14 Mikko Kuivasen työvuoro Haartmanin sairaalassa.

Transkriptio

1

2 Sisältö 11 / Mikko Kuivasen työvuoro Haartmanin sairaalassa. 20 Nokian hammashoitolasta lapselle jää hyvä muisto. 28 Teppo Kröger on tutkinut pohjoismaista hoivatyötä. 54 Aaron Romppainen vaihtoi santsailun kuntoiluun. 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 Koukkuniemeen lisää hoitajia 7 Miksi päivärahapäätös viipyy? 8 Julkinen sektori toimii, kun yksityinen pettää 9 Säästöistä lisää kustannuksia 10 Marraskuun lyhyet 11 Lehtikatsaus 11 Näin vastattiin 12 Lempiesine: pikkuliina 14 Hiljaista kiirettä Haartmanin sairaalassa 19 Toimiva terveyskeskus 20 Napostelu näkyy lasten suussa 2 super Sairausbisnes tuottaa lisää sairaita 28 Suomalainen hoitaja on sitoutunut työhönsä 30 Tanskassakin säästetään 31 Luontaistuotteet, osa Uudet kirjat 35 LH Tuomo Tumppi Valokainen 36 Pelkoa voi hallita 39 Palasia sieltä täältä 42 Olemme laiskoja liikkumaan 46 Rajaton jousto ei kuulu työelämään 50 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 52 Superristikko 53 Lähihoitaja Kähönen 53 Mitä mieltä vastaa kyselyyn! 54 Aaron Romppainen laihdutti 37 kiloa televisio-ohjelmassa. 58 Jäsenrekisteri tiedottaa 59 Siskon pakina 60 Työttömyyskassan ajankohtaiset 61 Muista yksityissektorin luottamusmiesvaalit 63 Kuulumisia 66 Luonnossa 67 P.S. Salosta 36 Hoitajakin voi pelätä pistämistä.

3 Pääkirjoitus Leena Lindroos super 57. vuosikerta Tilaushinta 48 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax (09) päätoimittaja Leena Lindroos (09) taittava toimittaja Jukka Järvelä (09) toimittajat Marjo Sajantola (09) Sonja Kähkönen (09) vierailevat kirjoittajat Anna-Liisa Enkovaara, Päivi Hujakka, Virpi Saarinen, Antti Vanas, Tiina Örn kannen kuva Tuulia Piekkolan kuvasi Sonja Kähkönen ulkoasu Timo Numminen Joonas Väänänen Jukka Järvelä painos kpl ilmoitukset Sonja Kähkönen (09) osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus (09) kirjapaino ISSN SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Uskoisiko todeksi? Tiedättekö tunteen: on sattunut joku väärinymmärrys, yleensä tahattoman erehdyksen tai sekaannuksen seurauksena. Sitä ei ole ensin edes noteerattu, koska mitään ei oikeasti ole tapahtunut, kaikki on kunnossa ja tilanne selvitetty. Kuitenkin virheellinen tieto on jatkanut leviämistään taholta toiselle, paisunut ja pullistunut. Kun sitten asia on palannut lähtöpisteeseensä, siitä on kehittynyt mitä monimutkaisin kudelma tapahtumien, olettamusten ja ajatusten rönsyjä. Ja vaikka kuinka asiasta parhaiten tietävät kertaavat lähtökohdat ja sen, että hälyyn ei ole aihetta, peli on jo menetetty. Samalta on tuntunut tämän numeron sisältöä lukiessa. Teppo Kröger on perehtynyt pohjoismaisten lähi- ja perushoitajien työhön yhtenä kolmesta tutkijasta. Heidän tekemästään hoivatutkimuksesta selviää, että vaikka suomalaisella hoitajalla on kaksinkertainen määrä hoidettavia pohjoismaisiin virkasisariinsa verrattuna, hän on sitoutunut työhönsä ja pitää sitä mielekkäänä. Täällä määräaikaiset työsuhteet ovat kaikkein yleisimpiä ja samat henkilöt työskentelevät sekä päivä- että yövuoroissa. Työ on raskasta, mutta silti meillä esimerkiksi sairaana töissä oleminen on yleisempää kuin sairaana töistä pois oleminen. Kaiken kukkuraksi 40 prosenttia hoiva-alalla työskentelevistä hoitaa vapaa-ajallaan läheisiään, kun muissa ammateissa toimivista työikäisistä näin tekee 20 prosenttia. Tutkija näkee tilanteeseen yhden keskeisen taustatekijän. Se on sitoutumista edellyttävä, hyvät ammatilliset valmiudet antava kolmivuotinen koulutus. Hän, joka alan on valinnut ja satsannut kouluttautumiseensa, haluaa myös pysyä ammatissaan ja kehittyä tehtävissään. Hoitohenkilökunnalla on hyvä motivaatio ja myös kansalaisten tuki. Sen sijaan vain puolet alalla työskentelevistä itse kokee, että asiakkaat arvostavat heidän työtään. Kuntien päättäjien arvostusta hoitajat eivät koe juuri lainkaan. Useimmista hoitajien työsuhteista päättävä kuntakenttä valmisteleekin lomautuksia ja jopa irtisanomisia ensi vuodelle lomautuksia on kaavaillut jo parisenkymmentä kuntaa. Keväällä aloitetaan pilottina myös vuoden pituinen hoiva-avustajakoulutus. Sen idea murtaa tutkimuksen tuloksen. Sekä tutkija että SuPer pitävät lyhyttä koulutusta tarpeettomana. Jo nyt hyvin koulutettuja hoitajia olisi saatavilla, jos heitä vain palkattaisiin tarpeisiin nähden riittävästi ja heidän työstään maksettaisiin sellaista palkkaa, jolla elää.. super

4 Ajankohtaista Uusimmat kannanotot ja huomion arvoiset tapahtumat Marraskuu Nenäpäivä PeSu Kittilä, Hotelli Hullu Poro, SuPer ry Vaihda vapaalle, Helsinki, SuPer Puheenjohtajien valmennus, 3. jakso, Helsinki, SuPer ry Työmarkkinapäivät, Helsinki, SuPer ry Kansainvälinen suvaitsevaisuuden päivä Luottamusmiesten peruskoulutuksen 2. jaksot, Helsinki, Aktiivi-Instituutin koulutusta Maailman keuhkoahtaumapäivä Yksityissektorin yhdysjäsenkurssi, Helsinki, SuPer ry Perusterveydenhuollon koulutuspäivä, Helsinki, SuPer Kansainvälinen lasten päivä Ihanasti ikääntyen koulutuspäivä, Rovaniemi, SuPer ry Mielenterveysmessut, Helsinki, Mielenterveyden keskusliitto Valtakunnallinen diabetespäivä, Espoo Dipoli, Suomen Diabetesliitto PeSu Helsinki, Scandic Simonkenttä, SuPer ry Henkilöstön edustajana työyhteisössä, Helsinki, Aktiivi- Instituutin koulutusta Superilaiset kansanedustajiksi Eduskuntavaalit lähestyvät. Varsinainen vaalipäivä on Vaaleissa valittavat kansanedustajat päättävät meille kaikille tärkeistä asioista. Superilaiset ehdokkaat tarvitsevat jäsenten tuen tullakseen valituiksi. Vaalitaistelussa käsitellään kaikille kansalaisille ja superilaisille tärkeitä teemoja. Niitä ovat vanhustenhuollon sekä sosiaali- ja terveys- ja muiden hyvinvointipalvelujen turvaaminen, työttömyyden vähentäminen, verotus sekä kuntatalous. Kunnat ovat vastuussa sosiaalija terveyspalvelujen järjestämisestä ja tähän ne tarvitsevat riittävän rahoituksen. Kansalaisten kannalta on erittäin tärkeää, että he saavat palvelut maan eri osissa mahdollisimman tasa-arvoisesti. SuPerin jäsenet voivat tukea superilaisia ehdokkaita monin tavoin. Ehdokkailla on omat tukiryhmänsä, jotka järjestävät erilaista toimintaa ehdokkaan tunnetuksi tekemiseksi. Tukiryhmä osallistuu tori- ja muihin tapahtumiin ja jakaa esimerkiksi esitteitä ja kertoo ehdokkaan ajamista asioista. Sosiaalisen median, esimerkiksi Facebookin kautta ehdokkaalle voidaan hankkia tukea ja tehdä hänen tavoitteitaan tunnetuksi. SuPer on puoluepoliittisesti sitoutumaton ja tukee kaikkia jäseniä samalla tavalla. Liitto järjestää ensi vuonna eri puolilla maata paneelikeskusteluja, joihin myös superilaiset ehdokkaat kutsutaan. Opintopäivillä pidetään esillä ehdokkaiden tiedot. Nyt marraskuun Su- Per-illoissa kansanedustajaehdokkailla on mahdollisuus esittäytyä. Liiton nettisivuille avataan omat vaalisivut, joilla esitellään ehdokkaat. SuPerin sivuilta tulee linkki ehdokkaiden omille sivuille. Maaliskuun ja huhtikuun SuPer-lehtiin ehdokkaat saavat ilmoituksen. Lisäksi ehdokkaat voivat kirjoittaa maaliskuun lehteen esittelyn itsestään ja tavoitteistaan. Ensi keväänä valitaan historiassa ensimmäiset superilaiset kansanedustajat, jos jäsenet tukevat omalla työllään ja äänellään superilaisia ehdokkaita. Tule mukaan tekemään ehdokkaiden unelmasta totta: superilainen on päättämässä valtakunnan huipulla tulevista hyvinvointipalveluista.. markku silvennoinen, pääsihteeri Kalenteri joulukuun lehdessä SuPerin jäsenkalenteri vuodelle 2011 postitetaan vuoden viimeisen SuPerlehden mukana kaikille jäsenille. Su- Per-lehti 12/2010 ilmestyy 3. joulukuuta. Kalenterissa on jälleen rautaisannos asiaa niin jäsenyydestä, palveluista kuin eduistakin sekä suomeksi että ruotsiksi.. Jäsenkortti on yhä voimassa SuPerin sininen jäsenkortti, jonka alareunassa on merkintä on edelleen voimassa. Mikäli korttisi on kadonnut, voit tilata uuden osoitteesta Uusien korttien toimitusaika on noin kuukausi.. Nyt on aika: y l e osallistua SuPer-iltaan. Katso ajat lokakuun lehdestä tai liiton nettisivuilta. hakea mennessä La Carita -säätiön vanhustyön tunnustuspalkintoa. tunnelmoida kynttilänvalossa. valita yksityissektorin työpaikoille luottamusmiehet. tutustua ammatillisten opintopäivien ohjelmaan ja sopia työnantajan kanssa ensi vuoden täydennyskoulutuksesta. 4 super

5 Puheenvuoro Puheenjohtaja Juhani Palomäki Vanhusten hoitamisella ei niin väliä Vanhustenhuollon laatu on toistuvasti esillä poliittisissa puheissa, viranomaisselvityksissä ja mediassa. Päättäjät korostavat ennen vaaleja haluavansa parantaa palvelujen saatavuutta ja laatua. Todellisuus ja julkilausutut tavoitteet ovat ristiriidassa. Nyt vanhustenhuoltoon luodaan uusi henkilökuntaryhmä noin vuoden pituisella hoivaavustajakoulutuksella. Työ- ja elinkeino-, opetus- sekä sosiaali- ja terveysministeriö valmistelevat uutta koulutusta vanhustenhuoltoon. Sosiaali- ja terveysalan lähihoitajatutkinnon osana voisi suorittaa avustavaan työhön valmiuksia antavia tutkinnon osia. Näistä muodostuisi hoiva-avustajatutkinto. Tällä vastattaisiin sosiaali- ja terveysalan työvoimatarpeisiin. Samalla edistettäisiin työmarkkinoiden muutostilanteessa ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien henkilöiden työllistymistä alalle. Koulutus on tarkoitus aloittaa pilottina. Vanhustenhuollon monissa työpaikoissa on tällä hetkellä liian vähän koulutettua hoitohenkilöstöä, koska henkilöstömitoitusta koskevia suosituksia ei noudateta. Tilanne heikentää hoidon laatua ja on jyrkässä ristiriidassa hoitotyön eettisten periaatteiden kanssa. Henkilökuntakin väsyy. SuPer onkin toistuvasti vaatinut sitovia henki- löstömitoituksen normeja valmisteilla olevaan vanhuspalvelulakiin. Muuten tilanne ei korjaannu. Suunnitteilla oleva hoiva-avustajakoulutus osoittaa yhteiskunnan arvomaailmaa. Ajatuksena on, että vanhuksia voidaan hyvin hoitaa lähihoitajatutkintoa lyhyemmällä koulutuksella. Tarkoituksena ei ole lisätä henkilöstön kokonaismäärää, vaan hoiva-avustajilla korvattaisiin koulutettuja hoitajia. Tämä palvelisi erityisen hyvin yksityissektorin yrityksiä. Ne pystyisivät kilpailemaan keskenään ja kuntien kanssa nykyistä pienemmillä hinnoilla, kun palkkakuluista säästettäisiin. Tämä sopii hyvin kansainvälisten pääomasijoittajien tavoitteisiin. Tässä unohtuu myös se tosiasia, että nyt synnytetään yhteiskuntaan uusi matalapalkkaryhmä. Erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muissa isoissa asutuskeskuksissa hoiva-avustajan palkalla ei pystyisi yksinkertaisesti elämään. Työntekijät joutuisivat turvautumaan toimeentulotukeen. Millään muulla alalla ei ole suunnitelmia lyhentää ammatillista koulutusta. Näin ei pidä tehdä myöskään vanhustenhuollossa. Vanhukset ansaitsevat laadukkaan hoidon. Se on kaikkien yhteinen etu ja myös sosiaalisesti kestävä, kustan- nustehokas ratkaisu. Siivous- ja vastaaviin töihin on järkevää käyttää nimenomaan näihin tehtäviin koulutettavaa henkilöstä. Vanhuksilla on oikeus saada ammattihenkilöiden antamaa ammatillista hoitoa. Siihen meillä pitää olla varaa.. Millään muulla alalla ei ole suunnitelmia lyhentää ammatillista koulutusta. super

6 Uutiset Esillä juuri nyt Koukkuniemessä työskentelevä lähihoitaja, SuPerin edustajiston varapuheenjohtaja Sisko Metso sekä SuPerin Tampereen kaupungin ammattiosaston puheenjohtaja Birgitta Hakulinen luovuttivat vetoomuksen Koukkuniemen olojen parantamiseksi Tampereen kaupunginvaltuustolle lokakuussa. Sen vastaanotti valtuuston puheenjohtaja Irene Roivainen, oikealla. Koukkuniemeen lisää 14 hoitajaa teksti leena lindroos kuva jukka salminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on antanut Tampereen kaupungille huomautuksen henkilökunnan liian vähäisestä määrästä Koukkuniemen vanhainkodissa. Aluehallintovirasto edellyttää, että laitokseen palkataan 14 hoitajaa lisää helmikuun alkuun mennessä. Perusteluissa todetaan, että Tampereen kaupunki ei ole toteuttanut vanhainkodissa muistisairaiden asukkaiden tarvitsemaa korkeampaa henkilöstömäärää, mikä suositusten mukaan on 0,7 työntekijää asukasta kohden. Kaupunki on esittänyt, että hoitotyön henkilöstömäärään luettaisiin vanhustyöhön osallistuvien laitoshuoltajien työpanos. Aluehallintovirasto toteaa, että avustavia laitoshuoltajia ei voida lukea hoitohenkilöiksi. Näin ollen hoitohenkilöstön vaje on yhä vain suurempi. SuPerin viimekeväisen selvityksen mukaan Koukkuniemen osastoilta puuttuu koulutetun hoitajan työpanos. Siellä työskentelee kaikkiaan 550 henkilöä, joista lähes 400 on superilaisia lähi- ja perushoitajia. SuPerin edustajat järjestöpäällikkö Raija Moilasen johdolla tapasivat aluehallintoviraston yksikön päällikön Marjatta Aittolahden ja ylitarkastaja Riitta Heinosen huomautuksen julkistamisen jälkeen. Tällöin todettiin, että työtä Koukkuniemen tilanteen normalisoimiseksi jatketaan edelleen muun muassa tarkastamalla jokaisen osaston mitoitustarve hoidettavien kunnon perusteella. SuPer lähettää aluehallintovirastolle vielä oman selvityksensä tämänhetkisestä tilanteesta. SuPer luovutti lokakuussa Tampereen kaupunginvaltuustolle vetoomuksen Koukkuniemen vanhainkodin puolesta. SuPer vaati Koukkuniemeen riittävästi henkilökuntaa sekä johtamisen kehittämistä vanhustenhoitoa ja henkilöstön jaksamista tukevaksi. Vetoomuksen oli allekirjoittanut yli 4000 kansalaista. Vetoomuksen vastaanottanut Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivainen totesi, että Koukkuniemeä tullaan kehittämään ja vetoomus otetaan vakavasti jo ensi vuoden budjettia laadittaessa. SuPerin kunta-asiantuntija Jussi Salo on laskenut, että mikäli Koukkuniemeen palkattaisiin 45 koulutettua lähihoitajaa ja viisi vakituista koulutettua lähihoitajaa sijaisiksi, kustannusvaikutus kaupungille olisi kaksi miljoonaa euroa vuodessa. Esimerkiksi 0,25 prosentin kunnallisveroprosentin nosto toisi Tampereelle kahdeksan miljoonan euron verotulot vuodessa. SuPer on kampanjoinut Koukkuniemen tilanteen parantamiseksi tehostetusti keväästä lähtien.. 6 super

7 i n g r a m Päätös sairauspäivärahasta kesti yli kaksi vuotta teksti jukka järvelä Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta käsitteli yli kaksi vuotta SuPerin jäsenen valitusta hylätystä sairauspäivärahapäätöksestä. Kansaneläkelaitos eli Kela tekee päätöksiä toimeentuloon liittyvistä etuuksista, kuten sairauspäivärahasta. Näistä päätöksistä voi hakea muutosta Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta. Etuuksien luonteen vuoksi muutoksenhaun tulisi SuPerin mielestä olla nopeaa. Kela hylkäsi erään superilaisen sairauspäivärahan vuonna Työntekijä oli lähettänyt hakemuksensa huhtikuun puolivälissä, ja Kelan hylkäävä päätös annettiin toukokuun alussa runsaassa kahdessa viikossa eli varsin nopeasti. Tämän jälkeen superilainen otti yhteyttä liiton edunvalvontayksikköön, jossa laadittiin valitus Kelan päätöksestä. Tämä valitus saapui Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan Lautakunta antoi päätöksensä asiassa Prosessin aikana lautakunnalle ei toimitettu lisäselvityksiä. Tapaus päättyi sikäli onnellisesti, että Kelan päätös kumottiin muutoksenhakulautakunnassa, ja SuPerin jäsen sai oikeuden sairauspäivärahaan keväälle Onko yli kahden vuoden käsittelyaika kohtuullinen, kun ratkaistaan tällaisia etuuksia, Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan puheenjohtaja Silja Romo? Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan (Somla) toiminta on pahasti ruuhkautunut, minkä vuoksi valitusten käsittelyajat ovat kasvaneet huomattavan pitkiksi. Käsittelyaika on kasvanut vuodesta 2000 alkaen vuoteen 2009 saakka. Pisimmillään käsittelyaika oli tammikuussa Tämän jälkeen käsittelyaika on kääntynyt laskuun, mutta ratkaisemattomien asioiden suuri määrä huomioon ottaen ei ruuhkaa kyetä käytettävissä olevilla resursseilla kovin nopeasti purkamaan. Yli kahden vuoden käsittelyaika ei ole kohtuullinen, kun kysymys on perustoimeentuloon liittyvistä etuuksista. Somlan käsittelemiä asiaryhmiä on tällä hetkellä 27. Kuntoutusasioita lukuun ottamatta kaikki asiat pyritään käsittelemään saapumisjärjestyksessä. Kuntoutusasiat käsitellään, oikeuden aikasidonnaisuudesta johtuen, priorisoituina. Mitkä seikat vaikuttavat käsittelyaikaan? Käsittelyaikaan vaikuttavat lähinnä Somlan käytettävissä olevat resurssit. Somlassa työskentelee 58 virkamiestä. Somla on perustettu vuonna 2007 ja vuosina lautakuntaan tuli vireille uusia valitusasioita lähes kappaletta. Pystyykö muutoksenhakija vaikuttamaan päätöksen käsittelyaikaan jollakin tavalla? Muutoksenhakijan mahdollisuudet vaikuttaa valitusasiansa käsittelyyn ovat melko vähäiset. Somla lähettää joissain tapauksissa valittajalle selvitys-, lausunto- tai vastinepyyntöjä asian valmistelun yhteydessä. Vastaamalla näihin pyyntöihin mahdollisimman pikaisesti, voi jossain määrin nopeuttaa asiansa käsittelyä. Käytännössä nopeutusvaikutus on kuitenkin enintään muutaman viikon pituinen. Onko myönteisen päätöksen saaneella oikeus korkoon? Myönteisen päätöksen saaneella ei ole oikeutta korkoon. Koronmaksuvelvollisuudesta säädetään korkolaissa (633/1982). Korkolain ensimmäisen pykälän mukaan korkoa ei makseta saatavasta, joka johtuu julkisoikeudellisesta velkasuhteesta.. Vanhusten laitosten tarkkailu jatkuu Valvira ja aluehallintovirastot käynnistävät 184 vanhustenhuollon yksikköä koskevan valvonnan viime keväänä. Toimenpiteitä on kohdistettu erityisesti niihin yksiköihin, jotka jättivät muistutuksen jälkeenkin vastaamatta kyselyyn. Tarkastelluista 1237 vanhustenhuollon yksiköstä vain 149 (12 %) täytti kaikkien asetettujen indikaattoreiden kriteerit niin, että niissä saavutettiin vähintään alin hyväksyttävä taso. Muut 1088 yksikköä alittivat riman ainakin yhden kriteerin kohdalla. Yleisin puute oli liian pitkä yötauko ruokailujen välillä (11 tuntia tai enemmän). Parhaan mahdollisen pisteytystuloksen kriittisistä tekijöistä sai seitsemän yksikköä, joista yksi oli julkisen sektorin yksikkö. Huonoimpia yksiköitä oli 70. Näistä enemmistö (63) oli julkisen sektorin laitoksia. Resurssipula tuhoaa hoitotasa-arvoa Julkisen terveydenhuollon kasvava kuormitus ja budjetin rajallisuus ovat johtaneet tilanteeseen, jossa jopa 57 prosenttia lääkäreistä kokee joutuvansa tinkimään potilaan kannalta ihanteellisesta hoidosta silloin tällöin tai useammin. Tämä ilmenee Kaufmann Agencyn ja Suomen Lääkäriliiton toteuttamassa tutkimuksessa. Yli puolet lääkäreistä on kokenut potilaiden saavan epätasaarvoista hoitoa vähintään silloin tällöin, koska selkeitä ja yhtenäisiä priorisointikäytäntöjä ei ole. Lääkärit kaipaavatkin muutosta nykyiseen tilanteeseen ja läpinäkyvyyden lisäämistä kaikilla tasoilla. Lääkärit kokevat, että ainoa mahdollisuus tasa-arvoisen hoidon saavuttamiseksi on tehdä priorisointipäätökset valtakunnallisella tasolla. Sairaanhoitopiirin tai sairaalan johdolle vastuun olisi antanut vain kuusi prosenttia vastaajista. Lääkärit näkevät, että kuntien tehtävänä on taata kansalaisilleen tarvittavat terveydenhuoltopalvelut, mutta valtaosa heistä uskoo, että tulevaisuudessa potilas vastaa yhä enemmän itse hoidon kustannuksista. super

8 Uutiset Esillä juuri nyt Tarvitaanko julkista terveydenhuoltoa? teksti jukka järvelä Julkinen terveydenhuolto on hidasta, kankeaa ja kallista yhteiskunnalle. Yksityinen puolestaan nopeaa, tehokasta ja tulevaisuuden ratkaisu. Tilanne ei suinkaan ole tämä, mikäli on uskominen julkisen puolen jättiläisiin HUS:iin, HYKS:iin ja Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan. Julkista terveydenhuoltoa edustavat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS), Helsingin yliopistollinen keskussairaala (HYKS) ja Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta ovat huomanneet, että etenkin mediassa verovaroin ylläpidettävää terveydenhuoltoa usein mollataan ja yksityistä pidetään oivana vaihtoehtona. Organisaatiokolmikko järjesti syyskuun lopussa seminaarin, jossa se puolusti julkisen terveydenhuollon asemaa Suomessa. Yksi pääviesteistä oli se, että kun eteen tulee esimerkiksi aivoverenvuodon kaltainen todellinen hätä, ainoa apu löytyy julkisesta terveydenhuollosta. HUS:n toimitusjohtaja Aki Lindén kutsui yksityistä terveyssektoria hyväksi rengiksi, joka palvelee kaikkien julkisten palvelujen ytimessä olevaa julkista terveydenhuoltoa. Lindén korosti suurten sairaanhoitopiirien tuottamaa kustannushyötyä. Julkiset terveyspalvelut tehostuisivat hänen mukaansa, kun ei enää tehtäisi liian monia asioita liian monessa paikassa. HYKS:n operatiivisen tulosyksikön johtaja Reijo Haapiainen painotti julkisen erikoissairaanhoidon merkitystä vaativassa erikoissairaanhoidossa: Yksityissektorin ei kannata tulla mukaan raskaaseen kirurgiaan. Seminaariväki myönsi sen, että julkisen puolen jonot luovat tehottomuuden kuvan. Näitä jonoja syntyy lähinnä ei-kiireellisiin terveiden ihmisten toimenpiteisiin, ja vaarana on, että liian moni joutuu tässä tilanteessa turvautumaan yksityisiin palveluihin.. Käräjäoikeus vahvisti SuPerin näkemyksen: Samasta työstä on maksettava sama palkka SuPer ry voitti Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa ajamansa kanteen koskien samapalkkaisuutta. SuPerin jäsen vaati kanteessa, että hänelle on maksettava sama palkka kuin samoissa tehtävissä työskentelevälle toiseen liittoon järjestäytyneelle lähihoitajalle. Käräjäoikeuden tuomio vahvisti Su- Perin näkemyksen siitä, että samoissa tehtävissä työskenteleville on maksettava yhtä suurta tehtäväkohtaista palkkaa, eikä palkan suuruuteen saa vaikuttaa järjestäytyminen. Kunnallisen virkaja työehtosopimuksen mukaan palkka määräytyy tehtävien vaativuuden arvioinnin mukaan. Voitto kotiin! julkaisemme tällä palstalla tuomioistuimissa voitettuja juttuja sekä työnantajan kanssa jäsentemme työsuhdeasioista tehtyjä sopimuksia. Tuomioistuimen päätöksen mukaan työsopimuslain syrjinnänkielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus estää sopimasta palkkaeduista, joita kohdennetaan vain tietyille työntekijöille, mikäli samoissa työtehtävissä työskentelee myös sellaisia työntekijöitä, jotka rajataan ehtojen ulkopuolelle. Houtskarin kunta ei suostunut maksamaan luottamusmiehen tai edunvalvontayksikön vaatimuksista huolimatta SuPerin jäsenelle samaa palkkaa kuin vastaavissa tehtävissä työskennelle eri liittoon kuuluneelle lähihoitajalle. Päätös löytyy kokonaisuudessaan SuPerin nettisivuilta kohdasta kannanotot.. karoliina partanen, lakimies 8 super

9 Lomautusvaara onko mitään tehtävissä? Mahdolliset lomautukset, tai joissakin paikoissa suunnitellut henkilöstön irtisanomiset, ovat aina työnantajan päättämiä yksipuolisia toimenpiteitä. Niistä ei saa mennä tekemään sopimuksia ja niitä on loppuun saakka vastustettava. Lomautuksista sopiminen vaarantaa myös työntekijän työttömyyskorvausten saamisen lomautusaikana. Suomen kuntien talousahdinko on nyt syvä ja siitä aiheutuvat seuraukset näkyvät kunnissa erilaisina säästösuunnitelmina. Useat kunnat ovat esittäneet henkilöstölleen muun muassa seuraavia säästövaihtoehtoja: vapaaehtoinen palkaton vapaa, lomarahojen vaihto vapaapäiviksi sekä henkilöstölomautukset. Kaikki esitetyt säästövaihtoehdot ovat huonoja ja erityisen huonoja lähi- ja perushoitajien työn kannalta ovat kaikki ne toimenpiteet, jotka laskevat henkilöstömitoituksia työpisteissä. Jo nyt monissa työpisteissä henkilöstömitoitukset ovat riittämättömät ja jos niitä vielä säästösyihin vedoten heikennetään lisää, liikutaan hyvin vaarallisella alueella. Lomautukset ja vapaaehtoiset säästövapaat joudutaan toteuttamaan sosiaalija terveystoimessa pääasiassa siten, että lähes koko ajan toimitaan vajaamiehityksellä. Harvassa työpisteessä lomautus voidaan toteuttaa niin, että koko työpiste on kokonaan suljettu. Jos näin voitaisiin menetellä, henkilöstömitoitukset eivät mahdollisten lomautusten aikana kärsisi. Säästöjä suuremmat lisäkustannukset Työnantajan lomautusintoa ainakin ympärivuorokautista hoivaa ja hoitoa antavissa laitoksissa voi hillitä sillä, että johtaville viranhaltijoille ja päättäjille välitetään selvää viestiä siitä, että näiden toimintayksiköiden hoivahenkilöstön lomautukset eivät onnistu ilman koko yksikön määräaikaista sulkemista tai asiakasmäärän laskemista. Tämä viesti on esitettävä selvästi jo talousarvion laatimisvaiheessa ja uudistettava tarvittaessa varsinaisia lomautussuunnitelmia tehtäessä. Ympärivuorokautista hoivaa tarjoavien yksikköjen hoitohenkilöstön ja heitä lähellä olevissa tehtävissä olevien hoitajien lomautuksella myös vaarannetaan potilasturvallisuus sekä aiheutetaan lomauttavalle organisaatiolle jopa mahdollisia saatavia säästöjä suuremmat lisäkustannukset, kun asiakkaita joudutaan hoitamaan kalliimmilla hoitopaikoilla muun muas- SuPer pitää lomautuksia valitettavina ja virheellisinä säästötoimenpiteinä. sa keskussairaaloissa. Jos paikallistason neuvottelut lomautusten torjumiseksi eivät riitä, lomautussuunnitelmien lähettäminen esimerkiksi aluehallintoviraston tarkastajien sekä SuPerin edunvalvontayksikön tarkasteltavaksi voivat vielä auttaa ja antaa lisätukea paikallistason vaikuttamiselle. Oikeaa tietoa kuntapäättäjille Mahdollisten lomautusten torjumiseksi tehokkaita keinoja ovat oikean tiedon välittäminen kuntapäättäjille ja kuntalaisille. Tehokkaita tapoja tähän ovat yleisönosastokirjoitukset paikallislehdissä sekä sähköpostiviestit ja puhelinsoitot kunnallisille päätöksentekijöille. Kuntien viranhaltijajohtoa ja poliittisia päättäjiä on myös hyvä pyytää tutustumiskäynneille työyksiköihin, jotta he saavat omakohtaista näkemystä asiaan. Joissakin työpisteissä kuntapäättäjiä on pyydetty jopa mukaan työvuoroihin, jotta tieto henkilöstön riittävyydestä on saatu menemään paremmin perille. Mahdollisten talkootyöläisten käyttämisestä eri työpisteissä on tietysti sovittava työnantajan edustajien kanssa. SuPer pitää lomautuksia valitettavina ja virheellisinä säästötoimenpiteinä. Parempi vaihtoehto olisi se, että koko kuntaa koskeva talousahdinko jaettaisiin yhteisvastuullisesti kaikille kunnan veronmaksajille. Kunnallisverotus on nostettava sille tasolle, että palvelut voidaan laadukkaasti tuottaa. SuPer ei anna ammattiosastoja sitovia ohjeita näistä kuntien säästösuunnitelmista, vaan luottaa paikallisten ammattiosastojensa kykyyn ratkaista jäseniään koskevat henkilöstösäästöasiat. Annamme kuitenkin ammattiosastoillemme kaiken tarvittavan taustatuen ja tarvittaessa osallistumme myös kuntapäättäjien kanssa käytäviin keskusteluihin pääasiassa taustavaikuttajana.. jussi salo, kunta-asiantuntija super

10 Marraskuun lyhyet Koonnut Jukka Järvelä Tupakasta pitkät tuhot Tupakoinnin aiheuttamat haitalliset verisuonimuutokset vähenevät vähitellen tupakoinnin lopettamisen jälkeen. Kiinalaistutkimuksen mukaan tähän menee kymmenestä pariinkymmeneen vuoteen. Havainto on tervetullut, sillä vaikka tupakoinnin verisuonihaitat on tunnettu pitkään, tieto tupakoinnin lopettamisen vaikutuksista on ollut vähäistä. duodecim Ei keuhkosairasta päiväkotiin Kroonista keuhkosairautta potevat ennenaikaisena syntyneet lapset kannattaisi pitää kotihoidossa ensimmäiset vuodet. Heille päiväkodista tarttuvat virusinfektiot johtavat helposti sairaalahoitoon, Pediatrics-lehdessä julkaistu yhdysvaltalaistutkimus osoittaa. Haastattelujen perusteella kroonista keuhkosairautta sairastavat alle kolmevuotiaat joutuivat hengitysoireiden takia sairaalahoitoon neljä kertaa todennäköisemmin kuin kotihoidossa olevat. duodecim Itsemurhia yhä liikaa Suomen Mielenterveysseura on huolestunut suomalaisten itsemurhien määrästä. Vaikka itsemurhien määrä on laskenut vuoden 1990 noin 1500 itsemurhasta noin tuhanteen itsemurhaan, olemme edelleen EU:n keskitason yläpuolella ja Suomessa tehdään itsemurhia muita Pohjoismaita enemmän. Saattohoidolle lisäohjeistusta Äskettäin sosiaali- ja terveysministeriössä valmistuneet saattohoitosuositukset koskevat kuolevan ihmisen hoitoa, hoidon suunnittelua ja järjestämistä sekä henkilöstön osaamista. Edelliset suositukset olivat Etenen eli sosiaali- ja terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan laatimat ja ne olivat vuodelta Nyt julkaistut suositukset käsittelevät laajemmin saattohoidon kokonaisuutta. Lisätietoa verkosta: -> julkaisut -> Hyvä saattohoito Suomessa. Tietoa lapsista verkossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on avannut valtakunnallisen verkkopalvelun, joka tarjoaa lapsiin, nuoriin ja perheisiin liittyvää tutkimus- ja kehittämistietoa. Verkkosivulta löytyy monipuolisesti vinkkejä lasten, nuorten ja perheiden parissa työskenteleville ammattilaisille. Lisäksi sivusto tarjoaa tukea kuntien sosiaali-, terveys- ja opetustoimen päättäjille. thl Elvytystä painelemalla Elvytystä antavien maallikoiden kannattaisi ehkä keskittyä pelkkään elvytyspaineluun perinteisen puhallus-painalluselvytyksen sijaan. Perinteiseen elvytykseen verrattuna pelkät painallukset parantavat sydänpysähdyspotilaiden ennustetta ja alentavat kynnystä ryhtyä elvytykseen. Nykyoppien mukaan aikuista elvytetään 30 painalluksen ja 2 puhalluksen vuorottelulla. duodecim Käsikapalo vie kipuja Anna Axelinin väitöstutkimuksessa on kehitetty uusi kivunlievitysmenetelmä keskoslasten kivunhoitoon. Menetelmää kutsutaan vanhempien käsikapaloksi. Siinä vanhemmat kokoavat lämpimin käsin lapsen sikiöasentoon kivuliaan toimenpiteen ajaksi ja tarjoavat samalla mahdollisimman paljon kosketusta lapselle. Hoitomenetelmää tutkittiin vastasyntyneiden teho-osastolla. Axelinin väitöstyössä kävi ilmi, että vanhemmat pystyvät tarjoamaan parhaan kivunlievityksen keskoslapsille kantapääverinäytteenoton ja hengitysteiden imutoimenpiteen aikana. turun yliopisto Jumppa estää murtumia Säännöllinen jumppaaminen parantaa seitsemänkymppisten naisten tasapainoa ja kävelyä ja mahdollisesti ehkäisee myös lonkka- ja muita murtumia. Suomalaistutkijoiden havainto on tervetullut, sillä vaikka liikunnan hyödyt terveiden iäkkäiden murtumien ehkäisyssä on tiedetty, pitkäaikaista tehoa ei ole osoitettu murtuma-alttiilla henkilöillä, joiden luiden tiheys on pienentynyt. Noin 90 prosenttia lonkkamurtumista johtuu kaatumisesta. duodecim 10 super i n g r a m

11 muut lehdet Tee työtä lapsesta lähtien ja syö huonoa ruokaa. Elä pilke silmäkulmassa, äläkä ole kenellekään vihainen. 101-vuotiaan Anna Mäkisen pitkän iän resepti keva 3/2010 Mitä mieltä? Lokakuun kysymys oli: Kannatatko sähköistä kirjaamista? Olemme evoluutiossa kehittyneet niin, että mieli kaipaa keholle ärsykkeitä. Esimerkiksi jännitys ei laukea konsolipeliä pelatessa, mutta urheilukisassa tai -pelissä se laukeaa suorituksen mukana. Nuoren Suomen pääsihteeri Teemu Japisson terveydeksi 3/2010 Moni oppilaitos ei opeta tai järjestä ollenkaan ambulanssin ajokoulutusta. Tämä on vakava puute, sillä kuljettajan tehtävä on erittäin vastuullinen sekä henkilöstö- että potilasturvallisuuden kannalta. Pääkirjoitus systole ensihoidon erikoislehti 73 % Kyllä 27 % En 30 vuotta sitten Ammattiosastojen perustaminen alkoi vilkastuttaa Apuhoitajaliiton paikallistoimintaa 30 vuotta sitten. Uusia paikallisaktiiveja koulutettiin koko ajan, ja he olivat tarttuneet rohkeasti haastaviin tehtäviin. Ammattiosastot eivät sääntöjen mukaan voineet vielä olla suoraan jäsenenä liitossa. Pääkirjoitus kommentoi kehitystä: Olemme saattaneet liitossa todeta, että tämän syksyn neuvottelut ovat antaneet lisäpainetta ammattiosastojen itsenäistymispyrkimyksille, sillä varsinaisissa edunvalvontakysymyksissä on tärkeätä saada päätöksenteko mahdollisimman lähelle yksittäistä jäsentä. apuhoitajalehti 11/1980 Kyllä, koska ei hoitoalalla voida olla takapajulassa. se selkiyttää ja helpottaa raportointia hoitotyössä. se on henkilökunnan ja potilaan turvaksi. se on yhdenmukaista ja helppoa. tieto on aina saatavilla yhdestä paikasta. tieto on reaaliajassa ja tekstistä saa selvän. asiakastiedot ovat paremmin turvassa uteliailta. asiakkaan voinnin muutokset ovat helpommin nähtävissä. on helppo saada ajantasaista tietoa ja kirjoitusvirheet on helppo korjata. tulee päivittäin käytyä koneella ja katsottua samalla sähköpostit ja muut asiat. tiedonkulku on parempaa. En, koska kaikki hoitajat istuvat nenä koneessa kiinni, eivätkä omaiset löydä heitä. määräaikaisena emme saa tunnuksia koneelle ja olemme vain suullisen tiedon varassa, mikä on suorastaan vaarallista. ohjelmat tilttaavat vähän väliä. käsin on yksinkertaisempaa ja halvempaa. koneen ääressä menee liikaa työaikaa. on nopeampi vilkaista paperista. vähäinenkin hoitoaika hupenee koneen ääressä. ajatus ei tunnu hyvältä. koneelle on jonotettava, joten monta asiaa jää kirjaamatta. uusi kuukauden kysymys löytyy sivulta 53. super

12 Lempiesine Palstalla tutustutaan superilaisten tunteita herättäviin esineisiin Pikkuliina teksti ja kuvat marjo sajantola Vohvelikankainen pikkuinen liina on äitienpäivälahjoista parhain. Perushoitaja Irma Pietilä herkistyy vielä 27 vuoden jälkeen, kun hän muistelee sitä äitienpäivää, jolloin hänen esikoisensa Ilari oli vasta kuuden vanha, vilkastakin vilkkaampi vipeltäjä. Siinä hän ojensi silmät loistaen pientä pakettia. Avasin sen ja löysin sieltä tämän liinan. Kun katsoin poikaa ja liinaa, liikutuksen kyyneleet tulvahtivat silmiini. Miten tämä tuulen tavoin viilettäjä pysyi niin kauan paikallaan, että pystyi liinan tekemään? Varmaan motiivina oli rakkaus äitiin. Irma muistelee myös työpäivää äitienpäivän jälkeen. Hän oli tuolloin lääkärilakon aiheuttamien erikoisjärjestelyjen takia työssä eri osastolla kuin normaalisti. Henkilöstö puheli äitienpäivästä ja jokainen kertoi saamistaan hienoista lahjoista. Ylpeänä kertoivat timanteista ja kultakoruista. Minä sanoin, että sain niin arvokkaan lahjan, että milloinkaan mikään ei tule tätä voittamaan. Kun he sitten kuulivat, mikä lahjani oli, he menivät vähän hämilleen. Ryijyn ompelu vapaa-ajan rattona Irma Pietilä valmistui apuhoitajaksi joulukuussa 1972 ja sai heti tammikuussa viran Porin keskussairaalassa. Hän ehtikin tehdä 37 vuotta töitä, ennen kuin jäi eläkkeelle viime kesäkuussa. Enää sinne ei perushoitajia oteta, minunkin tilalleni palkattiin sairaanhoitaja. Se on mielestäni aivan väärä suuntaus. Koska potilaat ovat letkuissa ja piuhoissa, he eivät kykene auttamaan itseään mitenkään. He tarvitsevat myös hyvää perushoitoa. Heitä pitää pestä, käännellä, syöttää. Heidän haavansa on hoidettava ja heidän murheitaan on jonkun kuunneltava. Tähän työhön olisi perushoitaja työnantajalle edullisempikin kuin sairaanhoitaja. Kun Irma aloitti virassaan, asunto järjestyi työpaikan kautta. Keskussairaalan B-siivestä vuokrattiin työntekijöille huoneita, ja asukkailla oli käytössään yhteiskeittiö ja yhteiset kylpytilat. Majoitus oli kuitenkin upea sen tytön mielestä, joka aikoinaan aloitti harjoittelijana Karvian vanhainkodissa tyytyväisenä siihen, että sai harjoitteluajalta ainakin ruuan. Harjoitteluaikana kiinnostuin ja innostuin apuhoitajan työstä niin, että halusin opiskella ammattiin. Valmistuttuani päädyin tänne Poriin, kun vastasin keskussairaalan työpaikkailmoitukseen. Pori oli nuorelle tytölle vieras ja vähän pelottava paikka. Alkuun Irma pysytteli vapaa-ajatkin kotosalla ja teki käsitöitä huoneessaan. Hän pyysi äidiltään ryijypohjan, joka oli melkein yhtä vanha kuin hän itse, mutta unohtunut vuosiksi lipaston laatikkoon. Ostin langat ja aloin ommella. Kaksi ja puoli kuukautta siinä meni. Vuoden ehdin asua asuntolassa, sitten se otettiin potilaskäyttöön. Pikkuhiljaa tutustuin kuitenkin kaupunkiin ja ihmisiin. Nykyisin lenkkipolulla tulee vastaan paljon tuttuja, joiden kanssa voi pysähtyä vaihtamaan kuulumisia. Irma nauttii eläkkeellä olostaan. Hän toteaa, että mahdollisuuksien ovi on apposen avoinna, koska hänellä on nyt runsaasti aikaa tehdä ja kokeilla vaikka mitä. Työnteko ei häntä enää kiinnosta, eikä hän potilastyötä jaksaisikaan tehdä. Muutenkin olen mielestäni tehnyt niin paljon, että riittää minun osaltani. Sairauden takia viimeiset neljä vuotta tein puolikasta virkaa ja kevennettyä työtä, joka räätälöitiin minulle sopivaksi. Irman tehtäviin kuului huolehtia kahden sisätautiosaston varastoista, liinavaatteista ja välineistä sekä tehdä kaikki tilaukset. Lisäksi hän piti kerran viikossa diabetesosastolla jalkaryhmää, jossa hän puhui jalkojen hyvästä perushoidosta. Hänen mielestään työ oli kertakaikkisen ihanaa ja mielekästä, koska se ei ollut fyysisesti liian raskasta, eikä hänen tarvinnut enää tehdä yövuoroja. Menin aina riemumielin töihin näinä neljänä viimeisenä vuotena. Kun työ muokataan tekijälle sopivaksi, sitä jaksaa tehdä, vaikka olisi jotain sairauksiakin. Kunpa kaikki saisivat tehdä juuri sellaista työtä, josta voivat nauttia!. 12 super

13 Irma Pietilä esittelee poikansa tekemää liinaa. Taustalla on juuri se ryijy, jota hän vasta Poriin muuttaneena ompeli illasta toiseen. super

14 Hiljaista kiirettä Haartmanin sairaalassa Haartmanin sairaalassa hoidetaan Helsingin eteläisen, keskisen ja läntisen alueen päivystysluonteista hoitoa tarvitsevia aikuisia. Päivystysosastolle ohjataan diagnostista selvittelyä ja tarkkailua vaativia potilaita ja valvontaosastolle jatkuvaa erityisvalvontaa vaativia potilaita. Päivystyksen toimintaa tukee neljä vuodeosastoa, joiden painopisteet ovat kardiologia, ongelmamikrobit ja päihderiippuvaisten potilaiden akuuttihoiteksti marjo sajantola kuvat jukka järvelä Haartmanin sairaalan vuodeosastolla potilaiden vaihtuvuus on nopeaa ja hoitajien työtahti ripeää. Lähihoitaja Mikko Kuivanen pitää akuuttiosaston tehtävien monipuolisuudesta. Lähihoitaja Mikko Kuivanen lähtee kotoaan Vantaalta jo kuuden maissa aamuvuoroon Haartmanin sairaalaan. Ruuhka-ajan ulkopuolellakin työmatka kestää 45 minuuttia, ja myös työvaatteet on ehdittävä pukea. Seitsemältä henkilöstö on jo täysilukuisena osasto neljän kansliassa. Kaksi yökköä kertoo vain pääkohdat yön sujumisesta, sillä käytössä on hiljainen raportointi. Osaston 24 potilaspaikkaa ovat täynnä, ja potilaat hoidetaan kolmessa tiimissä. Tänään Mikko on kolmostiimissä sairaanhoitaja Marja-Liisa Miettolan kanssa. Minulla on neljä omaa potilasta, mutta hoidamme tiimin potilaita myös ristiin. Minä mittaan kaikkien verenpaineet ja jaan ruokatarjottimet ja sairaanhoitaja jakaa lääkkeet. Usein potilaat ovat kahden hoidettavia, jolloin teemme yhteistyötä. Heti tiimijaon jälkeen Mikko tutkii potilastietoja. Hän tulostaa muistilapun, johon tekee merkintöjä huomioitavista asioista. Uusia potilaita ei ole tähän tiimiin tullut iltavuoron aikana. Hoitotyön seurannasta näen, miten potilaani ovat jakselleet eilen illalla ja viime yönä. Lääkärin tekstistä selviää, mitä suunnitelmia potilaan hoitoon on tehty. Mikko kiinnittää työpukuunsa vielä spider-hälyttimen, jolla voi kutsua vartijat nopeasti paikalle. Osaston luonteen vuoksi vartijoita tarvitaan melko usein auttamaan sekavan potilaan rauhoittamisessa. Henkilökunnalle onkin annettu ehdoton määräys kantaa työvuorossa hälytintä. Mikko poimii mukaansa vielä verenpainemittarit ja ensimmäinen potilaskierto alkaa. Monenlaisia potilaita Lähihoitaja Mikko Kuivanen pitää akuutin osaston nopeasta työtahdista. Kiire ei saa kuitenkaan näkyä hoitotyössä. 14 super

15 super

16 Lähihoitaja Mikko Kuivanen kiinnittää työpukuunsa hälyttimen, jolla saa nopeasti kutsuttua vartijat paikalle. 2. Osastolla on käytössä hiljainen raportointi. Kun tiimijako on tehty, hoitotyön seurannasta luetaan tiedot tämän työvuoron potilaista. 3. Mikko asettaa rouva Olga to. Potilaat siirretään vuodeosastolle hoidettavaksi esimerkiksi sydämen vajaatoiminnan pahenemisen, erilaisten infektioiden tai yleistilan laskun vuoksi. Mikko Kuivanen työskentelee osastolla, joka on profiloitunut hoitamaan päihderiippuvaisia ja mielenterveyspotilaita, mutta potilaina on tietenkin myös niitä, joilla ei näitä sairauksia ole. Tämä ei ole katkaisuosasto, mutta toki päihdepotilaat pyritään ohjaamaan päihdehoitoon. Jollakin voi tänne tuotaessa olla delirium tremens, mutta jo seuraavana aamuna tilanne on parempi. Tänne hoitoon tulevilla mielenterveyskuntoutujilla on yleensä lääkitys ihan kunnossa. Toki poikkeuksiakin voi olla. Uudet potilaat vuodeosastolle tulevat iltavuoron aikana. Keskimääräinen hoitoaika vuodeosastolla on noin viikko. Psykologia, psykiatrista sairaanhoitajaa, fysioterapeuttia, toimintaterapeuttia, hygieniahoitajaa ja sosiaalihoitajaa konsultoidaan tarvittaessa. Myös sairaalapastorin palveluja tarvitaan. Teemme myös kotihoidon kanssa paljon yhteistyötä. Jos potilas ei akuutista sairaudesta toivuttuaan ole vielä kotiutuskunnossa, hänet lähetetään jatkohoitoon Laakson sairaalaan. Tänään Mikon omat potilaat ovat kaikki vanhempia naisia, mutta osastolla hoidetaan kaikenikäisiä aikuisia. Teitittely ja rouvittelu sujuvat Mikolta luontevasti, mutta hän toteaa, että nuorten potilaiden kanssa keskustelu on aina rennompaa. Ensimmäinen elvytyspotilas Ensimmäisessä huoneessa Mikkoa tervehtii pirteästi rouva Olga Kemppainen. Hän on toipunut hyvin keuhkokuumeesta ja hänelle on vähän lupailtu jo kotiinlähtöäkin. Rouvan huonetoveri kyselee lainaksi puhelimen laturia ja Mikko lupaa katsoa, löytyykö kansliasta sopivaa. Seuraavassa huoneessa jo jonkun aikaa hereillä ollut rouva nojaa rollaattoriin ja valittelee nälkää. Mikko auttaa hänet istumaan ja lupailee ruuan tulevan kohtapuoliin. Potilas on virkeä ja toipunut hyvin. Huoneen toinen potilas on paljon huonokuntoisempi. Hän oli jo hoidettavana osastolla, kun hän sai massiivisen sydänkohtauksen. Mikko oli tuolloin työvuorossa ja osallistui elvytykseen. Vaikka osastolla on ollut usein elvytystilanteita, tämä oli kuitenkin ensimmäinen minun kohdalleni osunut. Osastolla on harjoiteltu tarkka protokolla ja miten tilanteessa toimitaan. Tilanteen huomaava hoitaja painaa hälytysnappia, huikkaa käytävälle ja aloittaa paineluelvytyksen. Minä tulin toisena tilanteeseen ja soitin päivystykseen. Hain ja kiinnitin defibrilaattorin, jatkoin paineluelvytystä ja ensimmäinen hoitaja alkoi huolehtia potilaan hengityksestä. Kolmannen hoitajan tehtävänä on huolehtia paikalle elvytyslääkkeet ja täyttää elvytyskaavake. Tasaisen tehokas työtahti Sillä aikaa kun sairaanhoitaja Marja-Liisa Miettola jakaa tiimin potilaille lääkkeet, Mikko jatkaa verenpaineen mittauskierrostaan. Yleensä yököt mittaavat verensokerit, mutta joskus se jää aamuvuoron tehtäväksi. Uudet potilaat punnitaan aamuisin, mutta nyt heitä ei ole, joten kierros on tehty jo kello Mikko etsii puhelimen laturin ja vie sen potilaalle. Tämän jälkeen hän ehtii vielä kirjata verenpainelukemat potilastiedostoihin ennen kuin aloittaa aamiaistarjotinten jaon. Kello 8.30 tarjottimet on jaettu niille potilaille, jotka ky- 16 super

17 3 4 5 Kemppaiselle maskin, jonka kautta tämä hengittelee avaavaa lääkettä. Tarkistettuaan kellonajan Mikko lupaa palata kymmenen minuutin kuluttua. 4. Kolmostiimi hoitaa myös eristyshuoneiden potilaat. 5. Sairaalalääkäri Irina Rimon ohjeistaa potilaiden jatkohoitoa. kenevät syömään. Mikko seuraa, että hänen potilaansa muistavat ottaa lääkkeensä. Hän sekoittaa potilaalle kuiturakeet mehuun ja rohkaisee tätä juomaan: Onhan se kamalan väristä, mutta juokaa pois vain. Se auttaa vatsaa toimimaan paremmin. Tasan kello yhdeksän alkaa aamupalaveri. Jokaisen potilaan tilanne käsitellään moniammatillisesti ja sovitaan tarvittavat jatkotoimenpiteet. Tänä aamuna sairaalalääkäri Emil Heinäaho aloittaa palaverin kiittämällä henkilökuntaa hyvin hoidetusta elvytystilanteesta. Sairaalalääkäri Irina Rimon vastaa kolmostiimin potilaista. Hän kysyy Mikon havainnoista elvytyspotilaan voinnista tänä aamuna. Palaveri on ohi kello 9.15 ja lääkärinkierrot alkavat. Mikko palaa jatkamaan aamutoimia. Hän auttaa rouva Kemppaisen kylpyhuoneeseen ja petaa ripeästi tämän vuoteen. Mielestäni hyvään hoitoon kuuluu myös sängyn ja sen ympäristön pitäminen siistinä. Juuri tänään Mikolla ei ole lähihoitajaopiskelijaa ohjattavana, mutta ohjaus on hänestä ihan mieluisaa työtä. Hänellä on tuoreessa muistissa kenttäjaksojen tärkeä merkitys opiskelun onnistumisessa. Tiuhaan vaihtuvat tilanteet Mikko on juuri ehtinyt kunnostaa potilashuoneet, kun sairaalalääkäri Rimon ennättää paikalle. Omahoitajan tehtäviin kuuluu kiertää omat potilaat lääkärin mukana, vastata tämän kysymyksiin ja kuunnella hoito-ohjeet. Haluan tehdä juuri tällaista työtä, jossa saan olla potilaiden lähellä. Rouva Kemppaista ei vielä kotiuteta, mutta hän toteaa vain iloisesti, että hyvinhän häntä täällä hoidetaan. Naapurihuoneen rouva pettyy kuullessaan, että hän ei pääse vielä kotiin, vaan hänelle järjestetään hoitopaikka Laakson sairaalasta. Kello lääkärinkierto on Mikon osalta ohi ja vaikuttaa siltä, että hän ehtisi pitää pienen tauon: Yleensä aamuvuoron aikana lähtee vähintään yksi potilaistani kotiin tai muualle, mutta tänään ei näytä näin käyvän. Tilanne muuttuu kuitenkin nopeasti. Jo kymmenen minuutin kuluttua osastonsihteeri Raisa Pitkänen kertoo Mikolle, että Laaksossa on vapautunut paikka, ja invataksi noutaa potilaan kello 13. Sairaanhoitaja Miettolalla on alkamassa opiskelijanarviointipalaveri, joten hän pyytää Mikolta apua. Yksi potilas pitäisi punnita ja jospa Mikko ehtisi fysioterapeutin kanssa nostamaan tuoliin istumaan toisen potilaan, joka haluaisi päästä päiväsaliin. Mikko menee kansliaan ja soittaa Laakson sairaalaan. Hän kertoo pääkohdat sinne siirtyvän potilaansa voinnista. Tarkat tiedot he lukevat Pegasoksesta. Teen tänne vielä hoitotyön yhteenvedon. Sitten tarkistan, ettei potilaan omaisuutta ole arvotavarakaapissa ja huolehdin hänet muutenkin lähtökuntoon. Invataksi tulee tiettyyn aikaan, mutta ambulanssikyytiä ei voi ennustaa. Se tulee, miten tehtävät sallivat. Työ tekijäänsä kiittää Kello lounaskärryt saapuvat osastolle. Mikko jakaa ruokatarjottimet osalle moduulin potilaista. Tämän jälkeen hän auttaa Olga Kemppaisen päiväsaliin. Rouva istahtaa neljän hengen pöytään ja toivottaa ruokaseuralleen super

18 hyvää ruokahalua. Silakkapihvit näyttävät maistuvan kaikille. Kun potilaat syövät, henkilökunnalla on myös tilaisuus lounastaa. Aamulla on lounaslähetti käynyt ovella, omia eväitäkin voi taukotilan mikrossa lämmittää, mutta Mikko lähtee osastonsihteeri Raisa Pitkäsen kanssa lounaalle Meilahden sairaalan henkilöstöravintolaan. Mikko kertoo viihtyvänsä osastolla 4 erinomaisesti. Hänen mielestään se on Haartmanin sairaalan osastoista mielenkiintoisin ja työkavereina on talon paras porukka. Hän on työskennellyt sairaalan jokaisella vuodeosastolla kuuluessaan neljä kuukautta varahenkilöstöön ennen kuin paikka nelosella vapautui. Uudessa sairaalassa on myös mukava olla töissä. Tilat ja välineet ovat hyvät. Suuren työnantajan palveluksessa olemisella on aina omat etunsa: tessiä noudatetaan ja henkilöstön hyvinvointiin panostetaan. On tyhyä ja liikuntaryhmiä. Lounas on nopeasti syöty, mutta tunnelivaellukseen menee tovi. Meilahden sairaala-alueen alla risteilevässä tunneliverkossa kulkevat niin ihmiset kuin tavarat. Lounaan jälkeen Mikko käy potilaidensa luona. Hän ehdottaa Laaksoon lähtevälle rouvalle, että tämä kävisi hetkeksi lepäämään, sillä kuljetus ei tule vielä vähään aikaan. Tämän jälkeen hän auttaa sairaanhoitajaa siirtämään potilaan tuoliin nosturin avulla. Työvuoron jälkeen voin lähteä hyvillä mielin kotiin, sillä minusta tuntuu aina, että päivä on ollut hyvä. Koska pyrimme saamaan potilaat nopeasti kotiutuskuntoon, kannustamme heitä jatkuvasti omatoimisuuteen. Siksi emme kovin usein käytä näitä nostureita, mutta tarvittaessa tietenkin. Kohta olisi invataksi tulossa, joten Mikko menee katsomaan, että kyytiin lähtijällä on kaikki tavarat mukana. Samalla hän tarkistaa tämän huonetoverin voinnin. Nyt ei kaikki ole hyvin. Potilas tuntuu tuskaiselta. Syykin löytyy. Hän ei ole kyennyt virtsaamaan. Konsultoituaan sairaanhoitajaa Mikko noutaa katetrin. Katetrointi sujuu häneltä tottunein ottein nopeasti, mutta juuri silloin saapuu invataksin kuljettaja pyörätuolia työntäen noutamaan Laaksoon lähtijää. Nouto sujuu kuitenkin ongelmitta. Jos mitään yllättävää ei tapahdu, iltapäivän viimeiset hetket menevät kirjaustehtävissä. Tänään Mikon on suoriuduttava niistä tavallistakin reippaammin. Hän on järjestänyt itselleen tuntia lyhyemmän työpäivän, sillä hän on lähdössä risteilylle kavereidensa kanssa ja haluaa käväistä kotona. Tänään olikin tavallista rauhallisempi aamuvuoro. Tykkään kolmivuorotyöstä, sillä siinä on vaihtelua. Haluan tehdä juuri tällaista työtä, jossa saan olla potilaiden lähellä. Osastollamme on leppoisa tunnelma ja hyvä työilmapiiri. Työvuoron jälkeen voin lähteä hyvillä mielin kotiin, sillä minusta tuntuu aina, että päivä on ollut hyvä.. Tänään töissä Kuka: Vantaalainen Mikko Kuivanen, 22. Valmistui lähihoitajaksi Vantaan Variasta sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelmasta. Perhe Asuu yksin, ei lemmikkieläimiä. Sai kimmokkeen lähihoitajaopintoihin lähihoitajasiskolta ja seurakunnan lastenohjaajana työskentelevältä äidiltä. Harrastukset Ei säännöllistä harrastusta, mutta suunnittelee kuntosaliharjoittelun aloittamista. Ystävät tärkeitä ja viettää paljon vapaa-ajastaan heidän kanssaan. Työ- ja työura Aloitti lokakuun alussa 2009 Haartmanin sairaalan varahenkilöstössä. Helmikuusta 2010 vakituinen toimi osastolla 4. Työssä parasta Työkaverit ja osaston yhteishenki ovat parasta työssä. Myös oman työn tulos on tärkeää se, kun näkee, kuinka huonokuntoisena osastolle tullut potilas kuntoutuu. Työssä pahinta Ei oikein mikään, mutta ehkä fyysisesti raskashoitoiset potilaat. 18 super

19 Toimiva terveyskeskus -toimenpideohjelma Miten kolme kärkeä ovat edenneet? Kunnan terveyskeskusten tehtävien ja palveluiden painotukset on sisällytetty uuteen terveydenhuoltolakiluonnokseen. Toimenpideohjelman keskeisin tavoite on monisairaita koskeva pitkäaikaissairauksien terveyshyötymallin käyttöönotto. Tämä tapahtuu alkuvaiheessa keväällä 2010 alkaneiden Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kasteen hankkeiden kautta. Kaste-hankkeista kertyneitä kokemuksia ja kansallisen mallinnustyön tuloksia voi seurata paitsi kansallisten ja alueellisten seminaarien kautta myös kehitteillä olevan Innokylän sivustolta. Innokylän ajatuksena on tukea käytäntöjen syntymistä jo ruohonjuuritasolta. Se myös jakaa ja tarjoaa mahdollisuuksia osaamisen kehittymiselle ja verkostoitumiselle tavoitteenaan koota sosiaali- ja terveysalalta uusia ajatuksia, ideoita ja käytäntöjä kaikkien saataville. Maamme terveyskeskuksissa on tällä hetkellä useita kokeiluja pitkäaikaissairauksien hoitomallista. Mallintaminen, työnkuvat ja tehtävänimikkeet elävät murrosaikaa. Valinnan vapaus ja vastuu kasvaa Toimenpideohjelma korostaa potilaan valinnanvapautta, pyrkii parantamaan kansalaisten toimintaedellytyksiä kuten omatoimisuutta ja osallistumista, ja se turvaa yhdenvertaisuuden vahvistamalla palvelujen käyttäjien oikeuksia. Ehkäisevää terveydenhuoltoa ja varhaista puuttumista parannetaan. Edellä mainittuja tuetaan muun muassa matalan kynnyksen palvelujen lisäämisellä, asiantuntijan tukeman omahoidon edistämisellä ja jakamalla tietoa väestölle palvelujen laadusta. Tämän lisäksi on hallituksen esitykseen terveydenhuoltolaiksi sisällytetty mahdollisuus valita hoitopaikka perusterveydenhuollossa. Pitkäaikaissairaan potilaan rooli korostuu, ja tarvitaan moniammatillista yhteistyötä tukemaan potilasta ottamaan vastuuta omasta hoidostaan. Omahoidon opas ilmestyi Omahoitoseminaarin yhteydessä. Toimenpideohjelma on kiinnittänyt huomiota myös potilasturvallisuuteen erityisesti lääkitysasioissa. Esimerkkinä tästä iäkkäiden turvallisemman lääkehoidon tueksi on kehitetty kansallinen iäkkäiden lääkehoidon tietokanta. Perusterveydenhuollon lääkäreiden ja muiden ammattihenkilöiden apuvälineeksi tarkoitetussa tietokannassa on luokiteltu iäkkäiden yleisimmin käyttämät lääkeaineet tai lääkeaineyhdistelmät niiden iäkkäille sopivuuden perusteella. Valtaosa iäkkäiden lääkehoidon ongelmista voidaan estää hyvällä asiantuntemuksella. Perusterveydenhuollon apuvälineeksi tarkoitettu tietokanta kehitettiin Lääkehoidon kehittämiskeskus Rohdon asettamassa asiantuntijatyöryhmässä yhteistyössä Sosiaali- ja terveysministeriön ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean kanssa. Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa on päättymässä usean terveyskeskuksen lääkehoidon kirjaamisen hanke. Henkilöstön työhyvinvointia tuetaan Tämän toimenpideohjelman kärjen turvaaminen edellyttää useita hyvin erilaisia toimenpiteitä. Toimenpiteet edellyttävät terveyskeskusten ammattihenkilöiden työn ja yhteistyön kehittämistä ja työntekomallien käyttöönoton tukemista. Ammattitaitoisen henkilöstön rekrytointia terveyskeskuksiin ja heidän pysymistä terveyskeskuksen palveluksessa edistetään tukemalla johtamisosaamista, kehittämällä käytännön harjoittelun, ohjauksen ja koulutuksen mahdollisuuksia. Ammatillisen henkilöstön kehittämistä ja toimintamallien käyttöönottoa tuetaan erityisesti moniammatillisessa yhteistyössä. Henkilöstön sitoutumista ja työhyvinvointia tuetaan ottamalla käyttöön niihin liittyviä hyviä käytäntöjä. SuPer on useissa asiayhteyksissä julkaissut lausuntoja ja kannanottoja muun muassa laadukkaasta työssäoppimisen ohjauksesta, vanhusten hoidon laitospaikkojen vähentämisestä, palvelusetelistä ja asiakasmaksuista Nämä asiat ovat nytkin toimenpideohjelmassa tarkasteltavina. Oppilaitosten ja työnantajien alueellisen yhteistyön edistämiseksi ja ammattitaitoisen henkilöstön saamiseksi on tehty lyhyt esitys uusista sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteista esitettäväksi toimenpideohjelman ohjaus- ja johtoryhmille. Tämän lisäksi on aloitettu oppaan koostaminen moniammatillisen yhteistyön johtamisesta.. johanna rosenberg, suunnittelija lisätietoa: Toimiva terveyskeskus -ohjelmassa ovat mukana terveydenhuollon keskeisten ammattijärjestöjen ohella muut alan järjestöt sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Kansaneläkelaitos. SuPeria ohjelman suunnittelutyössä edustavat puheenjohtaja Juhani Palomäki sekä suunnittelijat Leena Kaasinen-Parkatti ja Johanna Rosenberg. SuPer-lehdessä seurataan ohjelman edistymistä. super

20 20 super