Työryhmäkoordinaattori: erikoistutkija, dosentti Ilkka Pirttilä, Työterveyslaitos. 15 minuuttia esitys, 10 minuuttia keskustelu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työryhmäkoordinaattori: erikoistutkija, dosentti Ilkka Pirttilä, Työterveyslaitos. 15 minuuttia esitys, 10 minuuttia keskustelu"

Transkriptio

1 1 Työryhmän ohjelma, aikataulu ja abstraktit Torstai , klo , Linna, ryhmähuone K107 Työryhmäkoordinaattori: erikoistutkija, dosentti Ilkka Pirttilä, Työterveyslaitos 15 minuuttia esitys, 10 minuuttia keskustelu Aloitus Ilkka Pirttilä & Pauliina Marjala Ajatuksia työelämän subjektiviteettiin kohdistuvien tiedon lajien suhteesta Ilkka Pirttilä Kulttuurityövoiman koko, koostumus ja ominaispiirteet: Erilaisten aineistojen ja niiden antamien tulosten arviointia Sari Karttunen Tauko Oppimisen ja luovuuden tilat organisaatiossa Kirsi Heikkilä-Tammi Teatterin palvelukonseptia kehittämässä Analyysi laitosteatterin toimintamallin ristiriidoista ja havaintoja hankkeen sisällöistä Satu-Mari Korhonen: Liiketoiminnan dramaturgia Yritysorganisaatioiden kokonaisvaltainen kehittämiskonsepti Tommi Leino Tutkiva teatteri metodisena lähestymistapana organisaatioiden innovatiivisuuden kehittämisessä Anne Pässilä & Tuija Oikarinen Päätöskeskustelu

2 2 Työryhmän ohjelma ja aikataulu Perjantai , klo , Linna, ryhmähuone K107 Työryhmäkoordinaattori: tutkija Pauliina Marjala, Oulun yliopisto, tuotantotalouden osasto 15 minuuttia esitys, 10 minuuttia keskustelu Kertomuksellinen lähestymistapa työhyvinvointiin Pauliina Marjala Moninäkökulmaisuuden tarpeellisuudesta Taide, työ ja työhyvinvointi Cecilia von Brandenburg Kertomuksellisuus työurien muutoksessa Kirsi LaPointe Yrittäjäkertomusten paikkoja etsimässä hoiva-alalla Kirsi Hasanen: Valtion taiteilija -apurahat: Pitkäjänteisen työskentelyn turvaamisesta niukkuuden mahdollisimman monelle jakamiseen Pauli Rautiainen Päätöskeskustelu

3 3 Ilkka Pirttilä, erikoistutkija ja dosentti, Työterveyslaitos, Ajatuksia työelämän subjektiviteettiin kohdistuvien tiedon lajien (tieteellinen tieto, taidetieto ja mediatieto ) suhteesta Tausta Tutkimuksen lähtökohtana on jo klassisessa tiedon sosiologiassa esitetty (Scheler ja Mannheim) ja myöhemmin kehitelty (mm. Berger, Luckmann ja Stehr) mahdollisuus erotella erilaisia tiedon lajeja ja tyyppejä niiden yhteiskunnallisen luonteen suhteen. Työelämän subjektiiviteetillä tarkoitan työelämään osallistuvien toimijoiden toimintaorientaatiota, erityisesti sitä, miten he ymmärtävät työelämän, millaisina he kokevat vaikutusmahdollisuutensa työpaikoilla ja kuinka mielekkääksi he kokevat työnteon. Subjektiviteetti niveltyy toimijan (henkilön tai ryhmän) jäsennykseen itsestä työn tekijänä ja osana työelämää (vrt. työelämäidentiteetti esim. Eteläpelto) ja (koherenssikokemus, esim. Antonovski). Tutkimuskysymykset Tutkimuksen kohteeksi on valittu kolme sosiologista tiedon lajia: tieteellinen tieto, "taidetieto" ja "mediatieto" (ennen muuta kutakin ilmentävä tapausdokumentti). Valinnan perustana on se, että minulla on työkokemukseni kautta sekä kokemusta näistä tiedon lajeista (suhteessa työelämään) että mahdollisuus hyödyntää tuloksia omassa työpaikassani. Toiseksi näiden tiedon lajien suhteita ei ole ainakaan sosiologisessa katsannossa analysoitu olemassa olevassa tutkimuksessa. Tieteellinen tieto liittyy tutkimukseen ja tutkijoihin. Tutkijat ja tutkimus eivät toimi vain tieteellisen tiedon ja eksplikoitujen teorioiden ja metodologioiden maailmassa, vaan myös arkitieto, poliittinen tieto ja metafyysinen tieto ohjaavat omalta osaltaan tutkijoita (tutkimusyhteisöä) ja tätä kautta tutkijoiden yhteiskunnallisesti relevanttia sosiologista kokonaistietoa. "Taidetiedolla" (taide todellisuuden tulkintana) ja tieteellisellä tiedolla on sekä yhtäläisyyksiä (esim. probleema molempien ytimessä) ja eroja (erot eksplikoidussa esiintymismuodoissa, vrt. tieteellinen artikkeli ja näytelmä). Eroista huolimatta tieteellinen tieto ja taiteellinen tieto voivat käsitellä samoja ilmiöitä kuten työelämää. Medialla on nykymodernissa yhteiskunnassa yhä keskeisempi sija. Näin myös tulkittaessa työelämänilmiöitä. Tästä syystä mediatieto on yksi tutkimuksessa tarkasteltava tiedon laji. Tutkimuksessa on tarkoitus vastata seuraavien kysymyksiin: 1) Millaisia ovat työelämän subjektiviteettiin kohdistuvien tiedon lajien (tieteellinen tieto, taidetieto ja "mediatieto") representaatiot (vrt. todellisuuskuvat ja tuottamismetodit ) sosiologisesti tarkasteltuna? 2) Miten kyseessä olevat subjektiviteettia koskevat tiedon lajit kontekstualisoituvat nyky-yhteiskunnassa (vrt. tiedon määräytyminen ja vaikutus)? 3) Millaisia ovat edellä mainittujen työelämän subjektiviteettia koskevan kolmen tiedon lajin suhteet? 4) Miten näitä tiedon lajeja (lähinnä yhteiskuntatieteellistä tutkimustietoa) voidaan kehittää keskinäisen vuorovaikutuksen avulla? Tutkimuskysymyksiin tullaan vastaamaan sekä kirjallisuuden ns. teoreettisen analyysin avulla että analysoimalla teoriaerittelyyn tukeutuen 3 tapausta, jotka edustavat tieteellistä tietoa, "taidetietoa" ja "mediatietoa". Esityksen lopussa esittelen eräitä hyvin alustavia vastauksia edellä mainittuun kysymykseen (1): Millaisia ovat työelämän subjektiviteettiin kohdistuvien tiedon lajien representaatiot.

4 4 Sari Karttunen Tilastokeskus/kulttuuritilastot PL 5 B, Tilastokeskus Kulttuurityövoiman koko, koostumus ja ominaispiirteet: Erilaisten aineistojen ja niiden antamien tulosten arviointia Alustukseni on metodologisesti painottunut ja liittyy Tilastokeskuksen kulttuuritilastoinnin edelleen kehittämiseen. Kulttuurityövoiman kuvauksessa harkitaan parhaillaan siirtymistä rekisteripohjaisen Työssäkäyntitilaston käytöstä haastattelupohjaiseen Työvoimatutkimukseen (molempia toteutetaan Tilastokeskuksessa). Kulttuurityövoimaa kuvattaessa on lisäksi seurattu kulttuuri- ja taidealan ammattijärjestöjen jäsenmääriä, mitä aiotaan jatkaa. Samoin on tarkkailtu Työ- ja elinkeinoministeriön raportoimia työttömien työnhakijoiden lukuja. Resurssien salliessa triangulaatio näiden eri aineistojen kesken on varteenotettava vaihtoehto, mutta se edellyttää pätevän metodologisen kehikon luomista. Vertailen alustuksessani Työssäkäyntitilaston ja Työvoimatutkimuksen antamia käsityksiä kulttuurityövoimasta. Pohdin sitä, kuinka näiden aineistojen toisistaan poikkeavat keruutavat voivat vaikuttaa kulttuurityövoiman ja erityisesti freelancereina tai vapaina ammatinharjoittajina toimivien ryhmien identifiointiin. Työvoimatutkimus, joka antaa mahdollisuutta vastaajan itsemääritelmään, tuottaa huomattavasti Työssäkäyntitilastoa suurempia lukuja esimerkiksi kirjailijoiden ja kuvataiteilijoiden tapauksessa. Työvoimatutkimuksessa ongelmaksi nousee otospohjaisuus, mikä estää pienten ammattiryhmien tarkastelua; koko kulttuurityövoimakin on marginaalinen työvoiman kokonaisuudessa. Kulttuuri- ja elinkeinopolitiikassa on kuitenkin tarvetta myös yhdelle kulttuurityövoiman kokoa (ja kehitystä ajassa) kuvaavalle indikaattorille, ja arvioin esityksessäni, olisiko Työvoimatutkimus pätevämpi aineisto sen pohjaksi kuin Työssäkäyntitilasto. Edellisen etuihin kuuluu mm. se, että siinä kysytään henkilön sivuammattia, ja toisin kuin Työssäkäyntitilastossa siinä myös työttömät luokitellaan ammatteihin. Lisäksi Työvoimatutkimuksessa tarkastellaan työn koko- tai osa-aikaisuutta. Sen sijaan tuloja ei kysytä. Työssäkäyntitilastosta selviävät henkilön veronalaiset tulot, joskaan niiden lähteitä ei pystytä erittelemään. Kulttuuritilastoissa kulttuurityövoimaksi on ymmärretty sekä kulttuuriammateissa että kulttuurin toimialoilla työskentelevät. Toimialanäkökulman taustalla on arvoketjuajatus, jolloin vaikkapa kirja-alalla ovat mukana paitsi kirjailijat myös esimerkiksi kustannustoimittajat ja kirjakauppiaat, jotka lopulta saattavat teoksen lukijan ulottuville. Työssäkäyntitilaston pohjalta kulttuurin toimialoilla ja ammateissa (päällekkäisyys pois lukien) työskentelee Suomessa 3 5 prosenttia työvoimasta. Lukuun vaikuttaa, kuinka laajalti kulttuuri määritellään ja kuinka pitkälle arvoketjut viedään. Oletuksen mukaan Työvoimatutkimuksen aineisto tuottaa suuremman tuloksen, mutta joukkoon tulee osapäiväisiä ja sivutoimisia kulttuurityöntekijöitä, joista osa ei välttämättä saa kyselyhetkellä tästä työstä lainkaan tuloja.

5 5 Kirsi Heikkilä-Tammi Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Pohjoisranta 11 A PL Pori Oppimisen ja luovuuden tilat organisaatiossa Innovatiivisuus ja osaamisen kehittäminen nähdään tällä hetkellä keskeisinä yritysten toiminnan ja kasvun edellytyksinä. Tarkoituksena on arvioida pk-yritysten toimivuutta luovuuden ja oppimisen näkökulmasta. Tutkimuksessa lähdetään uutta tietoa tuottavan paikan/tilan edellytyksistä. Tila voi muodostua fyysisestä ympäristöstä, sen tuomista mahdollisuuksista, virtuaalisesta tilasta tai sosiaalisesta tilasta. Parhaimmillaan nämä kaikki kolme elementtiä ovat mukana. Tällainen tila on myös määritelty vuorovaikutussuhteiden verkostoksi (network of interactions). Sitä on kuvattu jaetuksi paikaksi esiin tuleville suhteille. Se voi olla fyysinen (esim. toimisto, hajotettu liiketila), virtuaalinen (esim. sähköposti, telekonferenssi), mentaalinen (esim. jaetut kokemukset, ideat, ideaalit) tai mikä tahansa niiden yhdistelmä. Aiemmin tehdyssä tutkimuksessa on kuvattu uutta tietoa tuottavan tilan edellytyksiä. Niitä ovat autonomisuus, luova kaaos, ylijäämä, tarvittava moninaisuus, luottamus ja sitoutuminen. Oppimisen ja luovuuden edellytyksiksi on osittain esitetty näitä samoja elementtejä. Vuorovaikutuksen mahdollistaminen eri muodoissaan on oleellista uuden tiedon tuottamiselle, oppimiselle ja luovuuden mahdollistamiselle. Erityisesti fyysisen tilan merkitystä luovuuden ja innovatiivisuuden edistämiseksi sekä tilojen merkitystä oppimiselle on alettu tutkia enenevässä määrin viime vuosina. Tutkimus koostuu kolmesta tapaustutkimuksesta. Kohteina ovat kolme yritystä, joissa tietoa kerätään haastatteluin ja tekemällä havainnointia. Tässä hyödynnetään jo aiemmin kehitettyjä menetelmiä mm. Post Occupancy Evaluationia (POE). Tutkimuksen kohteina ovat tyypillisiin luoviin toimialoihin kuuluvat yritykset (viestintäalan 3 pienyritystä tai 1 iso), joissa tullaan soveltavana etnografiana ja laadullisin menetelmin tutkimaan olemassa olevia tiloja ja käyttäjien (yritysten ja asiakkaiden) näkemyksiä fyysisen, virtuaalisen ja sosiaalisen tilan käytöstä sekä arvioimaan näitä oppimisen ja luovuuden näkökulmasta.

6 6 Satu-Mari Korhonen IADE, Suomen yliopistojen koulutus- ja kehittämisinstituutti Hämeentie 153 B Helsinki Teatterin palvelukonseptia kehittämässä Analyysi laitosteatterin toimintamallin ristiriidoista ja havaintoja hankkeen sisällöistä Vuoden 2008 helmikuussa IADEssa käynnistyi TYKESin rahoittamana hanke Teatterikonseptin kehittäminen ja työyhteisövalmennus Rovaniemen teatterissa. Hankkeen tarkoituksena on pohtia Rovaniemen teatteri Lapin alueteatterin henkilökunnan kanssa yhdessä ratkaisuja suomalaisen teatterin murrokseen ja haasteisiin. Suomalainen yhtenäinen kansallisidentiteetti on sirpaloitunut moniarvoiseksi katsojakunnaksi. Tämä ilmenee etenkin pääkaupunkiseudun ulkopuolisten laitosteattereiden haasteena. Esitykset kiinnostavat enää harvoin koko kansaa (von Bagh, 2007). Kuvaan esityksessäni hankkeessa sovellettua kehittämismenetelmää, muutoslaboratoriota (Virkkunen ym. 1999), ja kehittelemiäni teatterin toimintamallin (-konseptin) mallinnusvälineitä. Suomen taidekentässä ei ole aiemmin kokeiltu samankaltaisen työyhteisöä osallistavan kehittämismenetelmän toimivuutta. Keskityn sen vuoksi esityksessäni erittelemään havaintoja, joita olen tehnyt luovan työyhteisön toimintamallin kehittämisen haasteista. Ensinnäkin henkilökunta on työssään lähtökohtaisesti sitoutunut taiteellisiin arvoihin ja taiteellisesti korkealaatuisiin tuotantoihin. Toiseksi teatterin henkilökunnan käsityksiä näyttää leimaavan vahva identifioituminen käsityömäiseen ja massatuotantotyyppiseen työhön (ks. Korhonen 2005; 2004). Kolmanneksi teatterin produktiot perustuvat pitkälti hierarkkiseen, ohjaajavetoiseen työtapaan. Nämä asettavat merkittävän haasteen kyseenalaistavalle, kollektiivisen työtoiminnan analysoinnille ja kehittämiselle. Muutoslaboratoriossa kehittäjän opastuksella mallinnetaan lähikehityksen vyöhykettä eli eroa nykyisen toimintamallin ja kehittymässä olevan uuden periaatteen välillä. Tämän olen kuvannut laitosteatterin kahtena kehitysristiriitana, joista ensimmäinen koskee työn organisointimallin sekä toinen koko tuotantoja tarjontamallin muutosta. Hypoteesina on, että siirtymävaihe uuden ja vanhan toimintamallin välillä aiheuttaa työprosesseihin häiriöitä ja näyttäytyy työn tekijöiden työssä hyvinvoinnin ongelmina. Olen hankkeen aikana tallentanut kaikki kehittämisistunnoissa käydyt keskustelut ja esiselvitysvaiheessa toteuttamani alkuhaastattelut. Kuvaan esityksen lopuksi väitöskirjaprojektini alustavaa tutkimusasetelmaa. Lähteet Korhonen, Satu-Mari (2005). Myyttiset selitykset työstä. Analyysi kehittämishankkeen keskusteluista. Aikuiskasvatus, 2. Korhonen, Satu-Mari (2004). Kehittämisen kompastuskivet myytit kehittämishankkeen keskusteluissa. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, kasvatustieteen laitos. URL: Virkkunen, J., Engeström, Y., Pihlaja, J. & Helle, M. (1999). Muutoslaboratorio. Uusi tapa oppia ja kehittää työtä. Helsinki: Työministeriö. von Bagh, Peter (2007). Sininen laulu. Itsenäisen Suomen taiteiden tarina. WSOY.

