RÖDSAND VK OY SAUVO STENINGEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS. Selostus koskee päivättyä osayleiskaavan luonnosta

Transkriptio

1 RÖDSAND VK OY SAUVO STENINGEN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS Selostus koskee päivättyä osayleiskaavan luonnosta Vireilletulo:.. Kunnanhallituksen hyväksymispäivämäärä:.. Kunnanvaltuuston hyväksymispäivämäärä:..

2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Osayleiskaavan keskeinen sisältö Osayleiskaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maisema Asutus ja elinkeinot Liikenne Maa- ja kallioperä Pohja- ja pintavesiolosuhteet Maanomistajat Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat kaavat Muut OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUVAIHEET Hankkeen kuvaus Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat vaiheet Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osayleiskaavan tavoitteet Kaavan tavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain asettamat tavoitteet Voimaloiden sijoittuminen Voimaloiden mahdolliset korkeudet Osayleiskaavaratkaisun valinta ja perusteet REJLERS OY Steningen tuulipuiston osayleiskaava (24)

3 5. OSAYLEISKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Yhteysverkostot ja energiahuolto Aluevaraukset Alueet Kohde- ja viivamerkinnät Yleiset määräykset Osayleiskaavan vaikutukset Kaavamerkinnät ja määräykset YLEISKAAVAN TOTEUTUS Toteuttaminen ja ajoitus sekä seuranta Lähdemateriaali REJLERS OY Steningen tuulipuiston osayleiskaava (24)

4 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. Tunnistetiedot Osayleiskaava koskee Kunta 738 Kylä Teininki 518 Tila Steninge 2-0 osa Alitalo Kaava-alueen sijainti Osayleiskaavalla muodostuu maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M-1) sekä tuulivoimaloiden aluetta (tv). Suunnittelualue sijaitsee Krookan alueella, noin 9,5 km päässä Sauvon keskustasta lounaaseen. Suunnittelualue sijoittuu Paimionselän itärannan läheisyyteen, peltojen ympäröimälle mäkialueelle. Suunnittelualueen laajuus on noin 180 ha. Sijaintikartta Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan virallinen nimi on Steningen tuulipuiston osayleiskaava. Yleiskaavalla mahdollistetaan tuulivoimapuiston rakentaminen alueelle. Kaavan tarkoituksena on muodostaa yhtenäinen tuulipuistokokonaisuus, jossa osoitetaan paikat 3 tuulivoimalalle. Lisäksi kaavalla osoitetaan ohjeellisena voimaloiden tarvitsemat sähkölinjat ja tiet sekä sähköasema Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osayleiskaavakartta 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Tuulipuiston luontoselvityksen täydennys (Varsinais-Suomen luonto- ja ympäristöpalvelut ) 4. Melutaso- ja varjostuskartat sekä kuvasovitteet (3 turb.) (FCG Finnish Consulting Group ) 5. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun muistio REJLERS OY Steningen tuulipuiston osayleiskaava (41)

5 Muu liitemateriaali Ympäristövaikutusselvitys (4 turb), Steningen tuulivoimapuisto, Sauvo (FCG Finnish Consulting Group 6/2012) Alueelta laaditaan arkeologinen inventointi vuoden 2013 loppuun mennessä. (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy) Alueelta laaditaan lintujen kevät- ja syysseuranta linnustovaikutuksien arvioimiseksi 7/2014 mennessä. (Varsinais-Suomen luonto- j a ympäristöpalvelut) 2. TIIVISTELMÄ 2.1. Kaavaprosessin vaiheet Kaavoituspäätös kunnanhallituksessa Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu: Yleisötilaisuus: Vireilletulo:.. OAS ja osayleiskaavaluonnos nähtävillä:.. Osayleiskaavaehdotus nähtävillä: Kunnanhallituksen esitys hyväksymisestä:.. Kunnanvaltuuston hyväksymispäätös: Osayleiskaavan keskeinen sisältö Yleiskaava mahdollistaa kolmen (3) tuulivoimalan rakentamisen alueelle ja lisäksi kaavassa osoitetaan ohjeellisina merkintöinä uudet tielinjaukset sekä voimajohdot. Tuulivoimaloille on osoitettu tuulivoimala-alueet (tv), joille voimalat on sijoitettava Osayleiskaavan toteuttaminen Yleiskaavaa saa käyttää tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 77a ). REJLERS OY Steningen tuulipuiston osayleiskaava (24)

6 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnitellun tuulivoimapuiston alue sijaitsee Krookan alueella, Sauvon kunnassa. Noin 180 ha suuruiselle alueelle tullaan sijoittamaan 3 tuulivoimalaitosta, jotka ovat teholtaan 3,2 3,4MW. Koko tuulivoimapuiston yhteisteho tulee olemaan noin 10 MW, riippuen valittavasta laitoskoosta. Tuulivoimapuiston alue sijoittuu maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle, jolla maasto kohoaa suhteessa ympäröiviin alueisiin. Hankealueen itäpuolella on koillisesta lounaan suuntaan kulkeva 20 kv jakelujännitelinja. Eteläosassa on metsätie, jonka varrella on pieni lampi (0,2 ha) Luonnonympäristö Alueen luonnonolot ja kasvillisuus Steningen tuulivoiman hankealueen maasto muodostuu kumpuilevista moreeni- ja kalliomäestä, jonka vuoksi korkeusarot ovat luokkaa mpy. Hankealue on kokonaisuudessaan metsätalousmaata. Hankealueen metsätyypit ovat eri kasvuvaiheessa olevia tuoreita ja kuivia kangasmetsiä. Varsinaisia kallioalueita tai kalliometsiä alueella esiintyy runsaasti hankealueen keskikohdalla. Pohjamaalajina hankealueen rakennuspaikoilla on kivinen moreeni tai kallio. Luontotyyppikartoituksen aikana suojelunarvoisia metsätyyppejä hankealueelta ovat kalliometsät hankealueen keskellä. Lakialueilla on paikoin mäntykeloja. Kalliometsien luontoarvojen suojelu perustuu metsälain 10 :ään. (Ympäristövaikutusselvitys FCG 6/2012) Linnusto Hankealueelta ei ole tiedossa eikä havaittu luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeja eikä valtakunnallisesti uhanalaisia lajeja. Steningen suunnitteilla olevalla tuulivoimaalueella tai sen välittömässä läheisyydessä (1 km säteellä) ei ole havaintoja uhanalaisista lajeista. Lähimmät merikotkan pesäpaikat sijaitset noin 4,5 km etäisyydellä hankealueen lounais- ja pohjoispuolella. Länsi-Turunmaan Rovarnäsissä sijaitsevalla pesällä on lähtötietojen mukaan viimeisin pesintä tapahtunut vuonna Rovarnäs sijaitsee hankealueesta noin 4,6 km pohjoiseen. Rovarnäsin pohjoispuolella sijaitsevalla saarella on toinen tunnettu pesäpaikka, jossa viimeisin onnistunut pesintä on tapahtunut vuonna Luonnonsuojelu-, metsä- ja vesilain mukaiset kohteet sekä uhanalaiset luontotyypit Steningen hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita, Natura 2000-verkostoon tai valtakunnallisiin suojeluohjelmiin kuuluvia kohteita. Alle 5 km etäisyydellä hankealueesta on kaksi luonnonsuojelualuetta, yksi Naturaalue sekä lintuvesien suojeluohjelman kohde. Hankealueelta ei todettu luonnonsuojelulain (LSL 29 2) tai vesilain (VL 1 luku 15a ja 17a 1) suojeltuja luontotyyppejä. Hankealueen keskellä olevat vähätuottoiset kallioalueet edustavat metsälain (MetsäL 10 2) suojeltuja luontotyyppejä. (Ympäristövaikutusselvitys FCG 6/2012) REJLERS OY Steningen tuulipuiston osayleiskaava (24)

7 Natura 2000-alueet Hanketta lähin Natura 2000-alue (FI ) sijaitsee noin 3,8 km hankealueesta kaakkoon. Alueen suojeluperusteena ovat EU:n luontodirektiivin luontotyypit ja lintudirektiivin liitteen I lajit (SCI, SPA). Luonnonsuojelualueet Noin 3,8 km etäisyydellä, hankealueesta kaakkoon, sijaitsee Sauvonlahden, Eistilänlahden, Kärkniemenlahden, Leiskunlahden luonnonsuojelualue. Se sijoittuu pääasiallisesti Tapilanlahden Natura-alueelle. Yksityisen suojelualueen (YSA203569) pinta-ala on noin 273 ha. Hankealueesta 2,5 km pohjoisen suuntaan sijaitsee yksityinen luonnonsuojelualue, joka koostuu kahdesta erillisestä alueesta. Narslahden rantalehdon luonnonsuojelualue (YSA201262) on yhteensä pinta-alaltaan hieman yli kaksi hehtaaria. Valtakunnallisten suojeluohjelmien alueet Valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan kuuluva Sauvonlahti Eistilänlahti - Kärkiniemenlahti Leiskunlahti niminen alue sijoittuu 3,8 km etäisyydelle hankealueesta. Samalla alueella on myös Natura-alue sekä yksityinen luonnonsuojelualue. Lintuvesien suojeluohjelman kohteet tulee säilyttää mahdollisimman luonnontilaisina. FINIBA-alueet Hankealuetta lähin valtakunnallisesti tärkeä lintualue (FINIBA) sijaitsee Paimion kunnan alueella, noin 11 km etäisyydellä. Paimionlahti (110098) sisältää kansainvälisesti tärkeän IBA 090 alueen. Kohde käsittää laajahkon jokisuiston ja sitä reunustavien peltojen muodostavan kokonaisuuden. Alueen kriteerilajeihin kuuluvat merihanhi ja isokoskelo (BirdLife Suomi 2011) Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen länsipuolelle sijaitsee runsaasti loma-asutusta. Ne sijoittuvat valtaosin Paimionselän rannalle. Vakituiset asuin rakennukset sijaitsevat hankealuetta ympäröivien loma-asuntojen läheisyydessä. Palvelut Karunan Rantolan kyläkauppa ja muut Karunan kylän palvelut sijaitsevat noin 4 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta kaakkoon. Sauvon keskustan palvelut sijaitsevat noin 12 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta koilliseen. Virkistyskäyttö Alueen virkistysmahdollisuudet liittyvät marjastukseen, metsästykseen ja luonnossa liikkumiseen. Yhdyskuntatekninen huolto Hankealueen itäpuolella on koillisesta lounaan suuntaan kulkeva 20 kv jakelujännitelinja. Muinaismuistot Kiinteät muinaisjäännökset on Suomessa rauhoitettu muinaismuistolailla (295/1963). Tuulivoimapuiston suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse tunnettuja muinaisjäännöksiä. Museoviraston ylläpitämän muinaisjäännösrekisterin (Muinaisjäännösrekisteri 2011) mukaan hankealueesta alle 1 km etäisyydellä on kaksi tunnettua muinaisjäännöstä. Alueelta laaditaan arkeologinen inventointi vuoden 2013 loppuun mennessä. (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy) REJLERS OY Steningen tuulipuiston osayleiskaava (24)

