennakkoneuvottelut Sanoma Oyj on neuvotellut kaavamuutoksesta ja Suunnitteluohjelma Kaavamuutostyö otettiin kaupunkisuunnittelun syksyn 2010 suunnitteluohjelmaan, jonka kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi ohjeellisena. Osallistuminen ja vuorovaikutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin , lähetettiin osallisille ja julkaistiin internetissä. Vireille tulosta ilmoitettiin Vantaan Sanomissa Aluearkkitehti oli tavattavissa myös puhelimitse. Mielipiteet pyydettiin mennessä. Osallisia kaavoituksessa olivat hakija, alueen sekä viereisten ja vastapäisten alueiden omistajat, vuokralaiset ja asukkaat (naapurit), kaupunginosan tai lähialueen asukkaat, yritykset, työntekijät, asukas- ym. yhdistykset, kaupungin viranomaiset, Uudenmaan liikenne-, elinkeino- ja ympäristökeskus ELY, Ratahallintokeskus, Vantaan Energia Oy, Elsa Oyj, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, Helsingin seudun liikenne HSL, kunnan jäsenet ja ne, jotka katsovat olevansa osallisia. Saadut mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen 1. Pirjo Salo, liikenneinsinööri, : Ratastien/Martinkyläntien liittymän toimivuudesta ruuhka-aikaan on tullut palautetta kaupungille. Valot tarvitaan liittymään viimeistään Sanoman hankkeen toteuduttua. Ratastien/Martinlaaksontien liittymään on siis hyvä tehdä toimivuustarkastelu, jossa tarkastellaan miten liittymä toimisi liikennevaloilla Sanoman hankkeen toteuduttua. Tässä hankkeessa 7 metrin peruutusväli parkkipaikalla on riittävä. Sanoman alueen kuvaa tutkittuamme huomasimme, että tonttiliittymien lukumäärän tulisi olla pienempi. Tontin sisällä voisi esimerkiksi kulkea Ratastien suuntainen ajoyhteys ja tontilta olla yksi liittymä Ratastielle. Tontilta on vain yksi liittymä Ratastielle. Tontin kaikki liikenne tulee johtaa Ratastieltä. Martinkyläntien ja Ratastien risteykseen rakennetaan liikennevalot. 2. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos : - katujen ja tonttiliittymien suunnittelun yhteydessä huomioitava osoitteiden selkeys ja loogisuus. Tonttiliittymän tulee sijaita osoitteen mukaisessa kohdassa. - Suuret ja/tai korkeat rakennukset on sijoitettava tontille siten, että pelastuslaitoksen raskaalla ajoneuvokalustolla pystytään operoimaan niiden välittömässä läheisyydessä. Huomioitava mahdolliset kansirakenteet. Tontille tulee osoite ja tonttiliittymä Ratastieltä. Lisäksi pelastaminen on mahdollista Rataspolulta ja Monsaksenraitilta. 3. Myyrmäen aluetoimikunta päätti, että "Monsaksenraitti on ollut osa Suurta rantatietä eli keskiaikaista maantietä Turusta Viipuriin. Aluetoimikunta esittää, että tontille tuleva yrittäjä huomioisi ja käyttäisi hyväkseen liiketoiminnassaan Monsaksenraitin historiaa." 6

8 4. Helsingin seudun liikenne HSL : Ei huomautettavaa. 5. Vantaan Energia Oy : - Sähköverkko: Vantaan Energia Oy:n pienjänniteverkko sijaitsee alueella karttaliitteen mukaisesti. Vantaan Energia Sähköverkot Oy haluaa, että asemakaavan muutosehdotuksessa huomioidaan sähköverkon sijainti. Mikäli maakaapeleita pitää siirtää, niin siirtokustannusten osalta toimitaan Vantaan kaupungin ja Vantaan Energia Oy:n laaditun yhteistyösopimuksen mukaisesti. Pienjänniteilmajohdot kaapeloidaan tontin rakentamisen yhteydessä. - Kaukolämpöverkko: Ei huomautettavaa. Kiinteistö voidaan liittää kaukolämpöön. 6. Museovirasto (Dnro 471/303/2010): Museoviraston ja Vantaan kaupunginmuseon välisen yhteistyösopimuksen mukaisesti rakennetun kulttuuriympäristön osalta lausunnon antajana toimii kaupunginmuseo, jota tulee kuulla asiassa. Arkeologisen kulttuuriympäristön osalta ei ole huomautettavaa. Museovirastoa ei ole tarpeen kuulla asian jatkovaiheissa. Vantaan kaupunginmuseoa on kuultu suullisesti eikä kaupunginmuseolla ollut huomautettavaa, koska kaavamuutos ei koske Suurta rantatietä ja tontti on ollut rakentamaton. 7. Jukka Jaakkola, As. Oy Vantaan Monsaksenkuja 5; Varma Valkeinen, Eija Valkeinen, K. Koivusalo, Sirpa Koivusalo, Kari J. Leino, Britt Wilander, Aki Ylijaara ja Sirkka Ylijaara : Rajanaapureina emme ole saaneet etukäteen tiedotusta aikaisemmasta asemakaavamuutoksesta Monsaksenkuja 2:ssa, kun Aotp-asemakaava on muutettu KTY-kaavaksi, jossa rakennusoikeus nousee 0,5:stä 1,2:een ja kerrosluku 1 1/2:sta neljään. Saimme tiedon asiasta kaupungilta tulleen oman osoitteemme muutosilmoituksen yhteydessä, kun asemakaava oli jo muutettu. Vaadimme kaavan palauttamista ennalleen vedoten osallisten vaikutusmahdollisuuden puuttumiseen kaavamuutoksen ollessa näkemyksemme mukaan merkittävä, emmekä voi missään tapauksessa hyväksyä kerrosluvun korottamista kuuteen pientaloalueen läheisyydestä johtuen. Perustelut: Muutosalueen vieressä on Aotp-asemakaava-alue, joka koostuu pientaloista. Alueella ei ole kaavassa mainittua pienteollisuutta ollenkaan. Tiivis pientaloalue on ollut paikalla vuosia ja tätä rakennettua ympäristöä ja sen käyttöä tulee vaalia asemakaavamuutoksia suunniteltaessa. Kaavamuutoksessa ei ole otettu huomioon vaikutuksia aivan naapurissa sijaitseviin pientaloihin. Esimerkiksi: - taloudelliset haitat kiinteistöjen arvon laskun myötä, - viihtyvyys- yms. näkökohdat, - lain mukaan asemakaava-alueelle ei saa sijoittaa toimintoja, jotka aiheuttavat haittaa kaavassa osoitetuille muiden alueiden käytölle, - ohjeen mukaan pientaloalueen muutosraja kerrostaloalueeksi on suojattava riittävällä puisto- ja kasvillisuusalueella ja kerroskorkeus nostettava portaittain muutosalueen rajasta poispäin. Ehdotamme, että alue jää Aotp-asemakaava-alueeksi ja KTY-kaava-alueet rakennetaan tulevan ratalinjan itäpuolelle, jossa ei ole pientaloja lähellä. Se olisi luonnollinen rajaus ja ottaisi lain tarkoittamalla tavalla huomioon ensin rakennetun pientaloalueen. Vaadimme, että alueen (Ratastie 4) asemakaava jää ennalleen. Perustelut ovat samat kuin Asemakaavamuutos nro :ssä. Ratastie 4:n naapurissa Ratastie 2:ssa toimitilarakennukset ovat aivan Martinkyläntien varressa, jossa ne ovat nelikerroksisia (maksimikerrosluku 6) ja 7

9 riittävän kaukana pientaloalueesta. Lähempänä pientaloaluetta kerroskorkeus on rajattu kolmeen. Naapurialueiden rakentaminen ja lähiympäristön analyysi on kuvattu edellä. Vaikutukset pientaloalueeseen on arvioitu jäljempänä. Monsaksenkujan kaavamuutos, Kehäradan asemakaava nro , on tullut voimaan Kaavaan on sisältynyt oma kaava- ja valitusprosessinsa, johon sisältyi mm. ilmoittaminen joka kotiin Vantaalla jaetuissa Vantaan Sanomissa ja kaavoituskatsauksissa Vantaa suunnittelee ja rakentaa -lehdissä. Monsaksenkuja 2:n tonttia käsitellään asemakaavamuutoksessa nro Rakennusrekisterin mukaan Ratastie 4:n rakennettu kerrosluku on viisi. Tällä asemakaavalla ei puututa viereiseen Aotp-kortteliin 17108, jonka asemakaava on tullut voimaan Tämän jälkeen lähelle on valmistunut Vantaankosken rautatieasema Kehärata Lentoasemalle valmistuu Kaupunginvaltuuston hyväksymässä oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa alue on työpaikka-aluetta TP. Alueen lentomelutason Lden 60 db vuoksi uusien asuntojen rakentaminen ei ole mahdollista, mistä syystä asuinkortteli on muutettu toimitilakortteliksi. Kehärata yhdistää asukasta ja työpaikkaa, joten Vantaankosken asemaympäristö on merkittävä kehittämiskohde. Kestävän kehityksen mukaisesti asunnot ja työpaikat tulisi keskittää hyvien ratayhteyksien äärelle. Kaupungin kaavoituksella maan arvo voi sekä nousta että laskea eikä maan arvonlaskuja tai -nousuja lain mukaan korvata naapureille eikä naapureilta. Ei ole olemassa säädöstä, joka edellyttäisi asemakaavaan jätettäväksi tarpeettomia viherkaistaleita tai joka määräisi rakentamisen porrastamisesta asemakaavassa. Voimassa olevassa asemakaavassa on kuitenkin esitetty 5 metrin levyinen istutettava vyöhyke, jota ei poisteta. Lisäksi rakentaminen määrätään sijoitettavaksi kiinni tontin radan puoleiseen reunaan ja nykyisen omakotitalon eteläpuolella suurimmaksi kerrosluvuksi annetaan kaksi. Kaavamuutos mahdollistaa tontin tarkoituksenmukaisemman rakentamisen. Katso myös seuraavaa vastausta. 8. Sanna Koivusalo, : Monsaksenkuja 2:n ja Ratastie 4:n raja- ja lähinaapurit lähettivät teille postileimatun mielipidekirjeen koskien asemakaavamuutoksia ko. tonteilla. Olemme avanneet adressin vastustaaksemme suunnitelmien toteutumista ja mennessä meille tukensa oli jo antanut 143 ihmistä. Näistä osa on asuinalueen muita asukkaita, jotka myös pelkäävät asuinalueensa ja sen viihtyisyyden puolesta, mutta suurin osa on ihmisiä muualta Suomesta, jotka haluavat auttaa meitä vastustamaan asemakaavoitussuunnitelmien toteutumista. Jokaikinen allekirjoitus lisää painoarvoa lähinaapureiden mielipiteelle, jonka vastaanotatte pian kirjeitse. Ohessa liitteenä adressista tehty pdfdokumentti allekirjoituksineen. Adressi löytyy myös osoitteesta adressi.dy.fi "Adressi asuinalueen pelastamiseksi "Seuraava vetoomus taustatietoineen on pitkä ja seikkaperäinen, mutta haluan, että myös taustoja ennestään tuntematon saa hyvän käsityksen siitä, miten Vantaan kaupunki osoittaa välinpitämättömyyttään asukkaitaan kohtaan. Lukeminen vie vain muutaman minuutin ja asia on asuinalueen asukkaille ja näiden läheisille todella tärkeä, joten pyydän lukemaan alla olevan selostuksen ja allekirjoittamaan adressin asiamme puolesta. Vantaan Martinlaaksossa, Vantaankosken aseman luoteisreunalla, sijaitsee noin 45 perheen asuttama pientaloalue. Sen vanhimmat asutut talot ovat 50- luvulta, ajalta ennen alueen asemakaavoittamista, ennen Vantaankosken junaasemaa ja ennen Vantaan kaupungin suunnitelmia muuttaa alue tehokkuuden ja maksimaalisen tuoton nimissä kokonaan liiketoimintakäyttöön. Tiiviin asuinalueen laitamille on vuosien varrella noussut suuria tehtaita ja toimistoraken- 8

10 nuksia asemakaavamuutoksista johtuen. Lisäksi uuden Kehäradan rakennustyöt Vantaankosken asemalta pohjoiseen, yli lähiseudun asukkaiden virkistyskäytössä olleen idyllisen niittymaiseman, ovat jo käynnissä. Tästä liikenneyhteyksien parantumisesta johtuen kaupunki katsoo, että myös asuinalueen lähes koskemattomalle, radan puoleiselle laidalle tulisi rakentaa mahdollisimman korkeita liikerakennuksia. Asuinalue alkoi kasvaa varsinaisesti 80-luvulla ja vielä parin viime vuoden aikana alueelle on rakennettu uusia asuintaloja. Yleiskaavassa asuinaluetta ei kuitenkaan ole edes olemassa, vaan se ja ympäröivät tontit on määritelty lentomelun takia työpaikka-alueeksi. Yleiskaavan "ansiosta" yritysten etu onkin useimmiten mennyt asukkaiden edun edelle, mikä on muun muassa mahdollistanut suunnattoman tehdasrakennuksen pystyttämisen alle 30 metrin päähän rajanaapurissa sijaitsevasta paritalosta. Kun suunnitelmista on asukkaiden voimin valitettu, on Länsi-Vantaan aluearkkitehdin vastine ollut aina samansuuntainen: alue ei ole yleiskaavassa asuntoalue, joten asuintaloja siellä ei myöskään ole, eikä niitä tarvitse huomioida suunnittelussa. Tästä viimeisimpinä todisteina ovat tämänkin adressin perustamiseen johtaneet ilmoitukset kahdesta vireille tulleesta kaavasta koskien alueen rajalla sijaitsevia tontteja. Muun muassa molemman tontin lähinaapureina asuvat vanhempani vastaanottivat ilmoitukset elo-syyskuussa Toinen ilmoituksista käsitteli rajanaapurissa sijaitsevaa, vanhan autiotilan tonttia, jonka kaupunki osti kuolinpesältä osaksi siitä syystä, että tontti sijaitsee Vantaankosken aseman pohjoispäässä paikalla, josta Kehäradan linjaus kulkee. Silti tontti oli asemakaavassa merkitty samaan käyttöön, kuin muukin asuinalue, eli yhdistetyksi pientalojen ja pienteollisuusrakennusten korttelialueeksi. (Adressin sisältämä kartta.) 9

11 Muun muassa vanhempani saivat tontin rajanaapurina ensimmäisen tontin kaavamuutoksia koskevan ilmoituksensa tuolloin elo-syyskuussa, kun tontti oli kaikessa hiljaisuudessa jo muutettu asemakaavassa toimitilakortteliksi ja nyt sille haettiin kerrosluvun korottamista neljästä kuuteen! Maankäyttö- ja rakennuslaissa ohjeistetaan kaavoitusmenettelyssä jotakuinkin niin, että ne, joiden asumiseen kaavamuutos vaikuttaa, tulee olla mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun (toisin sanoen oikeus valittaa suunnitellusta muutoksesta) ja osallisille on ilmoitettava tästä mahdollisuudesta näiden tiedonsaannin kannalta toimivalla tavalla. Kuitenkaan vanhempani, saati muut rajanaapurit eivät ole missään vaiheessa kuulleet muutossuunnitelmasta. Maankäyttö- ja rakennusasetuksessa, jossa tarkemmin määritellään tapa ilmoittaa asemakaavamuutoksista, annetaan mahdollisuus ilmoittaa kaavasuunnitelmista vain niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan eli kunnnallislehdessä, jos katsotaan, ettei muuta tiedottamista pidetä asian laatu huomioon ottaen sopivana. Arvelen, että tällä sopivuus-lauseella Vantaan kaupunki perustelee edukseen sen, ettei tontin rajanaapureille ilmoitettu kaavamuutossuunnitelmista talouskohtaisesti kirjeitse, kuten rajanaapureille on tapana ilmoittaa. Kuitenkin edellä mainitussa asetuksessa säädetään jotakuinkin niin, että tiedotuksen on oltava laajempaa kaavamuutoksen ollessa merkittävä. Asuinalueella on eletty siinä uskossa, että autiotilan tontille rakennetaan asemakaavan sallimia, enintään kaksikerroksisia pientaloja, joten mielestäni muutos jopa kuusikerroksisiin toimistokolosseihin on erittäin merkittävä naapuruston näkökulmasta. Näkemykseni onkin, että Vantaan kaupunki on rikkonut maankäyttö- ja rakennusasetusta tehdessään kaavamuutoksen huolehtimatta osallisten tiedonsaannista ja asemakaava tulee palauttaa entiselleen. Samoihin aikoihin edellisen ilmoituksen kanssa saapui tiedotus kaavamuutossuunnitelmasta, jonka kohteena on asuinalueen ja Vantaankosken aseman välissä oleva metsätontti. Se on jo aiemmin kaavoitettu liikerakennuskäyttöön, mutta asuintalojen läheisyydestä johtuen enintään kahteen kerrokseen. Tontin omistama suuryritys hakee nyt kerrosluvun korottamista kahdesta kuuteen tehokkuuden nimissä ja sillä perusteella, että naapuritontilla, asuinalueen eteläpuolella, liiketilan maksimikorkeus on myös kuusi ja junaradan toisella puolella peräti kaksitoista kerrosta. Perusteluissa ei oteta kuitenkaan huomioon, että naapuritontin pohjoisreunassa, asuinalueen välittömässä läheisyydessä, suurin sallittu kerrosluku on asukkaiden valituksen ansiosta vain kolme ja junaradan itäpuoleisten tonttien lähellä ei ole ollenkaan asuinrakennuksia. Toimitetussa ilmoituksessa on myös arkkitehdin luonnos metsätontin käytöstä, josta ilmenee, että jopa kuusikerroksisiksi kohoavia liiketiloja on tarkoitus rakentaa vain metrien päässä lähimmästä pientalosta! Toivomme, ettei asuinalueen viihtyvyyttä ja asuntojen arvoa pilata tällaisilla suunnattoman suurilla toimistorakennuksilla, vaan alkuperäinen asemakaava pysyy. Kummassakaan ilmoituksessa ei oteta sanallakaan kantaa suunnitelmien vaikutuksista asuinalueeseen, mikä on mikä on mielestäni röyhkeyden huippu! Rakennus- ja maankäyttölain mukaan asemakaava-alueelle ei saa sijoittaa toimintoja, jotka haittaavat kaavassa osoitettujen muiden alueiden käyttöä, minkä lisäksi asemakaava on laadittava niin, että luodaan edellytykset viihtyisälle elinympäristölle, ja jo rakennettua ympäristöä tulee vaalia. Vaikka yleiskaavan mukaan asuinaluetta ei ole olemassa lentomelun takia, on se asemakaavassa määritelty muun muassa pientaloalueeksi siellä jo olevan suuren, tiiviin ja viime vuosina kasvaneen asuntalokannan ansiosta. Alueella on jo nyt länsi- ja etelänaapureinaan suuria teollisuus- ja liiketiloja, mitkä rasittavat alueen käyttöä, viihtyvyyttä ja arvoa. Vielä lähes koskemattomat pohjois- ja itäreunat takaavat, että pientaloasumisessa viihtyvyyttä ensisijaisesti luova rauha ja luonnon läheisyys on olemassa edes jossain määrin. Asuinalueemme on jo vuosia saanut kärsiä yritysten edun takia ja juna-aseman ympäristön tehostussuunnitelmat tulevat toteutuessaan viemään alueelta 10

12 loputkin siitä viihtyisyydestä, joka siellä joskus vallitsi. Lisäksi vaikka kyseessä on monille alueella asuville loppuelämän koti, ei tieto kiinteistöjen arvon lopullisesta romahtamisesta silti ilahduta. Suunnitelmien toteutuessa asukkailta viedään kaikki, minkä takia tälle asuinalueelle on alun perin koti rakennettu tai ostettu, eikä se ole mielestäni oikein kaupungilta, jonka tulisi taata asukkaillensa hyvät elinolot! Toivon, että allekirjoitatte tämän adressin ja autatte näin asukkaita puolustamaan oikeuttaan oman kodin rauhaan ja näyttämään, ettei Suomessa voi loputtomiin polkea yksityistä ihmistä maahan yritysten maksimaalisen tuoton nimissä. Asukkaiden puolesta kiittäen, Sanna Koivusalo Asukkaat ovat jo osaltaan ryhtyneet toimiin kaavamuutosten järkeistämiseksi, mutta kun vastassa on kaupunki ja suuryritys, jonka olemassaolosta kaupunki on riippuvainen, tarvitsemme kaiken liikenevän tuen asiassamme! Adressi toimitetaan kaavoituksesta vastaavalle Länsi-Vantaan aluearkkitehti Timo Kallaluodolle ennen valitusoikeuden umpeutumista, joten laittakaa tämän adressin linkki eteenpäin kaikille tutuillenne ja puolitutuillekin nyt! Jos haluatte kysyä tai huomauttaa jostain adressiin tai kaavamuutoksiin liittyvästä asiasta, olkaa hyvä ja lähettäkää sähköpostia osoitteeseen Allekirjoittaneet: 158. Sanna Virtanen - Vantaa Jarkko Leino - Helsinki Anna-Liisa Leino - Helsinki Sonja Rantalainen - Vantaa Lauri Rantalainen - Vantaa Terttu Rantalainen - Vantaa Sampo Rantalainen - Vantaa Anita Strandberg - Kyrkslätt Erja Pyykkönen - Kantvik Samu Salovaara - Kantvik Juha Salovaara - Kantvik Taisto Salovaara - Kantvik Ari Salovaara - Kantvik Tarja Aaltonen - Vantaa raija laatikainen - vantaa Riitta Sorri - Kontiolahti Mari Hälinen - Kontiolahti Thea Järvenpää - Espoo Katja Kärki - Vantaa Henri Mecklin - Vantaa Pipsa Korhonen - Vantaa Risto Korhonen - Vantaa Riitta Sinervirta - Kuopio Jan Pihtsalmi - Loviisa Niko Lindman - Kotka Riitta Lindman - Vantaa Helge Pihtsalmi - Loviisa Maja Pihtsalmi - loviisa Linus Rehnström - Tammisaari Petra Ekholm - Tammisaari Kaarlo Rantanen - Lahti Ilari Siltanen - Jyväskylä Paula Siltanen - Tampere Olli Siltanen - Tuusula Merja Siltanen - Lahti Camilla Busi - Vantaa Jani Kauhanen - Vantaa Anne Lehtonen - Porvoo Tina Melin - Espoo Jesse Jokinen - vantaa Miranda Heikkinen - Vantaa Anne Hänninen - Vantaa Tauno Tuomisto - Helsinki Ilkka Elers - Hyvinkää Tarja Saastamoinen - Helsinki Mia Ingman - Kauniainen Olli Isoaho - Espoo Jouko Laatikainen - Vantaa Juha Leino - Vantaa Timo Kuula - Helsinki Maija Markelin - Helsinki Ben Wilander - Espoo Nina Elgmren - Helsinki Anita Grahn - Helsinki Annika Bertlin - Tammisaari Mikael Lindfors - Kauniainen Minna Wilander - Espoo Pontus Ingman - Kauniainen Kari J. Leino - Vantaa Britt Wilander - Vantaa Kristina Hietaniemi - Hyvinkää Hanna Kääriäinen - Vantaa Lea Kääriäinen - Vantaa Juho Suvanto - Vantaa Juho Koivusalo - Vantaa Lea Niemistö - Vantaa Saana Laurila - Hämeenlinna Virpi Laurila - Hämeenlinna Pertti Laurila - Hämeenlinna Milla Laurila - Siilinjärvi Aini Aaltonen - Vantaa Noa Garam - Helsinki Miki Garam - Helsinki Sini Garam - Helsinki Erkki Laurila - Helsinki Tuula Laurila - Helsinki Timo Aaltonen - Järvenpää Minna Joentakanen - Helsinki Soili Honkajoki - Helsinki Pekka Pakkanen - Helsinki Tiina Konttinen - Vantaa Siru Tiilikainen - Vantaa Erno Örthén - Vantaa Anja Melto - Vantaa Martta Forss - Vantaa

13 116. Matti Hänninen - Vantaa Risto Paajanen - Helsinki Mikko Santanen - Vantaa Hans Grahn - Espoo Riitta Grahn - Espoo Heidi Rehn - Helsinki Anja Siltala - Vantaa Tarmo Appelgren - Joensuu Jouni Saarela - Vantaa Sari Pirskanen - Turku Anniina Ögeturk - Hyvinkää Niina Nylander - Turku Päivi Auvinen - Vantaa Liisa Immonen - Vantaa Tuuli Saariaho - Helsinki Laila Jokinen - Vantaa Marco Berndes - Espoo Mika Mehtonen - aikaisemmin Vantaa Kari Hakulinen - Kontiolahti Bob Wilander - Porvoo Paula Jousmäki - Lempäälä Boris Wilander - Isnäs Brita Wilander - Isnäs Veera Lehtovaara - Helsinki Paavo Elers - Hyvinkää Arja Elers - Hyvinkää Jutta Nihtilä - Espoo Outi Tossava - Vantaa Risto Walden - Helsinki Milla Holmström - Kirkkonummi Andreas Melin - Espoo Sari Kivisoja - Helsinki Harri Kallunki - Vantaa Tapani Päivärinta - Vantaa Maarit Reiman - Vantaa Jouni Elers - Porvoo Mia Stürmer - Helsinki Kim Järvinen - Vantaa Heino Kuronen - Vantaa Tuula Kuronen - Vantaa Sari Koskinen - Vantaa Tessa Jalonen - Heinola Isabella Öljymäki - ylivieska Tia Leinonen - Kärkölä Tarja Koski-Sipilä - Hyvinkää Johanna Dorota - Vantaa Joni Saksholm - Porvoo Carina Hellsten - Helsinki Teemu Pulkkinen - Vantaa Ville Sortava - Vantaa Ari Hämäläinen - Vantaa Tuomas Pulkkinen - Vantaa Liisi Saarinen - Helsinki Niina Saarinen - Vantaa Miia Saarinen - Vantaa Pirkko Saarinen - Vantaa Kauko Saarinen - Vantaa Kari Pulkkinen - Vantaa Eeva Pulkkinen - Vantaa Viveka Hellstén - Helsinki Mirva Jumppanen - Tuusula Pauliina Valtonen - Kirkkonummi Meiju Huhtinen - Vantaa Kirsi Vuori - Turku Maria R - Vantaa Olli Ojanperä - Vantaa Jenny Lehtonen - Porvoo René Messia de Prado - Helsinki Riikka Varis - Helsinki Kaarlo Koivusalo - Vantaa Sirpa Koivusalo - Vantaa Tuomas Lehtonen - Espoo Sanna Koivusalo - Espoo Pääkaupunkiseutu on kehittynyt paljon 1950-luvulta, jolloin omakotialue syntyi. Helsingin maalaiskunnasta on tullut liki asukkaan Vantaan kaupunki. Kaupunkiseutu kasvaa koko ajan ja tulee muuttumaan tulevaisuudessakin. Tontti on saavutettavissa hyvin sekä teitse että rautateitse. Aluearkkitehti ei ole kiistänyt, etteikö alueella asuttaisi. Autiotilan tontti käsitellään asemakaavamuutoksessa nro Naapurialueiden rakentaminen ja lähiympäristön analyysi on kuvattu edellä. Asemakaavoitukseen osallistumisesta säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 62 :ssä sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 ja 32a :ssä. Monsaksenkujan kaavamuutos, Kehäradan asemakaava nro , on tullut voimaan Kaavaan on sisältynyt oma kaava- ja valitusprosessinsa, johon sisältyi mm. ilmoittaminen joka kotiin Vantaalla jaetuissa Vantaan Sanomissa ja kaavoituskatsauksissa Vantaa suunnittelee ja rakentaa -lehdissä sekä internetissä. Asemakaavaan tontin luoteiskulman kerrosluvuksi tulee kaksi kerrosta. Lisäksi rakentaminen määrätään sijoitettavaksi kiinni tontin radan puoleiseen reunaan. Kaavamuutos mahdollistaa tontin tarkoituksenmukaisen rakentamisen. Kaavamuutoksen vaikutuksia pientaloalueeseen ei arvioida vielä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa vaan tässä kaavaselostuksessa jäljempänä. Katso myös edellistä vastausta. 9. Sanna Koivusalo : ajattelimme informoida otsikossa mainittuja asemakaavamuutoksia vastustavaan adressiimme tulleen edelleen nimiä allekirjoitusten määrän huidellessa jo 186:ssa. Tämän asuinalueen asukkaista 12

14 suurimman osan nimet ovat siis jo adressissa, eivätkä nämä ihmiset halua kotiensa lähelle toteutuvan tällaisia suunnitelmia Luka Laitinen - Oulu Nella Laitinen - Oulu Niina Laitinen - Oulu Marko Laitinen - Oulu Juha Laitinen - Piehinki Piia Laitinen - Piehinki Jorma Laitinen - Piehinki Raija Laitinen - Piehinki Antti Lehtonen - Porvoo Esa Lehtonen - Porvoo Emma Äänisalo - Vantaa Jari Ropponen - Vantaa Lea Kettunen - Helsinki Soili Voutilainen - Kuopio Joonas Vuorela - Vantaa Suvi Vuorela - Vantaa Marko Vuorela - Vantaa Valte Vuorela - Vantaa Anne Vuorela - Vantaa Ari Vuorela - Vantaa Janne Walveranta - Vantaa Oliver Walveranta - Vantaa Heidi Walveranta - Vantaa Kalevi Kortesmaa - Vantaa Sirkka Ylijaara - Vantaa Aki Ylijaara - Vantaa Esa Ylijaara - Vantaa Kirsi Vatanen - Vantaa Neuvottelut viranomaisten kanssa - Vantaan kaupunginmuseo : Ei huomautettavaa. Asemakaavan tavoitteet - Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen yleiskaava, joten vertailu valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan ei ole tarpeen. (MRA 25 ) Asemakaavamuutos täydentää pääkaupunkiseudun kaupunkirakennetta ja hyödyntää olevaa joukkoliikennettä ja kunnallistekniikkaa eikä ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa. Asemakaavamuutos on myös maakuntakaavan mukainen. - Suhde yleiskaavaan Asemakaavamuutos on oikeusvaikutteisen yleiskaavan mukainen. - Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Kerroskorkeus laskee kahteen tontin luoteisnurkassa, jonka pohjoispuolella on pientaloja. Monsaksenraitin ja Ratastien varrella säilyy istutusvyöhyke. Rakentaminen määrätään kiinni rautatien puoleiseen tontin rajaan. Tontille sallitaan liittymä vain Ratastieltä. Kaavaluonnoksen suhde suunnitelmaluonnokseen. Asemakaavamuutoksen suunnittelu Asemakaavamuutoksen laati aluearkkitehti Timo Kallaluoto. Suunnitteluun osallistuivat maankäytön kehittämispäällikkö Armi Vähä-Piikkiö, liikenneinsinöörit Pekka Haasanen, Pirjo Salo, suunnitteluinsinööri Marika Orava, lakimies Petteri Leinonen ja suunnitteluavustaja Leena Rokala. Hakijaa edustivat kiinteistöpäällikkö Pentti Katainen ja Jarkko Ämtö. Hakijan konsulttina toimi arkkitehti Hannu Jaakkola / Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy. 13

15 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS Asemakaavamuutos nro , Kaavaratkaisu Tontti muutetaan toimistorakennusten korttelialueeksi KT, tonttitehokkuudella e = 1,2, mikä tuottaa k-m2 rakennusoikeuden. Siitä k-m2 saa käyttää liiketiloja varten. Suurin kerrosluku on kuusi, mutta tontin lounaisnurkassa vain kaksi. Autopaikkoja on varattava sekä toimisto- että liiketiloja varten vähintään 1 ap / 50 k-m2, kun autopaikkoja käytetään yhteiskäyttöisesti. Tämä tuottaa 170 autopaikkaa. Erillispysäköintinä tarvittaisiin toimistoille 140 autopaikkaa (1 ap / 50 k- m2) ja liiketiloille 43 autopaikkaa (1 ap / 35 k-m2), yhteensä 183 autopaikkaa. Pysäköintiä on mahdollista sijoittaa maan alle ja pysäköintilaitokseen. Kaavaratkaisun perustelut Kaavamuutos perustuu oikeusvaikutteiseen yleiskaavaan. Tontti sijaitsee aivan rautatieaseman vieressä, joten tontin tehokas käyttö toimistorakentamiseen on perusteltua. Rakentamisen keskittäminen rautateiden vaikutusalueille on kestävän kehityksen mukaista. Liikenne Kaavamuutos perustuu valmiiseen joukkoliikenteeseen. Autopaikkoja rakennetaan noin kpl. Autopaikkoja saa sijoittaa tasoihin ja maan alle. Martinkyläntien ja Ratastien risteykseen rakennetaan liikennevalot. Autopaikkoja on varattava vähintään - liikkeet 1 ap / 35 k-m2, kuitenkin vain 1 ap / 50 k-m2, jos autopaikat ovat yhteiskäytössä toimistotilojen autopaikkojen kanssa, - tilaa vaativa kauppa 1 ap / 50 k-m2, - toimistotilat 1 ap / 50 k-m2. Palvelut Kaavamuutos mahdollistaa tontille k-m2 liiketilaa. Periaate, kuinka maan arvo ja rakentamistehokkuus kasvavat rautatieasemien lähellä. Ympäristön häiriötekijät - Suhde melutilanteeseen Kaavaan annetaan seuraava ääneneristävyysmääräys: Toimistojen ja vastaavien hiljaisten työtilojen ulkokuoren ääneneristävyyden L lento- ja liikennemelua vastaan tulee olla vähintään 35 db(a). Tämä täyttää sekä lento-, että rautatie- ja tieliikennemelun ääneneristävyysvaatimuksen. - Suhde tärinään Korttelin suhde junien aiheuttamaan tärinään on tutkittu Kehäradan asemakaavan nro yhteydessä. Radalla ei kulje tavarajunia. Tekninen huolto Tontti on liitettävissä valmiiseen kunnallistekniikkaan ja kaukolämpöön. Hulevedet johdetaan tontilta Ratastien sadevesiviemäriin, josta vedet lasketaan Martinkyläntietä länteen ja edelleen Pitkäjärveen. Tavoitteena on, että pintaveden valuma ei kasva nykytilanteesta mitoitussateella (150 l / s / ha). Jätevesiviemärin korko on +41,40 ja tontin alimmat osat ovat alempana, jolloin jätevedet on käytännössä pumpattava. 14

16 Asemakaavamuutoksen keskeiset vaikutukset - Vaikutukset suhteessa nykytilanteeseen Rakentamaton tontti tulee rakennetuksi, jolloin totuttu metsämaisema muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Asemakaavan liiketontti muuttuu toimistotontiksi, jolla sallitaan liiketilojen rakentamista. Tontin rakennusoikeus lisääntyy k- m2, jolloin maankäyttö tehostuu. Suurin sallittu kerrosluku nousee kahdesta kuuteen. - Vaikutukset suhteessa rakennettuun ympäristöön Rakentaminen vaikuttaa naapuritonttien ja rautatien näkymiin. Vantaankosken aseman ympäristöstä muodostuu toimistokeskus, jossa voidaan tarjota myös tarpeellisia lähipalveluita. Rakennuksen korkeudeksi tulee enintään kuusi kerrosta, tontin luoteiskulmassa kaksi. Uudisrakennus varjostaa aamuisin lähinnä yhtä omakotitonttia, mutta nykytilanteessakin kuusimetsä varjostaa tonttia ja omakotitonttien omatkin puut varjostavat. Sen sijaan pientalojen eteläpuolella pysäköintialueen osalta varjostus vähenee. Työpaikkarakentamisen myötä asuntojen kysyntä kasvaa kaupunginosassa. - Vaikutukset suhteessa luonnonympäristöön Tontin metsäinen luonnonympäristö muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. - Liikenteelliset vaikutukset Alueelta on erinomaiset joukkoliikenneyhteydet, joten oman auton käyttö ei ole välttämätöntä. Töihin myös pyöräillään 10 km säteeltä. Strafica Oy tutki v. 2004, että Vantaankosken alueelle Kehä III:n ja Martinkyläntien väliin voidaan sijoittaa rakentamista yhteensä k-m2. Kun sama maanomistaja toteuttaa Hämeenlinnanväylän länsipuoleisen korttelin tonttitehokkuudella e = 1,0 (asemakaavatyö nro ), voidaan tämä tontti rakentaa tonttitehokkuudella e = 1,2 ilman että alueen kokonaisliikennemäärä selvitykseen nähden lisääntyisi. Selvityksen mukaan Martinkyläntie tulee leventää kaistaiseksi, kun alueen kokonaismaankäyttö toteutuu. Lisäksi tarvitaan Sanomatie Martinkyläntieltä Kehä III:lle sekä Sanomatien eritasoliittymä Kehä III:lle, jotka valmistuvat vuonna Yleiskaavassa (2007) esitetyn maankäytön liikenteelliset vaikutukset on tutkittu yleiskaavan laatimisen yhteydessä. - Sosiaaliset vaikutukset Kehärata yhdistää toisiinsa asukasta ja työpaikkaa, kansainvälisen lentokentän, pääkaupungin ydinkeskustan ja kolme aluekeskusta. Alueelle sijoittuva yritys tarjoaa työtä ja toimeentulomahdollisuuksia. Rautatieaseman ja nykyisen asutuksen yhteyteen sijoittuu uusia työpaikkoja. Tällöin ihmisiä liikkuu ympäristössä enemmän varsinkin arkipäivinä. Rakentaminen rautatien vaikutusalueelle ja hyvien bussiyhteyksien varaan mahdollistaa autottoman elämäntavan ja liikkumisen omin voimin, millä on vaikutusta ihmisten terveyteen. Nopeat liikenneyhteydet (sekä rata- että tieyhteydet) mahdollistavat nopean liikkumisen, jolloin liikenteeseen käytetään vähemmän aikaa, ja tämä koituu muun elämän hyväksi. Hanke tarjoaa työtä myös rakentamisvaiheessa. Nämä vaikuttavat mm. ihmisten hyvinvointiin ja sukupuolten tasa-arvoon. - Ekologiset vaikutukset Rakentaminen rautatieaseman viereen mahdollistaa tehokkaan joukkoliikenteen, millä on vaikutusta mm. energian käyttöön ja ilmastonmuutokseen. 15

17 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavamuutos nro , Asemakaavaan liittyy toteuttamissopimus. Tontti on tarkoitus myydä toteuttajalle, kun kaavamuutos on tullut voimaan. Rakennusluvasta ilmoitetaan naapureille ja rakennuspaikalla (MRL 133 ). Vantaalla VANTAAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluyksikkö Timo Kallaluoto Aluearkkitehti Laatijan yhteystiedot: Vantaan kaupunki, kaupunkisuunnittelu, Timo Kallaluoto, Kielotie 28, Vantaa p. (09)

18 Kehäradan avorataosuuden rakentaminen on aloitettu. Vantaankosken asema Liityntäpysäköintialue Nykytilanne, joulukuu

19 Nykytilanne, ortoilmakuva vuodelta Kuvan ottamisen jälkeen on rakennettu edellisen sivun pohjakartalla näkyvä liityntäpysäköintialue ja on aloitettu Kehäradan avorataosuuden rakentaminen vuonna

20 Hankkeen viitesuunnitelma Asemakaavamuutos nro , Asemapiirros. Julkisivu Vantaankosken asemalle päin. Normaalikerros. Pysäköintikellari. Pihapysäköintitaso. Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy