Työryhmäkoordinaattori: erikoistutkija, dosentti Ilkka Pirttilä, Työterveyslaitos. 15 minuuttia esitys, 10 minuuttia keskustelu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työryhmäkoordinaattori: erikoistutkija, dosentti Ilkka Pirttilä, Työterveyslaitos. 15 minuuttia esitys, 10 minuuttia keskustelu"

Transkriptio

1 1 Työryhmän ohjelma, aikataulu ja abstraktit Torstai , klo , Linna, ryhmähuone K107 Työryhmäkoordinaattori: erikoistutkija, dosentti Ilkka Pirttilä, Työterveyslaitos 15 minuuttia esitys, 10 minuuttia keskustelu Aloitus Ilkka Pirttilä & Pauliina Marjala Ajatuksia työelämän subjektiviteettiin kohdistuvien tiedon lajien suhteesta Ilkka Pirttilä Kulttuurityövoiman koko, koostumus ja ominaispiirteet: Erilaisten aineistojen ja niiden antamien tulosten arviointia Sari Karttunen Tauko Oppimisen ja luovuuden tilat organisaatiossa Kirsi Heikkilä-Tammi Teatterin palvelukonseptia kehittämässä Analyysi laitosteatterin toimintamallin ristiriidoista ja havaintoja hankkeen sisällöistä Satu-Mari Korhonen: Liiketoiminnan dramaturgia Yritysorganisaatioiden kokonaisvaltainen kehittämiskonsepti Tommi Leino Tutkiva teatteri metodisena lähestymistapana organisaatioiden innovatiivisuuden kehittämisessä Anne Pässilä & Tuija Oikarinen Päätöskeskustelu

2 2 Työryhmän ohjelma ja aikataulu Perjantai , klo , Linna, ryhmähuone K107 Työryhmäkoordinaattori: tutkija Pauliina Marjala, Oulun yliopisto, tuotantotalouden osasto 15 minuuttia esitys, 10 minuuttia keskustelu Kertomuksellinen lähestymistapa työhyvinvointiin Pauliina Marjala Moninäkökulmaisuuden tarpeellisuudesta Taide, työ ja työhyvinvointi Cecilia von Brandenburg Kertomuksellisuus työurien muutoksessa Kirsi LaPointe Yrittäjäkertomusten paikkoja etsimässä hoiva-alalla Kirsi Hasanen: Valtion taiteilija -apurahat: Pitkäjänteisen työskentelyn turvaamisesta niukkuuden mahdollisimman monelle jakamiseen Pauli Rautiainen Päätöskeskustelu

3 3 Ilkka Pirttilä, erikoistutkija ja dosentti, Työterveyslaitos, Ajatuksia työelämän subjektiviteettiin kohdistuvien tiedon lajien (tieteellinen tieto, taidetieto ja mediatieto ) suhteesta Tausta Tutkimuksen lähtökohtana on jo klassisessa tiedon sosiologiassa esitetty (Scheler ja Mannheim) ja myöhemmin kehitelty (mm. Berger, Luckmann ja Stehr) mahdollisuus erotella erilaisia tiedon lajeja ja tyyppejä niiden yhteiskunnallisen luonteen suhteen. Työelämän subjektiiviteetillä tarkoitan työelämään osallistuvien toimijoiden toimintaorientaatiota, erityisesti sitä, miten he ymmärtävät työelämän, millaisina he kokevat vaikutusmahdollisuutensa työpaikoilla ja kuinka mielekkääksi he kokevat työnteon. Subjektiviteetti niveltyy toimijan (henkilön tai ryhmän) jäsennykseen itsestä työn tekijänä ja osana työelämää (vrt. työelämäidentiteetti esim. Eteläpelto) ja (koherenssikokemus, esim. Antonovski). Tutkimuskysymykset Tutkimuksen kohteeksi on valittu kolme sosiologista tiedon lajia: tieteellinen tieto, "taidetieto" ja "mediatieto" (ennen muuta kutakin ilmentävä tapausdokumentti). Valinnan perustana on se, että minulla on työkokemukseni kautta sekä kokemusta näistä tiedon lajeista (suhteessa työelämään) että mahdollisuus hyödyntää tuloksia omassa työpaikassani. Toiseksi näiden tiedon lajien suhteita ei ole ainakaan sosiologisessa katsannossa analysoitu olemassa olevassa tutkimuksessa. Tieteellinen tieto liittyy tutkimukseen ja tutkijoihin. Tutkijat ja tutkimus eivät toimi vain tieteellisen tiedon ja eksplikoitujen teorioiden ja metodologioiden maailmassa, vaan myös arkitieto, poliittinen tieto ja metafyysinen tieto ohjaavat omalta osaltaan tutkijoita (tutkimusyhteisöä) ja tätä kautta tutkijoiden yhteiskunnallisesti relevanttia sosiologista kokonaistietoa. "Taidetiedolla" (taide todellisuuden tulkintana) ja tieteellisellä tiedolla on sekä yhtäläisyyksiä (esim. probleema molempien ytimessä) ja eroja (erot eksplikoidussa esiintymismuodoissa, vrt. tieteellinen artikkeli ja näytelmä). Eroista huolimatta tieteellinen tieto ja taiteellinen tieto voivat käsitellä samoja ilmiöitä kuten työelämää. Medialla on nykymodernissa yhteiskunnassa yhä keskeisempi sija. Näin myös tulkittaessa työelämänilmiöitä. Tästä syystä mediatieto on yksi tutkimuksessa tarkasteltava tiedon laji. Tutkimuksessa on tarkoitus vastata seuraavien kysymyksiin: 1) Millaisia ovat työelämän subjektiviteettiin kohdistuvien tiedon lajien (tieteellinen tieto, taidetieto ja "mediatieto") representaatiot (vrt. todellisuuskuvat ja tuottamismetodit ) sosiologisesti tarkasteltuna? 2) Miten kyseessä olevat subjektiviteettia koskevat tiedon lajit kontekstualisoituvat nyky-yhteiskunnassa (vrt. tiedon määräytyminen ja vaikutus)? 3) Millaisia ovat edellä mainittujen työelämän subjektiviteettia koskevan kolmen tiedon lajin suhteet? 4) Miten näitä tiedon lajeja (lähinnä yhteiskuntatieteellistä tutkimustietoa) voidaan kehittää keskinäisen vuorovaikutuksen avulla? Tutkimuskysymyksiin tullaan vastaamaan sekä kirjallisuuden ns. teoreettisen analyysin avulla että analysoimalla teoriaerittelyyn tukeutuen 3 tapausta, jotka edustavat tieteellistä tietoa, "taidetietoa" ja "mediatietoa". Esityksen lopussa esittelen eräitä hyvin alustavia vastauksia edellä mainittuun kysymykseen (1): Millaisia ovat työelämän subjektiviteettiin kohdistuvien tiedon lajien representaatiot.

4 4 Sari Karttunen Tilastokeskus/kulttuuritilastot PL 5 B, Tilastokeskus Kulttuurityövoiman koko, koostumus ja ominaispiirteet: Erilaisten aineistojen ja niiden antamien tulosten arviointia Alustukseni on metodologisesti painottunut ja liittyy Tilastokeskuksen kulttuuritilastoinnin edelleen kehittämiseen. Kulttuurityövoiman kuvauksessa harkitaan parhaillaan siirtymistä rekisteripohjaisen Työssäkäyntitilaston käytöstä haastattelupohjaiseen Työvoimatutkimukseen (molempia toteutetaan Tilastokeskuksessa). Kulttuurityövoimaa kuvattaessa on lisäksi seurattu kulttuuri- ja taidealan ammattijärjestöjen jäsenmääriä, mitä aiotaan jatkaa. Samoin on tarkkailtu Työ- ja elinkeinoministeriön raportoimia työttömien työnhakijoiden lukuja. Resurssien salliessa triangulaatio näiden eri aineistojen kesken on varteenotettava vaihtoehto, mutta se edellyttää pätevän metodologisen kehikon luomista. Vertailen alustuksessani Työssäkäyntitilaston ja Työvoimatutkimuksen antamia käsityksiä kulttuurityövoimasta. Pohdin sitä, kuinka näiden aineistojen toisistaan poikkeavat keruutavat voivat vaikuttaa kulttuurityövoiman ja erityisesti freelancereina tai vapaina ammatinharjoittajina toimivien ryhmien identifiointiin. Työvoimatutkimus, joka antaa mahdollisuutta vastaajan itsemääritelmään, tuottaa huomattavasti Työssäkäyntitilastoa suurempia lukuja esimerkiksi kirjailijoiden ja kuvataiteilijoiden tapauksessa. Työvoimatutkimuksessa ongelmaksi nousee otospohjaisuus, mikä estää pienten ammattiryhmien tarkastelua; koko kulttuurityövoimakin on marginaalinen työvoiman kokonaisuudessa. Kulttuuri- ja elinkeinopolitiikassa on kuitenkin tarvetta myös yhdelle kulttuurityövoiman kokoa (ja kehitystä ajassa) kuvaavalle indikaattorille, ja arvioin esityksessäni, olisiko Työvoimatutkimus pätevämpi aineisto sen pohjaksi kuin Työssäkäyntitilasto. Edellisen etuihin kuuluu mm. se, että siinä kysytään henkilön sivuammattia, ja toisin kuin Työssäkäyntitilastossa siinä myös työttömät luokitellaan ammatteihin. Lisäksi Työvoimatutkimuksessa tarkastellaan työn koko- tai osa-aikaisuutta. Sen sijaan tuloja ei kysytä. Työssäkäyntitilastosta selviävät henkilön veronalaiset tulot, joskaan niiden lähteitä ei pystytä erittelemään. Kulttuuritilastoissa kulttuurityövoimaksi on ymmärretty sekä kulttuuriammateissa että kulttuurin toimialoilla työskentelevät. Toimialanäkökulman taustalla on arvoketjuajatus, jolloin vaikkapa kirja-alalla ovat mukana paitsi kirjailijat myös esimerkiksi kustannustoimittajat ja kirjakauppiaat, jotka lopulta saattavat teoksen lukijan ulottuville. Työssäkäyntitilaston pohjalta kulttuurin toimialoilla ja ammateissa (päällekkäisyys pois lukien) työskentelee Suomessa 3 5 prosenttia työvoimasta. Lukuun vaikuttaa, kuinka laajalti kulttuuri määritellään ja kuinka pitkälle arvoketjut viedään. Oletuksen mukaan Työvoimatutkimuksen aineisto tuottaa suuremman tuloksen, mutta joukkoon tulee osapäiväisiä ja sivutoimisia kulttuurityöntekijöitä, joista osa ei välttämättä saa kyselyhetkellä tästä työstä lainkaan tuloja.

5 5 Kirsi Heikkilä-Tammi Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Pohjoisranta 11 A PL Pori Oppimisen ja luovuuden tilat organisaatiossa Innovatiivisuus ja osaamisen kehittäminen nähdään tällä hetkellä keskeisinä yritysten toiminnan ja kasvun edellytyksinä. Tarkoituksena on arvioida pk-yritysten toimivuutta luovuuden ja oppimisen näkökulmasta. Tutkimuksessa lähdetään uutta tietoa tuottavan paikan/tilan edellytyksistä. Tila voi muodostua fyysisestä ympäristöstä, sen tuomista mahdollisuuksista, virtuaalisesta tilasta tai sosiaalisesta tilasta. Parhaimmillaan nämä kaikki kolme elementtiä ovat mukana. Tällainen tila on myös määritelty vuorovaikutussuhteiden verkostoksi (network of interactions). Sitä on kuvattu jaetuksi paikaksi esiin tuleville suhteille. Se voi olla fyysinen (esim. toimisto, hajotettu liiketila), virtuaalinen (esim. sähköposti, telekonferenssi), mentaalinen (esim. jaetut kokemukset, ideat, ideaalit) tai mikä tahansa niiden yhdistelmä. Aiemmin tehdyssä tutkimuksessa on kuvattu uutta tietoa tuottavan tilan edellytyksiä. Niitä ovat autonomisuus, luova kaaos, ylijäämä, tarvittava moninaisuus, luottamus ja sitoutuminen. Oppimisen ja luovuuden edellytyksiksi on osittain esitetty näitä samoja elementtejä. Vuorovaikutuksen mahdollistaminen eri muodoissaan on oleellista uuden tiedon tuottamiselle, oppimiselle ja luovuuden mahdollistamiselle. Erityisesti fyysisen tilan merkitystä luovuuden ja innovatiivisuuden edistämiseksi sekä tilojen merkitystä oppimiselle on alettu tutkia enenevässä määrin viime vuosina. Tutkimus koostuu kolmesta tapaustutkimuksesta. Kohteina ovat kolme yritystä, joissa tietoa kerätään haastatteluin ja tekemällä havainnointia. Tässä hyödynnetään jo aiemmin kehitettyjä menetelmiä mm. Post Occupancy Evaluationia (POE). Tutkimuksen kohteina ovat tyypillisiin luoviin toimialoihin kuuluvat yritykset (viestintäalan 3 pienyritystä tai 1 iso), joissa tullaan soveltavana etnografiana ja laadullisin menetelmin tutkimaan olemassa olevia tiloja ja käyttäjien (yritysten ja asiakkaiden) näkemyksiä fyysisen, virtuaalisen ja sosiaalisen tilan käytöstä sekä arvioimaan näitä oppimisen ja luovuuden näkökulmasta.

6 6 Satu-Mari Korhonen IADE, Suomen yliopistojen koulutus- ja kehittämisinstituutti Hämeentie 153 B Helsinki Teatterin palvelukonseptia kehittämässä Analyysi laitosteatterin toimintamallin ristiriidoista ja havaintoja hankkeen sisällöistä Vuoden 2008 helmikuussa IADEssa käynnistyi TYKESin rahoittamana hanke Teatterikonseptin kehittäminen ja työyhteisövalmennus Rovaniemen teatterissa. Hankkeen tarkoituksena on pohtia Rovaniemen teatteri Lapin alueteatterin henkilökunnan kanssa yhdessä ratkaisuja suomalaisen teatterin murrokseen ja haasteisiin. Suomalainen yhtenäinen kansallisidentiteetti on sirpaloitunut moniarvoiseksi katsojakunnaksi. Tämä ilmenee etenkin pääkaupunkiseudun ulkopuolisten laitosteattereiden haasteena. Esitykset kiinnostavat enää harvoin koko kansaa (von Bagh, 2007). Kuvaan esityksessäni hankkeessa sovellettua kehittämismenetelmää, muutoslaboratoriota (Virkkunen ym. 1999), ja kehittelemiäni teatterin toimintamallin (-konseptin) mallinnusvälineitä. Suomen taidekentässä ei ole aiemmin kokeiltu samankaltaisen työyhteisöä osallistavan kehittämismenetelmän toimivuutta. Keskityn sen vuoksi esityksessäni erittelemään havaintoja, joita olen tehnyt luovan työyhteisön toimintamallin kehittämisen haasteista. Ensinnäkin henkilökunta on työssään lähtökohtaisesti sitoutunut taiteellisiin arvoihin ja taiteellisesti korkealaatuisiin tuotantoihin. Toiseksi teatterin henkilökunnan käsityksiä näyttää leimaavan vahva identifioituminen käsityömäiseen ja massatuotantotyyppiseen työhön (ks. Korhonen 2005; 2004). Kolmanneksi teatterin produktiot perustuvat pitkälti hierarkkiseen, ohjaajavetoiseen työtapaan. Nämä asettavat merkittävän haasteen kyseenalaistavalle, kollektiivisen työtoiminnan analysoinnille ja kehittämiselle. Muutoslaboratoriossa kehittäjän opastuksella mallinnetaan lähikehityksen vyöhykettä eli eroa nykyisen toimintamallin ja kehittymässä olevan uuden periaatteen välillä. Tämän olen kuvannut laitosteatterin kahtena kehitysristiriitana, joista ensimmäinen koskee työn organisointimallin sekä toinen koko tuotantoja tarjontamallin muutosta. Hypoteesina on, että siirtymävaihe uuden ja vanhan toimintamallin välillä aiheuttaa työprosesseihin häiriöitä ja näyttäytyy työn tekijöiden työssä hyvinvoinnin ongelmina. Olen hankkeen aikana tallentanut kaikki kehittämisistunnoissa käydyt keskustelut ja esiselvitysvaiheessa toteuttamani alkuhaastattelut. Kuvaan esityksen lopuksi väitöskirjaprojektini alustavaa tutkimusasetelmaa. Lähteet Korhonen, Satu-Mari (2005). Myyttiset selitykset työstä. Analyysi kehittämishankkeen keskusteluista. Aikuiskasvatus, 2. Korhonen, Satu-Mari (2004). Kehittämisen kompastuskivet myytit kehittämishankkeen keskusteluissa. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, kasvatustieteen laitos. URL: Virkkunen, J., Engeström, Y., Pihlaja, J. & Helle, M. (1999). Muutoslaboratorio. Uusi tapa oppia ja kehittää työtä. Helsinki: Työministeriö. von Bagh, Peter (2007). Sininen laulu. Itsenäisen Suomen taiteiden tarina. WSOY.

7 7 Tommi Leino Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Liiketoiminnan dramaturgia yritysorganisaatioiden kokonaisvaltainen kehittämiskonsepti Yritykset joutuvat kilpailemaan rahoituksesta, työntekijöistä, ja hyvästä maineesta. Liiketoiminnan dramaturgia -konseptilla pyritään löytämään yritysten strategiselle sekä operatiiviselle johdolle uusia malleja innovatiiviseen, ihmisläheiseen johtamiseen sekä luovan ja tunteisiin vaikuttavan yrityskokonaisuuden rakentamiseen. Keskeistä konseptille on tarkastella yritystä ja sen kaikkia osaalueita elokuvan näkökulmasta. Elokuvakerronnassa kaiken lähtökohtana ovat teema ja aihe. Liiketalouden dramaturgia -konseptissa nämä määritellään case-yrityksen henkilöstö-, asiakas- sekä muiden sidosryhmien jäsenten keskuudessa suoritettujen haastattelututkimusten tulosten pohjalta. Tämän jälkeen edetään normaalin käsikirjoitusprosessin mukaisesti vaihe vaiheelta, kunnes käsikirjoitus on valmis ja voidaan siirtyä tuotannolliseen suunnitteluun ja varsinaiseen tuotantoon. Merkityksellistä konseptoinnissa on, että lopulta muodostuu temaattisesti ja aiheeltaan yhtenäinen ja muista yrityksestä erottuva kokonaisuus. Tällöin kaikki toteutettavat yrityksen kehittämisratkaisut ovat toisiinsa nähden yhdenmukaisia ja tukevat yrityksen keskeisiä strategisia tavoitteita. Konseptilla pyritään tunnevaikutuksen aikaansaamiseen yrityksen sidosryhmissä. Yritystoiminnan toimintakulttuurin yhdenmukaisuus, sekä ainutlaatuinen ja myönteinen yrityskuva näkyvät henkilöstön sekä asiakkaiden positiivisessa sitoutumisessa yritykseen. Tunnetason sitoutuminen näkyy työtyytyväisyytenä, yleisenä työilmapiirin paranemisena, tyytyväisinä asiakkaina, työntekijöiden vaihtuvuuden vähenemisenä sekä viime kädessä työn tuloksellisuuden kasvuna. Jos sidosryhmien jäsenet sitoutuvat tunnetasolla yritykseen ja samaistuvat sen arvoihin ja päämääriin, on tämä lopulta mitattavissa myös yrityksen taloudellisesta tuloksesta sekä menestyksestä kilpailluilla ja kansainvälisillä markkinoilla. Liiketoiminnan dramaturgia on Pirkanmaan ammattikorkeakoulun hanke Tekesin rahoittamassa Tuliprojektissa ja perustuu Taideteollisen korkeakoulun elokuvataiteen osastolle tehtävään väitöskirjaan.

8 8 Anne Pässilä ja Tuija Oikarinen Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahden yksikkö Tutkiva teatteri metodisena lähestymistapana organisaatioiden innovatiivisuuden kehittämisessä Yritykset tarvitsevat avoimeen innovaatiotoimintaan siirtymisen ja organisaatiorakenteiden muuttumisen myötä uusia menetelmiä innovaatiokyvykkyytensä ylläpitämiseksi. Tutkimuksemme lähtökohtana on oletus, että organisaation erilaisiin tarpeisiin tarvitaan erilaisia menetelmiä. Suurin osa innovaatiotutkimusta painottuu rationaaliseen ja analyyttiseen päätöksentekoprosessin tutkimiseen. Vähemmälle huomiolle on jäänyt innovaatiotutkimuksessa tulkinnallinen lähestymistapa, joka pohjautuu organisaatioiden kommunikaatiotutkimukseen ja kulttuurintutkimukseen. Tässä paperissa kuvaamme soveltamaamme monitieteellistä interventiota; työtarinat ja organisaatioteatteri. Taiteen ja liiketoiminnan yhdistämisellä etsimme uudenlaista tapaa kehittää yrityksen innovatiivisuutta hyödyntäen yrityksen sisällä olevaa erilaisten näkemysten, kokemusten ja käytänteiden rikkautta. Tutkimuksessa tarkastellaan tutkivan teatterin (sovellettavaa tutkimusperusteista draamaa ja teatteria) keinojen soveltamista organisaation innovatiivisuuden kehittämisessä. Tutkiva teatteri on uudenlaisia teatterillistavia muotoja ja tekniikoita hakeva interventiomenetelmä, jossa osallistujat saatetaan välittömään ongelma- ja käytäntölähtöiseen vuorovaikutustilanteeseen. Lähtökohtana on kohdeorganisaation innovaatiotarpeista nouseva aihe, jota työstetään todellisuuspohjaisessa (as is) ja kuvitellussa (as if) kontekstissa. Tutkiva teatteri perustuu työntekijöiden asioiden näkyväksi tekemiseen ja merkitysten antoon sekä merkityksen annossa tapahtuvaan muutokseen tai muuttumattomuuteen. Tutkimuksemme metodi on osallistava toimintatutkimus, johon olemme soveltaneet tutkivaa teatteria ja siihen oleellisesti liittyvää kerronnallisuutta. Menetelmää on testattu talven 2008 aikana suuressa suomalaisessa teollisuusyrityksessä. Tutkimuksessa on mukana työntekijöitä (70 henkilöä) tuotantoprosessin kaikista vaiheista. Tutkimusprosessin aikana on toteutettu seitsemän (7) interventioistuntoa, jotka muodostavat nelivaiheisen tapahtumaketjun. Tulokset ovat olleet rohkaisevia. Tutkiva teatteri tuntuu toimivan hyvin yrityksen sisäistä vuorovaikutusta edistävänä interventiona. Sen avulla voitiin tunnistaa sisäisiä jännitteitä, ongelmakohtia sekä vallitsevia käytänteitä ja käsityksiä. Menetelmänä tutkiva teatteri tuki osallistujien tasa-arvoisuutta ja yhtäläisiä vaikutusmahdollisuuksia kehittämistyössä. Menetelmän avulla voitiin tukea vuorovaikutteista, osallistavaa ja keskustelevaa kehittämisotetta.

9 9 Pauliina Marjala Oulun yliopisto Tuotantotalouden osasto, Työtieteen yksikkö PL Oulun yliopisto Kertomuksellinen lähestymistapa työhyvinvointiin Työstressi- ja työuupumustutkimuksella on Suomessa ja kansainvälisesti pitkät perinteet. Erityisesti kvantitatiivista stressitutkimustietoa on paljon. Työhyvinvointitutkimus edustaa uudempaa näkökulmaa, jossa pyritään paneutumaan niihin tekijöihin, jotka antavat työnteolle mm. voimaa, sitoutuneisuutta ja iloa. Laadullista, kokemuksellista, kertomuksellista tietoa työhyvinvointikokemusten syntymisestä ja edistämisestä on vähän. Tutkimukseni paneutuu tähän osa-alueeseen. Tulevaisuuden työelämän keskeinen osallistuja on osaava, motivoitunut ihminen. Lisää tutkimustietoa tarvitaan siitä, miten ihmiset voivat hyvin työssään, pysyvät terveinä ja toimintakykyisinä sekä tuntevat iloa tekemästään työstä ja sen välityksellä aikaansaaduista tuloksista. Työelämän jatkuvasti muuttuessa on tarpeellista monipuolistaa ja syventää ymmärrystä työhyvinvoinnista, joka on enemmän kuin pahoinvoinnin puuttumista. Työkyvyn käsitteen rinnalla käytetään käsitettä työhyvinvointi. Esityksessäni kuvaan väitöskirjassani (esitarkastusprosessissa) kehiteltyä työhyvinvoinnin ilmiön etsimiseen tarkoitettua metodista narratiivista lähestymistapaa. Ontologisia ja epistemologisia ratkaisuja ovat ohjanneet prosessimaisuus, dialogisuus ja äänen antaminen tutkittaville ihmisille. Tutkimuksessa sovellettu prosessimaisesti etenevä narratiivinen metodi keskittyy tarkastelunäkökulmaltaan mitä ja miksi kerrottiin kysymyksenasetteluun. Narratiivinen metodi pitää sisällään sekä kertomusten tulkintaa temaattisella sisältöjen luvulla että kertomuksellista tulkintaa ja tutkimustulokset tuodaan esille mikrotasolla työhyvinvointi- ja ydintarinoina sekä makrotasolla metatason tutkimustuloksina.

10 10 Työelämän tutkimuspäivät Cecilia von Brandenburg, TaM Gunillankuja 2 C Helsinki Moninäkökulmaisuuden tarpeellisuudesta taide, työ ja työhyvinvointi Esitykseni perustuu keväällä 2008 Taideteollisen korkeakoulun taide-kasvatuksen muuntokoulutusohjelmassa hyväksyttyyn lopputyöhön, joka käsittelee taidetta, työtä ja työhyvinvoinnin edistämistä monininäkökulmaisesti. Työskentelyni lähtökohtana ovat olleet eri julkaisuihin kirjoittamaani kolme taidetta ja työhyvinvointia, sekä yksi laajemmin kulttuurin ja taiteen hyvinvointi- vaikutuksia käsittelevää artikkelia. Tarkastelunäkökulmat liittyvät eettisyyteen, yksilöllisyyteen, yhteiskunnan muutostilanteeseen ja taiteen filosofisiin perusteisiin. Lähestymistapani edustaa poikkitieteellistä ja innovatiivista näkökulmaa työhyvinvoinnin edistämiseen, jossa tärkeimmälle sijalle nousevat yksilön tarpeiden kunnioittaminen, yhteisön arvojen tarkastelu ja kokonaisuudessaan työtä sekä yhteiskuntaa koskeva eettisesti vastuullinen ajattelu. Taide ja taiteelliset toimintatavat voivat luoda uuden tavan kehittää työhyvinvointiin liittyvää tutkimusta. Ne voivat mahdollistaa kokemukset, joissa elämän arvot ja merkitykset selkenevät. Kulttuuri ja taide ovat uuden Terveyden edistämisen politiikkaohjelman mukaan eräs keino terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Ohjelmassa todetaan tutkimusten osoittavan, että taiteella ja kulttuuritoiminnalla on merkittäviä vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin elämän eri vaiheissa. Lisäksi taiteen ja kulttuurin on todettu lisäävän yhteisöllisyyden kokemusta. Taideharrastusten kautta syntyvät verkostot lisäävät elämänhallinnan tunnetta. Toimenpiteinä ohjelmassa suositellaan, että käynnistetään eri hallinnonalojen yhteistyönä kulttuurin terveydellisten ja hyvinvointivaikutusten edistämishanke. Lopputyöni moninäkökulmainen tarkastelutapa pyrkii osaltaan luomaan uutta aiheeseen liittyvää taustaa taiteen alan diskursseille ja taidekasvatuksellisen osaamisen kehittämiselle. Taide työhyvinvoinnin edistämisessä -teema koskettelee tutkimuksellisesti uusia rajapintoja. Siksi on erityisen tärkeää pohtia toimimisen perusteita, vaikuttimia ja kohteita. Työhön ja työhyvinvointiin liittyvä tarkastelu herättää taidekasvatuksessa paljon kysymyksiä, joiden eräänä pyrkimyksenä on selvittää, mikä on taiteen mukaista ja ihmistä kohtaan eettisesti oikein. Tärkeänä esille tulee myös kysymys siitä, voidaanko työn suhde eettisyyteen ja taiteeseen ymmärtää ajassamme uudella tavalla.

11 11 Kirsi LaPointe Helsingin kauppakorkeakoulu Lapuankatu Helsinki Kertomuksellisuus työurien muutoksessa Uuden uradiskurssin mukaan urakokemuksia jäsentävien perinteisten viitekehysten ja normien merkitys on heikentynyt ja vastuu urista siirtynyt yksilöille. Joillekin nykyinen urakonteksti on merkinnyt mahdollisuutta toteuttaa entistä yksilöllisempiä urapolkuja ja identiteettejä, toisille taas haasteita uran jatkuvuuden ja merkityksellisyyden hallinnassa. Kuinka työuraan liittyviä kokemuksia voi tässä muutoksen ja epävarmuuden kontekstissa jäsentää? Työurien muutoksen myötä uratutkimuksessa on alettu peräänkuuluttaa uudenlaisia lähestymistapoja näiden kokemusten ja ilmiöiden ymmärtämiseksi. Tässä esityksessä tavoitteenani on pohtia, minkälaisia mahdollisuuksia kertomuksellisuus voi tuoda työurien muutoksen ja erityisesti uraidentiteetin tarkasteluun. Kysyn, miten ura ja identiteetti tästä näkökulmasta määrittyvät ja millaista tietoa ja ymmärrystä kertomuksellinen lähestymistapa voi niistä tuottaa. Tutkimuksessa kertomuksellinen lähestymistapa voi toteutua monella tasolla aineiston luonteesta ja analyysimenetelmistä ilmiöiden käsitteellistämisen tapaan. Tässä esityksessä lähestyn kertomuksellisuuden merkitystä uramuutosten tutkimuksessa kolmesta näkökulmasta. Ensinnäkin tarkastelen kertomuksellisuutta kokonaisvaltaisena tapana hahmottaa urakokemusten merkityksenantoprosesseja erityisesti muutostilanteissa. Vertaan tätä näkökulmaa positivistisen uratutkimuksen tapaan lähestyä esimerkiksi uraidentiteettiä suhteellisen pysyvinä ja mitattavissa olevina ominaisuuksina. Toiseksi käsittelen kertomuksellisuuden mahdollisuuksia tuottaa tietoa sekä uratoimijoiden yksilöllisistä urapoluista että niiden jäsentämistä kehystävistä kontekstuaalisista tekijöistä. Pohdin erityisesti sitä, mitä näkemys kertomusten sosiaalisesta konstruoitumisesta merkitsee työurien muutoksen ja uuden uradiskurssin painottaman yksilöllisyyden ja toimijuuden näkökulmasta. Kolmanneksi käsittelen lähemmin uraidentiteetin kertomuksellista luonnetta vuorovaikutuksessa rakentuvana käytäntönä kyseenalaistaen ajatuksen ehjistä ja johdonmukaisista tarinoista. Pohdin, millaisia menetelmällisiä valintoja tämä edellyttää ja mitä uutta tämä lähestymistapa tuo keskusteluun uraidentiteetistä työurien muutoksen kontekstissa.

12 12 Kirsi Hasanen Naistutkimuksen laitos / Kanslerinrinne Tampereen yliopisto Yrittäjäkertomusten paikkoja etsimässä hoiva-alalla Teen väitöskirjaa yksityisiä sosiaalipalveluja tuottavista naisyrittäjistä Suomen muuttuvassa hyvinvointipalvelujen rakenteessa. Aineistoni koostuu kirjoitetuista yrittäjäelämäkerroista, joita analysoin narratiivista lähestymistapaa soveltaen. Lähden tutkimuksessani ajatuksesta, että kertomuksellinen lähestymistapa mahdollistaa subjektiivisen kokemisen tason ohella myös niiden kulttuuristen lähtökohtien tarkastelun. Näin ollen kertomuksellisuus tarjoaa välineitä päästä käsiksi niihin merkityksenantoihin, joita uudenlaisessa asemassa olevat hoivaalan ammattilaiset tuottavat, tuomalla samalla näkyviin vallitsevia työelämän rakenteita ja käytäntöjä, joiden puitteissa ja joihin suhteuttaen näitä kokemuksia ja tulkintoja yrittäjyydestä tuotetaan. Tarkastelen kuinka kulttuuriset kertomisen tavat ohjaavat, suuntaavat sekä mahdollisesti rajoittavat kertomisen ja kokemusten tulkitsemisen tapoja naisyrittäjinä hoiva-alalla. Pyrin tunnistamaan kuinka ja miksi tietyissä paikoissa ja instituutioissa kerrotaan tietyllä tavalla; mikä tai mitkä ovat vallitsevia kertomisen tapoja kirjoitettaessa hoivayrittäjyydestä suhteessa alan palkkatyöläisiin, muihin yrittäjiin, kuntien viranomaisiin, käynnissä olevaan rakennemuutokseen jne. Luennan alla ovat siis ne kulttuuriset kertomisen tavat, jotka ohjaavat mahdollisia subjektipositioita.

13 13 Pauli Rautiainen, HM, FM tutkija Tampereen yliopisto, oikeustieteiden lts Pinni A Tampereen yliopisto (aik. projektitutkija, Taiteen keskustoimikunta / tutkimusyksikkö) Valtion taiteilija-apurahat: Pitkäjänteisen työskentelyn turvaamisesta niukkuuden mahdollisimman monelle jakamiseen Valtion taiteilija-apurahat (ns. työskentelyapurahat) ovat merkittävin yksittäisten taiteilijoiden työskentelyn tukemiseen kohdistettu valtion taidepoliittisen tuen muoto. Etenkin vapaiden taiteiden alueella niillä on erittäin keskeinen merkitys taiteilijoiden toimeentulolle. Taiteilija-apurahojen keskeistä asemaa taiteellisen työn tukemisessa pidetään pohjoismaiselle taidepolitiikalle tyypillisenä piirteenä, jonka taustalla ovat muun muassa pienet kotimarkkina- ja kielialueet. Suomalaiseen taiteilijatukijärjestelmään ei ole perinteisesti kuulunut juuri lainkaan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ulottuvuutta, ja tuelle on ollut tyypillistä suhteellisen voimakas vuosittainen ja uranaikainen kasautuminen tietyille taiteilijoille. Viimeaikaiset tutkimukset kuitenkin osoittavat, että taiteilija-apurahajärjestelmän syvärakenteessa on tapahtunut 1990-luvun alun jälkeen muutoksia. Niukkuuden jakaminen mahdollisimman monelle on muotoutunut erääksi keskeiseksi suomalaisen taiteilijatukijärjestelmän rahanjakoa ohjaavista metaperiaatteista. Samalla yksittäisen taiteilijan pitkäjänteisen työskentelyn turvaaminen on menettämässä merkitystään. Esimerkiksi apurahojen suurta kumuloitumista niin uran aikana kuin yhden vuoden sisällä pyritään selvästi välttämään. Taiteilijatukijärjestelmä vaikuttaakin olevan siirtymässä puhtaasta laatuajattelusta kohti jonkinlaista, joskin yksilötasolta irtaantunutta, sosiaalista oikeudenmukaisuutta, ja samalla taiteilija-apurahojen merkitys taiteilijan uralle on yleisellä tasolla laimentunut. Kuvaan esityksessäni edellä kerrottua muutosta ja pohdin sen syitä. Esitykseni liittyy Taiteen keskustoimikunnan tutkimusyksikössä käynnissä olevaan valtion taiteilija-apurahojen merkitystä ja vaikutuksia taiteellisen työn kannalta selvittävään tutkimushankkeeseen, jonka puitteissa olen julkaissut kolme tutkimusraporttia vuosina Julkaisussa Taiteilija-apurahajärjestelmän toimivuus ja koettu vaikuttavuus (Taiteen keskustoimikunta 2006) tarkastelin vuosina taiteilija-apurahaa saaneita taiteilijoita, heidän taiteilija-apurahahistoriaansa sekä heidän käsityksiään apurahansa merkityksestä ja vaikutuksista. Julkaisussa Emme ole voineet tänä vuonna... Kielteisen taiteilijaapurahapäätöksen vuodelle 2006 saaneiden taiteellinen toiminta ja heidän arvionsa taiteilijaapurahajärjestelmän toimivuudesta (Taiteen keskustoimikunta 2008) tarkastelin ensimmäistä kertaa Suomessa kielteisen taiteilija-apurahapäätöksen vaikutuksia taiteilijoiden työskentelyyn ja heidän sijoittumistaan muiden tukimuotojen piiriin. Julkaisussa Suomalainen taiteilijatuki (Taiteen keskustoimikunta 2008) tarkastelin suomalaisen taiteilijatuen ja sitä ohjanneen taiteilijapolitiikan kehittymistä nykymuotoisen taidetoimikuntalaitoksen synnystä vuonna 1968 tähän päivään.

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006 Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma. Dinno 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma. Dinno 2012-2014 Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma Dinno 2012-2014 Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Yksi kuudesta Tekesin Työelämäinnovaatiotaktivointihankkeessa rahoitetusta julkisen tutkimuksen ohjelmasta

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Kohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa

Kohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa Kohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa Laura Huhtinen-Hildén, FT, MuM 6/2/15 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Kulttuurinen vanhustyö on näkökulma,

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen edistämistä, tutkimusta, kehittämistä - kuinka eteenpäin. Timo Pihkala Professori LUT

Yrittäjyyskasvatuksen edistämistä, tutkimusta, kehittämistä - kuinka eteenpäin. Timo Pihkala Professori LUT Yrittäjyyskasvatuksen edistämistä, tutkimusta, kehittämistä - kuinka eteenpäin Timo Pihkala Professori LUT Yrittäjyyskasvatuksen edistäminen Kolme näkökulmaa 1. yrittäjyys ja yrittäjämäisyys ovat nykyinen

Lisätiedot

Eettiset periaatteet taustaa

Eettiset periaatteet taustaa Eettiset periaatteet taustaa Oikeiden asioiden tekeminen Etiikka Identiteetti Kaikki ammattilaiset ja yritykset noudattavat jonkinlaisia eettisiä periaatteita. Vastuuntuntoiset sellaiset dokumentoivat

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo 31.10.2008 Ääntä etsimässä Mikä ääni? Käytetty usein poliittisessa mielessä, nuorten ääni politiikassa, kirkossa, kulttuurien välisessä vuoropuhelussa.

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä. Päivi Luopajärvi

Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä. Päivi Luopajärvi Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä Päivi Luopajärvi Mainio Vire tänään Tarjoamme sosiaali- ja hoivapalveluja yksityiselle ja julkiselle sektorille Vanhusten ja erityisryhmien asumispalvelut Ateria-

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Kutsu Professuuriesitelmä Savonlinnan kampus

Kutsu Professuuriesitelmä Savonlinnan kampus Kutsu Professuuriesitelmä 9.9.2014 Savonlinnan kampus Kutsu kuulemaan julkista esitelmää, jonka Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteen, erityisesti kasvatuspsykologian professori Liisa Karlsson pitää syyskuun

Lisätiedot

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Itsearvioinnin satoa, YFI-laitos. Koulutuksen itsearvioinneissa esiin nousseet hyvät käytänteet

Itsearvioinnin satoa, YFI-laitos. Koulutuksen itsearvioinneissa esiin nousseet hyvät käytänteet Itsearvioinnin satoa, YFI-laitos Koulutuksen itsearvioinneissa esiin nousseet hyvät käytänteet 1 20.5.2013 Sosiaalityön päättöseminaari STOS730 (2 op) Esittelijänä yliopistonlehtori Tuija Kotiranta prof.

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Henkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari

Henkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari Henkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari 21.6.2016 Äänessä tänään Kati Järvinen Johtava konsultti - Hyvinvointi ja tuottavuus Kokenut henkilöstön ja johtamisen kehittäjä Työtään rakastava ammattivalmentaja

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa

Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen Itä-Suomen yliopisto Esme Glauert Institute of Education, London, UK Fani Stylianidou, Ellinogermaniki

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Mitä turvallisuus on?

Mitä turvallisuus on? Mitä turvallisuus on? Väljästi määriteltynä, Turvallisuudella tarkoitetaan vaarojen ja uhkien poissaoloa, sekä psykologista kokemusta niiden poissaolosta. Turvallisuus on suhteellinen määre, sillä vaarojen,

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Erityistä huomiota tulisi myös kiinnittää vaikeassa elämäntilanteessa elävien ja vähän osallistuvien osallistumismahdollisuuksien turvaamiseen ja vahvistamiseen. Demokratiapolitiikan

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työelämään Seminaari Oulussa Oili Ojala työhyvinvointipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työelämään Seminaari Oulussa Oili Ojala työhyvinvointipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työelämään Seminaari Oulussa 12.10 2013 Oili Ojala työhyvinvointipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri PPSHP / Ojala Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen

Lisätiedot

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011. 28.1.2011 Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011. 28.1.2011 Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011 Tekryn seminaari Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Istuvan hallituksen ohjelmaan sisällytettiin mm. Terveyden edistämisen

Lisätiedot

WEBINAARI SYSTEEMISESTÄ KONSTELLAATIOSTA. Jani Roman

WEBINAARI SYSTEEMISESTÄ KONSTELLAATIOSTA. Jani Roman WEBINAARI SYSTEEMISESTÄ KONSTELLAATIOSTA Jani Roman YLI 20 VUOTTA TUTKIMUSTA Oivallus, joka muutti työurani 1995: Todellinen muutos on suhtautumisen muutos. MIKSI Systeeminen ymmärrys aikaansaa pieniä

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa

Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa OPPI -kysely Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa Anna Parpala & Sari Lindblom-Ylänne Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Käyttäytymistieteellinen

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Orientaatioseminaari Mikko Ojala 15.01.2010 Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Tukevasti alkuun,vahvasti kasvuun Kehittämishanketta

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan.

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan. 1 Sosiaalialan kehittämisyksikkö - kriteerien konkretisointi Sosiaalialan seudullisten kehittämisyksiköiden perustamisvaiheen kriteeristössä ei erikseen nimetä hyvän hanke- ja kehittämistyön yleisiä piirteitä,

Lisätiedot

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA Päivi Kupila ja Kirsti Karila Kohtaamisia varhaiskasvatuksessa, kumppanuuspäiväkotiverkoston kevätpäivä 14.5.2014 AMMATILLISET

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Tutkimuksen viitearkkitehtuuri Tutkimuksen tuen ja hallinnan näkökulma. Mari Riipinen Turun yliopisto

Tutkimuksen viitearkkitehtuuri Tutkimuksen tuen ja hallinnan näkökulma. Mari Riipinen Turun yliopisto Tutkimuksen viitearkkitehtuuri Tutkimuksen tuen ja hallinnan näkökulma Mari Riipinen Turun yliopisto Sisällys Tausta Mitä tutkimuksen viitearkkitehtuuri tarkoittaa Tavoite Miksi tutkimuksen viitearkkitehtuuria

Lisätiedot

Kysymyksiin on vastattava hyvällä asiasuomella, kokonaisin lausein. Jokaisen kysymyksen yhteydessä on kerrottu maksimipistemäärä.

Kysymyksiin on vastattava hyvällä asiasuomella, kokonaisin lausein. Jokaisen kysymyksen yhteydessä on kerrottu maksimipistemäärä. Sukunimi Etunimet Henkilötunnus VALINTAKOKEEN KYSYMYKSET Vastaa kaikkiin kysymyksiin selkeällä käsialalla käyttäen ainoastaan kysymysten alla olevaa vastaustilaa. Vastausten tulee perustua kunkin kysymyksen

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi?

EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? Lastensuojelun foorumi 5.5.2009 Mirva Makkonen ja Tuula Kivistö-Pyhtilä Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö 1 Ei kenenkään asiakas

Lisätiedot