7 7 Tommi Leino Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Liiketoiminnan dramaturgia yritysorganisaatioiden kokonaisvaltainen kehittämiskonsepti Yritykset joutuvat kilpailemaan rahoituksesta, työntekijöistä, ja hyvästä maineesta. Liiketoiminnan dramaturgia -konseptilla pyritään löytämään yritysten strategiselle sekä operatiiviselle johdolle uusia malleja innovatiiviseen, ihmisläheiseen johtamiseen sekä luovan ja tunteisiin vaikuttavan yrityskokonaisuuden rakentamiseen. Keskeistä konseptille on tarkastella yritystä ja sen kaikkia osaalueita elokuvan näkökulmasta. Elokuvakerronnassa kaiken lähtökohtana ovat teema ja aihe. Liiketalouden dramaturgia -konseptissa nämä määritellään case-yrityksen henkilöstö-, asiakas- sekä muiden sidosryhmien jäsenten keskuudessa suoritettujen haastattelututkimusten tulosten pohjalta. Tämän jälkeen edetään normaalin käsikirjoitusprosessin mukaisesti vaihe vaiheelta, kunnes käsikirjoitus on valmis ja voidaan siirtyä tuotannolliseen suunnitteluun ja varsinaiseen tuotantoon. Merkityksellistä konseptoinnissa on, että lopulta muodostuu temaattisesti ja aiheeltaan yhtenäinen ja muista yrityksestä erottuva kokonaisuus. Tällöin kaikki toteutettavat yrityksen kehittämisratkaisut ovat toisiinsa nähden yhdenmukaisia ja tukevat yrityksen keskeisiä strategisia tavoitteita. Konseptilla pyritään tunnevaikutuksen aikaansaamiseen yrityksen sidosryhmissä. Yritystoiminnan toimintakulttuurin yhdenmukaisuus, sekä ainutlaatuinen ja myönteinen yrityskuva näkyvät henkilöstön sekä asiakkaiden positiivisessa sitoutumisessa yritykseen. Tunnetason sitoutuminen näkyy työtyytyväisyytenä, yleisenä työilmapiirin paranemisena, tyytyväisinä asiakkaina, työntekijöiden vaihtuvuuden vähenemisenä sekä viime kädessä työn tuloksellisuuden kasvuna. Jos sidosryhmien jäsenet sitoutuvat tunnetasolla yritykseen ja samaistuvat sen arvoihin ja päämääriin, on tämä lopulta mitattavissa myös yrityksen taloudellisesta tuloksesta sekä menestyksestä kilpailluilla ja kansainvälisillä markkinoilla. Liiketoiminnan dramaturgia on Pirkanmaan ammattikorkeakoulun hanke Tekesin rahoittamassa Tuliprojektissa ja perustuu Taideteollisen korkeakoulun elokuvataiteen osastolle tehtävään väitöskirjaan.

8 8 Anne Pässilä ja Tuija Oikarinen Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahden yksikkö Tutkiva teatteri metodisena lähestymistapana organisaatioiden innovatiivisuuden kehittämisessä Yritykset tarvitsevat avoimeen innovaatiotoimintaan siirtymisen ja organisaatiorakenteiden muuttumisen myötä uusia menetelmiä innovaatiokyvykkyytensä ylläpitämiseksi. Tutkimuksemme lähtökohtana on oletus, että organisaation erilaisiin tarpeisiin tarvitaan erilaisia menetelmiä. Suurin osa innovaatiotutkimusta painottuu rationaaliseen ja analyyttiseen päätöksentekoprosessin tutkimiseen. Vähemmälle huomiolle on jäänyt innovaatiotutkimuksessa tulkinnallinen lähestymistapa, joka pohjautuu organisaatioiden kommunikaatiotutkimukseen ja kulttuurintutkimukseen. Tässä paperissa kuvaamme soveltamaamme monitieteellistä interventiota; työtarinat ja organisaatioteatteri. Taiteen ja liiketoiminnan yhdistämisellä etsimme uudenlaista tapaa kehittää yrityksen innovatiivisuutta hyödyntäen yrityksen sisällä olevaa erilaisten näkemysten, kokemusten ja käytänteiden rikkautta. Tutkimuksessa tarkastellaan tutkivan teatterin (sovellettavaa tutkimusperusteista draamaa ja teatteria) keinojen soveltamista organisaation innovatiivisuuden kehittämisessä. Tutkiva teatteri on uudenlaisia teatterillistavia muotoja ja tekniikoita hakeva interventiomenetelmä, jossa osallistujat saatetaan välittömään ongelma- ja käytäntölähtöiseen vuorovaikutustilanteeseen. Lähtökohtana on kohdeorganisaation innovaatiotarpeista nouseva aihe, jota työstetään todellisuuspohjaisessa (as is) ja kuvitellussa (as if) kontekstissa. Tutkiva teatteri perustuu työntekijöiden asioiden näkyväksi tekemiseen ja merkitysten antoon sekä merkityksen annossa tapahtuvaan muutokseen tai muuttumattomuuteen. Tutkimuksemme metodi on osallistava toimintatutkimus, johon olemme soveltaneet tutkivaa teatteria ja siihen oleellisesti liittyvää kerronnallisuutta. Menetelmää on testattu talven 2008 aikana suuressa suomalaisessa teollisuusyrityksessä. Tutkimuksessa on mukana työntekijöitä (70 henkilöä) tuotantoprosessin kaikista vaiheista. Tutkimusprosessin aikana on toteutettu seitsemän (7) interventioistuntoa, jotka muodostavat nelivaiheisen tapahtumaketjun. Tulokset ovat olleet rohkaisevia. Tutkiva teatteri tuntuu toimivan hyvin yrityksen sisäistä vuorovaikutusta edistävänä interventiona. Sen avulla voitiin tunnistaa sisäisiä jännitteitä, ongelmakohtia sekä vallitsevia käytänteitä ja käsityksiä. Menetelmänä tutkiva teatteri tuki osallistujien tasa-arvoisuutta ja yhtäläisiä vaikutusmahdollisuuksia kehittämistyössä. Menetelmän avulla voitiin tukea vuorovaikutteista, osallistavaa ja keskustelevaa kehittämisotetta.

9 9 Pauliina Marjala Oulun yliopisto Tuotantotalouden osasto, Työtieteen yksikkö PL Oulun yliopisto Kertomuksellinen lähestymistapa työhyvinvointiin Työstressi- ja työuupumustutkimuksella on Suomessa ja kansainvälisesti pitkät perinteet. Erityisesti kvantitatiivista stressitutkimustietoa on paljon. Työhyvinvointitutkimus edustaa uudempaa näkökulmaa, jossa pyritään paneutumaan niihin tekijöihin, jotka antavat työnteolle mm. voimaa, sitoutuneisuutta ja iloa. Laadullista, kokemuksellista, kertomuksellista tietoa työhyvinvointikokemusten syntymisestä ja edistämisestä on vähän. Tutkimukseni paneutuu tähän osa-alueeseen. Tulevaisuuden työelämän keskeinen osallistuja on osaava, motivoitunut ihminen. Lisää tutkimustietoa tarvitaan siitä, miten ihmiset voivat hyvin työssään, pysyvät terveinä ja toimintakykyisinä sekä tuntevat iloa tekemästään työstä ja sen välityksellä aikaansaaduista tuloksista. Työelämän jatkuvasti muuttuessa on tarpeellista monipuolistaa ja syventää ymmärrystä työhyvinvoinnista, joka on enemmän kuin pahoinvoinnin puuttumista. Työkyvyn käsitteen rinnalla käytetään käsitettä työhyvinvointi. Esityksessäni kuvaan väitöskirjassani (esitarkastusprosessissa) kehiteltyä työhyvinvoinnin ilmiön etsimiseen tarkoitettua metodista narratiivista lähestymistapaa. Ontologisia ja epistemologisia ratkaisuja ovat ohjanneet prosessimaisuus, dialogisuus ja äänen antaminen tutkittaville ihmisille. Tutkimuksessa sovellettu prosessimaisesti etenevä narratiivinen metodi keskittyy tarkastelunäkökulmaltaan mitä ja miksi kerrottiin kysymyksenasetteluun. Narratiivinen metodi pitää sisällään sekä kertomusten tulkintaa temaattisella sisältöjen luvulla että kertomuksellista tulkintaa ja tutkimustulokset tuodaan esille mikrotasolla työhyvinvointi- ja ydintarinoina sekä makrotasolla metatason tutkimustuloksina.

10 10 Työelämän tutkimuspäivät Cecilia von Brandenburg, TaM Gunillankuja 2 C Helsinki Moninäkökulmaisuuden tarpeellisuudesta taide, työ ja työhyvinvointi Esitykseni perustuu keväällä 2008 Taideteollisen korkeakoulun taide-kasvatuksen muuntokoulutusohjelmassa hyväksyttyyn lopputyöhön, joka käsittelee taidetta, työtä ja työhyvinvoinnin edistämistä monininäkökulmaisesti. Työskentelyni lähtökohtana ovat olleet eri julkaisuihin kirjoittamaani kolme taidetta ja työhyvinvointia, sekä yksi laajemmin kulttuurin ja taiteen hyvinvointi- vaikutuksia käsittelevää artikkelia. Tarkastelunäkökulmat liittyvät eettisyyteen, yksilöllisyyteen, yhteiskunnan muutostilanteeseen ja taiteen filosofisiin perusteisiin. Lähestymistapani edustaa poikkitieteellistä ja innovatiivista näkökulmaa työhyvinvoinnin edistämiseen, jossa tärkeimmälle sijalle nousevat yksilön tarpeiden kunnioittaminen, yhteisön arvojen tarkastelu ja kokonaisuudessaan työtä sekä yhteiskuntaa koskeva eettisesti vastuullinen ajattelu. Taide ja taiteelliset toimintatavat voivat luoda uuden tavan kehittää työhyvinvointiin liittyvää tutkimusta. Ne voivat mahdollistaa kokemukset, joissa elämän arvot ja merkitykset selkenevät. Kulttuuri ja taide ovat uuden Terveyden edistämisen politiikkaohjelman mukaan eräs keino terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Ohjelmassa todetaan tutkimusten osoittavan, että taiteella ja kulttuuritoiminnalla on merkittäviä vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin elämän eri vaiheissa. Lisäksi taiteen ja kulttuurin on todettu lisäävän yhteisöllisyyden kokemusta. Taideharrastusten kautta syntyvät verkostot lisäävät elämänhallinnan tunnetta. Toimenpiteinä ohjelmassa suositellaan, että käynnistetään eri hallinnonalojen yhteistyönä kulttuurin terveydellisten ja hyvinvointivaikutusten edistämishanke. Lopputyöni moninäkökulmainen tarkastelutapa pyrkii osaltaan luomaan uutta aiheeseen liittyvää taustaa taiteen alan diskursseille ja taidekasvatuksellisen osaamisen kehittämiselle. Taide työhyvinvoinnin edistämisessä -teema koskettelee tutkimuksellisesti uusia rajapintoja. Siksi on erityisen tärkeää pohtia toimimisen perusteita, vaikuttimia ja kohteita. Työhön ja työhyvinvointiin liittyvä tarkastelu herättää taidekasvatuksessa paljon kysymyksiä, joiden eräänä pyrkimyksenä on selvittää, mikä on taiteen mukaista ja ihmistä kohtaan eettisesti oikein. Tärkeänä esille tulee myös kysymys siitä, voidaanko työn suhde eettisyyteen ja taiteeseen ymmärtää ajassamme uudella tavalla.

