Karstu-Karkali-Talpelan kyläsuunnitelmaluonnos

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Karstu-Karkali-Talpelan kyläsuunnitelmaluonnos 5.11.2014"

Transkriptio

1 Karstu-Karkali-Talpelan kyläsuunnitelmaluonnos Sisällys Johdanto... 2 Kyläsuunnitelman toteutus... 2 Alueen historia... 2 Alue ja sen asukkaat... 3 Sijainti... 3 Alue Uudenmaanliiton maakuntakaavassa ja kaupungin suunnitelmissa... 4 Kaavoitus... 4 Asukasmäärä ja ikäjakauma... 5 Kyläkyselyyn vastanneiden taustatietoja... 7 Toiminta ja palvelut... 8 Karstun koulu... 8 Karstu-Karkaliseura ry... 8 Karstun koulun vanhempainyhdistys Pähkinä... 9 Muut seurat ja yhdistykset Elinkeinot Julkisia palveluita Palvelut kyläkyselyssä Tiedonkulku Ympäristö ja maisema Luontopolut Tiet ja liikenne Julkinen liikenne Vesi- ja jätehuolto sekä energia-asiat Kylämme vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat puntarissa Visio Karstu Karkali Talpela vuonna Suunnitellut toimenpiteet Miten osallistua?... 33

2 Johdanto Karstu-Karkaliseura ry:n tarkoituksena on edistää kyläläisten yhteistoimintaa sekä ylläpitää ja kehittää maaseudun kulttuuriperinnettä. Seura järjestää asukkaillensa tapahtumia tansseista puurojuhliin ja pitopäivällisistä elokuvailtoihin. Seuran riveissä on useasti mietitty pitkälle tulevaisuuteen tähtäävän ja asukkaiden mielipiteitä sekä toiveita kartoittavan kyläsuunnitelman laatimista. Suunnitelma on kirjallinen yhteenveto alueen nykytilasta ja toimenpiteistä, joilla alueen viihtyvyyttä voidaan jatkossa parantaa. Valmiiksi pohdittu ja laadittu toimenpidelista madaltaa kynnystä tarttua toimeen ja toivottavasti houkuttelee uusia tekijöitä mukaan toteuttamaan hankkeita. Kyläsuunnitelmia on tehty paljon muun muassa Pohjois- ja Keski-Suomessa. Jatkossa kyläsuunnitelma saattaa myös Etelä-Suomessa olla yksi ulkopuolisen rahoituksen myöntämisen ehto. Kyläsuunnitelman tekoon päätettiin ryhtyä loppukesällä 2013 Lohjan kylät ry:n hallinnoiman Läntistä lähidemokratiaa -hankkeen tuella. Kyläsuunnitelman toteutus Karstu-Karkali-Talpelan kyläsuunnittelun aloittamisesta tiedotettiin alueen asukkaille jakamalla ilmoituksia postilaatikoihin syksyllä Kyläsuunnittelun aloitustilaisuutta mainostettiin myös alueen ilmoitustauluilla ja seuran verkkosivuilla osoitteessa Ensimmäiseen kaikille alueen vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille avoimeen kyläsuunnitteluiltaan saapui 32 kyläläistä. Tilaisuudessa pohdittiin alueen vahvuuksia, heikkouksia, uhkia ja mahdollisuuksia (ks. SWOT-analyysi luvussa xxx) sekä listattiin ideoita ja toiveita alueen kehittämiseksi. Illan päätteeksi kasassa oli roppakaupalla ajatuksia alueen nykytilasta ja tulevaisuudesta sekä 7 henkinen työryhmä viemään suunnitelmaa eteenpäin (Risto Murto, Veli-Matti Tuomi, Keijo Pihlström, Soili Sinervä-Laine / Mika Laine, Eija Terävä, Jaana Lehmusvaara-Hjelm, Jenna Härmä). Työryhmä selvitti asukkaiden mielipiteitä laajemmin avoinna olleella kyläkyselyllä. Kyselyn paperiversiota jaettiin asukkaiden postilaatikoihin ja lisäksi kyselyyn oli mahdollista vastata Karstu-Karkaliseuran nettisivuilla. Kyselyitä jaettiin yhteensä 400 kappaletta ja vastauksia saatiin 97. Näin laskettuna vastausprosentiksi muodostui 24. Kyläkyselyn vastauksista koostettu raportti on luettavissa kokonaisuudessaan Karstu-Karkaliseuran verkkosivuilla. Lähes valmis kyläsuunnitelma oli asukkaiden kommentoitavana Karstu-Karkaliseuran verkkosivuilla Alueen historia Joenpellosta, Karstun Hemmilästä ja Talpelasta on löydetty todisteita kivikautisesta asutuksesta ajalta ennen ajanlaskumme alkua. Karstun kylä on syntynyt asumisen kannalta suotuisaan paikkaan. Ennen vuonna 1746 aloitettua isojakoa Karstun kylän talot sijaitsivat lähellä Karstunlahden rantaa, nykyisen uimarannan pohjoispuolella. Isojaon jälkeen tiivis ryhmäkylä purettiin ja talot siirrettiin nykyisiin paikkoihin. Isojaossa olivat mukana Joenpellon, Hemmilän ja Pohjolan ratsutilat sekä Sepän, Mikkolan, Nikun ja Heikan tilat. Myöhemmin rakennettujen talojen sijaintiin on vaikuttanut Lohja Sammatti-maantie. Alue on jo pitkään ollut mökkiläisten suosiossa. Erityisesti Karkalinniemessä on paljon vanhoja huviloita. Monia vapaa-ajan asuntoja käytetään ympäri vuoden. Varsinainen kylätie Karstulle syntyi 1840-luvulla. Aluksi kuljettiin lossilla Hiidensalmen yli, mutta se oli vaarallista ja hidasta etenkin syysmyrskyillä. Hiidensalmen sillan rakentaminen vuonna 1870 helpotti huomattavasti matkantekoa. Talvisin kuljettiin pitkin jääteitä, jotka nopeuttivat matkaamista. Niinpä Lohjan keskustasta Karstulle kulki talvitie vielä 1900-luvun alussa.

3 Säännöllisen laivaliikenteen aloittaminen Lohjanjärvellä tapahtui 1890-luvulla. Karstun laivayhtymä omisti oman Stella nimisen laivan vuosina Se liikennöi neljänä päivänä viikossa Karstun ja Lohjankylän väliä. Laiva poikkesi matkalla Sammatin, Karjalohjan, Torholan, Skraatilan ja Lylyisten laitureihin. Matkustajien lisäksi se kuljetti rahtia ja vei maitoa kirkonkylään. Matkustajaliikenne loppui vuonna 1922, kun Karstulle menevää tietä oli parannettu ja oikaistu. Elämä alueella on muutenkin muuttanut muotoaan. Nummen Valkerpyyjärvestä alkunsa saava Kertunjoki virtaa Karstun läpi ja siinä olevaan koskeen on jo 1700-luvulla Kustaa III aikana rakennettu ensimmäinen mylly luvulla myllyyn rakennettiin sähkölaitos, josta Karstun kylä sai valaistukseen tarvittavan sähkön. Sähköä jaettiin aamuin illoin muutama tunti kerralla. Valtakunnan sähköverkkoon Karstulla tehtiin kytkennät vuonna Karstun koulu aloitti toimintansa vuonna 1897 Pohjolan talon yläkerrassa ja varsinainen koulurakennus valmistui kesällä Kahden opettajan koulu sijaitsee Karstuntien varrella kylän keskustassa. Koulurakennuksia on kaksi, niin sanottu alakoulu ja yläkoulu sekä myöhemmin vuonna 1996 rakennettu erillinen liikuntahalli. Lisäksi koulun pihalla on pieni urheilukenttä, jota jäädytetään luistinkentäksi talvisin. Karstu on ollut perinteistä maatalousvaltaista aluetta viime vuosikymmeniin asti, mutta sittemmin rakennemuutos on ollut rajua. Ennen itsenäisyyttä alueella oli 15 maatilaa sekä joukko torppia. Torpparivapautus ja eräät tilajaot nostivat tilaluvun kaksinkertaiseksi jo ennen sotia, mutta pienensivät tilakokoa. Sotien jälkeen Karstulle muodostettiin useita maanhankintatiloja ja jaettiin kolme tilaa. Moni tila on lopettanut tänä päivänä aktiivisen viljelyn. Nykyisin suurin osa kylän työssäkäyvistä työskentelee lähialueen taajamissa tai pääkaupunkiseudulla. Rakennemuutos on vaikuttanut myös siihen, että kylästä ovat kadonneet perinteiset palvelut. Posti sekä kaksi kauppaliikettä lakkautettiin jo 1980-luvulla. Samoin linja-autoliikenteen vuorot ovat vähentyneet. Toisaalta 2010-luvulla alueen läpi rakennettiin vesi- ja viemärilinja, joka mahdollistaa kaupungin kunnallistekniikkaan liittymisen. Lisäksi koulun ympäristön alue on saanut katuvalot. Alue ja sen asukkaat Sijainti Karkalin, Karstun ja Talpelan kyläalue sijaitsee noin 10 kilometriä luoteeseen Lohjan keskustasta Lohjalta Sammattin kulkevan Karstuntien (tien numero 1070) varrella Lohjanjärven ja Hormajärven tuntumassa. Karkalinniemi on pitkälle Lohjanjärvelle koillisesta lounaaseen päin työntyvä noin 12 kilometriä pitkä kapeahko niemi, joka jakautuu keskiosasta vielä kahtia itse Karkalinniemeen ja Suurniemeen Karkalin risteyksen jälkeen Lohja-Sammattitien eli Karstuntien molemmin puolin levittäytyy Karstun kylä. Talpela puolestaan sijoittuu Karstuntien ja uuden Helsinki-Turku moottoritien E18 välille. Vuonna 2009 valmistuneen Roution moottoritieliittymän ansiosta matka alueelta pääkaupunkiseudulle kestää noin 45 minuuttia. Kilometrejä Helsingin keskustaan kertyy noin 70. KARTTA ALUEESTA

4 Alue Uudenmaanliiton maakuntakaavassa ja kaupungin suunnitelmissa Uudenmaanliiton toisen vaiheen maakuntakaavassa (hyväksytty maakuntavaltuustossa ja vahvistettu ympäristöministeriössä ) Karstun kylä on merkitty maakunnallisesti merkittäväksi kyläksi. Merkinnällä osoitetaan kylät, joiden suunnittelutavoitteena on haja-asutusluonteisen lisärakentamisen ohjaaminen kyläalueille, edellytysten luominen palveluiden säilymiselle ja yhteisen vesihuollon järjestämiselle sekä omaehtoisen kehittämistoiminnan tukeminen. Merkinnän mukaiset kylät muodostavat kokonaisuutena maakunnallisen kyläverkoston (http://www.uudenmaanliitto.fi/files/6100/2005_mkkaavamerk_vahv.pdf) Lisäksi Karstu on merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Karkalinniemeen on merkitty luonnonsuojelualueita sekä Natura 2000 verkostoon kuuluvia tai ehdotettuja alueita. Karkalinniemen sekä Talpelan alueilla on huomioitu arvokkaat harjualueet tai muut geologiset muodostumat. Karstun ja Talpelan läpi on merkitty kulkemaan ulkoilureitti. Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan maankäytön rakennemallin Se kuvaa maankäytön tavoitetilaa ja kehitystä Lohjalla ko. vuosina. Lohjan kasvustrategian vision mukaan Lohja on kaupunki ja maaseutu yhdessä ja sujuvan arjen kaupunki pääkaupungin lähellä. Maankäytön rakenne tukee kasvustrategian kärkihankkeita, jotka ovat 1) Kasvava Lohja - taajamarata Lohjalle, 2) Tasapainoinen talous, 3) Hyvät peruspalvelut, 4) Laadukas ympäristö ja 5) Toimiva tietoyhteiskunta. Kyseessä on hyvin yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Rakennemalli perustuu maankäytön vyöhykkeisiin, joita on useita. Kullekin vyöhykkeelle on esitetty suositeltava maankäyttö, suunnittelun reunaehtoja, ohjauskeinot ja alueen kehityksestä kertovia mittareita. Kyläsuunnitelma-alueemme kuuluu Lohjanjärven Sininen Lohja -vyöhykkeeseen ja sen kylät Lohjansaari ja Karstu ovat ns. Siniset kylät. Niissä suositeltava maankäyttö on kylämäinen asuminen, joka käsittää mm. kakkosasumisen, maaseutuelinkeinot, matkailun ja vapaa-ajan palvelut, lähiruuan tuottaminen ja kylätalot tapaamispaikkoina sekä mahdollisuuden muuttaa vapaa-ajan asunto pysyväksi asunnoksi. Rakennemalli sisältää myös Espoon ja Salon välisen ESA -radan maastokäytävän, joka kulkee Talpelan alueen reunassa. Karstun kylä on myös merkitty merkittäväksi kulttuuri- tai /ja luonnonmaiseman muodostamaksi kokonaisuudeksi. Maankäytön kehityskuvasta saa lisätietoja kaupungin verkkosivuilta osoitteesta Kaavoitus ja rakentaminen tai suoraan; Kaavoitus Karstu-Karkali-Talpelan kyläalueella ei ole kaupungin toimesta laadittu vahvistettuja yleis- eikä asemakaavoja. Alueella on seitsemän yksityistä ranta-asemakaavaa, jossa pääpaino on loma-asutuksen suunnittelussa. Ne ovat Kaukomaan, Metsälän, Lahdennummen, Haavaslahden, Takatalvian, Isotalon ja Horman ranta-asemakaavat. Lohjan kunta on laatinut vuonna 1992 koko silloista Lohjan kuntaa koskevan yleiskaavan, jonka kunnanvaltuusto hyväksyi, mutta sitä ei lähetty valtionviranomaiselle vahvistettavaksi. Se ei siis ole juridisesti sitova vaan ohjeellinen kaava. Lisäksi Lohjan kunta aikoinaan laati useita kyläosayleiskaavoja, jotka kuitenkin kaikki jäivät myös vahvistamatta. Myös Karstun kylälle oli laadittu kyläkaava, joka olisi mahdollistanut useita uusia rakennuspaikkoja kylälle. Lohjan kunnan ja kaupungin yhdistyttyä maaseutujen kyläkaavoitukset lopetettiin ja kaavoituksessa keskityttiin vain Lohjan keskustan kehittämiseen. Vahvistettujen kaavojen puute tarkoittaa sitä, että kaikki uusi lisärakentaminen kyläsuunnitelman alueelle

5 tarvitsee Lohjan kaupungin kaavoitustoimen poikkeamislupakäsittelyn ja ranta-alueella sen käsittelee Uudenmaan ELY-keskus. Uudenmaan ELY-keskuksella on valitusoikeus kunnan tekemiin poikkeamislupapäätöksiin. Koska valtakunnalliset maankäytön tavoitteet lähtevät siitä, että kaikki uusi rakentaminen tulisi perustua kaavoitukseen, on lupien saaminen vaikeaa. Tämä rajoittaa tällä hetkellä eniten uudisrakentamista. Kyläosayleiskaavan laatimisen aloittamista tulee kiirehtiä, sillä vahvistettu yleiskaava mahdollistaa suoraan rakennuslupien myöntämisen. Kyläkyselyn perusteella maankäytön kehittämisessä tulisi panostaa eniten luonnon- ja maisemanhoitoon, maatalouden turvaamiseen sekä yhdyskuntatekniikan parantamiseen. Lisäksi halutaan kehittää myös yritystoimintaa ja panostaa alueen matkailupalveluihin ja nähtävyyksiin. Myös rakennuslupien saannin helpottamista toivottiin ja samoin oikeusvaikutteisen kaavan laatimista. Toisaalta tonttitarjontaan oltiin melko tyytyväisiä. Rakennuslupien saamisen helpottamisen edellytyksenä on vahvistettu kaava, joka haja-asutusalueella on yleensä osayleiskaava tai rantojen yksityismailla ranta-asemakaava. 26. Kuinka paljon mielestänne kylien maankäytön kehittämisessä tulisi panostaa seuraaviin asioihin? Vastaajien määrä: 88 1 = ei lainkaan 5 = erittäin paljon Asukasmäärä ja ikäjakauma Lohjan kaupungin tilastoaluerajat ja Karstu-Karkali-Talpelan kyläsuunnitelma-alueen rajat poikkeavat toisistaan joiltakin osin. Kaupungin tietojen pohjalta työryhmä arvioi, että alueella asui vuonna 2012 noin 500 ihmistä. Asukasmäärä on kohonnut vuodesta 2000 noin 20 henkilöllä. Samalla yli 65-vuotiaiden määrä

6 alueella on kasvanut 70 henkilöstä lähes sataan. Asukasmäärä ja asukkaiden ikäjakauma vuonna 2012: Ikä Asukasmäärä 0 18 v v v 198 yli 65 v 98 Yhteensä 519 Kaupungin tietojen mukaan suurin ikäryhmä alueella ovat vuotiaat. Heidän osuutensa painottui myös kyläkyselyvastauksissa. Kyläkyselyyn vastanneiden ikäjakauma (N=95) Suurin osa kyläkyselyyn vastanneista piti nykyistä asukasmäärää hyvänä tai toivoi lisää asukkaita. Vain harva oli uusien asukkaiden saapumista vastaan. Väkimäärän kasvua kannattavat perustelivat kantaansa alueen vireyden sekä palveluiden paranemisella ja erityisesti koulun säilymisellä. Moni toivotti erityisesti lapsiperheet tervetulleiksi alueelle. Toisaalta nähtiin, että rauhallisuus ja väljyys ovat olleet alun perin syitä muuttaa alueelle ja niiden toivottiin säilyvän. 16. Toivotteko alueelle lisää... Vastaajien määrä: 95

7 Kyläkyselyyn vastanneiden taustatietoja Kyselyyn vastanneista suurin osa asui Karstulla, reilu kolmannes Karkalissa, yksi vastaaja Talpelassa ja muutama näiden kylien ulkopuolella. Naiset vastasivat kyselyyn hieman miehiä aktiivisemmin. Vajaa kolmannes vastaajista ovat alueella vapaa-ajan asukkaina. Ylivoimainen enemmistö vastaajista oli asunut alueella yli 3 vuotta ja yli puolet yli 10 vuotta. Yli puolet vastanneista asui yhden tai kahden henkilön talouksissa. Hienoinen enemmistö, 52 vastaajaa 96 vastaajasta ei osallistu minkään alueella toimivan yhdistyksen toimintaan. Suurin osa yhdistyksessä toimivista toimivat Karstu-Karkaliseurassa. Kyselyn mukaan vastanneista (n 92 kpl) yli 80 % antoi alueelle yleisarvosanaksi hyvä tai erinomainen. Huonoksi kylää ei arvioinut kukaan. Asukkaiden tyytyväisyys alueeseen heijastuu myös muissa vastauksissa Suuria muutoksia ei haluttu eli perusasiat ovat kunnossa. Vastauksissa esiin noussut huoli kohdistuu palveluiden vähentämiseen, kuten kyläkoulun kohtaloon, ympäristön nykytilan säilyttämiseen sekä viihtyisyyden ja turvallisuuden lisäämiseen. Kyläaluetta pidettiin kauniina ja rauhallisena ja sijainniltaan hyvänä. Kylän toimintaa pidettiin yleisesti varsin aktiivisena, josta Karstu-Karkaliseura sai kiitosta. Myös kylän yhteisöllisyyttä kehuttiin. Sitaatteja laatikoihin yms:

8 - mukava ja sopiva paikka asua - Viihdymme Karstulla erinomaisesti - viihdyn hyvin ja työpaikkakin lähellä - Maalla, mutta lähellä keskuksia - kyläyhteisö on elinvoimainen - rauhallinen, hyvä sijainti, kuin asuisi mökillä - lasten koulu lähellä, mukavia ihmisiä, järvi lähellä, oikea maalaismaisema - Maaseudun rauha, mutta palvelut riittävän lähellä - Kaunista seutua, mukava yhteisö Toiminta ja palvelut Karstun koulu Karstun koulu kuuluu Anttilan yläkoulualueeseen, jonne oppilaat siirtyvät alakoulun käytyään. Karstun koulussa ovat luokat 1 6 lk ja se on kaksiopettajainen ja siellä on myös koulunkäyntiavustaja. Lukukautena oppilaita on xxx kpl ja luokat on jaettu kahteen ryhmään 1 3a lk ja 3b 6 lk. Rehtori on yhteinen Roution ja Hiiden koulujen kanssa. Koulussa käy myös erityisopettaja kaksi kertaa viikossa. Tukimuotoina on jokaiselle suunnattu tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki. Koulu on profiloitunut ympäristökasvatusta ja erilaisuuden hyväksymistä korostavaksi kouluksi. Karstun koulun toimintamalliin sisältyy teemapäiviä, aihekokonaisuuksia ja yhteistyötä Hiiden ja Roution koulujen kanssa. Opetusta annetaan kahdessa eri koulurakennuksessa. Lisäksi on erillinen liikuntahalli ja pihalla pieni urheilukenttä. Karstu-Karkaliseura ry Seuran tarkoituksena on edistää alueen yhteistoimintaa kotiseudun hyväksi, edistää kotien keskinäistä yhteistoimintaa ja ihmisten välistä kanssakäymistä sekä ylläpitää ja kehittää maaseudun kulttuuriperinnettä mm. opastamalla jäseniä maiseman- ja ympäristönhoitoon. Karstu-Karkaliseura ry aloitti toimintansa , jolloin kyläläiset päättivät viisaasti yhdistää kylässä toimivat seurat samaan yhdistykseen. Kyläläiset huomasivat, että samat ihmiset istuivat useimpien yhdistysten hallituksissa ja joutuivat pitämään useita eri kirjanpitoja. Yhdistymällä säästettiin yhteisiä voimavaroja ja luotiin vankka perusta kylän yhteisöllisyydelle ja toimintojen jatkuvuudelle. Kylällä toimivat seuraavat yhdistykset tai järjestöt yhdistettiin Karstu-Karkaliseuraan: Karstun Pienviljelijäinyhdistys ry, Lohjan Karstun Nuorisoseura ry, Lohjan Urheilijoiden alajaosto Niemenpojat ja Karstun alueen kylätoimikunta. Samassa yhteydessä Karstun Seurantalo siirtyi Karstu-Karkaliseuran omistukseen. Uuden seuran hallinto järjestettiin siten, että perustettiin viisi jaostoa (katso takakannesta), jotka toimivat omalla vastuualueellaan. Jaostoilla voi olla useita jäseniä, yleensä kolmesta viiteen. Jaostojen puheenjohtajat muodostavat pääosin seuran johtokunnan. Muutama vuosi sitten seuran hallintoon liittyi myös Karstun koulun vanhempainyhdistys Pähkinä, joka muodostaa oman jaoston. Näin koulun ja kyläyhdistyksen yhteistyö tiivistyi osaksi kylän kokonaisuutta. Tämä on koettu hyvin tärkeäksi ja toimivaksi. Seuralla on omat nettisivut ja seura on myös Facebookissa. Lista seuran järjestämistä perinteisistä tapahtumista löytyy tämän suunnitelman lopusta. Karstu-Karkaliseura omistamaa ja vuokraa 1900-luvun alussa rakennettua Karstun seurantaloa. Talo käsittää

9 juhlasalin näyttämöineen, tilavan tarjoilutilan ja hyvin varustetun keittiön sekä saniteettitilat. Seurantaloon mahtuu noin 120 henkilöä. Lisäksi seuralla on oma viljanlajittelija, jota alueen maanviljelijät käyttävät. Kyläkyselyn perusteella asukkaat pitävät yhteisöllisyyden kehittämistä tärkeänä. Parhaimmiksi keinoiksi vastaajat valitsivat kyläjuhlien ja -tapahtumien tai vuosittaisen kyläpäivän järjestäminen. Tärkeäksi koettiin myös uusien asukkaiden kutsuminen mukaan kylän toimintaan. 17. Millä keinoin yhteisöllisyyttä voitaisiin parantaa kylällänne? Vastaajien määrä: 93 Karstun koulun vanhempainyhdistys Pähkinä Karstun koulun vanhempainyhdistys Pähkinä toimii osana Karstu-Karkaliseuraa. Pähkinän toiminta on kuitenkin varsin itsenäistä ja sillä on oma hallinto. Karstun koulun vanhempainyhdistys Pähkinän toiminta on varsin virkeää ja aktiivista, mikä on noin 40 oppilaan koulussa erinomainen asia. Vanhempainyhdistys pitää kokouksia useasti lukuvuoden aikana ja näissä kokouksissa pääasiallisina teemoina ovat koulun oppilaiden hyvinvointi, yhteisten tilaisuuksien järjestämisen yhdessä koulun opettajien ja oppilaiden kanssa sekä tarvittaessa opettajien ja oppilaiden taloudellinen tukeminen koulun järjestämien tapahtumien ja opetusmateriaalien kustannuksissa. Karstun koulun opettajat, oppilaat ja Pähkinä suunnittelevat ja toteuttavat Karstu-Karkalin Sanomat -lehden joka kevät. Lohjan koulujen vanhempainyhdistyksen (LOKOVA ry.) toiminnassa Pähkinä on myös aktiivisesti mukana. Kyseisen yhdistyksen jäsenenä Karstun koulun vanhempainyhdistys pääsee osallistumaan koko Lohjan perusopetuksen palveluverkkoon kuuluvien koulujen vanhempainyhdistysten yhteistyöhön. Tämän yhteistyön myötä Pähkinä myös pysyy ns. ajan hermolla kulloinkin meneillään olevissa keskusteluissa. Lisäksi koulumme ja sen elinvoimaisuus saavat ansaittua näkyvyyttä sekä kuuluvuutta muiden koulujen keskuudessa ja viranomaisverkostossa.

10 Vanhempainyhdistys Pähkinä tekee tiivistä yhteistyötä Karstu-Karkaliseuran kanssa ja Pähkinä on samalla yksi ko. seuran jaostoista. Koulun ja koko kyläyhteisön yhteistyö onkin peruspilari sille avoimelle keskustelulle, jonka pyrkimyksenä on säilyttää koulu osana Lohjan perusopetuksen palveluverkkoa. Tavoitteena on edesauttaa kylän ja sen lähiympäristön alakouluikäisten lasten lähikoulun ja laadukkaan opetuksen jatkuvuutta tulevaisuudessakin. Pähkinän edustajistoa on myös mukana tämän seuran johtokunnassa. Kyläkyselyssä 84 vastaajaa 85:stä vastaajasta piti Karstun koulua tarpeellisena eli jokseenkin kaikki haluavat säilyttää koulun. Sitaatteja: - Lapsemme ovat käyneet Karstun koulua ja olemme olleet todella tyytyväisiä! - Kyläkoulun takia tänne aikoinaan muutettiinkin Muut seurat ja yhdistykset Kyläsuunnitelman alueella toimii lisäksi Metsästysseura Horma ry. Lisäksi alueella toimii pieni paikallinen harrasteurheiluseura Karkalin Kiila ry. Muita varsinaisia yhdistyksiä ei ole. Karstun kylän alueelle on perustettu pari vuotta sitten Lahdennummen-Karstun vesiosuuskunta, jonka tarkoituksena on saada osa kylän kiinteistöistä liitettyä kylän läpi kulkevan runkoputken kautta kaupungin vesihuollon piiriin. Näiden lisäksi alueella on useita vesialueiden osakaskuntia, jotka päättävät vesialueiden kalastukseen ja vesistön hoitoon liittyvistä asioista. Niistä merkittävimmät ja suurimmat ovat Lylyisten, Outamo-Varolan, Torhola-Skraatilan, Suurniemen, Lohjantaipaleen ja Kaukolan sekä Hormajärven puolella Jantoniemen osakaskunnat. Osakaskunnilla on myös oikeus myydä kalastuslupia. Lisäksi on yksityisiä järjestäytymättömiä vesialueiden omistajia mm. Karstunlahdella, Hormajärvellä ja muuallakin kyläalueen vesialueilla. Yksityisteiden tiehoitokuntia on myös useita. Elinkeinot Karstu-Karkaliseura on yrittänyt kerätä tietoa alueen yritystoiminnasta, mutta tietojen kerääminen on osoittautunut haasteelliseksi ja on vielä kesken. Alueen palveluluettelo on tarkoitus laittaa seuran nettisivuille. Karstu-Karkali-Talpelan kyläalue on perinteistä maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Maa- ja metsätalous on ollut kyläläisten pääelinkeino, mutta rakennemuutoksen takia maatalous on keskittymässä yhä suurempiin yksiköihin. Yhä useammalla maa- ja metsätalousyrittäjällä on myös jokin muu pää- tai sivutoimi.

11 Toimivat tilat ovat pääsääntöisesti viljatiloja. Alueella on yksi maidontuotantotila. Suunnitelma-alueella on yksi Suomen Ratsastajainliiton hyväksymä ratsastuskoulu Marskun talli (entinen Hetan talli). Toimintaa siellä on ollut jo kymmeniä vuosia Hetan talli- nimellä. Talli tarjoaa ratsastustunteja, kursseja, kesäleirejä sekä täysihoitotallipaikkoja. Lisäksi Lammenmäen tila tarjoaa ratsastustunteja ja Hemmilän sekä Huhtniemen tiloilla on hevosille talli- ja laidunpaikkoja. Kylällä on lisäksi joitakin yksityisiä harrastehevosia. Alueella tuotetaan myös rehuja yksityisille myytäväksi. Uusia maatalouteen liittyviä toimintamuotoja ovat lampaanlihan tuotanto, juuston valmistus, hunajatuotanto sekä alkava viininviljely. Kyseisiä lähiruoka -tuotteita saa myös ostaa suoraan tuottajilta. Kylällä on myös pitkät perinteet omenan viljelyyn. Suurniemen tilalla on nykyaikainen suuri omenatarha. Sen sijaan Skraatilassa aikoinaan ollut suhteellinen suuri hedelmätarhatoiminta loppui 1980-luvulla ja ruusunviljely vuonna Maatilamatkailua ja elämystoimintaa alueella tarjoaa Pohjolan Elämyskylä. Tarjolla on mm. savusauna, saunatupa, kylpytynnyri, kota ja laavu sekä majoitusta vanhassa hirsitalossa ja Lohjanjärven rantamökeissä. Uutena palveluna ovat erilaiset juhlatilaisuudet tanssilavoineen ja pitopöytineen. Muita vuokramökkejä on alueella saatavissa mm. Suurniemen tilalla. Lisäksi alueen yrittäjät tarjoavat ainakin kone- ja rakennusurakointia, polttopuiden myyntiä, pitopalvelua, hieronta ja koiran trimmaus -palveluita. Alueella toimii myös autokorjaamo ja -maalaamo. Kyläsuunnitelman alueella ei ole koskaan ollut raskasta tai suurta teollisuutta. Suurin ja merkittävin työnantaja on Helsingin kaupungin Outamon lastenkoti. Se tarjoaa sijaishuollon palveluita ensisijaisesti peruskoulun yläasteikäisille helsinkiläisille lapsille. Outamossa on Helsingin kaupungin opetusviraston ylläpitämä koulu. Kyläkyselyssä, koulun lehden ilmoitusmyynnin yhteydessä tai verkkosivuille lisättäväksi yhteystietonsa jättäneitä yrityksiä on listattu taulukkoon alla. Mikäli asut tai yrityksesi toimii alueella ja haluat oman yrityksesi mukaan kyläsuunnitelman seuraavaan päivitykseen ja näkyville Karstu-Karkaliseuran verkkosivuille, ilmoita yrityksesi yhteystiedot Risto Murrolle Alhon sora Autorousku Edustussiivous Agency Cleaning Eilan Juhlapalvelu Event Partners Oy Mainosneliö Hieroja Marjo Salmela JesDesign Jottamoinen Karkalin Kiinteistöpalvelu hiekkaa ja maa-aineksia?? autokorjaamo Siivouspalvelua yrityksille vai kaikille?? pitopalvelu Mainospalvelua muuta+? hierontaa ATK-tuki, taittotyöt taidekäsityöt erilaisia maanrakennustöitä ja pihasuunnittelua

12 Karstun Seurantalo Kiinteistövälitys Riitta Lauri LKV Ky Kivaset Kukkulan Hieronta & Hyvinvointi Pohjolan Elämystila Sammatin Maanrakennus Suomen Hoivakoira T:mi Leila Kouvonen TiiperoTaapero TMP Sähkö Oy Virkkalan jättipeltivarasto All-Material Ky juhla- ja kokoustiloja vuokralle Kiinteistöjen myyntipalvelua?? erilaisia maanrakennustöitä ja pihasuunnittelua hierontaa ja hyvinvointia majoitus- ja elämyspalveluita erilaisia maanrakennustöitä ja pihasuunnittelua Mitä? Mitä? Lasten vaatteita ja tarvikkeita? Sähkötöitä ja -suunniteomia?? Peltitarvikkeita?? Miltei kolmannes kyläkyselyyn vastanneista työssäkäyvistä käy töissä Lohjan alueella. Hieman vajaa kolmannes vastaajista työskentelee pääkaupunkiseudulla ja 7 henkilöä teki töitä kotonaan tai alueella. Jossain muualla ansionsa hankki 12 vastannutta. Vajaa kolmannes työssäkäyvistä vastaajista pystyi tekemään etätöitä halutessaan, toinen vajaa kolmannes silloin tällöin ja reilulla kolmanneksella vastaajista ei ollut mahdollisuuksia etätyöhön. Vastaajien työpaikkojen sijainnit (N=66) Julkisia palveluita Hiiden opisto Hiiden opisto järjestää lukukaudella Karstun koulun liikuntasalissa jooga- ja jumppakurssit. Julkinen liikenne Ks. kpl x

13 Karstun koulun liikuntasali ja pallokenttä Koulun liikuntasalista on mahdollista vuokrata vuoro omaan käyttöön Lohjan Liikuntakeskus OY:stä, joka vastaa Lohjan kaupungin liikuntapalveluista (p ). Lisäksi koulun pihalla on pieni hiekkakenttä maaleineen. Karstun uimaranta ja pelikenttä Karstun rannassa on kaupungin ylläpitämä pienehkö uimaranta, jossa on hiekkaranta, uimalaituri, pukukoppi, pelikenttä, puusee ja pöytä-penkkiryhmä. Uimarannan viereen Karstunlahden perukan puolelle voi rantautua veneellä, mutta ranta on matala eikä veneille ole laituria. Lisäksi Karkalin luonnonpuistossa on yksi uimapaikka, jossa ei ole palvelurakenteita lukuun ottamatta pöytä-tuoliryhmää. Kirjastoauto Kyläalueella käy joka toinen viikko kirjastoauto. Se pysähtyy parillisina viikkoina tiistaisin Karstun koulun pihassa (Karstuntie 1145), Kokkolahden tien tienhaarassa (Karkalintie 583) ja Skraatilassa Karkalintie 484. Kutsutaksipalvelu Kaupungilla on uusi kutsutaksipalvelu vanhan Sammatin kunnan alueella asuville. Osa Karstun kylää ulottui myös Sammatin puolelle. Niiden, jotka asuvat Sammatin rajalla ja haluavat taksikyytiä, kannattaa varmistaa kuljettajilta ovatko he myös oikeutettuja kutsutaksikyytiin. Vanhat kutsutaksipalvelut mm. Karkaliin on kaikki lopettu. Palvelut kyläkyselyssä Kyläkyselyssä selvitettiin asukkaiden kiinnostusta palveluihin ja erilaisiin harrastusmahdollisuuksiin. Vastauksia hyödynnettiin suunnitelman toimenpidelistaa laadittaessa. Kyläkyselyssä kysyttiin asukkaiden tarpeita erilaisille palveluille ja toisaalta kiinnostusta tarjota palvelua muille asukkaille. Eniten käyttäjiä löytyi kerran vuodessa ilmestyvälle kylälehdelle, kaatopaikkatavaroiden yhteiskuljetukselle, kulttuuripalveluille, retkille ja matkoille, koneurakoinnille sekä lähiruokapiirille. Kysyttyjä palveluita tarjoamaan ilmoittauduttiin myös ahkerasti. Kylätalkkarin tehtävistä oli kiinnostunut 10 henkilöä. Kimppakyytejä, vanhusten ja muiden apua tarvitsevien kotipalveluita sekä taitojen vaihtoa tarjosi kutakin kahdeksan henkilöä. Avoimissa vastauksissa kimppakoneista toivottiin muun muassa silppuria ja raivaussahaa. Yhteistilauksista kiinnostivat sähkö ja lähiruoka. Tarvetta ja tarjontaa löytyi myös talo- ja lemmikkivahdeille. Palveluiden tarjoamisesta kiinnostuneet voivat olla yhteydessä Risto Murtoon lisätäkseen tietonsa seuran verkkosivuille. Alueelle on perustetaan Facebook-ryhmä palveluiden, tuotteiden ja kimppakyytien tarjoamiseen.

14 19. Käyttäisittekö tai olisitteko kiinnostuneet tarjoamaan seuraavia palveluja? Vastaajien määrä: 94 Liikuntamahdollisuuksien kehittämisessä eniten kannatusta saivat ulkoilupolut, hiihtoladut, kyläkävelyt, kuntosali sekä jumpat. Avoimissa vastauksissa ehdotettiin sauvakävelyretkiä, sulkapallokenttää, endurorataa ja ohjattuja kuntopiirejä. Olemassa olevia liikuntamahdollisuuksia on esitelty kyläsuunnitelmassa mm. seuran toimintaa,

15 alueen palveluita ja ulkoilupolkuja käsittelevissä kappaleissa. Kehitysehdotuksia on otettu mukaan toimenpidelistalle. 20. Jos alueen liikuntamahdollisuuksia kehitettäisiin, mihin seuraavista osallistuisitte tai mitä seuraavista käyttäisitte? Vastaajien määrä: 89 Myös Seurantalolla tai koululla järjestettävä toiminta herätti kiinnostusta. Ehdottomasti suosituin vaihtoehto kyläkyselyssä olivat kirpputori, myyjäiset tai huutokauppa. Kannatusta saivat myös tavaroiden vaihtopiste, kädentaitokurssit sekä aikuisten kahvilaillat. Avoimissa vastauksissa toivottiin pienkonehuoltokursseja, historialuentoja ja veneenlaskupaikkaa. Mahdollisuuksia näiden ja muiden vaihtoehtojen järjestämiseen selvitellään. Tervetuloa mukaan järjestämään itsellesi tärkeää aktiviteettia!

16 21. Arvioisitteko osallistuvanne, mikäli Seurantalolla tai koululla järjestettäisiin... Vastaajien määrä: 83 Tiedonkulku Perinteisesti Karstu-Karkaliseura on ilmoittanut toiminnoistaan toukokuun lopulla joka talouteen jaettavalla tiedotteella, Länsi-Uusimaa lehden järjestöpalstan ilmoituksilla, omilla nettisivuillaan (www.karstukarkaliseura.fi) sekä kylällä olevilla ilmoitustauluilla. Vaihtelevin määrin tapahtumista on ilmoitettu myös ilmaisjakelulehdissä Iltalohjassa ja Ykköslohjassa. Parina viime vuonna on tapahtumista kerrottu Karstun koulun koululaisten tekemässä lehdessä, Karstun Sanomissa, jota on jaettu ilmaiseksi joka talouteen. Lisäksi lehteä on ollut myynnissä mm. Rajaportin Siwassa. Tiedonkulun parantamiseksi Karstu-Karkaliseura on myös avannut oman Facebook-ryhmän, joka löytyy seuran nimellä. Ryhmän toivotaan palvelevan asukkaita niin tiedon saamisessa kuin jakamisessa. Facebook-ryhmässä jäsenet voivat vaikkapa kysellä lenkkiseuraa tai ilmoittaa kimppakyydeistä.

17 Kyläkyselyn mukaan (96 vastausta) kyläläiset tavoittaa parhaiten tienvarsi-ilmoituksilla (46 %), sähköpostilla (46 %), Seuran tapahtumatiedotteella (40 %) ja Facebookissa (25%). Ilmoitustaulujen värikkäät mainokset Karstuntie (Lohja-Sammattitien) varrella keräävät kiitosta myös ohiajavilta henkilöiltä. 13. Miten teidät tavoittaa parhaiten kun tiedotetaan kylän tapahtumista? Vastaajien määrä: 96

18 Ympäristö ja maisema Upeita kallioita ja viljavia peltoaukeita Suurmaisemassa kyläalue jakautuu kahteen osaan. Lounaasta-koilliseen ulottuvaan pääasiassa kallioiseen metsäiseen niemeen, joka työntyy pitkälle Lohjanjärvelle. Karstunlahden pohjoispuoli ja Talpelan alue ovat puolestaan kylien viljavinta peltoaluetta. Toisaalta leimaa-antavana piirteenä on vesistöjen runsaudesta johtuva ranta-alueiden huomattavan suuri osuus. Jo nämä seikat tekevät kyläalueesta monipuolisen kokonaisuuden, mikä näkyy vaihtelevina pinnanmuotoina, monina korkeine mäkinä, jyrkkinä kallioseinäminä, sokkeloisina lahtina ja avarina peltomaisemina, joita halkaisevat joki- ja purouomat ja joita ympäröivät vehreät metsämaat. Otolliset luonnon lähtökohdat Pinnanmuotojen monipuolisuuden lisäksi kyläaluetta rikastuttaa vielä poikkeuksellisen otolliset maa- ja kallioperän laadut ja ilmasto-olosuhteet Lohjanjärven syleilyssä. Alueen kalkkipitoinen kallioperä ja rehevä maaperä tarjoavat varsin hyvät edellytykset viljaville pelloille ja luonnon rehevyydelle. Kyläalue onkin luontonsa puolesta yksi Lohjan arvokkaimmista alueista ellei jopa arvokkain. Tämä tulee hyödyntää kyläyhteisön voimavarana ja miettiä miten se palvelisi asukkaiden hyvinvointia ja elinkeinoelämää, jotta kyläyhteisömme pysyisi myös jatkossa houkuttelevana ja elinvoimaisena alueena. Toisaalta hyödyntämisen ja kasvun haasteena on miten säilyttää arvokas pääoma sitä heikentämättä tai tuhoamatta väärillä toimenpiteillä. Kyläyhteisön kaikkein merkittävimmät luontoarvot ovat jalopuu- ja pähkinälehdot sekä kalkkipitoiset kallioalueet ja niiden reunaosat. Tähän ryhmään kuuluu ennen kaikkea Karkalin luonnonpuisto ja Torholan luolan ympäristön jalopuulehdot ja kalkkipitoiset kalliot. Kalkkikallioiden helmiä on luonnonsuojelulailla rauhoitetut Selkäsaaret ja Kirkkovuori. Unohtaa ei saa alueen lukuisia hienoja pähkinäpensaslehtoja, joista suurin osa on yksityismailla. Monet maanomistajat ovat niitä iloksemme vapaaehtoisesti jo rauhoittaneet luonnonsuojelualueeksi.

19 Korkeita kallioita ja jylhiä jyrkänteitä Oman arvokkaan luontokokonaisuuden muodostavat alueen valtakunnallisesti arvokkaat kallioalueet. Ne tarjoavat hienoja luontoelämyksiä monipuolisine putkilokasvi-, sammal- ja jäkälälajeineen. Kallioiden välimaastot ovat erinomaisia sienimetsiä. Alueella on monia korkeita kallioita, joista korkein on Kaijolan Pumminmäki. Se kohoaa n. 70 m Lohjanjärven vedenpinnan tasosta ulottuen aina 102,2 m korkeudelle merenpinnasta. Unohtaa ei saa Karstunlahden upeata Linnamäkeä. Sen arvellaan olevan muinainen linnavuori. Nimi viittaa rautakauden loppupuolelle 8oo 1200 jkr, jolloin mäet ja vuoret olivat asukkaiden vartiointi- ja piilopaikkoja rauhattomina aikoina. Talvisodan aikana Linnamäki toimi ilmahälytyspaikkana. Kun vihollisen sotakoneet lensivät alueen ylitse, vapaaehtoiset karstulaiset ilmoittivat ilmavalvontakeskukseen lentokoneiden suunnan. Linnavuorelta on löytynyt merkkejä kalliomaalauksista, joista on enää jäljellä vai punertava läiskä kallion kyljessä. Kallion ylikaltevat jyrkänteet luovat haasteita nykyisin suositulle kalliokiipeilylle. Alueella on myös arvokasta kasvillisuutta. Korkeat kalliot tarjoavat kulkijoille hienoja maisemaelämyksiä. Usealta kallionlaelta näkyy Lohjan keskiajan kivikirkko tai Karjalohjan kirkko, tai Virkkalan vesitorni ja teollisuuden rakenteet. Metsäiset kallioalueet ovat mäyrän, ketun, ilveksen ja sorkkaeläinten sekä jylhyyttä arvostavien lintujen kuten huuhkajan ja korpin valtakuntaa. Vaalikaamme rinnakkaiseloa niiden kanssa. Kyläalueen erikoisuuksia monet luolamuodostumat Myös mannerliikunnot ja jääkausi ovat jättäneet poikkeuksellisen monia erilaisia jälkiä kylän luontoon. Monelle nämä saattavat olla tuiki tuntemattomia. On harvinaista, että näin suppealta alalta löytyy varsin kattava valikoima kallioperän eri muodostumista. Tämä mahdollistaa hienoja geologisia ja geomorfologisia retkiä alueella. Jääkauden ajan virtaavan veden aikaansaannoksista tunnetuin on Suomen suurimpiin luoliin kuuluva Torholan luola ja Talpelan upeat hiidenkirnut. Unohtaa ei saa Patamäen hiidenkirnuja ja sen sileäksi hioutuneita kallioita puhumattakaan monien muiden kallioiden kauniisti hietuneita kallioseinämiä, joista ehkä upein ja suurin löytyy Pumminmäen kallion juurelta. Luonnollisesti monien kallioiden pinnassa näkyy jäämassan painosta aiheutuneita jään kulkusuuntaisia uria tai vastasivulle rikkoutuneita kalliolohkareita. Vähemmän tunnettuja ovat Kaijolan Pietarin luolat ja Karstun suoran päässä olevat kalliohalkeamaluolat. Pietarin luolat ovat syntyneet useiden suurten siirtolohkareiden muodostamasta luolastoista. Siirtolohkareiden väliin jää kapeita käytäviä tai pieniä katoksia, jotka antavat luolamaisen tunnelman. Miksi juuri siihen paikkaan on kasautunut normaaleja enemmän suuria siirtolohkareita? Näky on suorastaan häkellyttävä. Sen on myös huomannut mäyrä, joka asustelee luolan ympäristössä.

20 Karstun suoran päässä oleva kallio on mannerliikuntojen tai mannerjään painosta halkeillut kapeiksi vakomaisiksi käytäviksi. Osaa käytäviä peittää kattona suuret kivipaasit. Tunnelma on kuin luolastossa liikkuisi. Varsin erikoinen ja hieno luolasto. Alueella liikkuminen onkin erittäin vaarallista. Kylän nuoret pojat ovat käyneet aikojen saatossa paikalla salaa kiipeilemässä, kun kylillä on kerrottu, ettei luolastolle ollut menemistä. Vaikka kylän alueella on runsaasti Lohjanjärven rantaviivaa, niin sieltä jokseenkin puuttuvat Lohjanjärven laskun seurauksena syntyneet tyypilliset laajat ja upeat tervaleppälehdot. Tämä johtuu siitä, että kyläalueemme rannat ovat pääosin kivikko- ja kalliorantoja. Pienialaisia rannan tervaleppälehtoja löytyy ainakin Talpelanlahden, Varolanlahden, Outamojärven, Pitkäperänlahden, Karstunlahden ja Karkalin luonnonpuiston rannoilta. Paikoin on kyllä hienosti näkyvillä vanhat Lohjanjärven rantaterassit. Oman lisänsä kyläalueen luontoon tuovat sen monet pienet lammet, joita on yhteensä 10 kpl. Eräät niistä, kuten molemmat Myllylammet ja Kaitalampi ovat lähes erämaaluontoisia lampia. Etenkin lampien nevareunustot ovat luonnonsuojelullisesti yksi lampien parhaista luontokohteista. Sopivia pesäpaikkoja löytyy siis sekä vesilinnuille että rannan pensastoissa eläville linnuille. Lampien arvot ja niiden tuoma rikkaus unohtuu helposti muiden luontoarvojen joukkoon. Unohtaa ei myöskään saa alueen läpi kulkevaa Karstunjokea ja sen haaraa Kertunjokea. Etenkin Karstunjoen loppuosa on jokiluontoa parhaimmillaan paikoin kanjonimaisine kiemurtelevine mutkineen. Joessa on ollut mylly ja entisajan tapojen mukaan ei kannettu huolta kalojen kulkuteistä ja jokiluonnon monimuotoisuudesta. Pato muodostaakin kaloille kulkuesteen. Voisiko siihen joskus saada kalojen kulkutien? Se jää nähtäväksi. Kyläalueen rajalla on kirkkaasta ja lähdepitoisesta kylmästä vedestään tunnettu, Hormajärvestä Outamojärveen laskeva Hormajoki. Sitä on soraistettu taimenen ja rapujen kutupaikoiksi. Myös Hiukoonlammen laskupuro tuo oman lisänsä kylän luonnon monimuotoisuuteen. Vähän perinnemaisemia vaalikaa vanhoja perinteitä Huolimatta laajoista peltomaisemista kyläalueellamme on yllättävän vähän vanhan maatalouden luomia perinnemaisemia, luonnonniittyjä ja rantalaitumia. Ilmeisesti karjataloudesta on jo varhain luovuttu ja entiset laidunmaat on raivattu pelloiksi tai istutettu metsiksi. Osa on myös luontaisesti kasvanut umpeen ja pensoittunut. Vain muutamia pienialaisia ketoja ja rantaniittyjä on otettu hoidon piiriin. Osaa hoidetaan viikatteella niittäen kuten Karkalin luonnonpuiston entisen pihapiirin niittyaluetta. Karstunlahden pieni rantaniitty ja kallionalusketo ovat puolestaan lammaslaitumena. Jossain päin saattaa olla ihmisten ylläpitämiä omia pihapiirin niittyjä ja ketoja. Luonnon monimuotoisuuden kannalta olisi tärkeää, että niitä otetaan enemmän hoitoon.

21 Lukuisia luonnonsuojelualueita Kyläalueen luontoarvot on huomattu myös valtion taholta. Alueella on monia eri luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvia kohteita. Lehtojensuojeluohjelmaan kuuluu yksi kohde, rantojensuojeluohjelmaan kaksi kohdetta, vanhojen metsien suojeluohjelmaan kolme kohdetta ja Natura ohjelmaan kahdeksan kohdetta. Lisäksi valtakunnallisesti arvokkaita kallioalueita on peräti xx kohdetta, jotka ovat varsin laajoja kokonaisuuksia. Sen sijaan arvokkaita perinnemaisemakohteita on vain x kpl, ja nekin ovat varsin pienialaisia. Luonnonsuojelulailla rauhoitettuja suojeltavia luontotyyppejä on xx kpl ja ne ovat kaikki pähkinäpensaslehtoja. Myös monet maanomistajat ovat iloksemme rauhoittaneet arvokkaita luontokohteita vapaaehtoisesti suojeltavaksi. Tätä varten on METSO -ohjelma, jonka kautta maanomistaja saa korvausta suojelun aiheuttamista taloudellisista menetyksistä. Pääosa suolelualueista sijoittuu Karkalinniemelle, sen tyvellä on paljon suojeltuja kallioalueita, keskellä lehtoluontoa ja sokerina kärjessä Karkalin luonnonpuisto. Yksityismaille perustettuja luonnonsuojelualueita on xx kohdetta. Yksi tervaleppä on rauhoitettu luonnonmuistomerkiksi Skraatilassa. Lisäksi alueella on monia metsälain mukaisia arvokkaita elinympäristöjä, mutta niiden lukumääristä ja sijainnista ei ole saatavilla yleistä tietoa. Kyläalueella on kymmeniä uhanalaisiksi luokiteltujen eliölajien elinpaikkoja (katso kartta ja taulukko). Osa niistä on erityisestä suojeltavia lajeja, joiden maamme ainoat tai harvat elinpaikat osuvat kyläyhteisön alueelle. Löytyypä täältä erikoisuutena maaomistajan rauhoittama Suomen ainoan luontaisen harsomataran kasvupaikka. Myös maamme kauneimpiin ja harvinaisimpiin orkideoihin kuuluvalla punavalkulla on alueella useitakin kasvupaikkoja. Yksi niistä on ehkä punavalkun kaikkein runsain esiintymä. Uhanalaisten lajien suuri määrä on myös osoitus, että kyläsyhteisön alueen luonnon vaalimisella on merkitystä koko Suomen eliölajien suojelulle. Luontopolut Kyläsuunnitelman alueella on kolme virallista merkittyä luontopolkua. Karkalin luonnonpuistossa on laajimmat polkuverkostot. Reittien pituudet vaihtelevat 0,5-6 km. Hanski-Hakin luontopolun (n. 2 km) varrella on muutamia rastitauluja ja pöytä-penkkiryhmiä. Pysäköintipaikan lähtöpisteessä on info-taulu, kuivakäymälä ja pöytä-penkkiryhmä. Muita palveluja ei ole. Torholan luolan luontopolku on n. 1 km mittainen ja luolan sisäänkäynnin luona on info-taulu. Karkalintien varressa on pysäköintipaikka, josta lähtee merkattu polku luolalle. Muita palveluja siellä ei ole. Lisäksi Talviassa on luontopolku Talvian hiidenkirnuille, jonne opastus johdattaa Talpelantieltä. Pysäköintipaikalla on info-taulu, josta on matkaa hiidenkirnuille n. 400 m. Muita palveluja siellä ei ole.

22 Kaikista luontopoluista löytyy lisätietoa esimerkiksi Lohjan kaupungin nettisivuilta. Kyläsuunnitelma-alueella on lukuisia muitakin hienoja luontokohteita, mutta niille ei ole maanomistajien kanssa ohjattuja reittejä. Jokamiehenoikeudella saa maastossa liikkua itsenäisesti. Kyläkyselyn mukaan toivottiin lisää merkattuja luontoreittejä. Niiden perustamiset on otettu mukaan toimenpiteisiin. Tiet ja liikenne Karstun kylän läpi kulkevaa Karstuntietä voi kuvata vain yhdellä sanalla: vaarallinen. Tien nopeusrajoitus on yleisesti 60 km/tunnissa, Karstun koulun kohdalla 50 km/tunnissa. Lähes koko matka Paloniemeltä Karstulle on merkitty ohituskiellolla. Tie on kapea, mutkainen, mäkinen, paikoin huonokuntoinen ja sallii vain rajallisen näkyvyyden. Tiessä ei ole minkäänlaista kohtaa jalankulkijoille tai pyöräilijöille, koska piennarta ei ole ollenkaan. Talvella yläasteikäiset ja sitä vanhemmat joutuvat kävelemään ajoradalla mennessään bussipysäkille (kuva 1). Mitä teet jos vastaan tulee lumiaura ja samaan aikaan auto myös toisesta suunnasta?

23 Talvella tietä käyttävät pääasiassa Karstulla, Karkalissa, Talpelassa ja tien 1070 varressa asuvat. Kesällä tien käyttöä lisäävät merkittävästi osin mökkiläiset, mutta myös polkupyöräilijät ja moottoripyöräilijät sekä erilaisten harrasteajoneuvojen käyttäjät. Reitti on erään motoristin mukaan Etelä-Suomen suosituin moottoripyöräreitti. Suosituksi tien tekee juuri ne ominaisuudet, jotka siitä tekevät vaarallisen. Moottoripyöräilijät vastoin kaikkia oletuksia lisäävät omaa nopeuttaan kyseisellä tiellä. Tiellä ajetaan yleisesti ylinopeutta, ja ohitetaan vaikka on ohituskielto (kuva 2). Tiellä on sattunut monia jopa kuolemaan johtaneita onnettomuuksia, mutta se ei ole vähentänyt liikennettä eikä parantanut ajotottumuksia. Myöskään tien ylläpitäjän toimesta ei ole tehty mitään uudistuksia tien turvallisuuden parantamiseksi. Tietä on tosin peruskorjattu ja mutkien reunoja täytetty. Reuna-alueet on lunastettu tie-alueeksi maanomistajilta 2000-luvulla. Tiellä on useita kauriiden vakioylityspaikkoja ja vuosittain on monia läheltä piti -tilanteita, toisinaan sattuu yhteentörmäyksiä. Hirvi on tiellä harvinaisempi näky, mutta joukkoon mahtuu niitäkin. Kyläkyselyn mukaan liikenneturvallisuus on alueen suurin kehittämiskohta turvallisuuden osalta. Kyläsuunnitelmassa on toivottu Karkalintien päällystämisen jatkamista Torholaan asti, sillä tie on huonossa kunnossa ja liikennettä paljon. Lisäksi ikäihmisten ja yksinäisten henkilöiden auttaminen koetaan tärkeäksi turvallisuustekijäksi. Tien turvallisuuteen asukkaat voivat vaikuttaa ainakin omalta osaltaan omia ajonopeuksiaan säätelemällä. Jokainen voi myös tehdä osansa alueen ikäihmisten ja muiden apua tarvitsevien arkielämän helpottamiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi. 27. Mitkä turvallisuuteen liittyvät asiat tarvitsisivat mielestänne kehittämistä kylässänne? Vastaajien määrä: 89

24 Julkinen liikenne Ainoa julkinen kulkuväline Karstulla on linja-auto, jolla voi matkustaa joko Sammatin/Karjalohjan suuntaan tai Lohjan keskustan/helsingin suuntaan. Ensimmäinen vuoro Lohjan keskustaan on aamulla perillä klo 7:40. Aamupäivän aikana menee yhteensä neljä vuoroa Lohjan keskustaan. Iltapäivällä toiseen suuntaan menee yhteensä kuusi vuoroa, joista viimeinen on perillä Karstulla klo 19:57. Matka-aika Karstulta Lohjan keskustaan linja-autolla kestää noin 30 minuuttia. Aamun ainoa suora yhteys Helsinkiin on perillä klo 8:55. Seuraava suora yhteys on perillä Helsingissä klo 12:10. Iltapäivällä on yksi suora yhteys Helsinkiin. Näiden matka-aika n. 1h 50 min. Kaikki muut bussiyhteydet Helsinkiin edellyttävät vaihtoa joko Lohjan keskustassa tai Nummelassa. Suoria yhteyksiä Helsingistä Karstulle on arkisin aamupäivällä kaksi vuoroa, iltapäivällä yksi vuoro. Viimeinen suora bussiyhteys Helsingistä Karstulle lähtee klo 18:30. Matkojen kestoajat noin 1h 30 min. Sammatin ja Karjalohjan suuntaan menee arkiaamuisin kolme vuoroa. Myöhempiä vuoroja Sammattiin ja Karjalohjalle on yhteensä seitsemän. Kimppakyytiä naapureille voi tarjota muun muassa seuran Facebook-sivuilla. Vesi- ja jätehuolto sekä energia-asiat Lohjalla jätehuollon hoitaa Länsi-Uudellamaalla toimiva jätehuoltoyhtiö Rosk'n Roll Oy Ab, joka on kuntien omistama yhtiö. Yhtiö ylläpitää kyläsuunnitelma-alueella yhtä yleistä hyötyjätteiden lajittelupistettä ns. ekopistettä Karstun koulun pihassa. Siellä kerätään uusiokäyttöön kelpaavaa paperia, kartonkia, pakkauslasia ja pienmetallia. Lisäksi siellä on kotitalouksien talousjätteille tarkoitettu jätepiste, jota saavat käyttää vain ne kotitaloudet, jotka ovat liittyneet kyseisen jätepisteen käyttäjiksi. Toinen talousjätteiden jätepiste sijaitsee Talpelassa, osoitteessa Talpelantie 360. Useilla kotitalouksilla on kiinteistöllään oma keruuastia, jonka tyhjentää sopimuksen mukaan jätealan yrittäjä. Lisäksi Rosk n Rollin Joonas- ja Romulus -jäteautot kiertävät pari kertaa vuodessa keräämässä asukkaiden vaarallisia jätteitä ja metalliromua. Lähimmälle Munkkaan jäteasemalle voi viedä kaikenlaista sekajätettä ja kierrätykseen kelpaavaa jätettä, osan myös ilmaiseksi. Katso tarkemmat ohjeet ja neuvot Rosk`n Rollin verkkosivuilta:

25 Kyläkyselyn perusteella enemmistö vastaajista on tyytyväisiä kierrätyspisteiden määrään. Vastaajien määrä: 94 Kyselyn perusteella kiinnostusta energia-asioiden kehittämiseen ja yhteishankintoihin on olemassa. Avoimien vastausten perusteella esimerkiksi ilmalämpöpumppujen yhteishankinnat voisivat olla mahdollisia. Aiheesta pyritään järjestämään tilaisuus Seurantalolla. 38. Olisitteko kiinnostunut energia-asioiden... Vastaajien määrä: 88

26 Kylämme vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat puntarissa Kyläläisten yhteisöllisyys Värikkäät esitteet Karstu-Karkalin kylän ilmoitustaululla kertovat kylämme tapahtumista ja tilaisuuksista. Kyläyhteisömme elää ja toimii: Karstu-Karkaliseura kerää kyläläisiä yhteen luontoretkille, luennoille ja Karstun Seurantalon tilaisuuksiin. Karstu-Karkaliseuran alajaosto Vanhempainyhdistys Pähkinä kartuttaa omalla toiminnallaan koululaisten luokkaretkikassaa ja auttaa uusien opetusvälineiden hankinnassa Karstun kyläkoulua. Uuden kyläläisen on helppo tehdä tuttavuutta muihin kylän asukkaisiin osallistumalla näihin Karstu-Karkaliseuran yhteisiin tilaisuuksiin. Sukupolvenvaihdosta ja uusia kasvoja on kuitenkin kaivattu seuran toimintaan pidemmän aikaa. Myös seuran toiminnasta pois jäävien tilalle tulisi saada uusia toimijoita. Rakentaminen ja liikenneyhteydet Karstu-Karkalin-Talpelan kylä houkuttelee uusia asukkaita hyvinvoivan kyläyhteisön, luonnonrauhan, turvallisen kyläkoulun ja sijaintinsa puolesta. Kun tänne rakentaa kodin tai hankkii kesäasunnon, tietää saavansa yksityisyyttä ja rauhaa niin paljon kuin haluaa. Lohjan kaupunki palveluineen on minuutin matkan päässä ja Karstuntien lähistöllä asuvat pääsevät kätevästi kulkemaan myös linja-autolla. Asioilla on kuitenkin kääntöpuolensa. Ensinnäkin tonttien tai rakennusluvan saaminen on vaikeaa vahvistettujen kaavojen puutteen vuoksi. Toiseksi linja-autoliikennettä voi hyödyntää ainoastaan Karstuntien läheisyydessä asuvat perheet. Kauempana asuvien on turvauduttava henkilöautoon. Jos työssäkäyviä on useita, voi joutua hankkimaan useita autoja, jotta arkielämä olisi sujuvaa. Kimppakyytien organisoimiinen alueella olisi tarpeellista. Kesäkautena rohkeimmat kyläläiset matkaavat Lohjalle polkupyörillä tai mopoilla mutkitteleva tie ja kevyen liikenteen väylän puutuminen tekevät matkanteosta riskialtista ja vaarallista. Karstu-Karkali asuinympäristönä Monimuotoinen luonto, järven tai muun vesistön läheisyys, luonnonrauha ja kiireettömyys ovat Karstu-Karkalin-Talpelan asukkaiden elämässä toteutuneita haaveita. Lapsiperheitä hemmotellaan kodinomaisella kyläkoululla, jossa lapsuus jatkuu luontevasti oppien ja leikkien. Karstun koulun ja kyläyhteisön yhteisissä kevät- ja joulujuhlissa kaikki lapset saavat esiintyä. Katsomossa hurraavat äidit, isät, mummot ja vaarit. Luonnonläheisyys myös koettelee toisinaan kyläläisten voimavaroja ja kärsivällisyyttä. Myrskyjen kaatamat puut ja runsas lumi katkovat sähkölinjoja ja sähkökatkokset voivat kestää useita tunteja, tai jopa useita päiviä. Sähkön puuttuminen merkitsee monelle myös vedenjakelun ja lämmityksen keskeytymistä. Kyläläisten yhteishenkeä - kodinturvajoukkoja - ja auttamishalukkuutta tarvittaisiinkin erityisesti tällaisista poikkeusoloista selviytymisessä. Karstu-Karkaliseuran kokoama palveluluettelo kertoo, että Karstu-Karkali-Talpela alueelle sijoittuu eri alojen yritystoimintaa. Osa palveluista myös tarjotaan paikan päällä, mikä on kyläläisille etu. Ostamalla läheltä edesautamme lisäksi palveluiden pysymistä kylällä.

27 Kylämme vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia punnittiin kyläsuunnitteluillassa

Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010

Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010 1 Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010 Voitte vastata kaikkiin kysymyksiin tai vain itseänne kiinnostaviin kysymyksiin. 1. Millä kyläalueella asutte (tai minkä alueen asioita vastauksenne

Lisätiedot

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 TEEMA: KYLÄTALO Idea: Kylätaloselvitys tehdään yhteinen kylätaloselvitys muiden lakkautettujen koulujen kiinteistöistä ja niiden käytöstä

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

Tulokset syksyllä 2012 toteutetusta Sipoonkorven kansallispuiston kehittämiseen liittyvästä pehmogis-kyselystä

Tulokset syksyllä 2012 toteutetusta Sipoonkorven kansallispuiston kehittämiseen liittyvästä pehmogis-kyselystä Tulokset syksyllä 2012 toteutetusta Sipoonkorven kansallispuiston kehittämiseen liittyvästä pehmogis-kyselystä 1 Kyselyn y sisältö 1. Etusivu, jolla tietoa alueen suunnittelusta ja kyselystä 2. Taustatiedot

Lisätiedot

Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia

Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia ti Kylien Salo, FM Tanja Ahola VASTAAJAT (194 vast.) muut 1 % yksi aikuinen 27 % lapsiperhe 15 % kaksi aikuista 57 % Lähetettiin 1040 kpl julkinen tiedote postinumeroalueille:

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004

MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004 MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004 Mainuan kylän edistäminen ry Työryhmä: Juntunen Nelli Karjalainen Voitto Kumpulainen Esa Mikkonen Teija 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO. 3 2 YMPÄRISTÖ 4 3 TIESTÖ JA LIIKENNE... 5 4 PALVELUT.

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA Kuhmalahden ja Pälkäneen kehittämistä Hankkeen tausta ja teema Rahoittajina Työ- ja elinkeinoministeriö Hallinnoijina Pomoottori ry sekä Kaakkois- Pirkanmaan seutukunta

Lisätiedot

Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset

Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset Sisältö Johdanto... 2 1. Kylän sijainti... 2 2. Vastaajien tiedot... 3 3. Kylän nykytila... 5 4. Kylän tulevaisuus ja kehittämisnäkemykset... 9 5. Palvelutarpeet... 13 6.

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -kysely Avoinna 26.3.-18.5.2014 Liittyi Yleiskaava 2029:n kehityskuvavaiheeseen, suunnattiin asukkaille Kysely keskittyi

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely kesä 2014

Asiakastyytyväisyyskysely kesä 2014 Kysely toteutettiin netissä sekä lähetettiin paperiversioita asiakkaille. Vastausaikaa oli neljä kuukautta (kesäkuu-syyskuu). Vastauksia tuli netin kautta 29 kpl ja postitse 28 kpl. 1. Vastanneista naisia

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT

KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT KOULUVERKKOSELVITYS 2016 KOULUJEN VANHEMPAINYHDISTYSTEN SWOT-ANALYYSIT SYLVÄÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS KIIKAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS MARTTILAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS TYRVÄÄNKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Kyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti.

Kyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti. Kyläkysely Valitse kunta Vastaajien määrä: 95 5% 1 15% 2 25% Iisalmi 6,32% Juankoski Kaavi Keitele Kiuruvesi Kuopio 23,16% Lapinlahti 5,26% Leppävirta 8,42% Maaninka Nilsiä 6,32% Pielavesi Rautalampi Rautavaara

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87)

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) Liite 5 / Ymp.ltk 21.1.2014 / 8 ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.1.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Etunimi Sukunimi 29.8.2014 Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188B Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

Koko perheen kyläilta ja teemana kyläturvallisuus

Koko perheen kyläilta ja teemana kyläturvallisuus Koko perheen kyläilta ja teemana kyläturvallisuus Tervetulosanat ja muutama dia puheenjohtajalta (Olli) Kyläyhdistys on 36-vuotias ja hyvissä voimissaan Onnistuttu tiedonkulun ja avoimuuden lisäämisessä

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava

ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille Hyvä asukas tai maanomistaja! Alavieskaan ollaan tekemässä keskusta-alueen osayleiskaavaa. Alueen kaavoitustarve

Lisätiedot

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN 30.1.2017 TARKASTELUN TAUSTA, TAVOITE JA MENETELMÄ Pirkanmaan

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(7) KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

Kaupungin johdon ja asukas, kotiseutu ja kyläyhdistysten tapaaminen

Kaupungin johdon ja asukas, kotiseutu ja kyläyhdistysten tapaaminen Kaupungin johdon ja asukas, kotiseutu ja kyläyhdistysten tapaaminen Aika: 28.1.2016 klo 17.00 18.28 Salon kaupunki 235/00.04.01/2016 Paikka: Kaupungintalo, Kataja Läsnäolijat ( erillinen luettelo) 1. Yhres

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

TYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA

TYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA TAUSTAA Markkuun seudun kyläyhdistys ja aiemmin kylätoimikunta on toiminut aktiivisesti pian 20 vuotta Kylän alueella asuu tällä hetkellä arviolta yli 300 henkeä Aktiivista ja elinvoimaista ydinmaaseutua

Lisätiedot

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.07.2010 Seitap Oy 2010 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Osayleiskaavan muutos Mäntyharjun kunnan (507) Niinimäen kylän (419) tilan Antinmäki 1:66 osa-alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti jarmo.makela@karttaako.fi

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄRKÖLÄ JÄRVELÄ JAAKONSAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 31.10.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry 30.11.2013 Reino Myllymäki Tausta Tutkimus suoritettiin Etelä-Tuusulan kyläyhdistysten verkkosivustolla

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut sivu 1(5) ASPELUNDIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 257 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen

Lisätiedot

Lohjan Kylät ry:n historia ja kyläsuunnittelun tulevaisuus

Lohjan Kylät ry:n historia ja kyläsuunnittelun tulevaisuus Lohjan Kylät ry:n historia ja kyläsuunnittelun tulevaisuus Salo 31.1.2012 Katja Ranta Lohjan Kylät ry Lohjan ja siihen yhdistymispäätöksensä tehneiden kuntien kylä- ja asukasyhdistysten yhteistyöelin Perustettu

Lisätiedot

PERUSTIETOJA KUNNASTA

PERUSTIETOJA KUNNASTA PERUSTIETOJA KUNNASTA Nimi Maaninka on saamenkieltä ja tarkoittaa siikaa. Suomenkielinen asutus on omaksunut nimen, vaikkakin alkuperäinen merkitys on unohtunut. Ensimmäistä kertaa nimi esiintyy jo 1500-luvun

Lisätiedot

Maankäytön rakenne Seuranta

Maankäytön rakenne Seuranta Maankäytön rakenne 2013- Seuranta 2013-2014 Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus TLE 4.5.2016 ESIPUHE Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi maankäytön rakenne 2013- rakennemallin kokouksessaan 14.5.2014.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SOMERON KAUPUNKI VALIMOTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: 20600874 PÄIVÄYS: 10.8. 2016, TARK. 10.10. 2016 Sweco Ympäristö Oy SOMERON KAUPUNKI Valimotien

Lisätiedot

TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA

TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA Rovaniemen maalaiskunta TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITTELUKESKUS OY 2 ROVANIEMEN MAALAISKUNTA TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAAVOITUKSEN

Lisätiedot

Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko

Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko Työpaja 16.4.2015 Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja neuvonta Tiedotus:

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki

Janakkalan kunta Turenki Janakkalan kunta Turenki 17.8.2015 1 Kauriinmaa etelä D:no 267/2015 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan pohjoispuolella,

Lisätiedot

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN kunta Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 12.11.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi 12112015.doc Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Mitä Leader tarkoittaa?

Mitä Leader tarkoittaa? Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden oma aktiivinen toiminta maaseudun kehittämiseksi. Leader-ryhmät rahoittavat yleishyödyllisiä ja elinkeinotoimintaa

Lisätiedot

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUUMÄKI /TAAVETTI Marttilantie-Kappakatu-Taavetintie ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 21.12.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Suunnittelualue käsittää osan Marttilantiestä sekä Kauppakadun

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

KORTTELIT 304 JA 306 / LINJA-AUTOASEMA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KORTTELIT 304 JA 306 / LINJA-AUTOASEMA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1(5) KORTTELIT 304 JA 306 / LINJA-AUTOASEMA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2.11.2011 PROJ.NRO 211 Asemakaavan muutos korttelit 304 ja 306, sekä niihin liittyvät puistoliikenne-,

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Valtuustoaloite aloitteessa nimettyjen teiden ja siltojen korjaamisesta

Valtuustoaloite aloitteessa nimettyjen teiden ja siltojen korjaamisesta Kaupunginhallitus 93 25.03.2013 Tekninen lautakunta 44 14.05.2013 Tekninen lautakunta 79 19.11.2013 Kaupunginhallitus 5 20.01.2014 Kaupunginvaltuusto 3 27.01.2014 Valtuustoaloite aloitteessa nimettyjen

Lisätiedot

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Suomusjärvi 9.5.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys,

Lisätiedot

NATURA VERKOSTO

NATURA VERKOSTO NATURA 2000 -VERKOSTO Natura 2000 -verkostoon kuuluvien luontodirektiivin ja lintudirektiivin perusteella suojeltavien alueiden keskittymät. Ydinestimoinnissa käytetyn ytimen koko on 1000 km² ja säde 17,8

Lisätiedot

Seutukierros. Kuhmoinen

Seutukierros. Kuhmoinen Seutukierros Kuhmoinen 8.9.2016 Asukkaita n. 2326 (31.12.2015) Itsenäinen vuodesta 1868 Vapaa-ajanasuntoja noin 3 000 Pinta- ala: 937 km2 Veroprosentti 20,75 Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Kunnanhallitus 7

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223c Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

Putkilahden kyläselvitys

Putkilahden kyläselvitys Putkilahden kyläselvitys Kyläilta 2.6.2015 Arto Sipinen Jyväskylän kaupunki / yleiskaavoitus LÄHTÖKOHTIA Korpilahden maankäytön esiselvitys ESSU vuonna 2008 Olemassa olevan tiedon kerääminen maankäytön

Lisätiedot

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2)

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) KAAVASELOSTUS 19.12.2016 2 IIN KUNTA IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA,

Lisätiedot

Multia sijaitsee Pohjanmaan ja Keski-Suomen välisellä metsäisellä vedenjakajalla. Kunnan alueella on Kiiskilänmäki, keskisen Suomen korkein kohta,

Multia sijaitsee Pohjanmaan ja Keski-Suomen välisellä metsäisellä vedenjakajalla. Kunnan alueella on Kiiskilänmäki, keskisen Suomen korkein kohta, Multia sijaitsee Pohjanmaan ja Keski-Suomen välisellä metsäisellä vedenjakajalla. Kunnan alueella on Kiiskilänmäki, keskisen Suomen korkein kohta, runsaasti vesistöjä ja luontopolkuja vaihtelevassa maastossa.

Lisätiedot

1(7) Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut ISONNIITYNTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OAS

1(7) Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut ISONNIITYNTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OAS 1(7) Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut ISONNIITYNTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OAS PROJ.NRO 174 Asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Kaavamuutosalueen rajaus on merkitty oheiseen karttaan ALOITE TAI

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

KYLÄILTA KELLO 18.30

KYLÄILTA KELLO 18.30 KYLÄILTA 10.10.2016 KELLO 18.30 Kahvia ja kastettavaa Oppilaiden turvallisuustyöt esillä ja niistä parhaat palkitaan illan aikana Tervetuliaissanat Taivalkunnan kylät ry:n pj. Kyläyhdistyksen puheenjohtajan

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto päätti

Kunnanvaltuusto päätti Kunnanvaltuusto päätti 15.11.2010 1.1. Långvikin ja Honskbyn osayleiskaavatyön pohjaksi selvitetään vuoden 2011 aikana alueen kaavatalouden keskeiset tekijät ja mitoitukset, jotka täsmentyvät osayleiskaavatyön

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Kuntalaiskysely Eno. Pasi Saukkonen

Kuntalaiskysely Eno. Pasi Saukkonen Kuntalaiskysely Pasi Saukkonen 27.10.2015 (131 vastausta) % Koko aineisto (n. 500 vastausta) 0 20 40 60 80 100 4% Kaupunkilainen vai maalainen? Oletko mielestäsi kaupunkilainen maalainen 67 % a) kaupunkilainen

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE FCG Suunnittelu ja tekniikka Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) KONNEVEDEN KUNTA KIVISALMEN LAITURIALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE Konneveden kunnalla on tarkoitus

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

LAIHIAN ASUKASKYSELY 2014

LAIHIAN ASUKASKYSELY 2014 LAIHIAN ASUKASKYSELY 2014 SISÄLTÖ: ASUKASKYSELYN TOTEUTUS ASUKASKYSELYN TAVOITE JA AIHEPIIRIT ASUKASKYSELYN SISÄLTÖ ASUKSKYSELYN TULOS ASUKASKYSELYN ANALYYSIKARTAT ASUKASKYSELYN TOTEUTUS Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

JOUTSAN KUNTA RANTA OSAYLEISKAAVA

JOUTSAN KUNTA RANTA OSAYLEISKAAVA JOUTSA KOIVULA 172-413-1-45 RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.09.2016 Ote rantaosayleiskaavasta, muutosalue rajattu punaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. Sijainti ja nykytilanne

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 1 Taimistotie Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustassa, Turengintien pohjoispuolella, rautatien molemmin

Lisätiedot

LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus.

LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus. 220103769 LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS Vihreä teksti on oikea vastaus. 1. Määrääkö/sisältääkö yllä oleva liikennemerkki seuraavia asioita? (kyllä- ei -en tiedä) U-käännös on kielletty Edessä on satama-alue

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA 1(5) MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 220 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

Sivu 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto TUOVILA Asemakaavan muutos Tuovilan koulu

Sivu 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto TUOVILA Asemakaavan muutos Tuovilan koulu Sivu 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto 12.9.2016 TUOVILA Asemakaavan muutos Tuovilan koulu Sivu 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus Kaavaa laadittaessa tulee

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS PRÄSTGÅRDEN, NYGÅRD KAAVASELOSTUS

PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS PRÄSTGÅRDEN, NYGÅRD KAAVASELOSTUS PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS PRÄSTGÅRDEN, NYGÅRD KAAVASELOSTUS Maanmittari Oy Öhman KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu 12.11.2015 Ympäristölautakunta xxxx. Ehdotus

Lisätiedot

Kiskontien Kimppa MUISTIO 1 (2) Jaana Joutsen Kiskontien Kimpan avoin kokous. Aika: kello 18 Tuohikoto, Tuohittu

Kiskontien Kimppa MUISTIO 1 (2) Jaana Joutsen Kiskontien Kimpan avoin kokous. Aika: kello 18 Tuohikoto, Tuohittu Kiskontien Kimppa MUISTIO 1 (2) Jaana Joutsen 12.6.2014 Kokous: Kiskontien Kimpan avoin kokous Läsnä: 12 osallistujaa Aika: 4.6.2014 kello 18 Paikka: Tuohikoto, Tuohittu KOKOUKSESSA POHDITTUJA ASIOITA

Lisätiedot

Harjunpään asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 / 6

Harjunpään asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 / 6 Harjunpään asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 / 6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harjunpään asemakaavan muutos Ulvilan kaupunki, Harjunpään (25.) kaupunginosa, kortteli

Lisätiedot