Osavuosikatsaus 1. tammikuuta 31. maaliskuuta 2019

Transkriptio

1 Osavuosikatsaus 1. tammikuuta 31. maaliskuuta 2019 Q1

2 1(32) Suominen Oyj:n Osavuosikatsaus klo Suominen Oyj:n osavuosikatsaus : Liikevaihto ja liikevoitto paranivat AVAINLUKUJA 1-3/ 1-3/ 1-12/ Liikevaihto, milj. euroa 109,8 106,6 431,1 Vertailukelpoinen liikevoitto, milj. euroa 3,0 1,5 4,6 Liikevoitto, milj. euroa 3,0 1,5 4,6 Raportointikauden voitto, milj. euroa 1,1-0,4-1,7 Osakekohtainen tulos, laimentamaton, euroa 0,02-0,01-0,03 Osakekohtainen tulos, laimennettu, euroa 0,02-0,01-0,03 Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta, euroa -0,04 0,09 0,56 Sijoitetun pääoman tuotto, rullaava 12 kuukautta, % 2,9 4,6 2,3 Velkaantumisaste (gearing), % 68,3 68,2 65,9* *oikaistu Tässä osavuosikatsauksessa sulkeissa esitetyt luvut viittaavat viime vuoden vastaavaan ajankohtaan, ellei muuta ole mainittu. Avainasiat tammi-maaliskuussa 2019: - Liikevaihto nousi 3 % ja oli 109,8 milj. euroa (106,6). Yhdysvaltain dollarin vaikutus liikevaihtoon oli 4,7 milj. euroa positiivinen. - Liikevoitto parani ja oli 3,0 milj. euroa (1,5) pääasiassa parantuneista myyntihinnoista sekä muutoksesta tuote- ja asiakasjakaumassa. - Liiketoiminnan rahavirta heikkeni ja oli -2,4 milj. euroa (5,2), heikkenemiseen vaikutti eniten nettokäyttöpääoman muutos. Näkymät vuodelle 2019 muuttumattomat Suominen toistaa julkistamansa arvion, jonka mukaan yhtiö odottaa konsernin liikevaihdon olevan vuonna 2019 tilikauden 2018 (431,1 milj. euroa) tasolla. Vertailukelpoisen liikevoiton odotetaan paranevan vuodesta 2018 (4,6 milj. euroa) ilman IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin soveltamisen positiivisia vaikutuksia. Toimitusjohtaja Petri Helsky kommentoi Suomisen ensimmäistä vuosineljännestä: Suomisen liikevaihto ja liikevoitto molemmat paranivat ensimmäisellä neljänneksellä. Liikevaihtomme kasvoi 3 % vertailukaudesta ja oli 109,8 (106,6) milj. euroa. Parantuneet myyntihinnat samoin kuin Yhdysvaltain dollarin vahvistuminen suhteessa euroon paransivat liikevaihtoa, vaikkakin myyntimäärät pienenivät. Liikevoittomme parani 3,0 milj. euroon, pääasiassa parantuneista myyntihinnoista sekä tuoteja asiakasjakauman muutoksesta johtuen.

3 2 (32) Tämä on positiinen alku vuodelle, mutta meillä on edelleen paljon tehtävää tuloksemme ja toimintamme parantamiseksi. Meidän täytyy jatkaa tarvittavia toimia Suomisen kannattavuuden parantamiseksi. Keskitymme edellen parantamaan tuotannomme suorituskykyä sekä jatkamme myös kaupallisten kyvykkyyksiemme kehittämistä. Vuoden ensimmäinen neljännes oli paras tuotantoneljännes uudella tuotantolinjallamme Bethunessa, Yhdysvalloissa. Neljänneksen aikana suoritimme testiajoja (Final Acceptance Certifications FAC). Nämä FAC:t ja muut testiajot vaikuttivat tulokseen negatiivisesti, mutta linjan vaikutus bruttokatteeseemme oli lievästi positiivinen. Toinen kasvuinvestointimme Green Bayn tehtaallamme Yhdysvalloissa eteni suunnitellusti ja odotamme tuotantolinjaan tehtävien parannusten olevan täydessä käytössä vuoden 2019 loppuun mennessä. Konserninlaajuinen tietojärjestelmäuudistus jatkui suunnitellusti ja uudet järjestelmät otettiin käyttöön Paulinian tehtaallamme Brasiliassa huhtikuun alussa. Viimeinen Suomisen tehtaista, Bethunen tehdas Yhdysvalloissa, ottaa uudet järjestelmät käyttöön toukokuussa. Olen varma, että tämän uudistuksen myötä lisäämme tehokkuutta, tuottavuutta ja läpinäkyvyyttä tulevaisuudessa. LIIKEVAIHTO Suomisen liikevaihto kasvoi tammi-maaliskuussa 3 % edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 109,8 milj. euroa (106,6). Myyntimäärät pienenivät vertailukaudesta, mutta parantuneet myyntihinnat samoin kuin Yhdysvaltain dollarin vahvistuminen suhteessa euroon paransivat liikevaihtoa. Yhdysvaltain dollarin vahvistumisen vaikutus liikevaihtoon oli 4,7 milj. euroa. Suomisella on kaksi liiketoiminta-aluetta, Convenience ja Care. Convenience toimittaa kuitukankaita erilaisiin pyyhintätuotteisiin. Care valmistaa hygieniatuotteisiin sekä terveydenhuollon tuotteisiin käytettäviä kuitukankaita. Convenience-liiketoiminta-alueen liikevaihto oli 101,2 milj. euroa (97,5) ja Careliiketoiminta-alueen 8,5 milj. euroa (9,2). Suomisen toimittamien kuitukankaiden tärkeimmät käyttökohteet tammi-maaliskuussa jakautuivat lasten pyyhintätuotteisiin (41 % myynnistä), kodinhoidon pyyhkeisiin (23 %), henkilökohtaisen hygienian pyyhkeisiin (18 %), ammattikäyttöön tarkoitettuihin pyyhkeisiin (9 %) sekä hygienia- ja terveydenhuollon tuotteisiin (8 %). Kaikki pyyhintätuotteisiin käytettävät kuitukankaat kuuluvat Convenience-liiketoimintaan ja hygienia- ja terveydenhuollon tuotteiden kuitukankaat Care-liiketoimintaan. Lastenhoidon ja kodinhoidon pyyhintätuotteiden osuudet liikevaihdosta nousivat vertailukaudesta. Henkilökohtaisen hygienian pyyhintään ja hygieniatuotteisiin ja terveydenhuoltoon tarkoitettujen kuitukankaiden osuus laski. LIIKEVOITTO JA TULOS Liikevoitto parani ja oli 3,0 milj. euroa (1,5) lähinnä parantuneista myyntihinnoista sekä tuote- ja asiakasjakauman muutoksesta johtuen. Yhdysvaltain dollarin kurssimuutokset paransivat liikevoittoa 0,1 milj. eurolla. IFRS 16 Vuokrasopimus -standardin käyttööotto paransi liikevoittoa noin 60 tuhannella eurolla. Vertailukautta ei ole oikaistu. Voitto ennen tuloveroja oli 1,7 milj. euroa (-0,3) ja raportointikauden voitto 1,1 milj. euroa (-0,4). RAHOITUS Konsernin korolliset nettovelat nimellisarvoon olivat katsauskauden lopussa 91,4 milj. euroa (86,5). Velkaantumisaste oli 68,3 % (68,2 %) ja omavaraisuusaste 39,9 % (41,2 %).

