Heimo Karinen/kf (18) KEMIRAN VOITTO ENNEN VEROJA VUODELTA 1998 OLI 579 MILJOONAA MARKKAA

Transkriptio

1 Heimo Karinen/kf (18) KEMIRAN VOITTO ENNEN VEROJA VUODELTA 1998 OLI 579 MILJOONAA MARKKAA - Liikevaihto milj. euroa eli milj. mk (1997: Mmk) - Liikevoitto 148 milj. euroa eli 881 milj. mk (1 179 Mmk) - Voitto ennen veroja 97 milj. euroa eli 579 milj. mk (864 Mmk) - Tilikauden voitto 79 milj. euroa eli 468 milj. mk (619 Mmk) - Tulos/osake 0,6 euroa eli 3,6 mk (1997: 4,8 mk) - Osinkoehdotus/osake 0,29 euroa eli 1,70 mk (1,70 mk) Kemira-konsernin toimintaympäristö heikkeni selvästi vuonna Konsernin toimialoista erityisesti Kemira Agron kilpailutilanne oli vaikea ja Tikkurilan idänkauppa pysähtyi elokuun jälkeen lähes kokonaan. Konsernin kannattavuutta tasapainottivat Kemira Chemicalsin tuloksen säilyminen hyvänä ja Kemira Pigmentsin tuloksen selkeä paraneminen. Kuvaavaa vuodelle oli, että tulos heikkeni erityisesti viimeisen kolmanneksen aikana. Konsernin nettorahoituskustannukset laskivat hieman edellisvuodesta. Tulos ennen veroja ja vähemmistöosuutta laski 579 Mmk:aan edellisvuoden 864 Mmk:sta. Tulos verojen jälkeen jäi myös edellisvuodesta ja oli 468 Mmk (619 Mmk). Tulos per osake oli 3,6 mk (4,8 mk). Hallitus ehdottaa vuodelta 1998 jaettavan osingon pitämistä ennallaan 1,70 mk:ssa osakkeelta eli yhteensä osinkoa maksettaisiin 219 Mmk. LIIKEVAIHTO Konsernin liikevaihto oli Mmk ( Mmk). Neljän pääliiketoiminnon liikevaihto kasvoi vain 1 %. Tärkeimmät kehitykseen vaikuttaneet tekijät olivat Kemira Agron osalta lannoitteiden hintojen lasku ja Euroopan ulkopuolisen viennin väheneminen sekä Tikkurilan Venäjän-myynnin hidastuminen loppuvuodesta. Konsernin liikevaihdosta noin 79 % syntyi Suomen ulkopuolella. KEMIRA CHEMICALS Konsernin vahva panostus strategisiin kasvualueisiin näkyi Kemira Chemicalsin liikevaihdossa, joka nousi 8 % ja oli Mmk (3 461 Mmk).

2 Heimo Karinen/kf (18) Kaikki kolme strategista liiketoimintayksikkoä Pulp & Paper Chemicals, Kemwater ja Industrial Chemicals - kasvoivat. Myös Kemira Fine Chemicals jatkoi kasvuaan. Kemira Chemicalsin liikevoitto oli 447 Mmk (448 Mmk), 12 % (13 %) liikevaihdosta. Viimeisen kolmanneksen liikevoitto oli 118 Mmk verrattuna edellisen kolmanneksen 135 Mmk:aan ja edellisen vuoden viimeisen kolmanneksen 163 Mmk:aan. Viimeisen kolmanneksen liikevoitto sisälsi 10 Mmk toiminnan tehostamiseen liittyviä kertaluontoisia kuluja Ruotsissa. Lisäksi muutos suomalaisten lisäeläkesäätiöiden vastuun laskentaperusteissa aiheutti noin 23 Mmk:n kertaluontoisen kulun lisäeläkesäätiön kannatusmaksuna. Summasta 8 Mmk on kirjattu viimeiselle kolmannekselle. Pulp & Paper Chemicals yksikön myynti kasvoi 9 %. Vuoden viimeisten kuukausien aikana kasvu kuitenkin hidastui, kun asiakkaana olevan sellu- ja paperiteollisuuden tuotantomäärät hieman laskivat. Lisäksi Pulp & Paper Chemicals -yksikön liiketoimintaa laajennettiin uusille markkina-alueille. Vetyperoksidin kysyntä kasvoi edelleen ja hintataso nousi edellisestä vuodesta selvästi. Pulp & Paper Chemicals -yksikön muut tuotteet ovat menestyneet hyvin ja yksikkö on kyennyt parantamaan liikevoittoaan edellisvuodesta. Vahvistaakseen asemaansa Aasian kasvavilla vetyperoksidimarkkinoilla Kemira Chemicals osti elokuussa Etelä Koreassa Hanwha Chemical Corporationin vetyperoksidiliiketoiminnan, joka sisältää kapasiteetiltaan noin tonnin tuotantolaitoksen. Uuden tehtaan yhteistyö Japanissa jo toimivan yhteisyrityksen Kemira-Ube Ltd:n kanssa tarjoaa mahdollisuuksia tuotannolliseen ja logistiseen synergiaan ja parantaa edelleen yhtiön kykyä palvella asiakkaitaan eri puolilla maailmaa. Vuoden lopulla ostettiin DuPontilta tonnin vetyperoksiditehdas Ontariossa, Kanadassa. Tämä oli merkittävä päänavaus Pohjois-Amerikan markkinoille, jossa voidaan hyödyntää yhteistyötä Kemira Pigmentsin kanssa saman asiakaskunnan piirissä. Yritysostot perustuvat konsernin kasvustrategiaan, jonka mukaan sellu- ja paperiteollisuuden kemikaalit ovat yksi tärkeimmistä kasvualueista. Yritysostojen jälkeen Kemira on maailman viidenneksi suurin vetyperoksidin tuottaja, jolla on toimintaa kaikilla tärkeimmillä markkina-alueilla: Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa. Kemwater-liiketoimintayksikkö jatkoi maantieteellistä laajenemistaan sekä yritysostoilla että perustamalla uusia yrityksiä. Sen liikevaihto kasvoi 15 %, liikevoitto sen sijaan jäi edellisvuoden alapuolelle. Voimakas kehityspanostus lisäsi toiminnan kiinteitä kustannuksia,

3 Heimo Karinen/kf (18) mutta ei näkynyt vielä vastaavina tuottoina. Kemira Chemicalsin yksiköistä myös Kemwater kuuluu strategian mukaisiin kasvualueisiin. Kemwater laajeni Itävaltaan ostamalla sikäläisen alan tuottajan Krems Chemien alumiinisulfaattiliiketoiminnan. Saksasta ostettiin Solvay S.A:n ferrikloridituotanto ja Tsekinmaalta alumiinisulfaattia valmistava yritys Kemwater ProChemie s.r.o. Euroopan ulkopuolelle perustettiin kaksi uutta yhteisyritystä: Turkkiin Kemwater Diper A.S. ja Meksikoon Kemwater de México S.A., joista molemmista Kemira omistaa 51 %. Yhtiöt aloittavat vesikemikaalien valmistuksen juoma- ja jäteveden puhdistukseen. Kemwater Brasil rakentaa toisen vedenpuhdistuskemikaaleja valmistavan tehtaan Brasiliaan tarkoituksena ottaa se käyttöön vuoden 2000 alkupuoliskolla. Industrial Chemicals yksikön myynti kasvoi 9 %. Fosforihapon markkinatilanne on jatkunut vakaana. Fosforihapon jatkojalosteiden osalta kilpailu oli kireää erityisesti pesuainefosfaattien kohdalla. Industrial Chemicalsin rehufosfaattien markkinaosuus Euroopassa nousi merkittävästi Kemiran ostettua BASF:n rehufosfaattiliiketoiminnan. Kalsiumkloridin markkinat olivat heikohkot epäsuotuisten säiden vuoksi; näkymät jatkossa ovat kuitenkin paremmat vähentyneen tuotantokapasiteetin ansiosta. Myös uusi rakeistetun kalsiumkloridin valmistuslinja avaa mahdollisuuksia markkinoilla. Kemira Chemicalsin ruotsalainen tytäryhtiö Kemira Kemi AB on käynnistänyt kannattavuuden kohentamisohjelman, jolla pyritään kilpailukyvyn parantamiseen aikaansaamalla noin 30 Mmk:n vuosittaiset kustannussäästöt. Kemira Fine Chemicals kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Toimintaa on laajennettu yhteistyöllä life sciences - yhtiöiden kanssa ja yksikkö on nopeasti saavuttanut vankan aseman vaativien hienokemikaalien osaavana rahtivalmistajana. KEMIRA PIGMENTS Kemira Pigmentsin liikevaihto nousi 3 % ja oli Mmk. Titaanidioksidipigmenttien myyntihinnat olivat edellisvuoden tasoon verrattuna keskimäärin 17 % korkeammat. Viimeisen kolmanneksen myyntihinnat olivat paikallisissa valuutoissa laskien keskimäärin samalla tasolla kuin touko-elokuun hinnat ja 13 % korkeammat kuin edellisen vuoden viimeisen kolmanneksen hinnat. Koko vuoden myyntimäärät jäivät 12 % edellisvuoden määrien alapuolelle matalan alkuvaraston, tuotanto-ongelmien ja vuoden lopulla tapahtuneen markkinatilanteen heikkenemisen vuoksi. Viimeisen kolmanneksen myyntimäärä oli 9 % edellisen kolmanneksen ja 17 % edellisen vuoden

4 Heimo Karinen/kf (18) viimeisen kolmanneksen myyntimäärää pienempi, koska asiakkaat purkivat omia raaka-ainevarastojaan. Kemira Pigmentsin liikevoitto oli 132 Mmk (-35 Mmk), joka oli 5 % liikevaihdosta. Viimeisen kolmanneksen liikevoitto oli 39 Mmk, kun se edellisellä kolmanneksella oli 48 Mmk ja edellisen vuoden viimeisellä kolmanneksella 30 Mmk. Muutos suomalaisten lisäeläkesäätiöiden vastuun laskentaperusteissa aiheutti noin 18 Mmk:n kertaluonteisen kulun lisäeläkesäätiön kannatusmaksuna kuluneena vuonna. Määrästä 6 Mmk on kirjattu viimeiselle kolmannekselle. Vuonna 1997 alkanut kysynnän voimakas kasvu taantui vuoden 1998 aikana. Pohjois-Amerikassa kysyntä oli paperilaatuja lukuunottamatta hyvä, mutta Euroopassa ja Latinalaisessa Amerikassa markkinat hiljentyivät loppuvuonna. Aasiassa kysyntä oli koko vuoden heikko. Titaanidioksiditeollisuus on vuoden aikana keskittynyt harvemmille tuottajille, kun kaksi kuudesta merkittävästä eurooppalaisesta tuottajasta katosi yritysostojen kautta. Suurin yrityskauppa kuitenkin peruuntui, kun DuPont ja ICI purkivat Tioxide-yhtiötä koskevan sopimuksensa, koska kaupan ehdoille ei saatu Yhdysvaltojen kilpailuviranomaisten hyväksymistä. Porin tehtaan tuotantokapeikkojen poistoprojektin uskotaan valmistuvan suunnitelmien mukaisesti vuoden 1999 loppuun mennessä, jolloin Kemira Pigmentsin tuotantokapasiteetti nousee tonniin vuodessa. Uusilla investoinneilla Kemira Pigments laajentaa erikoistitaanidioksidituotteiden valmistuskapasiteettia Porissa ja vahvistaa siten asemaansa näillä nopeasti kasvavilla tuotealueilla. Hollantiin, Rotterdamiin, rakennetaan tehtaan alkupäähän kolmas klorinaattori, jolla parannetaan yksikön käyttövarmuutta, alennetaan tuotannon kustannuksia ja laajennetaan vaihtoehtoisten raaka-aineiden käyttömahdollisuutta. KEMIRA AGRO Kemira Agron liikevaihto laski 4 % ja oli Mmk. Liiketoimintayksiköistä peltolannoitteisiin keskittyvän Agriculturen liikevaihto laski 4 %, puutarha- ja erikoisviljelyn ravinteita valmistavan Horticulturen kasvoi 20 % ja prosessikemikaaliyksikön liikevaihto laski 1 %. Kasvinravinteiden oman tuotannon myyntimäärä jäi 2 % edellisestä vuodesta. Länsi-Euroopan myyntimäärä kasvoi lievästi edellisvuodesta, sen sijaan vienti Euroopan ulkopuolelle laski. Myös tuotanto laski osin investointiseisokkien ja osin teknisten häiriöiden vuoksi.

5 Heimo Karinen/kf (18) Typpilannoitteiden hinnat olivat Manner-Euroopan markkinoilla noin 10 % ja Isossa-Britanniassa 15 % edellisvuotta alempia, koska tuonti ja paikallinen tarjonta kiristivät kilpailua. NPK-lannoitteiden hinnat sitävastoin ovat Manner-Euroopassa olleet vakaampia, Isossa- Britanniassa ja kaukoviennissä ne laskivat noin 10 %. Kemira Agron myynnistä noin 2/3 on NPK-lannoitteita. Hintapainetta maailman typpilannoitemarkkinoille ovat aiheuttaneet ennen muuta lisääntynyt tarjonta ja Kiinan jatkuva poissaolo typpituotteiden ostajana. Hintojen ja myyntimäärän laskun seurauksena liikevoitto putosi merkittävästi ja oli 111 Mmk, 2 % liikevaihdosta. Viimeisen vuosikolmanneksen liiketulos oli -115 Mmk, kun se vuotta aikaisemmin oli 80 Mmk. Viimeisen kolmanneksen liiketulokseen sisältyy varastojen arvonalennuksiin, Tanskan rakennemuutokseen ja käyttöomaisuuden poistoihin liittyviä ylimääräisiä kuluja 29 Mmk. Kemira Agron investointi Uudenkaupungin tehtaalle tuotannon tehostamiseksi ja lannoitevalikoiman laajentamiseksi valmistui suunnitelman mukaisesti. Tanskassa Kemira Agro uudisti Frederician lannoitetehtaan reaktorisysteemiä ja kaliumnitraattitehdasta parantaakseen kustannusrakennetta ja tuotteen laatua. Liettuaan perustettu yhteisyritys Kemira-Lifosa aloitti PKlannoitteiden tuotannon. Kaakkois-Aasian NPK-projektit etenivät suunnitelmien mukaisesti ja tehtaiden odotetaan käynnistyvän Malesiassa vuoden 1999 puolivälissä ja Kiinassa vuoden 2000 aikana. Selvitystyö Jordaniaan suunnitellusta kaliumnitraattitehtaasta jatkuu. Vuoden 1999 alussa Kemira Agro on aloittanut kehitysohjelman, jonka tavoitteena on tuottaa 200 Mmk:n tulosparannus vuodesta 2001 alkaen. TIKKURILA Tikkurilan liikevaihto kasvoi edellisvuodesta 3 % ja oli Mmk. Suomessa kauppa- ja rakennusmaalien myynti oli edellisvuoden tasolla, mutta Venäjän talouskriisin seurauksena myyntimäärät Venäjälle vähenivät huomattavasti. Baltiassa maaliliiketoiminta kasvoi. Sävytysjärjestelmien maailmanlaajuinen myynti kasvoi edelleen, joskin edellisvuotta hitaammin. Tikkurila Paints yksikön liikevaihto laski 6 % ja teollisuusmaaleja valmistavan Tikkurila Coatingsin liikevaihto 1 %. Sävytysjärjestelmäyksikön liikevaihto kasvoi 8 %. Liikevoitto oli 194 Mmk (287 Mmk), joka oli 9 % liikevaihdosta. Viimeisen kolmanneksen liiketulos oli 5 Mmk, kun se touko-elokuussa oli 119 Mmk ja edellisen vuoden viimeisellä kolmanneksella 58 Mmk.

6 Heimo Karinen/kf (18) Liikevoittoa alensivat merkittävät lisäpanostukset markkinointiin, jotka lisäsivät kiinteitä kustannuksia eivätkä vielä tuoneet tuottoja. Tällaisia panostuksia olivat mm. Tikkurilan uuden sävytysjärjestelmän Monicolor Symphonyn lanseeraus Suomen markkinoilla, uusien markkinointikonseptien kehittäminen Euroopassa sekä tuotannon ja myynti- ja palveluverkoston kehittäminen Aasiassa ja Yhdysvalloissa. Näihin lisäpanostuksiin liittyviä kustannuksia sekä varauksia Venäjän saatavista kirjattiin yhteensä noin 50 Mmk, josta noin puolet viimeisellä kolmanneksella. Tikkurila perusti puolalaisen osapuolen kanssa Puolan Szczeciniin yhteisyrityksen Tikkurila Baltcolor Sp. z o.o., josta Tikkurila omistaa 60 %. Yhtiö aloitti maalituotannon syksyn aikana. Sävytysjärjestelmät ovat konsernin strategian mukainen kasvualue. Nopean kasvun edistämiseksi Tikkurila perusti edustuston Kiinaan ja tytäryhtiön Singaporeen. Tytäryhtiö markkinoi kehittyneitä sävytysjärjestelmiä, huolehtii asiakkaille tarjottavasta teknisestä tuesta ja värimarkkinointituesta sekä tähtää sävytyspastojen valmistuksen aloittamiseen loppuvuodesta Tikkurila ja sveitsiläinen Swisslog perustivat puoliksi omistetun sävytyskoneita valmistavan yhtiön, jonka tavoitteena on tarjota aikaisempaa laajempia sävytykseen liittyviä materiaalinkäsittelylinjoja sekä kehittää kattava kansainvälinen huoltoverkosto sävytyskoneasiakkaille. Tähän Corob-nimiseen yhtiöön siirtyi osakkaiden sävytyskoneliiketoiminta ja tavoitteena on pystyä hyödyntämään molempien osapuolien erityisosaaminen. Sävytyskoneita Italian Modenassa valmistavan yksikön laajennus- ja automatisointityöt käynnistyivät. Investoinnilla kasvatetaan tuotantokapasiteettia ja parannetaan yksikön hintakilpailukykyä sävytyskonemarkkinoilla. Intiassa, Mumbaissa, aloitettiin sävytyskoneiden valmistus. Sävytyspastoja valmistavan tehtaan laajennus valmistui Sittardissa, Hollannissa. Kertomusvuoden alussa Tikkurila myi osuutensa McWhorter Technologies AB:stä, joka valmistaa maaliteollisuuden sideaineita. MUUT Kemira Metalkatin liikevaihto kasvoi 15 % ja oli 178 Mmk. Liiketulos oli 10 Mmk, kun se edellisenä vuonna oli 4 Mmk. Kemira Safetyn liikevaihto kasvoi 20 % ja oli 85 Mmk. Liikevoitto oli 7 Mmk (5 Mmk). KONSERNIN TULOS

7 Heimo Karinen/kf (18) Konsernin liikevoitto oli 881 Mmk (1 179 Mmk), joka oli 6 % liikevaihdosta. Tulos ennen veroja ja vähemmistöosuutta oli 579 Mmk (864 Mmk). Nettorahoituskulut laskivat 302 Mmk:aan (315 Mmk). Tulos verojen jälkeen oli 468 Mmk (619 Mmk). Efektiivinen verokanta laski 28 %:sta 20 %:iin. Tuloslaskelman veroja ja efektiivistä verokantaa pienentää 83 Mmk:n kertaluontoinen laskennallisten verojen erä, joka tulee laskentaperiaatteiden tarkistuksesta muuttuneita IAS-sääntöjä vastaaviksi. Oman pääoman tuottoprosentti oli 8,3 % (11,9 %). INVESTOINNIT Konsernin investoinnit olivat Mmk (1 257 Mmk) eli 11 % liikevaihdosta. Investoinnit nousivat viime vuosien tasoa suuremmiksi kahden merkittävän yritysoston myötä, kun Kemira Chemicals osti vetyperoksidiliiketoimintaa Koreassa ja Pohjois-Amerikassa. Käyttöomaisuuden myynnit olivat 84 Mmk (364 Mmk), joten nettoinvestoinnit olivat Mmk eli 10 % liikevaihdosta. Konsernin ympäristönsuojeluinvestoinnit olivat 89 Mmk. Kaikki tärkeimmät investoinnit on käsitelty toimialakatsauksissa. Tutkimukseen ja kehitykseen konserni käytti noin 290 Mmk, joka on noin 2 % liikevaihdosta. Luku ei sisällä investointeja. YMPÄRISTÖNSUOJELU JA RISKIENHALLINTA Ympäristönsuojelua pidetään konsernissa tärkeänä ja se on jäsentynyt osa konsernin toimintaa. Verifioitu ympäristöraportti on osa vuosikertomusta. Konsernissa on kuluneena vuonna kiinnitetty erityistä huomiota toiminnan turvallisuuden ja tehtaiden häiriöttömän toiminnan varmistamiseen käymällä läpi toimintoja myös vakuutusyhtiöiden riskienhallintayksiköiden kanssa. Valmistelut ovat käynnissä koko konsernissa, jotta vuoteen 2000 pystytään siirtymään ongelmitta. Selvitykset kattavat tuotantolaitosten prosessiautomaatiojärjestelmät, sulautetut järjestelmät ja kaikki merkittävät tietojärjestelmät: myynnin, tilausten ja toimitusten käsittelyn, tuotannonohjauksen järjestelmät sekä talous-, rahoitus- ja henkilöstöhallinnon sovellukset. Samalla kun vuoteen 2000 siirtymisen haittavaikutukset pyritään eliminoimaan, konsernin järjestelmiä yhtenäistetään ja ajanmukaistetaan. Kaikkien tuotantolaitosten prosessien ohjaus- ja säätöjärjestelmät testataan yhdessä järjestelmä- ja laitetoimittajan kanssa. Testausten yhteydessä laaditaan laitetoimittajien avustuksella ohjelmien päivityssuunnitelmat. Päivitykset ja uusintatyöt toteutetaan

8 Heimo Karinen/kf (18) hyvissä ajoin ennen vuoden 2000 vaihdetta, pääosin elokuun 1999 loppuun mennessä. Tehtyjen selvitysten ja valmistelutöiden perusteella hallitus uskoo, että konserni pystyy jatkamaan toimintaansa ja tuottamaan keskeytyksettä palveluja ja tuotteita asiakkailleen myös ensi vuonna. Konserni käyttää vuoden 2000 aiheuttamien selvitystöiden ja muutosten tekemiseen arviolta 80 Mmk, josta 20 Mmk on käytetty viime vuoden loppuun mennessä. Luvuissa ei ole mukana sellaisia järjestelmän uusimiskustannuksia, jotka olisi toteutettu joka tapauksessa osana liiketoiminnan kehittämistä. Luvut sisältävät kuitenkin sellaisten uusien järjestelmäprojektien kustannukset, joiden ajoitukseen mahdolliset vuosi ongelmat ovat vaikuttaneet. RAHOITUS Konsernin rahoitustilanne pysyi kertomusvuonna vakaana. Korollinen nettovelka nousi vuoden 1998 lopussa Mmk:aan (4 430 Mmk). Yhdysvaltojen dollarin, Ison-Britannian punnan ja Ruotsin kruunun heikentyminen alensivat noissa valuutoissa otettujen lainojen konsolidointiarvoja ja siten myös nettovelkaa. Kassavirta ennen rahoitusta oli -706 Mmk (+637 Mmk). Konsernin omavaraisuus pysyi edellisvuoden tasolla ja oli 39 % vuoden lopussa. Velkaantuneisuus (nettovelkojen osuus omasta pääomasta plus nettoveloista) oli 48 %. Likvidien varojen määrää laskettiin edelleen tarkoituksellisesti vuoden aikana. Vuoden lopussa ne olivat 568 Mmk ja käyttämättömät sovitut luotot noin Mmk. Konsernin pitkäaikaiset lainat kasvoivat 357 Mmk:lla vuoden aikana. Konserni allekirjoitti helmikuussa erään yhteistyöpankkinsa kanssa 50 miljoonan Yhdysvaltojen dollarin suuruisen kahdenvälisen lainan, jolla rahoitettiin samanaikaisesti takaisin maksettu syndikoitu laina. Laina-aika on seitsemän vuotta. Marraskuussa perustettiin kahden miljardin markan joukkovelkakirjaohjelma osaksi konsernin rahoitusohjelmaa ja laskettiin liikkeelle kaksi 750 Mmk:n sarjalainaa, joille haettiin listaus Helsingin Pörssissä. Sarjalainojen huutokaupassa hyväksyttiin yhteensä 367 Mmk:n tarjoukset. Nettorahoituskulut olivat 302 Mmk (315 Mmk). Korkotason alenemisesta syntynyt kulujen lasku kompensoitui osittain nettovelkojen kasvulla ja Korean yritysoston rahoituksessa käytetyn Japanin jenin vahvistumisen aiheuttamalla kurssitappiolla. Kiinteäkorkoisten lainojen osuus konsernin korollisten pitkäaikaisten lainojen kokonaissummasta (poisluettuina eläkelainat, joita ei katsottu kiinteäkorkoisiksi) oli vuoden lopussa noin 39 %. Valuuttakurssitappiot olivat 32 Mmk, kun kurssivoitot edellisvuonna olivat 3 Mmk. Korkokate (liikevoitto plus poistot jaettuna nettorahoituskuluilla) oli 6.

9 Heimo Karinen/kf (18) EMOYHTIÖN TULOS Emoyhtiön liikevaihto koostuu vain energian myynnistä konserniyhtiöille ja ulkopuolisille Suomessa. Emoyhtiön liikevaihto oli 188 Mmk (197 Mmk). Liiketulos oli -40 mk (-1 Mmk). Emoyhtiö kantaa konsernin johdon ja hallinnon kustannukset. Emoyhtiön nettorahoitustuotot olivat 48 mk (167 Mmk). Tulos ennen veroja ja varauksia oli 640 Mmk (492 Mmk). Emoyhtiön investoinnit olivat 70 Mmk, joka sisältää tytäryhtiöiden oman pääoman korotukset. HENKILÖSTÖ Konsernin palveluksessa oli keskimäärin henkeä, 393 enemmän kuin edellisvuonna. Kokonaismäärästä keskimäärin henkeä oli Suomen ulkopuolisten yhtiöiden palveluksessa. Emoyhtiön palveluksessa oli keskimäärin 133 henkeä, 3 edellisvuotista vähemmän. Kertomusvuotena seuraavat henkilöt toimivat Kemira Oyj:n hallituksessa: Heimo Karinen (puheenjohtaja), Timo Mattila (varapuheenjohtaja), Juhani Kari, Esa Tirkkonen, Leif Ekström ja Sten- Olof Hansén, kaksi viimemainittua sivutoimisina jäseninä. Kokouksessaan hallintoneuvosto valitsi samat kuusi henkilöä hallitukseen alkavaksi kaudeksi. Hallituksen puheenjohtajana toimiva pääjohtaja Heimo Karinen on ilmoittanut jäävänsä eläkkeelle vuoden 1999 lopussa täyttäessään 60 vuotta. Suuri osa konsernin henkilöstöä on erilaisten, maittain vaihtelevien kannustuspalkkiojärjestelmien piirissä. Ydinliiketoimintojen johdolle on vuotuinen kannustuspalkkiojärjestelmä, joka perustuu taloudelliseen lisäarvoon (EVA). Lisäksi käytössä on ylimmän johdon optiojärjestelmä. Aiempaa optiolainajärjestelmää täydennettiin viime keväänä optiojärjestelmällä, joka asettaa haastavan vaatimuksen yhtiön tuloksen kehittymiselle ja edellyttää myös osakekurssin kehittyvän vertailuryhmää paremmin. Varsinaisen yhtiökokouksen huhtikuussa 1998 esittämän toivomuksen mukaisesti hallitus on selvittänyt mahdollisuuksia koko henkilökunnan kattavan osakesidonnaisen kannustusjärjestelmän luomiseksi. Selvitystyön tuloksena on todettu, ettei osakesidonnaista kannustusjärjestelmää vielä kyetä luomaan kustannustehokkaasti, kun otetaan huomioon eri maiden verotus sekä osakeomistukseen ja mahdolliseen osingonjakoon liittyvät hallinnointi- ja valuutanvaihtokustannukset. Tästä syystä hallitus on päätynyt

10 Heimo Karinen/kf (18) esittämään yhtiökokoukselle, että sille myönnetään valtuutus yhtiön omien osakkeiden, enintään 2 %:n osakemäärän, ostamiseen yhtiölle käytettäviksi tulospalkkioiden maksamiseen henkilöstörahastoille, mikäli rahastot valitsevat tämän maksutavan. Tarkempi hallituksen esitys on erillisenä liitteenä yhtiökokousasiakirjoissa. Noin kaksi kolmasosaa Suomen henkilöstöstä on nyt henkilöstörahastojen piirissä. OMISTUS Suomen valtion omistusosuus oli 53,4 %. Ulkomaisten institutionaalisten sijoittajien osuus oli 20,6 % ja suomalaisten instituutioiden ja rahastojen osuus 20,5 %. Yksityisten sijoittajien osuus oli 5,5 % koko osakemäärästä. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Sellu- ja paperiteollisuuden suhdanteet ovat alavireiset, mutta toisaalta vuoden 2000 uskotaan vaikuttavan piristävästi useiden painopaperilaatujen kysyntään kuluvan vuoden toisella puoliskolla. Sellu- ja paperikemikaaliliiketoimintaan tehtyjen panostusten odotetaan tuovan uutta kasvua. Vedenpuhdistuskemikaaliliiketoiminnan uskotaan jatkavan maantieteellistä laajenemistaan, mutta lisääntynyt kilpailu voi kaventaa katteita joillakin markkinoilla. Fosforihapon kysynnän oletetaan säilyvän vakaana. Kemira Chemicalsin liikevoiton uskotaan pysyvän nykyisellä tasolla tai kasvavan vuonna Titaanidioksidipigmenttien kysynnän ja hintojen odotetaan säilyvän suunnilleen viime vuoden tasolla. Lyhyen tähtäimen epävarmuutta markkinoille tuo kysymys talouskasvun tasosta sekä DuPontin ja ICI:n välisen Tioxide-kaupan peruuntuminen. Markkinat joutuvat sopeutumaan uuteen tilanteeseen, joskin se tarjoaa tilaisuuden muille toimialajärjestelyille. Kemira Pigments jatkaa toimiaan kustannusrakenteensa ja tehtaidensa käyttöasteen edelleen parantamiseksi kaikissa yksiköissään. Kemira Pigmentsin liikevoiton uskotaan säilyvän viime vuoden tasolla. Yksiravinteisten typpilannoitteiden hinnat laskivat selvästi viime vuoden aikana, mikä tarkoittaa kuluvan vuoden keskihintojen jäämistä viimevuotisten alapuolelle vaikka hinnat pysyisivätkin nykyisellä tasollaan. Merkkejä tilanteen paranemiseksi teollisuuden rationoinnin tai Venäjän ja Kiinan maatalouden kysynnän kasvun kautta ei ole välittömästi näköpiirissä. Euroopan unioni on päättänyt nostaa alueensa maanviljelijöiden kesannointivelvoitteen vuoden 1999 viljelykaudella 10 %:iin, minkä seurauksena ravinteiden käytön EU:n alueella odotetaan laskevan 2-3 %. Manner-Euroopassa kustannuksia alentaa öljyn hinnan laskusta aiheutuva kaasun hinnan aleneminen. Toiminnan kehitysohjelman ja uusille markkina-alueille tehtyjen

11 Heimo Karinen/kf (18) panostusten vaikutus jää vähäiseksi vielä kuluvana vuonna, joten Kemira Agron liikevoiton uskotaan jäävän edelleen heikoksi. Tikkurilan sävytysjärjestelmien ja pastojen myynnin kasvun odotetaan jatkuvan erityisesti Aasiassa, mutta myös Pohjois-Amerikassa ja Keski- Euroopassa näkymät ovat hyvät. Edellyttäen, että talouskasvu jatkuu ennakoidusti, maalien kysynnän odotetaan kasvavan sekä jo vakiintuneilla että vasta kehittymässä olevilla markkinoilla. Epävarmuus Venäjällä jatkuu vielä tänä vuonna, mikä vaikuttaa negatiivisesti kauppa- ja rakennusmaalien myyntiin. Liikevoiton uskotaan säilyvän viime vuoden tasolla tai paranevan. Kemira-konsernin näkymiä vuodelle 1999 sävyttävät maailman talouskasvun kehittymiseen eri alueilla liittyvät merkittävät epävarmuustekijät. Investointien, poislukien merkittävät yritysostot, arvioidaan pysyvän suunnilleen kuluneen vuoden tasolla, tavoitteena kasvun jatkuminen. Konsernissa on meneillään useita kehitysohjelmia, joiden tavoitteena on tehokkuuden parantaminen ja kilpailukyvyn vahvistaminen entisestään. Kolmen pääliiketoiminnan liiketuloksen odotetaan tasapainottavan Kemira Agron alhaista liikevoittoa. Nettorahoituskulujen arvioidaan pysyvän entisellään ja konsernin tuloksen odotetaan säilyvän viime vuoden tasolla. Konsernia koskeva taloudellinen informaatio julkaistaan euromääräisenä tammi-huhtikuun osavuosikatsauksesta alkaen. Kaikki tässä katsauksessa esitetyt ennusteet ja arviot perustuvat johdon tämänhetkiseen näkemykseen talouden kehityksestä ja todelliset tulokset voivat olla merkittävästikin erilaiset. Liitteet Tuloslaskelma ja tase (mk) Tulos ja henkilöstö toimialoittain Vakuudet ja vastuusitoumukset Rahoitusinstrumentit Tuloslaskelma ja tase (euro)

12 Heimo Karinen/kf (18) KEMIRA-KONSERNI TAMMI-JOULUKUU 1998 (Luvut ovat tilintarkastamattomia) TULOSLASKELMA, Mmk 1-12/ /1997 Liikevaihto Tuotot osuuksista omistusyhteysyrityksissä Liiketoiminnan muut tuotot Kulut Poistot Liikevoitto Rahoitustuotot ja -kulut Voitto ennen satunnaiseriä, veroja ja vähemmistöosuutta Satunnaiset erät - - Voitto ennen veroja ja vähemmistöosuutta Välittömät verot Tilikauden voitto ennen vähemmistöosuutta Vähemmistöosuus tilikauden tuloksesta 3-7 Tilikauden voitto Tulos / osake, mk 3,6 4,8 Liiketoiminnan kassavirta / osake, mk 5,7 11,9 Bruttoinvestoinnit Osakkeita (1000 kpl) keskimäärin TASE, Mmk Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Osuudet omistusyhteysyrityksissä Muut osakkeet ja osuudet Muut sijoitukset Sijoitukset yhteensä Pysyvät vastaavat yhteensä

13 Heimo Karinen/kf (18) Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Saamiset Korolliset saamiset Korottomat saamiset Saamiset yhteensä Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset Vaihtuvat vastaavat yhteensä Vastaavaa yhteensä Oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Arvonkorotusrahasto Muut rahastot Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto Oma pääoma yhteensä Vähemmistöosuus Pitkäaikainen vieras pääoma Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Laskennallinen verovelka Pakolliset varaukset Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä Lyhytaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä Vieras pääoma yhteensä Vastattavaa yheensä Oma pääoma / osake, mk 43,2 42,6 Omavaraisuusaste, % 39,0 39,4

14 Heimo Karinen/kf (18) Velkaantumisaste (gearing),% 48,5 44,4 Nettovelat Henkilökunta keskimäärin TULOS JA HENKILÖSTÖ Liikevaihto, Mmk TOIMIALOITTAIN 1-12/ /1997 Kemira Chemicals Kemira Pigments Kemira Agro Tikkurila Muut 1) Ryhmien välinen Konserni yhteensä Liikevoitto, Mmk 1-12/ /1997 Kemira Chemicals Kemira Pigments Kemira Agro Tikkurila Muut 1) Konserni yhteensä Henkilöstö 1-12/ /1997 Kemira Chemicals Kemira Pigments Kemira Agro Tikkurila Muut 1) Konserni yhteensä ) Sisältää muun liiketoiminnan, konsernihallinnon ja eliminoinnit liikevoitosta. VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET, Mmk Taseen velkoihin sisältyvät kiinnelainat ja niiden vakuutena annetut kiinnitykset

15 Heimo Karinen/kf (18) Lainat rahoituslaitoksilta Annetut kiinnitykset Eläkelainat Annetut kiinnitykset Muut lainat 7 6 Annetut kiinnitykset Kiinnelainat yhteensä Annetut kiinnitykset yhteensä Vastuusitoumukset Annetut pantit Omien sitoumusten puolesta Muiden puolesta 6 25 Takaukset Omistusyhteysyritysten puolesta Muiden puolesta Leasingvastuut Muut vastuut Omistusyhteysyritysten puolesta 6 - Muiden puolesta 6 7 RAHOITUSINSTRUMENTIT Nimellis- Käypä , Mmk arvo arvo Valuuttasopimukset Valuuttatermiinisopimukset joista tulevia valuuttavirtoja suojaa Valuuttaoptiot Ostetut Asetetut Valuutanvaihtosopimukset Korkosopimukset Koronvaihtosopimukset Korkotermiinisopimukset joista avoinna 94 1 Obligaatiotermiinisopimukset - - joista avoinna - -

16 Heimo Karinen/kf (18) RAHOITUSINSTRUMENTIT Nimellis- Käypä , Mmk arvo arvo Valuuttasopimukset Valuuttatermiinisopimukset joista tulevia valuuttavirtoja suojaa Valuuttaoptiot Ostetut Asetetut Valuutanvaihtosopimukset Nimellis- Käypä arvo arvo Korkosopimukset Koronvaihtosopimukset Korkotermiinisopimukset joista avoinna Obligaatiotermiinisopimukset joista avoinna Rahoitusinstrumenttien nimellisarvot eivät välttämättä vastaa osapuolten vaihtamia rahasuorituksia eivätkä siten yksin tarkasteltuina anna kuvaa konsernin riskiasemasta. Sopimusten käypä arvo perustuu raportointipäivän markkinahintaan niiltä osin kuin sopimukset ovat julkisen kaupankäynnin kohteena. Muut sopimukset on arvostettu niistä aiheutuvien kassavirtojen nykyarvoon ja optioiden osalta arvonmääritysmalleihin. TULOSLASKELMA, Milj.euroa 1-12/1998 Liikevaihto Tuotot osuuksista omistusyhteysyrityksissä 5 Liiketoiminnan muut tuotot 16 Kulut Poistot -171 Liikevoitto 148 Rahoitustuotot ja -kulut -51 Voitto ennen satunnaiseriä, veroja ja vähemmistöosuutta 97 Satunnaiset erät - Voitto ennen veroja ja vähemmistöosuutta 97 Välittömät verot -19

17 Heimo Karinen/kf (18) Tilikauden voitto ennen vähemmistöosuutta 78 Vähemmistöosuus tilikauden tuloksesta 1 Tilikauden voitto 79 Tulos / osake, e 0,6 Liiketoiminnan kassavirta / osake, e 1,0 Bruttoinvestoinnit 255 Osakkeita (1000 kpl) keskimäärin TASE, Milj.euroa Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet 69 Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Osuudet omistusyhteysyrityksissä 41 Muut osakkeet ja osuudet 8 Muut sijoitukset 18 Sijoitukset yhteensä 67 Pysyvät vastaavat yhteensä Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus 429 Saamiset Korolliset saamiset 18 Korottomat saamiset 466 Saamiset yhteensä 484 Rahoitusarvopaperit 40 Rahat ja pankkisaamiset 56 Vaihtuvat vastaavat yhteensä Vastaavaa yhteensä Oma pääoma Osakepääoma 217 Ylikurssirahasto 253 Arvonkorotusrahasto 8 Muut rahastot 4

18 Heimo Karinen/kf (18) Edellisten tilikausien voitto 375 Tilikauden voitto 79 Oma pääoma yhteensä 936 Vähemmistöosuus 13 Pitkäaikainen vieras pääoma Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 785 Laskennallinen verovelka 64 Pakolliset varaukset 44 Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 893 Lyhytaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 203 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 408 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 611 Vieras pääoma yhteensä Vastattavaa yheensä Oma pääoma / osake, e 7,3 Omavaraisuusaste, % 39,0 Velkaantumisaste (gearing),% 48,5 Nettovelat 892 Henkilökunta keskimäärin