11 11 Kirsi LaPointe Helsingin kauppakorkeakoulu Lapuankatu Helsinki Kertomuksellisuus työurien muutoksessa Uuden uradiskurssin mukaan urakokemuksia jäsentävien perinteisten viitekehysten ja normien merkitys on heikentynyt ja vastuu urista siirtynyt yksilöille. Joillekin nykyinen urakonteksti on merkinnyt mahdollisuutta toteuttaa entistä yksilöllisempiä urapolkuja ja identiteettejä, toisille taas haasteita uran jatkuvuuden ja merkityksellisyyden hallinnassa. Kuinka työuraan liittyviä kokemuksia voi tässä muutoksen ja epävarmuuden kontekstissa jäsentää? Työurien muutoksen myötä uratutkimuksessa on alettu peräänkuuluttaa uudenlaisia lähestymistapoja näiden kokemusten ja ilmiöiden ymmärtämiseksi. Tässä esityksessä tavoitteenani on pohtia, minkälaisia mahdollisuuksia kertomuksellisuus voi tuoda työurien muutoksen ja erityisesti uraidentiteetin tarkasteluun. Kysyn, miten ura ja identiteetti tästä näkökulmasta määrittyvät ja millaista tietoa ja ymmärrystä kertomuksellinen lähestymistapa voi niistä tuottaa. Tutkimuksessa kertomuksellinen lähestymistapa voi toteutua monella tasolla aineiston luonteesta ja analyysimenetelmistä ilmiöiden käsitteellistämisen tapaan. Tässä esityksessä lähestyn kertomuksellisuuden merkitystä uramuutosten tutkimuksessa kolmesta näkökulmasta. Ensinnäkin tarkastelen kertomuksellisuutta kokonaisvaltaisena tapana hahmottaa urakokemusten merkityksenantoprosesseja erityisesti muutostilanteissa. Vertaan tätä näkökulmaa positivistisen uratutkimuksen tapaan lähestyä esimerkiksi uraidentiteettiä suhteellisen pysyvinä ja mitattavissa olevina ominaisuuksina. Toiseksi käsittelen kertomuksellisuuden mahdollisuuksia tuottaa tietoa sekä uratoimijoiden yksilöllisistä urapoluista että niiden jäsentämistä kehystävistä kontekstuaalisista tekijöistä. Pohdin erityisesti sitä, mitä näkemys kertomusten sosiaalisesta konstruoitumisesta merkitsee työurien muutoksen ja uuden uradiskurssin painottaman yksilöllisyyden ja toimijuuden näkökulmasta. Kolmanneksi käsittelen lähemmin uraidentiteetin kertomuksellista luonnetta vuorovaikutuksessa rakentuvana käytäntönä kyseenalaistaen ajatuksen ehjistä ja johdonmukaisista tarinoista. Pohdin, millaisia menetelmällisiä valintoja tämä edellyttää ja mitä uutta tämä lähestymistapa tuo keskusteluun uraidentiteetistä työurien muutoksen kontekstissa.

12 12 Kirsi Hasanen Naistutkimuksen laitos / Kanslerinrinne Tampereen yliopisto Yrittäjäkertomusten paikkoja etsimässä hoiva-alalla Teen väitöskirjaa yksityisiä sosiaalipalveluja tuottavista naisyrittäjistä Suomen muuttuvassa hyvinvointipalvelujen rakenteessa. Aineistoni koostuu kirjoitetuista yrittäjäelämäkerroista, joita analysoin narratiivista lähestymistapaa soveltaen. Lähden tutkimuksessani ajatuksesta, että kertomuksellinen lähestymistapa mahdollistaa subjektiivisen kokemisen tason ohella myös niiden kulttuuristen lähtökohtien tarkastelun. Näin ollen kertomuksellisuus tarjoaa välineitä päästä käsiksi niihin merkityksenantoihin, joita uudenlaisessa asemassa olevat hoivaalan ammattilaiset tuottavat, tuomalla samalla näkyviin vallitsevia työelämän rakenteita ja käytäntöjä, joiden puitteissa ja joihin suhteuttaen näitä kokemuksia ja tulkintoja yrittäjyydestä tuotetaan. Tarkastelen kuinka kulttuuriset kertomisen tavat ohjaavat, suuntaavat sekä mahdollisesti rajoittavat kertomisen ja kokemusten tulkitsemisen tapoja naisyrittäjinä hoiva-alalla. Pyrin tunnistamaan kuinka ja miksi tietyissä paikoissa ja instituutioissa kerrotaan tietyllä tavalla; mikä tai mitkä ovat vallitsevia kertomisen tapoja kirjoitettaessa hoivayrittäjyydestä suhteessa alan palkkatyöläisiin, muihin yrittäjiin, kuntien viranomaisiin, käynnissä olevaan rakennemuutokseen jne. Luennan alla ovat siis ne kulttuuriset kertomisen tavat, jotka ohjaavat mahdollisia subjektipositioita.

13 13 Pauli Rautiainen, HM, FM tutkija Tampereen yliopisto, oikeustieteiden lts Pinni A Tampereen yliopisto (aik. projektitutkija, Taiteen keskustoimikunta / tutkimusyksikkö) Valtion taiteilija-apurahat: Pitkäjänteisen työskentelyn turvaamisesta niukkuuden mahdollisimman monelle jakamiseen Valtion taiteilija-apurahat (ns. työskentelyapurahat) ovat merkittävin yksittäisten taiteilijoiden työskentelyn tukemiseen kohdistettu valtion taidepoliittisen tuen muoto. Etenkin vapaiden taiteiden alueella niillä on erittäin keskeinen merkitys taiteilijoiden toimeentulolle. Taiteilija-apurahojen keskeistä asemaa taiteellisen työn tukemisessa pidetään pohjoismaiselle taidepolitiikalle tyypillisenä piirteenä, jonka taustalla ovat muun muassa pienet kotimarkkina- ja kielialueet. Suomalaiseen taiteilijatukijärjestelmään ei ole perinteisesti kuulunut juuri lainkaan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ulottuvuutta, ja tuelle on ollut tyypillistä suhteellisen voimakas vuosittainen ja uranaikainen kasautuminen tietyille taiteilijoille. Viimeaikaiset tutkimukset kuitenkin osoittavat, että taiteilija-apurahajärjestelmän syvärakenteessa on tapahtunut 1990-luvun alun jälkeen muutoksia. Niukkuuden jakaminen mahdollisimman monelle on muotoutunut erääksi keskeiseksi suomalaisen taiteilijatukijärjestelmän rahanjakoa ohjaavista metaperiaatteista. Samalla yksittäisen taiteilijan pitkäjänteisen työskentelyn turvaaminen on menettämässä merkitystään. Esimerkiksi apurahojen suurta kumuloitumista niin uran aikana kuin yhden vuoden sisällä pyritään selvästi välttämään. Taiteilijatukijärjestelmä vaikuttaakin olevan siirtymässä puhtaasta laatuajattelusta kohti jonkinlaista, joskin yksilötasolta irtaantunutta, sosiaalista oikeudenmukaisuutta, ja samalla taiteilija-apurahojen merkitys taiteilijan uralle on yleisellä tasolla laimentunut. Kuvaan esityksessäni edellä kerrottua muutosta ja pohdin sen syitä. Esitykseni liittyy Taiteen keskustoimikunnan tutkimusyksikössä käynnissä olevaan valtion taiteilija-apurahojen merkitystä ja vaikutuksia taiteellisen työn kannalta selvittävään tutkimushankkeeseen, jonka puitteissa olen julkaissut kolme tutkimusraporttia vuosina Julkaisussa Taiteilija-apurahajärjestelmän toimivuus ja koettu vaikuttavuus (Taiteen keskustoimikunta 2006) tarkastelin vuosina taiteilija-apurahaa saaneita taiteilijoita, heidän taiteilija-apurahahistoriaansa sekä heidän käsityksiään apurahansa merkityksestä ja vaikutuksista. Julkaisussa Emme ole voineet tänä vuonna... Kielteisen taiteilijaapurahapäätöksen vuodelle 2006 saaneiden taiteellinen toiminta ja heidän arvionsa taiteilijaapurahajärjestelmän toimivuudesta (Taiteen keskustoimikunta 2008) tarkastelin ensimmäistä kertaa Suomessa kielteisen taiteilija-apurahapäätöksen vaikutuksia taiteilijoiden työskentelyyn ja heidän sijoittumistaan muiden tukimuotojen piiriin. Julkaisussa Suomalainen taiteilijatuki (Taiteen keskustoimikunta 2008) tarkastelin suomalaisen taiteilijatuen ja sitä ohjanneen taiteilijapolitiikan kehittymistä nykymuotoisen taidetoimikuntalaitoksen synnystä vuonna 1968 tähän päivään.

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma. Dinno-tutkimus 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma. Dinno-tutkimus 2012-2014 Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma Dinno-tutkimus 2012-2014 Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Yksi kuudesta Tekesin Työelämäinnovaatiot aktivointihankkeessa rahoitetusta julkisen tutkimuksen

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Taide uusi tapa lähestyä työelämän kehittämistä

Taide uusi tapa lähestyä työelämän kehittämistä Taide uusi tapa lähestyä työelämän kehittämistä TAIKA Taide työelämän laadun ja innovaatiokyvykkyyden kehittäjänä Anu-Liisa Rönkä, Helsingin yliopisto / Palmenia & Mia Liski, Lahden ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1 SOSIAALITYÖN PROSESSIKUVAUKSET TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ Rovaniemi 13.04.2010 Asta Niskala 4.5.2010 AN 1 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö kohdistuu ihmisten ja heidän sosiaalisessa ympäristössään olevien

Lisätiedot

Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta?

Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta? Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta? Liisi Aalto, Katariina Hinkka, Rainer Grönlund, Marketta Rajavaara Kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Innovaatio Uusien asioiden tekemistä

Lisätiedot

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Risto Puutio (lehtori/jy) Anna-Liisa Elo (professori/uta) Erikoispsykologi on oman sovellusalansa käytäntöjen kehittäjä, joka hyödyntää alansa tieteellistä

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

Vuorovaikutuksen oppiminen luo uusiutumista. Työuupumus on näköalattomuuden oireyhtymä

Vuorovaikutuksen oppiminen luo uusiutumista. Työuupumus on näköalattomuuden oireyhtymä Vuorovaikutuksen oppiminen luo uusiutumista Työuupumus on näköalattomuuden oireyhtymä TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Kulttuuripalvelun mahdollistaminen terveydenhuollossa eri hallintokuntien ja taiteilijoiden yhteistyönä

Kulttuuripalvelun mahdollistaminen terveydenhuollossa eri hallintokuntien ja taiteilijoiden yhteistyönä Kulttuuripalvelun mahdollistaminen terveydenhuollossa eri hallintokuntien ja taiteilijoiden yhteistyönä Voimaa Taiteesta seminaari, Vantaa 27.9.2012 Tuulia Koponen, yh, TtM, 27.9.2012 Tuulia Koponen 1

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelun erillisselvitys projektien esittelyä Käynnistyi 2006 useiden eri toimijoiden yhteistyönä

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen erikoistunut

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma. Dinno 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma. Dinno 2012-2014 Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma Dinno 2012-2014 Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Yksi kuudesta Tekesin Työelämäinnovaatiotaktivointihankkeessa rahoitetusta julkisen tutkimuksen ohjelmasta

Lisätiedot

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006 Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Hanna-Riina Vuontisjärvi Projektipäällikkö/ Palvelumuotoilija Lapin yliopisto, Taiteiden Tiedekunta hanna-riina.vuontisjarvi@ulapland.fi Mitä palvelumuotoilija

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

KULTTUURIN HYVINVOINTIVAIKUTUSTEN EDISTÄMISEN KOULUTUKSELLISET HAASTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET

KULTTUURIN HYVINVOINTIVAIKUTUSTEN EDISTÄMISEN KOULUTUKSELLISET HAASTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET KULTTUURIN HYVINVOINTIVAIKUTUSTEN EDISTÄMISEN KOULUTUKSELLISET HAASTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Merja Saarela, Kari Nuutinen lisäksi asiantuntijoina: Kainulainen Maija, Keskuspuiston ammattiopisto; Invalidisäätiö

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa

Sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa Arttu Saarinen Yliopistonlehtori Sosiologian oppiaine, Turun yliopisto Sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa Miksi tutkia työhyvinvointia Pohjoismaissa Pohjoismainen sosiaalityön

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

TUOTTAVUUSTUTKIMUKSEN TILA VUONNA 2011?

TUOTTAVUUSTUTKIMUKSEN TILA VUONNA 2011? 1 TUOTTAVUUSTUTKIMUKSEN TILA VUONNA 2011? Antti Lönnqvist Tampereen teknillinen yliopisto 2 3 Haasteita tutkimusalueen tilan kuvailulle Miten määritellään tuottavuus? Tuottavuus = tuotos / panos Tuottavuus

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Sinulle, joka työskentelet ryhmien kanssa.

Sinulle, joka työskentelet ryhmien kanssa. Sinulle, joka työskentelet ryhmien kanssa. ( Sovellusalueina mm. työnohjaus, kasvatus, koulutus, terapia, taide, seurakuntayö tai muu yhteisöllinen työ. ) TERVETULOA Tarinainstituuttiin! Tarinainstituutti

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ HYVINVOINTIA TYÖSTÄ PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ Työhyvinvoinnin kehittyminen, perusta ja käytännöt TIETOSANOMA HELSINKI Tietosanoma Oy ja kirjoittajat ISBN 978-951-885-367-4 KL 36.13

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

KULTTUURI, TERVEYS JA HYVINVOINTI

KULTTUURI, TERVEYS JA HYVINVOINTI KULTTUURI, TERVEYS JA HYVINVOINTI Tutkimusohjelman suunnittelun taustaa Voimaa taiteesta -seminaari 27.9.2012 Anu Laukkanen projektitutkija ESITYKSEN RAKENNE I Tutkimusohjelman suunnittelun taustaa II

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Verkostossa toimiminen ja yhteinen oppiminen

Verkostossa toimiminen ja yhteinen oppiminen Verkostossa toimiminen ja yhteinen oppiminen Työpaikkojen hyvinvointiverkosto 12.12.2013 Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kommentoi alustusta viestiseinällä Verkostoissa

Lisätiedot

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 RTK-Palvelu Oy: Kohti hyvää, monikulttuurista työyhteisöä RTK-Palvelu Oy on aktiivisesti kehittänyt työyhteisöään. RTK-Palvelu Oy on valtakunnallinen kiinteistöpalvelualan

Lisätiedot

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 9.10.11.2011 Laurea Vuokko Kohtamäki, Tampereen yliopisto/ Higher Education Group Lähtökohtia

Lisätiedot

Anna-Leena Riitaoja Helsingin yliopisto. Käyttäytymistieteiden laitos / Anna-Leena Riitaoja / 14.6.2013 1

Anna-Leena Riitaoja Helsingin yliopisto. Käyttäytymistieteiden laitos / Anna-Leena Riitaoja / 14.6.2013 1 Käsityksiä marginalisaatiosta ja osallisuudesta koulussa: neuvottelua toiminnan ja muutoksen mahdollisuuksista oppilaiden ja henkilökunnan välillä? (PeCMaBE) Anna-Leena Riitaoja Helsingin yliopisto 14.6.2013

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Taiteen taskurahat. A nna Anttila Kaija Rensujeff. Lastenkulttuurin käsite, linjaukset ja edistäminen

Taiteen taskurahat. A nna Anttila Kaija Rensujeff. Lastenkulttuurin käsite, linjaukset ja edistäminen A nna Anttila Kaija Rensujeff Taiteen taskurahat Lastenkulttuurin käsite, linjaukset ja edistäminen TAITEEN KESKUSTOIMIKUNTA, TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA N:o 35 ARTS COUNCIL OF FINLAND, RESEARCH REPORTS

Lisätiedot

Organisaatioalbumi. Tuija Oikarinen ja Anne Pässilä Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahti School of Innovation

Organisaatioalbumi. Tuija Oikarinen ja Anne Pässilä Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahti School of Innovation Tarinoita työstä Organisaatioalbumi apuna dialogin rakentamisessa Tuija Oikarinen ja Anne Pässilä Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahti School of Innovation LUT Lahti School of Innovation Lymyävän

Lisätiedot

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies Projektin tausta ja tarve Oppivan yhteiskunnan toimintaympäristöille on tyypillistä muuttuvuus ja kompleksisuus aktiivinen toiminta

Lisätiedot

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Johanna Ollila ja Mikko Vähätalo Pedamessut 22.5.2012 Turun yliopisto & Åbo Akademi Get a Life -hanke Tuottaa korkeakouluopiskelijoille

Lisätiedot

Mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta?

Mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta? Mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta? Kunta-järjestö yhteistyöseminaari, 23.9.2015 Jussi Ahokas, pääekonomisti, Hyvinvointitalous-tiimin päällikkö, SOSTE Esityksen sisällys 1. Mitä on hyvinvointitalous?

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot