Venäläiset perheet ja seksuaalisuus murroksessa. Toimittanut Elina Korhonen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Venäläiset perheet ja seksuaalisuus murroksessa. Toimittanut Elina Korhonen"

Transkriptio

1 Venäläiset perheet ja seksuaalisuus murroksessa Toimittanut Elina Korhonen 1

2 Kirjoittajat: Erikoistutkija, dosentti Anna Rotkirch on Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen erikoistutkija ja perhetiimin vetäjä. Hänen väitöskirjansa käsitteli venäläisiä omaelämäkertoja seksuaalisuudesta ja perheistä. Rotkirch on toimittanut useita kirjoja naisten asemasta ja arjen historiasta Neuvostoliitossa ja Venäjällä. Dosentti Inga Jasinskaja-Lahti toimii yliopiston lehtorina Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian laitoksella. Hän on väitellyt vuonna 2000 aiheena Venäjänkielisten nuorten psykologinen akkulturaatio ja sopeutuminen Suomessa, minkä jälkeen hänen tutkimuksensa ovat kohdistuneet laajemmin Suomessa asuvien venäläisten ja muiden maahanmuuttajaryhmien kotoutumiseen ja sen seurantaan. Toimittaja: Elina Korhonen Ulkoasu: Otto Paakkanen Kannen kuvat: Trygve Söderling ja Mari Jaakonaho Väestöliitto Kalevankatu 16 A PL 849, Helsinki Väestöliiton Kotipuu Kotipuun tavoitteena on vahvistaa ja tukea julkisen ja kolmannen sektorin toimijoita ja heidän osaamistaan monikulttuurisuuden kysymyksissä. Väestöliiton Kansainvälinen toiminta Väestöliiton kansainvälinen toiminta pyrkii edistämään globaalien seksuaaliterveyden ja -oikeuksien toteutumista. Väestöntutkimuslaitos Väestöntutkimuslaitos tekee korkealaatuista ja ajankohtaista väestö- ja perhetutkimusta. Helsinki 2007 Priimuspaino Oy ISBN

3 Venäläiset perheet ja seksuaalisuus murroksessa sisällys JOHDanto...4 1Venäläiset perheet murroksessa...6 Anna Rotkirch 2Seksi Venäjällä: VAPAUTUmista ja vanhoillisuutta...26 Anna Rotkirch 3Venäläiset maahanmuuttajat Suomessa Inga Jasinskaja-Lahti 4lähteet ja lukulista

4 J Johdanto Suomalaisten on usein helppo ymmärtää venäläisten arkea. Molemmissa maissa on samoja ilmiöitä. Olemme tottuneet kahden elättäjän perheeseen, jossa on vähän lapsia. Pidämme itsestäänselvyytenä, että naisetkin ovat korkeasti koulutettuja ja osallistuvat julkiseen elämään. Mediassa puhutaan paljon seksuaalisuudesta. Maitamme vaivaavat myös samat ongelmat, kuten alkoholismi ja perheväkivalta. Kuitenkin sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvät asiat herättävät usein ihmetystä puolin ja toisin. Venäläisten mielestä on outoa, etteivät suomalaiset naiset pukeutuessaan korosta muotojaan, tai että aviopuolisot pitävät omat pankkitilinsä. Suomalaiset puolestaan ihmettelevät, miksi venäläinen nainen ei voi itse avata ovea tai kantaa matkalaukkuaan ja miksi nuorten oletetaan menevän naimisiin ja ryhtyvän vanhemmiksi jo kaksikymppisinä. Myös kasvatuskulttuureissa on selviä eroja. Minkälaisiin asioihin opettajan tulee puuttua? Miten lapsen terveyttä pitää tukea? Missä asioissa asiantuntijat tietävät parhaiten? Venäläiset perheet ja seksuaalisuus murroksessa -julkaisu auttaa ymmärtämään venäläisten ja suomalaisten samankaltaisuuksia ja erilaisuutta. Ymmärrys on onnistuneen vuorovaikutuksen ydin, niin liike-elämässä kuin viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen työssä monikulttuurisista perheistä ja suvuista puhumattakaan. Syvästi henkilökohtaisista asioista ei ole helppo saada tietoa, varsinkaan yhteistyöprojektien ja tuttavuuksien alkuvaiheessa. Suomalaisten Venäjä-tuntemusta pidetään korkeana. Venäjä on kuitenkin elänyt rajussa murroksessa viimeiset kaksikymmentä vuotta. Suomalainen, joka 1980-luvulla vieraili Neuvostoliitossa, yllättyy varmasti ylittäessään rajan uudelleen. Venäläisten turistien ja maahanmuuttajien määrä Suomessa on samaan aikaan moninkertaistunut. Syntyperäisen suomalaisen voi olla hankala arvioida, missä määrin naapurin tai asiakkaan käytös liittyy venäläisyyteen ja missä määrin aivan muihin seikkoihin. Eikö Venäjällä ole seksuaalikasvatusta? Haaveilevatko venäläiset nuoret naiset todella vain rikkaasta miehestä? Pyöriikö Venäjä äitien ja isoäitien voimin, edelleen? Missä ovat miehet ja isät? Mikä on uskonnon merkitys? Olemme toistuvasti kuulleet tällaisia kysymyksiä venäläisten kanssa toimineilta suomalai- Kuva: Katariina Ylipahkala 4

5 Kuva: Trygve Söderling silta. Käsissäsi oleva julkaisu antaa vastauksia kysymyksiin luvun Venäjä on monin tavoin syvästi jakautunut yhteiskunta. Rikkaiden ja köyhien välinen kuilu on Euroopan jyrkin. Venäläisistä on rikkaita alle viisi prosenttia ja köyhiä noin 40 prosenttia väestöstä. Koulutettuun ja taloudellisesti pärjäävään keskiluokkaan kuuluu noin joka viides venäläinen. Loput ihmisistä ovat suhteellisen köyhiä työläisiä. Perhe-elämän kuviot vaihtelevat yhteiskuntaluokan mukaan. Hyvin toimeentulevista perheistä voi löytää elättäjämiehen, kotirouvan, kolme lasta ja kolme palvelijaa. Köyhimmissä perheissä naiset vastaavat usein perheen tuloista ja kaikesta muusta miesten korkean kuolleisuuden ja alkoholismin vuoksi. Keskiluokassa taas on paljon kahden elättäjän perheitä, jotka eivät suuresti eroa suomalaisista nykyperheistä. Myös sukupolvien välillä kulkee syvä yhteiskunnallinen jako, eikä vähintään arvomaailmassa. Asuinaluekin vaikuttaa: etenkin Moskovan ja Pietarin sekä muun maan välillä on ammottava elintason ja elämäntapojen kuilu. Venäjällä voikin kuulla sanonnan: Moskova on itäeurooppalainen valtio, jolla on raja Venäjään kaikissa ilmansuunnissa. Eroista huolimatta on joskus pakko yleistää. Pyrimme tekemään niin sortumatta liian rajuihin kärjistyksiin. n n Kahden ensimmäisen luvun lainaukset ja tutkimustulokset ovat, jollei toisin mainita, kahdesta Suomen Akatemian tutkimusprojektista. Toisessa kerättiin Elina Haavio-Mannilan johdolla 47 omaelämäkertaa seksuaalisuudesta ja rakkaudesta vuonna Toinen hanke keskittyi Anna Rotkirchin ja Elena Zdravomyslovan johdolla 72 pietarilaisen naisen syvähaastatteluun perheellistymisestä ja uutta arkea koskevista kysymyksistä. Katso myös lukulista sivulta 60. n Kolmannen luvun tutkimustulokset ovat osa Inga Jasinskaja-Lahden vuonna 2004 julkaistua tutkimusta, joka käsittelee maahanmuuttajien kotoutumista Suomeen. Kappaleessa on myös tuloksia vuonna 2006 julkaistusta pitkittäistutkimuksesta, jossa seurattiin samojen maahanmuuttajien kotoutumista kahdeksan vuoden aikavälillä. Kolmannen luvun lainaukset ovat Väestöliiton tutkija Marja Tiilikaisen keräämää aineistoa, joka koostuu suomalaisessa työelämässä menestyneiden maahanmuuttajanaisten haastatteluista. Julkaisun ideointi ja toteutus tapahtuivat Väestöliitossa. Kiitämme professori Elina Haavio-Mannilaa ja Suomen Akatemian projektia numero Erityiset kiitokset myös Olga Kurikalle ja Andrei Tsinovskille arvokkaista kommenteista. 5

6 1 Venäläiset PerheeT Murroksessa Anna Rotkirch Venäläiset perheet ovat viimeisen sadan vuoden aikana kokeneet uskomattomia myllerryksiä. Vallankumoukset, sisällissota, maailmansodat, nälänhädät ja poliittiset vainot ovat vuodattaneet ihmisten verta ja särkeneet perhesuhteita. Vuoden 1917 lokakuun vallankumouksen jälkeen valtaan nousseet bolshevikit uskoivat aluksi, marxilaisten oppiensa mukaisesti, perheen ja avioliiton häviävän ja kommunistisen yhteisöllisyyden astuvan niiden tilalle. Näistä tavoitteista luovuttiin muutaman vuoden sisällä. Käytännössä valtiososialismi kuitenkin tuhosi vanhat venäläiset perhemuodot miltei täysin. Yläluokan perheet menettivät omaisuutensa ja suuri osa älymystöstä lähti maan- pakoon. Maaseudun suurperheet korvautuivat kaupunkilaisilla kahden elättäjän ja alhaisen lapsiluvun perheillä. Laki takasi sukupuolten välisen tasaarvon ja venäläiset naiset siirtyivät kokopäiväiseen palkkatyöhön. Neuvostoliiton hajottua vuonna 1991 sosiaalinen eriarvoisuus kasvoi nopeasti. Jotkut harvat rikastuivat rajusti, mutta monet köyhtyivät ja jopa menehtyivät sairauksiin tai tapaturmiin. Vähitellen syntyi uusi, vaurastuva ja kulutuskeskeinen keskiluokka, joka kokeili uusia elämäntyylejä. Myös arvomaailma vapautui. Perheiden kirjo moninaistui, tuli mieselättäjiä ja uranaisia, lesboäitejä tai syvästi uskonnollisia perheitä. 6

7 Kuva: Mari Jaakonaho 7

8 luku Varhainen teollistuminen ja kaupunkien kasvu alkoivat Venäjällä Lokakuun vallankumous kaatoi tsaarin ja nosti bolshevikit valtaan luvun alussa luotiin koko Neuvostoliiton kattava ilmainen koulutusjärjestelmä ja terveydenhuolto luvun nälänhädissä ja poliittisissa vainoissa kuoli kymmeniä miljoonia ihmisiä. Neuvostoliiton ja Venäjän historian käännekohdat 1918 Edistyksellinen perhelaki takasi sukupuolten välisen tasaarvon Sisällissota punaisten ja valkoisten välillä Neuvosto- Venäjä salli ensimmäisenä maailman maana laillisen abortin naisille Maaseudun raju rakennemuutos ja kaupunkien kasvu. Valtio panosti raskaan teollisuuden kehittämiseen. Naiset siirtyivät nopeasti palkkatyöhön ja toisen maailmansodan kynnyksellä he muodostivat puolet koko työvoimasta Stalinin aikana vain kommunistisen puolueen tukemat aatteet hyväksyttiin. Kiellettyihin keskustelunaiheisiin kuuluivat mm. naisten vapautuminen ja seksuaalisuus Neuvostoliitto taisteli Saksaa vastaan toisessa maailmansodassa, jota Venäjällä kutsutaan suureksi isänmaalliseksi sodaksi. Miesten ollessa rintamalla naisten eteneminen perinteisillä miesten aloilla kiihtyi entisestään luku 1900-luku 1910-luku 1920-luku 1930-luku 1940-luku Monet neuvostoliittolaiset käytännöt ovat samalla säilyneet tähän päivään asti. Varhain naimisiin Yhteiskunnallisista mullistuksista huolimatta venäläisissä perheissä on hämmästyttäviä jatkumoja. Esimerkiksi perheellistymisen paikka elämänkulussa on pysynyt miltei muuttumattomana tsaarin ajoista asti. Vuonna 1897 keskimääräinen avioitumisikä miehillä oli 24,2 vuotta ja naisilla 21,4 vuotta luvun lopussa vastaava luku miehillä oli 24,4 vuotta ja naisilla 21,8 vuotta. Asiaan kuuluu myös edelleen, että lapsen oletetaan syntyvän pian avioitumisen jälkeen. Mitä perheellistyminen kielii sukupuolten ja sukupolvien välisistä suhteista tai töiden ja vallan jaosta venäläisissä perheissä? Yksi bolshevikkien vuonna 1918 tekemistä tasa-arvoa lisäävistä lainsäädöksistä oli kansalaisten oikeus solmia avioliitto ja erota. Tämä vapautti sekä naisia että miehiä vanhempien ja suvun valvonnasta. Sotavuodet myös lisäsivät vapaiden seksisuhteiden ja avoliittojen määrää ja 1940-luvuilla. 8

9 1945- Sodan jälkeen ideologiassa korostui sosialistisen ydinperheen ylistys Leonid Brezhnevin niin sanottu pysähtyneisyyden aika tukahdutti yhteiskunnallisen kritiikin jälleen. Venäläisten arjen kannalta kyse oli rauhallisesta ja turvallisesta jaksosta lukuun ottamatta Afganistanin sotaa. Brezhnev halusi nostaa syntyvyyttä takaamalla äideille hyvät sosiaalietuudet Epäonnistuneen vallankaappauksen jälkeen Neuvostoliitto hajoaa Vladimir Putinin kauden niin sanottu hallittu demokratia tiukensi valtion otetta taloudesta, tiedotusvälineistä ja kansalaisyhteiskunnasta. Putin on puhunut syntyvyyden ja työssäkäyvien äitien tukemisesta. Elinolojen kohoaminen on taannut suurten massojen tyytyväisyyden Nikita Hrushtshevin suojasää salli varovaista kritiikkiä. Keskusteltiin naisten pitkistä päivistä palkkaja kotitöissä Mihail Gorbatsov toi glasnostin eli avoimuden politiikan Neuvostoliittoon. Puhuttiin avoimesti menneisyydestä, arjen haasteista ja sosialismin heikkouksista. Kansalaiset saivat vapaasti matkustaa ja tutustua kansainvälisiin keskusteluihin. Yksityisyrittäjyyttä sallittiin pienessä mittakaavassa Uusi perhelaki korvasi vuoden 1960 lain perheestä ja avioliitosta 1995 Venäjä hyväksyi YK:n Pekingin julistuksen naisten aseman edistämiseksi Uuden Venäjän ensimmäisen presidentin Boris Jeltsinin aikana maa siirtyi kapitalismiin ja opetteli demokratiaa. Ilmaisu uusi venäläinen viittasi nopeasti rikastuneeseen mieheen. Venäjä aloitti pitkän ja verisen sodan Tshetsheniassa luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku Tästä huolimatta Venäjällä, kuten muissakin Itä-Euroopan maissa, on aina vallinnut verrattain alhainen avioitumisikä. Naimisiin mennään usein ensimmäisen vakavan seurustelukumppanin kanssa. On tavallista, että puolisot ovat käyneet samaa koulua, ehkä jopa samaa luokkaa, tai opiskelleet yhdessä. Avioliitto on hyvin yleinen elämismuoto. Vain noin viisi prosenttia venäläisistä ei koskaan ole elänyt avio- tai avoliitossa elämänsä aikana! Näin valintojansa pohtii nuori pietarilaisnainen, joka solmi avioliiton 22-vuotiaana. Häntä haastatelleen pietarilaisen nuoren tutkijan mukaan tämä on aikaisin, sillä korkeasti koulutettujen parissa on merkkejä avioiän nousemisesta. Haastateltava on kuitenkin asiasta eri mieltä: -Kerro, miksi menit naimisiin niin aikaisin, kuka miehesi oli? -Miten niin aikaisin? Opiskelimme yhdessä samassa ryhmässä ja olimme ystäviä ensimmäisestä kurssista lähtien. Ja hän piiritti minua kokoa ajan siitä lähtien, kun olin 17-vuotias. Hän johdatti minua kohti alttaria ensimmäisestä kurssista alkaen. 9

10 1 naisen on hyvä päästä naimisiin ajoissa. Sukulaiset toivovat yleensä suhteen pikaista virallistamista. Nuorena solmitut liitot päätyvät usein avioeroon, mutta on huomattavasti vähemmän leimaavaa olla eronnut nainen ja yksinhuoltaja kuin naimaton ja lapseton. Vain noin viisi prosenttia venäläisistä ei koskaan ole elänyt avio- tai avoliitossa elämänsä aikana! Haastateltava käyttää yleistä sanaa uhazhivat, joka suomeksi tarkoittaa kosiskelua tai piirittämistä. Venäläisen miehen huomionosoitukset valittuaan kohtaan noudattavat selkeää rituaalia. Miehen kuuluu kantaa naisen laukkua, pyytää häntä kävelylle, elokuviin tai tanssimaan, saapua tapaamiseen kukkakimpun kanssa ja saattaa tyttö juhlista kotiovelle asti. Seksuaalivallankumouksesta huolimatta nykynuorisokin arvostaa näitä romanttisia, ritarillisia tapoja. Lainauksesta käy myös ilmi, että venäläiset valmistuvat koulusta suomalaisia aikaisemmin. 11-vuotinen venäläinen koulu vastaa suomalaista peruskoulua ja lukiota ja päättyy nuoren ollessa noin 17-vuotias. Myös lukion jälkeinen opiskelu on selkeämmin aikataulutettu kuin Suomessa. Monet valmistuvat ammattiin jo alle 25-vuotiaina ja perheellistyminen ei opiskelun vuoksi siirry myöhempään. Varhaiseen avioitumiseen on muitakin yllykkeitä. Venäläiset ajattelevat, että erityisesti Asuntotilanne vaikuttaa siviilisäätyyn Parisuhteen virallistamiseen vaikuttaa myös asuntotilanne. Suurissa kaupungeissa asumiseen vaaditaan edelleen muodollista asumisoikeutta (propiska), jonka saamisessa puoliso yleensä auttaa. Virallinen merkintä asunnon asukkaaksi on myös olennaista esimerkiksi perintöoikeuden ja asunnon vaihdon kannalta. Mikäli asukas ei ole rekisteröinyt puolisoaan, tämä saattaa eron jälkeen joutua yksin tai lastensa kanssa kadulle. Toisaalta perheen voi usein olla kannattavaa asua virallisesti eri osoitteissa tai päinvastoin kirjata jäseniään sellaiseen asuntoon, jossa he eivät oikeasti asu. Asumisrekisterin heikko vastaavuus todellisuudesta on muun muassa kyselytutkimuksia valtavasti hankaloittava asia. Neuvostoliitossa valtaosa asunnoista oli valtion omistamia ja asuntojonoihin sai hakea vain avioitunut pari. Sosialismin romahtamisen jälkeen asunnot yksityistettiin. Monet perheet tarttuivat mahdollisuuteen ja ostivat itselleen neuvostoaikana valtiolta vuokratun asunnon. Asumiseen liittyvät juoksevat kustannukset kuten sähkö ja vesi ovat länsimaihin verrattuna edelleen suhteellisen halpoja. Tilanne on vaikeampi, jos nuori pari joutuu ostamaan asuntonsa suoraan vapailta markkinoilta, jolloin asunnon hintataso lähenee tai jopa ylittää Suomen asuntojen hintatason. Nykyään asuntomarkkinoita luonnehtivat korkeat hinnat, kalliit asuntolainat ja kiinteistökauppoihin liittyvä rikollisuus ja korruptio. 10

11 Kuva: Mari Jaakonaho 11

12 Kuva: Elina Korhonen Avoliitot olivat Neuvostoliitossa harvinaisia, mutta ovat yleistyneet 1990-luvulta lähtien. Tämä heijastaa osaltaan suurkaupunkilaisten kansainvälistynyttä elämäntyyliä. Toisaalta avoliitossa elävät myös köyhemmät parit, jotka eivät halua rekisteröityä esimerkiksi sosiaaliavustusten takia. Yksin eläminen on uusien vuokramarkkinoiden myötä tullut mahdolliseksi. Harva kuitenkaan asuu yksin. Asunnot ovat kuten jo mainittiin kalliita. Sen lisäksi tiiviit perheyhteydet kuuluvat edelleen venäläiseen kulttuuriin. Sukupolvien välinen tuki Varhainen avioitumisikä tarkoittaa, että nuori pari tarvitsee vanhempiensa tukea. Länsi-Euroopassa vallitseva tapa on pitkään ollut perheellistyä vasta kun puolisot jo seisovat omilla jaloillaan. Venäjällä taas on edelleen tavallista, että nuori pari on riippuvainen vanhempiensa ja sukulaistensa avusta niin rahaasioissa kuin ruoanlaitossa tai lastenhoidossakin. Vanhemmat, 12

13 1 Lapsen syntymän yhteydessä on myös yleistä, että isovanhempi, yleensä vaimon äiti, muuttaa parin luo muutamiksi viikoiksi tai kuukausiksi. jotka itse ovat iältään vuotiaita ja siten vielä työikäisiä, voivat tuttavien kautta auttaa nuoria saamaan esimerkiksi sopivan opiskelu- tai työpaikan. He myös avustavat asunnon hankinnassa ja lainaavat autoaan ja mökkiään nuoren parin käyttöön. Nuori pari asuu usein aluksi toisen puolison vanhempien luona. Tsaarinajan Venäjältä peritty tapa on ollut muuttaa miehen perheeseen asumaan. Käytännössä asuntojen tarjoamat tilat ja liikenneyhteydet kuitenkin ratkaisevat, minne pari asettuu. Lapsen syntymän yhteydessä on myös yleistä, että isovanhempi, yleensä vaimon äiti, muuttaa parin luo muutamiksi viikoiksi tai kuukausiksi. Kolmekymppinen yritysmaailman konsultti kuvaa elämäntilannettaan seuraavasti: -Palasin töihin poikani ollessa puolitoista kuukautta vanha. Ensimmäiset seitsemän kuukautta äitini hoiti häntä. Kun äitini sairastui, palkkasin lastenhoitajan kahdeksi vuodeksi. Tällä hetkellä poikani käy tarhassa ja on sitten vanhempieni luona. Lähden yhdeksältä töihin ja tulen kahdeksalta illalla kotiin. Joudun myös matkustamaan paljon. epätavallista, että mies jää äidin hoiviin, jos uutta kumppania ei löydy. Nämä tavat muistuttavat Välimeren maiden perhekulttuuria. Sukulaisten läheisyys on voimavara, mutta usein myös konfliktien aiheuttaja. Anoppi-miniä-suhde on perinteisesti ollut erityisen ladattu. Samalla sukupolvien yhteiselo kuitenkin vahvistaa tapojen jatkuvuutta. Mummon kautta välittyy tietoa vanhoista uskomuksista ja tavoista, esimerkiksi ortodoksisen kirkon perinteistä tai sairauksien perinnehoidoista. Nuoren ihmisen voi olla vaikea valita täysin perinteisestä eroava arvomaailma arjen sujumisen ollessa kiinni hyvistä väleistä vanhempiin ja isovanhempiin. Siten esimerkiksi hoivaisyyttä, vähemmän autoritaarista lastenkasvatusta tai avointa homoseksuaalista elämäntyyliä voi olla hankala juurruttaa arkeen. Tämä nainen oli avioeronsa myötä tullut erityisesti riippuvaiseksi äitinsä avusta. Perheissä elää usein myös kolmas sukupolvi, tavallisimmin isoäiti. Perinteinen mummo eli babushka laittaa ruokaa keiton, pääruoan ja teen sekä makeisten muodostamia kolmen ruokalajin aterioita, käy ostoksilla, huolehtii kodista ja hoitaa lapsenlapsia. Avioerojen yhteydessä muutetaan usein takaisin omien vanhempien luo. Ei myöskään ole 13

14 Avioerot ja perheväkivalta Eroihin päättyviä liittoja on Venäjällä jo pitkään ollut runsaasti. Neuvostoliitto salli avioerot ja 1960-luvusta lähtien luvut ovat nousseet teollisuusmaiden kärkeen. Toisia ja kolmansia liittoja solmittiin Neuvostoliitossa usein. Uusperheiden kokemuksia esiintyi ihmisten muistelmissa jo tuolloin. Alkoholinkäyttö kuuluu yleisimpiin erojen syihin. Alkoholismi on Venäjällä vielä yleisempää kuin Suomessa. Tilastot ovat vaihtelevia, mutta keskimääräinen kulutus henkilöä kohti on noin 15 litraa puhdasta alkoholia vuodessa ja arvioidaan, että 12 prosenttia kaikista kuolemista johtuu alkoholinkäytöstä. Suomessa vastaavasti kulutetaan noin kahdeksan litraa puhdasta alkoholia vuodessa henkilöä kohti ja kuolemista noin kuusi prosenttia johtuu alkoholista. Alkoholismi on entisestään yleistynyt varsinkin köyhien miesten keskuudessa. Perinteisen vodkan lisäksi oluen juonti on kasvattanut suosiota. Jotta oluenkulutus saataisiin laskuun, olutmainoksissa ei enää saa näyttää ihmisiä. Tämä on johtanut varsin huvittaviin ratkaisuihin televisiomainonnassa. Terveysministeriön kampanjoista huolimatta suhtautuminen juomiseen on sallivaa ja vakava keskustelu alkoholin haitoista harvinaista. Alkoholinkäyttö ruokkii perheväkivaltaa, joka on Venäjällä myös hyvin yleistä. Venäjän sisäministeriön selvityksen mukaan joka neljännessä perheessä on ollut jonkinlaista väkivaltaa. Neljä viidesosaa siitä on miesten tekemää naista kuolee vuosittain puolisonsa väkivaltaisuuden takia. Viranomaiset ovat viime vuosina alkaneet puhua asiasta ja yleinen tietoisuus väkivallasta on noussut. Vuonna 2004 hallitus julisti naisiin kohdistuvan väkivallan olevan ihmisoikeusrikkomus, joka vaatii valtion toimenpiteitä. Perheväkivaltaa koskeva uusi lainsäädäntö on kuitenkin kymmeniä kertoja jumittunut duuman käsittelyissä. Samoin poliisi ja tuomioistuimet eivät aina ole halukkaita puuttumaan naisten tekemiin rikosilmoituksiin. Väkivaltaa 14 Kuvat: Mari Jaakonaho

15 kokeneet naiset kertovatkin usein, etteivät hakeneet apua, koska eivät luottaneet viranomaisiin. Muut yleiset syyt olivat sisäministeriön selvityksen mukaan koston pelko, asunnottomuuden pelko, yleisen paheksunnan pelko ja huoli siitä, että lapset menettäisivät isänsä. Avioeroon päättyvät liitot vuosittain /1000 liittoa Lähde: Vishnevskij (toim., 2006), s , , , , ,6 Suomessa vastaavasti: ,5 Lähde: Tilastokeskus n Venäjällä noin joka kymmenes avioero tapahtuu nykyään liiton kestettyä alle viisi vuotta. Erityisesti pitkään kestäneiden liittojen eronneisuus on lisääntynyt. Yli puolet eronneista miehistä avioituu uudelleen, naisista uudelleen avioituu noin neljäsosa. Väkivallan uhreja autetaan kriisikeskuksissa, joita on kymmeniä varsinkin eurooppalaisen Venäjän kaupungeissa. Pietarissa toimivat Women s Crisis Centre ja Alexandra, Moskovassa mm. Sestry sekä ANNA, joka myös koordinoi valtakunnallista kriisikeskusten yhteistyötä luvulla kansainväliset järjestöt auttoivat ja ohjasivat kriisikeskusten toimintaa, vaikuttaen myös vahvasti niiden ideologiaan. Nykyään jotkut niistä ovat siirtyneet kaupungin ja kunnan rahoitukseen. Feministinen sisältö on samalla usein pehmentynyt. Kymmenet järjestöt ovat joutuneet lopettamaan toimintansa. ANNA-keskuksen mukaan budjetissa ei ole erityisiä varoja väkivallan torjumiseksi. www. anna-center.ru Kuvat: Mari Jaakonaho 15

16 1 Kahdentoista vuoden aikana hoidin sairasta äitiäni, repien itseäni hänen, oman perheeni (tyttäreni syntymä teki läsnäoloni välttämättömäksi) ja jonkinlaisen ansiotyön välillä... Hyvä lapsi hoitaa omat vanhempansa Lapset hoitavat vanhempiaan näiden vanhetessa tai sairastuessa. Vanhainkotien taso oli Neuvostoliitossa alhainen ja yleinen mielipide on yhä vieläkin, ettei hyvä lapsi laita vanhempiaan vanhainkotiin. Laki myös velvoittaa aikuiset lapset huolehtimaan sairaista tai työkyvyttömistä vanhemmistaan. Vanhempien pitkä saattohoito saattaa rasittaa monin tavoin muita perhesiteitä. Menin naimisiin... ja meille syntyi tytär. Tytär sairasteli, joten muutimme mieheni vanhempien luo asumaan Pietariin (saadaksemme apua lastenhoidossa).... Kun äitini sairastui, muutin yksin takaisin Siperiaan ja hoidin häntä kunnes hän kolme vuotta myöhemmin kuoli. (Siperiasta kotoisin oleva nainen.) Myös miehet osallistuvat vanhempiensa viimeiseen hoitoon: Kahdentoista vuoden aikana hoidin sairasta äitiäni, repien itseäni hänen, oman perheeni (tyttäreni syntymä teki läsnäoloni välttämättömäksi) ja jonkinlaisen ansiotyön välillä... Ongelma oli, että myös vaimollani oli hyvin sairas äiti ja äitimme eivät tulleet toimeen keskenään. He eivät ikinä olisi voineet asua saman katon alla.... Se oli niin raskasta aikaa, että välillä kävelin kadulla ja katsoin jalkojani ja tunsin vahvaa halua kuolla ja jäädä sinne asfaltille. Ettei olisi tarvinnut ottaa enää yhtään askelta... mutta omatunto ei sallinut minun kuolla, jättää äitini yksin, avuttomana ja sellaisen valtavan menetyksen kanssa. (Pietarilainen mies) 16 Kuva: Lena Malm

17 Kuva: Mari Jaakonaho Lapsi on rakkauden hedelmä -Milloin lapsi syntyi? -Heti yhdeksän kuukauden päästä siitä, kun olin mennyt naimisiin. - Miten te siitä päätitte? - Emme me mitään päättäneet. (1990-luvulla 24-vuotiaana synnyttänyt liikenainen Pietarissa.) Venäjä on siitä erikoinen maa, että myös korkeasti koulutetut ihmiset hankkivat lapsia suhteellisen nuorina. Lapset syntyvät länsimaissa useimmiten vuotiaille naisille, mutta Venäjällä vuotiaat ovat ahkerimpia synnyttäjiä. Myös teini-äitien määrä on 1980-luvulta lähtien kasvanut rajusti. Tosin Moskovassa ja Pietarissa on nykyään merkkejä synnytysten painottumisesta lähemmäksi naisten kolmeakymmentä ikävuotta. Venäläinen kulttuuri on aina ylistänyt äitiyttä. Se ei ole koskaan estänyt venäläisiä naisia yhdistämästä äitiyttä kodin ulkopuoliseen työhön, tapahtui työ sitten maatiloilla, tehtaissa tai toimistoissa. Neuvostoliitossa laki vaati kaikkia kansalaisia tekemään palkkatyötä. Toisen maailmansodan jälkeen propaganda kuitenkin julisti äitiyden olevan naisen tärkein tehtävä, eikä kotiäitejä, joita esiintyi esimerkiksi korkeiden virkamiesten perheissä, koskaan patistettu töihin. Äitiyteen ja vanhemmuuteen suhtautuminen on muuttumassa monipuolisemmaksi. Lasten tuoman taloudellisen epävarmuuden takia lapsettomuuteen on alettu suhtautua hieman ymmärtäväisemmin. Silti vanhemmaksi tuleminen on enemmistölle edelleen itsestäänselvyys. Valtaosa lapsista syntyy edelleen kuin itsestään, ilman julkilausuttua päätöstä hankkia lapsi. Keskimääräinen aika avioliiton solmimisen ja lapsen syntymän välillä onkin lyhyt, reilusti alle vuoden. Kovin moni on siis jo raskaana hääkellojen soidessa. Rakkauslasta pidetään myös myönteisenä ja romanttisena asiana. Näin asiasta kertoo haastattelussa nuori pietarilainen opiskelija, joka meni naimisiin 21- vuotiaana ja synnytti vuotta myöhemmin: -Miten päätitte synnyttää lapsen? -En tiedä, se tapahtui jotenkin itsestään, tai niin että jokainen askel johti taas seuraavaan askeleeseen. Ensin aloimme elää yhdessä, sitten ymmärsimme että pitää että halusimme, ei että oli pakko mennä naimisiin. Sitten ymmärsimme haluavamme lapsen. Päätimme valmistua instituutista ja hankkia lapsen vasta sitten, mutta raskaus sitten vaan tuli... Kaikki tapahtui rakkaudesta, kaikki, kaikki lähti tunteellisista syistä. Yksi vai kaksi lasta? Ensimmäinen lapsi jää usein myös ainoaksi. Kaksi lasta on venäläisten kuten myös suomalaisten mielestä - ihanteellinen lapsiluku. Tämän päivän Pietarissa vain muutama prosentti pitää yhtä lasta yleisenä ihanteena, mutta viidesosa katsoo yhden lapsen vanhemmuuden sopivan itselleen parhaiten. 17

18 VENäjän federaation TUET LAPSIPERHEILLE n Vuoden 1996 perhelaissa määritellään perhejäsenten oikeudet ja velvollisuudet. Verrattuna edeltävään Neuvostoliiton perhelakiin, nykyinen laki painottaa vanhempien oikeuksia ja valinnanvapautta lastenhoidossa, koulutuksessa ja kasvatuksessa. Aikuisilla on kuitenkin lain mukaan vieläkin mm. taloudellinen velvollisuus elättää vanhempansa, isovanhempansa, sisaruksensa, lapsensa ja lapsenlapsensa. Sosiaalitukien määrästä on olemassa erilliset säädökset. n Lapsiperheiden etuuksiin kuuluvat äitiysraha ja loma, yksittäiset tuet äideille sekä kuukausittainen lapsilisä. Tämän lisäksi kunta voi tarjota erityisiä lisätukia. n Äitiysloma. Palkallisen äitiysloman kesto on 140 päivää (28 viikkoa) synnytyksen yhteydessä. Vaikeiden synnytysten yhteydessä äitiysloma voi olla 156 päivää ja kaksosten syntyessä 180 päivää. Palkallisen äitiysloman jälkeen äidillä on oikeus olla 18 kuukautta hoitovapaalla ilman korvausta. n Äitiysraha. Korvaus on periaatteessa 100 prosenttinen eli ansiotyössä käyvien äitien äitiysraha vastaa heidän keskipalkkaansa edeltävien 12 kuukauden ajalta. Työttömät saavat minimipalkkaa ja opiskelijat tavallisen apurahan verran. Yksittäiset tuet ovat neljänlaisia: 1. Neuvolatuki. Kun raskaana oleva nainen ilmoittautuu terveyshuoltoon, hän saa 300 ruplaa (noin 10 euroa). 2. Syntymätuki. Lapsen syntymän yhteydessä äiti tai isä (tai joku heitä korvaava taho) saa 8000 ruplaa (noin 270 euroa). 3. Lapsilisä. Vanhemmille maksetaan kuukausittain 1500 ruplaa ensimmäisestä lapsesta ja 3000 ruplaa toisesta sekä sitä seuraavista lapsista (eli noin 50 ja 100 euroa /lapsi). 4. Äitiyspääoma. Vuodesta 2007 kaksi tai useamman lapsen synnyttäneille naisille maksetaan ruplan (8300 euron) arvoinen pääoma lapsen täyttäessä kolme vuotta. Etuutta aletaan toteuttaa käytännössä vuodesta 2010 lähtien. Se koskee myös adoptioäitejä sekä poikkeustapauksissa isiä. Pääomaa on tarkoitus käyttää mm. asumiseen tai lapsen koulutukseen. n Lastenhoito. Valtio tarjoaa 0-2-vuotiaille lapsille hoitopaikkoja niin sanotuissa iasli-tarhoissa. Noin viidesosa venäläisistä lapsista käy iasleissa. Lastentarha (detskij sad) on tarkoitettu 3-6-vuotiaille lapsille. Kaksi kolmasosaa lapsista käy lastentarhoissa. Lapset aloittavat kymmenen luokan peruskoulun ollessaan 6-vuotiaita. 18 Kuva: Mari Jaakonaho

19 Neuvostoaikoina luotu kattava ja ilmainen tarha- ja koulujärjestelmä toimii edelleen. 1 Tuloerojen ja myös vaurauden kasvun myötä lasten määrä romahti Venäjällä. Toisen lapsen hankkimista pohtiessaan vanhemmat eivät enää puhu rakkauden hedelmästä vaan urasta, rahapulasta, asuntojen pienuudesta tai puuttuvasta puolisosta. Mielenkiintoinen venäläinen piirre on se, että jo kolmen lapsen perhe on hyvin harvinainen. Pietarissa enemmistö naisista synnyttää yhden lapsen. Vähemmän kuin joka kymmenes saa kolme lasta; pienemmissä kaupungeissa ja maaseudulla luku on toki hieman korkeampi. Neljä lasta tai enemmän esiintyy lähinnä köyhien ja siirtolaisten perheissä. Keskiluokka kauhistelee usein näiden perheiden vastuuttomuutta millä näitä lapsia kasvatetaan ja koulutetaan? Kuten eräs liikenainen huomautti, kaksi lasta siirtää sinut sosiaalisen pahoinvoinnin alueelle. Voit tavallaan luiskahtaa suoraan keskiluokasta kaikkein alimpaan luokkaan vain siksi, että synnytit kaksi lasta. Toisaalta monilapsisten perheiden harvinaisuus on johtanut siihen, että siitä on rikkaiden parissa tulossa eräänlainen statussymboli. Venäläiset huomauttavatkin, että kolmas lapsi on hyvä hankkia vain mikäli kaikki perheen asiat, ansioista aina puolisoiden välisiin suhteisiin, ovat täydellisessä kunnossa. Näin kahden lapsen äiti pohti valintojaan: -Kolme lasta synnyttäneet naiset ovat mielestäni hyvin rohkeita. Ja varmaan he elävät hyvin varakkaissa perheissä... kolme lasta kertoo perheen hyvinvoinnista ja siitä, että nainen on varma miehestään. Itse voin luottaa ainoastaan omiin voimiini, kun suunnittelen lasteni lukumäärää. Ja olen sitä mieltä, etten voi sallia itselleni enempää kuin kaksi lasta. Kuka hoitaa lapsia? Erityisesti äiti, hänen äitinsä tai anoppi ja muut sukulaiset kantavat vastuun lastenhoidosta. Venäläistä perhemallia onkin kutsuttu laajennetuksi äitiydeksi. Suomessa tavanomainen ajatus siitä, että omat vanhemmat ovat miltei aina lapsen pääasiallisia hoitajia, ei toistu venäläisessä kulttuurissa. Venäjällä ei esimerkiksi ole tavatonta, että lapsi viettää useampia kuukausia mummolassa ilman vanhempiaan lomien aikana. Seuraava lainaus on 19-vuotiaana äidiksi tulleelta opiskelijalta, joka muodollisesti on yksinhuoltaja. Käytännössä kaksivuotiasta hoitavat viikoittain nuoren äidin lisäksi neljä muuta naista: -Vien pojan aamulla tarhaan. Koska luentoni loppuvat myöhään, olen palkannut lastenhoitajan, vanhan tuttavamme naapurista, joka tuo hänet kotiin viiden maissa. Äitini tulee noin kuudelta ja tekee illallista. Viikonloppuisin lapsi on joko isoäitini tai tätini luona. Isoäitien merkitys on siis edelleen valtava. On myös merkkejä siitä, ettei babushkan rooli sovi kaikkien vuotiaiden naisten elämäntyyliin. Keski-ikäinen nainen voi taloudellisesta pakosta tai omasta toiveestaan jatkaa työelämässä eläkeiän jälkeenkin, ja julkisuudessa kuulee valituksia perinteisten babushkojen häviämisestä. Sukulaisten ohella tärkein apu lastenhoitoon tulee valtiolta. Neuvostoaikoina luotu kattava ja ilmainen tarha- ja koulujärjestelmä toimii edelleen. Usein ajatellaan, että lapsen on hyvä olla kotona ainakin kolmevuotiaaksi asti. Ylempi keskiluokka pyrkii pärjäämään palkattujen lastenhoitajien kanssa, alemman keskiluokan piirissä mummot ja äidit istuvat lasten kanssa, kuten ilmaisu venäjäksi harhaanjohtavasti kuuluu. 19

20 1 Kaikilla ei kuitenkaan ole sukulaisia, rahaa tai muita sosiaalisia verkostoja vanhemmuutensa tueksi. Tällöin tarhat ovat ratkaisevan tärkeä apu. Näin eräs 42-vuotias nainen kuvailee aikaa, jolloin hän kahden lapsen yksinhuoltajana etsi itselleen töitä. -Nuorempi poikani oli ympärivuorokautisessa päivähoidossa kaupungin ulkopuolella. Siten pystyin työskentelemään rauhallisesti koko viikon ajan. Vein hänet sinne maanantaisin ja hain perjantaisin. Tyttäreni kävi jo koulua. Tämä innosti minua ryhtymään aktiiviseksi. Ostin lehden ja katsoin kaikki ilmoitukset työpaikoista, joita voisin saada... siis siivoustöitä. Sekä yhteiskunta että monet naiset myös olettavat, että miehen tulee olla pääasiallinen elättäjä. Venäläinen äitiysloma on eurooppalaisessa mittakaavassa varsin hyvä. Lapsiperheitä myös tuetaan useilla etuuksilla. Tukimuotojen tärkeys perheiden arjessa vaihtelee kuitenkin rajusti. Esimerkiksi lapsilisä merkitsee paljon köyhemmille, kun taas ylempi keskiluokka ei aina edes viitsi nostaa sitä. Uusissa yksityisissä yrityksissä työskentelevien voi taas olla vaikeampaa olla poissa lakisääteisellä (palkattomalla) hoitovapaalla kuin niillä, jotka ovat töissä vanhoissa työpaikoissa kuten valtionhallinnossa. Presidentti Putin esitti vuonna 2006 lapsiperheiden tukien voimakasta korotusta ja kehitti muun muassa uutta äitien pääomaa (ks. sivu 18). Putin toivoi syntyvyyden kasvua, mutta korosti myös naisten työssäkäynnin merkitystä. Vaikka Venäjällä on usein vaadittu naisia palaamaan luonnollisiin tehtäviinsä hellan äärelle, nykyinen valtionjohto ei sitä suosi. Syynä on muun muassa työmarkkinoita uhkaava työvoimapula väestörakenteen vanhetessa. Sivulliset isät? Entäs isät? He toki osallistuvat ja auttavat, mutta päävastuu lapsiperheen arjen pyörittämisestä on edelleen naisilla. Sekä yhteiskunta että monet naiset myös olettavat, että miehen tulee olla pääasiallinen elättäjä. Enemmistö miehistä pyrkii vastaamaan tähän käsitykseen edes jollain lailla. Ne miehet, jotka ei- 20 Kuva: Kuva: Lena Malm

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Miksi työnjako perheessä ei muutu vai muuttuuko? Isän työt, äidin työt Onko tasa-arvolla väliä:

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Perheen yhteistä aikaa etsimässä Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Viekö työ kaikki mehut: onko vanhemmilla enää nykyisin aikaa lapsilleen? Kouluikäisten yksinolo Ulos

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014

Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Suurin valtio maailmassa, peittää enemmän kuin kahdeksasosan maapallon maa-alueista Vuonna 2011 se oli maailman yhdeksänneksi väkirikkain maa noin 139 miljoonalla asukkaallaan

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläiset maahanmuuttajat Suomessa Venäläisiä maahanmuuttajia

Lisätiedot

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi Väestöliitto 1. Luku Suomen laki, parisuhde ja seksuaalisuus Väestöliitto Sanasto: LAKI JA PARISUHDE Parisuhde Avoliitto Tasa-arvo Seksuaalioikeudet Vaitiolovelvollisuus

Lisätiedot

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon?

Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Ulla Hämäläinen Kelan tutkimusosasto 5.6.2012 Tässä esityksessä Esittelen lapsen saannin vaikutusta puolisoiden väliseen tulonjakoon perheen

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä! Perhevapaalta työelämään paluun tukeminen - vertaisryhmätoiminnalla Pia Pulkkinen, tutkija, VTM Salla Toppinen-Tanner, tiimipäällikkö, PsT Synnyttäjät Lapsia syntyy vuosittain noin

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Yhdessä vai erillään?

Yhdessä vai erillään? Yhdessä vai erillään? Parisuhteet elämänkulun ja Ikihyvä-hankkeen kymmenvuotisseurannan näkökulmasta Tiina Koskimäki Lahden Tutkijapraktikum, Palmenia, Helsingin yliopisto Lahden Tiedepäivä 27.11.2012

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan

Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan siirtomaiksi. Kun Somalia itsenäistyi jäivät somalialaiset usean

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa Yksin asuvien köyhyys Anna-Maria Isola 10.12.2008 Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Yksin asuvat köyhät tilastoissa Tarkastelussa minimituilla (sairauspäivärahat, toimeentulotuki, työmarkkinatuki) elävät

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10. Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.2011 Väite1: islam suomalaistuu Eurooppalaisiin, varsin maallistuneisiin

Lisätiedot

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen!

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen! 祝 福 : 结 婚 Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne Lämpimät

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Somalien ja venäläisten näkökulma

Somalien ja venäläisten näkökulma Mistä on maahanmuuttajien asumiskeskittymät tehty? - Somalien ja venäläisten näkökulma Maahanmuuttajat metropolissa -seminaari 19.8.2010 Hanna Dhalmann HY/Geotieteiden ja maantieteen laitos Somalinkielisten

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Musliminuoret ja sukupolvien kuilu. Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012

Musliminuoret ja sukupolvien kuilu. Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012 Musliminuoret ja sukupolvien kuilu Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012 Islam ja muslimit 600-luvulla Arabian niemimaalla syntynyt monoteistinen uskonto Seuraajia, muslimeja, n. 1,5

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Suomalainen perhe Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Erilaisia perhekäsityksiä Familistinen perhekäsitys Juuret 1500-luvulla ja avioliitossa Perheen ja avioliiton

Lisätiedot

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Amoral-hanke - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Kunniaan liittyvä väkivalta MÄÄRITELLÄÄN: henkilön fyysiseksi tai psyykkiseksi painostukseksi tilanteessa, jossa kyseistä

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Vanhempainvapaan joustomalli

Vanhempainvapaan joustomalli Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista?

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, myös jokaiselle lapselle. SUOMI FINNISH Lapsia ovat alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien sopimus tarkoittaa? Yhdistyneet Kansakunnat

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista?

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ihmisille, myös jokaiselle lapselle. Lapsia ovat kaikki alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien sopimus tarkoittaa? Yhdistyneet Kansakunnat

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriölle

Sosiaali- ja terveysministeriölle Sosiaali- ja terveysministeriölle Pyydettynä lausuntona hallituksen esityksestä laiksi lastenhoidon tuista (STM062:00/2014) Väestöliitto ry lausuu kunnioittaen seuraavaa: Väestöliitto ei kannata ehdotusta

Lisätiedot

Perhepalikat uusiksi

Perhepalikat uusiksi Perhepalikat uusiksi 1. 2. 3. 4. 5. Joustavoittaa perhevapaita Helpottaa perheen ja työn yhteensovittamista Kannustaa isiä perhevapaille Kohtelee perheitä tasapuolisesti Ei lisää kustannuksia 1. Joustavoittaa

Lisätiedot

KuLTTuuRiERoT asukkaiden Tavoissa

KuLTTuuRiERoT asukkaiden Tavoissa 4 Kulttuurierot asukkaiden tavoissa Moderni tiedonvälitysteknologia on muutamassa vuosikymmenessä kutistanut maapallon meidän omaksi takapihaksemme. Ehkäpä juuri siksi unohdamme nykyään helposti kulttuurien

Lisätiedot

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli?

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Maritta Törrönen Sosiaalityön professori Miten kannatella lapset laman yli? 8.3.2016 Pikkupalamentti, auditorio, Arkadiankatu 3, Helsinki

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015 Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Taustaa Hyvinvointiaatteen peruskivi on uskomus, että kun ihmisen perustarpeet tyydytetään ja hänelle

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

MITEN LAPSET RAKENTAVAT HYVINVOINTIAAN? Jyväskylä 11.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

MITEN LAPSET RAKENTAVAT HYVINVOINTIAAN? Jyväskylä 11.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto MITEN LAPSET RAKENTAVAT HYVINVOINTIAAN? Jyväskylä 11.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhe ja lasten hyvinvointi Materiaalinen hyvinvointi: kun elintaso saavuttaa tietyn

Lisätiedot

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Johanna Hiitola (johanna.hiitola@uta.fi) Yhteiskunta- ja kulttuuritutkimuksen yksikkö, naistutkimus Tampereen yliopisto Tutkimus Kohde: hallinto-oikeuksien tahdonvastaisten

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli 17.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli 17.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli 17.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhe ja nuorten hyvinvointi Perhe on nuorten hyvinvoinnin tärkein lähde ja tavat, joilla perhe tuottaa

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus

Lisätiedot

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys ja hyvinvointi Geenit Koulutus

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite

Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite LAPSIASIAVALTUUTETTU Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Ne kuuluvat myös kaikille lapsille. Lapsia ovat alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-kiina

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-kiina Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. 祝 贺, 愿 你 们 幸 福 快 乐 Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne 致 以 我 对 你 们 婚 姻

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot