Karstu-Karkali-Talpelan kyläsuunnitelma 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Karstu-Karkali-Talpelan kyläsuunnitelma 2014"

Transkriptio

1 Karstu-Karkali-Talpelan kyläsuunnitelma Jenna Härmä, Jaana Lehmusvaara-Hjelm, Susanna Komulainen, Risto Murto, Mika Laine, Keijo Pihlström, Soili Sinervä-Laine, Eija Terävä ja Veli-Matti Tuomi

2 Kyläsuunnitelman toteutus...3 Alueen historia...3 Johdanto...3 Alue ja sen asukkaat...4 Sijainti... 4 Alue Uudenmaanliiton maakuntakaavassa ja kaupungin suunnitelmissa... 4 Kaavoitus... 5 Asukasmäärä ja ikäjakauma... 6 Kyläkyselyyn vastanneiden taustatietoja... 6 Toiminta ja palvelut...7 Karstun koulu... 7 Karstu-Karkaliseura... 7 Karstun koulun vanhempainyhdistys Pähkinä... 8 Muut seurat ja yhdistykset... 8 Elinkeinot... 8 Julkisia palveluita Palvelut kyläkyselyssä Tiedonkulku Ympäristö ja maisema Upeita kallioita ja viljavia peltoaukeita Otolliset luonnon lähtökohdat Korkeita kallioita ja jylhiä jyrkänteitä Kyläalueen erikoisuuksia monet luolamuodostumat Vähän perinnemaisemia vaalikaa vanhoja perinteitä Lukuisia luonnonsuojelualueita Luontopolut Tiet ja liikenne Julkinen liikenne Vesi- ja jätehuolto sekä energia-asiat Kylämme vahvuudet, heikkoudet ja mahdollisuudet Kyläläisten yhteisöllisyys Rakentaminen ja liikenneyhteydet Karstu-Karkali asuinympäristönä Visio Karstu-Karkali-Talpela vuonna Asumisen hegemonia Karstu-Karkali luontoa säästävää asumista ja elinvoimaa kaikille Liikenne ja kevyt liikenne Politiikan muutos ja poistuvat kuntarajat Alueen tavoitettavuus Egologiset ympäristöratkaisut ja yhdyskuntajätteet Luonnon rauhaa ja upeita maisemia kaikille Kyläläisten iloisuutta ja ystävällisyyttä eri tapahtumissa Suunnitellut toimenpiteet Ulkopuolisten tahojen apua vaativat toimenpiteet Miten voin osallistua? Karstu-Karkaliseuran johtokunta Kyläsuunnitelmia on tehty paljon muun muassa Pohjois- ja Keski-Suomessa. Jatkossa kyläsuunnitelma saattaa myös Etelä-Suomessa olla yksi ulkopuolisen rahoituksen myöntämisen ehto. Kyläsuunnitelman tekoon päätettiin ryhtyä loppukesällä 2013 Lohjan kylät ry:n hallinnoiman Läntistä lähidemokratiaa -hankkeen tuella.

3 Johdanto Karstu-Karkaliseura ry:n tarkoituksena on edistää kyläläisten yhteistoimintaa sekä ylläpitää ja kehittää maaseudun kulttuuriperinnettä. Seura järjestää asukkaillensa tapahtumia tansseista puurojuhliin ja pitopäivällisistä elokuvailtoihin. Seuran riveissä on useasti mietitty pitkälle tulevaisuuteen tähtäävän ja asukkaiden mielipiteitä sekä toiveita kartoittavan kyläsuunnitelman laatimista. Suunnitelma on kirjallinen yhteenveto alueen nykytilasta ja toimenpiteistä, joilla alueen viihtyvyyttä voidaan jatkossa parantaa. Valmiiksi pohdittu ja laadittu toimenpidelista madaltaa kynnystä tarttua toimeen ja toivottavasti houkuttelee uusia tekijöitä mukaan toteuttamaan hankkeita. Kuva 1. Karstu-Karkaliseura on järjestänyt Iltamat-tapahtumaa Karstun Seurantalolla yhteistyössä Lohjan Kesä ry:n kanssa vuodesta 2009 lähtien. Kuvassa tunnelmia Iltamista vuodelta (kuva Kaisa Korpijaakko) Kyläsuunnitelman toteutus Karstu-Karkali-Talpelan kyläsuunnittelun aloittamisesta tiedotettiin alueen asukkaille jakamalla ilmoituksia postilaatikoihin syksyllä Kyläsuunnittelun aloitustilaisuutta mainostettiin myös alueen ilmoitustauluilla ja seuran verkkosivuilla osoitteessa Ensimmäiseen kaikille alueen vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille avoimeen kyläsuunnitteluiltaan saapui 32 kyläläistä. Tilaisuudessa pohdittiin alueen vahvuuksia, heikkouksia, uhkia ja mahdollisuuksia (ks. sivu 19) sekä listattiin ideoita ja toiveita alueen kehittämiseksi. Illan päätteeksi kasassa oli roppakaupalla ajatuksia alueen nykytilasta ja tulevaisuudesta sekä yhdeksänhenkinen työryhmä viemään suunnitelmaa eteenpäin (Jenna Härmä, Jaana Lehmusvaara-Hjelm, Susanna Komulainen, Risto Murto, Keijo Pihlström, Soili Sinervä-Laine, Mika Laine, Eija Terävä ja Veli-Matti Tuomi). Työryhmä selvitti asukkaiden mielipiteitä laajemmin avoinna olleella kyläkyselyllä. Kyselyn paperiversiota jaettiin asukkaiden postilaatikoihin ja lisäksi kyselyyn oli mahdollista vastata Karstu-Karkaliseuran nettisivuilla. Kyselyitä jaettiin yhteensä 400 kappaletta ja vastauksia saatiin 97. Näin laskettuna vastausprosentiksi muodostui 24. Kyläkyselyn vastauksista koostettu raportti on luettavissa kokonaisuudessaan Karstu-Karkaliseuran verkkosivuilla. Lähes valmis kyläsuunnitelma oli asukkaiden kommentoitavana Karstu-Karkaliseuran verkkosivuilla Alueen historia Joenpellosta, Karstun Hemmilästä ja Talpelasta on löydetty todisteita kivikautisesta asutuksesta ajalta ennen ajanlaskumme alkua. Karstun kylä on syntynyt asumisen kannalta suotuisaan paikkaan. Ennen vuonna 1746 aloitettua isojakoa Karstun kylän talot sijaitsivat lähellä Karstunlahden rantaa, nykyisen uimarannan pohjoispuolella. Isojaon jälkeen tiivis ryhmäkylä purettiin ja talot siirrettiin nykyisiin paikkoihin. Isojaossa olivat mukana Joenpellon ja Hemmilän ratsutilat sekä Pohjolan, Sepän, Mikkolan, Nikun ja Heikan tilat. Myöhemmin rakennettujen talojen sijaintiin on vaikuttanut Lohja Sammatti-maantie. Alue on jo pitkään ollut mökkiläisten suosiossa. Erityisesti Karkalinniemessä on paljon vanhoja huviloita. Monia vapaa-ajan asuntoja käytetään ympäri vuoden. 3

4 4 Varsinainen kylätie Karstulle syntyi 1840-luvulla. Aluksi kuljettiin lossilla Hiidensalmen yli, mutta se oli vaarallista ja hidasta etenkin syysmyrskyillä. Hiidensalmen sillan rakentaminen vuonna 1870 helpotti huomattavasti matkantekoa. Talvisin kuljettiin pitkin jääteitä, jotka nopeuttivat matkaamista. Niinpä Lohjan keskustasta Karstulle kulki talvitie vielä 1900-luvun alussa. Säännöllisen laivaliikenteen aloittaminen Lohjanjärvellä tapahtui 1890-luvulla. Karstun laivayhtymä omisti oman Stella nimisen laivan vuosina Se liikennöi neljänä päivänä viikossa Karstun ja Lohjankylän väliä. Laiva poikkesi matkalla Sammatin, Karjalohjan, Torholan, Skraatilan ja Lylyisten laitureihin. Matkustajien lisäksi se kuljetti rahtia ja vei maitoa kirkonkylään. Matkustajaliikenne loppui vuonna 1922, kun Karstulle menevää tietä oli parannettu ja oikaistu. Elämä alueella on muutenkin muuttanut muotoaan. Nummen Valkerpyyjärvestä alkunsa saava Kertunjoki virtaa Karstun läpi ja siinä olevaan koskeen on jo 1700-luvulla Kustaa III aikana rakennettu ensimmäinen mylly luvulla myllyyn rakennettiin sähkölaitos, josta Karstun kylä sai valaistukseen tarvittavan sähkön. Sähköä jaettiin aamuin illoin muutama tunti kerralla. Valtakunnan sähköverkkoon Karstulla tehtiin kytkennät vuonna Karstun koulu aloitti toimintansa vuonna 1897 Pohjolan talon yläkerrassa ja varsinainen koulurakennus valmistui kesällä Kahden opettajan koulu sijaitsee Karstuntien varrella kylän keskustassa. Koulurakennuksia on kaksi, niin sanottu alakoulu ja yläkoulu sekä myöhemmin vuonna 1996 rakennettu erillinen liikuntahalli. Lisäksi koulun pihalla on pieni urheilukenttä, jota jäädytetään luistinkentäksi talvisin. Karstu on ollut perinteistä maatalousvaltaista aluetta viime vuosikymmeniin asti, mutta sittemmin rakennemuutos on ollut rajua. Ennen itsenäisyyttä alueella oli Kuva 2. Karstun koulurakennus valmistui maatilaa sekä joukko torppia. Torpparivapautus ja eräät tilajaot nostivat tilaluvun kaksinkertaiseksi jo ennen sotia, mutta pienensivät tilakokoa. Sotien jälkeen Karstulle muodostettiin useita maanhankintatiloja ja jaettiin kolme tilaa. Moni tila on lopettanut tänä päivänä aktiivisen viljelyn. Nykyisin suurin osa kylän työssäkäyvistä työskentelee lähialueen taajamissa tai pääkaupunkiseudulla. Rakennemuutos on vaikuttanut myös siihen, että kylästä ovat kadonneet perinteiset palvelut. Posti sekä kaksi kauppaliikettä lakkautettiin jo 1980-luvulla. Samoin linja-autoliikenteen vuorot ovat vähentyneet. Toisaalta 2010-luvulla alueen läpi rakennettiin vesi- ja viemärilinja, joka mahdollistaa kaupungin kunnallistekniikkaan liittymisen. Lisäksi koulun ympäristön alue on saanut katuvalot. Alue ja sen asukkaat Sijainti Karkalin, Karstun ja Talpelan kyläalue sijaitsee noin 10 kilometriä luoteeseen Lohjan keskustasta Lohjalta Sammattiin kulkevan Karstuntien (tien numero 1070) varrella Lohjanjärven ja Hormajärven tuntumassa. Karkalinniemi on pitkälle Lohjanjärvelle koillisesta lounaaseen päin työntyvä noin 12 kilometriä pitkä kapeahko niemi, joka jakautuu keskiosasta vielä kahtia itse Karkalinniemeen ja Suurniemeen. Karkalin risteyksen jälkeen Lohja-Sammattitien eli Karstuntien molemmin puolin levittäytyy Karstun kylä. Talpela puolestaan sijoittuu Karstuntien ja uuden Helsinki-Turku moottoritien E18 välille. Vuonna 2009 valmistuneen Roution moottoritieliittymän ansiosta matka alueelta pääkaupunkiseudulle kestää noin 45 minuuttia. Kilometrejä Helsingin keskustaan kertyy noin 70. Alue Uudenmaanliiton maakuntakaavassa ja kaupungin suunnitelmissa Uudenmaanliiton toisen vaiheen maakuntakaavassa (hyväksytty maakuntavaltuustossa ja vahvistettu ympäristöministeriössä ) Karstun kylä on merkitty maakunnallisesti merkittäväksi kyläksi. Merkinnällä osoitetaan kylät, joiden suunnittelutavoitteena on haja-asutusluonteisen lisärakentamisen ohjaaminen kyläalueille, edellytysten luominen palveluiden säilymiselle ja yhteisen vesihuollon järjestämiselle sekä omaehtoisen kehittämistoiminnan tukeminen. Merkinnän mukaiset kylät muodostavat kokonaisuutena maakunnallisen kyläverkoston. (http://www.uudenmaanliitto.fi/files/6100/2005_ MKkaavamerk_vahv.pdf) Lisäksi Karstu on merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Karkalinniemeen on merkitty luonnonsuojelualueita sekä Natura 2000 verkostoon kuuluvia tai ehdotettuja alueita. Karkalinniemen sekä Talpelan alueilla on huomioitu arvokkaat harjualueet tai muut geologiset muodostumat. Karstun ja Talpelan läpi on merkitty kulkemaan ulkoilureitti. Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan maankäytön rakennemallin Se kuvaa maankäytön tavoitetilaa ja kehitystä Lohjalla ko. vuosina. Lohjan kasvustrategian vision mukaan Lohja on kaupunki ja maaseutu yhdessä ja sujuvan arjen kaupunki pääkaupungin lähellä. Maankäytön rakenne tukee kasvustrategian kärkihankkeita, jotka ovat 1) Kasvava Lohja - taajamarata Lohjalle, 2) Tasapainoinen talous, 3) Hyvät peruspalvelut, 4) Laadukas ympäristö ja 5) Toimiva tietoyhteiskunta.

5 Kyseessä on hyvin yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Rakennemalli perustuu maankäytön vyöhykkeisiin, joita on useita. Kullekin vyöhykkeelle on esitetty suositeltava maankäyttö, suunnittelun reunaehtoja, ohjauskeinot ja alueen kehityksestä kertovia mittareita. Kyläsuunnitelma-alueemme kuuluu Lohjanjärven Sininen Lohja -vyöhykkeeseen ja sen kylät Lohjansaari ja Karstu ovat ns. Siniset kylät. Niissä suositeltava maankäyttö on kylämäinen asuminen, joka käsittää mm. kakkosasumisen, maaseutuelinkeinot, matkailun ja vapaa-ajan palvelut, lähiruuan tuottaminen ja kylätalot tapaamispaikkoina sekä mahdollisuuden muuttaa vapaa-ajan asunto pysyväksi asunnoksi. Rakennemalli sisältää myös Espoon ja Salon välisen ESA -radan maastokäytävän, joka kulkee Talpelan alueen reunassa. Karstun kylä on myös merkitty merkittäväksi kulttuuri- tai /ja luonnonmaiseman muodostamaksi kokonaisuudeksi. Maankäytön kehityskuvasta saa lisätietoja kaupungin verkkosivuilta otsikon Kaavoitus ja rakentaminen alta tai osoitteesta: fi/default.asp?kieli=246&id_sivu=337&alasivu=337 Kaavoitus Karstu-Karkali-Talpelan kyläalueella ei ole kaupungin toimesta laadittu vahvistettuja yleis- eikä asemakaavoja. Alueella on seitsemän yksityistä ranta-asemakaavaa, joissa pääpaino on loma-asutuksen suunnittelussa. Ne ovat Kaukomaan, Metsälän, Lahdennummen, Haavaslahden, Takatalvian, Isotalon ja Horman ranta-asemakaavat. Lohjan kunta on laatinut vuonna 1992 Kaavio 1. Kuinka paljon mielestänne kylien maankäytön kehittämisessä tulisi panostaa seuraaviin asioihin? 1 = ei lainkaan, 5 = erittäin paljon. n=88. Kuva 3. Karstu-Karkali-Talpelan alue rajattuna kartassa. koko silloista Lohjan kuntaa koskevan yleiskaavan, jonka kunnanvaltuusto hyväksyi, mutta sitä ei lähetty valtionviranomaiselle vahvistettavaksi. Se ei siis ole juridisesti sitova vaan ohjeellinen kaava. Lisäksi Lohjan kunta aikoinaan laati useita kyläosayleiskaavoja, jotka kuitenkin kaikki jäivät myös vahvistamatta. Myös Karstun kylälle oli laadittu kyläkaava, joka olisi mahdollistanut useita uusia rakennuspaikkoja kylälle. Lohjan kunnan ja kaupungin yhdistyttyä maaseutujen kyläkaavoitukset lopetettiin ja kaavoituksessa keskityttiin vain Lohjan keskustan kehittämiseen. Vahvistettujen kaavojen puute tarkoittaa sitä, että kaikki uusi lisärakentaminen kyläsuunnitelman alueelle tarvitsee Lohjan kaupungin kaavoitustoimen poikkeamislupakäsittelyn ja ranta-alueella sen käsittelee Uudenmaan ELY-keskus. Uudenmaan ELY-keskuksella on valitusoikeus kunnan tekemiin poikkeamislupapäätöksiin. Koska valtakunnalliset maankäytön tavoitteet lähtevät siitä, että kaikki uusi rakentaminen tulisi perustua kaavoitukseen, on lupien saaminen vaikeaa. Tämä rajoittaa tällä hetkellä eniten uudisrakentamista. Kyläosayleiskaavan laatimisen aloittamista tulee kiirehtiä, sillä vahvistettu yleiskaava mahdollistaa suoraan rakennuslupien myöntämisen. Kyläkyselyn perusteella maankäytön kehittämisessä tulisi panostaa eniten luonnon- ja maisemanhoitoon, maatalouden turvaamiseen sekä yhdyskuntatekniikan parantamiseen (kaavio 1). Lisäksi halutaan kehittää myös yritystoimintaa ja panostaa alueen matkailupalveluihin ja nähtävyyksiin. Myös rakennuslupien saannin helpottamista toivottiin ja samoin oikeusvaikutteisen kaavan laatimista. Toisaalta tonttitarjontaan oltiin melko tyytyväisiä. Rakennuslupien saamisen helpottamisen edellytyksenä on vahvistettu kaava, joka haja-asutusalueella on yleensä osayleiskaava tai rantojen yksityismailla ranta-asemakaava. 5

6 Asukasmäärä ja ikäjakauma Lohjan kaupungin tilastoaluerajat ja Karstu-Karkali-Talpelan kyläsuunnitelma-alueen rajat poikkeavat toisistaan joiltakin osin. Kaupungin tietojen pohjalta työryhmä arvioi, että alueella asui vuonna 2012 noin 500 ihmistä (taulukko 1). Asukasmäärä on kohonnut vuodesta 2000 noin 20 henkilöllä. Samalla yli 65-vuotiaiden määrä alueella on kasvanut 70 henkilöstä lähes sataan. Taulukko 1. Asukasmäärä ja asukkaiden ikäjakauma vuonna Ikä Asukasmäärä 0 18 v v v 198 yli 65 v 98 Yhteensä 519 Kyläkyselyyn vastanneiden taustatietoja Kyselyyn vastanneista suurin osa asui Karstulla, reilu kolmannes Karkalissa, yksi vastaaja Talpelassa ja muutama näiden kylien ulkopuolella. Naiset vastasivat kyselyyn hieman miehiä aktiivisemmin. Vajaa kolmannes vastaajista ovat alueella vapaa-ajan asukkaina (kaavio 4). Ylivoimainen enemmistö vastaajista oli asunut alueella yli 3 vuotta ja yli puolet yli 10 vuotta. Kaavio 4. Asuinpaikka tai vapaa-ajan asunnon sijainti (n=95) Kaupungin tietojen mukaan suurin ikäryhmä alueella ovat vuotiaat. Heidän osuutensa painottui myös kyläkyselyvastauksissa (kaavio 2). Kaavio 2. Kyläkyselyyn vastanneiden ikäjakauma (n=95) Yli puolet vastanneista asui yhden tai kahden henkilön talouksissa. Hienoinen enemmistö, 52 vastaajaa 96 vastaajasta ei osallistu minkään alueella toimivan yhdistyksen toimintaan. Suurin osa yhdistyksessä toimivista toimivat Karstu-Karkaliseurassa. Suurin osa kyläkyselyyn vastanneista piti nykyistä asukasmäärää hyvänä tai toivoi lisää asukkaita (kaavio 3). Vain harva oli uusien asukkaiden saapumista vastaan. Väkimäärän kasvua kannattavat perustelivat kantaansa alueen vireyden sekä palveluiden paranemisella ja erityisesti koulun säilymisellä. Moni toivotti erityisesti lapsiperheet tervetulleiksi alueelle. Toisaalta nähtiin, että rauhallisuus ja väljyys ovat olleet alun perin syitä muuttaa alueelle ja niiden toivottiin säilyvän. Kaavio 3. Toivotteko alueelle lisää asukkaita tai työpaikkoja (n=95) Kyselyn mukaan vastanneista (92 kpl) yli 80 % antoi alueelle yleisarvosanaksi hyvä tai erinomainen (kaavio 5). Huonoksi kylää ei arvioinut kukaan. Asukkaiden tyytyväisyys alueeseen heijastuu myös muissa vastauksissa Suuria muutoksia ei haluttu eli perusasiat ovat kunnossa. Vastauksissa esiin noussut huoli kohdistuu palveluiden vähentämiseen, kuten kyläkoulun kohtaloon, ympäristön nykytilan säilyttämiseen sekä viihtyisyyden ja turvallisuuden lisäämiseen. Kyläaluetta pidettiin kauniina ja rauhallisena ja sijainniltaan hyvänä. Kylän toimintaa pidettiin yleisesti varsin aktiivisena, josta Karstu-Karkaliseura sai kiitosta. Myös kylän yhteisöllisyyttä kehuttiin. Kaavio 5. Yleisarvosana kylälle (n=95) 6,, mukava ja sopiva paikka asua viihdymme Karstulla erinomaisesti viihdyn hyvin ja työpaikkakin lähellä maalla, mutta lähellä keskuksia kyläyhteisö on elinvoimainen rauhallinen, hyvä sijainti, kuin asuisi mökillä lasten koulu lähellä, mukavia ihmisiä, järvi lähellä, oikea maalaismaisema maaseudun rauha, mutta palvelut riittävän lähellä kaunista seutua, mukava yhteisö

7 Toiminta ja palvelut Karstun koulu Karstun koulu kuuluu Anttilan yläkoulualueeseen, jonne oppilaat siirtyvät alakoulun käytyään. Karstun koulussa ovat luokat 1 6 lk ja se on kaksiopettajainen ja siellä on myös koulunkäyntiavustaja. Lukukautena oppilaita on 36 kpl ja luokat on jaettu kahteen ryhmään 1 3a lk ja 3b 6 lk. Rehtori on yhteinen Roution ja Hiiden koulujen kanssa. Koulussa käy myös erityisopettaja kaksi kertaa viikossa. Tukimuotoina on jokaiselle suunnattu tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki. Koulu on profiloitunut ympäristökasvatusta ja erilaisuuden hyväksymistä korostavaksi kouluksi. Karstun koulun toimintamalliin sisältyy teemapäiviä, aihekokonaisuuksia ja yhteistyötä Hiiden ja Roution koulujen kanssa. Opetusta annetaan kahdessa eri koulurakennuksessa. Lisäksi on erillinen liikuntahalli ja pihalla pieni urheilukenttä. Karstu-Karkaliseura Kuva 4. Karstun koulun kevätjuhlassa esitettiin 2013 näytelmä, jonka juoni ja hauskat käänteet tempasivat katsojan mukaansa. Näytelmä Kadonneen hymypatsaan arvoitus pohjautui tarinaan, jonka oli kirjoittanut Antti Salmi. (kuva Eija Terävä) Seuran tarkoituksena on edistää alueen yhteistoimintaa kotiseudun hyväksi, edistää kotien keskinäistä yhteistoimintaa ja ihmisten välistä kanssakäymistä sekä ylläpitää ja kehittää maaseudun kulttuuriperinnettä mm. opastamalla jäseniä maiseman- ja ympäristönhoitoon. Karstu-Karkaliseura ry aloitti toimintansa , jolloin kyläläiset päättivät viisaasti yhdistää kylässä toimivat seurat samaan yhdistykseen. Kyläläiset huomasivat, että samat ihmiset istuivat useimpien yhdistysten hallituksissa ja joutuivat pitämään useita eri kirjanpitoja. Yhdistymällä säästettiin yhteisiä voimavaroja ja luotiin vankka perusta kylän yhteisöllisyydelle ja toimintojen jatkuvuudelle. Kylällä toimivat seuraavat yhdistykset tai järjestöt yhdistettiin Karstu-Karkaliseuraan: Karstun Pienviljelijäinyhdistys ry, Lohjan Karstun Nuorisoseura ry, Lohjan Urheilijoiden alajaosto Niemenpojat ja Karstun alueen kylätoimikunta. Samassa yhteydessä Karstun Seurantalo siirtyi Karstu-Karkaliseuran omistukseen. Seuralla on omat nettisivut ja seura on myös Facebookissa. Lista seuran järjestämistä perinteisistä tapahtumista löytyy tämän suunnitelman lopusta. Kyläkyselyn perusteella asukkaat pitävät yhteisöllisyyden kehittämistä tärkeänä (kaavio 6). Parhaimmiksi keinoiksi vastaajat valitsivat kyläjuhlien ja -tapahtumien tai vuosittaisen kyläpäivän järjestäminen. Tärkeäksi koettiin myös uusien asukkaiden kutsuminen mukaan kylän toimintaan. Kaavio 6. Millä keinoin yhteisöllisyyttä voitaisiin parantaa kylällänne? 1 = täysin eri mieltä, 5 = täysin samaa mieltä (n= 93) Uuden seuran hallinto järjestettiin siten, että perustettiin viisi jaostoa (katso takakannesta), jotka toimivat omalla vastuualueellaan. Jaostoilla voi olla useita jäseniä, yleensä kolmesta viiteen. Jaostojen puheenjohtajat muodostavat pääosin seuran johtokunnan. Muutama vuosi sitten seuran hallintoon liittyi myös Karstun koulun vanhempainyhdistys Pähkinä, joka muodostaa oman jaoston. Näin koulun ja kyläyhdistyksen yhteistyö tiivistyi osaksi kylän kokonaisuutta. Tämä on koettu hyvin tärkeäksi ja toimivaksi. 7

8 8 Karstun koulun vanhempainyhdistys Pähkinä Karstun koulun vanhempainyhdistys Pähkinä toimii osana Karstu-Karkaliseuraa. Pähkinän toiminta on kuitenkin varsin itsenäistä ja sillä on oma hallinto. Karstun koulun vanhempainyhdistys Pähkinän toiminta on varsin virkeää ja aktiivista, mikä on noin 40 oppilaan koulussa erinomainen asia. Vanhempainyhdistys pitää kokouksia useasti lukuvuoden aikana ja näissä kokouksissa pääasiallisina teemoina ovat koulun oppilaiden hyvinvointi, yhteisten tilaisuuksien järjestämisen yhdessä koulun opettajien ja oppilaiden kanssa sekä tarvittaessa opettajien ja oppilaiden taloudellinen tukeminen koulun järjestämien tapahtumien ja opetusmateriaalien kustannuksissa. Karstun koulun opettajat, oppilaat ja Pähkinä suunnittelevat ja toteuttavat Karstu-Karkalin Sanomat -lehden joka kevät. Lohjan koulujen vanhempainyhdistyksen (LOKOVA ry.) toiminnassa Pähkinä on myös aktiivisesti mukana. Kyseisen yhdistyksen jäsenenä Karstun koulun vanhempainyhdistys pääsee osallistumaan koko Lohjan perusopetuksen palveluverkkoon kuuluvien koulujen vanhempainyhdistysten yhteistyöhön. Tämän yhteistyön myötä Pähkinä myös pysyy ns. ajan hermolla kulloinkin meneillään olevissa keskusteluissa. Lisäksi koulumme ja sen elinvoimaisuus saavat ansaittua näkyvyyttä sekä kuuluvuutta muiden koulujen keskuudessa ja viranomaisverkostossa. Vanhempainyhdistys Pähkinä tekee tiivistä yhteistyötä Karstu-Karkaliseuran kanssa ja Pähkinä on samalla yksi ko. seuran jaostoista. Koulun ja koko kyläyhteisön yhteistyö onkin peruspilari sille avoimelle keskustelulle, jonka pyrkimyksenä on säilyttää koulu osana Lohjan perusopetuksen palveluverkkoa. Tavoitteena on edesauttaa kylän ja sen lähiympäristön alakouluikäisten lasten lähikoulun ja laadukkaan opetuksen jatkuvuutta tulevaisuudessakin. Pähkinän edustajistoa on myös mukana tämän seuran johtokunnassa. Kyläkyselyssä 84 vastaajaa 85:stä vastaajasta piti Karstun koulua tarpeellisena eli jokseenkin kaikki haluavat säilyttää koulun. Muut seurat ja yhdistykset Kyläsuunnitelman alueella toimii lisäksi Metsästysseura Horma ry. Lisäksi alueella toimii pieni paikallinen harrasteurheiluseura Karkalin Kiila ry. Muita varsinaisia yhdistyksiä ei ole. Karstun kylän alueelle on perustettu pari vuotta sitten Lahdennummen-Karstun vesiosuuskunta, jonka tarkoituksena on saada osa kylän kiinteistöistä liitettyä kylän läpi kulkevan runkoputken kautta kaupungin vesihuollon piiriin. Näiden lisäksi alueella on useita vesialueiden osakaskuntia, jotka päättävät vesialueiden kalastukseen ja vesistön hoitoon liittyvistä asioista. Niistä merkittävimmät ja suurimmat ovat Lylyisten, Outamo-Varolan, Torhola-Skraatilan, Suurniemen, Lohjantaipaleen ja Kaukolan sekä Hormajärven puolella Jantoniemen osakaskunnat. Lisäksi on yksityisiä järjestäytymättömiä vesialueiden omistajia mm. Karstunlahdella, Hormajärvellä ja muuallakin kyläalueen vesialueilla. Yksityisteiden tiehoitokuntia on myös useita. Elinkeinot Karstu-Karkaliseura on yrittänyt kerätä tietoa alueen yritystoiminnasta, mutta tietojen kerääminen on osoittautunut haasteelliseksi ja on vielä kesken. Alueen palveluluettelo löytyy seuran nettisivuilta ja sitä täydennetään, kun lisätietoja saadaan. Lapsemme ovat käyneet Karstun koulua ja olemme olleet todella tyytyväisiä! Kyläkoulun takia tänne aikoinaan muutettiinkin Karstu-Karkali-Talpelan kyläalue on perinteistä maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Maa- ja metsätalous on ollut kyläläisten pääelinkeino, mutta rakennemuutoksen takia maatalous on keskittymässä yhä suurempiin yksiköihin. Yhä useammalla maa- ja metsätalousyrittäjällä on myös jokin muu pää- tai sivutoimi. Toimivat tilat ovat pääsääntöisesti viljatiloja. Alueella on yksi maidontuotantotila. Suunnitelma-alueella on yksi Suomen Ratsastajainliiton hyväksymä ratsastuskoulu Marskun talli (entinen Hetan talli). Toimintaa siellä on ollut jo kymmeniä vuosia Hetan talli- nimellä. Talli tarjoaa ratsastustunteja, kursseja, kesäleirejä sekä täysihoitotallipaikkoja. Lisäksi Lammenmäen tila tarjoaa ratsastustunteja ja Hemmilän sekä Huhtniemen tiloilla on hevosille talli- ja laidunpaikkoja. Kylällä on lisäksi joitakin yksityisiä harrastehevosia. Alueella tuotetaan myös rehuja yksityisille myytäväksi. Uusia maatalouteen liittyviä toimintamuotoja ovat lampaanlihan tuotanto, juuston valmistus, hunajatuotanto sekä alkava viininviljely. Kyseisiä lähiruoka -tuotteita saa myös ostaa suoraan tuottajilta. Kylällä on myös pitkät perinteet omenan viljelyyn. Suurniemen tilalla on nykyaikainen suuri omenatarha. Sen sijaan Skraatilassa aikoinaan ollut suhteellisen suuri hedelmätarhatoiminta loppui 1980-luvulla ja ruusunviljely vuonna Maatilamatkailua ja elämystoimintaa alueella tarjoaa Pohjolan Elämyskylä. Tarjolla on mm. savusauna, saunatupa, kylpytynnyri, kota ja laavu sekä majoitusta vanhassa hirsitalossa ja Lohjanjärven rantamökeissä. Uutena palveluna ovat erilaiset juhlatilaisuudet tanssilavoineen ja pitopöytineen. Muita vuokramökkejä on alueella saatavissa mm. Suurniemen tilalla. Lisäksi alueen yrittäjät tarjoavat muun muassa kone- ja rakennusurakointia, polttopuiden myyntiä, pitopalvelua, hierontaa ja koiran trimmausta. Alueella toimii myös autokorjaamo ja -maalaamo. Kyläsuunnitelman alueella ei ole koskaan ollut raskasta tai suurta teollisuutta. Suurin ja merkittävin työnantaja on Helsingin kaupungin Outamon lastenkoti. Se tarjoaa sijaishuollon palveluita ensisijaisesti peruskoulun yläasteikäisille helsinkiläisille lapsille. Outamossa on Helsingin kaupungin opetusviraston ylläpitämä koulu. Kyläkyselyssä, koulun lehden ilmoitusmyynnin yhteydessä tai verkkosivuille lisättäväksi yhteystietonsa jättäneitä yrityksiä on listattu taulukkoon alla. Mikäli asut tai yrityksesi toimii alueella ja haluat oman yrityksesi mukaan kyläsuunnitelman seuraavaan päivitykseen ja näkyville Karstu-Karkaliseuran verkkosivuille, ilmoita yrityksesi yhteystiedot Risto Murrolle lohja.fi). kuva Eija Terävä

9 Miltei kolmannes kyläkyselyyn vastanneista työssäkäyvistä käy töissä Lohjan alueella (kaavio 7). Hieman vajaa kolmannes vastaajista työskentelee pääkaupunkiseudulla ja 7 henkilöä teki töitä kotonaan tai alueella. Jossain muualla ansionsa hankki 12 vastannutta. Vajaa kolmannes työssäkäyvistä vastaajista pystyi tekemään etätöitä halutessaan, toinen vajaa kolmannes silloin tällöin ja reilulla kolmanneksella vastaajista ei ollut mahdollisuuksia etätyöhön. Kaavio 7. Missä työskentelette? (n=94) Karstun, Karkalin ja Talpelan palveluhakemisto Alhon sora - Jaakko Illi soraa, seulotut sorat, soramurskeet, tarvittaessa kuljetus Autorousku autokorjaamo Edustussiivous Agency Cleaning yritys- ja toimistosiivoukset terveys-ja hyvinvointipalvelut Eilan Juhlapalvelu pitopalvelu, astiavuokraus, pöytäliinavuokraus Event Partners Oy Mainosneliö kilvet, opasteet, teippaukset, kuvapohjustukset Hieroja Marjo Salmela hierontapalvelut, kokous- ja juhlatilojen vuokraus JesDesign taittotyöt, atk-tuki ja konsultointi Jottamoinen taidekäsityöt, logot, piirrokset Jukka Härmä polttopuuta Karkalin Kiinteistöpalvelu maanrakennustyöt, seulottua multaa Kiinteistövälitys Riitta Lauri LKV Ky kiinteistövälitys Kivaset rakennuspalvelut, sisustussuunnittelu, puusepäntyöt Kukkulan Hieronta & Hyvinvointi klassinen hieronta, koirahieronta, Forever aloe vera-tuotteiden jälleenmyynti Parkettiexpertti Oy lattianpäällystys ja seinien verhoilu Pirjo Savolainen kukka-asetelmat, sisustussuunnittelu, Perfect Home -tuotteiden jälleenmyynti Pohjolan Elämystila matkailu ja majoitus Rakennus Jaku rakennuspalvelut Sammatin Maanrakennus kaivinkonerakointi Suomen Hoivakoira koirien hyvinvointi ja koulutus Talo-Tapsa ky uudisrakentaminen ja saneeraustyöt TiiperoTaapero lastentarvikkeiden ja äitiysvaatteiden verkkokauppa T:mi Leila Kouvonen koulutus, työhyvinvointi, työnohjaus Tmi Suunnittelu Sarvas MS Excel sovellukset, arkkitehtisuunnittelu TMP Sähkö Oy teollisuuden ja kiinteistöjen sähkö- ja automaatioasennukset sekä suunnittelu Virkkalan jättipeltivarasto All-Material Ky kattotarvikkeet 9

10 Julkisia palveluita Kirjastoauto Kyläalueella käy joka toinen viikko kirjastoauto. Se pysähtyy parillisina viikkoina tiistaisin Karstun koulun pihassa (Karstuntie 1145), Kokkolahdentien tienhaarassa (Karkalintie 583) ja Skraatilassa (Karkalintie 484). Kutsutaksipalvelu Kaupungilla on uusi kutsutaksipalvelu vanhan Sammatin kunnan alueella asuville. Osa Karstun kylää ulottui myös Sammatin puolelle. Niiden, jotka asuvat Sammatin rajalla ja haluavat taksikyytiä, kannattaa varmistaa kuljettajilta ovatko he myös oikeutettuja kutsutaksikyytiin. Vanhat kutsutaksipalvelut mm. Karkaliin on kaikki lopettu. Karstun koulun liikuntasali ja pallokenttä Koulun liikuntasalista on mahdollista vuokrata vuoro omaan käyttöön Lohjan Liikuntakeskus Oy:stä, joka vastaa Lohjan kaupungin liikuntapalveluista (p ). Lisäksi koulun pihalla on pieni hiekkakenttä maaleineen. Hiiden Opisto Hiiden Opisto järjestää lukukaudella Karstun koulun liikuntasalissa jooga- ja jumppakurssit. Karstun uimaranta ja pelikenttä Karstun rannassa on kaupungin ylläpitämä pienehkö uimaranta, jossa on hiekkaranta, uimalaituri, pukukoppi, pelikenttä, puusee ja pöytä-penkkiryhmä. Uimarannan viereen Karstunlahden perukan puolelle voi rantautua veneellä, mutta ranta on matala eikä veneille ole laituria. Lisäksi Karkalin luonnonpuistossa on yksi uimapaikka, jossa ei ole palvelurakenteita lukuun ottamatta pöytä-tuoliryhmää. Kaavio 8. Jos alueen liikuntamahdollisuuksia kehitettäisiin, mihin seuraavista osallistuisitte tai mitä seuraavista käyttäisitte? (n=89) Viljanlajittelija Kyläseuralla on alueella myös viljanlajittelija, jota alueen maanviljelijät käyttävät. Palvelut kyläkyselyssä Kyläkyselyssä selvitettiin asukkaiden kiinnostusta palveluihin ja erilaisiin harrastusmahdollisuuksiin. Vastauksia hyödynnettiin suunnitelman toimenpidelistaa laadittaessa. Kyläkyselyssä kysyttiin asukkaiden tarpeita erilaisille palveluille ja toisaalta kiinnostusta tarjota palvelua muille asukkaille. Eniten käyttäjiä löytyi kerran vuodessa ilmestyvälle kylälehdelle, kaatopaikkatavaroiden yhteiskuljetukselle, kulttuuripalveluille, retkille ja matkoille, koneurakoinnille sekä lähiruokapiirille (kaavio 9). Kysyttyjä palveluita tarjoamaan ilmoittauduttiin myös ahkerasti. Kylätalkkarin tehtävistä oli kiinnostunut 10 henkilöä. Kimppakyytejä, vanhusten ja muiden apua tarvitsevien kotipalveluita sekä taitojen vaihtoa tarjosi kutakin kahdeksan henkilöä. Avoimissa vastauksissa kimppakoneista toivottiin muun muassa silppuria ja raivaussahaa. Yhteistilauksista kiinnostivat sähkö ja lähiruoka. Tarvetta ja tarjontaa löytyi myös talo- ja lemmikkivahdeille. Palveluiden tarjoamisesta kiinnostuneet voivat olla yhteydessä Risto Murtoon lisätäkseen tietonsa seuran verkkosivuille. Alueelle on myös perustettu Facebook-ryhmä: Karstu-Karkalin kimppakyydit ja ylijäämätavarat palveluiden, tuotteiden ja kimppakyytien tarjoamiseen. Liikuntamahdollisuuksien kehittämisessä eniten kannatusta saivat ulkoilupolut, hiihtoladut, kyläkävelyt, kuntosali sekä jumpat (kaavio 8). Avoimissa vastauksissa ehdotettiin sauvakävelyretkiä, sulkapallokenttää, endurorataa ja ohjattuja kuntopiirejä. Olemassa olevia liikuntamahdollisuuksia on esitelty kyläsuunnitelmassa mm. seuran toimintaa, alueen palveluita ja ulkoilupolkuja käsittelevissä kappaleissa. Kehitysehdotuksia on otettu mukaan toimenpidelistalle. Halutaan asua rauhallisella maaseudulla oikeassa maalaismaisemassa eikä missään tiheällä asuntoalueella. Toimiva kyläkoulu oli myös yksi peruste miksi tänne muutettiin. Järvi, marja- ja sienimetsät lähellä ja mukavia ihmisiä. Kaikki hyvin, kunhan koulu vain säilyisi! 10

11 Kaavio 9. Kiinnostus palveluiden käyttöön tai tarjoamiseen (n=94) Kaavio 10. Arvioisitteko osallistuvanne, mikäli Seurantalolla tai koululla järjestettäisiin seuraavia tilaisuuksia? (n=83) Myös Seurantalolla tai koululla järjestettävä toiminta herätti kiinnostusta. Ehdottomasti suosituin vaihtoehto kyläkyselyssä olivat kirpputori, myyjäiset tai huutokauppa (kaavio 10). Kannatusta saivat myös tavaroiden vaihtopiste, kädentaitokurssit sekä aikuisten kahvilaillat. Avoimissa vastauksissa toivottiin pienkonehuoltokursseja, historialuentoja ja veneenlaskupaikkaa. Mahdollisuuksia näiden ja muiden vaihtoehtojen järjestämiseen selvitellään. Tervetuloa mukaan järjestämään itsellesi tärkeää aktiviteettia! 11

12 Tiedonkulku Perinteisesti Karstu-Karkaliseura on ilmoittanut toiminnoistaan toukokuun lopulla joka talouteen jaettavalla tiedotteella, Länsi-Uusimaa lehden järjestöpalstan ilmoituksilla, omilla nettisivuillaan (www.karstukarkaliseura.fi) sekä kylällä olevilla ilmoitustauluilla. Vaihtelevin määrin tapahtumista on ilmoitettu myös ilmaisjakelulehdissä Iltalohjassa ja Ykköslohjassa. Parina viime vuonna on tapahtumista kerrottu Karstun koulun koululaisten tekemässä lehdessä, Karstu-Karkalin Sanomissa, jota on jaettu ilmaiseksi joka talouteen. Lisäksi lehteä on ollut myynnissä mm. Rajaportin Siwassa. Tiedonkulun parantamiseksi Karstu-Karkaliseura on myös avannut oman Facebook-ryhmän, joka löytyy seuran nimellä. Ryhmän toivotaan palvelevan asukkaita niin tiedon saamisessa kuin jakamisessa. Facebook-ryhmässä jäsenet voivat vaikkapa kysellä lenkkiseuraa tai ilmoittaa kimppakyydeistä. Kyläkyselyn mukaan (96 vastausta) kyläläiset tavoittaa parhaiten tienvarsi-ilmoituksilla (46 %), sähköpostilla (46 %), Seuran tapahtumatiedotteella (40 %) ja Facebookissa (25 %). Ilmoitustaulujen värikkäät mainokset Karstuntien (Lohja-Sammattitien) varrella keräävät kiitosta myös ohiajavilta henkilöiltä. (kaavio 11) Kaavio 11. Miten teidät tavoittaa parhaiten kun tiedotetaan kylän tapahtumista? (n=96) johtuva ranta-alueiden huomattavan suuri osuus. Jo nämä seikat tekevät kyläalueesta monipuolisen kokonaisuuden, mikä näkyy vaihtelevina pinnanmuotoina, monina korkeina mäkinä, jyrkkinä kallioseinäminä, sokkeloisina lahtina ja avarina peltomaisemina, joita halkaisevat joki- ja purouomat ja joita ympäröivät vehreät metsämaat. Otolliset luonnon lähtökohdat Pinnanmuotojen monipuolisuuden lisäksi kyläaluetta rikastuttaa vielä poikkeuksellisen otolliset maa- ja kallioperän laadut ja ilmasto-olosuhteet Lohjanjärven syleilyssä. Alueen kalkkipitoinen kallioperä ja rehevä maaperä tarjoavat varsin hyvät edellytykset viljaville pelloille ja luonnon rehevyydelle. Kyläalue onkin luontonsa puolesta yksi Lohjan arvokkaimmista alueista ellei jopa arvokkain. Tämä tulee hyödyntää kyläyhteisön voimavarana ja miettiä miten se palvelisi asukkaiden hyvinvointia ja elinkeinoelämää, jotta kyläyhteisömme pysyisi myös jatkossa houkuttelevana ja elinvoimaisena alueena. Toisaalta hyödyntämisen ja kasvun haasteena on miten säilyttää arvokas pääoma sitä heikentämättä tai tuhoamatta väärillä toimenpiteillä. Kyläyhteisön kaikkein merkittävimmät luontoarvot ovat jalopuu- ja pähkinälehdot sekä kalkkipitoiset kallioalueet ja niiden reunaosat. Tähän ryhmään kuuluu ennen kaikkea Karkalin luonnonpuisto ja Torholan luolan ympäristön jalopuulehdot ja kalkkipitoiset kalliot. Kalkkikallioiden helmiä ovat luonnonsuojelulailla rauhoitetut Selkäsaaret ja Kirkkovuori. Unohtaa ei saa alueen lukuisia hienoja pähkinäpensaslehtoja, joista suurin osa on yksityismailla. Monet maanomistajat ovat niitä iloksemme vapaaehtoisesti jo rauhoittaneet luonnonsuojelualueiksi. 12 Ympäristö ja maisema Upeita kallioita ja viljavia peltoaukeita Suurmaisemassa kyläalue jakautuu kahteen osaan. Lounaasta-koilliseen ulottuvaan pääasiassa kallioiseen metsäiseen niemeen, joka työntyy pitkälle Lohjanjärvelle. Karstunlahden pohjoispuoli ja Talpelan alue ovat puolestaan kylien viljavinta peltoaluetta. Toisaalta leimaa-antavana piirteenä on vesistöjen runsaudesta Korkeita kallioita ja jylhiä jyrkänteitä Oman arvokkaan luontokokonaisuuden muodostavat alueen valtakunnallisesti arvokkaat kallioalueet. Ne tarjoavat hienoja luontoelämyksiä monipuolisine putkilokasvi-, sammal- ja jäkälälajeineen. Kallioiden välimaastot ovat erinomaisia sienimetsiä. Alueella on monia korkeita kallioita, joista korkein on Kaijolan Pumminmäki. Se kohoaa n. 70 m Lohjanjärven vedenpinnan tasosta ulottuen aina 102,2 m korkeudelle merenpinnasta. Unohtaa ei saa Karstunlahden upeata Linnanmäkeä. Sen arvellaan olevan muinainen linnavuori. Nimi viittaa rautakauden loppupuolelle 8oo 1200 jkr, jolloin mäet ja vuoret olivat asukkaiden vartiointi- ja piilopaikkoja rauhattomina aikoina. Talvisodan aikana Linnamäki toimi ilmahälytyspaikkana. Kun vihollisen sotakoneet lensivät alueen ylitse, vapaaehtoiset karstulaiset ilmoittivat ilmavalvontakeskukseen lentokoneiden suunnan. Linnavuorelta on löytynyt merkkejä kalliomaalauksista, joista

13 on enää jäljellä vain punertava läiskä kallion kyljessä. Kallion ylikaltevat jyrkänteet luovat haasteita nykyisin suositulle kalliokiipeilylle. Alueella on myös arvokasta kasvillisuutta. Korkeat kalliot tarjoavat kulkijoille hienoja maisemaelämyksiä. Usealta kallionlaelta näkyy Lohjan keskiajan kivikirkko, Karjalohjan kirkko, tai Virkkalan vesitorni ja teollisuuden rakenteet. Metsäiset kallioalueet ovat mäyrän, ketun, ilveksen ja sorkkaeläinten sekä jylhyyttä arvostavien lintujen kuten huuhkajan ja korpin valtakuntaa. Vaalikaamme rinnakkaiseloa niiden kanssa. Kyläalueen erikoisuuksia monet luolamuodostumat Kuva 5. Komeita kalliomuodostelmia Outamon metsissä, jonne sieniretkeläiset suuntasivat vuonna 2014 (kuva Kaisa Korpijaakko) Myös mannerliikunnot ja jääkausi ovat jättäneet poikkeuksellisen monia erilaisia jälkiä kylän luontoon. Monelle nämä saattavat olla tuiki tuntemattomia. On harvinaista, että näin suppealta alalta löytyy varsin kattava valikoima kallioperän eri muodostumista. Tämä mahdollistaa hienoja geologisia ja geomorfologisia retkiä alueella. Jääkauden ajan virtaavan veden aikaansaannoksista tunnetuin on Suomen suurimpiin luoliin kuuluva Torholan luola ja Talpelan upeat hiidenkirnut. Unohtaa ei saa Patamäen hiidenkirnuja ja sen sileäksi hioutuneita kallioita puhumattakaan monien muiden kallioiden kauniisti hietuneita kallioseinämiä, joista ehkä upein ja suurin löytyy Pumminmäen kallion juurelta. Luonnollisesti monien kallioiden pinnassa näkyy jäämassan painosta aiheutuneita jään kulkusuuntaisia uria tai vastasivulle rikkoutuneita kalliolohkareita. Vähemmän tunnettuja ovat Kaijolan Pietarin luolat ja Karstun suoran päässä olevat kalliohalkeamaluolat. Pietarin luolat ovat syntyneet useiden suurten siirtolohkareiden muodostamasta onkalostosta. Siirtolohkareiden väliin jää kapeita käytäviä tai pieniä katoksia, jotka antavat luolamaisen tunnelman. Miksi juuri siihen paikkaan on kasautunut normaalia enemmän suuria siirtolohkareita? Näky on suorastaan häkellyttävä. Sen on myös huomannut mäyrä, joka asustelee luolan ympäristössä. Karstun suoran päässä oleva kallio on mannerliikuntojen tai mannerjään painosta halkeillut kapeiksi vakomaisiksi käytäviksi. Osaa käytäviä peittää kattona suuret kivipaasit. Tunnelma on kuin luolastossa liikkuisi. Varsin erikoinen ja hieno luolasto. Alueella liikkuminen onkin erittäin vaarallista. Kylän nuoret pojat ovat käyneet aikojen saatossa paikalla salaa kiipeilemässä, kun kylillä on kerrottu, ettei luolastolle ollut menemistä. Vaikka kylän alueella on runsaasti Lohjanjärven rantaviivaa, niin sieltä jokseenkin puuttuvat Lohjanjärven laskun seurauksena syntyneet tyypilliset laajat ja upeat tervaleppälehdot. Tämä johtuu siitä, että kyläalueemme rannat ovat pääosin kivikko- ja kalliorantoja. Pienialaisia rannan tervaleppälehtoja löytyy ainakin Talpelanlahden, Varolanlahden, Outamojärven, Pitkäperänlahden, Karstunlahden ja Karkalin luonnonpuiston rannoilta. Paikoin on kyllä hienosti näkyvillä vanhat Lohjanjärven rantaterassit. Oman lisänsä kyläalueen luontoon tuovat sen monet pienet lammet, joita on yhteensä 10 kpl. Eräät niistä, kuten molemmat Myllylammet ja Kaitalampi ovat lähes erämaaluontoisia lampia. Etenkin lampien nevareunustot ovat luonnonsuojelullisesti yksi lampien parhaista luontokohteista. Sopivia pesäpaikkoja löytyy siis sekä vesilinnuille että rannan pensastoissa eläville linnuille. Lampien arvot ja niiden tuoma rikkaus unohtuu helposti muiden luontoarvojen joukkoon. Unohtaa ei myöskään saa alueen läpi kulkevaa Karstunjokea ja sen haaraa Kertunjokea. Etenkin Karstunjoen loppuosa on jokiluontoa parhaimmillaan paikoin kanjonimaisine kiemurtelevine mutkineen. Joessa on ollut mylly ja entisajan tapojen mukaan ei kannettu huolta kalojen kulkuteistä ja jokiluonnon monimuotoisuudesta. Pato muodostaakin kaloille kulkuesteen. Voisiko siihen joskus saada kalojen kulkutien? Se jää nähtäväksi. Kyläalueen rajalla on kirkkaasta ja lähdepitoisesta kylmästä vedestään tunnettu, Hormajärvestä Outamojärveen laskeva Hormajoki. Sitä on soraistettu taimenen ja rapujen kutupaikoiksi. Myös Hiukoonlammen laskupuro tuo oman lisänsä kylän luonnon monimuotoisuuteen. 13

14 Vähän perinnemaisemia vaalikaa vanhoja perinteitä Huolimatta laajoista peltomaisemista kyläalueellamme on yllättävän vähän vanhan maatalouden luomia perinnemaisemia, luonnonniittyjä ja rantalaitumia. Ilmeisesti karjataloudesta on jo varhain luovuttu ja entiset laidunmaat on raivattu pelloiksi tai istutettu metsiksi. Osa on myös luontaisesti kasvanut umpeen ja pensoittunut. Vain muutamia pienialaisia ketoja ja rantaniittyjä on otettu hoidon piiriin. Osaa hoidetaan viikatteella niittäen kuten Karkalin luonnonpuiston entisen pihapiirin niittyaluetta. Karstunlahden pieni rantaniitty ja kallionalusketo ovat puolestaan lammaslaitumena. Jossain päin saattaa olla ihmisten ylläpitämiä omia pihapiirin niittyjä ja ketoja. Luonnon monimuotoisuuden kannalta olisi tärkeää, että niitä otetaan enemmän hoitoon. Lukuisia luonnonsuojelualueita Kyläalueen luontoarvot on huomattu myös valtion taholta. Alueella on monia eri luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvia kohteita ja ne voivat jakautua useisiin erillisiin osa-alueisiin. Suurin osa kohteista on rauhoitettu tavoitteiden mukaisesti luonnonsuojelulailla luonnonsuojelualueeksi. Lehtojensuojeluohjelmaan kuuluu yksi kohde, rantojensuojeluohjelmaan kaksi kohdetta, vanhojen metsien suojeluohjelmaan kolme kohdetta ja Natura ohjelmaan kahdeksan kohdetta. Lisäksi valtakunnallisesti arvokkaita kallioalueita on peräti 14 kohdetta, jotka ovat varsin laajoja kokonaisuuksia. Sen sijaan arvokkaita perinnemaisemakohteita on vain 3 kpl, ja nekin ovat varsin pienialaisia. Luonnonsuojelulailla rauhoitettuja suojeltavia luontotyyppejä on 6 kpl ja ne ovat kaikki pähkinäpensaslehtoja. Lisäksi on kaksi erityisesti suojeltavan lajin rauhoitusaluetta. Kuva 6. Yläkuvassa näkymä Hiirmäeltä Karstunlahdelle. Alakuvassa Linnanmäen kallioseinä. (kuvat Kaisa Korpijaakko) 14

15 Myös monet maanomistajat ovat iloksemme rauhoittaneet arvokkaita luontokohteita vapaaehtoisesti suojeltavaksi. Tätä varten on METSO-ohjelma, jonka kautta maanomistaja saa korvausta suojelun aiheuttamista taloudellisista menetyksistä. Pääosa suolelualueista sijoittuu Karkalinniemelle, sen tyvellä on paljon suojeltuja kallioalueita, keskellä lehtoluontoa ja sokerina kärjessä Karkalin luonnonpuisto. Yksityismaille perustettuja luonnonsuojelualueita on 19 kpl. Yksi tervaleppä on rauhoitettu luonnonmuistomerkiksi Skraatilassa. Lisäksi alueella on monia metsälain mukaisia arvokkaita elinympäristöjä, mutta niiden lukumääristä ja sijainnista ei ole saatavilla yleistä tietoa. Olen ympärivuotinen loma-asukas, Karkalissa Karstunlahden rannalla on loistavat maisemat, naapurissa luonnonsuojelualue, mainiot sienestys- ja marjastusmaastot, Lohjanjärvessa hyvä ja monipuolinen kalakanta, palvelut kohtuullisen matkan päässä. Olen erittäin tyytyväinen. Lähde: Lohjan kaupunki, ympäristötoimi 15

16 Kyläalueella on kymmeniä uhanalaisiksi luokiteltujen eliölajien elinpaikkoja (katso kartta ja taulukko sivulla 15). Osa niistä on erityisesti suojeltavia lajeja, joiden maamme ainoat tai harvat elinpaikat osuvat kyläyhteisön alueelle. Löytyypä täältä erikoisuutena maaomistajan rauhoittama Suomen ainoan luontaisen harsomataran kasvupaikka. Myös maamme kauneimpiin ja harvinaisimpiin orkideoihin kuuluvalla punavalkulla on alueella useitakin kasvupaikkoja. Yksi niistä on ehkä punavalkun kaikkein runsain esiintymä. Uhanalaisten lajien suuri määrä on myös osoitus, että kyläsyhteisön alueen luonnon vaalimisella on merkitystä koko Suomen eliölajien suojelulle. Luontopolut Kyläsuunnitelman alueella on kolme virallista merkittyä luontopolkua. Karkalin luonnonpuistossa on laajimmat polkuverkostot. Reittien pituudet vaihtelevat 0,5-6 km. Hanski-Hakin luontopolun (n. 2 km) varrella on muutamia rastitauluja ja pöytä-penkkiryhmiä. Pysäköintipaikan lähtöpisteessä on info-taulu, kuivakäymälä ja pöytä-penkkiryhmä. Muita palveluja ei ole. Torholan luolan luontopolku on n. 1 km mittainen ja luolan sisäänkäynnin luona on info-taulu. Karkalintien varressa on pysäköintipaikka, josta lähtee merkattu polku luolalle. Muita palveluja siellä ei ole. Lisäksi Talviassa on luontopolku Talvian hiidenkirnuille, jonne opastus johdattaa Talpelantieltä. Pysäköintipaikalla on info-taulu, josta on matkaa hiidenkirnuille n. 400 m. Muita palveluja siellä ei ole. Kaikista luontopoluista löytyy lisätietoa esimerkiksi Lohjan kaupungin nettisivuilta. Kyläsuunnitelma-alueella on lukuisia muitakin hienoja luontokohteita, mutta niille ei ole maanomistajien kanssa ohjattuja reittejä. Jokamiehenoikeudella saa maastossa liikkua itsenäisesti. Kyläkyselyn mukaan toivottiin lisää merkattuja luontoreittejä. Niiden perustaminen on otettu mukaan toimenpiteisiin. Tiet ja liikenne Karstun kylän läpi kulkevaa Karstuntietä voi kuvata vain yhdellä sanalla: vaarallinen. Tien nopeusrajoitus on yleisesti 60 km/tunnissa, Karstun koulun kohdalla 50 km/tunnissa. Lähes koko matka Paloniemeltä Karstulle on merkitty ohituskiellolla. Tie on kapea, mutkainen, mäkinen, paikoin huonokuntoinen ja sallii vain rajallisen näkyvyyden. Tiessä ei ole minkäänlaista kohtaa jalankulkijoille tai pyöräilijöille, koska piennarta ei ole ollenkaan. Talvella yläasteikäiset ja sitä vanhemmat joutuvat kävelemään ajoradalla mennessään bussipysäkille (kuva 9 yläkuva). Mitä teet jos vastaan tulee lumiaura ja samaan aikaan auto myös toisesta suunnasta? Talvella tietä käyttävät pääasiassa Karstulla, Karkalissa, Talpelassa ja tien 1070 varressa asuvat. Kesällä tien käyttöä lisäävät merkittävästi osin mökkiläiset, mutta myös polkupyöräilijät ja moottoripyöräilijät sekä erilaisten harrasteajoneuvojen käyttäjät. Reitti on erään motoristin mukaan Etelä-Suomen suosituin moottoripyöräreitti. Suosituksi tien tekee juuri ne ominaisuudet, jotka siitä tekevät vaarallisen. Moottoripyöräilijät vastoin kaikkia oletuksia lisäävät omaa nopeuttaan kyseisellä tiellä. Tiellä ajetaan yleisesti ylinopeutta, ja ohitetaan vaikka on ohituskielto (kuva 9 alakuva). Tiellä on sattunut monia jopa kuolemaan johtaneita onnettomuuksia, mutta Kuvat 7 ja 8. Talvian hiidenkirnu ja Karkalin luonnonpuiston tervaleppämetsikön halki kulkeva luontopolku (kuvat Merja Mäkinen) 16

17 se ei ole vähentänyt liikennettä eikä parantanut ajotottumuksia. Myöskään tien ylläpitäjän toimesta ei ole tehty mitään uudistuksia tien turvallisuuden parantamiseksi. Tietä on tosin peruskorjattu ja mutkien reunoja täytetty. Reuna-alueet on lunastettu tiealueeksi maanomistajilta 2000-luvulla. Tiellä on useita kauriiden vakioylityspaikkoja ja vuosittain on monia läheltä piti -tilanteita, toisinaan sattuu yhteentörmäyksiä. Hirvi on tiellä harvinaisempi näky, mutta joukkoon mahtuu niitäkin. Kyläkyselyn mukaan Jos matkailuun halutaan sijoittaa, niin kevyen liikenteen väylä Karstuntien varrelle olisi ehdoton. Upeaa järveä saisi ihailla polkupyörän selästä pitkiä matkoja, mutta nyt ei tulisi mieleenkään fillaroida Karstuntiellä, koska se on hengenvaarallista. Karkalintiellä on 60 km/h nopeusrajoitus. Tosi monet ajavat km/h. Se on sekä turvallisuus- että meluhaitta. Kuva 9. Karstuntien pientareet ovat kapeat ja toisinaan liikennesääntöjä ei noudateta. Nämä seikat tekevät Karstuntiestä erityisen vaarallisen kävelijälle tai kevyelle liikenteelle. (yläkuva Kaisa Korpijaakko, alakuva Pekka Saarinen) liikenneturvallisuus on alueen suurin kehittämiskohta turvallisuuden osalta. Kyläkyselyssä on toivottu Karkalintien päällystämisen jatkamista Torholaan asti, sillä tie on huonossa kunnossa ja liikennettä paljon (kaavio 12). Lisäksi ikäihmisten ja yksinäisten henkilöiden auttaminen koetaan tärkeäksi turvallisuustekijäksi. Tien turvallisuuteen asukkaat voivat vaikuttaa ainakin omalta osaltaan omia ajonopeuksiaan säätelemällä. Jokainen voi myös tehdä osansa alueen ikäihmisten ja muiden apua tarvitsevien arkielämän helpottamiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi. Kaavio 12. Mitkä turvallisuuteen liittyvät asiat tarvitsisivat mielestänne kehittämistä kylässänne? (n=89) 17

Karstu-Karkali-Talpelan kyläsuunnitelmaluonnos 5.11.2014

Karstu-Karkali-Talpelan kyläsuunnitelmaluonnos 5.11.2014 Karstu-Karkali-Talpelan kyläsuunnitelmaluonnos 5.11.2014 Sisällys Johdanto... 2 Kyläsuunnitelman toteutus... 2 Alueen historia... 2 Alue ja sen asukkaat... 3 Sijainti... 3 Alue Uudenmaanliiton maakuntakaavassa

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille

Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille KAUHAVAN KAUPUNKI Alahärmän oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille Hyvä asukas, maanomistaja, elinkeinoelämän toimija! Kauhavan kaupunki

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

Angelniemen kyläkyselyn tuloksia

Angelniemen kyläkyselyn tuloksia Angelniemen kyläkyselyn tuloksia ti Kylien Salo, VASTAAJAT (118 vast.) Vartsalan suunta 3 % Toppjoen suunta 13 % Saaren puolella 45 % Kokkilan taajama 29 % Pöylän suunta 10 % Vastausaktiivisuus Lähettyjä

Lisätiedot

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi

Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi Lavajärven - Komin seutu Hanhijärvenkulma - Joenkulma - Komi - Kirmonkulma - Lavajärvi - Myllykulma - Majamaankulma - Sorvajär vi - Viitaankulma Yleistä kyselystä

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Ilmajoki Ahonkylä Vihtakallio Asemakaavan muutos ja laajennus 2013 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue on rakentamatonta, luonnontilaista metsä- ja hakkuualuetta, joka

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 TEEMA: KYLÄTALO Idea: Kylätaloselvitys tehdään yhteinen kylätaloselvitys muiden lakkautettujen koulujen kiinteistöistä ja niiden käytöstä

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.

Lisätiedot

Tekn.ltk 26.11.2013 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 2013

Tekn.ltk 26.11.2013 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 2013 Tekn.ltk.11.13 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 13 Kysely toteutettiin lähinnä nettikyselynä, paperiversio oli jaettu kunnan viraston toimipisteisiin. Vastauksia tuli netin kautta 9 kpl ja kaksi

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Liite 1 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI KORPISEN KYLÄ Tila 5:22 Valola Jurakkajärven ranta-asemakaavan laatiminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.9.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAAN PÄIVITETTY

Lisätiedot

MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004

MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004 MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004 Mainuan kylän edistäminen ry Työryhmä: Juntunen Nelli Karjalainen Voitto Kumpulainen Esa Mikkonen Teija 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO. 3 2 YMPÄRISTÖ 4 3 TIESTÖ JA LIIKENNE... 5 4 PALVELUT.

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen

Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen 10 9 8 7 6 5 3 Täysin eri mieltä Vähän eri mieltä En osaa sanoa Jonkin verran samaa mieltä Täysin samaa mieltä Fiskarsissa on hyvä asua Saan apua naapureiltani sitä

Lisätiedot

HURJAT IDEAT Ihan hurjat ideat: 1. Ekologisen kehityksen keskus (energia a ja luontoa säästäen)

HURJAT IDEAT Ihan hurjat ideat: 1. Ekologisen kehityksen keskus (energia a ja luontoa säästäen) Seuraavat asiat on nostettu tärkeimmiksi asioiksi Vehkapuron koululla 9.12.2010. Lähivuosina tulemme ponnistelemaan yhdessä Joensuun kaupungin kanssa näiden asioiden edistämiseksi. HURJAT IDEAT Ihan hurjat

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Valtuusto on 10.6.2013 60 hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman.

Lisätiedot

Tikkakosken asukaskysely 2010

Tikkakosken asukaskysely 2010 2010 Tikkakosken asukaskyselyn koontia Jyväskylän kaupungin innovaatiopalvelut - Asukaskyselyssä kerättiin tikkakoskelaisten ajatuksia alueen kehittämisestä ja kartoitettiin asukkaiden näkemyksiä Tikkakoskelle

Lisätiedot

Jalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä!

Jalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.jalasjarvi.fi Vuoden 2010 tilanne! Koti komiasti Jalasjärvelle Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.karttatiimi.fi/jalasjarvi Jalasjärvi

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus MRL 72 mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Silloin kun kaavaa ei ole, rakentamiseen

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

UNELMIESI KOTI PICKALAAN

UNELMIESI KOTI PICKALAAN UNELMIESI KOTI PICKALAAN Parasta aikaa kotona ja vapaalla Pickalan asuntoalue sijaitsee luonnon keskellä meren rannassa, pääkaupunkiseudun tuntumassa vain reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingistä.

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1(7) MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOSALUE PROJ.NRO 221 Asemakaavan muutos Suunnittelualue käsittää Linnalan yritysalueen

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012

Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012 Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012 Onko kaava aina tarpeen maaseudulla? Kunnan ja kylän yhteistyö Korpilahden alueen suunnittelussa Aluearkkitehti

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 1/7 Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 23.1.2013, 5.1.2015 TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 2/7

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset

Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset Sisältö Johdanto... 2 1. Kylän sijainti... 2 2. Vastaajien tiedot... 3 3. Kylän nykytila... 5 4. Kylän tulevaisuus ja kehittämisnäkemykset... 9 5. Palvelutarpeet... 13 6.

Lisätiedot

UNELMISTA NUUKAILEMATTA.

UNELMISTA NUUKAILEMATTA. UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat

Lisätiedot

Hirviniemi HIRVINIEMI

Hirviniemi HIRVINIEMI Hirviniemi HIRVINIEMI 62 09,3' N 29 09,5' E Kaunis niemenkärki pitkän ja kapean järvenselän etelärannalla. Kallioiden vieressä pieni ja viihtyisä lahden poukama. Lisäksi kalliossa on kiinnityslenkit. Satamaan

Lisätiedot

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Toimiva tuotanto-, varasto- ja toimistotila/teollisuustila osoitteessa Konetie 33, Oulu. E8 5,8 KM VALTATIE 20 2 MIN LENTOASEMA 16 KM OULUN KESKUSTA 8,5 KM

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

PERUSTIETOJA KUNNASTA

PERUSTIETOJA KUNNASTA PERUSTIETOJA KUNNASTA Nimi Maaninka on saamenkieltä ja tarkoittaa siikaa. Suomenkielinen asutus on omaksunut nimen, vaikkakin alkuperäinen merkitys on unohtunut. Ensimmäistä kertaa nimi esiintyy jo 1500-luvun

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013 Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen

Lisätiedot

Suomussalmen kunta. Perustettu vuonna 1867. Pinta-ala km 2 5 879. josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 %

Suomussalmen kunta. Perustettu vuonna 1867. Pinta-ala km 2 5 879. josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 % Suomussalmen kunta Perustettu vuonna 1867 Pinta-ala km 2 5 879 josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 % Historiaa Yli 9500 vuotta vanhoja kivikautisia asuinsijoja Kalliomaalaukset

Lisätiedot

ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI

ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI Yhteisö Eskolan kylä on yli 400 asukkaan teollisuuspainotteinen taajama Kannuksen kaupungissa. Kylällä on kaksi kauppaa, ala-aste, päiväkoti ja n. 160 teollista

Lisätiedot

JOKIVARSIEN SELVITYKSET

JOKIVARSIEN SELVITYKSET PROJEKTIN NIMI Pyhännän kunta Jokivarsien selvitykset rakennusjärjestyksen uusimista ja jokivarsien vapautuksia varten LAATIJA Elina Marjakangas Arkkitehti YKS 519 PÄIVÄYS 26.3.2015 1. Yleistä selvityksistä

Lisätiedot

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMEN KOULUN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.9.2014 PROJ. NRO 244 Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti

Lisätiedot

Hakemus Vehkataipaleen osayleiskaavan muuttamiseksi

Hakemus Vehkataipaleen osayleiskaavan muuttamiseksi KAAVAMUUTOSHAKEMUS 1 (6) 26.11.2014 Taipalsaaren kunta Hakemus Vehkataipaleen osayleiskaavan muuttamiseksi Hakija Yhteyshenkilöt Lappeenrannan kaupunki Tekninen toimi, Kiinteistö- ja mittaustoimi Villimiehenkatu

Lisätiedot

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Vuorela, Toivala ja Jännevirta Yhteenvetoja vastauksista Siilinjärvi 2012 Kysely suoritettiin alueella Vuorela, Toivala, Jännevirta - Ranta- Toivala Kehvo Kysely

Lisätiedot

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Suunnittelualue ja kaavan tarkoitus Kemiönsaaren kunnan Kemiön taajaman keskustan alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014

MÄNTSÄLÄN KUNTA MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014 1(5) MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014 PROJ. NRO 247 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

Multian tonttitarjonta 2015

Multian tonttitarjonta 2015 Tarjous koskee kaava-alueen tontteja. Kaipaatko maalle maaseudun rauhaan? Multia sijaitsee Pohjanmaan ja Keski-Suomen välisellä metsäisellä vedenjakajalla. Kunnan alueella on Kiiskilänmäki, keskisen Suomen

Lisätiedot

Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto

Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa 19.1.2012 Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto 1 Kylä välittää hanke Vuoden 2011 kylä Päijät-Hämeessä 18.1.19.1.20122012 2 Kylä välittää hanke

Lisätiedot

PIENET INVESTOINNIT JA VÄHÄN ISOMMATKIN

PIENET INVESTOINNIT JA VÄHÄN ISOMMATKIN Venepaikat Leirikeskuksen saunan rakennus Tonttipörssin luominen Oksasilppuri joka kylälle Uimahalli Juukaan Skeittirampit kylille (kunta) Katuvalot Vihtasuon risteys-koulu, Kannas PIENET INVESTOINNIT

Lisätiedot

Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011

Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011 Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011 Piipsjärvi sijaitsee Oulaisten kaupungin pohjoisosassa ja on kaupungin suurin kylä. Kylä on noin 800 oulaistelaisen kotikylä. Asutus on keskittynyt pääasiassa

Lisätiedot

Hankesuunnittelua 7.5.2015. Eija Hanhimäki, kunnanvaltuutettu, Petäjävesi

Hankesuunnittelua 7.5.2015. Eija Hanhimäki, kunnanvaltuutettu, Petäjävesi Hankesuunnittelua 7.5.2015 Eija Hanhimäki, kunnanvaltuutettu, Petäjävesi Ylä-Kintaus on vireä, maaseudun kylä Petäjäveden kunnan Jyväskylän puoleisella alueella Kohtuullinen matka moniin taajamiin: Petäjävesi

Lisätiedot

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 OHJEITA RAKENTAMISEEN JA MAISEMANHOITOON KYLÄALUEELLA Röölän taajamaosayleiskaavan alueella tulee noudattaa Rymättylän kunnan rakennusjärjestystä ellei osayleiskaavassa

Lisätiedot

ESKOLAN KYLÄPALVELU OY

ESKOLAN KYLÄPALVELU OY ESKOLAN KYLÄ Eskolan kylä sijaitsee 13km:n päässä kuntakeskuksesta. Kylässä on n. 450 asukasta. Kylän elinkeinorakenne on teollisuuspainotteinen. Kylällä on pitkä perinne omatoimisesta kehittämisestä.

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(7) KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala 31, YMP 10.5.2012 17:30 Suunnittelutarvepäätös kiinteistölle 535-404-8-124 Asia Hakija Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Nietula Matti ja Anita Poutakuja 3 B 2 37470 Vesilahti Rakennuspaikka

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 11.12.2013 OLLILANTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 11.12.2013 OLLILANTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(5) OLLILANTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 236 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Kyselyyn vastasi sähköisesti 120 kunnan asukasta. Lisäksi saatiin 3 vastausta paperilla, joita ei ole huomioitu esitetyissä kuvaajissa. Saadut

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Johanna Kuusterä 30.10.2014. Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä

Johanna Kuusterä 30.10.2014. Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä Johanna Kuusterä 30.10.2014 Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä Uudenmaan Zonation-analyysi Lähtökohtana: Uudenmaan viherrakenne ja ekosysteemipalvelut uusin menetelmin -hanke

Lisätiedot

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Lisätiedot

NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA

NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA Kuninkaanhaan koulun liikenneturvallisuuskysely 2014 Yhteenveto oppilaiden vastauksista ja ajatuksista www.ts.fi 1/11 Leena-Maria Törmälä, Ramboll Finland

Lisätiedot

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Kyläsuunnittelu Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf 1 Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Perustettu vuonna 2000 Itäisen Uudenmaan alueen kylien edunvalvoja sekä kyläyhdistysten etujärjestö

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014

Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014 Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014 1 Moisio 1 D:no 287/2014 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan itäpuolella ja se rajoittuu

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223c Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT

KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT SYLVÄÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS KIIKAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS MARTTILAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS TYRVÄÄNKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS

Lisätiedot

KAAVOITUSKATSAUS 2015

KAAVOITUSKATSAUS 2015 Rautalammin kunta KAAVOITUSKATSAUS 2015 Kaavoitusjaosto 30.7.2015, 16 1 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa

Lisätiedot