SASTAMALAN SEUDUN ELINKEINO-OHJELMA Sastamalan kaupunki ja Punkalaitumen kunta

Transkriptio

1 SASTAMALAN SEUDUN ELINKEINO-OHJELMA Sastamalan kaupunki ja Punkalaitumen kunta 1

2 1. Johdanto Nykytilan kuvaus Toimintaympäristön muutokset ja haasteet Elinkeino-ohjelman kulmakivet Elinkeino-ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet Kehityshakuisten yritysten tukeminen Toimivat palvelut kehityshakuisten yritysten tukemiseen Yritysten verkostoyhteistyön tukeminen Osaavan työvoiman varmistaminen Avoin ja aktiivinen vuoropuhelu kunnan ja yrittäjien välillä Tontti- ja toimitilojen turvaaminen yritysten tarpeisiin Uuden yritystoiminnan aktivointi Toimivat ja joustavat neuvontapalvelut yritystä perustavalle Omistajanvaihdospalvelun tarjoaminen Kohdennetut toimenpiteet yritysten sijoittumiselle seutukunnalle Yrittäjyyteen kannustaminen ja yritysmyönteisen asenteen edistäminen Matkailun kehittäminen Kaupunki- ja kuntakeskusten sekä tapahtumatoiminnan kehittäminen Vetovoimatekijöiden markkinointi ja positiivisen kuntaimagon vahvistaminen Aluekehityksen painopisteet Biotalous Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointiteknologia

3 1. Johdanto Seudullisen elinkeino-ohjelman valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2013 Sastamalan kaupunkistrategian päivittämistyön ohessa. Tarkoituksena oli saada Lounais-Pirkanmaan elinkeino- ja työllisyysstrategia 2015 vastaamaan Sastamalan päivitettyä kaupunkistrategiaa ja voimassa olevaa Punkalaitumen kuntastrategiaa. Tässä elinkeino-ohjelmassa linjataan painopistealueet, tavoitteet ja käytännön elinkeinopolitiikan ja -palveluiden toteuttaminen seudulla vuosina Seudullinen elinkeino-ohjelma tukee erityisesti seuraavien strategisten tavoitteiden toteutumista: Yritysten toimintaedellytykset kasvavat, joka luo mahdollisuuden kilpailukyvyn kasvamiselle Elinkeinoelämän verkostot luovat uutta potentiaalista liiketoimintaa ja kilpailukykyä Tontti- ja toimitilatarjonta vastaa yritysten tarpeita Yritykset saavat asiantuntevaa neuvontapalvelua lähellä ja joustavasti Yritysten osaavan työvoiman tarve turvataan laadukkaalla koulutuksella ja nopealla reagoinnilla elinkeinoelämän tarpeisiin Elinkeinoelämältään vireät kaupunki- ja kuntakeskukset kehittyvät ja luovat vetovoimaisuutta Sastamalan kaupunginvaltuuston linjauksen mukaisesti käytännön valmistelutyöstä ja koordinoinnista on vastannut Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy (SASYP). Valmistelun pohjaksi on selvitetty laajasti yritysten ja yrittäjien näkemyksiä elinkeinoelämän nykytilasta ja tulevaisuuden haasteista sekä elinkeinotoiminnasta ja elinkeinopalveluiden tuottamisesta. Työn taustaksi selvitettiin seudun yritysten ja yrittäjien näkemyksiä laajalla puhelinhaastattelulla, jossa haastateltiin 401 henkilöä. Kyselyn toteutti TNS Gallup Oy. Osana elinkeino-ohjelman valmistelua perustettiin eri toimijoista koottu ohjelmatyöryhmä, jossa edustettuina olivat seudun yrittäjäyhdistykset, MTK, suurimpien työnantajien edustajat, kuntajohto ja Sastamalan koulutuskuntayhtymä (SASKY) sekä SASYP. Työryhmä kokoontui työpajoihin neljä kertaa marraskuun 2013 ja tammikuun 2014 välisenä aikana. Työryhmissä oli mukana työtä ohjaamassa ja koordinoimassa strategiakonsulttina Swot Consulting Finland Ltd. Ennen työpajojen alkua täydennettiin tausta-aineistoa Swot Consultingin tekemillä lisähaastatteluilla eri toimialoja edustaville ja erikokoisille yrityksille. Swot Consulting laati yhteenvedon ohjelmatyöryhmän työstä, jonka jälkeen valmistelutyötä jatkettiin SASYPin henkilöstön työpajoilla ja SASYPin hallituksen työskentelyllä. Tämän jälkeen elinkeino-ohjelman luonnokseen pyydettiin vielä kommentteja seudun yrittäjäyhdistyksiltä, seudun MTK-yhdistyksiltä, Sastamalan kaupungin kasvatusprosessilta sekä SASKYltä. Ohjelmaa on esitelty useissa tilaisuuksissa valmistelun eri vaiheissa. Ohjelman valmistelutyötä on koordinoitu myös yhdessä Sastamalan kaupungin maaseutuprosessin ja sen valmisteleman maaseutuohjelman kanssa. Huhtikuussa 2014 elinkeino-ohjelma esiteltiin Sastamalan ja Punkalaitumen kunnanvaltuustoissa, ja se hyväksyttiin toukokuussa kunnanhallituksissa. Elinkeino-ohjelman toteutumista seuraa SASYPin hallitus vuosittain. 3

4 2. Nykytilan kuvaus Sastamalan seudun yritysrakenne on monipuolinen. Suurimmat toimialat Sastamalassa ovat palvelut, noin 60 %, ja jalostus noin 30 %. Maaseutumaisesta Sastamalasta löytyy myös alkutuotantoa lähes 10 %. Vastaavasti Punkalaitumella suurin toimiala on palvelut, 45 %, toiseksi suurin on jalostus noin 28 %, ja lähes yhtä suurena alkutuotanto, noin 26 %. Perinteiset vahvat toimialat seudulla ovat metalli-, kumi-, muovi- ja puuala sekä rakentaminen. Tulevaisuudessa potentiaalisia toimialoja ovat näiden lisäksi palvelusektori, matkailu sekä sosiaali- ja terveysala. Sastamalan seudulla on korkea yrittäjyysaste. Seudulla rekisteröityjen yritysten toimipaikkojen määrä on 2100, ja yritykset ovat hyvin yrittäjävetoisia. Pääosa yrityksistä on alle viisi henkeä työllistäviä. (Tilastokeskus 2011). Sastamalan työttömyysaste (maaliskuu 2014) on 10,4 % ja Punkalaitumen vastaavana ajankohtana 10,5 %. Työttömyysaste on alhainen verrattuna Pirkanmaahan (13,8 %) ja koko maahan (12,0 %). (Pirkanmaan ELYkeskus). Sastamalan työpaikkaomavaraisuus Tilastokeskuksen vuoden 2011 tiedon mukaan on 90,13 % ja Punkalaitumen 87,84 %. Seudun logistinen sijainti ja saavutettavuus (VT2, VT11, VT12) elinkeinoelämän toimintaympäristönä on suotuinen. Merkittävät rahtisatamat ovat myös hyvin saavutettavissa. Monien yritysten näkökulmasta katsottuna merkittävä asiakaspotentiaali on noin 200 km säteellä. Päättyneen ohjelmakauden aikana seudun aluekehityksessä on tehty edelleen jatkuvaa hyvää työtä hyvinvointipalveluiden ja hyvinvointiteknologian kehittämisessä. Potentiaalisena, ja vielä täysimääräisesti hyödyntämättömänä voimavarana nähdään biotalous ja sen monet eri mahdollisuudet aluekehittämisen ja elinkeinoelämän uusien liiketoimintamahdollisuuksien näkökulmasta. Elinkeinotoiminnan kehittämisessä Sastamalan seudun vahvuutena on toimijoiden välinen yhteistyö ja avoin vuorovaikutus. Seutu on yritysmyönteinen ja yritystoimintaa tukevat palvelut ovat lähellä. SASYPin välityksellä on käytettävissä laaja kehittäjä-, asiantuntija- ja viranomaisverkosto elinkeinoelämän tarpeisiin. Vahvuutena on myös alueella toimiva ammatillista koulutusta tarjoava SASKY, joka tarjoaa monipuolista nuorisoasteen koulutusta ja joustavia aikuiskoulutuksen koulutusratkaisuja työelämän tarpeisiin. Alueella olevan työvoiman koulutustaso ja osaaminen vastaavat työntekijätason tehtävissä yritysten tarpeita. Haasteena alueella on kuitenkin henkilöstön saatavuus toimihenkilö- ja asiantuntijatehtäviin erityisesti niin, että he myös muuttaisivat asumaan seudulle. Osaltaan tähän vaikuttavat korkeakouluopintojen puute seudulla sekä puuttuva yhteistyö korkeakoulujen ja yliopistojen välillä. Myös tutkimus- ja kehitystoiminnan (T&K) mahdollisuuksia ja tietoisuutta näistä palveluista tulisi lisätä nykyisestä. Haasteena nähdään myös pksektorin pieni kansainvälistymisen osuus, vaikka isot yritykset ovat hyvin kansainvälistyneitä. Seudulla on kuitenkin tarjolla resursseja ja osaamista sekä hyviä esimerkkejä onnistuneista hankkeista, joita voi hyödyntää elinkeinoelämän edelleen kehittämisessä. Haasteena on myös saada seudun ulkopuolella toimivia yrityksiä sijoittumaan alueelle. Valmiiksi kaavoitetut ja kunnallistekniikaltaan valmiit tontit ja toimitilojen tarjonta sekä hyvin toimivat palveluprosessit ja kilpailukykyinen toimintaympäristö edesauttavat yritysten sijoittumista. Vaikka seudulla on tällä hetkellä tarjolla yrityksille kaavoitettuja tontteja, on tärkeää, että tulevaa tonttitarvetta ennakoidaan ja uusia tontteja kaavoitetaan teollisuuden ja tuotannon tarpeisiin logistisesti hyvien yhteyksien lähelle. 4

5 3. Toimintaympäristön muutokset ja haasteet Sastamalan seudun keskeisiä alueellisia muutoksia ja toimintaympäristön haasteita ovat muun muassa kuntaliitokset, työvoiman rakenteessa tapahtuneet ja siinä edelleen jatkuvat muutokset kuten väestön ikääntyminen ja sen tuomat haasteet kuntatalouteen. Väestön ikääntyminen heijastuu myös yrittäjävetoisen seudun yrittäjien ikääntymiseen ja yrityksistä luopumiseen. Haasteena on yritystoiminnan jatkuvuus ja työpaikkojen säilyminen aiempien vuosien tapaan. Samoin talouden epävarmuus ja ennakoimattomuus jatkuvat. Nähtävissä on myös investointien ja kehityshankkeiden viivästyminen ja/tai siirtyminen epävakaan taloustilanteen johdosta. Julkisen sektorin muutokset jatkuvat edelleen, joka haastaa entistä enemmän tehokkaiden palveluprosessien ja eri palveluiden käyttöön, kuitenkaan laatua ja asiantuntemusta unohtamatta. Julkisten palveluiden tuotantoa on jatkossa mietittävä yhdessä yritysten ja myös kolmannen sektorin kanssa. Palveluiden hankinnassa on haasteena julkisten hankintojen joustavuus, ja yritysten osaaminen ja resurssit vastata julkisiin hankintoihin. Teollisuuden rakennemuutoksen jatkuminen ja taloudellinen ennakoimattomuus tuonee muutoksia alueen elinkeinorakenteeseen ja synnyttää myös uutta yrittäjyyttä. Samanaikaisesti työelämässä tapahtuvat työn tekemisen muotojen (esim. etätyö) ja nuorten sukupolvien työn merkityksen muutokset tuovat haasteen yritysten sisäiselle kehittämiselle työvoiman saatavuuden ja pysyvyyden turvaamiseksi. Tietoteknologian hyödyntämisen laajeneminen, digitaalisuuden kasvu ja sen käytön muutokset synnyttävät uusia tarpeita niin yritysten sisällä kuin kuluttajilla, ja myös uusia palvelu- ja liiketoimintamahdollisuuksia. Muutos on jatkuvaa ja sen vauhti kiihtyy. Epävarmuus tulevaisuudesta lisääntyy. Keskeisiä menestystekijöitä muutoksessa ovat ennakointi ja nopea reagointikyky sekä joustavuus esimerkiksi uudelleen- ja muutoskoulutuksen osalta. Myös trendien muutosnopeus kasvaa ja ne ovat osin taloussidonnaisia. Valtakunnallisesti alueiden välillä on kilpailua, mutta Pirkanmaa maakuntana on jatkanut hyvin vetovoimaansa ja tämä näyttää myös jatkuvan. Sastamalan seudulla on kasvumahdollisuuksia Tampereen läheisyydessä ja seutu hyötyy myös muun Pirkanmaan vetovoimaisuudesta. Lisäksi Satakunta on Sastamalan seudulle mahdollisuus yhteistyön ja verkostoitumisen kehittämisessä. 4. Elinkeino-ohjelman kulmakivet Elinkeino-ohjelman toteuttamisen periaatteena ovat seuraavat linjaukset: 1. Elinkeino-ohjelman kohderyhmänä ovat erityisesti kehityshakuiset pk-yritykset sekä uudet aloittavat yrittäjät. 2. Seudulla jo toimivien yritysten toimintaympäristöön, kilpailukykyyn ja houkuttelevuuteen sekä työvoiman ja koulutuksen saatavuuteen panostetaan. 5

6 3. Tontti- ja toimitilatarjonta ja -palvelut hoidetaan yhden luukun periaatteella. Tontti- ja maankäytön suunnittelussa luodaan joustavia yhteistyöprosesseja kuntien teknisen toimen ja kaavoituksen sekä SASYPin kanssa asiakaslähtöisesti. 4. Laajasta hanketoiminnasta siirrytään perustoiminnan ja -tehtävien vahvistamiseen. Kuntien elinkeinopolitiikassa hanketoiminnan osalta resurssit keskitetään muutamiin yritysvaikutuksiltaan keskeisiin hankkeisiin. 5. Yhteistyö ja verkostoituminen eri kehittämisorganisaatioiden ja sidosryhmien kanssa synergiaetujen ja toimintojen edelleen kehittämiseksi on jatkuvaa ja avointa. 5. Elinkeino-ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet Elinkeinopolitiikan käytännön toteutuksen ohjelmalliset tavoitteet ja toimenpiteet on johdettu kuntien strategioista, nykytilan ja tulevaisuuden analyyseistä sekä elinkeino-ohjelmatyön prosessissa syntyneistä johtopäätöksistä. Elinkeino-ohjelman tavoitteet ovat: 1. Kehityshakuisten yritysten tukeminen 2. Uuden yritystoiminnan aktivointi 3. Matkailun kehittäminen 4. Kaupunki- ja kuntakeskusten sekä tapahtumatoiminnan kehittäminen 5. Vetovoimatekijöiden markkinointi ja positiivisen kuntaimagon vahvistaminen 6. Aluekehityksen painopisteet: Biotalous ja hyvinvointipalvelut ja -teknologia 5.1 Kehityshakuisten yritysten tukeminen Alueella jo toimivat kehityshakuiset yritykset pitävät Sastamalan seudun vireänä ja elinvoimaisena sekä luovat vahvan pohjan alueen elinkeinotoiminnalle. Toimivien pk-yritysten merkitys työllistäjänä ja uusien työpaikkojen lisääjänä on merkittävä. Toimivat ja kehittyvät yritykset ovat merkittävä tekijä myös kuntatalouden ylläpitäjänä verotulojen kautta Toimivat palvelut kehityshakuisten yritysten tukemiseen Sastamalan seudulla on toimivat palvelut ja tiivis yhteistyö kehittäjä-, asiantuntija- ja viranomaisverkoston, yrittäjäjärjestöjen, kuntien sekä SASYPin kesken. Yrityskohtainen, tarvelähtöinen ja asiantunteva neuvonta ja kehittämistoiminta Yrityspalveluita tuottavien toimijoiden verkostoyhteistyö Yhdestä kolmeen vuotta toimineiden yritysten kontaktointi ja tilannekartoitus Yrityskäynnit 6

7 Seudun pk-yritysten kehittämistarpeiden kartoitus Yritysten omien investointi- ja kehittämisrahoitusten lisääminen neuvontapalvelun avulla ja rahoitusmahdollisuuksista tiedottaminen aktiivisesti yrityksiin Aktivoidaan yliopisto- ja korkeakouluyhteistyötä mm. yrityksiä hyödyntävien T&K -toiminnan ja oppilastyönä tehtävien selvitys- ja tutkimustoiminnan lisäämiseksi. Kehitetään yhteistyömuotoja, ja käynnistetään maakuntakorkeakouluasiamies -toiminta seudulla Aktivoidaan ja tuetaan valokuituverkon rakentamishankkeita seudulla Yritysten verkostoyhteistyön tukeminen Seudulla on jo useiden vuosien ajan kehitetty yritysverkostoja, joissa vuorovaikutuksessa yritysten kesken, saman toimialan yritysten välillä tai toimialarajat ylittäen, tavataan ja vaihdetaan ajankohtaista tietoa ja tunnistetaan yhteistyömahdollisuuksia. Verkostot ovat käynnistyneet hankerahoituksen avulla ja hankerahoitusten päätyttyä on riski näiden tärkeiden verkostojen hiipumiselle. Olemassa olevien yritysverkostojen toiminnan jatkaminen ja tukeminen Uusien potentiaalisten yritysverkostojen käynnistymisen tukeminen Yhteiset tilaisuudet yrittäjille (esim. yrittäjäaamukahvit, seminaarit, teematilaisuudet) Osaavan työvoiman varmistaminen Osaavan työvoiman varmistaminen yritysten tarpeisiin tapahtuu kouluttamalla uusia työntekijöitä ja pitämällä yllä olemassa olevan työvoiman osaamista. Monipuolisella paikallisella toisen asteen koulutuksella varmistetaan tulevan työvoiman saanti ja joustava aikuiskoulutus turvaa yritysten osaavan työvoiman muutostilanteissa. Toimintamallin kehittäminen yliopisto- ja korkeakoulujen kanssa pyrkii turvaamaan korkeamman asteen työvoiman saannin ja työvoiman jatkokoulutuksen. Osaavan työvoiman saatavuus riippuu myös kunnan vetovoimaisuudesta ja palveluiden saatavuudesta. Tähän kuntien tulee kiinnittää huomiota toteuttaessaan kuntastrategiaansa. Turvataan toisen asteen koulutuksen säilyminen seudulla Hyödynnetään uusia tapoja kouluttautua ammattiin (esim. laajennettu työssä oppiminen) Tuetaan joustavan aikuiskoulutuksen tuottamista työelämän tarpeisiin Tehdään kartoitus pk-yrityksiin osaavan työvoiman riittävyydestä ja työvoimatarpeesta Aktivoidaan yliopisto- ja korkeakouluyhteistyötä. Kehitetään yhteistyömuotoja, ja käynnistetään maakuntakorkeakouluasiamies -toiminta seudulla Kehitetään koulutusvientiä, joka avaa mahdollisuuksia kansainväliseen oppilasvaihtoon ja yritysyhteyksiin Avoin ja aktiivinen vuoropuhelu kunnan ja yrittäjien välillä SASYP ja kunnat ovat aktiivisessa vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä yrittäjien kanssa. Yrittäjien, kunnan johdon ja päättäjien välinen yhteistyö lisää tietämystä ja ymmärrystä yritysten toimintaedellytyksien tarpeista ja auttaa elinkeinoelämää ymmärtämään kunnan toimintoja ja prosesseja. 7

8 Kuntien johto ja SASYP tekevät säännöllisesti yrityskäyntejä seudun yrityksiin Järjestetään säännöllisesti toteuttavia yhteistyötapaamisia kuntajohdon ja yrittäjien välillä, joissa käydään läpi ajankohtaisia elinkeinopoliittisia asioita Tontti- ja toimitilojen turvaaminen yritysten tarpeisiin Yrityksen kilpailukyvyn kannalta on oleellista, että yrityksen perustamisvaiheessa tai yrityksen kasvun ja muutoksen eri vaiheissa yritykselle on tarjolla toiminnan edellyttämiä tontteja ja yrittäjiä autetaan toimitilojen hankinnassa. Kuntiin sijoittuville ja kunnissa uutta tonttia tai toimitilaa etsiville tarjotaan joustavaa ja nopeaa palvelua. Toteutetaan yritysten tarpeet huomioivaa ja ennakoivaa tonttipolitiikkaa sekä sujuvaa kaavoitusta Luodaan selkeä ja joustava palvelumalli tontti-, toimitila- ja kaavoitusasioissa yrittäjille kuntien kaavoitus- ja tonttipuolen sekä SASYPin yhteistyönä Tontti- ja toimitilamarkkinointia sekä yritysten sijoittumispalvelua kehitetään julkaisemalla uusi käyttäjälähtöinen seudullinen tontti- ja toimitilasivusto Selvitetään tarve ja mahdollisuudet kunnan / kuntien omistamalle kiinteistöyhtiölle Käynnistetään aloittavien yritysten yrityshautomotoiminta ja tarjotaan toimintaansa laajentaville, alueelle sijoittuville tai muutosvaiheessa oleville yrityksille väliaikaista vuokratilaa yrityshautomon tiloista 5.2 Uuden yritystoiminnan aktivointi Kunnan elinvoima ja elinkeinotoiminnan vahvistaminen edellyttävät uuden yritystoiminnan syntymistä ja aktivointia. Yrittäjämyönteinen ilmapiiri ja asenne luovat edellytyksiä uusien yritysten ja työpaikkojen syntymiselle Sastamalan seudulle Toimivat ja joustavat neuvontapalvelut yritystä perustavalle Sastamalan seudulla on tarjolla toimivat alkavan yrittäjän palvelut, jotka tuotetaan paikallisten palveluntuottajien yhteistyönä hyödyntämällä laajoja asiantuntija- ja viranomaisverkostoja. Asiakaskohtainen, tarvelähtöinen ja asiantunteva neuvontapalvelu yritystä perustavalle Aloittavien yritysten palveluita tuottavien verkostoyhteistyö Infot ja tilaisuudet Omistajanvaihdospalvelun tarjoaminen Yrityskentässä on tapahtumassa voimakas muutos, kun suuriin ikäluokkiin kuuluvat yrittäjät eläköityvät. Suomen Yrittäjät ry:n teettämän omistajanvaihdosbarometrin 2012 mukaan vuosina yrityksensä myy tai sukupolvenvaihdoksen tekee yrittäjää ja aikoo lopettaa yrityksen. Sastamalan 8

9 seudullakin muutos koskettaa useita satoja yrityksiä. Jatkavien yrittäjien löytyminen luopuvien tilalle on seudun elinkeinoelämän ja työllisyyden näkökulmasta kriittinen asia. Omistajanvaihdostilanteisiin liittyvän asiantuntevan neuvontapalvelun tarjoaminen Seudullisen omistajanvaihdosrekisterin ylläpitäminen ja toimijoiden saattaminen yhteen Yhteistyö maakunnallisten ja kansallisten omistajavaihdospalveluiden kanssa Infot ja tilaisuudet Kohdennetut toimenpiteet yritysten sijoittumiselle seutukunnalle Uusyritystoiminnan lisäksi kuntien uutta yrityskantaa lisäävät kunnan ulkopuolelta kuntaan sijoittuvat yritykset ja yrittäjät. Elinkeinotoiminnan käytettävissä olevilla resursseilla ei laajamittainen yritysten houkuttelu ja sijoittuminen kuntiin ole mahdollista. Kohdentamalla resursseja ja tekemällä täsmätoimia valittuihin kohdeyrityksiin, voidaan toimintaa tehostaa. Selvitetään yhteistyössä seudun yritysten kanssa niitä yrityksiä, jotka voisivat olla potentiaalisia sijoittujia seudulle esim. alihankintasuhteiden tai muiden yhteyksien ja perusteiden vuoksi SASYP toteuttaa täsmäkontaktointia yhteisesti valittuihin yrityksiin Osallistutaan vuosittain Alihankintamessuille, jossa tuodaan sijoittumismahdollisuuksia esille Kerrotaan onnistuneista sijoittumisista ja niihin johtaneista tekijöistä potentiaalisille sijoittuville Yrittäjyyteen kannustaminen ja yritysmyönteisen asenteen edistäminen Yrittäjyyteen kannustamista ja yritysmyönteistä asennetta voidaan edistää tietoisuuden lisäämisellä yrittäjyydestä yhteistyössä oppilaitoksien, koulujen ja yhdistyksien / järjestöjen (esim. 4H -yhdistys) kanssa. Oppilaitoksien työelämäyhteistyöllä lisätään opettajien tietämystä paikallisista yrityksistä ja toimialoista sekä ammatin vaatimuksista. Kannustetaan opettajia yritysvierailuihin Tarjotaan yritystä perustaville suunnattuja yrittäjäkursseja ja infotilaisuuksia Tuetaan yrittäjyyskasvatuksen saamista opetussuunnitelman ammatilliseen opetukseen Jatketaan hyviä olemassa olevia toimintatapoja (SASKYn Nuori Yrittäjyys -toiminta ja osuuskuntatoiminta, opettajien työelämäjaksot) Järjestetään oppilaitoksissa yrittäjyyden teemapäiviä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Pyritään saamaan yrittäjyysopetus osaksi lukioiden opinto-ohjelmaa ja selvitetään mahdollisuutta saada Vammalan lukiolle yrittäjyyslukion status Selvitetään mahdollisuutta käynnistää kummiyritystoiminta yläkoulu - ja lukioasteelle 9

10 5.3 Matkailun kehittäminen Matkailukohteet ovat keskeinen seudun vetovoimatekijä, ja sillä on suuri merkitys seudun elinkeinotulon muodostumisessa. Matkailun menestys hyödyttää myös muiden elinkeinojen kehittymistä, mm. kaupan ja palveluiden toimialoja. Matkailu on toimiala, johon sisältyy kasvupotentiaalia nykyisten kohteiden toiminnan kehittymisen ja laajenemisen sekä uuden matkailualan liiketoiminnan syntymisen myötä. Seudun matkailun kehittämisessä painotetaan perhematkailua. Luodaan sähköinen varausjärjestelmä osana seudun matkailusivustoa Tuotetaan toimiva ja asiantunteva seudullinen matkailuneuvonta Panostetaan messu- ja tapahtumatoimintaan Panostetaan ympärivuotiseen matkailutarjontaan Herra Hakkaraisen taloa ja sen näyttelytoimintaa kehitetään edelleen lapsiperheiden kärkimatkailukohteena Panostetaan vesistö- ja luontomatkailuun Matkailu- ja kulttuurituottajien sekä matkailun yritysverkostojen ylläpitäminen 5.4 Kaupunki- ja kuntakeskusten sekä tapahtumatoiminnan kehittäminen Kaupan- ja palveluiden toimialalla on seudullisesti merkittävää kehityspotentiaalia. Mutta tällä hetkellä päivittäis- ja erikoistavarakaupan asiointisuunta ja ns. ostoeurojen valuma alueen ulkopuolelle on merkittävä. Tämän ostosvirran osittainenkin suuntautuminen seudun kauppapalveluihin lisää merkittävästi kyseisen sektorin kehittymistä. Aktiivinen tapahtumatoiminta tukee kaupunki- ja kuntakeskusten elinvoimaisuutta. Edistetään kaupan ja palvelualan yrittäjien yhteistyöverkoston syntymistä Edistetään ja aktivoidaan asiointia paikallisissa yrityksissä Tuotetaan Sastamalan palveluopas Pidetään yllä aktiivista vuoropuhelua ja kontakteja kaupan alan toimijoiden ja kauppaketjujen edustajiin säännöllisesti kuntien ja SASYPin toimesta Säännölliset, ympäri vuoden järjestettävät tapahtumat Toritoiminnan aktivointi Määräaikaisen tapahtumatuottajan tehtävän perustaminen (tapahtumatuotannon tehostaminen ja koordinointi) Yleismessujen järjestäminen ( Sastamala-messut ) 10

11 5.5 Vetovoimatekijöiden markkinointi ja positiivisen kuntaimagon vahvistaminen Sastamalan kaupungin markkinoinnin tehtävänä on Sastamalan kaupungin imagon vahvistaminen ja kaupungista syntyviin mielikuviin vaikuttaminen. Pitkällä tähtäimellä markkinoinnin halutaan vaikuttavan positiivisesti mm. muuttoliikkeeseen sekä alueen yritysten määrän kasvuun. Markkinointiviestinnän perustan muodostavat kaupungin strategian määrittelemät vetovoimatekijät. Sastamalan kaupungin markkinoinnin koordinoinnista ja toteutuksesta vastaa SASYP Oy. Laaditaan syksyllä 2014 markkinointisuunnitelma vuosille , jossa näkyvät toimenpiteiden päälinjat ja tehdään esitys kaupunginvaltuustolle toteutuksen resursoinnista Tiedotetaan vuosittain keskeiset markkinointitoimenpiteet päättäjille ja median kautta julkiselle yleisölle 5.6 Aluekehityksen painopisteet Aluekehittämisen seudullisiksi painopisteiksi on elinkeino-ohjelman valmistelussa valittu biotalous ja hyvinvointipalvelut ja -teknologia. Aluekehittämisen painopisteiden toteuttamisessa reagoidaan joustavasti toimintaympäristön muutoksiin ja kehittämiskärkien muuttamiseen Biotalous Sastamalan seudun aluekehityksen painopisteet perustuvat alueen luontaisiin vahvuuksiin, kuten esimerkiksi biotalouden tarvitsemiin raaka-ainevarantoihin, uusiutuviin luonnonvaroihin ja kierrätettäviin materiaaleihin. Ennakoimalla, seuraamalla biotalouden painopisteiden kehitystä ja tekemällä rohkeita valintoja on mahdollista toteuttaa koko seutua hyödyntävää elinkeinopolitiikkaa ja luoda uutta yritystoimintaa sekä lisätä työllisyyttä. Vielä hyödyntämättömän biotalouden mahdollisuudet koko seudun aluekehitystä ja elinkeinoelämän kehitystä lisäävänä tekijänä nostetaan ohjelmakaudella esille Kehitetään biotalouden ja siihen liittyvän maatalouden suoria ja välillisiä elinkeino- ja liiketoimintamahdollisuuksia Selvitetään mahdollisuuksia tuottaa ja hyödyntää uusiutuvaa energiaa Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointiteknologia Seudulla on kehitetty vahvasti hyvinvointi- ja sosiaalialan yrittäjyyttä ja tuettu liiketoiminnan kehittymistä sekä uusien yritysten syntymistä. Seudulla on myös panostettu hyvinvointialaan liittyvän automaation, robotiikan, tietotekniikkajärjestelmien sekä laite- ja apuvälineiden kehittämiseen. Työtä on tehty seudullisen oppilaitoksen, yrityssektorin ja eri yhteistyötahojen kanssa. Innovatiiviset ratkaisut mahdollistavat uutta elinkeinotoimintaa, yritysten kehittymismahdollisuuksia ja uusia hyvinvointipalveluiden tuottamisen toimintatapoja. 11

12 Hyvinvointipalveluiden ja hyvinvointiteknologian kehittämistä jatketaan Seudulla panostetaan edelleen uusien hyvinvointi- ja sosiaalialan liiketoimintamahdollisuuksien, palveluiden ja palvelutuottamistapojen kehittämiseen 12