Maahanmuuttajaväestön asema opetusministeriön tehtäväalueilla

Transkriptio

1 Opetusministeriö Undervisningsministeriet OPETUSMINISTERIÖN POLITIIKKA-ANALYYSEJÄ 2009:3 Maahanmuuttajaväestön asema opetusministeriön tehtäväalueilla Maahanmuuttajien määrä Suomessa on kasvanut nopeasti. Ulkomaalaisten määrä on viisinkertaistunut ja vieraskielisten määrä kahdeksankertaistunut vuodesta Ulkomaalaisia oli vuoden 2008 lopussa yli ja vieraskielisiä noin Venäläiset ja virolaiset ovat suurimmat ulkomaalaisryhmät yli hengellä. Venäjänkielisiä on kuitenkin yli kaksi kertaa enemmän kuin vironkielisiä, lähes henkeä. Maahanmuuttajat ovat keskittyneet Uudellemaalle ja suuriin kaupunkeihin. Vieraskielisen väestön koulutustaso on keskimääräisesti selvästi kantaväestöä alempi. Noin puolet on vailla perusasteen jälkeistä koulutusta, kun kantaväestöllä osuus on noin viidennes. Vieraskielisen väestön polarisaatiota kuvaa kuitenkin se, että tieteellisen jatkotutkinnon suorittaneiden osuus on heillä noin kaksi kertaa suurempi kuin kantaväestöllä. Vieraskielisten oppilaiden ja opiskelijoiden määrä oli vuonna 2007 perusopetus mukaan lukien lähes eli 3,8 kaikista opiskelijoista. Perusasteen jälkeisessä tutkintotavoitteisessa koulutuksessa suurimmat kieliryhmät olivat venäjän-, viron-, kiinan-, englannin- ja arabiankieliset, joita oli yhteensä noin eli yli puolet kaikista vieraskielisistä. Vieraskielisten oppilaiden koulumenestys peruskoulussa on selvästi heikompaa kuin kantaväestöllä, ja he jäävät kantaväestöä selvästi useammin peruskoulun jälkeisten jatko-opintojen ulkopuolelle. Toisen polven maahanmuuttajien asema on parempi. Korkeakouluopintoihin pääsevien vieraskielisten osuus on yli kaksi kertaa pienempi kuin suomen- ja ruotsinkielisillä. Ammatillisen tutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon ja yliopistotutkinnon suorittaneiden vieraskielisten työttömyys on moninkertainen kantaväestöön verrattuna. Vieraskielisen nuorison asema on yleisesti selvästi kantaväestöä huonompi. Työllisten ja opiskelijoiden osuus on pääsääntöisesti kantaväestöä pienempi ja työttömien osuus suurempi. Yleisenä johtopäätöksenä voidaan todeta, että koulutus- ja kulttuuripoliittiset toimenpiteet maahanmuuttajaväestön aseman nostamiseksi kantaväestön tasolle näyttävät olevan vielä riittämättömiä. Myös tietopohjassa on pahoja puutteita.

2 Väestö kansalaisuuden, syntymämaan ja äidinkielen mukaan 2008 Väestö Kansalaisuus Suomen Kansalaisuus ulkomaan Syntymämaa Suomi Syntymämaa ulkomaat Syntymämaa Suomi Syntymämaa ulkomaat Äidinkieli suomi ruotsi saame yht Äidinkieli muu kieli Äidinkieli muu kieli Äidinkieli suomi ruotsi saame 48 yht Äidinkieli suomi ruotsi saame 6 yht Äidinkieli muu kieli Äidinkieli muu kieli Äidinkieli suomi ruotsi saame 13 yht Siirtolaisuus ja Suomen väestö YK:n arvion mukaan maailmassa oli vuonna 2005 noin 190 miljoonaa maahanmuuttajaa, noin 3 maailman väestöstä. Maahanmuuttajien määrä lisääntyy nopeasti mm. nopean väestönkasvun takia (Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma, 2006). Euroopan unionissa arvioidaan olleen vuonna 2005 noin 40 miljoonaa maahanmuuttajaa eli noin 8 unionin väestöstä (YK). Heidän määrän kasvoi vuodesta 2000 vuoteen 2005 noin 18. Suomessa asui vakituisesti vuoden 2008 lopussa ulkomaiden kansalaista eli 2,7 väestöstä. Työvoimaan heistä kuului noin 60 eli noin henkeä. Muita kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia oli eli 3,6 (Tilastokeskus). Ulkomailla syntyneitä vuonna 2006 oli vuonna 3,6, kun OECD-maiden keskiarvo oli 12,4 (OECD Factbook 2009). Maahanmuuttajaväestö, alkuperä ja kielet Kansalaisuus Ulkomaan kansalaisia oli Suomessa vuonna 2008 noin henkilöä. Ulkomaalaisten määrä on viisinkertaistunut vuodesta 1990, jolloin heitä oli noin ja puolitoistakertaistunut vuodesta 2000, jolloin heitä oli noin Ulkomaan kansalaisista suurimmat ryhmät ovat venäläiset, virolaiset, ruotsalaiset, somalialaiset ja kiinalaiset, joiden määrä on yhteensä lähes puolet kaikista ulkomaalaisista. Yhteensä ulkomaalaiset edustavat noin 170 kansalaisuutta, minkä lisäksi noin 1600 henkilöä tilastoituu kansalaisuuden osalta tuntemattomaksi. OPETUSMINISTERIÖN POLITIIKKA-ANALYYSEJÄ 2009:3

3 Kansalaisuuden perusteella suurimmat ulkomaalaiset väestöryhmät Suomessa 2008 Kansalaisuus Henkilöä Kansalaisuuden maanosa Henkilöä Venäjä Aasia Viro Afrikka Ruotsi Etelä-Amerikka Somalia Eurooppa yhteensä Kiina muut EU(27) maat kuin Suomi Thaimaa muu Eurooppa Saksa Oseania 612 Turkki Pohjois-Amerikka Irak Tuntematon Britannia Yhteensä Intia Entinen Serbia ja Montenegro Iran Yhdysvallat (USA) Vietnam Afganistan Puola Muut Tuntematon Yhteensä Suurimmat vieraskieliset väestöryhmät Suomessa 2008 Äidinkieli Henkilöä Venäjä Viro Englanti Somali Arabia Kiina Kurdi Albania Saksa Vietnam Turkki Thai Persia Espanja Ranska Puola Muut kielet Yhteensä Äidinkieli Äidinkieleltään vieraskielisiä (muu kuin suomi, ruotsi ja saame) oli väestöstä vuonna Heistä suurimmat kieliryhmät ovat venäjän-, viron-, englannin-, somalin- ja arabiankieliset, jotka muodostavat yli puolet vieraskielisestä väestöstä. (Yhteensä kieliä on aineistossa 136, mutta todellinen kielten määrä on huomattavasti suurempi, sillä erikseen luokittelemattomien kielten ryhmään tilastoituu henkilöä.) Väestömäärältään yli tuhannen hengen suuruisia olivat lisäksi unkarin, bosnian, italian, serbokroatian, bengalin, romanian, portugalin, hollannin, tagalogin/philippinon ja hindinkieliset ryhmät. Vieraskielisten määrä on lähes kahdeksankertaistunut vuodesta 1990, jolloin heitä oli noin Vuonna 2000 vieraskielisiä oli noin Venäjänkielisten määrä, henkilöä, on kaksitoistakertaistunut vuodesta 1990, jolloin heitä oli noin Venäjänkielisistä asui vuonna 2008 noin 44 Uudellamaalla ja noin 8 Varsinais- Suomessa. Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa heitä oli yhteensä noin eli noin 12 kaikista. Venäjä on Euroopan puhutuin kieli, jota puhuu äidinkielenään 140 miljoonaa henkeä eli lähes 20 Euroopan asukkaista (Tilastokeskus, Kulttuuritilasto 2007). Sekä vironkielisistä että englanninkielisistä 59 asui Uudellamaalla. Varsinais-Suomessa vironkielisiä asui noin 9 ja Pirkanmaalla 6. Englanninkielisistä Varsinais-Suomessa asui 7 ja Pirkanmaalla 8. Somalinkielisistä asui vuonna 2008 lähes 84 Uudellamaalla, 6 Varsinais-Suomessa ja vajaa 3

4 Maahanmuutto, maastamuutto ja nettomaahanmuutto * Maahamuutto Maastamuutto Nettomaahanmuutto Vuoden 2008 tieto ennakkotieto sekä Pirkanmaalla että Pohjanmaalla. Yhteensä somaliankielisistä noin 95 asui näissä neljässä maakunnassa. Nettomaahanmuutto Nettomaahanmuutto on viime vuosina systemaattisesti kasvanut. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2008 nettomaahanmuutto olisi ennätyksellisen suuri, henkeä. Se muodostuu hengen maahanmuutosta ja hengen maastamuutosta. Lamavuosien vaikutus 1990-luvun alkupuoliskolla vaikutti viiveellä huomattavasti nettomuuton määrään. Vuoden 1991 poikkeuksellisen suuren nettomuuton taustalla on maahanmuuton kasvu mm. entisen Neuvostoliiton alueelta noin hengellä ja Somaliasta noin hengellä verrattuna vuoteen Myös 2000-luvun alun taloudellinen laskusuhdanne todennäköisesti vaikutti maahanmuuton kasvun pysähtymiseen pariksi vuodeksi. Arvioitaessa nettomaahanmuuton vaikutusta ulkomaalaisten ja vieraskielisten määrän muutokseen on otettava huomioon, että vuosittaisista maahanmuuttajista on Suomen kansalaisia ja maasta muuttaneista taas on ulkomaalaisia (Pekka Myrskylä, Muuttoliike ja työmarkkinat, Työpoliittinen tutkimus 2006/321, Työministeriö). Vuonna 2007 Suomen kansalaisten maahanmuuton osuus oli tosin vain kolmannes ja ulkomaan kansalaisten maastamuuton osuus oli 25 (Maahanmuuttajien työllistyminen ja kannustinloukut, Sisäasiainminis- OPETUSMINISTERIÖN POLITIIKKA-ANALYYSEJÄ 2009:3

5 Ulkomaalaiset, vieraskieliset ja nettomaahanmuutto maakunnittain Ulkomaalaiset 2008 Vieraskieliset 2008 Nettomaahanmuutto 2007 Osuus Manner- Suomen Henkilöä muutosta Henkilöä Henkilöä Osuus alueen väestöstä Uusimaa , ,5 Itä-Uusimaa , ,7 Varsinais-Suomi , ,0 Satakunta , ,7 Kanta-Häme , ,2 Pirkanmaa , ,6 Päijät-Häme , ,7 Kymenlaakso , ,2 Etelä-Karjala , ,0 Etelä-Savo , ,0 Pohjois-Savo , ,2 Pohjois-Karjala , ,0 Keski-Suomi , ,3 Etelä-Pohjanmaa , ,2 Pohjanmaa , ,3 Keski-Pohjanmaa , ,0 Pohjois-Pohjanmaa , ,6 Kainuu , ,1 Lappi , ,8 Manner-Suomi , Ahvenanmaa ,4 175 Koko maa , teriön julkaisuja 2/2009 ja Tilastokeskus). Tämän perusteella voidaan arvioida, että edellä mainitut ennakkotiedot vuoden 2008 maahanmuutosta ja maastamuutosta merkitsisivät, että ulkomaalaisten määrä lisääntyisi jopa lähes hengellä. Hallituksen strategia-asiakirjan seurantaa koskevan arviointiasiakirjan (Hallitusohjelman toimeenpanon arviointi hallituskauden puolivälissä, Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 14/2009) mukaan Suomeen muuttaa ennusteiden mukaan maahanmuuttajaa seuraavan kahden vuosikymmenen aikana. Suomeen pysyvässä tarkoituksessa muuttavien lisäksi Suomen työmarkkinoille saapuu työvoimaa tilapäisiin tai lyhytaikaisiin työsuhteisiin. Vuonna 2007 tilapäisesti työskentelevien määräksi on arvioitu henkeä. Alueellinen jakautuminen Ulkomaalaisia, vieraskielisiä ja maahanmuuttaneita asuu maan kaikilla alueilla, mutta heidän osuutensa eri alueilla vaihtelee huomattavasti. Maahanmuuttajat ovat keskittyneet voimakkaasti suuriin kaupunkeihin. Helsingissä asui vuonna 2008 yli vieraskielistä mikä on lähes 10 kaupungin asukkaista ja yli neljäsosa kaikissa maassa asuvista vieraskielisistä. Yli maahanmuuttajan kaupunkeja oli 13. Niissä asui yli 70 koko maan vieraskielisestä väestöstä. Kuntia, joissa asui alle 100 vieraskielistä, oli yli 200.

6 Yli vieraskielisen asukkaan kaupungit 2008 Kantaväestön (suomen-, ruotsin- ja saamenkieliset) ja vieraskielisen väestön ikärakenne 2008 Manner-Suomessa Kaupunki Vieraskielisiä Henkilöä Osuus Helsinki ,6 Espoo ,0 Vantaa ,4 Turku ,7 Tampere ,6 Lahti ,0 Jyväskylä ,0 Oulu ,5 Vaasa ,4 Lappeenranta ,0 Kotka ,5 Salo ,4 Kouvola ,4 Ikäryhmä Kantaväestö Vieraskieliset Henkilöä Henkilöä , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,0 Yhteensä , ,0 Koulutustaso, työllisyys ja ammatit Ikärakenne Vieraskielinen väestö on ikärakenteeltaan selkeästi kantaväestöä nuorempaa. Koulu- ja opiskeluikäisissä ero ei kuitenkaan ole koko maan tasolla kovin suuri. Alle 25-vuotiaita on vieraskielisessä väestössä 33 ja kantaväestössä 29. Sen sijaan vuotiaita vieraskielisessä väestössä on yli 43 kun kantaväestössä vain vuotiaita ja vanhempia kantaväestössä on yli kaksi kertaa enemmän kuin vieraskielisessä väestössä. Alueelliset erot ovat kuitenkin esimerkiksi päivähoidon ja koulunkäynnin järjestämisessä suuria. Uudellamaalla alle 15-vuotiaista lapsista oli vuonna 2008 vieraskielisiä 8,0 ja Etelä-Pohjanmaalla ainoastaan 0,7. Vieraskielisen väestön koulutustaso Vieraskielisen väestön (sis. saamenkieliset) koulutustaso oli vuonna 2007 keskimääräisesti selkeästi suomen- ja ruotsinkielistä väestöä alhaisempi. Kun vuotiaista suomen- ja ruotsinkielisistä oli 78,6 suorittanut ammatillisen tai lukiokoulutuksen, muunkielisillä suhdeluku oli vain 34,1. Ammatillisen tai korkea-asteen tutkinnon vuotiaiden ikäryhmässä oli suomen- ja ruotsinkielisistä suorittanut 75,2 ja muunkielisistä 35,7. Sen sijaan vuotiaiden ikäryhmässä kieliryhmien erot olivat jonkin verran pienemmät siten, että ammatillisen tai korkea-asteen tutkinnon suorittaneita oli suomen- ja ruotsinkielisistä 73,1 ja muunkielisistä 46. Tämä johtuu mm. siitä, että korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus oli tässä ikäryhmässä suomen- ja ruotsinkielisillä 14,6 mutta muun- OPETUSMINISTERIÖN POLITIIKKA-ANALYYSEJÄ 2009:3

7 Suomen- ja ruotsinkielisen sekä vieraskielisen väestön koulutustaso vuotiaat vuotiaat vuotiaat Suomen ja ruotsinkieliset Vieraskieliset Suomen ja ruotsinkieliset Vieraskieliset Suomen ja ruotsinkieliset Vieraskieliset Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 1) 17,2 62,3 11,8 57,2 23,4 48,1 Lukiokoulutus 42,5 17,7 13,1 7,2 3,5 5,9 Ammatillinen koulutus 36,1 16,4 37,2 15,3 38,3 19,6 Opistoaste ja amm. korkea-aste 0,0 0,8 6,3 3,5 20,2 8,6 Ammattikorkeakoulututkinto 2) 3,1 1,3 18,0 4,9 2,3 1,9 Alempi korkeakoulututkinto 0,7 0,7 1,4 3,0 2,4 4,0 Ylempi korkeakoulututkinto 3) 0,4 0,8 11,8 8,1 8,8 10,0 Tutkijakoulutusaste 0,0 0,1 0,5 0,9 1,1 1,9 Henkilöä ) Sisältää ryhmän koulutusaste tuntematon (yht. 106 henkilöä); 2) sisältää ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot (808); 3) sisältää lääkärien erikoistumiskoulutuksen (6650) kielisillä tätä korkeampi eli 17,8. Kaikissa mainituissa ikäryhmissä tutkijakoulutuksen suorittaneiden osuus oli muunkielisillä suurempi kuin suomen- ja ruotsinkielisillä. Koulutustasotietoja tarkasteltaessa on otettava huomioon, että vieraskielisen väestön koulutustasotiedon lähteenä olevassa Tilastokeskuksen tutkintorekisterissä on ulkomailla suoritettujen tutkintojen määrässä alipeittoa. Tiedot vieraskielisen väestön koulutustasosta eivät siis ole täysin kattavia. Vieraskielisten työllisyys ja ammatit Ulkomaan kansalaisista työikäisiä (15-64-vuotiaita) oli vuonna 2007 noin eli 79 (Sisäasiainministeriön julkaisuja 2/2009). Työvoimaan heistä kuului noin henkeä ja työvoimaosuus oli noin 60. Kantaväestöstä työvoimaan kuului noin 66 ja työvoimaosuus oli noin 75. Ulkomaan kansalaisten työttömyysaste oli noin kolminkertainen kantaväestöön verrattuna. Työttömyysaste on kuitenkin ollut vahvassa laskusuunnassa. Se on lähes puolittunut vuodesta 2000, jolloin se oli 31,8, vuoden 2008 syyskuuhun, jolloin se oli 17,7. Ulkomaalaistaustaisten eli vieraskielisten yleisimmät ammatit vuonna 2006 olivat siivoojat, myyjät ja kuljettajat, joina toimi yhteensä noin työllistä, mikä on noin 20 vieraskielisistä työllisistä. Suhteellisesti eniten ulkomaalaistaustaisia oli vuonna 2006 kielentutkijoiden, kääntäjien ja tulkkien ammattiryhmässä, jossa heidän määränsä oli yli 15 koko ammattiryhmän työllisten määrästä.

8 Ulkomaalaistaustaisten yleisimmät ammatit 2006 Siivoojat Myyjät ja tuote-esittelijät Moottoriajoneuvojen kuljettajat Tarjoilutyöntekijät Rakennustyöntekijät ym. Ravintola- ja suurtalousesimiehet Tietotekniikan erityisasiantuntijat Kokit, keittäjät ja kylmäköt Rahdinkäsittelijät, varastotyöntekijät ym. Myyntineuvottelijat, -edustajat ja -sihteerit Suhteellisesti eniten ulkomaalaistaustaisia työllistävät ammattiryhmät Kielentutkijat, kääntäjät ja tulkit 503 työllistä Huolitsijat ja tullaajat Lehtorit ja yliassistentit Hedelmä-, vihannes- ym. tuotteiden teolliset valmistajat Tanssitaiteilijat Ravintola- ja suurtalousesimiehet Hotelli- ja ravintola-alan pienyritysten johtajat Muiden oppilaitosten opettajat sekä yksityisopettajat Siivoojat Koulutus Vieraskielisten oppilaiden ja opiskelijoiden kokonaismäärä esi- ja perusopetuksessa sekä perusasteen jälkeisessä tutkintotavoitteisessa koulutuksessa oli vuonna 2007 yhteensä noin eli noin 3,8 kaikista oppilaista ja opiskelijoista (Opetushallitus, valtionosuustilastot ja Tilastokeskus, Oppilaitostilastot 2008). Esiopetukseen osallistui vieraskielistä lasta vuonna 2008, mikä kattaa noin 95 kuusivuotiaista vieraskielistä. Osuus on 2-3 prosenttiyksikköä alempi kuin koko tämänikäisen väestön. Perusopetukseen osallistui noin vieraskielistä vuonna 2008, mikä on noin 3 peruskoulun oppilasmäärästä. Perusasteen jälkeiseen tutkintotavoitteiseen koulutukseen osallistui vuonna 2007 kaikkiaan noin vieraskielistä opiskelijaa, mikä on noin 4,2 tämän koulutuksen opiskelijamäärästä. Lukiokoulutuksessa vieraskielisten osuus oli 2,9, ammatillisessa koulutuksessa 4,4, ammattikorkeakouluopinnoissa 4,9 ja yliopistokoulutuksessa 4,1. Venäjänkieliset olivat selkeästi suurin ryhmä vieraskielisistä opiskelijoista. Vironkieliset olivat toiseksi suurin ryhmä lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa kun taas kiinankieliset ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Venäjän-, viron-, kiinan- ja englanninkieliset edustivat yli puolta kaikista vieraskielisistä. Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä peruskoulun jälkeisessä koulutuksessa oli vuonna 2007 yhteensä OPETUSMINISTERIÖN POLITIIKKA-ANALYYSEJÄ 2009:3

9 Vieraskieliset1) opiskelijat koulutussektoreittain äidinkielen mukaan perusasteen jälkeisessä tutkintotavoitteisessa koulutuksessa 2007 Yhteensä Lukiokoulutus Ammatillinen Ammattikorkeakoulu Yliopistokoulutus Äidinkieli Henkilöä Osuus vieraskielisistä opiskelijoista Henkilöä Osuus vieraskielisistä opiskelijoista Henkilöä Osuus vieraskielisistä opiskelijoista Henkilöä Osuus vieraskielisistä opiskelijoista Henkilöä Osuus vieraskielisistä opiskelijoista Venäjä , , , , ,7 Viro , , , , ,7 Kiina , , , , ,2 Englanti , , , , ,2 Arabia 807 2,8 89 2, , , ,6 Kurdi 784 2, , ,1 80 1,2 46 0,6 Somali 771 2, , ,9 79 1,2 48 0,7 Saksa 701 2,4 82 2, , , ,3 Persia 686 2, , ,9 75 1,1 94 1,3 Vietnam 628 2, , , ,1 88 1,2 Espanja 566 2,0 53 1, , , ,9 Albania 563 2,0 73 2, ,7 38 0,6 20 0,3 Muu , , , , ,7 Ei tiedossa ,2 53 1, , , ,6 Yhteensä , , , , ,0 Vieraskielisten 4,2. 2,9. 4,4. 4,9. 4,1. osuus kaikista opiskelijoista, Kaikki opiskelijat yhteensä ) Muut kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkieliset. noin , mikä oli 3,1 prosenttia kaikista opiskelijoista. Ulkomaalaisten osuus oli lukiossa 1,5, ammatillisessa koulutuksessa 3,2, ammattikorkeakouluissa 4,1 ja yliopistoissa 3,3. Ulkomaalaisista opiskelijoista noin 53 oli eurooppalaisia, noin 26 Aasiasta ja noin 14 Afrikasta. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen ulkomaalaisista opiskelijoista noin kolmannes oli Aasiasta. Vieraskielisten ja ulkomaalaisten opiskelijamääriä tarkasteltaessa on otettava huomioon, että Tilastokeskuksen aineistot sisältävät myös opetusministeriön hallinnonalan ulkopuolella järjestettävän koulutuksen (esim. työvoimakoulutuksena järjestettävä ammatillisiin tutkintoihin johtava koulutus) ja niin ikään Ahvenanmaalla järjestettävän koulutuksen. Perus- ja esiopetus Peruskoulu- ja esiopetusikäisille, joiden suomen tai ruotsin kielen taito ei ole riittävä perusopetuksessa opiskelemiseen, järjestetään perusopetukseen valmistavaa opetusta. Opetuksen järjestäminen on kunnille vapaaehtoista. Opetukseen osallistui vuonna 2008 noin oppilasta. Puolen vuoden laajuinen opetus laajenee lukien lukuvuoden mittaiseksi. Sellaisille maahanmuuttajataustaisille oppilaille, joiden suomen tai ruotsinkielen taito ei ole äidinkielen veroinen, voidaan järjestää suomen tai ruotsin kielen opetusta toisena kielenä joko kokonaan tai osittain suomi tai ruotsi äidinkielenä -oppimäärän sijaan. Tätä opetusta järjestetään kunnissa vaihtelevasti, koska se ei ole pakollista. Arvion mukaan

10 Ulkomaalaiset opiskelijat koulutussektoreittain kansalaisuuden maanosan mukaan perusasteen jälkeisessä koulutuksessa 2007 Maanosa Koulutussektori - maat Yhteensä Lukio Ammatillinen Ammattikorkea Yliopisto Osuus ulkomaalaisista opiskelijoista Osuus ulkomaalaisista opiskeli- Osuus ulkomaalaisista opiskeli- Osuus ulkomaalaisista opiskeli- Osuus ulkomaalaisista opiske- Henkilöä Henkilöä joista Henkilöä joista Henkilöä joista Henkilöä lijoista Eurooppa , , , , ,3 - EU-maat , , , , ,7 - Ruotsi ,7 73 4, , , ,9 - Venäjä , , , , ,0 - Viro , , , , ,3 Afrikka , , , , ,6 Pohjois-Amerikka 355 1,7 18 1,0 31 0,4 94 1, ,6 Latinalainen 457 2,1 22 1, , , ,4 Amerikka ja Karibia Aasia , , , , ,0 - Kiina ,1 48 2,7 48 0, , ,0 Oseania 63 0,3 3 0,2 9 0,1 23 0,4 28 0,5 Tuntematon 716 3,3 95 5, ,9 2 0,0 40 0,7 Ulkomaalaiset , , , , ,0 opiskelijat yhteensä Ulkomaalaisten 3,1 1,5 3,2 4,1 3,3 osuus kaikista opiskelijoista, Kaikki opiskelijat yhteensä neljäsosa maahanmuuttajaoppilaista ei saa tällaista erillistä opetusta (Sisäasiainministeriön julkaisuja 2/2009). Tätä opetusta järjestettiin syyslukukautena 2007 noin oppilaalle (Tilastokeskus). Oman äidinkielen opetusta annettiin vuonna 2007 noin maahanmuuttajataustaiselle oppilaalle (Opetushallitus). Vieraskielisten oppilaiden koulumenestys peruskoulussa on selvästi heikompaa kuin kantaväestöllä (Maahanmuuttajaoppilaat ja koulutus - tutkimus oppimistuloksista, koulutusvalinnoista ja työllistymistä, Opetushallitus 2008). Heikoin yleinen koulumenestys on muista kuin EU-maista tulevilla ensimmäisen polven maahanmuuttajilla. Toisen polven maahanmuuttajilla on kuitenkin kantaväestöä parempi koulumenestys. Tyttöjen koulumenestys on poikia parempi kuten kantaväestöllä. Oppivelvollisuuden suorittaminen keskeytyy 1,5 :lla maahanmuuttajataustaisista. Vastaava osuus kantaväestöllä on 0,5. Jatko-opintoihin siirtyminen peruskoulun jälkeen Maahanmuuttajataustaiset jäävät selvästi useammin peruskoulun jälkeisten jatko-opintojen ulkopuolella kuin kantaväestö (Opetushallitus 2008). Heikoin asema on muista kuin EU-maista tulevilla ensimmäisen polven maahanmuuttajilla, joista neljännes jää toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle. Ammatillisessa koulutuksessa maahanmuuttajista jatkaa yhtä suuri osa kuin kantaväestöstä, mutta lukiokoulutuksessa keskimääräisesti kantaväestöä pienempi osuus. OPETUSMINISTERIÖN POLITIIKKA-ANALYYSEJÄ 2009:3

11 Ammatillisen koulutuksen vieraskieliset opiskelijat 2007 opetushallinnon alaisessa koulutuksessa Tutkinto Koulutuslaji Opiskelijamäärä Ammatillinen perustutkinto Oppilaitosmuotoinen koulutus - opetussuunnitelmaperusteinen näyttötutkintoon valmistava koulutus Oppilaitosmuotoinen koulutus yhteensä Oppisopimusmuotoinen ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus yhteensä Ammattitutkinto Näyttötutkintoon valmistava koulutus Oppisopimusmuotoinen koulutus 559 Ammattitutkintoon valmistava koulutus yhteensä Erikoisammattitutkinto Näyttötutkintoon valmistava koulutus 110 Oppisopimusmuotoinen koulutus 137 Erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus yhteensä 247 Ammatillinen koulutus yhteensä Kuitenkin toisen polven maahanmuuttajilla lukiossa jatkavien osuus on yhtä suuri kuin kantaväestöllä. Osa maahanmuuttajista jää hakemansa ammatillisen koulutuksen ulkopuolelle kielikokeessa hylkäämisen vuoksi. Vailla ammatillista tutkintoa tai ylioppilastutkintoa oli vieraskielisistä peruskoulun vuonna 1996 päättäneistä vielä 27 vuoden 2004 lopulla kun kantaväestössä vastaava osuus oli 14 (Opetushallitus 2008). Maahanmuuttajanaisilla ja -miehillä osuus on suurin piirtein sama, toisin kuin kantaväestöllä, jonka naisilla osuus oli 10 ja miehillä 17. Erityisen suuri riski jäädä ilman tutkintoa on peruskoulun jälkeen jatko-opintojen ulkopuolelle jäävillä maahanmuuttajanaisilla, joilla riski on noin kolminkertainen verrattuna maahanmuuttajamiehiin. Ammatillinen koulutus Maahanmuuttajille järjestetään ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta, jonka tavoitteena on antaa opiskelijoille kielelliset, kulttuuriset ja muut tarvittavat valmiudet ammatillisiin opintoihin siirtymistä varten. Koulutuksen opintoviikon laajuudesta on kielellisten valmiuksien opintokokonaisuus puolet (10-20 ov.). Koulutukseen hakeudutaan erillishaulla. Valmistavaa koulutusta on järjestetty vuodesta 1999 lähtien. Vuonna 2008 lupa tämän koulutuksen järjestämiseen oli 50 ammatillisen koulutuksen järjestäjällä, ja opiskelijamäärätoteuma oli opiskelijaa. Ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon johtavaan koulutukseen osallistui vuonna 2007 opetushallinnon alaisessa koulutuksessa yhteensä vieraskielistä opiskelijaa. Näistä oppilaitos- tai oppisopimusmuotoiseen peruskoulutukseen osallistui opiskelijaa ja ammatilliseen lisäkoulutukseen luettaviin näyttötutkintoina suoritettaviin ammattitutkintoihin ja erikoisammattitutkintoihin valmistavaan koulutukseen osallistui yhteensä opiskelijaa. Ammatillisiin tutkintoihin johtavaa koulutusta järjestetään myös muilla kuin opetushallinnon hallinnonaloilla, mm. Ahvenanmaalla ja etenkin työvoimakoulutuksena työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla. Tähän koulutukseen osallistui vuonna 2007 yhteensä vieraskielistä opiskelijaa, joista 98 oli työvoimakoulutuksessa. Opiskelijoista opiskeli ammatilliseen perustutkintoon, 994 ammattitutkintoon ja 13 erikoisammattitutkintoon johtavassa koulutuksessa. Korkeakoulut Vieraskielisten (sis. saamenkieliset) nuorten mahdollisuudet päästä ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin ovat selvästi heikommat kuin suomen- ja ruotsinkielisillä. Erityisesti vieraskielisten naisten asema on

12 Vuonna 1980 syntyneiden ensikertainen siirtyminen korkeakouluopintoihin vuoden 2005 loppuun mennessä kieliryhmän ja sukupuolen mukaan Yhteensä 49,5 Suomenkieliset 50,4 Ruotsinkieliset 59,1 Muut 23,3 Miehiä Yhteensä 43,5 Suomi 44,0 Ruotsi 51,0 Muu 25,0 Naisia Yhteensä 55,8 Suomi 57,0 Ruotsi 68,4 Muu 21,7, Opetusministeriön politiikka-analyysejä 2007:1 huono verrattuna suomen- ja ruotsinkielisiin naisiin. Ruotsinkielisillä naisilla on yli kolme kertaa paremmat mahdollisuudet päästä korkeakouluihin kuin vieraskielisillä naisilla. Työllistyminen koulutuksen mukaan Työikäisen vieraskielisen väestön (sis. saamenkieliset) työttömyysaste oli vuonna 2006 huomattavasti korkeampi kuin suomen- ja ruotsinkielisen väestön kaikilla koulutusasteilla ja kaikissa tutkintotyypeissä. Äidinkieleltään muun kuin suomen- tai ruotsinkielisen ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon suorittaneiden työttömyysaste oli :n tienoilla. Opetussuunnitelmaperusteiden perustutkinnon suorittaneilla muunkielisillä työttömyysaste oli noin kaksi ja puoli kertaa suurempi kuin suomenkielisillä ja yli viisikertainen verrattuna ruotsinkielisiin. Perustutkinnon näyttötutkintona suorittaneilla erot olivat pienempiä. Ammattitutkinnon suorittaneilla muunkielisillä työttömyysaste oli yli kaksinkertainen verrattuna suomenkielisiin ja lähes nelinkertainen verrattuna ruotsinkielisiin. Erikoisammattitutkinnon suorittaneilla erot olivat vieläkin suuremmat, suomenkielisiin verrattuna nelinkertaiset ja ruotsinkielisiin verrattuna yli kymmenkertaiset. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilla muunkielisillä työttömyysaste oli noin 15 eli suurin piirtein kolminkertainen verrattuna suomenkielisiin ja kuusinkertainen verrattuna ruotsinkielisiin. Muunkielisten naisten työttömyysaste oli kuitenkin noin kolmanneksen pienempi kuin muunkielisten miesten. Muunkielisten ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyysaste oli noin 20 eli kuusinkertainen verrattuna suomenkielisiin. Korkein työttömyysaste oli muunkielisillä naisilla lähes 23. Tutkijakoulutuksenkin suorittaneiden muunkielisten työttömyysaste oli 14 eli noin kuusinkertainen suomen- ja ruotsinkielisiin verrattuna. Muunkielisten miesten ja naisten väliset erot työttömyysasteessa olivat pääsääntöisesti suhteellisesti suurempia kuin suomen- ja ruotsinkielisillä tutkinnon suorittaneilla. Edellä käsittelyssä aineistossa on kaikkiaan vieraskielistä henkilöä, joista osa on hankkinut koulutuksensa muualla kuin Suomessa. Kun tarkastellaan Suomessa tutkinnon vuosina suorittaneiden ja Suomessa edelleen asuvien henkilön pääasiallista toimintaa vuoden 2006 lopussa (Tilastokeskus), heidän työllisyystilanteensa oli parempi kuin edellä tarkastellussa vuotiaiden ikäryhmässä. Esimerkiksi ammatillisen tutkinnon vuosina suorittaneiden työttömyysaste oli vuoden 2006 lopulla 16, ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden 8,7, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden 7,2 ja tutkijakoulutuksen suorittaneiden 4,8. Maanosittain tarkastellen heikoin työllisyystilanne oli afrikkalaisilla. OPETUSMINISTERIÖN POLITIIKKA-ANALYYSEJÄ 2009:3

13 20-64-vuotiaiden työttömyys vuonna 2006 koulutuksen mukaan Ammatillinen perustutkinto (opetussuunnitelmaperusteinen) Työttömyysaste äidinkielen mukaan Suomenkieliset Ruotsinkieliset Muut 10,9 4,5 25,8 - Miehet 10,6 4,0 23,2 - Naiset 11,3 5,0 28,8 Ammatillinen perustutkinto (Näyttötutkinnot) 16,0 7,9 19,5 - Miehet 19,6 11,8 23,5 - Naiset 13,6 5,9 17,2 Ammattitutkinto 12,7 6,9 26,1 - Miehet 11,3 6,4 27,9 - Naiset 13,8 7,3 24,9 Erikoisammattitutkinto 5,0 1,8 21,6 - Miehet 4,5 1,1 18,7 - Naiset 5,6 2,7 25,8 Ammattikorkeakoulututkinto 5,2 2,4 14,9 - Miehet 4,6 1,7 18,1 - Naiset 5,5 3,0 12,0 Ylempi korkeakoulututkinto 3,4 2,5 20,1 - Miehet 3,1 2,2 16,6 - Naiset 3,6 2,8 22,8 Tutkijakoulutusaste 2,3 1,9 14,0 - Miehet 2,1 1,9 12,5 - Naiset 2,6 1,9 17,0 Nuorison asema Maahanmuuttaja nuorison asema on monessa suhteessa erilainen kuin suomen- ja ruotsinkielisten ja lähes systemaattisesti heikompi. Opiskelijoiden ja koululaisten osuus oli vuonna 2007 vieraskielisillä vuotiailla noin 20 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin suomen- ja ruotsinkielisillä vuotiaiden ikäryhmässä ero oli viisi prosenttiyksikköä, kun taas vuotiaiden ikäryhmässä vieraskielisistä oli 2-3 prosenttiyksikköä suomen- ja ruotsinkielisiä suurempi osuus opiskelemassa. Työllisten osuuksissa ei vuotiaiden ikäryhmässä ollut olennaisia eroja kieliryhmien kesken. Sen sijaan vuotiaiden ikäryhmässä vieraskielisten työllisten osuus oli noin 11 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin suomenkielisillä ja noin 16 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin ruotsinkielisillä vuotiaiden ikäryhmässä erot kasvoivat suomenkielisiin nähden 25 prosenttiyksikköön ja ruotsinkielisiin nähden yli 30 prosenttiyksikköön. Työttömien osuudet olivat kaikissa kolmessa ikäryhmässä vieraskielisillä korkeammat kuin suomen- ja ruotsinkielisillä. Ero oli erityisen suuri ruotsinkielisiin verrattuna. Työttömien osuus oli vuotiailla vieraskielisillä 3,2, vuotiailla 9,5 ja vuotiailla 10,6. Nämä prosenttiosuudet eivät kuvaa varsinaista työttömyysastetta, jolla tarkoitetaan työttömien osuutta työvoimasta eli työllisten ja työttömien yhteismäärästä. Näin laskettu vieraskielisten nuorten työttömyysaste oli näissä ikäryhmissä 18, 14 ja 14. Erityisen suuri kieliryhmien ero oli muussa toiminnassa olleiden nuorten osuuksissa, jotka olivat noin nelinkertaiset vieraskielisillä verrattuna suomen- ja ruotsinkielisiin. Käytettävissä olleesta tilastoaineistosta ei ole mahdollista eritellä tätä pääasiallisen toiminnan ryhmää yksityiskohtaisesti. Voidaan kuitenkin arvioida, että vieraskielisten suuri osuus tässä tilastollisessa ryhmässä johtuu mm. seuraavista seikoista:

14 15-29-vuotiaiden pääasiallinen toiminta iän ja kieliryhmän mukaan 2006, Ikäryhmä Kieli Työllinen Työtön Opiskelija, koululainen Eläkeläinen Varusmies, siviilipalvelusmies Muu Yhteensä Suomi 12,8 2,0 79,4 0,4 1,7 3, Ruotsi 14,4 0,7 79,3 0,3 2,0 3, Muu 12,0 3,2 68,3 0,1 0,3 16, Yhteensä 12,8 1,9 79,0 0,4 1,7 4, Suomi 55,7 6,3 27,5 1,2 3,5 5, Ruotsi 60,8 2,4 28,0 0,9 3,7 4, Muu 44,4 9,5 23,1 0,3 1,5 21, Yhteensä 55,5 6,2 27,3 1,1 3,5 6, Suomi 75,0 6,9 10,3 1,6 0,1 6, Ruotsi 80,6 2,8 9,5 1,2 0,1 5, Muu 49,9 10,6 13,2 0,4 0,2 25, Yhteensä 73,9 6,9 10,4 1,5 0,1 7, Muuhun toimintaan sijoittuvat myös henkilöt, jotka osallistuvat muuhun kuin tutkintoon johtavaan koulutukseen. Tällaista koulutusta on mm. peruskoulun 10. luokka ja ammatilliseen koulutukseen ohjaava ja valmistava ns. ammattistarttikoulutus, joissa voidaan olettaa vieraskielisten osuuden olevan keskimääräistä suurempaa. Tällaista koulutusta on niin ikään nimenomaan vieraskielisille tarkoitettu maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus. Tällaista koulutusta on myös kansanopistojen järjestämä koulutus. Työpajatoimintaan osallistuvat henkilöt kuuluvat tähän ryhmään ja on oletettavaa, että myös heistä vieraskielisiä on keskimääräistä enemmän. Muuhun toimintaan luokitellaan myös päivä- ja äitiysrahalla kotona olevat henkilöt. Ritva Kaukosen (Tilastoista syrjäytyneitä nuoria on noin , Tieto&trendit 7/2007, Tilastokeskus) mukaan noin nuorta vuotiasta ei ollut suorittanut vuoden 2005 lopussa peruskoulun jälkeistä tutkintoa eikä heistä ollut rekisteritietoihin pohjautuvaa tietoa. Heistä kolmannes asui Uudellamaalla. Heistä oli suomenkielisiä 80, ruotsinkielisiä 5 ja muunkielisiä 15. Nuorisolain (72/2006) yhtenä lähtökohtana on monikulttuurisuus ja kansainvälisyys. Laissa on kunnan yhdeksi tavoitteelliseksi peruspalveluksi määritelty kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta. Nuoria maahanmuuttajia koskevat erityistoimenpiteet sisältyvät hallituksen vuonna 2007 hyväksymään lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämissuunnitelmaan Maahanmuuttajanuoret ja maahanmuuttajataustaiset nuoret näkyvät varsinkin Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa kasvavana nuorisotyön palveluiden käyttäjäryhmänä. Kaupungeissa on meneillään lukuisia projekteja, joilla tuetaan mm. maahanmuuttajanuorten osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta. Projektien tavoitteena on tarjota nuorille häiriökäyttäytymiselle vaihtoehtoista toimintaa, kuten erilaisia tapahtumia, liikunta- ja kerhotoimintaa sekä neuvontaa siitä, miten maahanmuuttajanuoret voivat paremmin käyttää erilaisia yhteiskunnan nuorille suuntaamia palveluita. Yksi nuorisotyön keskeinen kohderyhmä ovat maahanmuuttajatytöt, jotka ovat vaarassa joutua syrjäytetyiksi sekä maahanmuuttajastatuksensa että sukupuolensa vuoksi. Viime vuosina maahanmuuttajanuoret, erityisesti venäjänkieliset ja somalialaiset nuoret ovat perustaneet omia nuorisojärjestöjään. Opetusministeriö avustaa maahanmuuttajanuorten omaa yhdistystoimintaa valtionavustuksin tavoitteenaan vahvistaa nuorten oikeutta omaan kulttuuriinsa. Myös nuorisojärjestöjen monikulttuurista työtä tuetaan. Nuorisotutkimusverkosto selvitti vuonna 2005 yli maahanmuuttajanuoren osallistumista (Päivi Harinen, Mitähän tekis? - Monikulttuuriset nuoret, vapaa-aika ja kansalaistoimintaan osallistuminen -tutkimushankkeen raportti). Selvityksen perusteella maahanmuuttajanuoret osallistuvat harrastus- ja vapaa-ajantoimintaan erittäin monipuolisesti, ja vain noin kahdeksan prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei heillä ole mitään harrastuksia. OPETUSMINISTERIÖN POLITIIKKA-ANALYYSEJÄ 2009:3

15 Tohtorintutkinnon suorittaneet vuotiaasta väestöstä 2007 kieliryhmittäin Suomenkieliset Ruotsinkieliset Muunkieliset Yhteensä Henkilöä osuus tohtoreista 87,3 6,5 6,2 100,0 -osuus kieliryhmästään 0,7 0,9 1,4 0,7 Tohtorintutkinnon vuonna 2007 suorittaneet kieliryhmittäin Suomenkieliset Ruotsinkieliset Muunkieliset Yhteensä Tutkintoja osuus tohtorintutkinnoista 80,6 6,2 13,2 100,0 Tohtorintutkinnot kieliryhmittäin Vuosi Kieliryhmä Suomenkieliset Ruotsinkieliset Muunkieliset Yhteensä Maahanmuuttajanuorten tarpeet otetaan huomioon ohjattaessa nuorta työpajatoiminnassa. Työpajojen henkilöstön valmiuksia toimia monikulttuuristuvissa työpajoissa on viime vuosina lisätty. Tehdyn selvityksen mukaan vuonna 2006 työpaja-asiakkaat puhuivat äidinkielenään 54 eri kieltä. Kahta vuotta aiemmin eri kieliä oli 25. Etsivän nuorisotyön työparitoiminnan tukemisessa monikulttuuriset työparit ovat yhtenä painopisteenä. Etsivän työparikokeilun vuonna 2008 tavoittamista noin nuoresta yli 200 oli vieraskielisiä. Opetusministeriö on tukenut myös Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry:n valtakunnallisia toimenpidekokonaisuuksia monikulttuurisuuden edistämiseksi monivuotisesti. Suomalaisten vuotiaiden nuorten asenteita maahanmuuttoa kohtaan on selvitetty osana opetusministeriön ja nuorisoasiain neuvottelukunnan tuottamia nuorisobarometritutkimuksia. Vuoden 2007 Nuorisobarometrin tulosten mukaan suomalaisnuorten täysin myönteiset asenteet pakolaisten vastaanottamista kohtaan ovat vuodesta 1998 vuoteen 2007 hieman lisääntyneet. Tiede Tohtorintutkinnon vuonna 2007 suorittaneesta henkilöstä 201 eli 13,2 oli muun kuin suomen- tai ruotsinkielisiä. Vieraskielisten (sis. saamenkieliset) tohtoritutkinnon suorittaneiden 1,4 :n osuus oman kieliryhmänsä vuotiaista oli vuonna 2007 kaksinkertainen verrattuna suomenkielisiin ja puolitoistakertainen verrattuna ruotsinkielisiin. Kulttuuri Euroopan unionin tilastoviraston mukaan vuonna 2005 Suomen kulttuurityövoimasta oli ainoastaan 1,3 ulkomaiden kansalaisia, mikä oli EU-maiden alhaisimpia osuuksia (EU-maissa yhteensä 5,5 ). Vaikka Suomen kulttuurielämä on erityisesti Euroopan unioniin liittymisen myötä avautunut ulospäin ja vaikka maahanmuutto Suomeen on etenkin kymmenen viime vuoden aikana lisääntynyt, vaikutukset Suomen kulttuurielämässä ovat jääneet suhteellisen vähäisiksi.

16 Taiteen keskustoimikunnan ja valtion taidetoimikuntien sekä apurahalautakuntien apurahojen ja avustusten vieraskieliset hakijat ja saajat ¹ hakijat saajat hakijat saajat hakijat saajat hakijat saajat Taiteenala lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm Arvostelijat Elokuvataide Kirjallisuus Kuvataide Muu² Näyttämötaide Rakennustaide Säveltaide Taideteollisuus Tanssitaide Valokuvataide Kaikki³ ¹ Luvuista puuttuvat aiempina vuosina myönnetyt ja yhä voimassa olevat taiteilija-apurahat, palkinnot sekä taiteilijaprofessorien palkat. ² sisältää monialaiset, taiteenaloittain luokittelemattomat sekä sirkustaiteen ja mediataiteen. ³ Rivi kaikki ei välttämättä ole sarakkeen yhteenlaskettu summa, sillä henkilöt ovat voineet hakea/saada useilta taiteenaloilta eli sama henkilö voi esiintyä usealla rivillä. Kaikki = yksittäiset tapaukset, ei päällekkäisyyksiä. Lähde: Taiteen keskustoimikunta Suomen kulttuuria ei kansainvälisten selvitysten ja maamielikuvatutkimusten mukaan juurikaan maailmalla tunneta. Tämä selittänee yhtäältä sen, että Suomessa on vähäisesti kulttuurialalla työskenteleviä maahanmuuttajia. Suomen kieli tekee myös kulttuurisen integroitumisen vaikeaksi. Toisaalta Suomi on hyötynyt suuresti eräistä strategisesti tärkeistä maahanmuuttajaryhmistä, kuten musiikinopetuksen kehittämisessä mm. unkarilaisista, neuvostoliittolaisista ja tšekkiläisistä maahanmuuttajapedagogeista. Osa maahanmuuttajista on integroitunut Suomen kulttuurielämään ja käyttää sen tarjoamia apuraha- ja työllistymismahdollisuuksia. Valtion taideapurahoja ja avustuksia taiteelliseen toimintaan myönnettiin vuosina yhteensä taitelijalle tai yhteisölle. Näistä suomenkielisiä oli 89,3, ruotsinkielisiä 9,3 ja muita 1,4. Muunkielisiä apurahansaajia oli yhteensä 153. Vuonna apurahoja tai avustuksia myönnettiin saajalle. Muunkielisten osuus vuonna 2007 oli 2,0, josta se on alustavien tietojen mukaan noussut 3 :iin vuonna 2008 eli melko lähelle heidän väestöosuuttaan. (Luvuista puuttuvat aiempina vuosina myönnetyt ja yhä voimassa olevat taiteilija-apurahat, palkinnot sekä taiteilijaprofessorien palkat.) Osuus vaihtelee taiteenaloittain ja vuosittain, erityisen selvästi se on kasvanut monialataiteiden, sirkustaiteen ja mediataiteen taiteenalaryhmässä. Valtion taideapurahojen ja avustuksien määrärahoista muunkielisten osuus tekee kuitenkin vain 2. Myös saajien osuus apurahojen ja avustusten hakijoista vaihtelee vuosittain, kieliryhmässä muut apurahojen ja avustusten saajien osuus hakijoista vuonna 2008 oli 35 (hakijoiden lukumäärä oli 195) kun se kaikissa kieliryhmissä oli keskimäärin 44. Taiteen keskustoimikunnassa tehdään parhaillaan selvitystä vähemmistö- ja maahanmuuttajataiteilijoista, jossa selvitetään maahanmuuttajataiteilijoiden saamaa tukea käytettävissä olevien eri lähteiden avulla. Samassa yhteydessä on tarkoitus tutkia myös apurahojen kumuloitumista. Toistaiseksi maahanmuuttajataiteilijoita koskevaa tilastotietoa on ollut vaikea saada, koska syntyperää ei ole apurahahakemuksissa kysytty. Välillisesti maahanmuuttajataiteilijoiden saamista apurahoista on saatu tietoa taiteen keskustoimikunnalta tilastosta, joka on jakautunut kieliryhmittäin (suomi-ruotsi-muu kieli), joita kysytään apurahalomakkeessa. Tarkemmin muunkielisten jakautumisesta eri kieliin ei ole toistaiseksi ollut olemassa tilastoja eikä maahanmuuttajataiteilijoiden integroitumista Suomen taide-elämään ole tarkemmin Suomessa vielä tutkittu. Maahanmuuttaja tuo Suomeen tullessaan mukanaan myös oman kulttuurinsa. Suomeen eri vuosikymmeninä Neuvostoliitosta ja Venäjältä muuttaneet ovat osittain akkulturoituneet suomalaiseen kulttuuriin ja toisaalta säilyttäneet oman kulttuurinsa ja OPETUSMINISTERIÖN POLITIIKKA-ANALYYSEJÄ 2009:3

17 Taiteen keskustoimikunnan ja valtion taidetoimikuntien sekä apurahalautakuntien apurahojen ja avustusten saajat hakijoista Kieli Kaikki yhteensä Suomi Ruotsi Muut kielet Lähde: Taiteen keskustoimikunta Taiteen keskustoimikunnan ja valtion taidetoimikuntien sekä apurahalautakuntien apurahojen ja avustusten summat kieliryhmittäin (vuodelle 2008 myönnetyt¹) Kieli Euroa 2008 Kaikki yhteensä Suomi Ruotsi Muut kielet ¹Luvuista puuttuvat aiempina vuosina myönnetyt ja yhä voimassa olevat taiteilija-apurahat, palkinnot sekä taiteilijaprofessorien palkat. Lähde: Taiteen keskustoimikunta vaalivat sitä. Venäläisvähemmistön kulttuuripalveluita tarvitaan erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa heidän osuutensa on suurin. Toinen suuri kulttuurivähemmistö maahanmuuttajien joukossa ovat virolaiset. Virolaisten integroituminen Suomen kulttuurielämään on tapahtunut kielellistä syistä muita maahanmuuttajia nopeammin; heitä työskentelee erityisesti teatterin ja musiikin aloilla. Oletettavaa on, että useat taiteen ja kulttuurialojen koulutuksen saaneista ulkomaalaistaustaisista työskentelevät koulutustaan ja taiteellista taitoaan vastaamattomissa tehtävissä. Esimerkiksi Cuporen pääkaupunkiseudulla vuonna 2007 tekemän kartoituksen perusteella monet kulttuurialan yhteisöt ja laitokset työllistävät maahanmuuttajia, mutta lähinnä siivoojina, vahtimestareina ja muissa ei-kulttuurisissa tehtävissä. Lisäksi työsuhteet ovat yleensä lyhyitä ja usein on kyse työllistämistoimenpiteistä. Ainoastaan orkestereiden palveluksessa on mainittavia määriä ulkomaalaisia muusikoita ja maahanmuuttajia. Saman tutkimuksen mukaan monet pääkaupunkiseudun kulttuuritoimijat katsovat maahanmuuton ja monikulttuurisuuden olevan jo nyt tärkeä osa omien laitostensa ja organisaatioidensa toimintaa. Näiden asioiden katsotaan myös lähes yksimielisesti kasvavan merkitykseltään seuraavien 5-10 vuoden aikana. Ylivoimaisesti tärkeimpänä syynä käytännön toimien vähäisyyteen mainittiin taloudellisten resurssien puute. Kulttuuripoliittisesti tarkasteltuna maahanmuuttajat sekä rikastuttavat omalla kulttuurillaan suomalaista kulttuuria ja lisäävät sen moni-ilmeisyyttä (monikulttuurisuutta) että antavat luovalla työllään panoksensa Suomen kulttuuritarjontaan. Toisaalta maahanmuuttajien kotoutuminen ei aina tapahdu muuttajien ja valtaväestön näkökulmasta optimaalisesti vaan syrjäytymistä tapahtuu. Maahanmuuttajayhdistyksiä arvioitiin 2000-luvun alkupuolella olleen noin 600, mistä luku lienee kasvanut. Suurin osa yhdistyksistä toimii pääkaupunkiseudulla kulttuurin tai uskonnon alalla. Vierasperäisen tai kieli- ja kulttuurivähemmistöihin kuuluvan väestön julkisia kulttuuripalveluita koskevia tarpeita ja mielipiteitä ei ole Suomessa vielä tarkemmin tutkittu. Taiteen ja kulttuurin saavutettavuus - toimenpideohjelma Opetusministeriö on pyrkinyt lisäämään maahan muuttaneiden kotoutumista erityisen Taiteen ja kulttuurin saavutettavuus - toimenpideohjelman avulla. Ohjelman erityisenä kohderyhmänä ovat kieli- ja kulttuurivähemmistöt sekä vammaiset. Saavutettavuutta parannetaan jatkamalla Kulttuuria kaikille -neuvontapalvelua ja syventämällä sen monikulttuurisuusnäkökulmaa, kannustamalla keskeisiä taide- ja kulttuurilaitoksia vahvistamaan monikulttuurisuuteen liittyvää osaamista, nimittämällä taidetoimikuntien jäseniksi kieli- ja kulttuurivähemmistöjen edustajia, seuraamalla valtionosuuden piirissä olevien taide- ja kulttuurilaitosten toiminnan yhdenvertaisuuden edistymistä säännöllisin selvityksin ja kasvattamalla monikulttuurisuuden tukemiseen ja rasisminvastaiseen työhön osoitettuja määrärahoja, jolla tuetaan maahan muuttajien ja kan-

18 sallisten etnisten vähemmistöjen kulttuuri-, taide- ja nuorisotoimintaa sekä rasismin, muukalaisvihan ja suvaitsemattomuuden vastaista sekä hyviä etnisiä suhteita edistävää yhteisöjen toimintaa ja hankkeita. Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti Opetusministeriön alaisen Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin yhtenä tehtävänä on toimia sillanrakentajana kantaväestön ja Suomessa asuvan venäjänkielisen väestön välillä. Instituutti tuo näkyväksi Venäjältä ja Itä-Euroopasta muuttaneiden taiteen, kulttuurin, tieteen sekä liike-elämässä toimivien osaajien asiantuntemuksen kehittämällä ja ylläpitämällä Asiantuntijat -tietopankkia, joka saattaa yhteen palvelujen tarvitsijat ja tarjoajat. Instituutti valmistelee ensimmäistä uudentyyppiseksi eri alojen sidosryhmätilaisuudeksi tarkoitettua foorumia, joka tähtää kotoutumista edistävien kehityshankkeiden synnyttämiseen. Foorumista kehitetään vuosittaista tapahtumaa. Instituutti tuottaa myös Venäjältä ja Itä-Euroopasta muuttaneille omakielisiä kulttuuripalveluja. Instituutin kirjastossa on Suomen laajin venäjänkielinen tieto- ja kaunokirjallisuuskokoelma sekä runsaasti lehtiä ja avaineistoa. Keskeisiä aihealueita ovat Venäjän, Ukrainan ja Valko-Venäjän yhteiskunta ja kulttuuri. Kirjastossa on maahanmuuttajille myös Suomea käsittelevää venäjänkielistä aineistoa. Ystävyysseurat Maahanmuuttajien kotouttamistyötä tekeviä kulttuurialan toimijoita ovat myös monet opetusministeriön tukemat ystävyysseurat kuten lähialueiden seurat (Venäjän ja Viron ystävyysseurat, Itä-Euroopan, Aasian, Afrikan ja Etelä-Amerikan seurat), joiden toimintaan sisältyy kohdemaansa maahanmuuttajien kotouttamista ja rasismin vastaista työtä. Tuglas-seura on koko toimintansa ajan, ja erityisesti Viron uudelleen itsenäistymisestä lähtien ollut Viron ja Suomen kulttuurisuhteiden kehittämisen lisäksi Suomeen muuttaneille virolaisia yhdistävänä tahona. Tuglas-seuralla on kahdeksan paikallisseuraa, joiden jäsenissä on runsaasti maahan muuttaneita virolaisia. Tuglas-seuran yhteydessä toimii kirjasto, jossa on Suomen laajin valikoima vironkielistä kirjallisuutta ja jonka asiakaskunnasta suuri osa on Suomessa asuvia virolaisia. Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismaisella kulttuuriyhteistyön yksi päätavoite on taiteilijoiden ja heidän töidensä liikkuvuuden edistäminen. Määräaikaista liikkuvuutta edistetään mm. liikkuvuus- ja residenssiohjelmalla , jota hallinnoi Pohjoismainen kulttuuripiste (Kulturkontakt Nord), joka on osa Pohjoismaiden ministerineuvoston organisaatiota. Ohjelmasta myönnetään tukea yksityis henkilöiden liikkuvuuteen, kulttuuritoimijoiden verkos toitumiseen ja residenssiorganisaatioille. Liikkuvuusohjelma suunnattu Pohjoismaiden ja Baltian maiden koko taide- ja kulttuurikentälle: hakea voivat kaikkien taidemuotojen ammatissa toimivat taiteilijat, kaunokirjailijat, kääntäjät, kuraattorit, tuottajat, kulttuuritoimittajat, kulttuurintutkijat jne. Pohjoismaisella taide- ja kulttuuriohjelmalla tuetaan pohjoismaisia taiteilijoita asuinmaasta riippumatta. Taide- ja kulttuuriohjelma on kolmivuotinen ( ) puiteohjelma, joka on tarkoitettu kaikkien taide- ja kulttuurialojen ammattimaisille taiteilijoille ja kulttuuritoimijoille. Monikielinen kirjasto Monikielisen kirjaston tehtävänä on Suomessa asuvan vieraskielisen väestön kirjastopalvelujen tukeminen, yhteyksien solmiminen koti- ja ulkomaisiin yhteistyötahoihin, tiedotus ja neuvonta sekä aineiston hankinta yhteiskäyttöön sellaisilla kielillä, jotka meillä ovat harvinaisia ja joiden käyttäjiä Suomessa on vähän. Pääosa monikielisen kirjaston kokoelmasta on kirjallisuutta, jota on yli 60 kielellä. Päävastuu ulkomaalaisväestön yleisistä kirjastopalveluista on kunnilla. Museot Opetusministeriö tukee Museoviraston kautta myönnettävillä innovatiivisilla avustuksilla museoiden hankkeita, joiden tavoitteena on monikulttuurisuuden edistäminen lisäämällä mm. museoiden mahdollisuuksia käynnistää ja toteuttaa uusia asiakasryhmiä palvelevia hankkeita. Tavoitteena on museoiden toiminnan kulttuurisen ja tiedollisen saavutettavuuden parantaminen ja mm. maahanmuuttajien kannustaminen kulttuuriperinnön aktiiviseen ja omatoimiseen vaalimiseen. Vuoden 2007 museotilastojen mukaan 19:llä museolla 165:sta museosta on erityinen pedagoginen ohjelma maahanmuuttajille. Liikunta Liikuntalain (1054/1998) yhtenä tarkoituksena on liikunnan avulla edistää tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä tukea kulttuurien moninaisuutta ja ympäristön OPETUSMINISTERIÖN POLITIIKKA-ANALYYSEJÄ 2009:3

19 kestävää kehitystä. Liikunnan ja urheilun harrastamisesta ei kuitenkaan ole käytettävissä eriteltyä tietoa maahanmuuttajaväestöstä. Valtioneuvoston joulukuussa 2008 tekemässä periaatepäätöksessä liikunnan edistämisen linjoista asetetaan yhdeksi tavoitteeksi liikunnan lisääminen erityistoimia vaativien väestöryhmien, kuten maahanmuuttajien, keskuudessa. Periaatepäätöksen toimeenpanon yhteydessä laaditaan maahanmuuttajataustaisten kotouttamista liikunnan avulla edistävä kehittämisohjelma yhteistyössä muun sivistys- ja kulttuuritoimen kanssa. Useissa maissa Suomen ohella on käytetty urheilua ja liikuntaa maahanmuuttajien kotouttamisessa. Oletus urheilun ja liikunnan toimivuudesta kotouttamistarkoituksessa perustuu osaltaan urheilun ja liikunnan laajaan suosioon etenkin lasten ja nuorten keskuudessa. Urheilun kansainvälisyys ja pelisääntöjen tunnettavuus yli rajojen antavatkin maahanmuuttajalle hyvän välineen kontaktien luomiselle ja toimintaan osallistumiselle vieraassa maassa. Maahanmuuttajien liikuntatoiminta on organisoitunut suomalaista liikuntajärjestörakennetta vastaavaksi. Tällä hetkellä maahanmuuttajataustaisia urheiluseuroja toimii yli 50. Näiden kattojärjestöinä toimivat FIMU ry (Suomen Monikulttuurinen liikuntaliitto ry) ja Liikkukaa ry (Liikuntaa ja kulttuuria kansainvälisesti LIIKKUKAA ry). FIMU on SLU ry:n jäsenjärjestö. Johtopäätöksiä Riittävän kattavaa, seikkaperäistä ja luotettavaa kuvaa maahanmuuttajien asemasta kaikilla opetusministeriön tehtäväalueilla ei ole saatavilla, koska tilasto- ja tietotuotanto on puutteellista erityisesti sen takia, ettei maahanmuuttajaväestöä koskevia tietoa saada eritellyksi koko väestöä koskevista tiedoista. Parhaat tiedot on käytettävissä koulutusjärjestelmästä. Tärkeä kehittämistarve on kuitenkin Tilastokeskuksen tutkintorekisterin täydentäminen ulkomailla suoritetuilla tutkinnoilla, joita ei ole tällä hetkellä voitu täysin kattavasti tilastoida. Kulttuurin tehtäväalueella mutta aivan erityisesti liikunnan ja nuorisotyön tehtäväalueilla maahanmuuttajia koskeva tilastoaineisto on erittäin puutteellista. Asia pitäisi pikaisesti saattaa kuntoon. Lisäksi sektoritutkimusta on voitava nykyistä tehokkaammin käyttää hyväksi. Kun opetusministeriön strategisena tavoitteena on, että maahanmuuttajien asema olisi Suomessa tasavertainen kantaväestön kanssa, tilannearvio analyysin perusteella selvästi on, että tavoitteesta ollaan kaukana, minkä takia politiikkatoimia pitää vahvistaa sekä niiden tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta parantaa. Koulutuspolitiikan sektorilla maahanmuuttajien asema on lähes systemaattisesti kantaväestöä heikompi. Haasteellisinta on nostaa maahanmuuttajaväestön koulutustaso kantaväestön tasolle. Toinen keskeinen haaste on kohottaa eri koulutussektoreiden tutkinnon suorittaneiden työllistymisaste kantaväestöön verrattavaksi. Vaikka analyysin perusteella ei suoranaisesti - ammatilliseen koulutukseen hakemisen yhteydessä kielikokeessa tapahtuvaa hylkäämistä lukuun ottamatta - voi tehdä johtopäätöksiä tarvittavista toimenpiteistä, voidaan arvioida, että erityisesti maahanmuuttajien suomen ja ruotsin kielen opetuksen olennainen tehostaminen kaikissa ikävaiheissa auttaisi olennaisesti edellä mainittuihin kahteen haasteeseen vastaamisessa. Tiedepolitiikan sektorilla on ensinnäkin todettava, että tutkijakoulutuksen suorittaneiden maahanmuuttajien osuus on eri ikäryhmissä systemaattisesti korkeampi kuin kantaväestöllä, mikä toisaalta kuvaa maahanmuuttajaväestön koulutustaustan kantaväestöä jyrkempää kahtiajakoisuutta. Tohtoritutkinnon vuosittain suorittaneiden vieraskielisten osuus on lähes nelinkertainen heidän väestöosuuteensa nähden. Nuorisopolitiikan sektorilla keskeinen johtopäätös on se, että maahanmuuttajanuorten asema on selvästi kantaväestöä huonompi. Maahanmuuttajanuorten työllistyminen on selkeästi kantaväestöä alhaisemmalla tasolla ja työttömyys taas selvästi korkeammalla tasolla. Kulttuuripolitiikan sektorilta on todettava, että kulttuurialan työvoimasta ulkomaalaisten osuus on Suomessa eurooppalaisittain erittäin alhainen. Osuuden nostaminen rikastuttaisi ja vahvistaisi suomalaista kulttuurielämää. Kulttuuriviennin ja -vaihdon avulla on tarkoituskin kohentaa Suomen maakuvaa innovatiivisena luovan taiteellisen toiminnan työskentelyympäristönä. Toisaalta on myös huolehdittava tänne asettuneiden kotouttamisesta ja heidän edellytyksiään kehittää omaa kulttuuriaan. Erityisenä painopisteenä kulttuuritoiminnan kehittämisessä ovat venäjän- ja vironkieliset heidän suuren väestöosuutensa takia. Liikuntapolitiikan sektorilta ei tämän analyysin kannalta tarpeellisia tilastotietoja ole saatavilla. Urheilun ja liikunnan merkitys maahanmuuttajien kotouttamisessa on kuitenkin huomattava, ja maahanmuuttajataustaisia urheiluseuroja on yli 50. Maahanmuuttajaväestön nopea kasvu Suomessa tulee todennäköisesti jatkumaan, vaikka taloudellinen taantuma mahdollisesti hidastaakin kasvuvauhdin muutamaksi lähivuodeksi. Haasteet maahanmuuttajaväestön aseman parantamiseksi lisääntyvät.

20 Aiemmin ilmestyneet: 2009:2 Finnish Education System in an International Comparison 2009:1 Euroopan korkeakouluopiskelijoiden sosiaaliset ja taloudelliset olot 2008:5 Peruskoulun opetusryhmät :4 Suomen koulutusjärjestelmä kansainvälisessä vertailussa 2008:3 Tutkimus- ja kehittämistoiminta maakunnittain 2008:2 Kulttuuripalvelut ja kulttuurityö maakunnittain 2008:1 Nuoriso koulutuksessa, työssä ja muussa toiminnassa 2007:2 Ungdomsåldersklassens studier i yrkeshögskolor och universitet 2007:1 Nuorisoikäluokan siirtyminen ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opintoihin Opetusministeriössä vahvistetaan tietoon perustuvaa johtamista. Ministeriön analyysiryhmä laatii muun muassa politiikka-analyysejä yhteiskunnallisesti merkittävistä koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikuntaja nuorisopolitiikan kysymyksistä. LISÄTIETOJA: Neuvotteleva virkamies Heikki Mäenpää ( , heikki.maenpaa@minedu.fi ) ja erikoissuunnittelija Tomi Halonen ( , tomi.halonen@minedu.fi ) ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)