Venäläiset perheet ja seksuaalisuus murroksessa. Toimittanut Elina Korhonen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Venäläiset perheet ja seksuaalisuus murroksessa. Toimittanut Elina Korhonen"

Transkriptio

1 Venäläiset perheet ja seksuaalisuus murroksessa Toimittanut Elina Korhonen 1

2 Kirjoittajat: Erikoistutkija, dosentti Anna Rotkirch on Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen erikoistutkija ja perhetiimin vetäjä. Hänen väitöskirjansa käsitteli venäläisiä omaelämäkertoja seksuaalisuudesta ja perheistä. Rotkirch on toimittanut useita kirjoja naisten asemasta ja arjen historiasta Neuvostoliitossa ja Venäjällä. Dosentti Inga Jasinskaja-Lahti toimii yliopiston lehtorina Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian laitoksella. Hän on väitellyt vuonna 2000 aiheena Venäjänkielisten nuorten psykologinen akkulturaatio ja sopeutuminen Suomessa, minkä jälkeen hänen tutkimuksensa ovat kohdistuneet laajemmin Suomessa asuvien venäläisten ja muiden maahanmuuttajaryhmien kotoutumiseen ja sen seurantaan. Toimittaja: Elina Korhonen Ulkoasu: Otto Paakkanen Kannen kuvat: Trygve Söderling ja Mari Jaakonaho Väestöliitto Kalevankatu 16 A PL 849, Helsinki Väestöliiton Kotipuu Kotipuun tavoitteena on vahvistaa ja tukea julkisen ja kolmannen sektorin toimijoita ja heidän osaamistaan monikulttuurisuuden kysymyksissä. Väestöliiton Kansainvälinen toiminta Väestöliiton kansainvälinen toiminta pyrkii edistämään globaalien seksuaaliterveyden ja -oikeuksien toteutumista. Väestöntutkimuslaitos Väestöntutkimuslaitos tekee korkealaatuista ja ajankohtaista väestö- ja perhetutkimusta. Helsinki 2007 Priimuspaino Oy ISBN

3 Venäläiset perheet ja seksuaalisuus murroksessa sisällys JOHDanto...4 1Venäläiset perheet murroksessa...6 Anna Rotkirch 2Seksi Venäjällä: VAPAUTUmista ja vanhoillisuutta...26 Anna Rotkirch 3Venäläiset maahanmuuttajat Suomessa Inga Jasinskaja-Lahti 4lähteet ja lukulista

4 J Johdanto Suomalaisten on usein helppo ymmärtää venäläisten arkea. Molemmissa maissa on samoja ilmiöitä. Olemme tottuneet kahden elättäjän perheeseen, jossa on vähän lapsia. Pidämme itsestäänselvyytenä, että naisetkin ovat korkeasti koulutettuja ja osallistuvat julkiseen elämään. Mediassa puhutaan paljon seksuaalisuudesta. Maitamme vaivaavat myös samat ongelmat, kuten alkoholismi ja perheväkivalta. Kuitenkin sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvät asiat herättävät usein ihmetystä puolin ja toisin. Venäläisten mielestä on outoa, etteivät suomalaiset naiset pukeutuessaan korosta muotojaan, tai että aviopuolisot pitävät omat pankkitilinsä. Suomalaiset puolestaan ihmettelevät, miksi venäläinen nainen ei voi itse avata ovea tai kantaa matkalaukkuaan ja miksi nuorten oletetaan menevän naimisiin ja ryhtyvän vanhemmiksi jo kaksikymppisinä. Myös kasvatuskulttuureissa on selviä eroja. Minkälaisiin asioihin opettajan tulee puuttua? Miten lapsen terveyttä pitää tukea? Missä asioissa asiantuntijat tietävät parhaiten? Venäläiset perheet ja seksuaalisuus murroksessa -julkaisu auttaa ymmärtämään venäläisten ja suomalaisten samankaltaisuuksia ja erilaisuutta. Ymmärrys on onnistuneen vuorovaikutuksen ydin, niin liike-elämässä kuin viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen työssä monikulttuurisista perheistä ja suvuista puhumattakaan. Syvästi henkilökohtaisista asioista ei ole helppo saada tietoa, varsinkaan yhteistyöprojektien ja tuttavuuksien alkuvaiheessa. Suomalaisten Venäjä-tuntemusta pidetään korkeana. Venäjä on kuitenkin elänyt rajussa murroksessa viimeiset kaksikymmentä vuotta. Suomalainen, joka 1980-luvulla vieraili Neuvostoliitossa, yllättyy varmasti ylittäessään rajan uudelleen. Venäläisten turistien ja maahanmuuttajien määrä Suomessa on samaan aikaan moninkertaistunut. Syntyperäisen suomalaisen voi olla hankala arvioida, missä määrin naapurin tai asiakkaan käytös liittyy venäläisyyteen ja missä määrin aivan muihin seikkoihin. Eikö Venäjällä ole seksuaalikasvatusta? Haaveilevatko venäläiset nuoret naiset todella vain rikkaasta miehestä? Pyöriikö Venäjä äitien ja isoäitien voimin, edelleen? Missä ovat miehet ja isät? Mikä on uskonnon merkitys? Olemme toistuvasti kuulleet tällaisia kysymyksiä venäläisten kanssa toimineilta suomalai- Kuva: Katariina Ylipahkala 4