8 Maisema Hankealue ja sen läheisyys on mäkistä metsämaastoa ja maanviljelyssä olevia peltoaukeita. Rakennettu kulttuuriympäristö Steningen hankealueella tai sen läheisyydessä (alle 1 km) ei sijaitse valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi luokiteltuja kohteita Asutus ja elinkeinot Vuoden 2011 lopussa Sauvoon kunnassa oli asukkaita Maa- ja metsätaloudessa toimivien osuus väestöstä on laskussa, mutta maatalouskunnassa on kuitenkin edelleen 160 aktiivitilaa. Teollisuus kunnassa on pienimuotoista. Alle 1 km etäisyydellä hankealueesta on maastotietokannan perusteella 18 lomarakennusta ja 15 vakituista asuinrakennusta. Alle 2 km säteellä hankealueesta on 73 lomarakennusta ja 56 asuinrakennusta Liikenne Lentoliikenne Ilmailulain (1194/2009) 165 edellyttää lentoestelupaa tuulivoimaloiden, niiden rakentamiseen tarkoitettujen nostureiden sekä mahdollisten muiden hankkeen kannalta tarpeellisten korkeiden esteiden pystytykseen ennen esteiden asettamista. Tuulivoimapuistoja varten haettavaa lentoestelupaa varten pyydetään Finavia Oy:n lausunto. Tämä lausunto liitetään Liikenteen turvallisuusvirasto Trafille osoitettuun lentoestelupahakemukseen. Tieliikenne Alueella on kattava tieverkosto. Alueelle lähestytään joko valtatie 110 tai Turku- Helsinki moottoritien (E 18) kautta. Sauvontie 181 ja Vanha-Karunantie johtavat suunnittelualueen läheisyyteen. Suunnittelualueen halki kulkee pohjoisessa Teininkintie ja suunnittelualueen eteläpuolella Pikku-Karjalantie. Suunnittelualueella on kattava metsäautotieverkosto, jonka johtaa kaikille kolmelle suunnitelluista tuulivoimaloista. Melu nykytilanteessa Alueella ei ole merkittäviä melunlähteitä Maa- ja kallioperä Suunnittelualue sijaitsee meren läheisyydessä, Paimionselän rannalla. Maanpinnan korkeus hankealueella vaihtelee välillä + 7, ,5 m mpy ja kalliomäki kohoaa selkeästi ympäröiviä peltoalueita korkeammalle. Valtaosa hankealueesta on avokalliota tai aluetta, jossa maaperäkerroksen paksuus on alle 1 metri. Maankohoamisen seurauksena suuri osa irtomaalajeista on huuhtoutunut pois. Kalliokohoumien ympärillä on ohuita moreenikerroksia ja painanteissa savea. Vallitseva kivilaji alueella mikrokliinigraniitti Pohja- ja pintavesiolosuhteet Alle kahden kilometrin etäisyydellä hankealueesta on yksi luokiteltu pohjavesialue (Rantola ), joka sijaitsee noin 1,7 km hankealueesta kaakkoon. Rantolan muodostuma on luokiteltu veden hankinnan kannalta tärkeäksi alueeksi (I lk). Muut pohjavesialueet sijaitsevat yli 4 km etäisyydellä hankealueesta pohjoisen suuntaan. REJLERS OY Steningen tuulipuiston osayleiskaava (24)

9 Maanomistajat Tuulivoimala-alueet sijoittuvat yhden yksityisen maanomistajan maille Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat kaavat Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaava Varsinais-Suomen alueelle laadittavassa vaihemaakuntakaavassa osoitetaan tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvat alueet. Maakuntavaltuusto hyväksyi Tuulivoimavaihemaakuntakaavan Aluetta ei ole tuulivoimavaihemaakuntakaavassa osoitettu tuulivoima-alueeksi. Tuulivoimamaakuntakaavaan merkitsemättömille alueille voidaan tarkentavien jatkoselvitysten perusteella kuitenkin sijoittaa vähäistä tuulivoimatuotantoa. Alueet tulee ensisijaisesti toteuttaa kuntakaavoituksella tai enintään 1-4 voimalan hankkeiden osalta suunnittelutarveratkaisulla. Yksityiskohtaisen suunnittelun yhteydessä tulee selvittää tarkemmin tuulivoimatuotannon aiheuttamat vaikutukset muuhun maankäyttöön. On huomioitava, ettei yksittäisen alueen toteutus estä tai rajoita maakuntakaavan toteuttamista Ote hyväksytystä Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavasta. Musta rengas osoittaa suunnittelualueen sijaintia. Maakuntakaava Suunnittelualue kuuluu Varsinais-Suomen maakuntakaavaan, joka on vahvistettu Loimaan, Turunmaan ja Vakka-Suomen seutukuntien sekä Turun seudun kehyskuntien osalta. Alue on osoitettu Varsinais-Suomen maakuntakaavassa: MRV: Maa- ja metsätalous- / retkeily- / virkistysalue Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä matkailun ja virkistyksen kehittämistarpeita. Alueita voidaan osoittaa maa- ja metsätalouden lisäksi loma-asumiseen ja matkailutoiminnoille. Alueita voidaan käyttää myös jokamiehenoikeuden mukaiseen ulkoiluun ja retkeilyyn sekä harkitusti haja-asutusluonteiseen pysyvään asutukseen. REJLERS OY Steningen tuulipuiston osayleiskaava (24)

10 SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Olemassa olevien alueiden täydennykseksi ja laajennukseksi voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa pääasiallista käyttötarkoitusta kohtuuttomasti haittaamatta loma-asutusta, matkailua ja virkistyskäyttöä palvelevia toimintoja, sekä maisema- ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen mm. uutta pysyvää asumista ja, erityislainsäädännön ohjaamana, myös muita toimintoja. Ote Varsinais-Suomen maakuntakaavasta. Suunnittelualueen sijainti on esitetty mustalla renkaalla. Yleiskaava Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Suunnittelualueen länsipuolella olevat alueet kuuluvat vahvistettuun Sauvon rantaosayleiskaavaan. Hanketta lähimmät kaavoitetut alueet ovat osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (MT, M) sekä loma-asuntoalueeksi (RA). Ote Sauvon rantaosayleiskaavasta. Paksu musta viiva kuvaa suunnittelualueen likimääräistä rajausta. REJLERS OY Steningen tuulipuiston osayleiskaava (24)

11 Asemakaava Suunnittelualueella tai sen lähialueella ei ole asemakaavoitettuja alueita. Ranta-asemakaava Hankealueesta länteen on voimassa Sauvo, Teininki rantakaava1993 ja Sauvo, Syvälahti, Ylitalon rantakaava Muut Kiinteistö ja tonttijako Sauvon kunnan alueilla kiinteistörekisteriä ylläpitää Maanmittauslaitos. Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa. Lentoesterajoitukset Finavia Oyj:ltä on saatu lentoestelausunto, jossa todetaan, ettei tuulivoinaloilla ole vaikutuksia Finavian lentoasemien ilmailumääräys AGA M3-6 mukaisiin esterajoituspintoihin. Pohjakartta Yleiskaavan pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen n:o 1284/ mukainen ja vastaa riittävällä tarkkuudella kaavan laatimisajan olosuhteita. Yleiskaavan pohjakarttana on käytetty maanmittauslaitoksen kiinteistö- ja maastotietomateriaalia. Pohjakartta: 2013 Maanmittauslaitos. Rakennusjärjestys Sauvon kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa Rakennusjärjestys ohjaa rakentamista maankäyttö- ja rakennuslain sekä asetuksien ohella, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista annettiin Valtioneuvosto hyväksyi valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet ja tarkistetut tavoitteet astuivat voimaan Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet ovat osa MRL:n mukaista alueiden käytön suunnittelujärjestelmää. Ne on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Tavoitteissa on energiahuoltoa koskeva yleistavoite, jota sovelletaan yleispiirteiseen kaavoitukseen: Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Tuulivoimarakentamisen osalta valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa annetaan maakuntien liitoille toimeksianto: Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Lisäksi energiahuoltoa koskevassa erityistavoitteessa määritellään yhteys- ja energiaverkostojen suunnittelussa huomioitavat seikat: Edellä mainittuja yhteys- ja energia verkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ympäröivä maankäyttö ja lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja alueet sekä maiseman erityispiirteet. Edelleen suunnittelussa on huomioitava maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. REJLERS OY Steningen tuulipuiston osayleiskaava (24)

12 Lentoliikenteen osalta tavoitteissa todetaan seuraavasti: Lentoasemien ympäristön maankäytössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset, sekä lentomelun aiheuttamat rajoitukset. 4. OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUVAIHEET 4.1. Hankkeen kuvaus Suunnitelman mukaan Sauvon kunnan Krookan alueelle, Steningen tilalle, tullaan sijoittamaan kolme tuulivoimalaitosta, jotka ovat teholtaan 3,2-3,4 MW, riippuen valittavasta laitoskoosta. Koko tuulivoimapuiston yhteisteho tulee olemaan noin 10 MW, riippuen valittavasta laitoskoosta. Tavoitteena on, että tuulivoimalat olisivat tuotannossa vuonna Tuulivoima-alueelta tuotettu sähköenergia tullaan alustavien suunnitelmien mukaan syöttämään Fortumin alueverkkoon uudella sähkölinjauksella. Maakaapelien rakentamisessa pyritään hyödyntämään 20 kv:n johtokatuja ja teitä Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat vaiheet Aloite kaavan laatimisesta on tullut Rödsand vk Oy:ltä. Kunnanhallituksen päätös kaavoituksen aloittamisesta: Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia voivat siten olla esimerkiksi kunnan hallintokunnat, valtion viranomaiset, asukas- ja ympäristöyhdistykset tai kylätoimikunnat. - Alueen maanomistajat ja lähialueiden asukkaat - Paikallisyhdistykset (metsästysseurat, kylätoimikunnat) - Sauvon kunnan hallintokunnat, joiden toimialaa hanke koskee - Varsinais-Suomen pelastuslaitos - Turun museokeskus - Varsinais-Suomen liitto - Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Museovirasto - Puolustusvoimat Länsi-Suomen sotilasläänin esikunta - Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi Ilmailu - Finavia - Ilmavoimien Esikunta - Fingrid Oyj - Fortum Oyj - Elisa Oyj - Digita Networks Oy - Metsänhoitoyhdistys Lounametsä - Paimion seudun ympäristöyhdistys - Liedon ympäristöterveyslautakunta Vireilletulo Sauvon kunnanhallitus päätti OAS:n ja kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta sekä kaavan vireille tulosta REJLERS OY Steningen tuulipuiston osayleiskaava (24)

13 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä koko kaavaprosessin ajan. Steningen tuulipuistohankkeeseen liittyvät suunnittelu- ja selvitystyöt etenevät rinnakkain osayleiskaavoituksen kanssa. Kaavaprosessin aikana järjestetään suunnitelmien nähtävillä pitoja ja viranomaisneuvotteluita sekä tarvittaessa yleisötilaisuus. Osalliset, kansalaiset ja sidosryhmät voivat ottaa kantaa esitettyihin suunnitelmiin. Steningen tuulipuiston osayleiskaavan valmistelusta ja nähtävillä pitämisestä sekä hankkeesta on mahdollisuus saada tietoa Sauvon kunnan ilmoituksista ja tiedotteista, yleisötilaisuuksista, Kunnallislehti Paimio-Sauvo-Kaarina (Kuntsari)-lehdestä sekä kunnan Internet sivuilta: Yleisötilaisuus Kaavaprosessiin liittyen järjestettiin yleisötilaisuus Sauvon koulukeskuksessa, Saustilantie 10, Sauvo. Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaispalaveri pidettiin Varsinais-Suomen ELY -keskuksessa Osayleiskaavan tavoitteet Yleiset ja hankkeesta vastaavan tavoitteet Hankkeen taustalla on tavoite pyrkiä niihin ilmastopoliittisiin tavoitteisiin, joihin Suomi on kansainvälisesti sitoutunut. Energian hankintaa pyritään monipuolistamaan ja edistämään uusiutuvan energian käyttöä sekä sijoittaa tuulivoima tuuliolosuhteiltaan ja ympäristövaikutuksiltaan edullisille alueille. Tavoitteiden lähtökohtina ovat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, ilmastopoliittiset tavoitteet sekä maakunnalliset tavoitteet, jotka sisältyvät maakunnallisiin suunnitelmiin. Niiden lisäksi osayleiskaava toteuttaa paikallisia tavoitteita, jotka muotoutuvat hankkeesta vastaavan tarpeista ja tavoitteista Kaavan tavoitteet Tavoitteena on osoittaa an, Steningen alueelle 3 tuulivoimalayksikköä. Tuulivoimalat tulevat olemaan teholtaan 3,2 3,4 MW ja kokonaiskorkeudeltaan noin 200 metriä. Tuulivoimalan kokonaiskorkeus merenpinnasta ei saa ylittää tasoa +218,0 metriä. Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa tuulivoimapuiston rakentaminen suunnittelualueelle ja tuulivoimaloiden lisäksi alueelle tarvittavat huoltotiet ja sähköasema. Tuulivoimapuisto rakennetaan luonnonympäristön ominaispiirteet ja muut suunnitteluprosessin kuluessa muodostuneet tavoitteet huomioon ottaen Maankäyttö- ja rakennuslain asettamat tavoitteet Yleiskaavan sisältövaatimukset Yleiskaavan laatimista ohjaa Maankäyttö- ja rakennuslain 39 esitetyt yleiskaavan sisältövaatimukset. Sisältövaatimukset määrittelevät osaltaan sen, mitä asioita yleiskaavassa tulee käsitellä ja ratkaista. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; REJLERS OY Steningen tuulipuiston osayleiskaava (24)

14 mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; ympäristöhaittojen vähentäminen; rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Edellä mainitut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeudenhaltijalle kohtuutonta haittaa. Tuulivoimarakentamista koskevat erityiset säädökset Yleiskaavan käyttöä tuulivoimarakentamisessa koskeva maankäyttö- ja rakennuslain muutos tuli voimaan Muutoksen mukaisella tuulivoimayleiskaavalla voidaan tietyin edellytyksin suunnitella tuulivoimarakentamista siten, että rakennusluvat tuulivoimaloille voidaan myöntää suoraan sen nojalla. Yleiskaavaan tulee ottaa tätä koskeva määräys. Määräystä voidaan käyttää tilanteissa, joissa asema-kaavatasoista suunnittelua vaativaa yhteensovittamistarvetta muun maankäytön kanssa ei ole. MRL 10 a luku Tuulivoimarakentamista koskevat erityiset säännökset: 77 a Yleiskaavan käyttö tuulivoimalan rakennusluvan perusteena Rakennuslupa tuulivoimalan rakentamiseen voidaan 137 :n 1 momentin estämättä myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. 77 b Tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityiset sisältövaatimukset Laadittaessa 77 a :ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että: 1) yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella; 2) suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön; 3) tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää. 77 c Tuulivoimarakentamista ohjaavan yleiskaavan laatimiskustannukset Jos 77 a :n mukainen tuulivoimarakentamista ohjaava yleiskaava laaditaan pääasiallisesti yksityisen edun vaatimana ja tuulivoimahankkeeseen ryhtyvän taikka maanomistajan tai haltijan aloitteesta, kunta voi periä tältä yleiskaavan laatimisesta aiheutuneet kustannukset kokonaan tai osaksi. Kunta hyväksyy kaava-aluekohtaisesti perittävän maksun periaatteet ja maksun perimistavan sekä -ajan Voimaloiden sijoittuminen Tuulivoimaloiden sijainnit ovat esitetty kaavakartassa. LIITE Voimaloiden mahdolliset korkeudet Finavia Oyj:n lentoestelausunnossa todetaan (lupa voimassa saakka), ettei Steningen tuulipuiston alueelle esitetyillä kolmella voimalla ole vaikutusta lentoturvallisuuteen, eikä siten vaikutusta Finavian lentoasemien ilmailumääräys AGA M3-6 mukaisiin esterajoituksiin. Lupa esteen asettamiseksi haetaan ennen rakentamista Liikenteen turvallisuusvirastolta Trafilta. REJLERS OY Steningen tuulipuiston osayleiskaava (24)

15 4.5. Osayleiskaavaratkaisun valinta ja perusteet Kaavaratkaisussa on huomioitu laadittujen selvityksien tulokset. Yleiskaavassa on osoitettu tuulivoimala-alue (tv-3), johon voimaloiden kaikki rakenteet, siipien pyörimisalue ja tuulivoimaloiden nostoalueet on sijoitettava. Tuulivoimalaitoksen sijainti ja uudet huoltotiet sekä voimalinjat ovat merkitty ohjeellisina. Yleiskaava-alueen ympäristö on tuulivoiman hyödyntämiselle suotuisa ja alueella on tehty tuulimittaukset, jonka pohjalta on voimalat sijoitettu tuulisuus- ja maaomistusolot huomioiden. Tuulivoimapuiston paikan valintaan vaikuttavat myös hyvät liittämismahdollisuudet 20 kv / 110 kv verkkoon. 5. OSAYLEISKAAVAN KUVAUS 5.1. Kaavan rakenne 5.2. Aluevaraukset Alueet Mitoitus Osayleiskaavan pinta-ala on 180 ha Yhteysverkostot ja energiahuolto Olemassa olevia metsäautoteitä vahvistetaan tuulivoimaloiden huoltotarkoitukseen. Alueelle ei tule uutta kunnallistekniikkaa, lukuun ottamatta tuulivoimaloiden omia huoltoteitä ja sähkölinjoja. Maa- ja metsätalousvaltainen alue. Alueen pääasiallinen käyttötarkoitus on maa- ja metsätalous. Alueen muu käyttö tulee toteuttaa siten, että pääasiallista käyttötarkoitusta ei kohtuuttomasti vaikeuteta Kohde- ja viivamerkinnät Tuulivoimalan alue. Luku osoittaa, kuinka monta tuulivoimalaa alueelle saa sijoittaa. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloiden vaatiman rakennusoikeuden. Tuulivoimalan kokonaiskorkeus merenpinnasta ei saa ylittää tasoa +218,0 metriä. Tuulivoimaloiden värityksen on oltava yhtenäinen ja vaalea ilmailuviranomaisen määräysten mukaan. Tuulivoimalat on sijoitettava kokonaan alueen sisälle. Tuulivoimaloiden aluetta ei saa aidata. Alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomioon rakentamisen vaikutukset luontoon, maisemaan, asutukseen, loma-asutukseen, virkistyskäyttöön, linnustoon ja muuhun eläimistöön, sekä pyrittävä lieventämään haitallisia vaikutuksia. Tuulivoimalaitoksen ohjeellinen sijainti. Tuulivoimayleiskaava-alueen raja. Alueen raja. Pääsytie. Uusien teiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon vaikutukset luonnonarvoihin. REJLERS OY Steningen tuulipuiston osayleiskaava (24)

16 Nykyinen tie. Sähkölinja. Ohjeellinen sähkölinja Yleiset määräykset Tätä yleiskaavaa saa käyttää tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 77 a ) tuulivoimaloiden alueella (tv). Alueelle saa toteuttaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille tuulivoimaloiden alueille (tv) sekä tuulivoimaloita varten tarpeellisia huoltoteitä ja teknisiä verkostoja. Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyvyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomioon valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista. Ennen kunkin tuulivoimalan rakennusluvan myöntämistä on pyydettävä Finavian lausunto (ilmailuasetus 1.2 ) sekä haettava ilmailulain (1194/2009) 165 :n mukainen lentoestelupa liikenteen turvallisuusvirastolta Trafilta. Ennen kunkin tuulivoimalan rakennusluvan myöntämistä on pyydettävä puolustusvoimien (Pääesikunnan) hyväksyntä. M-1 alueella on voimassa MRL 43.2 :n mukainen rakentamisrajoitus. Alueelle ei saa rakentaa asuin- eikä loma-asuinrakennuksia. Alueella sallitaan maa- ja metsätalouden ja luontaiselinkeinojen tarvitsemien rakennelmien ja rakenteiden sekä pienehköjen ulkoilukäyttöä palvelevien rakennelmien ja rakenteiden rakentaminen. Alueen rakentamiseen liittyvät toimenpiteet tulee tehdä siten, että alueen luonnontilaan kohdistuva vaikutus on mahdollisimman vähäinen. Viranomaisten tulee aluetta koskevissa suunnitelmissa varmistaa luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeän alueen turvaaminen. Tuulivoimaloiden käytön päätyttyä voimalat on purettava rakennusvalvonnan määräämässä kohtuullisessa ajassa ja rakennuspaikka ympäristöineen on ennallistettava erillisen suunnitelman mukaisesti Osayleiskaavan vaikutukset Täydennetään prosessin edetessä. Vaikutusten arviointi Osayleiskaavan vaikutusten arvioinnissa arvioidaan kaavan toteuttamisen merkittävät välilliset ja välittömät vaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain 9 mukaisesti. Tuulivoimayleiskaavojen selvitysten riittävyyttä ja laajuutta arvioidaan tapauskohtaisesti. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. REJLERS OY Steningen tuulipuiston osayleiskaava (24)

17 5.3.1 Vaikutukset maankäyttöön, yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Valtioneuvosto on hyväksynyt valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan ( Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Ne on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Hanke ei estä aluerakenteen tasapainoista kehittämistä alueella ja sen vaikutus on ensisijaisesti paikallinen ja merkitys valtakunnallisten tavoitteiden kannalta on vähäinen. Tuulivoima on energiantuotannossa luonnon kestävää hyödyntämistä ja tuulivoimahanke tukee yhdyskunnan ekologista kestävyyttä erityisesti energiantuotannon osalta. Tuulivoimapuisto ei aiheuta merkittävää elinympäristön laadun heikkenemistä. Alueella ja sen läheisyydessä asuvat voivat kokea tuulivoimapuiston aiheuttamat vaikutukset hyvin monella tavalla riippuen taustoistaan ja asenteistaan. Kulttuuriperinnön osalta hanke ei tuhoa kulttuuriympäristöjä tai arvokasta rakennusperintöä. Omalta osaltaan tuulivoimahanke lisää rakennusperinnön vaihtelevuutta ja monikerroksisuutta sekä kulttuuriympäristöjen luonnetta. Pääasiassa tuulivoimapuisto voidaan havaita vain kaukomaisemassa yhtäaikaisesti paikallisesti merkittävien kylämaisemien kanssa. Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Tuulivoimapuistolla ei ole merkittävää vaikutusta yhdyskuntarakenteeseen, sillä alue on kooltaan suhteellisen pieni ja se sijoittuu nykyisin maa- ja metsätalouskäytössä olevalle alueelle, jolle ei kohdistu maakuntatason tai Sauvon kunnan puolesta merkittäviä maankäytön kehittämispaineita. Tuulivoimapuiston rakentaminen koostuu voimaloiden, kulkuyhteyksien ja sähkönsiirtoyhteyksien rakentamisesta. Rakennustöihin liittyviä vaikutuksia rakennettuun ympäristöön ovat lähinnä liikenne ja melu. Uudet tieyhteydet ja muut yhteydet Liikenneviraston ohjeen ( Dnro. 2854/060/2011) mukaan tuulivoimalat tulee sijoittaa riittävän etäälle maantiestä. Maanteillä joilla nopeusrajoitus on alle 100 km/h, tuulivoimalan pienen sallittu etäisyys maantiestä on maantien suoja-alueen leveys lisättynä voimalan kokonaiskorkeus (torni + lapa). Tuulivoimala ei saa haitata tienkäyttäjän näkemää eikä häiritä tienkäyttäjän keskittymistä liikennetilanteen seurantaan. (Ympäristövaikutusselvitys FCG 6/2012) Steningenin tuulivoimalat eivät sijoitu maanteiden läheisyyteen. Voimalat on sijoitettu lähimmillään n. 120 metrin etäisyydellä Teininkintiestä, mikä katsotaan olevan riittävällä etäisyydellä liikenteen turvallisuutta ajatellen. Sijoittelussa on huomioitu tieosuuden keskimääräinen tienopeus ja liikennemäärät sekä tien käyttöaste. Steningenin tuulivoimaloiden vaikutukset liikenteeseen liittyvät pääosin tuulivoimahankkeen rakentamisvaiheeseen, jolloin raskaan liikenteen määrä lisääntyy väliaikaisesti. REJLERS OY Steningen tuulipuiston osayleiskaava (24)

18 Lentoliikenne Ilmailulle mahdollisesti aiheutuvia riskejä vähennetään viranomaisten määräysten mukaan toteutettavilla lentoestemerkinnöillä ja alueen merkitsemisellä ilmailukarttoihin. Finavia OYJ totesi lentoestelausunnossaan, ettei suunnitelluilla tuulivoimaloilla ole vaikutusta lentoturvallisuuteen. Tuulivoimalat vaikuttavat kuitenkin lentoliikenteen sujuvuuteen ja aiheuttavat muutoksia ilmailukäsikirjassa julkaistaviin tietoihin Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maa- ja kallioperä Rakennustöihin liittyviä vaikutuksia ovat lähinnä liikenne, melu, perustusten rakentamisesta maaperään kohdistuvat suppea-alaiset vaikutukset ja kasvillisuuden raivauksesta johtuvat luonnonoloihin kohdistuvat vaikutukset. Maa- ja kallioperään kohdistuvia vaikutuksia voidaan pitää kaikkiaan varsin vähäisinä. Tuulivoimaloiden rakentamisen vaikutukset maaperään ovat varsin vähäiset, eikä sillä ole vaikutusta esim. valuntaan ja sitä alueiden vesiolosuhteisiin. Pinta- ja pohjavesi Alueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita, tuulivoimapuistolla tai sähkönsiirtoreiteillä ei katsota olevan vaikutuksia pohjavesille. Ilmasto Korvattaessa perinteisiä lähinnä fossiilisia polttoaineita käyttäviä energiamuotoja tuulivoimalla ovat tuulivoimarakentamisen vaikutukset ilmastoon pelkästään myönteisiä Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön Maisema Korkeille mäkialueille sijoittuvat tuulivoimalaitokset muodostavat uuden maisema- aiheen, ja vaikutukset Sauvon kunnan imagoon voivat olla myönteisiä tai kielteisiä. Steningen hankealueelle rakennetaan alustavien suunnitelmien mukaisesti 3 napakorkeudeltaan metriä korkeaa tuulivoimalaitosta. Roottorin ollessa pystysuorassa asennossa yhden tuulivoimalaitoksen kokonaiskorkeudeksi tulee enimmillään 200 metriä. Hankealue ja sen läheisyys on mäkistä metsämaastoa ja maanviljelyssä olevia peltoaukeamia. Peltoaukeamien kohdalta katsottuna tuulivoimaloiden maisemalliset vaikutukset ovat suurimmat, sillä näiltä alueilta tuulivoimalat näkyvät pääsääntöisesti parhaiten ja tuulivoimalat voidaan kokea maisemallisesti hallitsevina elementteinä. Maisemalliset vaikutukset tulevat olemaan havaittavissa lähes joka ilmansuuntaan, sillä hankealuetta ympäröi peltoaukeamat kohti asuinrakennuksia. 0,7 1,1 km:n etäisyydeltä katsottuna noin m korkeat tuulivoimalaitokset ovat dominoivia elementtejä maisemassa ja voimalat tulevat näkymään hyvin peltoaukeaman ansiosta. REJLERS OY Steningen tuulipuiston osayleiskaava (24)

19 Kuva 1. Kuva 2. Kuva3. Kuva 4. Kuvasovitteet FCG Finnish Consulting Group REJLERS OY Steningen tuulipuiston osayleiskaava (24)

20 Muinaisjäännökset Tuulivoimapuiston suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse tunnettuja muinaisjäännöksiä, joten kaavalla ei ole vaikutusta muinaisjäännöksiin. Kaavoitustyön yhteydessä tullaan tutkimaan alueen muinaisjäännökset niiltä osin, mihin kohdistuu rakentamistoimenpiteitä Vaikutukset ihmisiin ja elinympäristöön Elinolot ja elinympäristö Hanke ei ole ristiriidassa tai esteenä alueen maakuntakaavan, osayleiskaavan tai ranta-osayleiskaavan toteutumiselle. Merkittävimmät muutokset maankäytössä kohdistuvat tuulivoimalaitosten rakennuspaikoille, joilla sijaitsevat talousmetsäalueet poistuvat. Muutoin tuulivoimapuiston alueen käyttö niin virkistyksen ja metsätalouden osalta säilyy ennallaan. Voimalaitosten sijainnit on valittu siten, että toiminnasta aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa lähialueen asutukselle. Metsäalueiden laajuuteen nähden tuulivoimapuiston vaatima maa-ala on vähäinen (n. 0,05 km²/ tuulivoimala), eikä menetys vaikuta merkittävästi alueiden virkistyskäyttöön. Rakentamisen aikaiset riskit liittyvät lähinnä työturvallisuuteen. Rakentamisen aikana tuulivoimapuiston rakennusalue, jolla ulkopuolisten liikkuminen on rajoitettua, merkitään maastoon. Tuulivoimalat sijaitsevat kaukana asutuksesta, eikä voimaloita ympäröivillä metsäalueilla sijaitse yleisiä virkistysalueita. Näin ollen vaikutus alueen virkistyskäyttöön ovat vähäisiä ja ihmisiin kohdistuva onnettomuusriski arvioidaan erittäin pieneksi. Välkevaikutukset Tuulivoimaloiden välkevaikutus on tutkittu lähivaikutusanalyysissä WindPRO ohjelmistolla maanpinnan muodot huomioiden. Laskenta tehtiin ns. pahimmalle mahdolliselle tapaukselle, jossa ei huomioitu keskimääräisiä auringonpaisteaikoja ja lisäksi oletettiin että roottori on aina kohdistunut katsojan suuntaan siten, että välkettä on mahdollista syntyä ja että tuulivoimala on aina kyseisinä aikoina toiminnassa. (Ympäristövaikutusselvitys FCG 6/2012) Varjostusvaikutukset Tuulivoimapuiston käytönaikaiset vaikutukset ulottuvat auringon paistaessa enimmillään noin 2 km:n etäisyydelle tuulivoimapuistosta. Vyöhyke, jolla vuosittainen varjostus on yli 8 (h/a), ulottuu noin metrin etäisyydelle tuulivoimapuistosta. (Ympäristövaikutusselvitys FCG 6/2012) REJLERS OY Steningen tuulipuiston osayleiskaava (24)

21 FCG Finnish Consulting Group Vyöhykkeellä, jolla vuosittainen varjostus on yli 20 tuntia, ei sijaitse loma- tai asuinrakennuksia. Voidaan arvioida, että varjostusvaikutukset ovat vuositasolla suhteellisen lyhytaikaisia ja merkittävyydeltään vähäisiä 1 8 vuosittaisen varjotunnin vyöhykkeellä. Yli 8 tunnin varjostusilmiötä voidaan mahdollisesti kokea haitallisena, mutta puuston vaikutukset huomioiden, niin voidaan todeta, että varjostusvaikutukset ovat todellisuudessa laskennallisia vähäisempiä. Suomessa ei ole määritetty raja-arvoja tuulivoimaloiden aiheuttamalle varjostukselle, ja saksalaisesta 8 tunnin vuotuisesta todellisesta varjostuksesta on tullut käytäntö kun mallinnetaan varjostusalueita Suomessa. Muissakaan Pohjoismaissa ei ole määritetty raja-arvoja, mutta käytännössä käytetään 10 tuntia Tanskassa ja 8 tuntia Ruotsissa. Steningen voimaloiden varjostusten laskentatulosten perusteella teoreettisesti häiriintyviä kohteita (varjostus yli 8 h/vuosi) on yhteensä kuusi hankealueen läheisyydessä. Stenignen hankealueen lähimpien asuinrakennusten häiritsevyys on tulkinnanvaraista. Esimerkiksi rakennusten ikkunoiden ilmansuunnat ei ole huomioitu eikä peittävää puustoa tai kasvillisuutta. (Ympäristövaikutusselvitys FCG 6/2012) REJLERS OY Steningen tuulipuiston osayleiskaava (24)

22 Meluvaikutukset Mallinnustulosten perusteella keskimääräinen melutaso on lähimpien loma-asutusten kohdalla noin db. Lähimpien vakituisten asuntojen kohdalla laskennallinen melutaso on myös alle 40 db. Laskennalliset melutasot eivät ylitä vakituiselle tai vapaaajan asutukselle asetettuja päivä- ja yöajan ohjearvoja. On huomioitavaa, että taustamelun ollessa hiljaista tuulivoimalaitosten ääni saattaa olla havaittavissa sekä lähimpien vakituisten että loma-asuntojen kohdalla. Hiljaisempi tuuli pienentää ympäristön äänitason lisäksi myös tuulivoimalaitosten lähtömelutasoa. Tuulivoimalaitosten melutasoa voidaan pitää vähäisenä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. (Ympäristövaikutusselvitys FCG 6/2012) FCG Finnish Consulting Group Valaistusvaikutukset Tuulivoimaloilla tullaan todennäköisesti edellyttämään yövalaistusta (lentoestevalot). Päivämerkintöjä ei välttämättä edellytetä. Voimalat varustetaan pienillä ylöspäin suunnatuilla valoilla, joten ne valaisevat enemmän taivasta kuin ympäröivää maisemaa. Valaistus voi näkyä laajalle kirkkaana yönä. Valaistusvaikutukset koetaan yleensä häiritsevimmiksi ristikkorakenteisilla torneilla. (Ympäristövaikutusselvitys FCG 6/2012) Riskiarvio ja jäänheittomatka Tuulivoimalan roottoreista irtoavien kappaleiden tai vakavien tuulivoimalaonnettomuuksien todennäköisyys on pohjoismaissa saatujen kokemusten perusteella pieni. REJLERS OY Steningen tuulipuiston osayleiskaava (24)

23 Tuulivoimalan lapoihin voi tietyissä sääolosuhteissa kertyä jäätä, joka irrotessaan voi lentää etäälle voimalasta. Mahdollisen jään muodostusta voidaan seurata asentamalla voimalaitoksien rakenteisiin jääntunnistimia ja tarpeen mukaisella automatiikan avulla, voimala voidaan pysäyttää, mikäli jäätä muodostuu hälyttävästi. Mikäli tuulivoimalaa ei varusteta jääntunnistimilla ja tarkoituksen mukaisella hälytysautomatiikalla, voidaan talviaikaan varsinaista tuulivoima-aluetta käyttää virkistystarkoituksiin rajoitetusti, roottorin lavoista ja putoavien jäiden aiheuttaman riskin takia. Talviaikaisen irtoavan jään vaara-alueena arvioidaan olevan noin 3 kertaa tuulivoiman napakorkeus, eli noin 300 metriä. Muulloin alueella voidaan ulkoilla, marjastaa, sienestää ym. ilman rajoitteita. Tuulivoimapuiston ulkopuolisilla alueilla ulkoilu, virkistys tai maa- ja metsätalouden harjoittaminen ei esty tai häiriinny. (Ympäristövaikutusselvitys FCG 6/2012) Sähkönsiirron vaikutukset Sähkönsiirto hankealueelta Fortumin alueverkkoon tullaan alustavien suunnitelmien mukaan toteuttamaan ilmajohdoilla tai maakaapeleilla uudelle 110 KV:n sähköasemalle saakka. Rakentamisessa pyritään hyödyntämään nykyisiä 20 kv:n johtokatuja ja teitä, jolloin vaikutukset maanomistajille ja luonnolle ovat tällöin hyvin vähäisimmät. Maakaapelin rakentamisen aikana melua aiheutuu kaivinkoneista, kaapelinvetokoneista ja ajoneuvoliikenteestä. Sähkönsiirron rakentamista voidaan kuvata ns. liikkuvaksi rakentamiseksi, jossa rakennustyömaa etenee jatkuvasti. Rakentamisen aikainen ääni on pääosin tyypillistä maarakentamisen ääntä, eli kaivureiden ääntä ja ajoneuvoliikennettä. Sähkönsiirron rakentamisen aikaisia meluvaikutuksia voidaan pitää paikallisina ja kestoltaan lyhytaikaisena, koska työmaa liikkuu varsin lyhyessä ajassa, keskimäärin muutamassa päivässä, häiriintyvän kohteen ohi. (Ympäristövaikutusselvitys FCG 6/2012) Toiminnan mahdollisen loppumisen vaikutukset Elinolot Tuulivoimaloiden käytön mahdollisen lopettamisen aikaiset vaikutukset ovat verrattavissa rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin. Ajanjaksollisesti vaikutus on lyhytkestoinen ja aiheutuu pääosin työmaakoneiden äänistä ja liikenteestä. Maisema ja luonto Maisema palautuu tuulivoimatoiminnan lopettamisen seurauksesta ennalleen, mutta palautuminen voi kalliokasvillisuuden osalta olla todella hidasta Kaavamerkinnät ja määräykset Merkinnät ja määräykset ovat esitetty liitteessä 1. REJLERS OY Steningen tuulipuiston osayleiskaava (24)

24 6. YLEISKAAVAN TOTEUTUS 6.1. Toteuttaminen ja ajoitus sekä seuranta Toteuttaminen on mahdollista, kun kaava on astunut voimaan. Sauvon kunnan rakennusvalvontaviranomaiset valvovat alueen rakentumista. Porissa REJLERS Oy Antinkatu 15 B Pori Anne Karlsson arkkitehti SAFA YKS anne.karlsson@rejlers.fi Kirsti Kanerva, arkkitehti SAFA, ARK kirsti.kanerva@rejlers.fi Antti Autio Ins. (miljöös.) antti.autio@rejlers.fi FM Janne Karjalainen arkkitehti SAFA YKS 421 Lähdemateriaali Tuulivoimalat ja maisema. Ympäristöministeriö Tuulivoimarakentamisen suunnittelu. Ympäristöministeriö Tuulivoimaloiden melun synty, eteneminen ja häiritsevyys. VTT Valtioneuvoston periaatepäätös meluntorjunnasta. Ympäristöministeriä Tuulivoimaloiden melun syntytavat ja leviäminen. Ympäristöministeriö Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta geo.fi. Maaperäaineisto. geologian tutkimuskeskus.2011 RKY.fi. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Ympäristötietojärjestelmä Hertta Oiva-tietokanta Ohje voimajohtojen huomioon ottamiseen yleis- ja asemakaavoituksessa sekä maankäytön suunnittelussa. Fingrid. Tuulivoimalaohje. Ohje tuulivoimalan rakentamisesta liikenneväylien läheisyyteen. Liikennevirasto Tuulivoimaa edistämään. Työ- ja elinkeinoministeriö REJLERS OY Steningen tuulipuiston osayleiskaava (24)