4 3 (32) Nettorahoituskulut olivat tammi-maaliskuussa -1,3 milj. euroa (-1,9) eli 1,2% (1,8 %) liikevaihdosta. IFRS 16:n käyttöönotto kasvatti rahoituskuluja 0,3 milj. eurolla. Valuuttakurssien vaihtelu pienensi rahoituskuluja 0,3 milj. eurolla. Vertailukaudella valuuttakurssien vaihtelu kasvatti rahoituskuluja 0,7 milj. eurolla. Liiketoiminnan rahavirta oli -2,4 milj. euroa (5,2) ja osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta -0,04 euroa (0,09). Liiketoiminnan rahavirran heikkenemiseen vaikutti eniten nettokäyttöpääoman muutos. Liiketoiminnan rahavirran rahoituseriin -0,9 milj. euroa (-0,8) vaikutti merkittävimpänä eränä katsauskaudella maksetut joukkovelkakirjalainan korot. Käyttöpääomaa sitoutui 10,4 milj. euroa (sitoutui 0,7 milj. euroa). INVESTOINNIT Suomisen bruttoinvestoinnit olivat tammi-maaliskuussa 3,8 milj. euroa (2,2) ja ne liittyivät pääasiassa kasvuinvestointihankkeeseen Green Bayn -tehtaalla Yhdysvalloissa sekä konserninlaajuiseen hankkeeseen tietojärjestelmien uudistamiseksi. Uusien tietojärjestelmien käyttöönotto jatkui huhtikuussa kun järjestelmät otettiin käyttöön Paulinian tehtaalla Brasiliassa. Kaikki Suomisen tehtaat käyttävät uusia tietojärjestelmiä toisen vuosineljänneksen loppuun mennessä. Muut investoinnit olivat pääosin ylläpitoinvestointeja. Katsauskauden poistot olivat 6.3 milj. euroa (5,0). Suurin osa poistojen kasvusta edellisvuoteen verrattuna johtui IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin käyttöönotosta. OSAKETIEDOT Osakepääoma Suominen Oyj:n kaupparekisteriin rekisteröityjen osakkeiden määrä oli osaketta ja osakepääoma oli ,00 euroa. Vaihto ja kurssi Suominen Oyj:n osakkeiden vaihto Nasdaq Helsingissä oli osaketta eli 4,3 % osakkeiden keskimääräisestä määrästä ilman omia osakkeita. Osakkeen ylin kurssi oli 2,69 euroa, alin 2,04 euroa ja kaupankäyntivolyymilla painotettu keskikurssi 2,40 euroa. Katsauskauden päätöskurssi oli 2,24 euroa. Yhtiön osakekannan markkina-arvo ilman omia osakkeita oli 128,8 milj. euroa. Omat osakkeet Suominen Oyj:n hallussa oli omaa osaketta Hallituksen palkkioiden osakkeina maksettava osuus Suomisen pidetty yhtiökokous päätti pitää hallituksen jäsenten palkkiot ennallaan. Vuosipalkkioista 60 % maksetaan rahana ja 40 % maksetaan Suominen Oyj:n osakkeina. Vuosipalkkioista osakkeina luovutettava osakemäärä määritetään Nasdaq Helsinki Oy:n ylläpitämässä pörssikaupankäynnissä määräytyneen osakkeen arvon perusteella seuraavasti: osakkeen arvona käytetään osakkeen kaupankäyntimäärillä painotettua keskikurssia Suominen Oyj:n tammi-maaliskuun 2019

5 4 (32) osavuosikatsauksen julkaisupäivää seuraavan kuukauden ajalla. Osakkeet luovutetaan hallituksen päätöksellä yhtiön hallussa olevista omista osakkeista viimeistään Johdon ja avainhenkilöiden osakeperusteiset kannustinjärjestelmät Suomisen johto ja avainhenkilöt kuuluvat yhtiön osakeperusteiseen kannustinjärjestelmään. Osakeperusteisia kannustinjärjestelmiä on kuvattu tarkemmin Suominen Oyj:n tilinpäätöksessä sekä palkka- ja palkkioselvityksessä tilikaudelta 2018, joka on saatavana yhtiön verkkosivuilta osoitteessa > Sijoittajille > Hallinnointi. Suominen Oyj:n hallitus päätti uudesta johdon ja avainhenkilöiden osakeperusteisesta kannustinjärjestelmästä. Uuden kannustinjärjestelmän tavoitteena on yhdistää osakkeenomistajien sekä johdon ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon lisäämiseksi pitkällä aikavälillä, sitouttaa osallistujat yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen, yhtiön osakkeiden ansaitsemiseen ja kerryttämiseen perustuva palkkiojärjestelmä. Uusi kannustinjärjestelmä on jatkoa Suomisen hallituksen joulukuussa 2017 hyväksymälle palkkiojärjestelmälle. Uudessa osakepalkkiojärjestelmässä on yksi kolmivuotinen ansaintajakso, kalenterivuodet Yhtiön hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja kullekin kriteerille asetettavat tavoitteet ansaintajakson alussa. Osakepalkkiojärjestelmän piirissä on noin 20 henkilöä. Kannustinjärjestelmästä mahdollisesti maksettavat palkkiot vuosina perustuvat osakkeen suhteelliseen kokonaistuottoon (Total Shareholder Return, TSR). Ansaintajaksolta mahdollisesti maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin Suominen Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden). Hallitus on oikeutettu leikkaamaan kannustinjärjestelmän mukaisia palkkioita, mikäli hallituksen Suominen Oyj:n osakkeen pörssikurssille asettamat raja-arvot täyttyvät. Ansaintajakson mahdolliset palkkiot maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana vuonna Rahana maksettava osuus on tarkoitettu kattamaan palkkiosta aiheutuvat verot ja veroluonteiset maksut. Mikäli osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta. Konsernin johtoryhmän jäsenen on omistettava puolet järjestelmän perusteella saamastaan nettoosakemäärästä, kunnes hänen osakeomistuksensa vastaa yhteensä puolta hänen vuotuisesta bruttopalkastaan. Suominen Oyj:n toimitusjohtajan on omistettava puolet järjestelmistä saamastaan netto-osakemäärästä, kunnes hänen osakeomistuksensa vastaa yhteensä hänen yhden vuoden bruttovuosipalkkaansa. Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin osallistujan työ- tai toimisuhde konserniyhtiöön jatkuu. VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Suominen Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Yhtiökokous vahvisti yhtiön ja konsernin tilinpäätöksen tilikaudelta 2018 ja myönsi vastuuvapauden yhtiön hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti, hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että tilikaudelta 2018 ei makseta osinkoa eikä sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta palauteta pääomaa ja että tilikauden voitto siirretään kertyneisiin voittovaroihin.

6 5 (32) Suomisen pidetty yhtiökokous päätti pitää hallituksen jäsenten palkkiot ennallaan. Hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio on euroa, hallituksen varapuheenjohtajan vuosipalkkio euroa ja muiden hallituksen jäsenten vuosipalkkio euroa. Lisäksi hallituksen jäsenille maksetaan kokouspalkkioita siten, että kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan 500 euron kokouspalkkio kokouksesta, joka pidetään hallituksen jäsenen kotimaassa ja euron kokouspalkkio kokouksesta, joka pidetään muualla kuin hallituksen jäsenen kotimaassa. Hallituksen jäsenten vuosipalkkioista 60 % maksetaan rahana ja 40 % Suominen Oyj:n osakkeina. Kulukorvaukset maksetaan yhtiön voimassa olevan matkustussäännön mukaisesti. Päätös oli nimitystoimikunnan ehdotuksen mukainen. Yhtiön hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin kuusi (6). Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Jan Johansson, Andreas Ahlström, Risto Anttonen, Hannu Kasurinen ja Laura Raitio valittiin uudelleen hallituksen jäseniksi. Hallituksen uudeksi jäseneksi valittiin Sari Pajari. Päätöksen olivat nimitystoimikunnan ehdotuksen mukaisia. Suominen Oyj:n tilintarkastajaksi valittiin Ernst & Young Oy, tilintarkastusyhteisö, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Toni Halonen. Tilintarkastajan palkkio päätettiin maksaa yhtiön hyväksymän laskun mukaan. Tilintarkastusta koskevat päätökset olivat hallituksen ehdotuksen ja tarkastusvaliokunnan suosituksen mukaisia. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta sekä osakeannista ja osakkeisiin oikeuttavien optio- ja muiden erityisten oikeuksien antamisesta. Päätös oli hallituksen ehdotuksen mukainen. Valtuutuksen ehdot on kuvattu jäljempänä tässä osavuosikatsauksessa. Hallituksen järjestäytyminen ja valiokunnat Yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi varapuheenjohtajaksi uudelleen Risto Anttosen. Hallitus valitsi keskuudestaan myös tarkastusvaliokunnan ja henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan jäsenet. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Hannu Kasurinen. Andreas Ahlström ja Laura Raitio valittiin uudelleen tarkastusvaliokunnan jäseneksi. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Jan Johansson ja jäseneksi uudelleen Risto Anttonen. Uudeksi jäseneksi henkilöstö- ja palkitsemisvaliokuntaan valittiin Sari Pajari. Hallituksen valtuutukset Hallituksella on pidetyn yhtiökokouksen antama valtuutus päättää enintään yhtiön oman osakkeen hankkimisesta. Omat osakkeet hankitaan muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan Nasdaq Helsinki Oy:n säännellyllä markkinalla järjestämässä kaupankäynnissä. Osakkeet hankitaan ja maksetaan Nasdaq Helsinki Oy:n ja Euroclear Finland Oy:n sääntöjen mukaisesti. Osakkeita hankitaan käytettäväksi yhtiön osakepohjaisiin kannustinjärjestelmiin, hallituksen jäsenyyspalkkioiden maksamiseksi, vastikkeena liiketoimintaan liittyvissä hankinnoissa tai yhtiöllä pidettäväksi, muutoin luovutettaviksi tai mitätöitäviksi. Hallitus päättää muista omien osakkeiden hankkimiseen liittyvistä ehdoista. Valtuutus on voimassa saakka ja se kumoaa kaikki aiemmat omien osakkeiden hankintavaltuutukset. Hallituksella on pidetyn yhtiökokouksen antama valtuutus päättää uusien osakkeiden hankkimisesta ja/tai yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta ja/tai osakeyhtiölain 10 luvun 1 :ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien optio ja muiden erityisten oikeuksien antamista. Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiöllä olevat omat osakkeet luovuttaa yhtiön osakkeenomistajille siinä suhteessa kuin he ennestään omistavat yhtiön osakkeita; tai osakkeenomistajan etuoikeudesta poiketen suunnatulla osakeannilla, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, kuten esimerkiksi

7 6 (32) osakkeiden käyttäminen vastikkeena mahdollisissa yrityshankinnoissa tai muissa yhtiön liiketoimintaan kuuluvissa järjestelyissä, investointien rahoittaminen, osakkeiden käyttäminen osana yhtiön kannustinjärjestelmää tai osakkeiden käyttäminen hallituksen jäsenten palkkioiden osakeosuuden suorittamiseksi. Uudet osakkeet voidaan antaa myös maksuttomana osakeantina yhtiölle itselleen. Uusia osakkeita voidaan antaa ja/tai yhtiön tai sen konserniyhtiön hallussa olevia yhtiön omia osakkeita voidaan luovuttaa yhteensä enintään kappaletta. Hallitus voi antaa osakeyhtiölain 10 luvun 1 :ssä tarkoitettuja optio- ja muita erityisiä oikeuksia, jotka oikeuttavat maksua vastaan saamaan uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Oikeus voidaan antaa myös yhtiön velkojalle siten, että oikeuteen liittyy ehto velkojan saatavan käyttämisestä osakkeen merkintähinnan kuittaamiseen (vaihtovelkakirjalaina). Osakeyhtiölain 10 luvun 1 :ssä tarkoitettuja optio- ja muita erityisiä oikeuksia ei kuitenkaan anneta osana yhtiön palkitsemisjärjestelmää. Yhtiön antamien optio- ja muiden erityisten oikeuksien nojalla merkittävien uusien osakkeiden ja yhtiön hallussa olevien luovutettavien omien osakkeiden lukumäärä voi olla enintään yhteensä kappaletta, joka määrä sisältyy yllämainittuun enimmäismäärään. Valtuutukset kumoavat kaikki aikaisemmat osakeantia sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamista koskevat valtuutukset. Hallitus päättää kaikista muista valtuutuksiin liittyvistä seikoista. Valtuutukset ovat voimassa saakka. MUUTOKSET KONSERNIN JOHTORYHMÄSSÄ Petri Helsky aloitti Suomisen toimitusjohtajana Suomisen talousjohtaja Tapio Engström toimi yhtiön väliaikaisena toimitusjohtajana Suominen tiedotti , että Suominen Oyj:n talousjohtaja ja johtoryhmän jäsen Tapio Engström jättää Suomisen viimeistään 8. heinäkuuta ARVOPAPERIMARKKINALAIN 9. LUVUN 5 MUKAISET ILMOITUKSET Suominen Oyj ei vastaanottanut katsauskaudella Arvopaperimarkkinalain 9. luvun 5 mukaisia ilmoituksia. LIIKETOIMINNAN RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT Poliittisen tilanteen kehittyminen globaalisti ja muutokset kuluttajien mieltymyksissä voivat vaikuttaa kielteisesti Suomiseen. Esimerkiksi poliittinen, vapaata kaupankäyntiä globaalisti rajoittava päätös voi vaikuttaa merkittävästi joidenkin raaka-aineiden saatavuuteen ja hintaan, mikä puolestaan vaikuttaisi Suomisen liiketoimintaan ja kannattavuuteen. Suomisen liiketoiminta on maantieteellisesti hajautunutta ja sen asiakkaat edustavat monipuolisesti eri toimialoja, mikä osittain suojaa yhtiötä näiltä riskeiltä. Suomisen tuotteiden kysyntä riippuu kuluttajien mieltymysten kehittymisestä. Aiemmin muutokset kuluttajien mieltymyksissä globaalilla tasolla ovat vaikuttaneet enimmäkseen Suomiseen positiivisesti, sillä ne ovat kasvattaneet kuitukankaista valmistettujen tuotteiden kysyntää. Kuitenkin tietyt tekijät, mukaan lukien kuluttajien suhtautuminen edes osittain öljypohjaisista raaka-aineista valmistettuihin tuotteisiin; tai kuluttajien käsitys kertakäyttöisten tuotteiden vastuullisuudesta yleisellä tasolla, voivat muuttaa nopeasti kuluttajien mieltymyksiä ja ostokäyttäytymistä. Suominen seuraa kuluttajatrendejä proaktiivisesti ja kehittää niiden mukaan tuotevalikoimaansa. Yhtiöllä on ollut valikoimassaan biohajoavia, kokonaan kasvipohjaisista raaka-aineista valmistettuja kuitukankaita jo yli 10 vuoden ajan. Suominen käy myös vuoropuhelua EU:n lainsäätäjien kanssa ns. kertakäyttöisten muovien käytön vähentämiseen tähtäävästä direktiiviehdotuksesta.

8 7 (32) Arvio Suomisen liikevaihdon kehityksestä perustuu osaksi asiakkaiden yhtiölle antamiin ennusteisiin ja toimitussuunnitelmiin. Ennusteiden ja suunnitelmien muutokset markkinatilanteen muutosten tai asiakkaiden varastomuutosten johdosta voivat vaikuttaa Suomisen liikevaihtoon. Suomisen asiakaskunta on varsin keskittynyt, mikä lisää asiakaskohtaista riskiä. Asiakaskeskittyneisyys voi vaikuttaa Suomisen tulokseen, jos asiakkaiden ostokäyttäytyminen muuttuu kulutuksen muutosten seurauksena tai jos myynnissä tapahtuu menetyksiä. Kymmenen suurimman asiakkaan osuus konsernin liikevaihdosta oli 65 % (63 %) vuonna Suurimpien asiakkaiden kohdalla pyritään pitkäaikaisiin sopimuksiin. Käytännössä asiakassuhteet ovat voimassa useiden vuosien ajan. Asiakkaisiin liittyvää luottoriskiä hallitaan hallituksen hyväksymän riskipolitiikan mukaisesti. Asiakkaille vahvistetaan luottorajat luottokelpoisuustietoihin ja liikesuhteeseen perustuen. Yhdysvaltojen suuri painoarvo Suomisen liiketoiminnassa lisää Yhdysvaltain dollariin liittyvän valuuttariskin merkitystä konsernin kokonaisvaluuttariskipositiossa. Suominen suojaa tätä valuuttapositiota suojauspolitiikkansa mukaisesti. Etelä-Amerikan markkinoille tyypilliset riskit, kuten voimakkaat muutokset toimintaympäristössä ja valuuttakursseissa, voivat vaikuttaa Suomisen toimintaan Brasiliassa. Suominen ostaa merkittäviä määriä sellu- ja öljypohjaisia raaka-aineita vuosittain. Raaka-aineet ovat toiminnan suurin kustannuserä. Raaka-aineiden nopeat hinnanvaihtelut maailmanmarkkinoilla vaikuttavat Suomisen kannattavuuteen. Suomisen tulokseen raaka-aineiden hintojen muutokset vaikuttavat nopeasti, koska varastot vastaavat 2 4 viikon kulutusta ja raaka-aineiden hintamuutokset siirtyvät sopimuspohjaisiin myyntihintoihin arvioilta 2 5 kuukauden viiveellä. Suomisen pääraaka-aineiden pitkälliset toimituskatkokset voisivat aiheuttaa tuotannon keskeytyksiä ja vaikuttaisivat näin häiritsevästi yhtiön liiketoimintaan. Suominen ostaa pääosan raaka-aineistaan useammilta suurilta kansainvälisiltä raaka-ainetoimittajilta, ja siksi merkittävät toimituskatkokset ovat epätodennäköisiä suurimmassa osassa Suomisen tuotteita. Suomisella on lukuisia alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä kilpailijoita sen eri tuoteryhmissä. Joissakin tuoteryhmissä on tällä hetkellä ylitarjontaa Suomisen molemmilla päämarkkina-alueilla. Uuden teknologian tuotteet ja tuonti halpojen valmistuskustannusten maista saattavat vähentää Suomisen tuotteiden kilpailukykyä. Mikäli Suominen ei pysty kilpailemaan houkuttelevalla tuotetarjonnalla, se voi menettää markkinaosuuttaan. Kilpailu voi johtaa lisääntyneeseen hintapaineeseen, joka kohdistuu yhtiön tuotteisiin. Suominen investoi jatkuvasti tuotantolaitoksiinsa. Investointien käyttöönotto voi myöhästyä suunnitellusta, investoinnit voivat maksaa alkuperäistä arviota enemmän tai tuottaa suunniteltua vähemmän hyötyä. Investointien käyttöönottovaiheessa voi ilmetä tilapäisiä toiminnan häiriöitä. Suomisen liiketoiminta riippuu yhtiön käyttämien tietojärjestelmien ja ohjelmistojen turvallisuudesta ja vakaudesta sekä kyberriskien hallinnan onnistumisesta. Mikäli kyberriskit realisoituisivat tai Suomisen tietojärjestelmiä tai ohjelmistoja ei voisi käyttää tai niissä olisi merkittäviä ja pitkäaikaisia käyttöön vaikuttavia ongelmia, Suomisen maine sekä kyky toimittaa tuotteita asiakkaille sovitun aikataulun mukaisesti, tilata raaka-aineita ja hallita varastojaan voisi heikentyä. Suomisen liiketoiminta saattaa olla vaarassa keskeytyä äkillisten ja ennakoimattomien tapahtumien johdosta, kuten sähkönjakelun keskeytysten tai palo- ja vesivahinkojen vuoksi. Suominen ei ehkä pysty säätelemään näitä tilanteita omilla ennakoivilla toimillaan, mikä saattaa aiheuttaa keskeytyksiä

9 8 (32) liiketoiminnoissa. Konsernin vahinkoriskit vakuutetaan siten, että toiminnan jatkuvuus on turvattu. Suomisella on voimassa asianmukaiset vahinko- ja keskeytysvakuutukset, joiden perusteella arvioidaan, että vahingot voidaan korvata ja keskeytymisestä aiheutuva taloudellinen haitta kattaa. Suominen käyttää tuotantotoimintaansa tiettyjä teknologioita. Yhtiön johdon näkemyksen mukaan valitut teknologiat ovat kilpailukykyisiä, eikä Suomisella ole tarvetta tehdä merkittäviä investointeja uusiin teknologioihin. Ei kuitenkaan ole poissuljettua, että tehdyt teknologiavalinnat osoittautuisivat virheellisiksi ja tarvetta investoinneille syntyisi esimerkiksi uusien tai korvaavien teknologioiden kehityksen myötä. Suominen on pyrkinyt suojautumaan tuotevastuuriskeiltä järjestelmällisillä laadunvalvontaprosesseilla sekä tuotevastuuvakuutuksin. Suomisen Teknologia-konsernitoiminto varmistaa tuotteiden turvallisuuden tuotekehitysvaiheessa. Jatkuva laaduntarkkailu varmistaa tuotteiden laadun valmistuksessa. Yhtiön johto pitää merkittäviä tuotevastuuseen perustuvia vaatimuksia epätodennäköisinä eikä johdon tiedossa ole tällaisia vaatimuksia. Suominen on tuloverotuksen kohteena useassa eri maassa. Tuloverojen kokonaismäärän arvioiminen koko konsernin tasolla edellyttää huolellista harkintaa ja useiden liiketoimien ja laskelmien osalta lopullisen veron määrä on epävarma. Veroriskit liittyvät myös verokantojen tai verolainsäädännön muutoksiin tai virheellisiin tulkintoihin, ja riskin toteutuminen saattaisi johtaa maksunkorotuksiin tai veroviranomaisten määräämiin sanktioihin, jotka puolestaan voivat johtaa taloudellisiin menetyksiin. Laskennallisten verosaamisten kirjaaminen taseeseen edellyttää, että verotuksessa vahvistettuja tappioita voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyviä verotuksellisia voittoja vasten. Konserni altistuu liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille, joita ovat muun muassa valuutta-, korko-, vastapuoli-, likviditeetti- ja luottoriski. Konsernin rahoitusriskejä hallitaan hallituksen vahvistaman politiikan mukaisesti. Konsernin rahoitusriskit on kuvattu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 3. Suomisen liikearvo testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Arvonalentumistestauksessa on omaisuuserien kerrytettävissä olevat rahamäärät määritetty käyttöarvon avulla, joka on saatu diskonttaamalla arvioidut tulevat rahavirrat. Toteutuneet rahavirrat voivat poiketa arvioiduista diskontatuista tulevista rahavirroista. Arvioituihin tuleviin rahavirtoihin liittyviä epävarmuustekijöitä ovat muun muassa omaisuuserien pitkä taloudellinen käyttöaika, tuotteiden ennustettujen myyntihintojen, tuotantokustannusten sekä laskelmissa käytetyn diskonttauskoron muutokset. Tulevaisuuteen liittyvien epävarmuustekijöiden vuoksi on mahdollista, että Suomisen kerrytettävissä olevat rahamäärät eivät riitä kattamaan omaisuuserien, etenkään liikearvon, kirjanpitoarvoja. Mikäli näin tapahtuu, on kirjattava omaisuuserien arvon alentuminen, joka toteutuessaan heikentää tulosta sekä omaa pääomaa. Liikearvon arvonalentumistestauksesta on kerrottu konsernitilinpäätöksessä. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Suomisen valmistamia kuitukankaita käytetään pääosin kuluttajille suunnatuissa päivittäistavaroissa, kuten erilaisissa kosteuspyyhkeissä, hygieniatuotteissa ja terveydenhuollon tuotteissa. Näillä Suomisen kohdemarkkinoilla yleinen taloudellinen tilanne ja kuluttajien luottamus säätelevät kulutuskysynnän kehitystä, vaikka päivittäistavaroiden kysyntä ei luonteeltaan ole kovin syklistä. Suomisen suurimmat markkina-alueet ovat Pohjois-Amerikka ja Eurooppa. Lisäksi yhtiö toimii Etelä-Amerikassa. Kuitukankaiden kysynnän kasvu on tyypillisesti ylittänyt bruttokansantuotteen kasvun muutamalla prosenttiyksiköllä.

10 9 (32) Euroalueella kuluttajien luottamusindeksi kasvoi hieman vuoden alussa. Yhdysvalloissa sen sijaan luottamusindeksi laski hieman. Kuluttajien luottamusindeksit ovat edelleen vahvat molemmilla maantieteellisillä alueilla. Suominen arvioi tuotteidensa kysynnän kehitystä yleisen markkinatilanteen ja erityisesti asiakkaiden kanssa tehtyjen puitesopimusten perusteella. Kuitukangasmarkkinoilla on tällä hetkellä ylikapasiteettia, lähinnä lähinnä lastenhoidon pyyhintätuotteissa sekä wc:stä huuhdeltavissa tuotteissa. Kokonaisuutena Suominen odottaa kysynnän kasvun jatkuvan kohdemarkkinoillaan vuonna 2019 keskimäärin vuoden 2018 tasolla. NÄKYMÄT VUODELLE 2019 Suominen toistaa julkistamansa arvion, jonka mukaan yhtiö odottaa konsernin liikevaihdon olevan vuonna 2019 tilikauden 2018 tasolla. Vertailukelpoisen liikevoiton odotetaan paranevan vuodesta ilman 2018 IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin soveltamisen positiivisia vaikutuksia. Suomisen liikevaihto vuonna 2018 oli 431,1 milj. euroa ja liikevoitto 4,6 milj. euroa. Vuosina 2019 ja 2018 Suomisella ei ole ollut liikevoiton vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä. Vertailukelpoisen liikevoiton laskenta on esitetty tämän tiedotteen taulukko-osassa. TIEDOTUSTILAISUUS JA PUHELINKOKOUS Suominen Oyj:n toimitusjohtaja Petri Helsky ja talousjohtaja Tapio Engström esittelevät Suomisen tammimaaliskuun 2019 tuloksen analyytikoille, sijoittajille ja medialle suomenkielisessä tiedotustilaisuudessa Helsingissä tänään klo Tilaisuus pidetään Suomisen Helsingin toimistolla, osoite Itämerentori 2, Helsinki. Esitysaineisto julkaistaan tilaisuuden jälkeen Suomisen verkkosivuilla SEURAAVA TALOUDELLINEN KATSAUS Suominen Oyj julkaisee puolivuosikatsauksensa 2019 keskiviikkona noin klo SUOMINEN-KONSERNI Tässä osavuosikatsauksessa esitettävät luvut on pääosin esitetty tuhansina euroina. Pyöristyseroista johtuen taulukoiden luvut eivät yhteenlaskettuina välttämättä täsmää taulukoiden loppusummiin. Tässä osavuosikatsauksessa esitettävät tiedot ovat tilintarkastamattomia. Tämä osavuosikatsaus on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti. Vuoden 2019 alussa Suominen otti käyttöön uusia IFRS-standardeja sekä niiden tulkintoja. Muilta osin osavuosikatsauksessa käytetyt laatimisperiaatteet ovat samat kuin konsernitilinpäätöksessä vuodelta 2018 Alla on esitetty erikseen ne uudet standardit ja tulkinnat, joilla on merkittävä vaikutus Suomisen konsernitilinpäätökseen. Muilla uusilla tai uudistetuilla standardeilla tai tulkinnoilla, jotka tulivat voimaan , ei ole merkittävää vaikutusta Suomisen konsernitilinpäätökseen. Laatimisperiaatteiden muutosten vaikutukset Suomisen avaavaan taseeseen on esitetty erillisissä taulukoissa tämän osavuosikatsauksen lopussa. IFRS 16 Vuokrasopimukset

11 10 (32) IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardia on sovellettava tai sen jälkeen alkavilla raportointikausilla. Uuden standardin mukaisesti vuokralleottajan tulee kirjata taseeseensa vuokrasopimusten perusteella syntyvät vuokrasopimusvelat sekä käyttöoikeutta koskevat omaisuuserät. Standardin johdosta sekä korollisten velkojen että aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden (käyttöoikeusomaisuuserien) määrät Suomisen konsernitaseessa kasvoivat. Lisäksi tuloslaskelmaan kirjatut vuokrakulut pienenivät ja poistot sekä korkokulut vastaavasti kasvoivat, eli standardin käyttöönotto on vaikuttanut liikevoittoon. Suominen omistaa suurimman osan tuotantolaitoksistaan (eli rakennukset ja maa-alueet) sekä kaikki tuotantolinjansa. Vuokratut tuotantolaitokset Italiassa sekä Windsor Locksissa, Yhdysvalloissa, muodostavat Suomisen merkittävimmät vuokrasopimukset. Muut vuokrasopimukset ovat lähinnä toimistotilojen sekä pienempien koneiden ja laitteiden vuokrasopimuksia. Taseeseen kirjattavien vuokrasopimusvelkojen sekä käyttöoikeusomaisuuserien kirjanpitoarvoon vaikuttavat muun muassa vuokrasopimusten pituus ja niihin mahdollisesti liittyvät optiot sekä mahdollisuudet pidentää tai lyhentää vuokra-aikaa. Erityisesti kirjanpitoarvoihin vaikuttavat arviot vuokrattujen tuotantolaitosten vuokrasopimusten pituudesta ja mahdollisesta jatkamisesta. Suominen on oikaissut julkaistua tasettaan IFRS 16:n käyttöönoton johdosta. Taseeseen kirjattujen vuokrasopimusvelkojen kirjanpitoarvo oli ,3 milj. euroa ja käyttöoikeusomaisuuserien kirjanpitoarvo oli 16,8 milj. euroa. Tämän lisäksi Suominen kirjasi taseeseensa vuokrattuihin kiinteistöihin liittyviä varauksia. IFRS 16 -standardin soveltamisessa Suominen on noudattanut mallia, jossa vertailutietoja ei oikaista, ja jossa siirtymähetken vuokrasopimusvelat vastasivat jäljellä olevien vuokrien nykyarvoa. Tämän lisäksi IFRS 16 -standardia ei sovellettu sellaisiin vuokrasopimuksiin, jotka päättyvät 12 kuukauden kuluessa siirtymähetkestä tai vähäisiä omaisuuseriä koskeviin vuokrasopimuksiin. Tämän lisäksi IFRS 16 - standardia sovellettiin vain sellaisiin sopimuksiin, jotka on aikaisemmin luokiteltu vuokrasopimuksiksi. Vuokrasopimusvelat diskontattiin käyttäen siirtymähetken diskonttauskorkoja. Standardin soveltamisessa siirtymähetken jälkeen Suominen käyttää standardin sallimia käytännön apukeinoja. Standardi sallii, että vähäisiä omaisuuseriä koskevat vuokrasopimukset sekä sellaiset sopimukset, joissa alkuperäinen vuokra-aika on enintään 12 kuukautta, kirjataan vuokrakuluiksi tuloslaskelmaan. Tämän lisäksi eräiden kohdeomaisuuseräluokkien osalta ei muita kuin vuokrasopimuskomponentteja eroteta vuokrasopimuskomponenteista. IFRIC 23 -tulkinta: Tuloverotukseen liittyvä epävarmuus IFRIC 23 -tulkinta ohjeistaa, kuinka tuloveroihin liittyvän epävarmuus huomioidaan tuloverojen kirjaamisessa. IFRIC 23:n mukaisesti olennaista on se, onko todennäköistä, että veroviranomainen hyväksyy yhtiön valitseman verotuksellisen kannanoton. Mikäli on todennäköistä, että veroviranomainen hyväksyy yhtiön verotuksellisen kannan, ei yhtiöllä ole verotuksellista epävarmuutta, joka vaatisi kirjausta kirjanpitoon. Mikäli on todennäköistä, että veroviranomainen ei hyväksy yhtiön näkemystä, huomioidaan epävarmuuden vaikutus tuloverojen tai laskennallisten verojen kirjaamisessa. Tällöin verotuksellisen epävarmuuden vaikutus huomioidaan joko todennäköisimmän lopputuloksen tai odotetun lopputuloksen perusteella, sen mukaan, kumpi menetelmistä heijastaa lopputulosta paremmin. Verotuksellisesta epävarmuudesta johtuvia arvioita on muutettava, mikäli ne tosiasiat ja olosuhteet, jotka huomioitiin tuloverotukseen liittyvää epävarmuutta arvioitaessa, muuttuvat.

12 11 (32) Tulkinnan mukaan yhtiön tulee valita, käsitteleekö se verotuksellisia epävarmuuksia toisistaan erillisinä, vai voidaanko näitä yhdistää yhden tai useamman eri epävarmuuden kanssa. Yhtiön tulee valita se lähestymistapa, joka parhaiten ennakoi verotuksellisten epävarmuustilanteiden ratkaisua. Suominen on soveltanut tulkintaa lähtien oikaisematta vertailutietoja. TASE Oikaistu euroa Varat Pitkäaikaiset varat Liikearvo Aineettomat hyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Käyttöoikeusomaisuuserät Lainasaamiset Oman pääoman ehtoiset instrumentit Muut pitkäaikaiset saamiset Laskennalliset verosaamiset Pitkäaikaiset varat yhteensä Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut lyhytaikaiset saamiset Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset Rahavarat Lyhytaikaiset varat yhteensä Varat yhteensä Oma pääoma ja velat Oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Omat osakkeet Arvonmuutos- ja muut rahastot

13 12 (32) Kurssierot Kertyneet voittovarat Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Velat Pitkäaikaiset velat Laskennalliset verovelat Velat etuuspohjaisista järjestelyistä Varaukset Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat Muut pitkäaikaiset velat Joukkovelkakirjalainat Pitkäaikaiset velat yhteensä Lyhytaikaiset velat Joukkovelkakirjalainat Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat Muut lyhytaikaiset korolliset velat Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat Lyhytaikaiset velat yhteensä Velat yhteensä Oma pääoma ja velat yhteensä TULOSLASKELMA euroa 1-3/ / /2018 Liikevaihto Hankinnan ja valmistuksen kulut Bruttokate Liiketoiminnan muut tuotot Myynnin ja markkinoinnin kulut Tutkimus ja kehitys Hallinnon kulut Liiketoiminnan muut kulut Liikevoitto Nettorahoituskulut Voitto ennen tuloveroja

14 13 (32) Tuloverot Raportointikauden voitto / tappio Osakekohtainen tulos, euroa Laimentamaton 0,02-0,01-0,03 Laimennettu 0,02-0,01-0,03 LAAJA TULOSLASKELMA euroa 1-3/ / /2018 Raportointikauden voitto Muut laajan tuloksen erät: Erät, jotka siirretään myöhemmin tulosvaikutteisiksi Kurssierot Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät tuloverot Yhteensä Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleen määrittämisestä johtuvat erät -41 Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät tuloverot 11 Yhteensä -29 Muut laajan tuloksen erät yhteensä Raportointikauden laaja tulos yhteensä LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA euroa Osakepääoma Ylikurssirahasto SVOPrahasto Omat osakkeet Oma pääoma Raportointikauden tulos Muut laajan tuloksen erät

15 14 (32) Laaja tulos yhteensä Osakeperusteiset maksut Oma pääoma euroa Arvonmuutosja muut rahastot Kertyneet voittovarat Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä Oma pääoma Raportointikauden tulos Muut laajan tuloksen erät Laaja tulos yhteensä Osakeperusteiset maksut Oma pääoma Kurssierot euroa Osakepääoma Ylikurssirahasto SVOPrahasto Omat osakkeet Oma pääoma Raportointikauden tulos Muut laajan tuloksen erät Laaja tulos yhteensä Osakeperusteiset maksut Pääoman palautus Omien osakkeiden luovutus Oma pääoma euroa Kurssierot Arvonmuutos- ja muut rahastot Kertyneet voittovarat Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä Oma pääoma Raportointikauden tulos Muut laajan tuloksen erät Laaja tulos yhteensä Osakeperusteiset maksut Pääoman palautus Omien osakkeiden luovutus Oma pääoma

16 15 (32) Raportointikauden tulos Muut laajan tuloksen erät Laaja tulos yhteensä Osakeperusteiset maksut Pääoman palautus Maksamattoman pääoman palautuksen palautus omaan pääomaan 0 Omien osakkeiden luovutus 84 Oma pääoma euroa Osakepääomrahastrahasto Ylikurssi- SVOP- Omat euroa osakkeet Oma pääoma Kurssierot Arvonmuutosja muut rahastot Kertyneet voittovarat Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä Oma pääoma Raportointikauden tulos Muut laajan tuloksen erät Laaja tulos yhteensä Osakeperusteiset maksut Pääoman palautus Maksamattoman pääoman palautuksen palautus omaan pääomaan 0 Omien osakkeiden luovutus 84 Oma pääoma RAHAVIRTALASKELMA euroa 1-3/ / /2018 Liiketoiminnan rahavirta Raportointikauden voitto Oikaisut yhteensä Rahavirta ennen nettokäyttöpääoman muutosta Nettokäyttöpääoman muutos

17 16 (32) Rahoituserät Tuloverot Liiketoiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Investointien rahavirta myydyistä liiketoiminnoista 198 Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden myynnit 0 4 Investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lyhytaikaisten korollisten velkojen nostot Lyhytaikaisten korollisten velkojen takaisinmaksut Pääoman palautus Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat raportointikauden alussa Valuuttakurssimuutosten vaikutus Rahavarojen muutos Rahavarat raportointikauden lopussa TUNNUSLUVUT Oikaistu 1-3/ / /2018 Liikevaihdon muutos, % * 3,0-5,6 1,2 Bruttokate, osuus liikevaihdosta, % 8,1 7,4 7,3 Vertailukelpoinen bruttokate, osuus liikevaihdosta, % 8,1 7,4 7,3 Liikevoitto, osuus liikevaihdosta, % 2,7 1,5 1,1 Vertailukelpoinen liikevoitto, osuus liikevaihdosta, % 2,7 1,5 1,1 Nettorahoituskulut, osuus liikevaihdosta, % -1,2-1,8-1,3 Voitto ennen tuloveroja, osuus liikevaihdosta, % 1,5-0,3-0,2 Raportointikauden voitto,osuus liikevaihdosta, % 1,0-0,3-0,4 Bruttoinvestoinnit, euroa Poistot, euroa Oman pääoman tuotto, rullaava 12 kuukautta, % -0,2 7,4-1,3 Sijoitetun pääoman tuotto, rullaava 12 kuukautta, % 2,9 4,6 2,3

18 17 (32) Omavaraisuusaste, % 39,9 41,2 38,7 Velkaantumisaste (gearing), % 68,3 68,2 65,9 Henkilöstö keskimäärin Osakekohtainen tulos, euroa, laimentamaton 0,02-0,01-0,03 Osakekohtainen tulos, euroa, laimennettu 0,02-0,01-0,03 Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta, euroa -0,04 0,09 0,56 Osakekohtainen oma pääoma, euroa 2,33 2,21 2,27 Osakkeiden lukumäärä katsauskauden lopussa, ilman omia osakkeita Osakekurssi raportointikauden lopussa, euroa 2,24 3,74 2,05 Alin osakekurssi raportointikaudella, euroa 2,04 3,66 1,80 Ylin osakekurssi raportointikaudella, euroa 2,69 4,60 4,60 Kaupankäyntivolyymilla painotettu keskikurssi, euroa 2,40 4,16 3,10 Osakekannan markkina-arvo, milj. euroa 128,8 214,9 117,9 Vaihdettujen osakkeiden lukumäärä Vaihdettujen osakkeiden lukumäärä, % keskimääräisestä osakemäärästä 4,3 1,4 6,3 * Edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna Korolliset nettovelat, euroa Pitkäaikaiset korolliset velat, nimellisarvo Lyhytaikaiset korolliset velat, nimellisarvo Korolliset saamiset ja rahavarat Korolliset nettovelat TUNNUSLUKUJEN JA VAIHTOEHTOISTEN TUNNUSLUKUJEN LASKENTA Osakekohtaiset tunnusluvut ovat joko IFRS-tunnuslukuja (osakekohtainen tulos), Valtiovarainministeriön asetuksen edellyttämiä tunnuslukuja tai vaihtoehtoisia tunnuslukuja (osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta). Osa Suomisen esittämistä muista tunnusluvuista on vaihtoehtoisia tunnuslukuja. Vaihtoehtoinen tunnusluku on taloudellinen tunnusluku, joka on muu kuin IFRS-normistossa määritelty tai nimetty taloudellinen tunnusluku. Suomisen käsityksen mukaan vaihtoehtoisten tunnuslukujen käyttö antaa esimerkiksi sijoittajille hyödylllistä tietoa konsernin taloudellisesta toiminnasta ja tilasta ja helpottaa raportointikausien välistä vertailua. Konsernitilinpäätöksen ja osakekohtaisten tunnuslukujen komponenttien välinen yhteys on esitetty vuoden 2018 konsernitilinpäätöksessä. Konsernitilinpäätöksen ja vaihtoehtoisten tunnuslukujen komponenttien välinen yhteys on esitetty Suomisen vuoden 2018 vuosikertomuksessa.

19 18 (32) Osakekohtaisten tunnuslukujen laskenta Osakekohtainen tulos Laimentamaton osakekohtainen tulos (EPS) Raportointikauden voitto verojen jälkeen = Keskimääräinen osakeantioikaistu osakemäärä ilman omia osakkeita Laimennettu osakekohtainen tulos (EPS) Raportointikauden voitto = Keskimääräinen laimennettu osakeantioikaistu osakemäärä ilman omia osakkeita euroa Raportointikauden voitto Keskimääräinen osakeantioikaistu osakemäärä ilman omia osakkeita Keskimääräinen laimennettu osakeantioikaistu osakemäärä ilman omia osakkeita Osakekohtainen tulos euroa Laimentamaton 0,02-0,01-0,03 Laimennettu 0,02-0,01-0,03 Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta Liiketoiminnan rahavirta = Osakeantioikaistu osakemäärä raportointikauden lopussa ilman omia osakkeita Liiketoiminnan rahavirta, tuhatta euroa Osakeantioikaistu osakemäärä raportointikauden lopussa ilman omia osakkeita Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta, euroa -0,04 0,09 0,56 Osakekohtainen oma pääoma

20 19 (32) Osakekohtainen oma pääoma Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma = Osakeantioikaistu osakemäärä raportointikauden lopussa ilman omia osakkeita Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä, tuhatta euroa Osakeantioikaistu osakemäärä raportointikauden lopussa ilman omia osakkeita Osakekohtainen oma pääoma, euroa 2,33 2,21 2,27 Osakekannan markkina-arvo Osakekannan markkina-arvo = Osakkeiden lukumäärä raportointikauden lopussa ilman omia osakkeita x raportointikauden viimeinen pörssikurssi Osakkeiden lukumäärä raportointikauden lopussa ilman omia osakkeita Raportointikauden viimeinen pörssikurssi, euroa 2,24 3,74 2,05 Osakekannan markkina-arvo, milj. euroa 128,8 214,9 117,9 Osakkeiden vaihto Osakkeiden vaihto = Kauden aikana vaihdettujen osakkeiden lukumäärän suhteellinen osuus keskimääräisestä osakemäärästä ilman omia osakkeita Vaihdettujen osakkeiden lukumäärä raportointikaudella Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä ilman omia osakkeita Osakkeiden vaihto, % 4,3 1,4 6,3 Tunnuslukujen ja vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskenta Liikevoitto ja vertailukelpoinen liikevoitto Liikevoitto (EBIT) = Voitto ennen tuloveroja + nettorahoituskulut

21 20 (32) Vertailukelpoinen likevoitto (EBIT) = Voitto ennen tuloveroja + nettorahoituskulut oikaistuna tuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä Eri raportointikausien tuloksen vertailukelpoisuuden parantamiseksi Suominen esittää vaihtoehtoisena tunnuslukuna vertailukelpoisen liikevoiton. Liikevoittoa oikaistaan merkittävillä liiketapahtumilla, joiden katsotaan vaikeuttavan eri raportointikausien välistä vertailua. Tällaisia eriä ovat muun muassa arvonalentumistappiot tai niiden peruutukset, merkittävät omaisuuserien luovutusvoitot ja -tappiot sekä uudelleenjärjestelykulut. Vuosina 2019 ja 2018 Suomisella ei ollut tuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä. Käyttökate (EBITDA) Käyttökate (EBITDA) = Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset euroa Liikevoitto Poistot ja arvonalentumiset Käyttökate Bruttoinvestoinnit euroa Lisäykset aineettomiin hyödykkeisiin Lisäykset aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin Bruttoinvestoinnit Korolliset nettovelat Suominen katsoo, että korollisten velkojen ilmoittaminen paitsi jaksotettuun hankintamenoon, myös nimellisarvostaan, antaa sijoittajille hyödyllistä lisätietoa Suominen velkaantumisesta. Korolliset nettovelat = Korolliset velat nimellisarvoon korolliset saamiset rahavarat Oikaistu euroa Korolliset velat Joukkovelkakirjalainojen lunastus- ja liikkeellelaskukulut Korolliset saamiset Rahavarat Korolliset nettovelat

22 21 (32) Korolliset velat Joukkovelkakirjalainojen lunastus- ja liikkeellelaskukulut Korollisten velkojen nimellisarvo Oman pääoman tuotto (ROE), % Oman pääoman tuotto (ROE), % = Raportointikauden voitto (rullaava 12 kuukautta) x 100 Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä (vuosineljännesten keskiarvo) euroa Raportointikauden voitto (rullaava 12 kuukautta) Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä / / Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä / / Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä / / Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä / / Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä / / Keskiarvo Oman pääoman tuotto (ROE), % -0,2 7,4-1,3 Sijoitettu pääoma Sijoitettu pääoma = Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä + korolliset velat Oikaistu euroa Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä Korolliset velat Sijoitettu pääoma Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %

23 22 (32) Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % = Liikevoitto + rahoitustuotot (rullaava 12 kuukautta) x 100 Sijoitettu pääoma, vuosineljännesten keskiarvo Oikaistu euroa Liikevoitto (rullaava 12 kuukautta) Rahoitustuotot (rullaava 12 kuukautta) Yhteensä Sijoitettu pääoma / / Sijoitettu pääoma / / Sijoitettu pääoma / / Sijoitettu pääoma / / Sijoitettu pääoma / / Keskiarvo Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % 2,9 4,6 2,3 Omavaraisuusaste, % Omavaraisuusaste, % = Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä x 100 Taseen loppusumma - saadut ennakot Oikaistu euroa Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä Taseen loppusumma Saadut ennakot Omavaraisuusaste, % 39,9 41,2 38,7 Velkaantumisaste, % Velkaantumisaste, % = Korolliset nettovelat x 100

24 23 (32) Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä Oikaistu euroa Korolliset nettovelat Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä Velkaantumisaste, % 68,3 68,2 65,9 LIIKEVAIHTO MARKKINA-ALUEITTAIN euroa 1-12/ / /2018 Suomi Muu Eurooppa Pohjois- ja Etelä-Amerikka Muut maat Yhteensä LIIKEVAIHTO LIIKETOIMINTA-ALUEITTAIN euroa Convenience Care Kohdistamattomat kurssierot Yhteensä KEHITYS NELJÄNNESVUOSITTAIN euroa Liikevaihto Vertailukelpoinen liikevoitto % liikevaihdosta 2,7-0,3 0,5 2,7 1,5 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät Liikevoitto % liikevaihdosta 2,7-0,3 0,5 2,7 1,5 Nettorahoituskulut Voitto ennen tuloveroja % liikevaihdosta 1,5-1,7-1,1 2,2-0,3