5 Kuva: Trygve Söderling silta. Käsissäsi oleva julkaisu antaa vastauksia kysymyksiin luvun Venäjä on monin tavoin syvästi jakautunut yhteiskunta. Rikkaiden ja köyhien välinen kuilu on Euroopan jyrkin. Venäläisistä on rikkaita alle viisi prosenttia ja köyhiä noin 40 prosenttia väestöstä. Koulutettuun ja taloudellisesti pärjäävään keskiluokkaan kuuluu noin joka viides venäläinen. Loput ihmisistä ovat suhteellisen köyhiä työläisiä. Perhe-elämän kuviot vaihtelevat yhteiskuntaluokan mukaan. Hyvin toimeentulevista perheistä voi löytää elättäjämiehen, kotirouvan, kolme lasta ja kolme palvelijaa. Köyhimmissä perheissä naiset vastaavat usein perheen tuloista ja kaikesta muusta miesten korkean kuolleisuuden ja alkoholismin vuoksi. Keskiluokassa taas on paljon kahden elättäjän perheitä, jotka eivät suuresti eroa suomalaisista nykyperheistä. Myös sukupolvien välillä kulkee syvä yhteiskunnallinen jako, eikä vähintään arvomaailmassa. Asuinaluekin vaikuttaa: etenkin Moskovan ja Pietarin sekä muun maan välillä on ammottava elintason ja elämäntapojen kuilu. Venäjällä voikin kuulla sanonnan: Moskova on itäeurooppalainen valtio, jolla on raja Venäjään kaikissa ilmansuunnissa. Eroista huolimatta on joskus pakko yleistää. Pyrimme tekemään niin sortumatta liian rajuihin kärjistyksiin. n n Kahden ensimmäisen luvun lainaukset ja tutkimustulokset ovat, jollei toisin mainita, kahdesta Suomen Akatemian tutkimusprojektista. Toisessa kerättiin Elina Haavio-Mannilan johdolla 47 omaelämäkertaa seksuaalisuudesta ja rakkaudesta vuonna Toinen hanke keskittyi Anna Rotkirchin ja Elena Zdravomyslovan johdolla 72 pietarilaisen naisen syvähaastatteluun perheellistymisestä ja uutta arkea koskevista kysymyksistä. Katso myös lukulista sivulta 60. n Kolmannen luvun tutkimustulokset ovat osa Inga Jasinskaja-Lahden vuonna 2004 julkaistua tutkimusta, joka käsittelee maahanmuuttajien kotoutumista Suomeen. Kappaleessa on myös tuloksia vuonna 2006 julkaistusta pitkittäistutkimuksesta, jossa seurattiin samojen maahanmuuttajien kotoutumista kahdeksan vuoden aikavälillä. Kolmannen luvun lainaukset ovat Väestöliiton tutkija Marja Tiilikaisen keräämää aineistoa, joka koostuu suomalaisessa työelämässä menestyneiden maahanmuuttajanaisten haastatteluista. Julkaisun ideointi ja toteutus tapahtuivat Väestöliitossa. Kiitämme professori Elina Haavio-Mannilaa ja Suomen Akatemian projektia numero Erityiset kiitokset myös Olga Kurikalle ja Andrei Tsinovskille arvokkaista kommenteista. 5

6 1 Venäläiset PerheeT Murroksessa Anna Rotkirch Venäläiset perheet ovat viimeisen sadan vuoden aikana kokeneet uskomattomia myllerryksiä. Vallankumoukset, sisällissota, maailmansodat, nälänhädät ja poliittiset vainot ovat vuodattaneet ihmisten verta ja särkeneet perhesuhteita. Vuoden 1917 lokakuun vallankumouksen jälkeen valtaan nousseet bolshevikit uskoivat aluksi, marxilaisten oppiensa mukaisesti, perheen ja avioliiton häviävän ja kommunistisen yhteisöllisyyden astuvan niiden tilalle. Näistä tavoitteista luovuttiin muutaman vuoden sisällä. Käytännössä valtiososialismi kuitenkin tuhosi vanhat venäläiset perhemuodot miltei täysin. Yläluokan perheet menettivät omaisuutensa ja suuri osa älymystöstä lähti maan- pakoon. Maaseudun suurperheet korvautuivat kaupunkilaisilla kahden elättäjän ja alhaisen lapsiluvun perheillä. Laki takasi sukupuolten välisen tasaarvon ja venäläiset naiset siirtyivät kokopäiväiseen palkkatyöhön. Neuvostoliiton hajottua vuonna 1991 sosiaalinen eriarvoisuus kasvoi nopeasti. Jotkut harvat rikastuivat rajusti, mutta monet köyhtyivät ja jopa menehtyivät sairauksiin tai tapaturmiin. Vähitellen syntyi uusi, vaurastuva ja kulutuskeskeinen keskiluokka, joka kokeili uusia elämäntyylejä. Myös arvomaailma vapautui. Perheiden kirjo moninaistui, tuli mieselättäjiä ja uranaisia, lesboäitejä tai syvästi uskonnollisia perheitä. 6

7 Kuva: Mari Jaakonaho 7

8 luku Varhainen teollistuminen ja kaupunkien kasvu alkoivat Venäjällä Lokakuun vallankumous kaatoi tsaarin ja nosti bolshevikit valtaan luvun alussa luotiin koko Neuvostoliiton kattava ilmainen koulutusjärjestelmä ja terveydenhuolto luvun nälänhädissä ja poliittisissa vainoissa kuoli kymmeniä miljoonia ihmisiä. Neuvostoliiton ja Venäjän historian käännekohdat 1918 Edistyksellinen perhelaki takasi sukupuolten välisen tasaarvon Sisällissota punaisten ja valkoisten välillä Neuvosto- Venäjä salli ensimmäisenä maailman maana laillisen abortin naisille Maaseudun raju rakennemuutos ja kaupunkien kasvu. Valtio panosti raskaan teollisuuden kehittämiseen. Naiset siirtyivät nopeasti palkkatyöhön ja toisen maailmansodan kynnyksellä he muodostivat puolet koko työvoimasta Stalinin aikana vain kommunistisen puolueen tukemat aatteet hyväksyttiin. Kiellettyihin keskustelunaiheisiin kuuluivat mm. naisten vapautuminen ja seksuaalisuus Neuvostoliitto taisteli Saksaa vastaan toisessa maailmansodassa, jota Venäjällä kutsutaan suureksi isänmaalliseksi sodaksi. Miesten ollessa rintamalla naisten eteneminen perinteisillä miesten aloilla kiihtyi entisestään luku 1900-luku 1910-luku 1920-luku 1930-luku 1940-luku Monet neuvostoliittolaiset käytännöt ovat samalla säilyneet tähän päivään asti. Varhain naimisiin Yhteiskunnallisista mullistuksista huolimatta venäläisissä perheissä on hämmästyttäviä jatkumoja. Esimerkiksi perheellistymisen paikka elämänkulussa on pysynyt miltei muuttumattomana tsaarin ajoista asti. Vuonna 1897 keskimääräinen avioitumisikä miehillä oli 24,2 vuotta ja naisilla 21,4 vuotta luvun lopussa vastaava luku miehillä oli 24,4 vuotta ja naisilla 21,8 vuotta. Asiaan kuuluu myös edelleen, että lapsen oletetaan syntyvän pian avioitumisen jälkeen. Mitä perheellistyminen kielii sukupuolten ja sukupolvien välisistä suhteista tai töiden ja vallan jaosta venäläisissä perheissä? Yksi bolshevikkien vuonna 1918 tekemistä tasa-arvoa lisäävistä lainsäädöksistä oli kansalaisten oikeus solmia avioliitto ja erota. Tämä vapautti sekä naisia että miehiä vanhempien ja suvun valvonnasta. Sotavuodet myös lisäsivät vapaiden seksisuhteiden ja avoliittojen määrää ja 1940-luvuilla. 8

9 1945- Sodan jälkeen ideologiassa korostui sosialistisen ydinperheen ylistys Leonid Brezhnevin niin sanottu pysähtyneisyyden aika tukahdutti yhteiskunnallisen kritiikin jälleen. Venäläisten arjen kannalta kyse oli rauhallisesta ja turvallisesta jaksosta lukuun ottamatta Afganistanin sotaa. Brezhnev halusi nostaa syntyvyyttä takaamalla äideille hyvät sosiaalietuudet Epäonnistuneen vallankaappauksen jälkeen Neuvostoliitto hajoaa Vladimir Putinin kauden niin sanottu hallittu demokratia tiukensi valtion otetta taloudesta, tiedotusvälineistä ja kansalaisyhteiskunnasta. Putin on puhunut syntyvyyden ja työssäkäyvien äitien tukemisesta. Elinolojen kohoaminen on taannut suurten massojen tyytyväisyyden Nikita Hrushtshevin suojasää salli varovaista kritiikkiä. Keskusteltiin naisten pitkistä päivistä palkkaja kotitöissä Mihail Gorbatsov toi glasnostin eli avoimuden politiikan Neuvostoliittoon. Puhuttiin avoimesti menneisyydestä, arjen haasteista ja sosialismin heikkouksista. Kansalaiset saivat vapaasti matkustaa ja tutustua kansainvälisiin keskusteluihin. Yksityisyrittäjyyttä sallittiin pienessä mittakaavassa Uusi perhelaki korvasi vuoden 1960 lain perheestä ja avioliitosta 1995 Venäjä hyväksyi YK:n Pekingin julistuksen naisten aseman edistämiseksi Uuden Venäjän ensimmäisen presidentin Boris Jeltsinin aikana maa siirtyi kapitalismiin ja opetteli demokratiaa. Ilmaisu uusi venäläinen viittasi nopeasti rikastuneeseen mieheen. Venäjä aloitti pitkän ja verisen sodan Tshetsheniassa luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku Tästä huolimatta Venäjällä, kuten muissakin Itä-Euroopan maissa, on aina vallinnut verrattain alhainen avioitumisikä. Naimisiin mennään usein ensimmäisen vakavan seurustelukumppanin kanssa. On tavallista, että puolisot ovat käyneet samaa koulua, ehkä jopa samaa luokkaa, tai opiskelleet yhdessä. Avioliitto on hyvin yleinen elämismuoto. Vain noin viisi prosenttia venäläisistä ei koskaan ole elänyt avio- tai avoliitossa elämänsä aikana! Näin valintojansa pohtii nuori pietarilaisnainen, joka solmi avioliiton 22-vuotiaana. Häntä haastatelleen pietarilaisen nuoren tutkijan mukaan tämä on aikaisin, sillä korkeasti koulutettujen parissa on merkkejä avioiän nousemisesta. Haastateltava on kuitenkin asiasta eri mieltä: -Kerro, miksi menit naimisiin niin aikaisin, kuka miehesi oli? -Miten niin aikaisin? Opiskelimme yhdessä samassa ryhmässä ja olimme ystäviä ensimmäisestä kurssista lähtien. Ja hän piiritti minua kokoa ajan siitä lähtien, kun olin 17-vuotias. Hän johdatti minua kohti alttaria ensimmäisestä kurssista alkaen. 9

10 1 naisen on hyvä päästä naimisiin ajoissa. Sukulaiset toivovat yleensä suhteen pikaista virallistamista. Nuorena solmitut liitot päätyvät usein avioeroon, mutta on huomattavasti vähemmän leimaavaa olla eronnut nainen ja yksinhuoltaja kuin naimaton ja lapseton. Vain noin viisi prosenttia venäläisistä ei koskaan ole elänyt avio- tai avoliitossa elämänsä aikana! Haastateltava käyttää yleistä sanaa uhazhivat, joka suomeksi tarkoittaa kosiskelua tai piirittämistä. Venäläisen miehen huomionosoitukset valittuaan kohtaan noudattavat selkeää rituaalia. Miehen kuuluu kantaa naisen laukkua, pyytää häntä kävelylle, elokuviin tai tanssimaan, saapua tapaamiseen kukkakimpun kanssa ja saattaa tyttö juhlista kotiovelle asti. Seksuaalivallankumouksesta huolimatta nykynuorisokin arvostaa näitä romanttisia, ritarillisia tapoja. Lainauksesta käy myös ilmi, että venäläiset valmistuvat koulusta suomalaisia aikaisemmin. 11-vuotinen venäläinen koulu vastaa suomalaista peruskoulua ja lukiota ja päättyy nuoren ollessa noin 17-vuotias. Myös lukion jälkeinen opiskelu on selkeämmin aikataulutettu kuin Suomessa. Monet valmistuvat ammattiin jo alle 25-vuotiaina ja perheellistyminen ei opiskelun vuoksi siirry myöhempään. Varhaiseen avioitumiseen on muitakin yllykkeitä. Venäläiset ajattelevat, että erityisesti Asuntotilanne vaikuttaa siviilisäätyyn Parisuhteen virallistamiseen vaikuttaa myös asuntotilanne. Suurissa kaupungeissa asumiseen vaaditaan edelleen muodollista asumisoikeutta (propiska), jonka saamisessa puoliso yleensä auttaa. Virallinen merkintä asunnon asukkaaksi on myös olennaista esimerkiksi perintöoikeuden ja asunnon vaihdon kannalta. Mikäli asukas ei ole rekisteröinyt puolisoaan, tämä saattaa eron jälkeen joutua yksin tai lastensa kanssa kadulle. Toisaalta perheen voi usein olla kannattavaa asua virallisesti eri osoitteissa tai päinvastoin kirjata jäseniään sellaiseen asuntoon, jossa he eivät oikeasti asu. Asumisrekisterin heikko vastaavuus todellisuudesta on muun muassa kyselytutkimuksia valtavasti hankaloittava asia. Neuvostoliitossa valtaosa asunnoista oli valtion omistamia ja asuntojonoihin sai hakea vain avioitunut pari. Sosialismin romahtamisen jälkeen asunnot yksityistettiin. Monet perheet tarttuivat mahdollisuuteen ja ostivat itselleen neuvostoaikana valtiolta vuokratun asunnon. Asumiseen liittyvät juoksevat kustannukset kuten sähkö ja vesi ovat länsimaihin verrattuna edelleen suhteellisen halpoja. Tilanne on vaikeampi, jos nuori pari joutuu ostamaan asuntonsa suoraan vapailta markkinoilta, jolloin asunnon hintataso lähenee tai jopa ylittää Suomen asuntojen hintatason. Nykyään asuntomarkkinoita luonnehtivat korkeat hinnat, kalliit asuntolainat ja kiinteistökauppoihin liittyvä rikollisuus ja korruptio. 10

11 Kuva: Mari Jaakonaho 11

12 Kuva: Elina Korhonen Avoliitot olivat Neuvostoliitossa harvinaisia, mutta ovat yleistyneet 1990-luvulta lähtien. Tämä heijastaa osaltaan suurkaupunkilaisten kansainvälistynyttä elämäntyyliä. Toisaalta avoliitossa elävät myös köyhemmät parit, jotka eivät halua rekisteröityä esimerkiksi sosiaaliavustusten takia. Yksin eläminen on uusien vuokramarkkinoiden myötä tullut mahdolliseksi. Harva kuitenkaan asuu yksin. Asunnot ovat kuten jo mainittiin kalliita. Sen lisäksi tiiviit perheyhteydet kuuluvat edelleen venäläiseen kulttuuriin. Sukupolvien välinen tuki Varhainen avioitumisikä tarkoittaa, että nuori pari tarvitsee vanhempiensa tukea. Länsi-Euroopassa vallitseva tapa on pitkään ollut perheellistyä vasta kun puolisot jo seisovat omilla jaloillaan. Venäjällä taas on edelleen tavallista, että nuori pari on riippuvainen vanhempiensa ja sukulaistensa avusta niin rahaasioissa kuin ruoanlaitossa tai lastenhoidossakin. Vanhemmat, 12

13 1 Lapsen syntymän yhteydessä on myös yleistä, että isovanhempi, yleensä vaimon äiti, muuttaa parin luo muutamiksi viikoiksi tai kuukausiksi. jotka itse ovat iältään vuotiaita ja siten vielä työikäisiä, voivat tuttavien kautta auttaa nuoria saamaan esimerkiksi sopivan opiskelu- tai työpaikan. He myös avustavat asunnon hankinnassa ja lainaavat autoaan ja mökkiään nuoren parin käyttöön. Nuori pari asuu usein aluksi toisen puolison vanhempien luona. Tsaarinajan Venäjältä peritty tapa on ollut muuttaa miehen perheeseen asumaan. Käytännössä asuntojen tarjoamat tilat ja liikenneyhteydet kuitenkin ratkaisevat, minne pari asettuu. Lapsen syntymän yhteydessä on myös yleistä, että isovanhempi, yleensä vaimon äiti, muuttaa parin luo muutamiksi viikoiksi tai kuukausiksi. Kolmekymppinen yritysmaailman konsultti kuvaa elämäntilannettaan seuraavasti: -Palasin töihin poikani ollessa puolitoista kuukautta vanha. Ensimmäiset seitsemän kuukautta äitini hoiti häntä. Kun äitini sairastui, palkkasin lastenhoitajan kahdeksi vuodeksi. Tällä hetkellä poikani käy tarhassa ja on sitten vanhempieni luona. Lähden yhdeksältä töihin ja tulen kahdeksalta illalla kotiin. Joudun myös matkustamaan paljon. epätavallista, että mies jää äidin hoiviin, jos uutta kumppania ei löydy. Nämä tavat muistuttavat Välimeren maiden perhekulttuuria. Sukulaisten läheisyys on voimavara, mutta usein myös konfliktien aiheuttaja. Anoppi-miniä-suhde on perinteisesti ollut erityisen ladattu. Samalla sukupolvien yhteiselo kuitenkin vahvistaa tapojen jatkuvuutta. Mummon kautta välittyy tietoa vanhoista uskomuksista ja tavoista, esimerkiksi ortodoksisen kirkon perinteistä tai sairauksien perinnehoidoista. Nuoren ihmisen voi olla vaikea valita täysin perinteisestä eroava arvomaailma arjen sujumisen ollessa kiinni hyvistä väleistä vanhempiin ja isovanhempiin. Siten esimerkiksi hoivaisyyttä, vähemmän autoritaarista lastenkasvatusta tai avointa homoseksuaalista elämäntyyliä voi olla hankala juurruttaa arkeen. Tämä nainen oli avioeronsa myötä tullut erityisesti riippuvaiseksi äitinsä avusta. Perheissä elää usein myös kolmas sukupolvi, tavallisimmin isoäiti. Perinteinen mummo eli babushka laittaa ruokaa keiton, pääruoan ja teen sekä makeisten muodostamia kolmen ruokalajin aterioita, käy ostoksilla, huolehtii kodista ja hoitaa lapsenlapsia. Avioerojen yhteydessä muutetaan usein takaisin omien vanhempien luo. Ei myöskään ole 13

14 Avioerot ja perheväkivalta Eroihin päättyviä liittoja on Venäjällä jo pitkään ollut runsaasti. Neuvostoliitto salli avioerot ja 1960-luvusta lähtien luvut ovat nousseet teollisuusmaiden kärkeen. Toisia ja kolmansia liittoja solmittiin Neuvostoliitossa usein. Uusperheiden kokemuksia esiintyi ihmisten muistelmissa jo tuolloin. Alkoholinkäyttö kuuluu yleisimpiin erojen syihin. Alkoholismi on Venäjällä vielä yleisempää kuin Suomessa. Tilastot ovat vaihtelevia, mutta keskimääräinen kulutus henkilöä kohti on noin 15 litraa puhdasta alkoholia vuodessa ja arvioidaan, että 12 prosenttia kaikista kuolemista johtuu alkoholinkäytöstä. Suomessa vastaavasti kulutetaan noin kahdeksan litraa puhdasta alkoholia vuodessa henkilöä kohti ja kuolemista noin kuusi prosenttia johtuu alkoholista. Alkoholismi on entisestään yleistynyt varsinkin köyhien miesten keskuudessa. Perinteisen vodkan lisäksi oluen juonti on kasvattanut suosiota. Jotta oluenkulutus saataisiin laskuun, olutmainoksissa ei enää saa näyttää ihmisiä. Tämä on johtanut varsin huvittaviin ratkaisuihin televisiomainonnassa. Terveysministeriön kampanjoista huolimatta suhtautuminen juomiseen on sallivaa ja vakava keskustelu alkoholin haitoista harvinaista. Alkoholinkäyttö ruokkii perheväkivaltaa, joka on Venäjällä myös hyvin yleistä. Venäjän sisäministeriön selvityksen mukaan joka neljännessä perheessä on ollut jonkinlaista väkivaltaa. Neljä viidesosaa siitä on miesten tekemää naista kuolee vuosittain puolisonsa väkivaltaisuuden takia. Viranomaiset ovat viime vuosina alkaneet puhua asiasta ja yleinen tietoisuus väkivallasta on noussut. Vuonna 2004 hallitus julisti naisiin kohdistuvan väkivallan olevan ihmisoikeusrikkomus, joka vaatii valtion toimenpiteitä. Perheväkivaltaa koskeva uusi lainsäädäntö on kuitenkin kymmeniä kertoja jumittunut duuman käsittelyissä. Samoin poliisi ja tuomioistuimet eivät aina ole halukkaita puuttumaan naisten tekemiin rikosilmoituksiin. Väkivaltaa 14 Kuvat: Mari Jaakonaho

15 kokeneet naiset kertovatkin usein, etteivät hakeneet apua, koska eivät luottaneet viranomaisiin. Muut yleiset syyt olivat sisäministeriön selvityksen mukaan koston pelko, asunnottomuuden pelko, yleisen paheksunnan pelko ja huoli siitä, että lapset menettäisivät isänsä. Avioeroon päättyvät liitot vuosittain /1000 liittoa Lähde: Vishnevskij (toim., 2006), s , , , , ,6 Suomessa vastaavasti: ,5 Lähde: Tilastokeskus n Venäjällä noin joka kymmenes avioero tapahtuu nykyään liiton kestettyä alle viisi vuotta. Erityisesti pitkään kestäneiden liittojen eronneisuus on lisääntynyt. Yli puolet eronneista miehistä avioituu uudelleen, naisista uudelleen avioituu noin neljäsosa. Väkivallan uhreja autetaan kriisikeskuksissa, joita on kymmeniä varsinkin eurooppalaisen Venäjän kaupungeissa. Pietarissa toimivat Women s Crisis Centre ja Alexandra, Moskovassa mm. Sestry sekä ANNA, joka myös koordinoi valtakunnallista kriisikeskusten yhteistyötä luvulla kansainväliset järjestöt auttoivat ja ohjasivat kriisikeskusten toimintaa, vaikuttaen myös vahvasti niiden ideologiaan. Nykyään jotkut niistä ovat siirtyneet kaupungin ja kunnan rahoitukseen. Feministinen sisältö on samalla usein pehmentynyt. Kymmenet järjestöt ovat joutuneet lopettamaan toimintansa. ANNA-keskuksen mukaan budjetissa ei ole erityisiä varoja väkivallan torjumiseksi. www. anna-center.ru Kuvat: Mari Jaakonaho 15

16 1 Kahdentoista vuoden aikana hoidin sairasta äitiäni, repien itseäni hänen, oman perheeni (tyttäreni syntymä teki läsnäoloni välttämättömäksi) ja jonkinlaisen ansiotyön välillä... Hyvä lapsi hoitaa omat vanhempansa Lapset hoitavat vanhempiaan näiden vanhetessa tai sairastuessa. Vanhainkotien taso oli Neuvostoliitossa alhainen ja yleinen mielipide on yhä vieläkin, ettei hyvä lapsi laita vanhempiaan vanhainkotiin. Laki myös velvoittaa aikuiset lapset huolehtimaan sairaista tai työkyvyttömistä vanhemmistaan. Vanhempien pitkä saattohoito saattaa rasittaa monin tavoin muita perhesiteitä. Menin naimisiin... ja meille syntyi tytär. Tytär sairasteli, joten muutimme mieheni vanhempien luo asumaan Pietariin (saadaksemme apua lastenhoidossa).... Kun äitini sairastui, muutin yksin takaisin Siperiaan ja hoidin häntä kunnes hän kolme vuotta myöhemmin kuoli. (Siperiasta kotoisin oleva nainen.) Myös miehet osallistuvat vanhempiensa viimeiseen hoitoon: Kahdentoista vuoden aikana hoidin sairasta äitiäni, repien itseäni hänen, oman perheeni (tyttäreni syntymä teki läsnäoloni välttämättömäksi) ja jonkinlaisen ansiotyön välillä... Ongelma oli, että myös vaimollani oli hyvin sairas äiti ja äitimme eivät tulleet toimeen keskenään. He eivät ikinä olisi voineet asua saman katon alla.... Se oli niin raskasta aikaa, että välillä kävelin kadulla ja katsoin jalkojani ja tunsin vahvaa halua kuolla ja jäädä sinne asfaltille. Ettei olisi tarvinnut ottaa enää yhtään askelta... mutta omatunto ei sallinut minun kuolla, jättää äitini yksin, avuttomana ja sellaisen valtavan menetyksen kanssa. (Pietarilainen mies) 16 Kuva: Lena Malm

17 Kuva: Mari Jaakonaho Lapsi on rakkauden hedelmä -Milloin lapsi syntyi? -Heti yhdeksän kuukauden päästä siitä, kun olin mennyt naimisiin. - Miten te siitä päätitte? - Emme me mitään päättäneet. (1990-luvulla 24-vuotiaana synnyttänyt liikenainen Pietarissa.) Venäjä on siitä erikoinen maa, että myös korkeasti koulutetut ihmiset hankkivat lapsia suhteellisen nuorina. Lapset syntyvät länsimaissa useimmiten vuotiaille naisille, mutta Venäjällä vuotiaat ovat ahkerimpia synnyttäjiä. Myös teini-äitien määrä on 1980-luvulta lähtien kasvanut rajusti. Tosin Moskovassa ja Pietarissa on nykyään merkkejä synnytysten painottumisesta lähemmäksi naisten kolmeakymmentä ikävuotta. Venäläinen kulttuuri on aina ylistänyt äitiyttä. Se ei ole koskaan estänyt venäläisiä naisia yhdistämästä äitiyttä kodin ulkopuoliseen työhön, tapahtui työ sitten maatiloilla, tehtaissa tai toimistoissa. Neuvostoliitossa laki vaati kaikkia kansalaisia tekemään palkkatyötä. Toisen maailmansodan jälkeen propaganda kuitenkin julisti äitiyden olevan naisen tärkein tehtävä, eikä kotiäitejä, joita esiintyi esimerkiksi korkeiden virkamiesten perheissä, koskaan patistettu töihin. Äitiyteen ja vanhemmuuteen suhtautuminen on muuttumassa monipuolisemmaksi. Lasten tuoman taloudellisen epävarmuuden takia lapsettomuuteen on alettu suhtautua hieman ymmärtäväisemmin. Silti vanhemmaksi tuleminen on enemmistölle edelleen itsestäänselvyys. Valtaosa lapsista syntyy edelleen kuin itsestään, ilman julkilausuttua päätöstä hankkia lapsi. Keskimääräinen aika avioliiton solmimisen ja lapsen syntymän välillä onkin lyhyt, reilusti alle vuoden. Kovin moni on siis jo raskaana hääkellojen soidessa. Rakkauslasta pidetään myös myönteisenä ja romanttisena asiana. Näin asiasta kertoo haastattelussa nuori pietarilainen opiskelija, joka meni naimisiin 21- vuotiaana ja synnytti vuotta myöhemmin: -Miten päätitte synnyttää lapsen? -En tiedä, se tapahtui jotenkin itsestään, tai niin että jokainen askel johti taas seuraavaan askeleeseen. Ensin aloimme elää yhdessä, sitten ymmärsimme että pitää että halusimme, ei että oli pakko mennä naimisiin. Sitten ymmärsimme haluavamme lapsen. Päätimme valmistua instituutista ja hankkia lapsen vasta sitten, mutta raskaus sitten vaan tuli... Kaikki tapahtui rakkaudesta, kaikki, kaikki lähti tunteellisista syistä. Yksi vai kaksi lasta? Ensimmäinen lapsi jää usein myös ainoaksi. Kaksi lasta on venäläisten kuten myös suomalaisten mielestä - ihanteellinen lapsiluku. Tämän päivän Pietarissa vain muutama prosentti pitää yhtä lasta yleisenä ihanteena, mutta viidesosa katsoo yhden lapsen vanhemmuuden sopivan itselleen parhaiten. 17

18 VENäjän federaation TUET LAPSIPERHEILLE n Vuoden 1996 perhelaissa määritellään perhejäsenten oikeudet ja velvollisuudet. Verrattuna edeltävään Neuvostoliiton perhelakiin, nykyinen laki painottaa vanhempien oikeuksia ja valinnanvapautta lastenhoidossa, koulutuksessa ja kasvatuksessa. Aikuisilla on kuitenkin lain mukaan vieläkin mm. taloudellinen velvollisuus elättää vanhempansa, isovanhempansa, sisaruksensa, lapsensa ja lapsenlapsensa. Sosiaalitukien määrästä on olemassa erilliset säädökset. n Lapsiperheiden etuuksiin kuuluvat äitiysraha ja loma, yksittäiset tuet äideille sekä kuukausittainen lapsilisä. Tämän lisäksi kunta voi tarjota erityisiä lisätukia. n Äitiysloma. Palkallisen äitiysloman kesto on 140 päivää (28 viikkoa) synnytyksen yhteydessä. Vaikeiden synnytysten yhteydessä äitiysloma voi olla 156 päivää ja kaksosten syntyessä 180 päivää. Palkallisen äitiysloman jälkeen äidillä on oikeus olla 18 kuukautta hoitovapaalla ilman korvausta. n Äitiysraha. Korvaus on periaatteessa 100 prosenttinen eli ansiotyössä käyvien äitien äitiysraha vastaa heidän keskipalkkaansa edeltävien 12 kuukauden ajalta. Työttömät saavat minimipalkkaa ja opiskelijat tavallisen apurahan verran. Yksittäiset tuet ovat neljänlaisia: 1. Neuvolatuki. Kun raskaana oleva nainen ilmoittautuu terveyshuoltoon, hän saa 300 ruplaa (noin 10 euroa). 2. Syntymätuki. Lapsen syntymän yhteydessä äiti tai isä (tai joku heitä korvaava taho) saa 8000 ruplaa (noin 270 euroa). 3. Lapsilisä. Vanhemmille maksetaan kuukausittain 1500 ruplaa ensimmäisestä lapsesta ja 3000 ruplaa toisesta sekä sitä seuraavista lapsista (eli noin 50 ja 100 euroa /lapsi). 4. Äitiyspääoma. Vuodesta 2007 kaksi tai useamman lapsen synnyttäneille naisille maksetaan ruplan (8300 euron) arvoinen pääoma lapsen täyttäessä kolme vuotta. Etuutta aletaan toteuttaa käytännössä vuodesta 2010 lähtien. Se koskee myös adoptioäitejä sekä poikkeustapauksissa isiä. Pääomaa on tarkoitus käyttää mm. asumiseen tai lapsen koulutukseen. n Lastenhoito. Valtio tarjoaa 0-2-vuotiaille lapsille hoitopaikkoja niin sanotuissa iasli-tarhoissa. Noin viidesosa venäläisistä lapsista käy iasleissa. Lastentarha (detskij sad) on tarkoitettu 3-6-vuotiaille lapsille. Kaksi kolmasosaa lapsista käy lastentarhoissa. Lapset aloittavat kymmenen luokan peruskoulun ollessaan 6-vuotiaita. 18 Kuva: Mari Jaakonaho

19 Neuvostoaikoina luotu kattava ja ilmainen tarha- ja koulujärjestelmä toimii edelleen. 1 Tuloerojen ja myös vaurauden kasvun myötä lasten määrä romahti Venäjällä. Toisen lapsen hankkimista pohtiessaan vanhemmat eivät enää puhu rakkauden hedelmästä vaan urasta, rahapulasta, asuntojen pienuudesta tai puuttuvasta puolisosta. Mielenkiintoinen venäläinen piirre on se, että jo kolmen lapsen perhe on hyvin harvinainen. Pietarissa enemmistö naisista synnyttää yhden lapsen. Vähemmän kuin joka kymmenes saa kolme lasta; pienemmissä kaupungeissa ja maaseudulla luku on toki hieman korkeampi. Neljä lasta tai enemmän esiintyy lähinnä köyhien ja siirtolaisten perheissä. Keskiluokka kauhistelee usein näiden perheiden vastuuttomuutta millä näitä lapsia kasvatetaan ja koulutetaan? Kuten eräs liikenainen huomautti, kaksi lasta siirtää sinut sosiaalisen pahoinvoinnin alueelle. Voit tavallaan luiskahtaa suoraan keskiluokasta kaikkein alimpaan luokkaan vain siksi, että synnytit kaksi lasta. Toisaalta monilapsisten perheiden harvinaisuus on johtanut siihen, että siitä on rikkaiden parissa tulossa eräänlainen statussymboli. Venäläiset huomauttavatkin, että kolmas lapsi on hyvä hankkia vain mikäli kaikki perheen asiat, ansioista aina puolisoiden välisiin suhteisiin, ovat täydellisessä kunnossa. Näin kahden lapsen äiti pohti valintojaan: -Kolme lasta synnyttäneet naiset ovat mielestäni hyvin rohkeita. Ja varmaan he elävät hyvin varakkaissa perheissä... kolme lasta kertoo perheen hyvinvoinnista ja siitä, että nainen on varma miehestään. Itse voin luottaa ainoastaan omiin voimiini, kun suunnittelen lasteni lukumäärää. Ja olen sitä mieltä, etten voi sallia itselleni enempää kuin kaksi lasta. Kuka hoitaa lapsia? Erityisesti äiti, hänen äitinsä tai anoppi ja muut sukulaiset kantavat vastuun lastenhoidosta. Venäläistä perhemallia onkin kutsuttu laajennetuksi äitiydeksi. Suomessa tavanomainen ajatus siitä, että omat vanhemmat ovat miltei aina lapsen pääasiallisia hoitajia, ei toistu venäläisessä kulttuurissa. Venäjällä ei esimerkiksi ole tavatonta, että lapsi viettää useampia kuukausia mummolassa ilman vanhempiaan lomien aikana. Seuraava lainaus on 19-vuotiaana äidiksi tulleelta opiskelijalta, joka muodollisesti on yksinhuoltaja. Käytännössä kaksivuotiasta hoitavat viikoittain nuoren äidin lisäksi neljä muuta naista: -Vien pojan aamulla tarhaan. Koska luentoni loppuvat myöhään, olen palkannut lastenhoitajan, vanhan tuttavamme naapurista, joka tuo hänet kotiin viiden maissa. Äitini tulee noin kuudelta ja tekee illallista. Viikonloppuisin lapsi on joko isoäitini tai tätini luona. Isoäitien merkitys on siis edelleen valtava. On myös merkkejä siitä, ettei babushkan rooli sovi kaikkien vuotiaiden naisten elämäntyyliin. Keski-ikäinen nainen voi taloudellisesta pakosta tai omasta toiveestaan jatkaa työelämässä eläkeiän jälkeenkin, ja julkisuudessa kuulee valituksia perinteisten babushkojen häviämisestä. Sukulaisten ohella tärkein apu lastenhoitoon tulee valtiolta. Neuvostoaikoina luotu kattava ja ilmainen tarha- ja koulujärjestelmä toimii edelleen. Usein ajatellaan, että lapsen on hyvä olla kotona ainakin kolmevuotiaaksi asti. Ylempi keskiluokka pyrkii pärjäämään palkattujen lastenhoitajien kanssa, alemman keskiluokan piirissä mummot ja äidit istuvat lasten kanssa, kuten ilmaisu venäjäksi harhaanjohtavasti kuuluu. 19

20 1 Kaikilla ei kuitenkaan ole sukulaisia, rahaa tai muita sosiaalisia verkostoja vanhemmuutensa tueksi. Tällöin tarhat ovat ratkaisevan tärkeä apu. Näin eräs 42-vuotias nainen kuvailee aikaa, jolloin hän kahden lapsen yksinhuoltajana etsi itselleen töitä. -Nuorempi poikani oli ympärivuorokautisessa päivähoidossa kaupungin ulkopuolella. Siten pystyin työskentelemään rauhallisesti koko viikon ajan. Vein hänet sinne maanantaisin ja hain perjantaisin. Tyttäreni kävi jo koulua. Tämä innosti minua ryhtymään aktiiviseksi. Ostin lehden ja katsoin kaikki ilmoitukset työpaikoista, joita voisin saada... siis siivoustöitä. Sekä yhteiskunta että monet naiset myös olettavat, että miehen tulee olla pääasiallinen elättäjä. Venäläinen äitiysloma on eurooppalaisessa mittakaavassa varsin hyvä. Lapsiperheitä myös tuetaan useilla etuuksilla. Tukimuotojen tärkeys perheiden arjessa vaihtelee kuitenkin rajusti. Esimerkiksi lapsilisä merkitsee paljon köyhemmille, kun taas ylempi keskiluokka ei aina edes viitsi nostaa sitä. Uusissa yksityisissä yrityksissä työskentelevien voi taas olla vaikeampaa olla poissa lakisääteisellä (palkattomalla) hoitovapaalla kuin niillä, jotka ovat töissä vanhoissa työpaikoissa kuten valtionhallinnossa. Presidentti Putin esitti vuonna 2006 lapsiperheiden tukien voimakasta korotusta ja kehitti muun muassa uutta äitien pääomaa (ks. sivu 18). Putin toivoi syntyvyyden kasvua, mutta korosti myös naisten työssäkäynnin merkitystä. Vaikka Venäjällä on usein vaadittu naisia palaamaan luonnollisiin tehtäviinsä hellan äärelle, nykyinen valtionjohto ei sitä suosi. Syynä on muun muassa työmarkkinoita uhkaava työvoimapula väestörakenteen vanhetessa. Sivulliset isät? Entäs isät? He toki osallistuvat ja auttavat, mutta päävastuu lapsiperheen arjen pyörittämisestä on edelleen naisilla. Sekä yhteiskunta että monet naiset myös olettavat, että miehen tulee olla pääasiallinen elättäjä. Enemmistö miehistä pyrkii vastaamaan tähän käsitykseen edes jollain lailla. Ne miehet, jotka ei- 20 Kuva: Kuva: Lena Malm

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA (TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläiset maahanmuuttajat Suomessa Venäläisiä maahanmuuttajia

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Isä seksuaalikasvattaja Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Onko eroa isä/äiti seksuaalikasvattajana? Isät äitien kanssa samalla lähtöviivalla

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi Väestöliitto 1. Luku Suomen laki, parisuhde ja seksuaalisuus Väestöliitto Sanasto: LAKI JA PARISUHDE Parisuhde Avoliitto Tasa-arvo Seksuaalioikeudet Vaitiolovelvollisuus

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa Yksin asuvien köyhyys Anna-Maria Isola 10.12.2008 Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Yksin asuvat köyhät tilastoissa Tarkastelussa minimituilla (sairauspäivärahat, toimeentulotuki, työmarkkinatuki) elävät

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia 19.1.2016 Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Suomalaisten lastensaantitoiveet: Miksi ne kiinnostavat? Alenevan syntyvyyden maissa

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-kiina

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-kiina Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. 祝 贺, 愿 你 们 幸 福 快 乐 Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne 致 以 我 对 你 们 婚 姻

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Perhepalikat uusiksi

Perhepalikat uusiksi Perhepalikat uusiksi 1. 2. 3. 4. 5. Joustavoittaa perhevapaita Helpottaa perheen ja työn yhteensovittamista Kannustaa isiä perhevapaille Kohtelee perheitä tasapuolisesti Ei lisää kustannuksia 1. Joustavoittaa

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 1 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja Loppuraportti Sukulaissijaisvanhempien valmennus Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 2 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Amoral-hanke - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Kunniaan liittyvä väkivalta MÄÄRITELLÄÄN: henkilön fyysiseksi tai psyykkiseksi painostukseksi tilanteessa, jossa kyseistä

Lisätiedot

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nettikysely 12-22-vuotiaiden nuorten parissa Osaraportti Sini Pekkanen, Lääkärikeskus Nuorten Naisten Bulevardi Hannele Spring, Otavamedia, Suosikki 4.7.2011 Nuorten tutkimushanke

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA

ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA Tämä on esite kaikille peruspalvelujen ammattilaisille. Esitteessä käsitellään erilaisia romaniyhteisön ja pääväestön välisiä eroja, jotka on hyvä ottaa huomioon käytännön

Lisätiedot

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987

Lisätiedot

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien

Lisätiedot

Kuva: Unelmien koulu, jonka on piirtänyt 12-vuotias Elish Nepalista. Lapsi on mukana Fidan kummiohjelmassa, ja koulu jota hän käy, on hyvin paljon

Kuva: Unelmien koulu, jonka on piirtänyt 12-vuotias Elish Nepalista. Lapsi on mukana Fidan kummiohjelmassa, ja koulu jota hän käy, on hyvin paljon 1 Suomen keskustelussa mainitaan usein OPPIMISVELVOLLISUUS, mutta kyseessä on lapsen oikeus käydä koulua YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen 28. artikla: Lapsilla on oikeus käydä koulua. Lapsityö (LOS 31.

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Hanna Onwen-Huma 7.6.2011 Ihmiset = naiset ja miehet Julkinen päätöksenteko vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen Ihmiset ovat naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli?

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Maritta Törrönen Sosiaalityön professori Miten kannatella lapset laman yli? 8.3.2016 Pikkupalamentti, auditorio, Arkadiankatu 3, Helsinki

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Musliminuoret ja sukupolvien kuilu. Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012

Musliminuoret ja sukupolvien kuilu. Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012 Musliminuoret ja sukupolvien kuilu Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012 Islam ja muslimit 600-luvulla Arabian niemimaalla syntynyt monoteistinen uskonto Seuraajia, muslimeja, n. 1,5

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Klicka här, skriv ev. Undertitel

Klicka här, skriv ev. Undertitel Klicka här, skriv ev. Undertitel Vanhempainraha on vanhemmille maksettava korvaus, jotta he voisivat töissä olon sijaan olla kotona lastensa kanssa. Tätä korvausta maksetaan yhteensä 480 päivältä lasta

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Suomen Ensihoitoalan Liitto ry Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisuus Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämänsä ajan. Siihen kuuluvat seksuaalinen kehitys,

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time)

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) ZA4811 Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) Country Specific Questionnaire Finland Flash Eurobarometer on The expectations and wishes

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA -TUTKIMUS Haastattelu- ja tutkimuspalvelut Syyskuu 2006 SUOMI EUROOPASSA -TUTKIMUS 2006 KORTTI 1 0 En ollenkaan 1 Alle ½ tuntia 2 ½ - 1 tuntia 3 Yli tunnin, mutta korkeintaan 1 ½ tuntia 4 Yli 1 ½ tuntia, mutta korkeintaan

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriölle

Sosiaali- ja terveysministeriölle Sosiaali- ja terveysministeriölle Pyydettynä lausuntona hallituksen esityksestä laiksi lastenhoidon tuista (STM062:00/2014) Väestöliitto ry lausuu kunnioittaen seuraavaa: Väestöliitto ei kannata ehdotusta

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME NIMI Syntymäaika Kotiosoite HOITOPAIKKA HOITOSUHTEEN KESTO HOIDON ALKAMISPVM jatkuva määräaikainen - LAPSEN HOITOAIKA (päivähoidon

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2016 2017 Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Tällä hetkellä Maailmassa on yli 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa hakeakseen

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

Yhden vanhemman perheiden taloudellinen tilanne

Yhden vanhemman perheiden taloudellinen tilanne Yhden vanhemman perheiden taloudellinen tilanne Seminaarissa 'Kuinka yksinhuoltajien köyhyys poistetaan?', Kansalaisinfo, Eduskunnan lisärakennus 6.1.21 Anita Haataja Mistä yksinhuoltajat tulevat? Naisten

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-kreikka

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-kreikka Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Συγχαρητήρια. Σας ευχόμαστε όλη την ευτυχία του κόσμου. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA 1 LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero Osoite Osoite Työpaikka ja puhelinnumero

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Project SIerra, A Family and a Future

Project SIerra, A Family and a Future Project SIerra, A Family and a Future Soroptimist International ja Hope and Homes for Children -järjestöjen nelivuotinen yhteistyöprojekti 2007 2011. Sierra Leone perustietoja Pinta-ala: 71 740 km² Asukasluku:

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

EETTISIÄ ONGELMIA. v Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä?

EETTISIÄ ONGELMIA. v Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? Auktoriteetin hyvä EETTISIÄ ONGELMIA v 1.3 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? 2. Jos auktoriteetti on jumalolento, onko senkään hyvä aina hyvä? 3. Olet saanut tehtäväksesi

Lisätiedot

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI NUORISOBAROMETRI 2015 ARJEN JÄLJILLÄ Nuorten arjenhallinnan ulottuvuudet muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Uni, ystävät, harrastukset, ruokailutottumukset, talous ja kulutus ovat kiinteä osa nuorten arkea.

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot