Editorial. Sustainable development. Jotakin erityistä. Sivu. Timo Lehto

Transkriptio

1

2 Editorial Timo Lehto Jotakin erityistä Innoissamme avasimme oven! Sisään astuessamme tiesimme jo, että vastassa olisi kaikkien aikojen suomalaiskeksintö. Mutta emme osanneet kuvitella sitä innostuksen määrää, joka lennätti tämän lehden sisältöä eteenpäin. Haastatteluja oli helppo saada, ideoita ja tekstejä tarjottiin yli juttupyyntöjen. Jostakin syystä nimi Abloy herätti poikkeuksellisen positiivisia tuntemuksia. Tässä lehdessä kuten elämässäkin Abloy on läsnä monessa: tieteessä, taiteessa, maailman päämajoissa tai vaikka elokuvaohjaajan ukin vanerisessa työkalulaatikossa. Yhtiön ja lukon historiaa on vuoden 1907 jälkeen kirjoitettu niin Berliinin muureilla kuin konsernien kabineteissa ja insinöörien työpalavereissakin. Matkallamme saimme tutustua suuriin johtajiin, asiantuntijoihin ja yhteistyökumppaneihin. Erityisen hyvältä tuntui kohdata talossa vuosikymmeniä työtä tehneitä konkareita, joita yhtiö nimittää mestareiksi - ikämestareiksi. On hienoa olla osa Abloy-perhettä, siinä on jotain todella erityistä. Näin tunteensa ilmaisee Abloy Security Ltd:n toimitusjohtaja Robin Rice. Oven avaaminen Abloyn historiaan ja tulevaisuuteen on ollut myös meille, tämän juhlalehden tekijöille, ainutlaatuinen kokemus. Todellakin - tässä on ollut jotakin erityistä. Avartavia lukuhetkiä! Joensuussa Juhlalehden toimitus Sustainable development Change is the in-word in today s business and work. However, there are also permanent values as evidenced by Abloy. Business structures, owners and employees have changed during Abloy s centennial history, but the brand, which stems from the individual expertise of the company and from its unique basic product, still flourishes. In 1989, Wärtsilä decided to give its main divisions operative independence, turning them into separate limited companies and sub-groups. I or probably anyone else could not anticipate that just less than 4 years later I would be contributing to the merger of Abloy with its Swedish competitor Assa to become the leading international corporation in its business. International expansion and growth to the pinnacle in its field guided Abloy even before the new company had emerged. ASSA ABLOY offered a suitable shortcut to the international market and to growth. Ownership arrangements were nothing new to Abloy. These began decades earlier when Abloy was shifted from its founder Emil Henriksson first to the Kone ja Silta Group, then to Wärtsilä and later to Metra. The ABLOY brand has survived all these turmoils. The product and the underlying unique technical innovation have evolved into a product image and corporate image, which is one of the best known, most appreciated and longest lasting of its kind in Finland. ABLOY products have remained vibrant thanks to constant and open-minded innovation, R&D and marketing expertise. Abloy has often been a trailblazer with respect to new products, production methods and procedures. On the other hand, continuity and permanence are represented by the long employment relationships of management and personnel as well as by long-lasting customer relations; there is true commitment to building Abloy s success. Abloy s President Matti Virtaala talks about the future threats in an interview in this magazine. He says that it is a great challenge to keep a magnificent company active. This is a very important observation, because you just cannot rest on the laurels of success. In the next 100 years, corporate structures and ownership of companies will certainly change again as will the actual products. However, in the light of Abloy s present values and procedures, I firmly believe that the ABLOY brand will go strong also in its coming bicentennial jubilee year. Timo Lehto is a business consultant who worked as Wärtsilä s legal counsel when Abloy Oy was being established in He was also involved in creating ASSA ABLOY. Since 1992, he has served as the Chairman of the Board of Abloy Oy. 3

3 5

4 Column The most important often goes unnoticed For the modern Finn, a key is the symbol of security and continuity. There is hardly any other object that has such strong presence in people s lives, and yet is so little in sight. All the same, the ABLOY key is a national icon. Its form has already become a concept. And, for Finns, the trademark ABLOY is synonymous with lock. The transformation of the Abloy Oy Joensuu factory from a local manufacturing plant into an international public company is a success story like no other. Today Abloy is a successful part of a global public company; yet it has a national identity. Abloy is North Karelia s key to the world, part of the Joensuu region s flourishing international industry. But Abloy, too, could have died. The locking industry is not among such national core property that it could have survived the internationalisation of the 70s, 80s and 90s as national activity. Neither is lock production necessarily one of the strengths of a high production cost country like Finland in the globalising world of the 21st century. But Abloy has made the right choices. The company has grown in the right direction. It has found the right international partners. The birth of the ASSA ABLOY Group was a Scandinavian solution, but it became an international success story. Abloy was in on this development as the other principal owner. Wärtsilä had the wisdom to look forward. When solutions have been found in time, there have been successes, too. Abloy has also been blessed with strong personalities. Georg Ehrnrooth was the company s godfather when Abloy was independent, and he has had a say in the development of the ASSA ABLOY Group, too. Matias Virtaala has led Abloy, based in Joensuu, Finland, to international success. He was also involved in creating the international group of companies. However, Virtaala has remained in his native North Karelia. There are only a few key managers of international companies like him in Finland. The life span of business activity is often surprisingly short. Although economic history knows many long-lived companies, very few companies are successful longer than one human generation. Many companies are on top for only two or three decades. Abloy has enjoyed great success over the past few decades, but will the success continue in the years to come? There is no answer to that question now. The ability and skills of Abloy s personnel will determine that. If the people in the offices and factory buildings act skilfully, the success may continue. Abloy is an important part of the identity and life of the people of Joensuu. The company is like a key. You do not always notice it, but it is hard to live without. Pekka Mervola The writer is the chief editor of the newspaper Karjalainen published in Joensuu. Abloy Oy:n 100-vuotisjuhlalehti Julkaisija Abloy Oy, Wahlforssinkatu 20, Joensuu, puh , fax , Abloyn toimituskunta Eeva Hirvola-Kostamo, Antti Piitulainen, Jouni Pitko, Pasi Saarinen Lehden tuotanto Promade Toimitus Päätoimittaja Sirkka-Liisa Salmela/Promade Kati Norppa/Viestintäpalvelut Kati Norppa Keimo Lehtiniemi/Viestintätoimisto Lehtiniemi Oy Johanna Kokkola/Johanna Kokkola Oy Jaakko Kilpiäinen/Valokuvaaja Jaakko Kilpiäinen Tiina Karppinen/Mainostoimisto Hermo Paino PunaMusta Oy Painosmäärä kpl Kansikuva Taitelija Ismo Kajander ja pienoismalli teoksesta I love Paris/ Charlie Parker Quintet; Mercury, Kuvaaja: Johanna Kokkola Promade on Viestintätoimisto Lehtiniemi Oy:n toiminimi. Promade on erikoistunut viestintäkokonaisuuksien suunnitteluun ja toteutukseen. Promadessa on mukana 13 alan yritystä. illa Tässä lehdessä: Abloy s sustainable development Jotakin erityistä Berliinin muurilta suunta Tukholmaan The collapse of the Berlin Wall contributed to the creation of the ASSA ABLOY Group Suomen johtava brändi ei ikäänny Abloy - A rare bird among TOP 10 brands Varma, tiirikoimaton, luja Historiankirjoittaja Jaana Juvosen poimintoja 100 vuoden varrelta Ei mikään kuumakalle Jouko Kontuvirta 30 vuotta lukkotehtaan pääluottamusmiehenä Iän myötä mestariksi ABLOY-valtuutettu on ammattilainen Herra Kodak itse, oletan! Readymade - tekeekö Abloy lukkoja vai taidetta Considerations of Object Art Artists Kari Cavén, Ismo Kajander and Juhani Harri Patenttiasiakirja mikä mainio tapa saada unenpäästä kiinni It is a great challenge to keep a magnificent company active Matti Virtaala, President of Abloy Robin Rice on johtanut Abloyn Iso-Britannian toimintoja 38 menestyksellistä vuotta ! Mitä sinulle tulee mieleen sanasta ABLOY? Tunnetut suomalaiset vastasivat 64 It`s great being part of the Abloy family 50 Readymade 56 Välillä tapellaan kuin villit! Ismo Kajander: I love Paris, Charlie Parker Quintet; Mercury, Kuva/Photo: Ismo Kajander Bonjour from Brussels! The very moment that I read your request to reveal my thoughts about the word Abloy, my phone rang. My assistant Klaus phoned and told me that he had been left outside his apartment, because there was a key in the lock inside preventing him from unlocking the door from the outside. My thought was that North Karelian Abloy workers, with a sense of pride in their employer, would never make such a lock! - Ari Vatanen Member of the European Parliament, RallyRacingStar - 7

5 Itä-Saksassa oli 1980-luvun lopulla levotonta. DDR:n johtaja Erich Honecker luopui vallasta lokakuussa vuonna 1989, ja uusi hallitus pohti lievennyksiä maan ankariin matkustusrajoituksiin. Pian televisiossa uutisoitiin, että kaikki matkustusrajoitukset oli poistettu. Ihmismassat ryntäsivät muurille, ja rajavartijat antoivat periksi aseet eivät enää kohonneet kohti pakenevia ihmisiä. Muurin länsipuolella odottivat riemuitsevat länsiberliiniläiset. Oli 9. päivä marraskuuta vuonna 1989, kun Berliinin muuri murtui. Teksti: Sirkka-Liisa Salmela Kuvat: Johanna Kokkola Georg Ehrnrooth toimi Wärtsilän lukkotehtaan johtajana Joensuussa ASSA ABLOY -konsernin hallituksen puheenjohtajuudesta hän luopui vuonna Georg Ehrnrooth lead the Wärtsilä lock factory in Joensuu during In 2006 he resigned from his position as the chairman of ASSA ABLOY Group. Berliinin muurilta Tukholmaan - Kun muuri kaatui, kaikki tukipaketit Berliinin teollisuudelle hävisivät kertaheitolla. Kyse oli merkittävistä summista, vuorineuvos Georg Ehrnrooth paljastaa. Ehrnrooth kuvaa Länsi-Berliinissä sijainnutta IKON-lukkotehdasta esimerkiksi siitä, mihin pitkälle viety subventointi johtaa. IKON oli Saksan johtavia lukkosylinterin valmistajia. Yhtiö ostettiin osaksi Abloyta kesäkuussa vuonna Wärtsilällä oli voimakas tahto kasvattaa lukkobisnestä sen jälkeen, kun konsernin telakat oli pantu uuteen yhteisyhtiöön Valmetin kanssa. Kannattamaton IKON oli kuitenkin murheenkryyni Abloylle, joka muuten nautti menestyksestä niin Suomessa kuin Norjassakin. Myös Ruotsissa, kilpailijayhtiö Assan kotikentällä Abloylla oli hyvä jalansija. Ruotsalaista kilpailijaansa suurempi Abloy oli muutamaan otteeseen yrittänyt ostaa Assan. Assa kuului valvonta- ja turvallisuuspalveluja tarjoavaan Securitas-ryhmään. Assan taloudellinen menestys oli kehno aina siihen saakka, kunnes 1980-luvun loppupuolella omistajaksi tuli Gustaf Douglas ja uudeksi toimitusjohtajaksi nousi Melker Schörling. Georg Ehrnrooth tuli Abloyn hallituksen puheenjohtajaksi keväällä Otin välikäsien kautta yhteyttä Douglasiin ja tapasimmekin kerran. Hän vastasi edelleen, ettei Assa ole myytävänä. Kuitenkin jo vuoden 1993 lopulla ruotsalaisten mieli muuttui; tällä kertaa Douglas ehdotti yhtiöiden yhdistämistä. Kompromissi Abloy oli osa monialayhtiö Metraa eli entistä Wärtsilää. Metran toimitusjohtajana vuonna 1991 aloittaneen Georg Ehrnroothin mielestä monialayhtiöiden aika oli ohi. Suomalaisen teollisuuden kansainvälistyminen oli päässyt kunnolla vauhtiin luvun puolivälissä. Kansainvälistyvien yhtiöiden strategiat muuttuivat. - Tuotevalikoimaa supistettiin, ja mentiin entistä syvemmälle kansainvälisille markkinoille. Tällä tavoin pystyttiin luomaan kansainvälisesti vahvaa bisnestä. - Näin, että pärjätäkseen pitää pelata kansainvälisessä mestaruussarjassa, maakuntasarja ei riitä, Ehrnrooth kiteyttää. Abloy oli Assaa suurempi. Suomalaiset mielivätkin uudessa konsernissa määräysvaltaa. Ehrnroothin mukaan tappiollinen IKON heikensi kuitenkin Abloyn neuvotteluvaltteja. Niin ikään Abloyn USA:sta ostama kulunvalvontayhtiö oli kohdannut ongelmia. Kevätkesällä vuonna 1994 sopimus syntyi. Järjestelyissä Metra sai 55 prosenttia uuden yhtiön osakkeista. Metra sitoutui myymään osan niistä markkinoille niin, että omistusosuus laskisi alle 50 prosentin. Yhtiö, joka sai nimen ASSA ABLOY AB, listattiin Tukholman pörssiin. Ruotsissa merkittäviä omistajia oli kaksi Gustaf Douglas ja Melker Schörling. - Kompromissiin kuului, että minusta tuli ASSA ABLOY -yhtiön hallituksen puheenjohtaja. Toimitusjohtajaksi nousi Carl-Henrik Svanberg. Suuret johtajat Kaksi aiemmin kiivaasti kilpaillutta yhtiötä oli nyt juridisesti liitetty yhteen. Konsernin hallituksen puheenjohtaja ounasteli kuitenkin kiperiä integraatioaikoja. - Mutta ei mennyt montakaan kuukautta, kun huomasin, että tämähän toimii! Ehrnroothin mielestä Svanberg osoitti johtajana suurta viisautta, itseluottamus- Jatkuu > Pienelle Suomelle on välttämättömyys olla mukana kansainvälisessä työnjaossa. Abloy on tästä hyvä esimerkki. 9

6 Text: Sirkka-Liisa Salmela Photo: Johanna Kokkola - ASSA ABLOY on ollut voimakkaasti suomalais-ruotsalainen yhtiö. Nyt se on ruotsalais-kansainvälinen yhtiö. Olisin mieluusti nähnyt, että omistusta olisi jäänyt enemmän Suomeen, Georg Ehrnrooth sanoo. Ehrnrooth arvioi, että konsernin nykyiset suuret omistajat eli Gustaf Douglasin yritysryppääseen kuuluva Investment AB Latour sekä Melker Schörling arvostavat Suomea ja suomalaisia. - Abloy on ollut monessa suhteessa edelläkävijä, konsernin kannattavimpia yhtiöitä malliesimerkki muille. Abloyn mahdista paljon kertoo se, että ASSA ABLOY -konserni on keskittänyt riippulukko- ja suljintuotantoa maailmalta ta ja nöyryyttä kääntyessään Abloyn Matti Virtaalan puoleen. - Svanberg löysi Abloyn Matiaksesta viisaan neuvonantajan ja erinomaisen yhteistyökumppanin. Svanbergin ja Virtaalan ainutlaatuinen tapa työskennellä yhdessä loi pohjan huikealle menestykselle. Kansainvälisen bisneksen johtokaksikko nousi suurten johtajien joukkoon. Konsernia johdettiin arvojen kautta. Rehellisyyttä ja eettistä pohjaa korostettiin. Svanberg muistutti myös, että pelkällä yleisjohtamisella ei menestytä. Kokonaisuus pitää hallita yksityiskohtia myöten. - Svanberg ja hänen johtoryhmänsä loivat maailmalla vankan maineen. Markkinoille syntyi sellainen odotusarvo, että on kiva tulla ostetuksi ASSA ABLOY -perheeseen. Carl-Henrik Svanbergin siirtyminen Ericssonin johtoon vuonna 2003 tiesi lisätöitä Ehrnroothille. Konsernin johtoon noussut Bo Dankis ei onnistunut askeltamaan Svanbergin jättämissä suurissa saappaissa. - Jälkikäteen voi pohtia, että olisiko ilman pientä kriisiä voitukaan siirtyä Osaaminen ratkaisee PS Joensuuhun. Tämä Kiina-ilmiön selätys on mahdollista vain kovilla näytöillä. Ehrnrooth muistuttaa, että keulapaikalla voi pysyä vain huolehtimalla osaamisesta ja kilpailukyvystä. - Yhtiön on pystyttävä myös uusiutumaan, tuomaan markkinoille uusia tuotteita ja menetelmiä. Tämä on meidän globaali maailmamme. - Pienelle Suomelle on välttämättömyys olla mukana kansainvälisessä työnjaossa. Ja tässä työnjaossa olemme toistaiseksi pystyneet ottamaan merkittävän roolin. Abloy on tästä hyvä esimerkki, samoin Nokia, Wärtsilä sekä paperikoneet muutamia esimerkkejä mainitakseni. Rahasampo vailla vertaa Kun ASSA ABLOY vuonna 1994 listautui Tukholman pörssiin, osakkeen arvo oli noin 20 kruunua. Sittemmin tehdyn osakkeen splittauksen vaikutukset huomioiden vastaavan osakkeen arvo keikkuu nyt yli 600 kruunussa. ASSA ABLOY -konsernin perustamisvaiheessa suomalaiset jäivät Metran kautta yhtiön suurimmaksi omistajaksi. Pääomistajalla oli 55 prosenttia yhtiön osakkeista. Metrasta myöhemmin takaisin Wärtsiläksi nimensä muuttanut yhtiö on sittemmin luopunut ASSA ABLOY -omistuksestaan. Vuosina Wärtsilä kuittasi ASSA ABLOY -osakkeistaan myyntivoittoina huikeat miljoonaa euroa. Kuluvan vuoden huhtikuun alussa Wärtsilä omisti enää kaksi prosenttia yhtiön osakkeista. Svanbergin kaudesta toiseen. Ehkä tämä pieni johtajakriisi suorastaan tarvittiin, vuorineuvos miettii. Bo Dankis väistyi 2005, ja tilalle nousi Johan Molin. Ehrnrooth uskoo, että tarmokas ja nopealiikkeinen Molin luotsaa konsernia menestykseen. - Molinilla on kova vauhti päällä. Hän on nuori, malttamatonkin. Hän haluaa saada paljon aikaan, eikä jahkaile. Siinä mielessä hän ei vastaa suomalaisten kuvaa ruotsalaisesta johtajasta, Ehrnrooth hymyilee. Georg Ehrnrooth Syntynyt vuonna 1940 DI, Teknillinen Korkeakoulu 1965 Wärtsilän lukkotehtaan johtajana Joensuussa Wärtsilän Järvenpään-tehtaan johtaja Wärtsilän Teollisuusryhmä II:n johtaja Oy Lohja Ab:n toimitusjohtaja Metra Oyj:n konsernijohtaja Ehrnrooth on uransa aikana vaikuttanut useiden yritysten hallituksissa. ASSA ABLOY -konsernin hallituksen puheenjohtajana hän toimi vuosina Tällä hetkellä 66-vuotias vuorineuvos jatkaa työtä Karl Fazerin, Sammon, Nokian sekä Sandvikin hallituksissa From the Berlin Wall to Stockholm When the Berlin Wall collapsed, all subsidies to industries in Berlin disappeared in a go. The sums involved were substantial, says Georg Ehrnrooth, former Chairman of the Board of Abloy. Ehrnrooth describes the IKON lock factory, which used to be located in West Berlin, as an example of what extensive subsidies can lead to. IKON was one of the leading manufacturers of lock cylinders in Germany. The company was acquired by Abloy in June Wärtsilä had a strong desire to augment the lock business after the company s dockyards had been placed in a new joint venture with Valmet. However, the unprofitable IKON turned out to be a problem for Abloy, which was enjoying success in Finland and Norway. Abloy also had a strong foothold in Sweden, in the home field of its competitor Assa. Being bigger than its Swedish competitor, Abloy had made some attempts to acquire Assa. Assa belonged to the Securitas Group, which provided control and security services. Assa s financial success was poor up until the late 1980s when Gustaf Douglas became its new owner and Melker Schörling was appointed its new President. Georg Ehrnrooth became the Chairman of the Board of Abloy in the spring of I contacted Douglas through middlemen, and we had one meeting. He answered again that Assa is not for sale. However, by the end of 1993 the Swedes had changed their mind; this time it was Gustaf Douglas who suggested a merger of the two companies. Compromise In those days, Abloy was part of Metra (former Wärtsilä), which was engaged in several fields of industry. Georg Ehrnrooth, who had started as Metra s President in 1991, felt that the time of diversified enterprises was over. The international expansion of Finnish industries had really got under way in the mid- 1980s. The strategies of increasingly international enterprises changed. The product ranges were condensed, and enterprises went deeper into the international market. In this way, they were able to create internationally solid business. My idea was that in order to be successful, you need to play in the international league, the regional series is not enough. This was the strategic rationale behind the merger, Georg Ehrnrooth points out. Abloy was bigger than Assa. This is why Finns wanted to have an upper hand in the new Group. However, the unprofitable IKON weakened Abloy s trump cards. Also, the access control business acquired by Abloy in the USA had faced problems. An agreement was reached in the early summer of The company named ASSA ABLOY AB went public in the Stockholm Stock Exchange. In Sweden, there were two significant owners: Gustaf Douglas and Melker Schörling. One part of the compromise was that I became the Chairman of the Board of ASSA ABLOY. Carl-Henrik Svanberg was appointed President and CEO. Great leaders The two companies which had earlier been each others competitors were now joined together. Continue > 11

7 Teksti: Keimo Lehtiniemi Kuvat: Jaakko Kilpiäinen However, the Chairman of the Board anticipated a tricky period of integration. But it did not take too long before I could see that it all works! Georg Ehrnrooth thinks that Carl-Henrik Svanberg displayed great wisdom, self-confidence and humility when he turned to Abloy s Matti Virtaala for support. In Abloy s Matias Virtaala, Carl-Henrik found a wise adviser and an excellent partner. Svanberg s and Virtaala s unique way of working together created the foundation for the huge success of the company. The two managers of international business soon rose to the top league of great leaders. The Group was led through values. Honesty and an ethical approach were emphasised. Svanberg also reminded his personnel that mere general management does not bring success. You need to master the big picture down to the details. Svanberg and his management team gained a solid reputation in the business. The general feeling on the market was that it is good to be assimilated into the ASSA ABLOY family. When Carl-Henrik Svanberg moved to Ericsson in 2003, it meant more work for Georg We were lucky enough not to know what a fine factory you have in Joensuu. If we had known it, we would not have had the courage to compete with you. - Gustaf Douglas comment during his visit to Abloy Oy Joensuu factory after the establishment of ASSA ABLOY - Ehrnrooth. Bo Dankis, who was raised to lead the Group, did not manage to fill the great boots left behind by Svanberg. In retrospect, one can contemplate that a small crisis was almost inevitable when shifting away from Svanberg s era. Maybe we even needed this slight management crisis, Georg Ehrnrooth says. Bo Dankis stepped down in 2005 and was replaced by Johan Molin. Georg Ehrnrooth believes that the energetic and quick-moving Molin will lead the Group to further success. Johan Molin has great drive. He is young and even impatient. He wants to achieve results and not spend time on hesitating. In that sense, he does not match the image of Swedish leaders that Finns may have, Georg Ehrnrooth says with a smile. Presidentti Tarja Halonen sai lahjaksi riippulukon ja kullatun avaimen. President Tarja Halonen received a padlock and a gold-plated key. Urkki saunoi ja Manu ratkaisi pulman Pressat kylässä Expertise is the key ASSA ABLOY has been a prominently Finnish-Swedish company. Now it is a Swedish-international company. I would have preferred more ownership to be retained in Finland, Georg Ehrnrooth says. In many respects, Abloy has been a trailblazer, an example to others, and one of the most profitable parts of the Group. One indication of Abloy s might is that ASSA ABLOY has centralised padlock and door closer manufacture to Joensuu from other parts of the world. This trend contrary to the China phenomenon could only be achieved through hard evidence of good performance. Georg Ehrnrooth says that the only way to hold the pole position is by attending to expertise and competitiveness. A company must be able to renew and bring new products and methods to the market. This is our global world. For Finland, being so small, it is imperative that we are involved in the international distribution of work. So far, we have managed to take a significant role in this respect. Abloy is one good example of this, as are Nokia, Wärtsilä and paper machines, just to name a few. ASSA ABLOY Maailman johtava lukitusratkaisujen valmistaja ja toimittaja Liikevaihto vuonna 2006 oli noin 3,4 miljardia euroa Konserniin kuuluu yli 150 yritystä yli 40 maassa Yhtiö työllistää noin työntekijää Toimiala on perinteisesti hyvin pirstaloitunut. ASSA ABLOY -konsernin markkinaosuus on noin 10 prosenttia The world s leading manufacturer and supplier of locking solutions Sales in 2006 were approx. 3.4 thousand million euros The Group encompasses more than 150 companies in over 40 countries Some 30,000 people are employed by the Group The business has traditionally been very fragmented ASSA ABLOY has a market share of approx. 10 per cent Presidentti Urho Kekkonen tuli marraskuussa 1977 tehtaan 10-vuotisjuhliin. Pidettiin arvokas juhla ja pitkiä juhlapuheita. Juhlan jälkeen Kekkonen kierteli tapansa mukaan tehdassalissa työntekijöitä tapaamassa. Ja tietenkin Kekkonen halusi saunoa. Hotelli Kimmelin saunaan presidentti pyysi seuraksi väkeä myös tehtaalta. Illallisella Kekkoselle tarjottiin rohkeasti majavapaistia. Kyll määki Turuus Presidentti Mauno Koiviston vierailu 1984 osui konsernin 150-vuotisjuhlavuoteen. Manu ja Tellervo toivat terveisiä Assi Koivistolta joka työskenteli Wärtsilän keskushallinnossa. Kertoipa Manu itsekin olleensa firmassa töissä jo 1930-luvulla Turun telakalla. Kaikensorttinen nikkarointi kiinnosti käsistään kätevää Koivistoa. Erityisesti Kastoavaimen toimintaperiaate sai huomiota. Neljän lukon pakkaus olikin toivelahja. - Nää siis aukee yhrell avaimell kaikki. Kyll nää on sillo ratkaisu meill mone pulmaan, sanaili Koivisto. Presidentti Martti Ahtisaari käynnisti vierailullaan 1998 uuden automaattisen kokoonpanolinjan ovensuljintehtaalla. Ahtisaarella oli kaikilla maakuntavierailuillaan tapana järjestää aina näyttävä mediatilaisuus. Abloyllakin sellainen pidettiin. Kaula-avain ja viikkoraha Presidentti Tarja Halonen tuli lokakuussa 2006 avaamaan Abloyn 100-vuotisjuhlat. Halonen oli tutustunut aihepiiriin hyvin ja piti lennokkaan puheen henkilökunnalle. Presidentti kertoi, että hänen itsenäistymisensä alkoi lapsena siitä, kun vanhemmat uskalsivat antaa oman avaimen kaulaan ja sai viikkorahan. - Nyt viikkorahaa ei enää ole, eikä avaimiakaan ole annettu. Mäntyniemessä ovet avautuvat, kun naama ilmestyy kuvaruutuun, Halonen nauratti juhlayleisöä. Tehdaskierroksella presidentille ojennettiin lahjana riippulukko ja kullattu avain. Viisi sekuntia myöhemmin toimitusjohtaja Matti Virtaala kevensi tunnelmaa luovuttamalla vielä vara-avaimen presidentin puolisolle, tohtori Pentti Arajärvelle. -Jos sattuu tulemaan tarvetta, Virtaala ennakoi. Presidentin lehdistöpäällikkö Maria Romantschuk kertoo, että riippulukon lopullinen sijoituspaikka ei ole vielä varmistunut. - Niinpä vara-avaintakaan ei ole toistaiseksi tarvittu, lehdistöpäällikkö tarkensi. 13

8 Teksti: Kati Norppa Kuvat: Timo Kauppila Johdonmukainen asiakaslupauksen lunastaminen on tehnyt 100-vuotiaasta ABLOY-tuotemerkistä lukon symbolin ja yhden Suomen luotetuimmista brändeistä. Suomen johtava brändi ei ikäänny Useimpien suomalaisten unohtumattomimpiin lapsuusmuistoihin kuuluu se hetki, jolloin kaulaan ripustettiin ensimmäinen oma kotiavain. Vanhempien myöntämä luottamuksenosoitus konkretisoituu monille edelleen ABLOY CLASSIC -avaimeen, tuohon kodin turvallisuuden pikkuiseen symboliin. Ehkä juuri lapsuusmuistojen takia ABLOY on suomalaiselle yhtä kuin lukko ja sen avain. Turvallisuuteen, pitkäikäisyyteen ja kotiin liittyvät mielikuvat toimivat Abloyn peruskalliona. Samat 100 vuoden aikana ansaitut mielikuvat ovat tehneet ABLOY-tuotemerkistä Suomen johtavan brändin ja nostaneet sen kansainväliseksi global brandiksi ASSA ABLOY -konsernin brändien joukossa. - Pitkäikäisen brändin ja asiakaslupauksemme ydin on johdonmukaisuudessa, laadussa ja hyvissä tuotteissa. Sloganimme merkki turvallisuudesta sekä lukitusturvallisuuden edelläkävijä ovat oikeasti sitä, mitä me olemme, pohtii parikymmentä vuotta Abloyn markkinointia tehnyt markkinointipäällikkö Jukka Jokinen. TOP 10 -brändien outo lintu ABLOY on löytynyt jo vuosia suomalaisten tunnettuustutkimusten kärkikymmeniköstä. Vuosituhannen vaihteessa ABLOY rankattiin Markkinointi & Mainonta -lehden ja Taloustutkimuksen vuosittaisessa bränditutkimuksessa Suomen arvostetuimmaksi tuotemerkiksi. Taakse jäivät sellaiset klassikot kuin Nokia, Fazer, Fiskars ja Arabia. Hiukan eriskummalliseksi Abloyn kestosuosion tekee se, että Suomessa sadan arvostetuimman brändin joukossa on vain kourallinen nimiä, jotka käyttivät mediamainontaan alle euroa vuodessa. Tätä vastavirtalaisten joukkoa johtaa Abloy. Jukka Jokisen mukaan yhtiön mainoseurot käytetään lähinnä uutuustuotteista kertomiseen, messuihin ja harkittuun tukimainontaan. Mediamainonnan sijaan Abloylla panostetaan asiakaslupauksen lunastamiseen. Maine- ja brändiasiantuntija, viestintätoimisto Pohjoisrannan toimitusjohtaja Jouni Heinonen pitää Abloyn valitsemaa toimintatapaa sen ehdottomana vahvuutena. ABLOY on hyvä esimerkki menestysbrändistä, jonka mediamainonta on määrältään pientä. Jatkuu > - On yleinen harhaluulo, että tuotteiden tunnettuus ja arvostus luodaan pelkästään mediamainonnalla. Tarvitaan huippuluokan tuote ja hyvää viestintää, joka ei tarkoita mainontaan pistettyjä euroja. Liian usein juuri mainonnalla annettaan katteettomia lupauksia, joita sitten itse tuote tai palvelu ei pysty lunastamaan, Jouni Heinonen korostaa. Pitkän iän positiivinen ongelma ABLOY-brändiä voidaan pitää niin vahvana, että sen merkitys yhtiölle on korvaamaton. Heinosen mukaan vahva brändi on yritykselle aineetonta pääomaa, joka näkyy myös tilinpäätöksen viimeisellä rivillä. - Korvaamatonta on myös vahvan brändin luottamuspääoma kaikkien sidosryhmien keskuudessa. Perusluottamuksen ansiosta kriiseistä selvitään helpommin tai vähäisimmin vahingoin, Jouni Heinonen kuvailee. Abloyn vahvan brändin luottamuspääoman ansiosta ei yksi maanantaipäivän laatuvirhe tai piraattiyrittäjä vielä uhkaa yhtiön mainetta. Brändin ylläpitoon kuuluu myös mahdollisten ongelmatilanteiden hyvä käsittely. - Kun mahdollinen virhetilanne hoidetaan oikein, voidaan reklamaatiokin kääntää positiiviseksi. Tähän perustuu esimerkiksi kattava takuukäytäntömme. Haluamme myös korostaa sitä, että aidossa ABLOY-tuotteessa lukee ABLOY, Jukka Jokinen huomauttaa. Yhden positiivisen ongelman Jukka Jokinen kuitenkin löytää Abloyn sadan vuoden aikana rakentuneesta vahvasta brändikuvasta. Bisnesmielessä tuotteet kun tahtovat olla liiankin pitkäikäisiä ja kestäviä. - Yhä edelleen on käytössä kasapäin luvuilla asennettuja lukkoja. Moni asiakkaamme on tullut toteamaan, että mitä sitä suotta toimivaa vaihtamaan! Mitä mieltä? Abloy on mielestäni luotettava peruslukko, se mikä tulee ensimmäiseksi mieleen ja jonka korvikkeita muut ovat. Ehkä hieman harmaa ja vanhahtava kuva mielessäni johtuu varmasti vain siitä etten ole päivittänyt tietojani. Maineen käsite voisi olla pätevä Abloyn kohdalla: mainehan on koettua luottamusta ihmisten keskuudessa. Erkki Karvonen, YTT, dosentti, tutkija Tampereen yliopisto. Luotettava ja se ainoa lukkobrandi Suomessa. Helabisnes vielä osin tuntematonta. Hyvä ratkaisu, että helatkin tulevat ABLOY-brandin alle. Abloyhin voi luottaa! Jouni Heinonen, Viestintätoimisto Pohjoisrannan toimitusjohtaja. Abloy on vuosikymmenien aikana muuttunut Suomessa lähes lukon synonyymiksi. Se on lunastanut paikkansa toimialan horjumattomana johtajana maassamme. Hannu Laakso, Elisan markkinointijohtaja, toiminut MTV:n, Suomen McDonald s ja Olvin markkinointivastaavana Mikä Brändi? Brändi (engl. brand) on yrityksen tai tuotteen tuotemerkki, jolla pyritään erottautumaan muista vastaavista Brändi voi olla nimi, tunnus, symboli tai näiden yhdistelmä Juridisesti brändi on symboli, joka erottaa tuotteen tai organisaation ja joka on rekisteröitävissä Brändin tarina on yhtä vanha kuin ihmiskunta - jo esihistorialliset metsästäjät merkitsivät aseensa ja työkalunsa Itse brändi-sanan arvioidaan olevan peräisin keskiajalta, jolloin karja merkittiin omistajan polttomerkillä eli brändättiin Nykyisin brändi on vahva lisäarvotekijä ja merkittävä pääoma monelle yritykselle ja yhteisölle Mielikuvavaikuttamisen rakentamisessa sanotaan usein, että brändi tehdään, imago rakennetaan ja maine ansaitaan Brändin määrittelee viime kädessä se, mitä käyttäjä ajattelee tuotteesta tai yrityksestä, millaisia mielikuvia se herättää ja täyttääkö brändilupaus odotukset 15

9 Text: Kati Norppa Photo: Timo Kauppila Finland s leading brand does not grow old Always fulfilling the promises made to customers has made the 100-year-old ABLOY brand the symbol of a lock and one of the most trusted brands in Finland. One of the most unforgettable childhood memories of most Finns is the moment when their first house key was hung around their neck. For many, this display of trust by their parents is materialised in the ABLOY CLASSIC key, the tiny symbol of home security. Maybe it is because of these childhood memories that, for Finns, ABLOY is synonymous with lock and key. The images of safety, durability and home are the foundation of Abloy. These very images, earned during the 100 years of operation, have made ABLOY the leading brand in Finland, and also a global brand among the brands of the ASSA ABLOY Group. The long-lived brand and the promises we offer customers are grounded in consistency, quality, and good products. Our slogans sign for security (in Finland only) and leading the way in security world-wide describe what we really are, contemplates Marketing Manager Jukka Jokinen, who has marketed Abloy for some twenty years. A rare bird among TOP 10 brands For years now, ABLOY has been among the ten best known brand names in Finland. The new millennium started out in an especially big way, as ABLOY was rated the most reputable trademark in Finland in an annual brand survey by market research company Taloustutkimus and the Markkinointi & Mainonta magazine. ABLOY edged out such classics as Nokia, Fazer, Fiskars and Arabia. What is peculiar about Abloy s lasting popularity is the fact that among the hundred most reputable brands in Finland, there are only a handful of names that used less than 100,000 euros per year for advertising. This minority is led by Abloy. According to Jukka Jokinen, the company s advertising euros are mainly used for giving information about new products, for trade fairs and for well-thoughtout support advertising. Instead of media advertising, Abloy invests in fulfilling the promises made to customers. Jouni Heinonen, Managing Director of the Pohjoisranta communications agency and an expert in brand awareness issues, believes the policy chosen by Abloy is defi- nitely a strength. ABLOY is a good example of a successful brand whose amount of media advertising is small. It is a common misconception that product awareness and appreciation come from media advertising only. What you need is a superior product and good communication, which does not mean euros spent in advertising. Too often advertisements promise a pie in the sky, but the product or service will not fulfil these promises, Jouni Heinonen stresses. The positive problem The ABLOY brand can be considered so strong that it is indispensable for the company. According to Heinonen, a strong brand is an intangible asset for a company an asset that also shows on the bottom line of the balance sheet. What is invaluable is the trust capital of a strong brand among all interest groups. Thanks to this fundamental trust, crises are more easily solved and there is less damage, Jouni Heinonen describes. Thanks to the trust capital of Abloy s strong brand, one quality mistake or pirate copy will not endanger the company s reputation. Dealing well with problem situations is part of brand management. When a problem is handled well, even a complaint can be rendered positive. Our extensive warranty system is based on this. We also want to stress that in a genuine ABLOY product, it says ABLOY, Jukka Jokinen points out. However, Jukka Jokinen does find one positive problem with Abloy s strong brand image built over the 100-year history of the company. In a business sense, the products tend to be too long-lived and durable. There still are a lot of locks that were fitted in the 50s or 60s. Many of our customers have said why change a working lock! Yhdellä tuotemerkillä eteenpäin Abloyssa on siirrytty määrätietoisesti kohti yhden brändin strategiaa; eri tuotemerkit on siirretty ABLOY-kattobrändin alle. Päätös on linjassa ASSA ABLOY -konsernin tuotemerkkistrategian kanssa. Brändimielessä ABLOY-tuotemerkki erotetaan yhtiön nimestä kirjoitusasulla. Kun puhutaan ABLOY-tuotteesta, nimi kirjoitetaan versaaleilla. Yhtiönimi Abloy puolestaan kirjoitetaan pienillä kirjaimilla. Lukituspuolelta tuotebrändien historiaan on siirretty BODA ja AVA. Kaikki lukitusturvallisuuden tuotteet myydään nyt ABLOY-tuotemerkillä. Tarjolla ovat kiinteistöjen mekaaniset ja sähkömekaaniset lukitukset, kaluste- ja riippulukot, ovensulkimet, oviautomatiikka sekä mekaaniset ja sähkömekaaniset lukkorungot. Viimeisimpänä ABLOY-tuotemerkkiperheeseen siirtyivät Primo-rakennushelat vuoden 2007 alussa. Primo-nimellä rakennusheloja ehdittiin myydä Suomessa 70 vuoden ajan. Nykyisten ABLOY-rakennushelojen valikoimiin kuuluvat muun muassa ovenpainikkeet ja -vetimet, kylpyhuonetuotteet sekä erilaiset ikkunahelat. Abloyn markkinointipäällikkö Jukka Jokisen mukaan päätös keskittyä yhteen tuotemerkkiin laajentaa ABLOY-brändin ulottuvuutta ja vahvistaa ABLOY-tuotemerkin asemaa. Forwards with one trademark Abloy has moved determinedly towards a one brand strategy; the different trademarks have been moved under the ABLOY umbrella brand. The decision is in line with ASSA ABLOY Group s trademark strategy. The ABLOY brand is distinguished from the company name by the way it is written. When referring to an ABLOY product, the name is written in upper case letters. The company name Abloy, on the other hand, is written in lower case letters. In the locking sector, the brands BODA and AVA were discontinued. All security locking cylinders are now sold under the ABLOY brand. Included are mechanical and electromechanical locking products for buildings, cabinet locks and padlocks, door closers, door automatics, and mechanical and electromechanical lock cases. The latest addition to the ABLOY trademark family at the beginning of 2007 was Primo architectural hardware. Architectural hardware was sold in Finland under the name Primo for 70 years. Today s range of ABLOY architectural hardware includes door handles and pulls, bathroom products and various types of window products. According to Abloy s Marketing Manager Jukka Jokinen, the decision to concentrate on one trademark will extend the scope of the ABLOY brand and strengthen the position of the ABLOY trademark. 17

10 Muotoilijan paikka on tekniikan ja käyttäjän välissä Teksti/Text: Sirkka-Liisa Salmela Kuvat/Photos: Johanna Kokkola, Jaakko Kilpiäinen Elämyksellistä ja käytettävää! - Muotoilun on tehtävä tekniikasta käytettävää, hallittavaa ja parhaimmillaan elämyksellistä, sanoo teollinen muotoilija, taiteilijaprofessori Hannu Kähönen. Kähönen lukeutuu suomalaisen teollisen muotoilun kärkinimiin. Hänen 30-vuotiselta uraltaan on poimittavissa nimekkäitä yrityksiä, joiden tuotteisiin muotoilija on jättänyt jälkensä: Suunto, Tulikivi, Exel ja Abloy. Miljoonilta suomalaisilta löytyy taskusta ainakin yksi Kähösen muotoilema tuote, ABLOY-avain. Myös riippulukkomallisto sekä uusi ABLOY CONTROL ovat Hannu Kähösen yrityksen Creadesign Oy:n muotoilemia. Uusimman tuotteen muotoilussa Kähösen työparina on toiminut teollinen muotoilija Jukka Mikkonen. Aika ja paikka - ABLOY-tuotteissa on aina pyritty selkeyteen. Kyse ei ole mistään päiväperhotuotteista, vaan tuotteet ovat käytössä jopa vuosikymmeniä, Kähönen perustelee. Hyvin muotoiltu tuote kestää aikaa. Lisäksi ABLOY-tuotteiden pitää olla muotoilultaan luotettavia, vakuuttavia ja kestäviä. - ABLOY CONTROL -tuotteissa kaarevalla ja jäntevällä muodolla on haettu ehyttä ilmettä. Tuotteen on myös sovittava monenlaisiin ympäristöihin väreihin, pintoihin ja materiaaleihin. Kuluttajat haasteena Kähönen arvioi, että ammattihyödykkeiden muotoilussa Suomi kuuluu kansainväliseen kärkeen. Tähän ammattilaisille tuotteitaan suuntaavien yritysten listaan hän poimii Abloyn lisäksi myös muun muassa Vaisalan ja Roclan. Sen sijaan kuluttajapuolella kännyköitä lukuun ottamatta muotoilun rooli voisi Kähösen mielestä olla vahvempikin. - Toki meillä on perinteisiä hienoja esimerkkejä, kuten Iittala, Hackman tai Fiskars. Mutta esimerkiksi suomalainen kalusteteollisuus ei kovassa kilpailussa ole voinut väläytellä maailmalle mitään kovin uutta ja erikoista. Arvokysymyksiä Kuluttajakohderyhmää ajatellen Kähönen arvioi Abloyn olevan nyt erittäin kiinnostavassa vaiheessa. - Kuluttajien kohtaaminen siirtää Abloyn design-politiikan uudelle vaatimustasolle. Vastaan tulevat myös arvokysymykset, Kähönen tietää. - Mielletäänkö jokin tuote throw-awaytuotteeksi, mitä arvoja muodot viestivät, päädymmekö ympäristökysymyksiin saakka? Kun tekniikka puetaan muotoon ja tuodaan lähelle kuluttajaa, pitää osata arvioida arvojen tärkeyttä nyt ja tulevaisuudessa. Functional, yet an experience! Design must render technology functional, controllable and, at best, an experience, says industrial designer, Professor Hannu Kähönen. Kähönen is one of the top names in Finnish industrial design. During his 30-year career, Kähönen has left his mark on the products of numerous renowned companies, including Suunto, Tulikivi, Exel and Abloy. Millions of Finns have at least one object designed by Kähönen in their pockets ABLOY key. ABLOY padlocks and the new ABLOY CONTROL were also designed by Hannu Kähönen s company Creadesign Oy. The latest product was designed by Kähönen together with industrial designer Jukka Mikkonen. Time and place One of the secrets behind ABLOY products is their cleancut design. They are not fashion items; rather, they are used for decades, Kähönen states. A well-designed product will stand up to the ravages of time. In addition, the design of an ABLOY product must be reliable, convincing and strong. Consumers as a challenge Kähönen calculates that Finland is at the cutting edge internationally in the design of professional commodities. He adds such names as Vaisala and Rocla to the list of companies designing professional products. However, according to Kähönen, the role of design could be stronger in the consumer products sector, with the exception of mobile phones. We do have some excellent, long-standing names, such as Iittala, Hackman and Fiskars. But the Finnish furniture industry, for example, has not been able to show the world anything particularly new or special. ABLOY CONTROL vie kodit uudelle aikakaudelle Uudessa ABLOY CONTROL -turvajärjestelmässä yhdistyvät sekä lukitus- että rikosilmoitinjärjestelmä. ABLOY CONTROL on tarkoitettu uusiin ja jo rakennettuihin omakoti- ja rivitaloihin. Vastaavaa näin laajaa kodin turvajärjestelmää ei markkinoilla Suomessa tai maailmalla ole aiemmin ollut. - Kyseessä on asuntojen lukituksen uusi standardi, joka aloittaa kokonaan uudenlaisen kulttuurin kotien lukinnassa, Abloyn Rakennuslukitus-liiketoimintayksikön johtaja Kari Mononen toteaa. Abloy luonnehtii uutuutta yhdeksi kaikkien aikojen merkittävimmäksi lanseeraukseksi; tuotteesta odotetaan menestystä. Paristokäyttöisellä kaukoavaimella toimiva kokonaisuus rakentuu mekaaniselle ABLOY LC100 -lukkorungolle. Lukituksesta kiinteistön ohjaukseen ABLOY CONTROL on laajennettavissa yhden oven lukitusratkaisusta kattavaksi turvajärjestelmäksi. Vaikka peruskonsepti rakentuu mekaaniselle lukkorungolle, voidaan kokonaisuuteen liittää myös sähkölukkoja ja oviautomatiikkaa. Rikosilmoitinjärjestelmään puolestaan voidaan liittää murto- ja palohälyttimet. Kokonaisuuteen voidaan kytkeä myös esimerkiksi veden ja sähkön katkaisu. - Järjestelmä merkitsee asiakkaalle mukavuutta ja turvallisuutta. Suomessa tämän kaltaiselle turvajärjestelmälle on voimakkaasti kasvavaa kysyntää. Suomalaiset omaksuvat hyvin uudenlaiset tuoteinnovaatiot teknisesti edistykselliset tuotteet, jotka tuovat mukavuutta ja turvallisuutta elämään, johtaja Mononen kiteyttää. Järjestelmän toimitukset aloitetaan elokuussa. ABLOY-tuotteissa brändimielikuva näkyy vahvana. Muoto viestii turvallisuutta, kestävyyttä ja jatkuvuutta. Kuvassa uutuustuote ABLOY CONTROL. The brand image is strong in ABLOY products. The form communicates security, durability and continuity. Pictured is the innovative product ABLOY CONTROL. Suomalaisten eniten käyttämä design-tuote on ABLOY EXEC -avain. Hannu Kähönen linjaa työskentelynsä lähtökohdiksi estetiikan, käytännöllisyyden ja ympäristönäkökohdat. Hannu Kähönen indicates aesthetics, practicality and environmental perspectives as the starting points for his work. Questions of value Facing the consumers will elevate Abloy s design policy to a whole new level of standards. Questions of value will pop up, Kähönen affirms. In his opinion, consumers will consider many different perspectives in the future: Is a product perceived as a disposable product? what values do its forms communicate? what about environmental issues? When technology is dressed up and brought close to the consumer, we must be able to assess the importance of values now and in future. 19

11 Teksti: Sirkka-Liisa Salmela Kuva: Jussi Koivunen Jos suomalainen markkinointiosaaminen olisi ollut suomalaisen lukonsuunnittelutaidon tasolla, niin maailmalla olisi tähän mennessä aika helkkarin paljon työttömiä murtomiehiä ja ovenkahvakauppiaita. - Ami Hasan, mainosguru, Hasan & Partnersin hallituksen puheenjohtaja - Hyvä tuote kestää aikaa ja eri tiloja Pasi Pänkäläinen Muutosherkkyyttä tarvitaan Abloyn Rakennushelat-liiketoimintayksikön johtaja Kyösti Sormunen korostaa kovassa kilpailussa muutosherkkyyden merkitystä. - Uudet tehokkaat toimintatavat, tarvittaessa nopeat muutokset sekä uusien tuotteiden ja tuotekonseptien tuominen markkinoille on ratkaisevan tärkeää. Ja ilman hyvää tuotteiden toimituskykyä emme voi pärjätä, Sormunen listaa helabisneksen menestysedellytyksiä. - Uusien tuotteiden tuominen markkinoille pitää myös kopioiden valmistajat kiireisinä, Sormunen tietää. Halpakopioiden teettäjät kärkkyvät jatkuvasti menestyjien kannoilla. Tampereella valmistettavat rakennushelat liitettiin kuluvan vuoden keväällä ABLOYtuotemerkin alle. Primo-merkillä heloja ehdittiin Suomessa myydä reilut 70 vuotta. - ABLOY tarvitsi ja helat halusi näin voisi kuvata voimakasta sitoutumistamme ABLOY-tuoteperheeseen. ABLOY-helojen liikevaihdosta noin neljännes koostuu viennistä. Tärkeimpiä vientimaita ovat Skandinavian maiden lisäksi Venäjä, Baltian maat sekä Puola. Abloyn Tampereen-tehdas työllistää noin 180 henkilöä. Muotoilija Pasi Pänkäläisen suunnittelema painike ONCUT voitti Primo-rakennushelojen 70-vuotisen historian sekä Abloyn 100-vuotisjuhlan kunniaksi järjestetyn Grand Primo -suunnittelukilpailun viime vuoden lopulla. Vaikka ONCUT onkin määritelty lähinnä julkisten tilojen painikkeeksi, muotoilija itse näkee asian laveammin. - Hyvä tuote kestää aikaa ja eri tiloja. Modernin arkkitehtuurin painikkeena ONCUT sopii nykyrakentamiseen, julkiseen tai yksityiseen, Pasi Pänkäläinen linjaa. Kilpailun tuomaristo luonnehti voittajatyötä seuraavasti: Äärimmäisen eleetön ja yksinkertainen. Herkkä työ, joka on pienellä fasetilla loppuun asti viimeistelty. Sopii erinomaisesti julkiseen arkkitehtuuriin, myös saneeraukseen. Hienovaraisilla piirteillä on luotu omaperäinen painike. ONCUT oli Pänkäläiselle uusi avaus rakennuskomponenttien suunnitteluun. Monipuolisen suunnittelijan käsialaa ovat lisäksi suuren suosion saaneet Pomus-henkarit. Hänen muotoilujälkensä näkyy myös mm. IDOn kylpyhuonekalusteissa sekä Piiroisen pöydissä, tuoleissa ja auditorioissa. Pänkäläinen oli mukana myös laajemmassa ryhmässä, joka on suunnitellut nykyisten IC-junien penkit. Parhaillaan muotoilija työskentelee kahden kalustomalliston parissa. Toukokuun lopulla hän suuntaa Tanskan Århusiin. Siellä on menossa Pänkäläisen konserttitaloon suunnitteleman auditoriomalliston asennus. Kilpisarjaa myöten Abloyn Tampereen-tehtaan tuotekehityspäällikkö Antti Leino arvioi, että ONCUT saadaan tuotantoon kuluvan vuoden lopulla. Ja hyvä niin, sillä arkkitehdit ovat jo kaivanneet painikeuutuutta. Painikkeen lisäksi ONCUT-tuotteistoon tehdään oma kilpisarja. Tuotteita tullaan valmistamaan ainakin kiilto- ja satiinikromattuina. - Itse painikkeen tuotteistaminen on kilpisarjaan verrattuna nopeampi prosessi, vaikkakin painikemuoto hienovaraisine piirteineen on valmistuksen kannalta haastava, Antti Leino kertoo. Tampereen tehdas tuo toukokuussa markkinoille myös uuden ABLOY EXO -väliovenpainikkeen. Muotoilija SIO Pasi Pänkäläinen (s.1964) on moneen kertaan palkittu tekijä. Hän valmistui kalustesuunnittelijaksi Lahden muotoiluinstituutista vuonna Pänkäläinen on niittänyt maineitta monipuolisena kalustesuunnittelijana, teollisena muotoilijana, näyttely- ja messusuunnittelijana sekä tuotegrafiikan ja pakkausten suunnittelijana. Vuonna 1994 hän sai Pro Finnish Design -kunniamaininnan. Heti seuraavana vuonna hänet palkittiin Sisustussuunnittelijat ry:n Sisustusilmiö-palkinnolla. Valtion taideteollisuustoimikunta palkitsi Pänkäläisen Suomi-palkinnolla vuonna Vuonna 2000 hän pokkasi Good Design Award - palkinnon Chicagossa. Habitaren Top Ten -palkituksi Pänkäläinen on nimetty vuosina 1993, 1997 sekä Pasi Pänkäläinen opettaa muotoilua entisessä opinahjossaan Lahden muotoiluinstituutissa. Pänkäläinen jatkaa myös omia opintojaan Taideteollisen korkeakoulun muotoilun osastolla. ABLOY-tuotteet Archicad-ohjelmaan ABLOY-tuotekirjasto julkaistaan Archicad-suunnitteluohjelmassa toukokuun aikana. Tuotekirjaston tuominen arkkitehtien omaan suunnitteluohjelmaan helpottaa merkittävästi arkkitehdin oviympäristön tuotevalintaa. Archicad-ohjelma tuottaa oviympäristöstä yksiselitteiset määräluettelot hankkeen urakkalaskentaa varten. Käyttäjä voi valita oviympäristöön ABLOY-tuotekuvien avulla vedin-, painike- ja ovensuljinvaihtoehdot. ABLOY-tuotekirjasto antaa arkkitehdille visuaalisen kuvauksen oviympäristön tuotteiden sopivuudesta palo- ja poistumistieoviin tai ratkaisun suojeluehdon mukaisesta turvallisuustasosta. Käyttäjä voi myös tarkistaa oven toiminnallisen kuvauksen linkin kautta netissä olevasta ABLOY-tuotevalintaoppaasta. Oviympäristön tuotevalintojen kautta saadaan yksiselitteiset heloitusluettelot lukitussuunnittelun pohjaksi. Achicadissä koko rakennus voi olla yhdessä tiedostossa ja kaikki piirustukset voivat sisältyä tähän tiedostoon. ABLOY-tuotekirjasto on suomenkielinen ja suunniteltu suomalaiseen lukituskulttuuriin. Suomessa yli 70 prosentilla arkkitehtitoimistoja on Archicadsuunnitteluohjelma, lisäksi ohjelma on käytössä myös osassa suurimpia rakennusliikkeitä. Lisätietoja ABLOY-tuotekirjastosta antaa Abloy Oy:n kotimaan myyntiyksikkö, Eija Hakala, puhelin , eija.hakala@abloy.com. Suunnitteluohjelmasta lisätietoja saa M.A.D. Oy, mad@mad.fi 21

12 Kuva: Jaakko Kilpiäinen Teksti/text: Sirkka-Liisa Salmela Kestosuosikki pitää pintansa! Tätä ABLOY-lukkojen ikonia on vuosien saatossa myyty miljoonia. The long-time favourite is still going strong! This icon of ABLOY locks has been sold in millions over the years. Björkboda 275 vuotta Suomen vanhin lukkotehdas Björkboda Lås täyttää tänä vuonna 275 vuotta. Björkbodalla on vanhat rautateollisuusperinteet aina vuodelta 1732 asti. Tukholmalainen Michael Hising haki ja sai luvan perustaa kankivasaran ja ahjon Björkbodaan. Suomen vanhimpiin ruukkeihin kuuluvaa Björkbodaa ovat hallinneet patruunasuvut kuten Hising, Petersen ja Ramsay. Lukkojen valmistus alkoi vuonna 1887, jolloin maalarimestari Ulrik Palmu osti Björkbodan. Palmu palkkasi Ruotsista parikymmentä lukkoseppää ja aloitti heidän avullaan lukkojen valmistuksen. Tänään Björkboda Lås Oy Ab on osa ASSA ABLOY -lukituskonsernia. Tehtaan valikoimiin kuuluvat ABLOY-sylinterilukot sekä väliovenlukot ja varmuuslukot. Maailma on täynnä brändin rakentajia. Brändipyrkyä on ja tulee aina olemaan. Ei ihme, näkyyhän se suoraan brändin takana olevan yrityksen viimeisellä rivillä. Siis hyvä brändi. Vaikeaakin se usein on, ja usein myös epäonnistutaan. Onnistumista saattaapi auttaa, jos brändin tavoitteet ja tuotteen ominaisuudet edes jossain määrin kohtaisivat. Ja aikaakin se vaatii. Ihan hetkessä ei hyviä brändejä rakenneta. Jotkut ovat siihen käyttäneet jopa 100 vuotta. Hypo 147 vuotta. Mikä voisi olla brändiyden huippu? Brändien brändi omalla alallaan? Se voisi olla brändi, joka kaikkien mielessä muuntuu jo ao. tuotteen yleisnimeksi. Tähän ovat Suomessa jotkut päässeet Lukon yleisnimi on meillä Abloy. Suomi ja suomalaiset lukitsevat Abloylla. Abloylla lukitseminen tarkoittaa Suomessa sitä, että ovi tai mikä tahansa lukitaan kunnolla ja asiallisesti. Toki meillä on muitakin lukkoja, niitä kiinalaisia, mutta se on ihan eri juttu. Silloin kun ihan oikeasti aiotaan lukita, se on Abloy. - Matti Inha Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Ikoni The Munalukko, kassimalli, käsilaukku. Lukon ABLOY 3020 on luokiteltu riippulukkojen 1. luokkaan. Luokitus tar- symboli ja ikoni. Se oikea ABLOY-lukko. - Kyseessä on riippulukko, joka on lukon symboli suurelle osalle suomalaisisnotun matalan turvatason kohteisiin. koittaa, että lukko soveltuu niin sata. Ammattimielessä aikansa innovaatio, Vähänkään vaativampiin kohteisiin tarjolla on kattava sortimentti järeämpiä hieno tuote, teollinen muotoilija Hannu Kähönen pohdiskelee pidellessään käsissään aitoa ABLOY riippulukkoa. - Varastokanakoppi, laatikosto tai pu- ABLOY-riippulukkoja. Muotoilun ammattilainen näkee arvokkaita asioita lukossa, jonka syntyjuuret tukseen, mihin se on suunniteltu. Mitään kukaappi se on hyvä lukko siihen tarkoi- juontavat aina 1920-luvulle saakka. kovin arvokasta en tämän lukon taakse jättäisi, neuvoo Pertti Tikkanen. Tikkanen - Lukossa on tuotantoteknisesti optimoitu muoto. Sankojen kiinnitykset ja ainevahvuudet lähtevät materiaalien ekonopulukkojen suunnittelijana viitisen vuotta työskenteli Abloyn Joensuun-tehtaalla riipmisesta käytöstä, Kähönen arvio lukkoa luvulla. Riippulukko on tehty messingistä ja karkaistusta teräksestä. muutettukin. Pyöristyksiä on tullut lisää, ja Vuosien varrella tuotetta on vähän Rungon karkeahko valu tuo mieleen mitalin tai kauniin pienoisveistok- - Vuosikymmenten aikana tuotetta on myös sangan vahvuutta on parannettu. sen. Elävä, ei liian sliipattu pinta kehystää upeasti kaunokirjoitukselle piirtyvää taa. Mutta minkäs teet, kun ihmiset haluavat muutamaan otteeseen yritetty myös lopet- ABLOY-logoa. aina vain ostaa tätä perinteistä riipparia. Handbag original padlock, handbag, bag model. The symbol and icon of a lock. The real ABLOY lock. This padlock symbolises the lock for many Finns. Professionally, it is a true innovation of its time, a fine product, says Hannu Kähönen, Industrial Designer, as he is holding the genuine ABLOY 3020 padlock. The design professional can see valuable things in a lock whose origin dates back to the 1920s. The lock has an optimum design in terms of production technology. The shackle fastening and material thicknesses stem from the economical use of materials. The lock can be manufactured by casting, Hannu Kähönen says. The padlock is made of brass and hardened steel. ABLOY 3020 is categorised in grade 1 of padlocks. This means that the lock is suitable for so-called low-security applications. For more demanding applications, there is an extensive assortment of more robust ABLOY padlocks. 23

13 Teksti/Text: Jaana Juvonen Kuvat: Abloy Oy:n arkisto Photos: Archives of Abloy Oy Presidentti Urho Kekkonen oli mieluinen vieras Joensuussa vuonna Aikataulu oli tiukka, mutta siitä Kekkonen ei piitannut hän pyyhälsi mieluusti sinne, missä näkyi kauniita naisia! Joensuu welcomed president Urho Kekkonen in Disregarding his tight schedule Kekkonen dashed to meet beautiful ladies! Varma, tiirikoimaton, luja Hyvän lukon täytyy täyttää ainakin seuraavat vaatimukset: I. Sen täytyy toimia varmasti. II. Sen täytyy olla tiirikoimaton. III. Sen täytyy olla luja. Abloy-nimi lukossa takaa Teille lukon täyttävän edellä esitetyt hyvälle lukolle asetettavat vaatimukset. Näin kertoi esitteessään helsinkiläinen Oy Abloy Ab, Tiirikoimattomien lukkojen erikoistehdas vuonna Nuori ja lahjakas henomekaanikko Emil Vilhelm Henriksson ( ) keksi ja konstruoi vuosina uudenlaisen, kiertyville haittalevyille perustuvan lukkorakenteen. ABLOY-lukon sylinterirakenne mahdollisti monipuoliset sarjoitusjärjestelmät. Yhdellä avaimella pääsi monen oven läpi, mikä vapautti ihmiset painavien avainnippujen kanniskelulta. Sylinterissä ei myöskään ollut jousia, joten jousituskuormituksesta aiheutuvaa kulumista ei esiintynyt. Lukko oli todellakin varma, vaikeasti tiirikoitava ja luja. Henrikssonin turvalukko sai patentin vuonna Vuodesta 1920 menestystuote on tunnettu ABLOY-lukkona. Nimi saatiin lukkoja valmistaneen yhtiön nimestä Ab Låsfabriken Lukkotehdas Oy. Maailman nerokkain Lukkoja oli kaupattu myös ulkomaille, ja 1920-luvun alkupuolella ABLOY-lukko oli patentoitu jo yli kymmenessä maassa. Oy Abloy Ab ajautui kuitenkin taloudellisiin vaikeuksiin. Vuonna 1923 lukkopatentti ja -tuotanto siirtyivät helsinkiläiselle Kone- ja Siltarakennus Oy:lle luvun alussa lukkoja valmistui noin kappaletta vuodessa. Vuonna 1934 aloitettiin ABLOY-ovensuljinten valmistaminen. Saksassa tiirikoimaton, suomalainen patenttilukko todettiin maailman nerokkaimmaksi lukkojärjestelmäksi, ja ABLOY-lukkoja vietiin Australiaan ja Uuteen-Seelantiin saakka. Wärtsilän lukko Wärtsilä-yhtymän alku on Pohjois- Karjalassa, Tohmajärven Värtsilän kylässä. Rautatehtaan perustaminen 1850-luvun alussa käynnisti yhtiön kehityksen yhdeksi merkittävimmistä suomalaisista teollisuusyrityksistä. Vuonna 1935 Wärtsilä osti Kone- ja Silta -konsernin osake-enemmistön ja sai haltuunsa joukkotuotannon lisäksi mm. suuret Helsingin ja Turun telakat. ABLOY-lukoista tuli Wärtsilän lukkoja. Suuri ja vakaa monialayhtiö takasi lukoille uudenlaisia markkinointi- ja myyntikanavia. Tuhat pesetaa tiirikoijalle Miljoonan valmistuneen ABLOY-tuotteen raja ylitettiin 1960-luvun loppupuolella. Tuoteimagoon kuului huolehtiminen lukkojen asennuksesta ja huollosta, joten Wärtsilä alkoi kouluttaa lukkoseppiä. Valtuutettujen lukkoliikkeiden ketju on ollut kosketuspinta kotimaiseen asiakaskuntaan; abloysta tuli jopa yleisnimi lukolle. ABLOY-lukot saivat myös eurooppalaisia palkintoja tekniikkansa ja toimintavarmuutensa ansiosta. Vienti lisääntyi ja se perustui lukko- ja turvallisuusalan ammattilaisten näkemykseen, että ABLOY-lukot sopivat erityisen hyvin huipputurvallisuutta vaativiin kohteisiin. Filippiineillä paikallinen myyntiedustaja mainosti: Tuhat pesetaa sille, joka tiirikoi ABLOY-lukon. Kaakkois-Aasiassa mainonnassa käytettiin myös lausetta: ABLOY lock is not afraid of skeleton keys. Tutankhamonin turvana Emil Henrikssonin lukkoideasta on kasvanut laaja ABLOY-tuotevalikoima. Tuotekehitystä ovat ohjanneet koko ajan lisääntyneet turvallisuusvaatimukset, patenttien voimassaoloaika sekä vientimaiden erilaiset lukkotarpeet. Uusien tuotteiden virta on ollut takeena markkinajohtajan asemalle kotimaassa sekä viennin lisääntymiselle. Ensimmäinen ABLOY-sähkölukko kehitettiin vuonna 1978 Suomen Pankin aloitteesta. Lukot ja lukitseminen ovat hyvin kulttuurisidonnaisia asioita. ABLOY-tuotteiden vienti käynnistyikin standardeista ja ovi- ja ikkunamitoista vapailla laite- ja riippulukoilla. Myynti suunnattiin myös huipputurvallisuutta vaatineille käyttäjille, muun muassa British Museum turvautui ABLOY-lukkoihin turvatakseen Tutankhamonin aarteet. Pohjoiskarjalaisittain lukkotehdas oli varsin ainutlaatuinen yritys kansainvälisillä markkinoilla saavuttamansa aseman johdosta. Tärkeimmät vientialueet ovat olleet Ruotsi, USA, Englanti ja Kaakkois-Aasian maat. 25

14 The most significant Finnish invention Emil Vilhelm Henriksson ( ), a young and talented office machinery mechanic, invented and designed a new type of a lock construction based on rotating cylindrical discs in The cylinder structure in the ABLOY lock enabled versatile lock series systems. In this way, you could use a single key to get through many doors, which liberated people from carrying heavy bundles of keys. The cylinder did not contain any springs, so an additional advantage was that there was no wear due to spring loading. The lock was really secure, strong and difficult to pick. Henriksson s security lock was patented in Since 1920, this success product has been known as the ABLOY lock. The name was derived from the name of the company which manufactured the locks Ab Låsfabriken Lukkotehdas Oy. The most ingenious system in the world ABLOY locks had also been sold abroad, and by the early 1920s the ABLOY lock was already patented in more than 10 countries. However, Oy Abloy Ab ran into financial difficulties. In 1923, the lock patent and lock production were taken over by the company Kone- ja Siltarakennus Oy. In the early 1930s, some 30,000 locks were manufactured annually. The manufacture of ABLOY door closers commenced in In Germany, the unpickable Finnish patent lock was found to be the most ingenious lock system in the world, and ABLOY locks were exported to distant destinations such as Australia and New Zealand. Wärtsilä s lock The origins of the Wärtsilä corporation are in North Karelia, in the village of Värtsilä in Tohmajärvi. The establishment of ironworks in the early 1850s launched the developments which ultimately led to Polyteekkareiden mainoskulkue vuonna Reklaamissa esillä on ABLOYlukko ja sen tiirikoimattomuus. Advertising parade in 1930 presented the picklock-proof ABLOY lock. one of the most significant Finnish industrial enterprises. In 1935, Wärtsilä acquired the share majority of the Kone- ja Silta Group, obtaining several fields of mass production as well as the large shipyards in Helsinki and Turku. ABLOY locks became Wärtsilä s locks. The large and stable conglomerate gave the locks new marketing and sales channels. The name Wärtsilä was a guarantee of high quality both in Finland and abroad. 1,000 pesetas if you can pick the lock ABLOY locks also won European prizes for their technology and reliability. Exports increased because locking and security professionals considered that ABLOY locks are well suited for applications requiring top-notch security. In the Philippines, a local representative advertised the locks stating: We ll give you 1,000 pesetas if you can pick the ABLOY lock. The following argument was used in marketing in Southeast Asia: The ABLOY lock is not afraid of skeleton keys. Securing Tutankhamen A continuous flux of new products has guaranteed the position of a market Tehdas keskelle korpea Wärtsilän Joensuun-lukkotehdas aloitti toimintansa vuonna Joensuun valintaan uuden lukkotehtaan paikaksi vaikutti Wärtsilän pääjohtajan Wilhelm Wahlforsin tuntema sympatia Karjalaa kohtaan. Kansainvälistyvän suuryhtymän virallinen kotipaikka oli edelleen pieni Värtsilän kunta itärajalla, mutta yhtymän alku, vanha rautatehdas oli jäänyt sodan seurauksena Neuvostoliiton puolelle. Joensuuhun oli perustettu Wärtsilän lahjoitusvaroin 1960-luvun alussa Wärtsilän Teknillinen Oppilaitos, josta lukkotehtaalle saatiin insinöörejä ja teknikoita. Myös 1960-luvun kehitysaluelainsäädäntö edesauttoi Wärtsilän päätöstä sijoittaa tehdas uuden Pohjois-Karjalan läänin pääkaupunkiin. Joensuun tehdas toteutettiin periaatteella uusi tehdas uudella paikkakunnalla, uusimmalla teknologialla ja teknisellä osaamisella. Ensimmäinen joensuulaisvalmisteinen ABLOY-lukko valmistui maaliskuussa Tehdaslaajennuksen jälkeen kaikki ABLOY-lukot ja -ovensulkimet valmistettiin Joensuussa. Vuonna 1980 ylitettiin 2,5 miljoonan valmistuneen tuotteen raja luvun puolivälissä maailman lukitus- ja ovenkäyttötarpeita varten valmistui noin neljä miljoonaa ABLOY-tuotetta. leader in Finland and increasing exports. The first electromechanical ABLOY lock was developed in 1978 at the initiative of the Bank of Finland. Locks and locking are culturally bound. This is why the exports of ABLOY products were launched by equipment locks and padlocks which are not restricted by standards or door and window dimensions. Sales were directed at users requiring state-of-the-art security; as an example, the British Museum relied on ABLOY locks in securing the treasures of Tutankhamen. Due to the prominent position it has achieved, the lock factory situated in North Karelia in Finland is a unique company on the international market. The foremost export areas have comprised Sweden, the USA, Great Britain and Southeast Asia. ABLOY-lukon 100-vuotishistoria ilmestyy kirjana syksyllä Historian on kirjoittanut joensuulaisen Historietti Oy:n palveluksessa toimiva FM Jaana Juvonen. The centennial history of the ABLOY lock will be published as a book in autumn The book has been written by Jaana Juvonen, MA, of Historietti Oy in Joensuu. Ensimmäiseksi tulee mieleeni ilo oivalluksesta, miten nimi Ab L Oy on muodostettu - minusta se oli tosi fiksua. Firman konttori oli ilmeisesti pitkään nykyisessä Arabianrannassa eli aika lähellä kotiamme. Ulkomailla usein nousee esiin ihmetys, kun näkee merkillisiä kömpelöitä avaimenrumiluksia - eikö täällä ole Abloy-lukkoja? - Sirpa Taskinen Stakesin kehittämispäällikkö - 27

15 Teksti: Keimo Lehtiniemi Kuvat: Jaakko Kilpiäinen Pääluottamusmies Kontuvirta narraa nyt ahvenia. - Ei ole tämäkään kuumakallen hommaa, opastaa Kontuvirta. Kuuntele, mieti - avaa suusi vasta sitten Ei mikään kuumakalle Syksyllä 1971 Wärtsilän lukkotehtaalle asteli mies, joka pantiin porukoissa heti merkille. Seuraavat 30 vuotta tämä rauhallinen metallimies istui pääluottamusmiehen kopissa. - Se oli rikkinäistä aikaa työelämässä. Neuvottelusuhteet eivät toimineet, pohtii Jouko Kontuvirta viiden eläkevuoden jälkeen. Ennuste olikin huono. Metalliliitto lakkoili keväällä 1971 peräti seitsemän viikkoa. Ilmassa oli uhoa, kun Kontuvirta aloitti lukkotehtaalla. Väkeä oli Urakkakiistat työllistivät heti ja johtivat lakkoihinkin. Yöunet meni monta kertaa. Joensuun tehtaalla oli käytössä Fordin liukuhihnalla keksitty MTM1-urakkajärjestelmä, jossa sekunti oli jaettu peräti 28 osaan. - Jopa katseensiirrot oli kellotettu, Kontuvirta muistelee. Palkan laskun perusteena ollut henkilökohtainen urakointi oli pikkutarkkaa puuhaa. Rahakerroin määriteltiin jokaista valmistettua kappaletta kohti. - Joku saattoi kertoa keksineensä hyvän idean, mutta ei aikonut paljastaa sitä kenellekään. Keksintöjen pelättiin laskevan urakkaa ja niitä hyödynnettiin salaa vain omassa työssä. Solu verstas - tiimi Seuraavalla vuosikymmenellä moni asia muuttui. Kontuvirta kehuu vuolaasti entisen työnantajansa modernia suhtautumista työntekijöihin. Pääluottamusmies koki läheltä miten konsensus syntyi. Nowadays, Jouko Kontuvirta focuses on ice fi shing. This is not suited to a hothead, either, he says. - Käytiin Japanissa asti oppia hakemassa. Sen jälkeen tehtaalle syntyi soluja, verstaita ja tiimejä. Se oli iso muutos. Kontuvirta havaitsi, että työnantaja alkoi oikeasti arvostaa työntekijöiden osaamista ja ideoita. Samaan aikaan Metalliliitto vahti tarkkaan Abloyn toimintaa. - Metalliliitossa yhtiötä kuitenkin arvostettiin aidosti, Kontuvirta tunnustaa. - Joskus oli pieniä lomautuksiakin, mutta Abloy on ollut siitä erikoinen firma, että silloin porukka on pantu koulutukseen. Irtisanomisia oli urani aikana vain henkilökohtaisista syistä. Portti kiinni portti auki Kolmessa vuosikymmenessä pääluottamusmies tapasi monta pomoa. Muutama jäi mieleen loppuiäksi. - Johtaminen ratkaisee. Yhtiö menestyy, jos johto saa porukan mukaan henkilöstöpolitiikalla. Abloyssa henkilöstö on Kontuvirran mielestä huomioitu erittäin hyvin. Esimerkkeinä hän listaa työterveyshuollon sekä liikunta- ja harrastuskerhojen tukemisen. - Olihan siellä 30 vuoden aikana älyttömiä kiistojakin. Kerran yhtiö päätti sulkea yhden portin porukan mielipidettä kysymättä. Osa tehtaasta seisoi viikon, ja sitten portti taas avattiin, metallimies hihittää. Johtamistaidot koskevat Kontuvirran mielestä samalla mitalla myös pääluottamusmiestä. - Se ei ole kuumakallen homma. On osattava ensin kuunnella, sitten on mietittävä ja vasta sen jälkeen voi avata suunsa. Perälautaa vasten Kontuvirta kannattaa paikallista sopimista, mutta jarruttaa innokkaimpien vauhtia. - Perälauta pitää olla. Ilman sitä ropisee ainakin pienillä työpaikoilla. Joustavuus ei saa olla uhka työntekijöille. - Joustoja on nyt jo niin paljon, että 1970-luvulla tämä olisi hirvittänyt. Listen, think and only then open your mouth In the autumn of 1971, a man who was soon noted by the workers stepped into the Wärtsilä lock factory. For the next 30 years, this even-tempered man occupied the chief shop steward s office. That was a very fragmented period in terms of relations between employers and workers. The negotiation contacts did not really work, says Jouko Kontuvirta after five years of retirement. It all had a bad beginning, since the Finnish Metalworkers Union was on strike for as long as seven weeks in the spring of There was much bluster in the air when Jouko Kontuvirta started at the lock factory. At that time, the factory employed 350 people. The contract disputes were acute right away, and they even led to strikes. There were many nights when I couldn t get any sleep. The Joensuu factory applied the MTM1 piece-rate system developed for Ford s assembly lines, with the second split to as many as 28 parts. The system even scheduled the movements of the eye from one point of focus to another, Jouko Kontuvirta says. The personal piece work forming the basis of payroll computation was meticulous. A separate monetary coefficient was specified for each item manufactured. It could happen that someone said that he had come up with a good idea, but had no intention of revealing it to anyone else. People were afraid that inventions would decrease the piece work results, and the inventions were thus only utilised in secret in one s own work. Cell workshop team Many things changed in the next decade. Jouko Kontuvirta commends the modern approach of his former employer towards the employees. The chief shop steward saw closely how the consensus came about. We went all the way to Japan to learn new. As a result of that, cells, workshops and teams started to emerge at the factory. It was a big change. Jouko Kontuvirta noticed that the employer was genuinely beginning to appreciate the employees expertise and ideas. At the same time, the Metalworkers Union kept a close eye on what was going on at Abloy. However, the Union sincerely valued the company, Jouko Kontuvirta says. There were occasional short lay-offs, but Abloy has been an extraordinary company in that the personnel have been given training during such periods. During my career, people were only dismissed for personal reasons. Close the gate open the gate In three decades, the chief shop steward came across many types of bosses. He remembers some very well. It s all down to leadership. A company is successful if the management can Continue > 29

16 Taistelu Abloyn ovensuljintuotannon puolesta oli työvoitto Jouko Kontuvirralle. Text: Kati Norppa The struggle over the door closer production in Joensuu was a real victory for Jouko Konturanta. bring in the personnel by applying the correct personnel policy. According to Jouko Kontuvirta, Abloy has paid very good attention to its personnel. He mentions occupational health Tehdasta pelastamassa Kontuvirran uran huippuhetkiä oli kamppailu Abloyn ovensuljinverstaasta 1980-luvun lopulla. Silloinen lukkoryhmän johtaja ajoi tuotannon siirtämistä Ruotsin Eskilstunaan. - Se koettiin Joensuussa vääryydeksi. Olihan se meidän oma tuote, ja laitteisto oli täällä. Pääluottamusmiehet lähtivät porukalla Helsinkiin tapaamaan Wärtsilän toimitusjohtaja Tor Stolpea. Miehet jättivät hänelle kirjelmän, jossa tuotannon jatkamista Joensuussa perusteltiin tarkkaan. Kontuvirta innostuu yhä, kun hän muistelee lopputulosta. - Kyllä se tuntui pirun hyvältä, kun siirtosuunnitelma kuopattiin. Eikä siihen mennyt monta päivää. Silloin ovensulkimien tekeminen työllisti 35 henkilöä, nyt yli 100. Työvoitto. care and sponsoring of physical exercise and hobby groups as good examples of the achievements. Of course, there have been some ludicrous disputes over the past 30 years. One time, the company decided to close a gate without asking the people s opinion. A part of the factory was at a standstill for a week until the gate was reopened, Jouko says with a laughter. Jouko Kontuvirta feels that the chief shop steward also needs to possess leadership skills. It s not a job for a hothead. You have to be able to first listen, then think, and only then can you open your mouth. Against a backboard Jouko Kontuvirta is in favour of local collective labour contracts, but he would still like to proceed with caution. There must be some sort of backing, a backboard, at least for smaller workplaces. Flexibility must not pose a threat to the employees. There is already so much flexibility that in the 1970s it would have been too much. Saving the factory One of the most memorable moments in Jouko Kontuvirta s career was the struggle over the door closer workshop in Joensuu in the late-1980s. The person who headed the lock division in those days wanted to transfer the production to Eskilstuna in Sweden. The employees in Joensuu felt that this was unjust. After all, it was our own product, and all the machinery was here. The chief shop stewards set on a journey to Helsinki to meet Tor Stolpe, President of Wärtsilä. The men left him a written pleading which carefully justified why production should continue in Joensuu. Jouko Kontuvirta still gets excited when he reminisces the outcome. It felt really great to hear that the transfer plans were abandoned. And it only took a few days. In those days, the door closers offered employment to 35 persons, now to more than 100. A real victory. All time high sales in the USA Abloy has managed to build steady and profitable operation in the United States during the past 30 years. In 2006, sales reached an all time high, $ 6,962,000, concluding 14 years of steady growth of 7 per cent annually. Since the original design in 1907, Abloy Security, Inc. has been the symbol of high security and superior performance. In the demanding American market, Abloy Security has been satisfying the security needs of customers in the casino gaming, health club, locker, OEM, parking meter, payphone, public utilities, transportation, U.S. Government and vending markets. Abloy began to conquer America in the 1970 s. At first, the operation was set up in a city called Niles, a suburb of Chicago in Illinois. There Abloy joined forces with Arabia, a famous Finnish dinnerware company. In 1985, Abloy operations were moved to Dallas, Texas. In the 1990 s, changes in management and location marked the beginning of a period of sales growth and profitability. In 1994 the Construction Locking division was sold off. The new millennium began in a new location at Commerce Drive where Abloy is operating today. Rick Bodenschatz followed Charley Armstrong as President of Abloy Security, Inc. and is now leading operation with increasingly secure future. For more information about Abloy Security, Inc. visit The first Lock advertisers in Canada In many ways Abloy has been a trailblazer in North America. At the beginning of the 1970 s, Abloy was the first high security lock available in North America at that time, and the first one to do consumer advertising in Canada. Close relationship with police forces through their crime prevention programmes has been the key to Abloy s success in Canada. The decision to develop products that conform to North American standards has ensured growing sales and made Abloy a common name in both Canada and USA. In Canada, Abloy is renowned for its expertise in designing large Grand Master Key systems for governmental, industrial and institutional clients. One of the key milestones has been acceptance by locksmiths from coast to coast as a highly secure and good-quality product. Abloy was awarded the contract to retrofit all the Parliament buildings in Ottawa, which has led to many other governmental facilities and utilities across Canada. Most recently Abloy was chosen to retrofit all Canada Post locks. From Intertrade Industries to Abloy Canada Inc. Abloy was introduced in Canada in 1967 by Jarl Seligson and Norbert Nadbornick. At that time the company was named Intertrade Industries Ltd. The company was responsible for Abloy sales in both Canada and USA. These sales consisted primarily of cam locks for the vending and gaming industry, and padlocks and rim locks for the locksmith market in Canada. After the USA Abloy office was opened in 1974, business in Canada continued to grow especially in the locksmith market, OEM and PEU, which consisted of master key systems. In the late 1970 s, the name Intertrade Industries no longer represented the fact that all business was virtually Abloy, and the company was granted permission to change their name to Abloy Canada Inc. For more information about Abloy Canada Inc. visit 31

17 Teksti/Text: Sirkka-Liisa Salmela Kuvat/Photos: Abloy Oy ABLOY-lukon toimintaperiaate perustuu yhä hienomekaanikko Emil Henriksson vuonna 1907 tekemään levyhaittakeksintöön. Kun avainta kierretään levyhaittasylinterissä, määräävät avaimessa olevat jyrsinnät sen, milloin kunkin jyrsinnän kohdalla oleva haittalevy lähtee kiertymään avaimen mukana. Oikea avain kiertää haittalevyt asentoon, jossa sylinterin paikoilleen lukitseva haittatanko pääsee siirtymään sylinterin keskiöön haittalevyjen kehällä olevien lovien muodostamaan uraan. Tällöin sylinteri pääsee kiertymään avaimen mukana lukon avaamiseksi. Kun lukko lukitaan uudelleen, haittalevyt kiertyvät takasin lukitusasentoon pakkotoimisesti avaimen kierron avulla. ABLOY Lähes rajattomat sarjoitusmahdollisuudet Sarjoituksella tarkoitetaan avainpesän haittalevyjen yhdistelemistä tavalla, joka mahdollistaa saman avainpesän käyttämisen usealla ja jyrsinnöiltään erilaisella saman lukituskohteen avaimella. ABLOY-sylinterirakenne mahdollistaa lähes rajattoman määrän erilaisia avauskombinaatioita. Tämä lukkojen sarjoittaminen helpottaa kulkemista ja vähentää mukana kannettavien avainten määrää. ABLOY-avainperhe - Turvallisuus kulkee suvussa ABLOY CLASSIC ABLOY PROFILE ainutlaatuinen avainpesä (kuoriosa) = cylinder housing haittalevyt = discs haittatanko = locking bar levyhaittasylinteri The unique ABLOY lock cylinder The ABLOY lock invented by Emil Henriksson in 1907 marked the beginning of a new era in locking technology ABLOY cylinder is based on the unique operating principle of rotating detainer discs. This provides advantages that no other high security locking system can achieve. The rotating discs have one or several code grooves. The code selection in the lock takes place by turning the correct key ¼ turn (90 ). If the key and the cylinder filling have equivalent combination, the key will turn the cylinder drum further until the lock opens. When the key is turned back to the extraction position, the opening combination of the discs will be scrambled and the lock cannot be opened without the right key. The ABLOY rotating-disc cylinder system provides almost unlimited amount of possible key combinations, which ensure the flexibility and expansion capabilities needed to satisfy the demands of even the most complicated master-key systems. ABLOY DISKLOCK PRO ABLOY PROTEC ABLOY EXEC ABLOY PROTEC CLIQ sylinteri = cylinder drum välilevyt = spacers 33

18 Teksti/Text: Sirkka-Liisa Salmela Kuva/Photo: Jaakko Kilpiäinen Tarmo Kaaja on työskennellyt Björkbodan tehtaalla 32 vuotta. Sporttisella ikämestarilla ei ole kiirettä eläkkeelle. Tamo Kaaja has worked in the Björkboda factory for 32 years. The sporty age master is in no hurry to retire. Iän myötä mestariksi Abloylla pitkä työkokemus on plussaa ja hiljainen tieto arvossaan. Ikämestariohjelma Ikääntyvien työntekijöiden työkyvyn tukemiseen ja osaamisen kehittämiseen halutaan panostaa Kokeneiden työntekijöiden ns. hiljainen tieto on arvokasta. Hiljainen tieto halutaan siirtää seuraaville sukupolville Ikääntyvistä osaajista halutaan pitää kiinni, eläköitymisiän toivotaan nousevan Ikämestariohjelma on tärkeä työkalu myös henkilöstöjohtamisen kehittämisessä Ikämestariohjelman piiriin tullaan 55-vuotiaana Jo 58-vuotiailla ikämestareilla on mahdollisuus ylimääräisiin ikämestarivapaisiin Vapaapäiviä kertyy portaittain. 58-vuotiailla ikämestarivapaita on 6 pv/v. Siitä eteenpäin vapaita kertyy vuosittain kaksi lisää aina 63-vuotiaaksi saakka. 63-vuotiailla vapaita on 17 pv/v ja 64-vuotiaista ylöspäin jo 20 pv/v Abloyn kolmella tehtaalla ikämestareita on yhteensä noin 250 Ikämestariohjelman jatkosta ja ehdoista päätetään yhtiössä aina vuodeksi kerrallaan Ikämestariohjelman tavoitteena on, että työuran aikana opitut tiedot ja taidot siirtyvät sujuvasti seuraaville sukupolville. - Haluamme myös ylläpitää ja parantaa ikääntyvän henkilöstön työkykyä ja lisätä heidän arvostustaan. Ja toki toivomme, että ikämestariohjelman tuella työelämässä jaksetaan muutama vuosi pidempään, Abloy Oy:n henkilöstön kehittämispäällikkö Satu Krohns toteaa. Huomio hyvinvointiin Ikämestari on vielä nuori, ei vanhene mieli eikä ruostu taidot, vaik vanheneekin kuori Abloyn ikämestariohjelmaan voi liittyä jokainen 55 vuotta täyttänyt. Liittymisen ainoa edellytys on vuosittainen kuntotesti. Mistään kuntokisasta ei ole kyse. - Joku on kilpailuhenkisempi, mutta yleensä kukin mittelee vain itsensä kanssa. Kuntotestin tuloskin jää jokaisen ikämestarin omaksi tiedoksi. Tavoite on, että ikääntyvä ihminen pysyy perillä siitä, millaisia muutoksia elimistössä vuosien myötä tapahtuu, Satu Krohns selvittää. - Ihmiset saavat palautetta ja myös neuvoja, miten kuntoa voisi sopivasti kehittää ja ylläpitää. Työterveyshuolto ja fysioterapeutti ovat tukena, Krohns jatkaa. Ikämestareilla on myös oma klubi. Klubilaisilla on muun muassa yhteisiä liikunnallisia ja kulttuuripitoisia vapaapäiviä. Tänä vuonna ikämestarit ovat saaneet erityisesti heille räätälöityä tietotekniikkakoulutusta. Abloy tarjoaa kaikille työntekijöilleen kattavat työterveyshuollon sekä liikunnan ja virkistyksen palvelut. Firman henkilökortti on pääsylippu esimerkiksi kuntosaleille ja erilaisiin jumppiin sekä edullisesti teatteriin ja elokuviin - olipa sitten seniori tai juniori. Vuodeksi kerrallaan Vuosittain kertyvät ylimääräiset ikämestarivapaat ovat nekin tärkeä osa ikämestariohjelmaa. Vapaapäivinä on hyvä ladata akkuja leväten tai mieluisan harrastuksen parissa. Abloy on toteuttanut ikämestariohjelmaa jo vuodesta 2001 omasta aloitteestaan. Ohjelman jatkosta sovitaan aina vuodeksi kerrallaan. - Esimiehiltä, kuten työnjohtajilta ohjelman toteuttaminen vaatii arkista suunnittelua ja töiden joustavaa järjestelyä. Yhteistyö on sujunut, kokemukset ovat hyviä, Abloyn tuotanto- ja henkilöstöjohtaja Antti Piitulainen kertoo. Abloyn ikämestariohjelma on kerännyt runsaasti kiinnostusta sekä Suomessa että maailmalla. Abloy on mukana suomalais-italialaisessa EUhankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää ikäjohtamiseen liittyviä työmenetelmiä ja -malleja ehkäisemään ja korjaamaan eri työsukupolvien ongelmia. Bodan mies jo 32 vuotta Työkaluasettaja Tarmo Kaaja (59) on työskennellyt Abloyn Björkbodan tehtaalla vuodesta Kaaja on yksi Bodan ikämestareista. Kuluneiden 32 työvuoden aikana tuotanto on kasvanut ja tehdassaleihin on tullut lisää neliöitä. Kaaja arvioi pysyneensä hyvin muutoksen vauhdissa. - Siinä missä ennen tehtiin tuotteita varastoon, nyt prosessi viedään läpi tilausten mukaan. Tämä on tuonut tiettyä painetta ja kiirettä. Mutta eipä tässä ole valittamista, Bodassa on kautta aikojen ollut hyvä yhdessä tekemisen henki, Tarmo Kaaja toteaa. Ikäohjelmaa Kaaja pitää tervetulleena asiana, ikämestarivapaatkin tuntuvat perin mieluisilta. - Kyllä liikunta on paras tapa hoitaa itseään ja kuntoaan. Nuorempana olin kovakin kaveri liikkumaan, mutta nyt menee enemmän penkkiurheilun puolelle, ikämestari naurahtaa. Björkbodan tehtaalla ikämestareita on tällä hetkellä 40. Eläköitymisen ruuhkavuodet tehtaalla ovat käsillä. Tarmo Kaajalla ei ole vielä kiirettä eläkkeelle. - Terveyttä on piisannut, niin mikäpäs tässä. Niin olen ajatellut, että ainakin 63-vuotiaaksi työt jatkuvat. 35

19 Hiljainen tieto esiin! Mitä hiljainen tieto on? - Hiljainen tieto on synonyymi pitkän kokemuksen synnyttämille taidoille ja kontakteille - koko sille keinojen ja muistilistojen kirjolle, joka on ominaista taitavalle osaajalle, vastaa liikkeenjohdon konsultti Anneli Valpola. Hän on työskennellyt myös Abloyn ikämestariohjelman parissa. Valpolan mukaan hiljainen tieto on osaajalla piilossa. Tarvitaan sosiaalinen tilanne, jotta syvä ammattitaito siirtyy. Kun työtoveri rupeaa kyselemään ja soveltamaan saamiaan neuvoja, konkari saa luontevan tilanteen palauttaa asiat mieleen. Hiljaiselle tiedolle on ominaista, että se on asianomaiselle itsestään selvää, syvälle mielen sopukoihin painuvaa taitoa. - Alan huippuosaaja on helppo tunnistaa. Hänen työskentelynsä näyttää helpon sujuvalta. Hän seuraa intohimoisesti omaa osaamisaluettaan ja haluaa pysyä ajan tasalla, Valpola määrittelee. - Valitettavasti toisinaan meidän on helpompi tunnistaa huippuosaaja harrastuksissa: kalastaja, kokki, jääkiekkoilija. Työelämässä voi käydä, että huippuosaaja ehtii eläkkeelle, ennen kuin hänen arvonsa tulee näkyviin. Parhaiten hiljainen tieto siirtyy, kun eri-ikäiset tekevät töitä yhdessä. Keinoiksi Valpola suosittelee työnopastusta ja mentorointia. - Esimiehen kannattaa kartoittaa työntekijöiden kokemusta ja kontakteja kysymällä esimerkiksi mitä teet ainoana meillä tai keiltä sinä saat hyödyllistä tietoa omaan työhösi. Tällaisia kysymyksiä on esitetty myös Abloyn ikämestareille. On olemassa vaiva nimeltä lukkopolvi - rusto polvinivelessä, jolloin polvi lukkiintuu tiettyyn asentoon. Lääkärit kutsuvat vaivaa slangissaan Genus Abloy -diagnoosiksi. Diagnoosia käytettiin yleisesti myös ortopedian ja kirurgian opiskelijoiden keskuudessa jo 1960-luvulla. - Juhani Juntunen professori, ylilääkäri, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera - Bring out the tacit knowledge! What is tacit knowledge? Tacit knowledge is synonymous with the skills and contacts brought about by long experience the entire spectrum of means and checklists which are characteristic of a skilled expert, says business management consultant Anneli Valpola. She has also worked with Abloy s age master programme. According to Anneli Valpola, tacit knowledge is hidden within the person. It takes a social situation to transfer the advanced professional skills. When a colleague starts to ask questions and adapt the advice received, the old hand gets a natural situation in which to bring things back to mind. The characteristic feature of tacit knowledge is that the person who possesses it takes it for granted; it is information embedded deep in the nooks and crannies of the mind. It is easy to identify an expert person. When such a person is working, it all looks so easy and smooth. The person follows passionately the relevant area of Age takes you to a master. Abloy values long work experience and tacit knowledge. expertise and wishes to stay up to date, Anneli Valpola says. Unfortunately, it is sometimes easier for us to identify top experts in hobbies: afisherman, cook, ice-hockey player. At work, it may happen that an expert person retires before his or her value is really grasped. Tacit knowledge is best shifted from one generation to another when people of different ages work together. Anneli Valpola suggests work induction and mentoring as the means here. A superior should survey the experience and contacts of employees by asking questions such as: Is there anything that nobody else here can do? or Who are the ones who give you useful information for your work?. Such questions have also been presented to Abloy s age masters. Age master programme The company wants to focus on supporting the working ability and development of expertise of ageing personnel The so-called tacit knowledge possessed by experienced employees is valuable. The goal is to pass on the tacit knowledge to the next generations The company wants to hold on to the ageing experts, and the goal is to raise the retirement age The age master programme is also an important tool in the development of personnel management Employees enter the age master programme at the age of 55 Age masters of 58 years of age are eligible for extra days off These days off accumulate in steps. Employees of 58 years of age have 6 such days off per year. From then on, the employees get two more days off each year up until the age of 63. At 63, they have 17 days off per year, and from the age of 64 as many as 20 per year The programme covers some 250 people at Abloy s three factories The continuation and terms of the age master programme are agreed within the company for one year at a time 37

20 Teksti/Text: Kati Norppa Kuvat/Photos: Jaakko Kilpiäinen Minnekäs se omena puusta! Nissisen perhe on työskennellyt Abloyn palveluksessa yhteensä 87 vuotta. Ensimmäisten joukossa Joensuun tehtaalle tullut Reino Nissinen lopettelee komean 40- vuotisen työuransa sopivasti Abloyn 100-vuotisjuhlan aikaan. Reino, Kaija ja Reijo Nissinen suuntaavat aamuisin työmatkansa Abloyn Joensuun tehtaalle. Yhteinen työnantaja ei ole ollut arjessa ongelma. - Eihän tuota edes huomaisi, jos ei tietäisi, Kaija tuumii. - Eikä työasioita puhuta kotona, jatkaa Reino. Reinon urakka on jo loppusuoralla, vapun tienoilla tulee täyteen 40 työvuotta. Talossa 33 vuotta ollut Kaija on suunnitellut jatkavansa vielä vuoden päivät. Reijolla on työuraa edessä, sillä takana on vasta 13 Abloy-vuotta. - Yhtään ei epäilyttänyt tulla samaan työpaikkaan. Abloy oli vakuuttanut minut luotettavana työnantajana. Olin tehnyt täällä kesätöitä ja Tekun jälkeen sain paikan dokumentoijana, Reijo kertoo. Nykyisin esimieheksi kouluttautunut Reijo on rakennuslukituksen koneistusosastolla työnjohtajana. Tuuratessaan naapuriosaston esimiestä alaisena on tilapäisesti myös äiti. - Hyvin pärjää, Kaija nauraa. Kokemusta arvostetaan Abloy on ollut perheelle mieluinen työnantaja. Monipuolisesti henkilöstön hyvinvointiin panostava yhtiö saa kokeneelta kolmikolta kehut. - Abloy tekee paljon työntekijöiden viihtyvyyden eteen. Kannustaa liikkumaan, tukee vapaa-ajan toimintaa ja tarjoaa koulutusta sekä työterveyspalveluita. Esimerkiksi ikämestariohjelma on ehdottomasti kannustin, jolla jaksaa mennä kepeämmin loppuvuodet, Reino toteaa. Reijo jatkaa isänsä lausetta toteamalla, että eläköitymisen myötä paljon tietotaitoa karkaisi talosta, jos osaamisen siirtämiseen ei kiinnitettäisi huomiota. - Abloylla arvostetaan myös ikääntyneitä. Tavoitteena on säilyttää kokemus talossa niin, että tieto siirtyy rauhassa seuraaville sukupolville, Reijo huomauttaa. Kysyttäessä kehittämiskohteita Nissiset muuttuvat mietteliäiksi. Yhtiöllä kun ovat asiat koko lailla hyvin. - Kunhan tehdas jatkaisi Joensuussa ja yhtiö kehittäisi jatkossakin itseään niin, että olisi tulevillekin turvattua toimeentuloa. Tosin kun näkee talon menestyksen ja tuotteet, ei tulevaisuudesta liene huolta. Armeijasta Abloylle Harvinaisen pitkän työrupeaman yhtiössä tehnyt Reino Nissinen lähti Abloylle suoraan armeijasta. - Koulukaveri soitti ja kertoi, että Joensuuhun olisi tulossa paikka auki. Ensimmäiset kuukaudet opeteltiin talon tavoille Helsingissä. Alkuvuodesta 1968 lähdettiin sitten ensimmäisten joukossa käynnistämään Joensuun tehdasta, Reino kertoo. - Tuotteet ja tekniikka ovat muuttuneet huimasti ja tuotantomäärä kasvanut. Tuon vuoden tuotteista valmistetaan enää vain klassista 3020-riippulukkoa. Myös kansainvälisyys on lisääntynyt ja tuo oman mausteensa työarkeen. - On hyvä, että täällä vierailee päivittäin ulkomaalaisia vieraita. Se on merkki siitä, että kauppaa tehdään muuallekin. Reino on uransa varrella ollut aktiivisesti mukana käynnistämässä yhtiön aloitetoimintaa ja vetänyt liikuntatoimea. Mieleen ovat jääneet erityisesti lukuisat Lapin matkat. Eläkepäiviltä Reino odottelee leppoisia kesäpäiviä maaseudulla ja talvella hiihtolenkkejä. Yhtiön kuulumiset kuulee jatkossa sitten muilta perheenjäseniltä, varsinkin jos poika tekee talossa yhtä komean uran. - Toivottavasti, tosin joutuuhan tässä vielä jonkun verran tekemään, Reijo Nissinen naurahtaa. An apple does not fall far from the tree! The Nissinen family has worked for Abloy for a total of 87 years. Reino Nissinen, who was among the first employees of the Joensuu factory, is winding up his admirable 40-year career at the same time as Abloy celebrates its centenary. Reino, Kaija and Reijo Nissinen head to the Abloy Oy Joensuu factory every morning. A common employer has not caused problems in the family. We would hardly notice it, if we didn t know, Kaija says. And we do not talk business at home, continues Reino. Reino s job is almost done in May he will have worked for Abloy for 40 years. Kaija, who has worked for the company for 33 years, is planning to continue for about a year. Reijo still has plenty of working years ahead, as he has only been employed by Abloy for 13 years. I did not have any doubts about following in my parents footsteps. Abloy had convinced me as a reliable employer. I had had summer jobs here, and after technical college I was hired as a documentator, Reijo says. Reijo, who has since then had managerial training, works as a supervisor in the machining department of the Construction Locking section. When covering for the supervisor of the neighbouring department, Reijo has occasionally had his mother as a subordinate. He does well, Kaija laughs. Experience is valued The family is pleased with Abloy as an employer. The experienced trio praises the company, which is devoted to the well-being of its personnel. Abloy does a lot for the employees. They motivate us to exercise, support our leisure activities, and offer training and occupational health care. The Age Master programme, for example, is definitely a spur that makes the final years easier, says Reino. Reijo continues where his father leaves off by pointing out that when older employees retire, a lot of know-how is wasted, unless special attention is paid to transferring the knowledge. Abloy values older employees, as well. The goal is to keep experience in house by taking the time to transfer knowledge to future generations, Reijo points out. When asked about things that need improvement, the Nissinen family suddenly falls quiet. Things really are rather good with the company. As long as the factory stays in Joensuu and the company keeps improving its operations so that future generations can make a living, too. And when you see how successful the company and its products are, we hardly have anything to worry about. Increasing internationality is bringing a new flavour to everyday work. It is good that we have international visitors on a daily basis. It is a sign that our products are welcomed abroad, as well. 39

21 Abloy pilasi poikien kisan Joskus 1970-luvun puolivälin jälkeen meillä naapuruston pienillä pojilla oli tapana tiirikoida kerrostalojen varastokanahäkkien riippulukkoja. Kurittomia kun olimme, oikein kisattiin siitä, kumpi saa lukkoja enemmän auki. Kanahäkkien ovissa keikkui tuolloin kaikenlaisia riippareita. Ja ihan perusmenetelmällä, paria pientä työkalua käyttämällä lukot aukesivat yhtä nopeasti, kuin elokuvissa. Mutta tyrmistyneitä oltiin aina, kun törmättiin ABLOY-lukkoon. Niitä ei pystynyt tiirikoimaan! Välillä meidän poikien piti jättää kokonaisen kerrostalon varasto väliin, kun joka kanakopin ovella olikin Abloyn lukko. Hus huijaria! Eräillä Venäjän messuilla joskus 1990-luvulla jouduin rikollisen kirjoihin erään iäkkään venäläismiehen silmissä. Hän oli ostanut 70-luvulla kotiinsa lukon, jonka nimi oli kuulemma AVLOI ja joka oli valmistettu Venäjällä Kovrovin tehtaalla. (Abloy myi mainitulle venäläiselle tehtaalle muutaman lukkotyypin valmistuslisenssin 1970-luvun alussa). Kerroin, että kyseessä on sama ABLOY-tuotemerkki, jota tässä messuosastolla nyt esittelemme. Pappa oli eri mieltä ja syytti, että suomalaiset ovat varastaneet venäläisiltä kyseisen lukon! Suomalainen B -kirjain on venäjän kielessä V ja suomenkielen Y äännetään niin suomeksi kuin venäjäksi kuten I-kirjain. Eli venäläismies puhui kyllä ABLOY-lukosta, vaikka ei suostunutkaan `varkaan kertomaa uskomaan. Kurittomia kun olimme, oikein kisattiin siitä, kumpi saa lukkoja enemmän auki. Tarinoita vuosien varrelta Brändin voimalla yössä Nuori mies nojaili joensuulaisen yökerhon tiskillä. Yllään hänellä oli ABLOY-logollinen paita. Sattuipa eräs abloylainen rouva hänet siinä huomaamaan. Ystävällinen kun oli, rouva arveli kohteliaasti käydä esittäytymässä, sillä nuoren miehen kasvot eivät näyttäneet tutuilta. Uusi työntekijä talossa, rouva arveli. - Ei, en ole abloylaisia. Lainasin kaverilta vain ABLOY-logollista paitaa. Tämä yllä käy yökerhossa parempi flaksi, mies perusteli asuvalintaansa. Sattuipa kerran Aasiassa Oltiin syömässä juhlaillallista, ja jutut vaeltelivat maanosasta toiseen. Pöydässä istui kokeneita ABLOY-konttoreiden johtajia puolisoineen. Eräs puolisoista keskusteli Abloyn Malesian maahantuojan kanssa, ja puhe oli perheestä. Malesian ystävämme kertoi, että hänellä on neljä veljeä, joista kolme on hänen firmassaan lukkobisneksessä ja yksi veli asuu Australissa. Rouva jatkoi keskustelua ja kysyi: Mitä Australian veli tekee? Hän on Kellogg silla töissä, kuului vastaus. Toisin kuin kysyjä, muut pöydässä ymmärsivät, mistä firmasta on kyse. Mutta rouva jatkoi: Ai, kellocks...millaisia lukkoja ne ovat? Viinit ja ruuat meinasivat mennä muilla väärään kurkkuun, ja puolelle pöydälle tuli yllättäen vessahätä...malesian ystävämme ei hätkähtänyt vaan selitti mistä oli kyse... No loppuilta oli varsin iloinen...ei ehkä kaikille. Oikeat ovilukot Mandaa venäjäksi Abloyn Tampereen-tehtaalla oli tehty hieno esite kylpyhuonesarjasta nimeltään Manda. Esite oli käännetty myös venäjäksi. Tampereen vientikaverit toivat venäjänkielistä esiteversiota pari painotuoretta laatikollista käsimatkatavarana suoraan messuille leväyttäen ylpeinä esitteet osaston tiskille. Tuolloiset Abloyn venäläiset edustajat Aleksei ja Anton katselivat hölmistyneinä esitettä. Miehet suhkivat ja punottivat aikansa keskenään kunnes tulivat kertomaan Abloyn henkilölle, ettei näitä esitteitä ehkä sittenkään kannattaisi pitää näkyvillä. Ai miten niin? Kiertelyn ja kaartelun jälkeen paljastui, että manda tarkoitti venäjäksi samaa kuin englanninkielinen sana fuck. Tampereen tehtaan käyttämä kääntäjä ei ollut ilmiselvästikään tunnistanut slangisanaa. Onneksi tuotetaulussa ei lukenut Manda vaan pelkästään Tuotteita kylpyhuoneisiin. Muuan pariskunta selitti eräillä kotimaan messuilla kerran, että eivät he tarvitse mitään ABLOY-lukkoja kotiinsa. Heillä oli kuulemma lukitsemiseen jo `oikeat ovilukot ja munalukot ja sitten on vielä se pojan ostama riippulukkokin. 41

22 Teksti: Sirkka-Liisa Salmela Kuva: Johanna Kokkola Abloy on suomalaiselle sama kuin luotettava lukko. Paras lukko. Ja avain. - Esa Saarinen, filosofi - ABLOY-valtuutetut lukkoliikkeet ainutlaatuinen jakelutie Abloy Oy ja ABLOY-valtuutetut lukkoliikkeet muodostavat kansainvälisestikin ainutlaatuisen turvallisuuden kokonaisuuden. - ABLOY-valtuutettujen lukkoliikkeiden joukko huolehtii lukitusturvallisuuden vaativasta kokonaisuudesta. Suomen 148 valtuutettua lukkoliikettä ovat Abloyn kotimaan merkittävin jakelukanava, Abloyn kotimaan myyntijohtaja Pasi Saarinen toteaa. Lukkoliikkeiden osuus ABLOY-tuotteiden kotimaan myynnistä on yli 80 prosenttia. Lisäksi ovi- ja ikkunateollisuus on omassa segmentissään merkittävä jakelukanava. Kattavat rautakauppaverkostot puolestaan tuovat valikoidun ABLOY-tuotteiston kätevästi kuluttajien saataville. Ehdotonta turvallisuutta ABLOY-valtuutetuilla lukkoliikkeillä on käytössä sertifioitu laatujärjestelmä. Laatujärjestelmä on yksi työkalu, jolla lukkoliikkeiltä edellytetään korkeata turvallisuus- ja laatutasoa. Mitä jakelutien turvallisuus asiakkaalle konkreettisesti merkitsee? - Avainturvallisuus nousee keskiöön. Abloyn kanssa valtuutetut lukkoliikkeet huolehtivat siitä, ettei avainturvallisuus vaarannu, Pasi Saarinen selvittää. - Kun asiakkaalla on käytössä patentoitu avainjärjestelmä esimerkiksi ABLOY EXEC tai ABLOY PROTEC hän voi olla varma siitä, että avainkopioita ei kukaan yksittäinen henkilö pysty luvatta teettämään. Asiakkaiden järjestelmä- ja asiakastietojen turvallisuus sekä salassapito on ehdotonta, Saarinen jatkaa. Erityisosaamista Abloyn valikoimiin kuuluu mekaanisten tuotteiden ohella yhä vaativampia tuotteita, kuten sähkölukkoja, oviautomatiikkaa ja sähköisiä sylintereitä. Näiden tuotteiden myynti, asennus ja huolto vaativat valtuutetuilta lukkoliikkeiltä erityisosaamista. Lukkoliikkeillä pitää olla tuotekoulutus niihin ABLOY-tuotteisiin, joita se myy. Tuotteisiin liittyviä koulutuksia järjestetään vuosittain. - Lukkoliikkeillä on aktiivinen ote koulutuksiin. Jakelutiemme ymmärtää, miten ratkaisevaa osaaminen, laatu ja turvallisuus myös heille ovat, Saarinen arvioi. ABLOY-authorised locksmiths in Finland Abloy s foremost distribution channel on the domestic market in Finland is composed of 148 authorised locksmith companies. Together with Abloy Oy, they make up an internationally unique security entity. The authorised locksmiths account for more than 80 per cent of the sales of ABLOY products in Finland. The ABLOY-authorised locksmiths have a certified quality system. The quality system is one tool through which the locksmiths are required a high level of security and quality. When a customer is using a patented key system, the customer can rest assured that nobody else can obtain unlicensed key copies. Information on the customers and their systems is kept in strict confidence, says Pasi Saarinen, VP Domestic Sales at Abloy. In addition to mechanical products, the ABLOY range covers increasingly demanding products such as electromechanical locks, door automation and electronic cylinders. The sales, installation and service of these products require special expertise from the authorised locksmiths. The locksmiths must have product training in those ABLOY products that they sell. Product training is arranged annually. Locksmiths have an active approach to training. Our distribution channels understand how decisive expertise, quality and security are to them, too, Pasi Saarinen says. ABLOY-valtuuskortti Jokaisessa ABLOY-valtuutetussa lukkoliikkeessä on valtuutuskriteerien mukaan oltava vähintään yksi valtuuskortillinen lukkoseppä. Abloy myöntää ABLOY-valtuuskortin sellaiselle lukkoliikkeen henkilölle, joka on suorittanut hyväksyttävästi kolmeosaisen Abloyn peruskoulutuksen. Koulutuksessa käydään läpi keskeinen ABLOY-tuotteisto sekä muun muassa lukitussuunnittelu. Laki turvasuojaajakortista Kuvallinen turvasuojaajakortti on pakollinen turvasuojaustehtävää tekevälle henkilölle Suomessa. Myös jokaisella ABLOY-valtuutetussa lukkoliikkeessä työskentelevällä henkilöllä on oltava turvasuojaajakortti. Turvasuojaajakortista on säädetty Suomen laissa. Laki on ollut voimassa jo viisi vuotta. Turvasuojaajakortin myöntää poliisi sellaiselle henkilölle, jolla ei ole merkintöjä rikosrekisterissä. Esimerkiksi tuomio varkaudesta tai petoksesta estää kortin saamisen. 43

23 Teksti: Sirkka-Liisa Salmela Kuva: Jaakko Kilpiäinen Abloy edusti minulle lapsena todellakin turvallisuutta, koska vietin lapsuudessani paljon aikaa Neuvostoliitossa ja erityisesti Neuvosto-Virossa, jossa suomalaiset Abloyt olivat legenda. Niitä kun paikalliset pitkäkyntiset eivät osanneet tiirikoida, vaan joutuivat nuolemaan näppejään. Rosvot eli sulit tiesivät hyvin, missä länsimaisia vieraita kävi, varsinkin maaseudulla. Senkin vuoksi kysymys oli olennainen. Mikäli majoittauduimme paikkaan, jossa oli paikallinen lukko - kuten yleensä oli - asuntoa ei voinut jättää yksin, vaan jonkun oli aina oltava kotimiehenä. Olen maininnut Abloyt esikoisromaanissani Stalinin lehmät. Pätkä kuvailee epäturvallisia oloja lapsen silmin ja Abloyt toimivat siinä turvallisuuden symbolina. - Sofi Oksanen, kirjailija - Älä koskaan luota turvallisuuden kulkukauppiaisiin Palveluketjun kriittinen lenkki Abloy otti käyttöön 24h-varastojärjestelmän viime syyskuussa. Tavoitteena oli helpottaa lukkoliikkeiden toimintaa ja tarjota valikoima ABLOY-tuotteita nopeisiin vuorokauden toimituksiin. 24h-varastoon otettiin mukaan 350 tuotenimikettä: keskeisiä tuotteita, joiden saatavuus vuorokauden sisällä tilauksesta katsottiin ratkaisevan tärkeäksi.nimikkeistöön kuuluu mm. sellaisia pienivolyymisia tuotteita, joita lukkoliikkeiden ei itse kannata varastoida. Kuluvan kevään lukkoliikekyselyssä varaston toimivuudesta saatiin kannustavia palautteita: Parasta, mitä on tehty vuosiin! 24 on toiminut erittäin hyvin. Toimitusvarmuus on 100 ja niinhän se pitääkin olla. Järjestelmä on erittäin hyvä, varsinkin pienille lukkoliikkeille. Tuotteita saisi olla vielä enemmän valikoimissa. Erittäin positiivinen kädenojennus palvelun parantamiseksi. Yhteistyössä Suomen Kiitoautojen kanssa Fyysisesti 24h-varasto sijaitsee Abloyn naapurissa Suomen Kiitoautojen tiloissa. Johtaja Pasi Saarisen mukaan yhteistyökuvio rakennettiin Kiitoautojen kanssa yksinkertaisesta syystä: - Kiitoautot ovat erikoistuneet logistiikkaosaamiseen ja he ovat siinä tehokkaampia kuin me itse. Suomen Kiitoautot on ottanut uuden palvelumallin tehokkaasti haltuunsa. - Olemme ylpeitä voidessamme palvella Abloyta ja heidän jakelutietään hyvin, Suomen Kiitoautojen aluemyyntipäällikkö Kari Kähkönen sanoo. 24h-varaston ja Abloyn tuotannon välinen tilaus-toimitusprosessi on automatisoitu. Palvelumalli helpottaa myös tehtaan prosesseja. 24h-palvelua kehitetään edelleen jakelutieltä tulevan palautteen mukaan. Abloylla on noteerattu myös kyselyssä esille tullut viesti, jossa 24h-toimintamallin pelätään hidastavan normaalien toimitusten aikatauluja. - Oman turvallisuutensa vuoksi asiakkaan pitää aina vaatia nähtäväkseen sekä kuvallinen henkilökortti että turvasuojaajakortti. Siis aina, turvallisuuspäällikkö Keijo Lehikoinen muistuttaa. Lehikoinen vastaa Abloyn kotimaan jakelutien turvallisuus- ja laatuasioista. Turvallisuuspäällikön mukaan asiakkaan hälytyskellojen pitäisi soida viimeistään siinä vaiheessa, kun kotiovelle ilmestyy lukkoja, ovisilmiä tai vaikkapa varmuusketjuja kauppaava myyntimies. - Näitä ovelta ovelle kaupittelijoita liikkuu eri puolilla Suomea jatkuvasti. He saattavat kaupitella myös ABLOY-lukkoja. Luottavaisen sinisilmäistä asiakasta saatetaan jymäyttää. Kauppamies saattaa rahastaa roimasti tuotteiden asennustyöstä ja takuukin on käytännössä perävalotakuu, eli vastuullista tahoa ei löydy jälkeenpäin. - Jos tällainen kauppias ilmestyy kotiovellesi, kysy ensimmäiseksi turvasuojaajakorttia. Jos kauppiaalla ei ole esittää korttia, hän rikkoo Suomen lakia, Lehikoinen neuvoo. Turvallisuuspäällikkö muistuttaa, että Abloyn valtuuttamalla lukkosepällä on aina poliisin myöntämä turvasuojaajakortti sekä myös joko ABLOY-valtuuskortti tai ABLOY-valtuutetun lukkoliikkeen oma kuvallinen henkilökortti. Mikä ABLOY-valtuutettu? Suomessa on 148 ABLOY-valtuutettua lukkoliikettä Käytössä sertifioitu laatujärjestelmä Asiakkaiden järjestelmien ja asiakastietojen turvallisuus ja salassapito ehdotonta Kattavat ABLOY-tuotteisiin ja -valtuutukseen liittyvät turvallisuusohjeet. Noudattamista valvotaan säännöllisesti Jatkuva koulutus ja tiivis yhteystyö Abloyn kanssa mm. tuotteista, turvallisuuteen liittyvistä asioista kuten palo-, poistumistie- ja rakentamismääräyksistä sekä Suomessa että EU:n alueella Sarjalukostojen sarjoitukseen sekä sähkömekaanisten tuotteiden ja oviautomatiikan asennukseen liittyvä kattava takuu on voimassa vain, mikäli asennuksen on tehnyt koulutettu ABLOY-valtuutettu lukkoliike ABLOY-valtuutetut lukkoliikkeet saavat Abloyn arkistosta sarjatietoja ja voivat tehdä sarjamuutoksia lukostoihin Valtuutettu lukkoliike voi tilata ja välittää tehdastasoisia ABLOY EXEC - ja ABLOY PROTEC - lisäavaimia Suomen Kiitoautojen ja Abloyn välinen tilaus-toimitusprosessi parantaa edelleen lukkoliikkeiden toimitusprosessia. Delivery process to Abloy dealers is further enhanced due to the orderdelivery process between Suomen Kiitoautot and Abloy. 45

24 Abloy tarkoittaa minulle samaa kuin lukko. Varma lukko. - Paavo Lipponen Eduskunnan entinen puhemies - Naiset, tervetuloa alalle! - Lukitus- ja turvallisuusala soveltuu erinomaisesti naisille, Turun Lukon toimitusjohtaja Mervi Harkka ja projektimyynnistä vastaava Marjo Rintala toteavat. Kaksikko peräänkuuluttaa lukkoseppien koulutukseen ja turvallisuusalan ammattien markkinointiin uusia kanavia. - Turvallisuusala kehittyy voimakkaasti. Markkinoille tulee teknologisesti yhä monipuolisempia tuotteita ja järjestelmiä. Ala edellyttää jatkuvaa kouluttautumista, monipuolista osaamista ja myös kädentaitoja, Harkka pohjustaa. - Osaavan työvoiman turvaaminen tulee olemaan alan keskeisiä haasteita. Hyvillä tekijöillä on kysyntää ja töitä, Marjo Rintala jatkaa. Kaksikko näkisi hyvänä, että esimerkiksi lukkoseppien koulutukseen ja alan markkinointiin saataisiin nykyistä enemmän voimaa. Tällä hetkellä Abloy kantaa suurimman vastuun lukkoseppien koulutuksesta. - Turvallisuusalan kiinnostavuudesta, monipuolisuudesta ja hyvistä näkymistä pitäisi kertoa nykyistä kuuluvammin. Tässä asiassa Turun Lukko on tehnyt aloitteellista yhteistyötä seudun oppilaitosten kanssa. Jatkuvaa uusiutumista Turun Lukon merkittävin asiakasryhmä ovat ammattilaiset. Yhtiö on aktiivinen myös jälkimarkkinoiden saneerauskohteissa. Mervi Harkka (vas.) ja Marjo Rintala sanovat että asiakkaat ovat entistä valmiimpia investoimaan uuteen lukitusteknologiaan. Customers are ready to invest into new locking technology, say Mervi Harakka (left) and Marjo Rintala. - Olemme tyytyväisiä yhteistyöhön Abloyn kanssa. - Abloyn kotimaan myynnin johtajaksi saatiin äskettäin nuori Pasi Saarinen. Hänellä on uusia ajatuksia ja ideoita ja se on elintärkeää, Harkka arvioi. - Itse pidämme ensiarvoisen tärkeänä uusiutumista. On koko ajan syytä pohtia, miten asiat voitaisiin tehdä eri tavalla, tehokkaammin ja paremmin. Paikoilleen ei pidä jäädä, Marjo Rintala kiteyttää. Abloy valitsi Mervi Harkan vuoden 2006 myyntimieheksi. Turun Lukko täyttää ensi vuonna 50 vuotta. Teksti: Sirkka-Liisa Salmela Kuva: Jaakko Kilpiäinen 100 years ago Sata vuotta sitten Suomenhevosten kantakirjaaminen aloitettiin. Suomen kansallishevoseksi julistettua rotua on jalostettu nyt sadan vuoden ajan. Nykyisin maastamme löytyy lähes suomenhevosta. Vuonna 1907 Suomen suuriruhtinaskunnassa valittiin Euroopan uudenaikaisinta yksikamarista parlamenttia. Suomalaiset naiset pääsivät äänestämään ensimmäisinä Euroopassa. Eduskunnan 100-vuotisjuhlallisuuksiin liittyen viime maaliskuiset eduskuntavaalit nimettiinkin 100-vuotisjuhlavaaleiksi. In 1907, the Grand Duchy of Finland elected Europe s most modern unicameral parliament, and was the first country in Europe to give women the right to vote. The parliamentary elections held in March 2007 were therefore centennial elections which celebrated the 100th anniversary of the Finnish parliament. Vuosi 1907 on historiallinen myös suomalaiselle ay-liikkeelle. Kyseisen vuoden huhtikuussa perustettiin Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK. The year 1907 is historic for the Finnish trade union movement, too. The Central Organisation of Finnish Trade Unions, SAK, was established in April of that year. Abloy Oy s export volume increased by 20 percent last year. All export areas were successful. Matti Virtaala, President of Abloy Oy, describes Abloy s year as record-breaking. Net sales in 2006 amounted to 155 million euros, which denotes a growth of 17 percent. A nearly 20 percent increase in export is a big deal for a Finnish company, Virtaala says. Vuonna 1907 Tampereen Kyttälän kaupunginosaan valmistui komea kirkko, Tampereen tuomiokirkko. Arkkitehtonisesti merkittävän kirkon suunnitteli arkkitehti Lars Sonck. Kirkkosalin kuuluisat freskot ovat taidemaalari Hugo Simbergin käsialaa. Haavoittunut enkeli sekä Kuoleman puutarha kuuluvat Simbergin tunnetuimpiin töihin. Pienenä kuriositeettina mainittakoon, että Abloyn Etelä-Suomen konttori muutti äskettäin upouusiin tiloihin Espooseen. Konttori löytyy nyt osoitteesta Lars Sonckin kaari 12. Abloylle tärkeä yhteistyökumppani Suomen Kiinteistöliitto perustettiin sekin sata vuotta sitten. Kiinteistöliitto syntyi, kun talonomistajat yhdistivät voimiaan niin sanotussa katurasitusasiassa. Tänään 100-vuotias Kiinteistöliitto kirjaa yhdeksi tärkeimmistä haasteistaan korjausrakentamisen edistämisen siten, että kiinteistöjä ylläpidetään ja korjataan tarkoituksenmukaisesti koko niiden elinkaaren ajan. The Scout Association, established in England in 1907, is also celebrating its centenary. Scouting came to Finland three years later. Juhlan aihetta on myös partioliikkeellä, joka perustettiin Englannissa vuonna Suomeen partio saapui kolme vuotta myöhemmin. Myös Suomen Olympiakomitean perustussanat lausuttiin vuonna Kansainvälisen Olympiakomitean jäseneksi Suomen kansallinen komitea hyväksyttiin samaisena vuonna Haagissa Hollannissa. Abloy s export increased by one fifth The ABLOY locking products are exported to more than 70 countries and all continents. Net sales are distributed almost equally between Finland and export countries. According to Virtaala, demand has remained strong this year. Virtaala also estimates that terrorism and the prevailing feeling of insecurity stoke the global demand for security products. Professional end users, such as governments, banks, defence forces and strategic communications operators, invest in security. 47

25 Teksti: Sirkka-Liisa Salmela Kuva: Jaakko Kilpiäinen Teksti: Sirkka-Liisa Salmela Kuva: Johanna Kokkola Herra Kodak itse, oletan! Luannikkaasti itä-länsi-akselilla! Menestyvän päämiehen takana on osaavia alihankkijoita. Yksi sellainen on raumalainen R-Sarkon Oy. - Abloyn ehdotuksesta lähetämme jatkossa työntekijöitämme vierailulle Joensuun tehtaalle. Näin väellemme tarjoutuu taatusti motivoiva mahdollisuus päästä näkemään, millaiseen lopputuotteeseen meillä tehtävät osalta lopulta päätyvät, R-Sarkonin laatujohtaja Merja Kääntee iloitsee. R-Sarkon on Raumalla sijaitseva automaattisorvaamo. Yritys työllistää noin 70 henkilöä. R-Sarkon tekee alihankintatyönä koneistettuja sarjatuotanto-osia eri tuotannonaloille Suomeen ja ulkomaille. Abloylle yritys valmistaa osia muun muassa ovensulkimiin. Joensuusta katsottuna Rauma sijaitsee aivan läntisellä Suomen laidalla. Mutta tämä itä-länsi-akseli toimii mainiosti tai siis luannikkaasti, kuten raumalainen asian ilmaisee. Laatujohtaja Käänteellä on muitakin ilonaiheita kuin vain käynnistyvät työntekijävierailut. - Lähes R-Sarkonin perustamisesta eli vuodesta 1989 lähtien Abloyn kanssa jatkunut alihankintayhteistyö on yhä vain tiivistynyt. Olemme ylpeitä yhteistyöstä ja saavuttamastamme luottotoimittajan asemasta, Merja Kääntee toteaa. Tieto kulloinkin tarvittavista osista ja määristä liikkuu yritysten välillä sähköisesti puhutaan 3D-prosessista, niin sanotusta sähköisestä hyllytäytöstä. Joustavuutta tarvitaan Abloyn ohella R-Sarkonin merkittäviä asiakkaita ovat muun muassa hanavalmistaja Oras sekä dieselmoottorivalmistaja Sisu Diesel. R-Sarkonin liikevaihto vuonna 2006 oli 6,3 miljoonaa euroa. - Asiakaskuntamme on kasvava ja vahvistuva. Emme ole riippuvaisia yhdestä päämiehestä tai toimialasta. Tämä on vahvuus, jota kaikki asiakkaamme Abloyn tavoin arvostavat. - Osaaminen, luotettavuus ja joustavuus. Ne ovat päämiehen keskeisimmät vaatimukset, Kääntee kiteyttää. Osaaminen muodostuu korkealuokkaisesta tekniikasta, alansa taitavista ammattilaisista sekä jatkuvan parantamisen periaatteesta. Kokonaisluotettavuus syntyy laadusta ja toimitusvarmuudesta. - Henkilöstöllä on tahtoa kehittyä sekä kehittää toimintaympäristöään. Ja väellämme on aidosti tahtoa joustaa sen mukaan, mitä ja milloin asiakkaamme meiltä odottavat, laatujohtaja kiittää. Raumalainen automaattisorvaamo R-Sarkon on yksi Abloylle tärkeistä alihankkijoista. Kuvassa mittamies Rami Niemi ja laatujohtaja Merja Kääntee. PS Viruttaa vai viruttaa? Automatic turnery R-Sarkon in Rauma is one of Abloys important subcontractors. Ol niingon gotonas, toivottaa raumalainen vieraansa tervetulleeksi - vahvalla lounaismurteella. Ja kun vieras lähtee, huikkaa raumalainen luanikast reissu. Sinunkaupat raumalainen voi tehdä sanomalla san snää mnuu snuuks, snuuks mnääki snuu sano. Merja Käänteen mukaan silloin tällöin itä- ja länsisuomalainen murre töksähtää väärinkäsityksiin. - Esimerkiksi kun meillä verstaalla puhutaan öljyisten kappaleiden viruttamisesta eli huuhtelemisesta, joensuulainen ihmettelee, miksi ihmeessä meidän verstaalla haluttaisiin venyttää kappaleita. Ja toisinpäin kun joensuulainen insinööri sanoo, että annahan, kun mie vähän sottailen niitä teknisiä piirustuksia, ei länsisuomalaisen pidä säikähtää. Insinööri ei suinkaan ole aikeissa sutata tai töhriä tärkeitä dokumentteja. Hänhän vain hitusen tuumii ja miettii asiaa. - Haastavia tuotteita kuvaajan kannalta, arvioi valokuvaaja Timo Kauppila. Arvioitsija on mies, joka on kuvannut erilaisia ABLOYtuotteita - lukkoja, sulkimia, avaimia ja heloja - jo 1980-luvulta lähtien. Kauppila on yksi kuvatuotantoon erikoistuneen Indav Oy:n osakkaista. Indavin juuret puolestaan juontavat Wärtsilän AV-osastolle ja 1960-luvulle. Omaksi yhtiökseen Indav irrottautui 1990-luvulla. Abloyn ohella asiakaslistalla keikkuu sellaisia tuttuja nimiä, kuten IDO, Iittala, Aker Yards ja Wärtsilä. Helsingin Lauttasaaressa sijaitsevassa studiossa Kauppila on viettänyt eräänkin rupeaman ABLOY-tuotteiden muotokieltä ja parhaita kuvakulmia pohtien. - Vuosien varrella olen oppinut asentamaan lukkoja sen verran, että kuvaus onnistuu. Aika monen tuotteen kanssa selviän perustyökaluilla ja tuotteen mukana tulevilla asennusohjeilla. Paitsi on se yksi viennin lukko, jonka kanssa tulee aina ongelmia, Kauppila puistelee päätään. Parhaat puolet Timo Kauppila on vuosikymmenten aikana oppinut loihtimaan tuotteista esille niiden parhaat puolet esteettisyyden, turvallisuutta ja varmuutta henkivän muodon, helpon käytettävyyden, värikylläisyyden ja toiminnallisuuden. Mitä puolia kuvauksen tilaaja kulloinkin on ollut vailla. - Digiaikaan siirryttäessä moni tekninen kikka on helpottunut. Aiemmin piti kehittää ihan oma systeemi sille, miten tuotteet saatiin alustalla kuvattua siten, että syntyi vaikutelma ilmassa leijuvista tuotteista. Siistin lopputuloksen saaminen oli joskus kovin vaikeaa. Kauppila on käynyt kuvaamassa ABLOY-tuotteita myös valmiissa kohteissa. Ja on vuosien varrelle sattunut kömmähdyksiäkin. Kerrottakoon tässä yksi, vuosikymmenten takaa. - Muistaakseni Abloyn käyttämän mainostoimiston kaverilta tuli tieto, että pitää lähteä kuvaamaan ABLOY-liukuovikoneita Turkuun. Turkuun sitten lähdettiin, ison tavaratalon oville. Asettelin siinä ihmisvilinässä kalustoa kuntoon, mainostoimiston AD itse livahti päiväksi omille asioilleen. Huomasin aika pian, että liukkarit ovella olivat, muttei tosin ABLOY-merkkiset, Kauppila naurahtaa. - Se lukee minua kuin avointa kirjaa! Kun puhutaan kuvaustarpeista ja viittelöidään ilmaa, Kauppila näkee heti asiat oikealla tavalla. Se on vaan yksinkertaisesti hyvä, se herra Kodak, huikkaa Abloyn markkinointiviestintäsihteeri Päivi Mustonen. Valokuvaaja Timo Kauppila innostuu haasteellisten ABLOY-tuotteiden kuvaamisesta. Hän on kuvannut Abloylle jo 1980-luvulta lähtien. Photographing ABLOY products never ceases to excite Timo Kauppila. He has been shooting for Abloy from the 1980 s. 49

26 Teksti/Text: Ulla Pennanen Kuvat/Photos: Johanna Kokkola Lukkoja vai taidetta - Considerations of Object Art Kun ranskalainen taidemaalari Marcel Duchamp ehdotti 1910-luvulla taidenäyttelyyn ylösalaisin käännettyä pisuaaria, mullistui koko taideteoksen käsite. Pisuaari oli nimetty Suihkulähteeksi ja signeerattu R.Mutt -nimellä. Taiteellisen tekniikan kohdalle oli merkitty sana readymade valmisesine. Perinteisiä esteettisiä kriteerejä ei voinut enää soveltaa, eikä teos ollut enää taiteilijan tekemä perinteisessä mielessä. Edes taiteen sisäpiiri ei alkuun tahtonut hyväksyä tätä ajatusta. Vasta vuosikymmeniä myöhemmin asia otettiin vakavasti ja alettiin pohtia Duchampin esittämää häiriötä taidemaailmassa. Katsojan herättelyä Readymade-teos vaati siis määrittelyä, jotta voitaisiin erottaa kaksi samanlaista esinettä, joista toinen on taideteos, toinen ei. Readymadella tarkoitetaan arkipäiväiseen elämään kuuluvaa esinettä, joka on poistettu alkuperäisestä käyttötarkoituksestaan ja viety ehdolle Flanöörit taideteokseksi galleriaan tai museoon. Asiaan kuuluu, että esine nimetään uudestaan. Esineen uudella tavalla esiin tuodun muodon ja nimen tarkoituksena on herättää katsojien mielessä liikkuvia asioita. Enää ei oleteta, että asiantuntijat määrittelevät taideteoksen sisällön tai että taiteilijan teokseen lataamat ajatukset olisivat ainut lähtökohta teoksen kokemiselle. Puhtaita readymadeja, sellaisinaan taideteokseksi nimettäviä esineitä oli Duchampillakin vain muutama. Usein teokset syntyvät yhdistelemällä eri elementtejä. Readymade-taiteen luonteeseen kuitenkin kuuluu, että teoksissa on teollisesti tuotettuja osia. Suomessa nämä uudet ajatukset alkoivat näkyä 1960-luvulta lähtien. Abloyn 100-vuotisjuhlanäyttelyssä mukana olevia Juhani Harria ja Ismo Kajanderia voidaan pitää suomalaisen readymaden - esinetaiteen edelläkävijöinä. Seuraavaa sukupolvea edustaa näyttelyn kolmas taiteilija Kari Cavén. Kaikki nämä taiteilijat ovat intohimoisia flaneeraajia - kirpputorien, romuliikkeiden ja siirtolavojen kiertelijöitä. Vaeltaessa taiteilijoiden mukaan tarttuu kaikenlaista tavaraa. Jokaisessa esineessä on kuitenkin ollut jotain taiteilijaa kiinnostavaa. Monesti he eivät itsekään tiedä mihin materiaalia tarvitaan. Se voi lojua työhuoneella vuosikausia ennen kuin sille löytyy sopiva hetki. Ja näin on syntynyt taideteos! Kirjoittaja Ulla Pennanen on Joensuun taidemuseon amanuenssi sekä Readymade-näyttelyn kuraattori Kuva/photo:Ismo Kajander When the French painter Marcel Duchamp offered an upside-down pissoir to be shown in an art exhibition in the 1910s, the whole concept of the artwork was revolutionized. The pissoir was given the title Fountain and signed R. Mutt. The technique was given as readymade. Here traditional aesthetic criteria no longer applied, and the piece was no longer the work of an artist in any traditional sense. Initially, even the inner circles of art were not to accept this idea. It was not until decades later that the whole matter was taken seriously and the disturbance caused by Duchamp in the art world was addressed. Arousing the viewer A readymade work of art thus requires a definition in order to be distinguished from a similar object that is not an artwork. The term applies to an object of everyday life removed from its original context of use and presented as a work of art for display in a gallery or a museum. Renaming the object is also part of this process. Continue > Turhuuden turuilla 2007, Ismo Kajander Vanity Fair 2007, Ismo Kajander Pieni lukkopallo, Kari Cavén. Small Lock Ball, Kari Cavén. 51

27 Teksti: Sirkka-Liisa Salmela Avainten valtakunta, Juhani Harri. Espoo Museum of Modern Art/The Saastamoinen Foundation art collection. Kuva: Matti Ruotsalainen. The Realm of Keys, Juhani Harri. Espoo Museum of Modern Art/The Saastamoinen Foundation art collection. Photo: Matti Ruotsalainen. The purpose of presenting the form and name of an object on a completely new basis is to arouse the viewer s thoughts. It is no longer assumed that the content of an artwork is defined solely by experts or that the ideas imbued by the artist in a work are the only viable basis for experiencing it. Even Duchamp had only a few pure readymades, objects that, as such, be named works of art. In most cases readymades are created by combining different elements. Industrially manufactured parts, however, are an integral aspect of readymade art. Flâneurs These new ideas began to appear in Finnish art in the 1960s. Juhani Harri and Ismo Kajander, who are included in the Abloy Centenary Exhibition, can be regarded as the forerunners of readymade object art in Finland. The following generation is represented by Kari Cavén. All these artists are passionate flâneurs exploring flea markets, junk shops and dumpsters, and picking up all kinds of things in their wanderings. Each object, however, has something that interests the artist. In most cases the artists themselves do not know what the material might be needed for. An object may be kept for years in a studio before the right moment appears for it. And the result is a work of art. Ulla Pennanen is a curator at the Joensuu Art Museum, the venue of the Readymade exhibition READYMADE Kari Cavén Juhani Harri Ismo Kajander The Abloy Centenary Exhibition, 1 June - 30 September 2007 The Joensuu Art Museum, Kirkkokatu 23 Open: Tue., Thu.- Sun. 11 a.m. 4 p.m., Wed. 11 a.m. 8 p.m., Mon. closed Duchamp-sitaatti, 2007, Kari Cavén Duchamp Quote, 2007, Kari Cavén Keskikokoinen insinööri Kevätaurinko ulottaa uutta luovan voimansa vanhan pesulan nuhjuiselle pihamaalle. Junat kolistelevat kiireissään ohi Helsingin Tapanilan. Junia lukuun ottamatta kiire on tiessään. Hiljaisen hallin ovessa lukee kutsuvasti Cavén. Oven takaa aukeaa taiteilija Kari Cavénin maailma. Miltei ujon oloinen mies muistelee viimekesäistä ympäristötaidetapahtumaa Joensuussa. - Siitä jäi hyvä mieli, näyttely sai mukavan vastaanoton, Cavén myhäilee. Taiteilijan työpaja on kuin isokokoinen ja kaiken nielevä pienen pojan aarrearkku; työkaluja, kippoja, leluja, laatikoita ja monenkirjavia materiaaleja. Tärkein työkaluista on kuulemma vannesaha. Villiintyneen tavaramylläkän seasta tuskin pienempää työkalua löytäisikään, vieras pohtii. - Onko tuo taidetta, Cavén kysyy viitaten hitsauspöydällä nököttävään wcpyttyyn. Ja taiteilija vastaa itse: - Minusta se on enemmänkin sellainen messuesine. Mutta jos yksikin sanoo, että se on taidetta, niin sitten se on. Arvion kohteena on Marcel Duchampin pisuaarin sitaatti. Siinä missä Duchampin työn signeeraus oli R. Mutt, Cavénin signeerauksessa lukee L.e. Mut. Sitäpä juuri, cavénmaista huumoria! Mies tunnustaa, että hänen töissään on mukana usein myös pientä ilkeilyä. Cavénin työpajalla huomio kiinnittyy suureen lentokoneeseen. Kyseessä on työ, jonka taiteilija teki Vantaan kaupungin juhlanäyttelyyn. Tekijän itsensä mukaan liidokilla pääsee lentämään ainakin kymmeniä metrejä. - Sielussa ei asu ihan pienikään insinööri, vaan ainakin keskikokoinen, mies innostuu. Ei siis ihme, että käydessään Abloyn Joensuun-tehtaalla taiteilija löysi ideoita valmisteilla olleeseen näyttelyyn. Yllättäviä nautintoja on siis luvassa! Kari Cavén on yksi keskeisimmistä tämän ajan suomalaisista taiteilijoista Vuonna 1954 Savonlinnassa syntynyt Cavén on ollut Suomen edustaja arvostetuimmissa kansainvälisissä kuvataidenäyttelyissä. Vuonna 1987 hän oli mukana Sao Paulon biennaalissa Brasiliassa ja vuonna 1988 ainoana pohjoismaisena taiteilijana Venetsian Aperto-näyttelyssä. Seuraavana vuonna hänet valittiin edustamaan Suomea myös itse päänäyttelyyn eli Venetsian 44. biennaaliin. Vuonna 1995 hänet valittiin jälleen Suomen edustajaksi Venetsiaan yhdessä Maaria Wirkkalan, Henrietta Lehtosen ja Nina Roosin kanssa. Cavén on pitänyt yksityisnäyttelyitä ja osallistunut yhteisnäyttelyihin ulkomaisissa taidemuseoissa ja -gallerioissa Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Islannissa, Belgiassa, Saksassa, Itävallassa, Unkarissa, Espanjassa, Kanadassa ja Japanissa. Suomessa hänen yksityisnäyttelyitään on järjestetty keskeisissä nykytaidetta esittelevissä instituuteissa, mm. Amos Anderssonin taidemuseossa, Helsingin Taidehallissa, Oulun taidemuseossa, Porin taidemuseossa ja Sara Hildénin taidemuseossa. Cavén käyttää teoksissaan paljon uusiomateriaalia, jota löytyy kirpputoreilta, roskalaatikoista ja romuliikkeistä. Aikaisemmin hän käytti teoksissaan paljon puuta. Viime vuosina valikoima on monipuolistunut materiaaleihin, jotka löytyvät usein readymade-esineinä. Kari Cavén innostaa katsojia näkemään tutuissa esineissä uusia asioita. Teosten nimet ja materiaalien rinnastukset saattavat johdattaa taide-elämyksen hyvin yllättäville teille. 53

28 Teksti: Sirkka-Liisa Salmela Ismo Kajander Kajander kertoo vaeltelevansa Pariisissa tutkien sitä kuin rakastettunsa vartaloa Valkoisen Ruusun ritarimerkillä (1992) ja Valokuvataiteen valtionpalkinnolla (1988) palkittua Ismo Kajanderia pidetään yhtenä merkittävimmistä suomalaisista avantgardisteista. Taideteollisen korkeakoulun valokuvataiteen yliopettajana ja Turun piirustuskoulun rehtorina toiminut Kajander on omien polkujensa kulkija, jonka taiteellinen luomistyö ei ole koskaan supistunut yhteen muottiin. Pääasiassa Helsingissä, Porissa, Turussa ja Tukholmassa näyttelyitä pitäneen taiteilijan teokset on koettu usein hyvin voimakkaasti. Ateneumin taidemuseon kokoelmiin kuuluva Musiikkikone (1964) toimi aikanaan vedenjakana totutun ja uuden ilmaisun välillä. Hänen teoksiaan on Ateneumissa 20 kappaletta. Kajander tutustui esinetaiteeseen Pariisissa 1960-luvulla. Erityisesti Marcel Duchampin taidekäsitykset ovat vaikuttaneet hänen luomistyöhönsä. Valmiit esineet, nimileikit ja älyllinen huumori ovat Kajanderin taiteen tunnusmerkkejä. Pariisi on säilyttänyt asemansa hänen sydämessään edelleen. Kaupungista hankittu pieni ullakkohuone mahdollistaa palaamisen sinne yhä uudestaan. Kajander kertoo vaeltelevansa Pariisissa tutkien sitä kuin rakastettunsa vartaloa. Rakastetun hiuskiehkuroita ovat kaduilta ja kirpputoreilta tehdyt löydöt. Kajander ilmoittautuukin tähkänpoimijaksi - keräilijäksi luvulla eläneen ranskalaisen taidemaalari Millet n tunnetun maalauksen mukaan. Yksikään elementti hänen teoksissaan ei ole vailla tunnesidettä. Niihin liittyy etsimisen vaivaa tai nostalginen side. Tämä on vain elämää Täyteläinen espresso tuoksuu. Ismo Kajanderin työhuoneella Helsingin Pietarinkadulla on tiiviin työperiodin jälkeen rauhaisaa. Joensuuhun lähtevät uudet työt ovat kutakuinkin valmiina. Valmista pitääkin olla, sillä rakas Pariisi kutsuu jo taiteilijaa! Portaiden alapäässä kohoavan strutsin katse ei hellitä. - Näin strutsin erään osto- ja myyntiliikkeen perällä. Tiesin haluavani sen. Katsos niin käy joskus, joku asia tulee heti ja välittömästi selväksi. Kajander kertoo strutsista, joka hämmentävää turhamaisuutta ilmentäen tuijottaa peilikuvaansa. - Siinä on turhamaisuutta, luonnollisen ja keinotekoisen pohdintaa. Matkan varrella siinä oli vähän androgyyniäkin sävyä, sillä tuo strutsi on nimittäin uros. - Mutta ei tämä niin tarkkaa viestintää ole, että teoksella olisi vain yksi tietty tulkinta. Kun silmä herkeää turhamaisuudesta, hyllyjen uumenista lentävät pienemmätkin linnut saavat huomiota. - Ai mistäkö juontuu rakkaus lintuihin? Pelkäänpä, että kaikki on ihan sattumaa. Ismo Kajanderista henkii kurinalaisuus. - En ole sallinut itselleni erityisiä taiteilijan vapauksia; olen ollut pikemminkin raaka. Taiteen tekeminen ei oikeuta mihin tahansa, Kajander sivaltaa. Konstailematta hän myös toteaa taiteen tekemisen olevan pienen piirin elitististä puuhaa. - Olen säilyttänyt oman vapauteni sillä, että olen taiteen lisäksi tehnyt aina myös oikeata työtä. Taide ei ole ollut elinkeinoni. Myöskään taiteen tekemiseen liittyvä julkisuus ei ole Kajanderia koskaan liiemmin kiinnostanut. - Tämä on vain elämää! Olen pyrkinyt säilyttämään oikean asenteen taiteen tekemiseen. Kajander luokittelee itsensä picassomaisen menneen ajan edustajaksi. Joensuun Readymade-näyttely on Kajanderin käsialasta nauttiville harvinaista herkkua; Joensuun jälkeen seuraavaa näyttelymerkintää ei kalentereista löydy. In short: HOME - Maria Romantschuk Head of Press Relations of the President of the Republic of Finland - Juhani Harrin (s. 1939, k. 2003) ensimmäinen oma näyttely oli Taidesalonki Pinxissä Helsingissä vuonna Vuosien varrella Harri piti yksityisnäyttelyitä pääasiassa Helsingissä ja Turussa, mutta myös Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa. Yksi hänen merkittävimmistä ulkomaisista näyttelyistään järjestettiin vuonna 1992 Kansainvälisen Nykytaiteen Keskuksessa New Yorkissa. Harrin teoksia kuuluu keskeisiin nykytaiteen kokoelmiin Suomessa, mm. Amos Andersonin, Sara Hildénin ja Hämeenlinnan taidemuseon sekä Kuntsin taidesäätiön kokoelmiin Vaasassa. Nykytaiteen museo Kiasman kokoelmissa hänen töitään on toistakymmentä. Venetsiaan 1960-luvun lopulla ihastunut Juhani Harri tuo laatikkoteoksissaan mieliin rapautuvan kaupungin nostalgisen tunnelman. Kirjallisuuden, historian tai lapsuuden maisemien synnyttämät mielikuvat yhdistyvät hänen teoksissaan alitajunnan aineksiin. Hän käyttää vanhoja esineitä, leikkikaluja, täytettyjä eläimiä tai niiden jäänteitä, luita ja koristeellisia tekstiilejä niin kuin maalari käyttää väriä ja pensseliä ilmaisussaan. Harrin varhaiset teokset olivat reliefimäisiä maalauksia, joissa jo saattoi olla esineellisiä lisäyksiä. Harrin lasin taakse rakennettujen laatikkoteosten keskeisenä elementtinä ovat olleet laivojen pienoismallit, joihin hän oli tutustunut jo lapsuuden Vaasassa. Laivojen ohella teoksissa on usein myös perhosia ja lintuja, jotka luovat teoksiin runollista tunnelmaa. Juhani Harri on Ismo Kajanderin ohella suomalaisen esinetaiteen edelläkävijöitä. He molemmat toimivat 1960-luvulla myös kansainvälisten taidevirtausten välittäjinä Suomeen seuraamalla Tukholman näyttelyitä ja kirjoittamalla eri lehtiin. Juhani Harri Juhani Harri on Ismo Kajanderin ohella suomalaisen esinetaiteen edelläkävijöitä Kuva: Jussi Tiainen 55

29 Teksti: Sirkka-Liisa Salmela Kuva: Johanna Kokkola Patenttiasiakirja mikä mainio tapa saada unenpäästä kiinni Patentti-insinööri Aulis Gustafssonin viileän tyylikkään ulkokuoren viesti vaikuttaa hetken selvältä: patenttiasiat ovat vakavia ja huumorittomia asioita. Siis sellaisia juridis-teknisiä kylmiä faktoja. Maallikon mielestä ufo-asioita, joilla ei ole mitään tekemistä tavallisten ihmisten arkisessa elämässä. - Tämähän on jännittävää työtä! Välillä tapellaan kuin villit! Tilastojen mukaan keskimäärin riidellään nelisen vuotta, kun riitelemään ryhdytään. Mutta mikäs sen hauskempaa, kuin pelata muiden rahoilla, patentti-insinööri Gustafsson vitsailee ja hörähtää nauramaan sydämensä kyllyydestä. Pian käy selväksi, että patenttimiehen mieli on varustettu hersyvällä huumorilla ja nopeilla oivalluksilla - vaikka tai ehkä juuri siksi, että patenttiasiat todellakin ovat vakavia ja yrityksille elintärkeitä asioita. AWEK A niin kuin Abloy, W kuin Wärtsilä, E kuten Evac ja K eli Kvaerner Masa-Yards - AWEK. Siinä nimi yhtiölle, joka muodostettiin Wärtsilän entisestä patenttiosastosta vuonna Kaikilla yhtiön omistajilla on siis yhteinen historia Wärtsilässä. Lähes koko liikevaihto tulee nykyisin omistajayhtiöiden tai heidän tytäryhtiöidensä kautta. Ulkopuolisia asiakkaitamme ovat vain IDO ja Cimcorp pienellä osuudella, Aulis Gustafsson, AWEK Industrial Patents Ltd Oy:n toimitusjohtaja selvittää. IPR - IPR, muista tämä tämä on tärkeä termi, Gustafsson aloittaa johdattelun patenttien maailmaan. Lyhenne IPR tulee sanoista Intellectual Property Rights. Termillä tarkoitetaan immateriaalisia eli aineettomia oikeuksia, jotka suojaavat luovan työn tuloksia. Oikeudet voivat olla niin sanottuja teollisoikeuksia eli patentteja, hyödyllisyysmalleja eli pikkupatentteja, mallisuojia ja tavaramerkkejä. Tekijänoikeudet puolestaan suojaavat kirjallisia ja taiteellisia teoksia ja muun muassa tietokoneohjelmia. - Patentti voi olla voimassa maksimissaan 20 vuotta. - Abloylle, kuten kaikille teknologian etulinjassa toimiville kansainvälisille yrityksille patentti on tärkeä strateginen asia. IPR on markkinoiden peliväline, jonka tarkoituksena on raivata elintilaa itselle, kilpailijoiden kustannuksella. - Eli haetaan suojaa omille tuotteille, jotta muut eivät voi niitä kopioida. Näitä pelivälineitä pitää olla, tai muuten kilpailijat toimivat sinunkin puolestasi, Gustafsson selvittää. Patentti - Patentti on oikeus, yksinoikeus oikeus kieltää muita käyttämästä ammattimaisesti hyväksi keksintöä, patentti-insinööri määrittelee. Mutta miksi patenttiasiakirjan teksti on niin konstikasta? - Tekstissä pyritään äärimmäiseen eksaktiuteen ettei jäisi tulkinnanvaraa. Kyseessä on juridinen dokumentti, Gustafsson linjaa lisäten remakan naurun kera: - Mikä onkaan mainiompi tapa saada unenpäästä kiinni, kuin ryhtyä lukemaan patenttiasiakirjaa! Alalla puhutaan patenttiperheestä. Perheen muodostavat kaikki samaan keksintöön liittyvät patenttihakemukset ja myönnetyt patentit eri maissa. Esimerkiksi Abloylla tällaisia perheitä on tällä hetkellä vajaa 70. Patenttiperheisiin liittyviä myönnettyjä ja voimassa olevia patentteja on tällä hetkellä lähes 300. Ongelmia puhelu Aulikselle! Peräti veijarimaista Gustafssonia kuunnellessa ei ensimmäiseksi tule mieleen mies, jonka puoleen isot yritykset kääntyvät, kun hätä on suuri. - Kirjelmöintejä, selvittelyjä, oikeudenkäyntejä ja sopimista. Välillä tapellaan oikein kunnolla. Tosin harvoin voimia mitellään läpi monien oikeusasteiden. Mutta toisinaan markkinoilla pärjätäkseen pitää hakea vauhtia oikeudesta. - Ja arvaa, kuka voittaa? No juristi tietenkin Voi minkä teinkään, kun opiskelin insinööriksi, enkä juristiksi, Gustafsson nauraa tukkaansa haroen. - Vaan nautinhan minä työstäni. Toki pääosa siitä on oikeuksien hankintaan liittyvää normaalia puurtamista, mutta mikäs sen positiivisempaa, kuin silloin tällöin pelastaa päämies pinteestä. PS The number one Finnish invention The Foundation for Finnish Inventions has rated the ABLOY lock as the most important Finnish invention, followed by such notable inventions as Aimo Lahti s Suomi submachine gun and A. I. Virtanen s Nobel Prize winning AIV silage. In 1997, the ABLOY cylinder represented a successful Finnish invention in an exhibition by the European Patent Offi ce. The aim of the exhibition, which toured 18 European countries, was to highlight the economic signifi cance of patents as well as their impact on our everyday lives. - Välillä tapellaan kuin villit! Tilastojen mukaan keskimäärin riidellään nelisen vuotta, kun riitelemään ryhdytään, Aulis Gustafsson kertoo. Sometimes we fi ght like savages! Although we seldom cross swords through several court instances. But sometimes one must resort to court proceedings in order to make it in the market, says Aulis Gustafsson. Essential patent A patent is an exclusive right to forbid others from exploiting an invention for commercial purposes, describes Patent Engineer Aulis Gustafsson, President of AWEK Industrial Patents Ltd Oy. AWEK is the name of the company that was established from Wärtsilä s former patent department in A patent will remain in force for a maximum period of 20 years. For Abloy, like all international companies on the frontline of technology, patents are strategically important. IPR - Intellectual Property Rights - is an instrument for clearing the way for oneself at the expense of others. You protect your products so that no one else can copy them. You need these instruments or else your competitors will act on your behalf, Gustafsson points out. Abloy, for example, has at the moment almost 70 patent families, and almost 300 patents granted and in force. 57

30 Teksti: Sirkka-Liisa Salmela Kuva: Johanna Kokkola Parasta on, kun porukka itse edellyttää muutosta myös johdolta, sanoo toimitusjohtaja, teollisuusneuvos Matti Virtaala. It is fantastic when troops demand change from the management, says Matti Virtaala, President of Abloy. Tavattoman taitava firma Abloyn toimitusjohtaja Matias Virtaala on täynnä virtaa liekeissä, kuten huippu-urheilija, joka tietää kohta pystyvänsä rikkomaan ennätyksiä. Päivää aiemmin yrityksen johtoryhmä sekä esimiesten ja toimihenkilöiden ydinjoukko keskustelivat. Iltaan asti oli puhuttu Abloysta - johtamisesta, tavoitteista, tulevaisuudesta ja myös uhista. - Mitä enemmän organisaatiossa tiedetään johtamiseen liittyvistä asioista, sitä helpompi organisaatiota on johtaa. LEAN-johtamista Pohjois-Karjalan suurimmalla teollisella työnantajalla menee hyvin. Vankassa kasvussa ovat yhtälailla liikevaihto, vienti ja tulos. Asema ASSA ABLOY -konsernin global brandina on erityisen vahva. - Loistavan yrityksen pirteänä pitäminen on iso haaste, toimitusjohtaja pohjustaa. Tähän haasteeseen Virtaala tarttui kolmisen vuotta sitten ehkä vähän yllättävälläkin tavalla: insinööri ryhtyi opiskelemaan diplomi-insinööriksi. Tutkinto valmistuu vielä ennen kesälomaa. Diplomityönsä Virtaala teki LEAN-johtamisesta. LEAN-johtamisessa toimintatavan perustana on asiakkaalle tuleva lisäarvo. Sen sijaan kaikenlainen hukka halutaan minimoida. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. turhien varastojen, yliprosessoinnin, ylimääräisten kuljetusten, epäsiisteyden ja ylipäätään väärien toimintamenetelmien poistamista. - LEAN-ajattelu konkretisoi asiakkaan aseman. Kun syntyy hukkaa, asiakas maksaa turhasta. - Abloylla on kolme tehdasta ja käytössä on monia erilaisia menetelmiä. Ja hukkaa syntyy aivan liian paljon. Tarvitsemme johtamismallin, joka koordinoi ja vie kokonaisuutta entistä tehokkaammin eteenpäin. Pyhät lehmät - Abloy on teknisesti tavattoman taitava firma. Olemme erittäin kilpailukykyisiä. Mutta ei riitä, että on maailman paras valmistuksessa, Virtaala pohtii. - Jälleen eilen saimme huomata, että meillä on erinomainen ja positiivinen porukka. Parasta on, kun porukka itse edellyttää muutosta ja toimenpiteitä johdolta. Sellaista keskustelua on ilo käydä! Mutta ongelmitta asiat eivät etene Abloyssakaan; pyhiä lehmiä piisaa. - Pyhiä lehmiä liittyy meillä yhtälailla johtamiseen kuin tuotantoonkin. Pyhät lehmät ovat asioita, joihin ei usein tartuta mukavuussyistä ei muuteta toimintatapoja, ei pystytä lopettamaan tuotteita, pidetään yllä keinotekoisia raja-aitoja liiketoimintayksiköiden välillä esimerkiksi. - Joissakin asioissa toimitaan vasta sitten, kun on pakko. Tulevaisuus Abloylla on Virtaalan mielestä vielä hyvin aikaa kotiläksyjen tekemiseen. Jatkuvaan parantamiseen tähtäävä LEAN-johtaminen on yhtiössä otettu tosissaan. - Low cost -maailman mukanaan tuomiin haasteisiin on vastattava. Liiketoimintojen rakenteellisuudessa ja esimerkiksi komponenttien outsourcingissa (ulkoistamisessa) on se tie, mitä Abloyn pitää kulkea se tuo tullessaan voimakasta kilpailukykyä. - Eikä kasvun hakeminen tällä tavoin ole uhka kenellekään ihmiselle, toimitusjohtaja korostaa. Valta keskittyy - Ei minulla mitään naisia vastaan ole. Ei vain ole osunut sopivaa kohdalle, toimitusjohtaja Virtaala vastaa, kun puhe kääntyy Abloyn miehiseen johtoryhmään ja hallitukseen. Virtaala ei ole kovin innostunut ajatuksesta, että yhtiöiden hallituksiin hamuttaisiin naisia vain sukupuolen takia. - Järkevämpää olisi, että ensin kuulutettaisiin hallitusten taholta naisia johtajiksi ja vasta sitten naiset kuulutetaan hallituksiin. Hallitukseen ei voi mennä ilman kokemusta; ilman vankkaa taustaa hallitustyöskentelyyn ei pysty antamaan lisäarvoa. Toimitusjohtaja puntaroi kokemuksen tärkeyttä myös vallan vaa`assa. - Tosiasia on, että suomalaisessa yritysmaailmassa valta keskittyy yhä harvemmille ihmisille kiinnostava piirre sinänsä. Jos hallituksiin tulee kokemattomia ihmisiä, jotka eivät kykene valtaa ottamaan, niin valta liukuu yhä varmemmin yhä harvempien käsiin. Pitkän uran kansainvälisessä bisneksessä tehnyt johtaja arvioi, että suomalaisten yritysten hallitusten tasossa olisi nostamisen varaa. Matti Virtaala Syntynyt Valkeakoskella Insinööri, jatko-opintojen jälkeen valmistuu diplomi-insinööriksi kesäkuussa 2007 Vuosina Kone Oy:n palveluksessa, viimeksi Kone Oy:n nosturidivisioonan Euroopan aluejohtajana Abloyn toimitusjohtajaksi vuonna 1987 Tulikivi Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 1994, hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2003 Hallituksen jäsenenä mm. useissa ASSA ABLOY -konserniin kuuluvissa yhtiöissä Pohjois-Karjalan Uusyrityskeskuksen hallituksen jäsen; toiminnan käynnistäjä ja hallituksen puheenjohtaja vuosina Niin henkilökohtaisella panoksellaan kuin johtamansa yrityksen kautta huomattava kulttuuri- ja urheiluelämän tukija. Läheistä on erityisesti junioritoiminta 59

31 Text: Sirkka-Liisa Salmela Photo: Johanna Kokkola Viestintä on yksi tärkeimmistä johtamisen työkaluista. Avoin ja selkeä vuorovaikutus johdon ja henkilöstön välillä on Virtaalan johtamassa yhtiössä keskeinen asia. Communication is an important tool for management. Open and clear interaction between management and personnel is essential in the company lead by Virtaala It is a great challenge to keep a magnificent company active Teksti: Kati Norppa Ukki teki 60-luvulla vanerista itselleen työkalulaatikon ja laittoi siihen Abloy-lukon. Tästä arvasimme, että ukin mielestä työkalut ovat arvotavaraa, ja että me lapset emme olleet sitä täysin sisäistäneet. Joskus rahapulassa on joutunut ostamaan tilapäiskäyttöön jonkun muun lukon, mutta jos on ollut tarkoitus todella lukita säilyttääkseen arvokasta tavaraa, olen ostanut Abloyn. Ulkomailla matkustellessa käy lämmin ailahdus, kun tuotemerkkiin törmää - palanen suomalaista turvallisuutta. Abloy on malliesimerkki suvereenista oivalluksesta, joka syntyy tarpeesta ja kestää hyvin sekä aikaa että kilpailua. Matias Virtaala, President of Abloy, is full of energy on fire like a top athlete who knows that he will soon be able to break records. A day before, the company s management group and the core team of foremen and salaried employees had talked with each other. They had spent an evening talking about Abloy about management, objectives, the future, and also threats. The more the organisation knows about issues relating to management, the easier it is to lead the organisation. wastage, it is the customer who pays for the unnecessary. Abloy has three factories, and there are many different types of methods in use. And there s much too much wastage. What we need is a management model which co-ordinates and promotes the big picture even more efficiently than before. Sacred cows LEAN management The biggest industrial employer in North Karelia in Finland is doing well. The company s sales, exports and profit are on a solid growth track. Its position as the global brand of the ASSA ABLOY Group is particularly strong. It is a great challenge to keep a magnificent company active, the President says to begin with. Matias Virtaala tackled this challenge in a somewhat surprising manner about three years ago: being a Bachelor of Science, he started to study to become a Master of Science in Technology. He will take the new degree before the summer holidays. Matias Virtaala drew up his Master s thesis on LEAN management. The LEAN management method is founded on the added value given to the customers. On the other hand, the goal is to minimise all type of wastage. In practice, this means the elimination of issues According Future such as unnecessary stock, over-processing, extra transport, uncleanliness, and in Virtaala, to Matias general all wrong procedures. Abloy still The LEAN approach renders the customer s position concrete. When there is of time has plenty to Technically, Abloy is an extremely skilled company. We are very competitive. But being the best in the world in manufacture is not enough, Matias Virtaala says. Yesterday, we once again concluded that we have excellent and positive personnel. The best part is that the personnel themselves require change and action from the management. It s a true joy to conduct a discussion like that! But things do not run without problems at Abloy, either; there are sacred cows. In our company, there are sacred cows both in management and production. Sacred cows are things that you do not wish to take by the horns because it is unpleasant for example, you do not change the old ways of working, or you maintain artificial boundaries between business units. In some things, you do not act until you are compelled to. do its homework. The company has taken LEAN management, which aims at constant improvement, seriously. We need to live up to the challenges brought about by the present low cost world. The road that Abloy has to take can be found in the proper business architecture and for example in the outsourcing of components this will bring solid competitiveness. And when you seek growth in this way, it should not pose a threat to anyone, Matias Virtaala points out. Arkiturvallisuus arvossaan Turvallisuus tarkoittaa niin yhteiskunnan toimintaa kuin työsuhdeauton turvallisuuttakin. Muuttuvassa maailmassa tärkeintä on kuitenkin se, että arjessa on turvallinen olo. Turvallisuuden merkitys on kasvanut parin viimeisen vuosikymmenen aikana valtavasti. Informaatiomäärän lisääntyminen ja tiedon hankinnan helppous on osaltaan lisännyt nykyihmisen kasvavaa huolta turvallisuudestaan. - Ihmiset pelkäävät enemmän kuin vuosikymmeniin. Internet, 24/7 uutiset ja sensaatiolehdet takaavat jatkuvan huolestumiskanavan, jonka edessä on helppoa todeta olevansa turvaton, pohtii Totti Karpela. Turvallisuus on Karpelan ammatti, hän on työskennellyt 18 vuotta poliisina ja toimii tällä hetkellä turvallisuuskouluttajana. Karpelan mukaan erityisesti suomalaisille on muodostunut valtava tarve uskoa lintukotoonsa. Se näkyy myös turvallisuuden kaupallistumisessa. Turvallisuus on myyntivaltti niin matkailumainoksissa kuin auto- ja asuntokaupassakin. - Joka päivä kotimaan liikenteessä kuolee ihmisiä, hukkumisluvut ovat suuria. Suomi on EU:n väkivaltaisin maa ja suurin yksittäinen kuolinsyy sairaalan ulkopuolella on itsemurha. Arkielämän riskit on hyvä tiedostaa eikä niitä poisteta sillä, ettei aiheesta keskustella. Turvallisuudella myyminen ei kuitenkaan saa aiheuttaa kohtuutonta turvattomuuden tunnetta. Sisäisesti turvassa Suomessakin puhutaan paljon sisäisen turvallisuuden käsitteestä. Sillä tarkoitetaan yhteiskunnan tilaa, jossa viranomaiset toimivat lain hengessä eikä yksilön oikeuksia loukata yksittäisten ihmisten tai ympäröivän yhteiskunnan toimesta. - Koemme olevamme turvassa, kun ympäröivä yhteiskunta - Markku Pölönen, elokuvaohjaaja - toimii kitkattomasti. Sisäinen turvallisuus syntyy myös arkisista valinnoista töissä ja kotona. - Henkilökohtaisia valintoja ovat töissä vaikkapa auton tai lentoyhtiön valinta. Kotona taas vakuutusasiat, lukitusturvallisuus, perheen kanssa harjoitellut toimintamallit arjen kriisien varalle ja paloturvallisuusvälineet ovat osa turvallisuutta, listaa Kansalaisen Turvakirjan kirjoittanut Karpela. - On helpompaa varautua uhkiin ennakolta kuin korjata jälkiä. Esimerkiksi oma kotimme on suojattu niin, että tyypillinen kotimainen murtovaras valitsee helpomman kohteen. Huolta huomisesta Turvallisuuden merkitys ei ainakaan vähene tulevaisuudessa. Tietoyhteiskunta on haavoittuvainen ja ammattirikollisuus lisääntyy. Tulevaisuudessa yhtenä kasvavana turvallisuusriskinä Totti Karpela näkee erityisesti sosiaalisen eristäytymisen ja tuloerojen kasvun. - Tulevaisuudessa Suomessakin tulee olemaan entistä enemmän ihmisiä, joilla on rahaa kuin roskaa ja vastaavasti niitä, joilla ei ole muuta kuin roskaa. Tulevaisuuden uhkakuviin kuulunee myös se, että ihmiset eivät enää tunne naapureitaan ja perheen toiminta keskittyy yhä pienemmän piirin ympärille. - Lisäksi on ihan pakko nostaa kissa pöydälle: tulevaisuudessa ei suomalainenkaan voi enää olla täysin huoleton terrorismin uhan suhteen. Jossain vaiheessa suuren maailman myrskyt tulevat aiheuttamaan laineita myös Suomessa. 61

32 As part of the centennial festivities, Abloy together with the ASSA ABLOY Group is sponsoring an exhibition on the world-famous Finnish architect Eero Saarinen ( ). The exhibition on Eero Saarinen is entitled Shaping the future. The world tour of the exhibition was inaugurated in Helsinki at the end of The exhibition will continue through Oslo and Brussels before going to the United States, where it will tour seven cities until the year Shaping the Future St. Louis Gateway Arch. Eero Saarinen, United States Jefferson National Expansion Memorial. Copyright: Artega Ltd Eero Saarinen, TWA-terminaali, John F. Kennedy International Airport, New York, 1962, Copyright: Erza Stoller/Esto Teksti: Kati Norppa Vahvasti läsnä Laajasti alueellisesti vaikuttava, työllistävä ja kehittyvä yritys. Siinä määritelmää veturiyritykselle. - Jokainen maakunta tarvitsee muutaman myös oman alueen ulkopuolella tunnetun ja menestyvän veturiyrityksen, sanoo Joensuun yliopiston rehtori Perttu Vartiainen. Veturiyrityksen ytimenä on yrityksen itsensä tuoma tulovirta ja työllisyys, mutta myös yrityksen käyttämä monipuolinen alihankintaja palveluverkosto sekä investoinnit. Ratkaisevaa on, että veturiyritys on alueellisesti läsnä. - Veturiyritys on juurtunut sekä johtonsa että työntekijöidensä kautta paikallisyhteisöön. Yritys on läsnä alueella, sen tuotteet koetaan omiksi ja niistä ollaan ylpeitä, Vartiainen kuvailee. - Eikä pidä unohtaa henkisiä eväitä, joita veturiyrityksen kotimainen ja kansainvälinen vuorovaikutus antaa alueelle, pohtii Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Pentti Hyttinen. Tiennäyttäjä Työllisyysnäkökulmasta asiaa tarkasteleva Joensuun työvoimatoimiston johtaja Jarmo Valtonen pitää Abloyn kaltaista veturiyritystä Pohjois-Karjalalle elintärkeänä. - Maakunnan kannalta työllistävä vaikutus on todella suuri. Ilman Abloyn kaltaisia yrityksiä olisimme vaikeuksissa. - Vahva oman toimialan osaaminen ja näkymät tulevasta kehityssuunnasta antavat osaamista jaettavaksi myös alihankintayrityksille, joissa tulevaisuuden näkymien arviointi ja ennakointi on vaikeampaa. Pohjois-Karjalan Uusyrityskeskuksen toimitusjohtaja Heikki Pietarinen on samoilla linjoilla. - Abloy on ollut Uusyrityskeskuksen perustajajäsen ja Matti Virtaala vaikuttaa hallituksessa. Abloy on antanut siten muillekin yrityksille esimerkkiä tukea uusia yrityksiä ja uusperustantaa maakunnassa. Elinkeinoilmasto Maakunnan vaikuttajat ovat yhtä mieltä siitä, että alueella tulee huolehtia veturiyrityksen toiminnan perusedellytyksistä ja luoda myönteinen elinkeinoilmasto. Tärkeitä asioita ovat hyvät liikenneyhteydet, tehokas koulutusjärjestelmä sekä monipuoliset ja sujuvat peruspalvelut. - Maakunnan elinkeinopoliittisen tuen lisäksi erityisen tärkeitä ovat kuntien, seudullisten kehittämisyhtiöiden ja oppilaitosten toimet, jotka luovat paikalliset edellytykset yrityksen kilpailukyvyn ylläpidolle, Perttu Vartiainen muistuttaa. - Myös kaupungin imagolla on merkitystä. Kulttuurin ja huippuurheilun saralla menestyminen luo positiivista mielialaa myös arjen aherrukseen, Joensuun kaupunginjohtaja Juhani Meriläinen näkee. 63

33 Text: Kati Norppa Photo: Johanna Kokkola It has been really good knowing you all these years. Here s to the next generation of locks! Many happy returns, Face to face with Robin Rice It s great being part of the Abloy family Robin Rice has led Abloy in the United Kingdom for 38 successful years. During all those years he admits only once considering leaving. Why change a good thing - in the end it has been such fun! Robin Rice Managing Director Abloy Security Ltd From wool and hair to top quality security applications Our interview with Robin Rice, the Managing Director of Abloy Security Ltd, takes place at the Kämp Hotel in Helsinki. We meet a delightfully approachable gentleman who has created a remarkable career with Abloy. There is not a hint of a workaholic or hard-faced businessman as he recalls his experiences. The key words are fun and luck. I was employed in 1969 and virtually given the Abloy business to run. I was the fourth person in the company besides the owner, a bookkeeper and a secretary, so it meant cutting keys, packing parcels and being the tea boy at 20 a week. In two years I had hired six people who reported to me. And I was only 22. It was good fun. More fun was on its way. Robin took over the company in 1984 as the managing director and within five years the turnover was 2.5 million. It was just a question of doing the right things. Sometimes in life you have that purple patch when everything works. The sales guys were great: we moved to absolutely ideal premises and created a showroom where people wanted to come. We also produced a condensed ABLOY catalogue for the UK market. As a result, we got contracts from blue chip companies: British Telecom was an important first customer. The business just grew and grew and my bosses in Finland were delighted. It was a fantastic time and we had a smashing team. Then disaster struck Looking back, Robin says that when things were going as well as they were it was inevitable that something had to spoil it. He means the merger of the Abloy business in the UK to another company, which turned out to be a disaster. In the end he had to let 40 people go. For a man who is known as a compassionate leader, the redundancies were the most difficult time of his life. I went through really rough times, both professionally and personally. But I came out of the whole experience a better manager. It brought me back to earth and taught me a lot. It took the company till 1993 to recover from the difficulties. You have to remember that before ABLOY EXEC and PROTEC, you could not sell ABLOY products as they were sold in Finland, you had to sell them as specialist products. But by the time ASSA ABLOY was formed we were again quite a good company and the past few years have been exceptional for us. The future looks secure At the beginning of the new millennium, Robin changed the structure of the Abloy business. From the ASSA ABLOY point of view it is the company selling to the professional end user market in the UK and is also in charge of the whole electromechanical business. We feel that we now have the right segments to expand into and we represent several brands but our main brand is ABLOY and that is what we know best. At the moment Abloy Security employs 64 people, and they estimate all time high sales this year. In the UK, ABLOY is business to business and our big market is industry. Unlike the Finns, we don t lock up our homes with ABLOY, except of course my home, he jokes. It s remarkable how you see ABLOY everywhere in Finland. It makes you understand what the potential of the product is. When you re selling in other countries, it s a completely different proposition as nobody grows up with this system. But we have now established our position in the UK market and this will grow steadily. The only time of doubt During his years with Abloy, Robin admits only once seriously considering a change of employment in the 1980 s. Then fate stepped in. Robin was offered a job as the managing director of Abloy Locks Ltd. He has now been with the company for 38 years. It sounds like an incredibly long time, but with so many things happening within the company I feel I have changed jobs five or six times. The thread through these changes has always been Abloy and it has always been my love. It is great to be part of the Abloy family, there s just something very special about it. Wedding in Vegas A lifetime career is not the only thing Robin has found from Abloy. He is now remarried to his former secretary, Jeanette, who retired a few years ago. Yes, it was an office romance and we have now been together for eighteen years. Yet only last October we decided to get married so we are virtually newlyweds, he laughs, and continues. We decided to give ourselves a treat and took all of the family to Las Vegas, a city which we love. We had the most fantastic wedding. The Rices call their house Tapestry as reference to their patchwork family. Three sons are from Robin s first marriage and Jeanette has a daughter and a son. Their first grandson was born a year ago. Abloy has lured two of the Rice sons into the industry, despite slight opposition from their father. I have a feeling that Abloy in the UK is in good hands. The Abloy operation was started in the UK in the early 1960 s by Ken Gradon under the name Industrial Devices Ltd. The wool and hair trader needed new business opportunities and found them through a Finnish friend who introduced him to Solifer, a company that made mopeds and hinges. These hinges found a niche market being sold mainly for doors in hospitals. However throughout the 1970s it was the Abloy part of the business than began to grow. Robin Rice took over as Managing Director in 1984 after the distributorship was purchased by Abloy Oy and the growth accelerated very quickly. Today Abloy Security Ltd is part of the ASSA ABLOY Group, and ABLOY is more popular than ever before in the UK. Turnover (2006) was 8.9 million and the annual growth 15 per cent. The success is largely due to the latest systems that Abloy have developed, especially the ABLOY PROTEC key mechanism. Abloy Security markets high-quality products and accessories for security applications. Abloy Security s customer base provides solutions to a broad spectrum of public and private organisations throughout the UK and Ireland. For more information visit 65

34 Robin ja Jeanette Ricelle Abloyn juhlalehden haastattelu oli hyvä syy vierailla keväisessä Helsingissä Teksti/Text: Sirkka-Liisa Salmela Kuvat/Photos: Jaakko Kilpiäinen Abloy s 100th anniversary volume gave Robin and Jeanette Rice a good excuse to visit Helsinki in its early spring glory. Abloy Security Ltd:n toimitusjohtaja Robin Rice: On hienoa kuulua Abloy-perheeseen Robin Rice on johtanut Abloyn Iso- Britannian toimintoja 38 menestyksellistä vuotta. Charmikas ja mukava mies on kuitenkin kaukana kovasta yritysjohtajasta. Avainsanoja uralla ovat olleet hauskuus ja onnekkuus. Minut palkattiin 1969 ja käytännössä annettiin heti Abloy-liiketoiminta hoidettavaksi. Olin neljäs työntekijä yrityksessä, jyrsin avaimia, pakkasin laatikoita ja keitin kahvia 20 punnan viikkopalkalla. Parissa vuodessa minulla oli jo kuusi alaista. Olin vain 22 ja se oli hauskaa. Vuonna 1984 Robin nimitettiin toimitusjohtajaksi ja viidessä vuodessa yhtiön liikevaihto oli jo 2,5 miljoonaa puntaa. Tehtiin oikeita asioita, tiimi oli hyvä ja liiketoiminta kasvoi. Sitten Britannian yhtiöt yhdistettiin - huonoin tuloksin. Robin joutui irtisanomaan 40 ihmistä, mikä oli hänen elämänsä vaikeinta aikaa. Se oli sekä ammatillisesti että henkilökohtaisesti kovaa aikaa. Toisaalta kokemus teki minusta paremman johtajan, opin paljon ja palasin maan pinnalle. Yhtiö pääsi jaloilleen vasta 1993 ja ASSA ABLOY - konsernin syntymisen aikaan yhtiö oli taas hyvässä kunnossa. Viime vuodet ovat olleet erinomaisia. Tulevaisuus näyttää turvalliselta Liiketoiminnan uudistamisen jälkeen Abloy Security Ltd:n palveluksessa on 64 työntekijää ja myynnistä odotetaan kaikkien aikojen parasta. Mielestämme meillä on nyt oikeat segmentit, jonne laajentua. Iso-Britanniassa Abloy on B-to-B liiketoimintaa ja suurin markkinamme on teollisuus. Toisin kuin Suomessa, me emme lukitse kotejamme ABLOY-lukolla, paitsi tietysti minä, Robin Rice nauraa. Robin Rice tapasi Abloyn kautta myös vaimonsa Jeaneten, joka jäi eläkkeelle muutama vuosi sitten. Kolmesta pojasta kaksi on löytänyt uran Abloylta. 38 vuotta kuulostaa pitkältä ajalta, mutta kun yhtiössä on tapahtunut niin paljon, tuntuu kuin olisin vaihtanut työpaikkaa 5 6 kertaa. On hienoa olla osa Abloy-perhettä, siinä on jotain todella erityistä. Minulle avain kuvastaa jotain omaa, jota haluaa suojella ja pitää turvassa. Jos hävitän kotiavaimeni, lukitsen itseni pihalle. Jos hävitän pyöränavaimeni, joudun kulkemaan jalan ja myöhästyn. Jos minulla ei ole avainta, ei minulla silloin varmaan ole kotiakaan. Näin kuvailee avaimen symboliikkaa 23-vuotias Kirsi Pesonen. Hän valmistui tänä keväänä vaatetusmuotoilijaksi Savonia-ammattikorkeakoulun Muotoiluakatemiasta Kuopiosta. Kirsi Pesosen opinnäytetyö Avain unelmiin on ABLOY-avaimista ommeltu mekko. Mekkoon on käytetty 5097 avainta. Kirsi Pesonen toteutti avainmekon yhteistyössä Abloy Oy:n kanssa. Avain unelmiin A Key to Dreams To me a key represents something of my own, something that I want to protect and keep safe. If I lose my house key, I lock myself out. If I lose my bicycle key, I will have to walk and I will be late. If I have no key, I guess I have no home either. This is how 23-year-old Kirsi Pesonen describes the symbolism of a key. She graduated this spring as a fashion designer from the Kuopio Academy of Design of the Savonia University of Applied Sciences. Kirsi Pesonen s final project, A Key to Dreams, is a dress made of ABLOY keys. A total of 5,097 keys were used for the dress. Kirsi Pesonen created the key dress in cooperation with Abloy Oy. Teksti: Kati Norppa Kuva: Johanna Kokkola 67

35