VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Otsikko Sivu 18 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 44

Transkriptio

1 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kunnanvaltuusto AIKA klo PAIKKA Yläaste KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 18 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS KEHITYSJOHTAJAN VIRAN LAKKAUTTAMINEN JA ELINVOIMAPÄÄLLIKÖN 45 VIRAN PERUSTAMINEN 21 TEKNISEN JOHTAJAN VIRAN LAKKAUTTAMINEN JA KUNNANINSINÖÖRIN 47 VIRAN PERUSTAMINEN 22 VIROLAISEN ASEMAKAAVA-ALUEEN KORTTELIN 207 TONTTIEN HINNAT VASTATAKAUKSEN MYÖNTÄMINEN TAMPEREEN KAUPUNGILLE 52 TAMPEREEN SEUDUN KESKUSPUHDISTAMO OY:N LAINOJEN TAKAAMISEKSI 24 ILMOITUSASIAT 56 Mervi Lumia Kunnanvaltuuston puheenjohtaja

2 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kunnanvaltuusto OSALLISTUJAT LÄSNÄ Alakoski Virpi jäsen Arvela Ari Jäsen Harjula Jukka jäsen Kekäläinen Laura jäsen Kuusjärvi Matti jäsen Leppänen Ilona jäsen Lounasranta Marko jäsen Lumia Mervi puheenjohtaja Marttila Henri varajäsen Nieminen Lauri jäsen Penttilä Harri jäsen Perämaa Ari jäsen Pietilä Tapani jäsen Rajala Miia jäsen Rantala Riitta jäsen Saarinen Velipekka jäsen Sorva Valto jäsen Suoniemi Susanna jäsen, poissa kokouksesta klo Tapanainen Harri jäsen Uusi-Erkkilä Pertti jäsen Uusi-Rasi Antti jäsen POISSA Pispala Kristiina jäsen MUUT Paloniemi Erkki Kunnanjohtaja Hutko Minna Hallintojohtaja Juuti Sari Liikunta- ja nuorisosihteeri Mäki Anne Varhaiskasvatusjohtaja Seppänen Mika Sivistysjohtaja ALLEKIRJOITUKSET Mervi Lumia Puheenjohtaja Minna Hutko Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Miia Rajala Valto Sorva PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Minna Hutko Hallintojohtaja

3 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kunnanvaltuusto KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS KVAL 18 Valtuuston kokouksen laillisuus edellyttää, että valtuusto on kutsuttu koolle kuntalain ja valtuuston työjärjestyksen edellyttämällä tavalla. Valtuusto on päätösvaltainen, kun vähintään 2/3 valtuutetuista on läsnä. Tällä kertaa valtuuston kokouskutsu on julkipantu kunnan ilmoitustaululle Esityslista ja kokouskutsu on lähetetty kutsuna valtuutetuille, kunnanjohtajalle ja hallintojohtajalle. Esityslista on lähetetty tiedoksi kunnanviraston johtoryhmälle, kaikkien valtuustoryhmien ensimmäiselle varavaltuutetulle, arkistoon ja tiedotusvälineille. Lisäksi lyhennetty kokouskutsu ilman asialuetteloa on valtuuston päätöksen mukaisesti julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa. Paikalla olevien valtuutettujen lukumäärä selviää kokouksen alussa toimitettavassa nimenhuudossa. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

4 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kunnanvaltuusto PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS KVAL 19 Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka toimivat tarvittaessa myös ääntenlaskijoina. Harri Penttilän ehdotuksesta pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Miia Rajala ja Valto Sorva.

5 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto KEHITYSJOHTAJAN VIRAN LAKKAUTTAMINEN JA ELINVOIMAPÄÄLLIKÖN VIRAN PERUSTAMINEN KHAL 75 Kunnanvaltuusto päätti , että Vesilahden kuntaan perustetaan kehitysjohtajan virka alkaen siten, että työaika jakaantuu elinkeinotoimen ja teknisen toimen kesken seuraavasti: elinkeinotoimi 50 % ja tekninen toimi 50 %. Kehitysjohtajana elokuussa 2016 aloittanut Ismo Korhonen irtisanoutui ja hänen viimeinen työpäivänsä oli Eri tahoilla on käyty keskusteluja siitä, että kehitysjohtajan viran tehtävänkuva on liian laaja ja olisi tarkoituksenmukaista perustaa tilalle kaksi virkaa, joista toinen keskittyy tekniseen toimeen ja toinen elinkeinotoimeen / kunnan elinvoiman edistämiseen. Jälkimmäisen ammattinimikkeenä elinvoimapäällikkö kuvaisi tehtäväkenttää ja tehtävään liittyviä odotuksia. Elinvoimapäällikkö vastaisi kuntamarkkinoinnista ja kuntastrategian mukaisesta elinvoiman edistämisestä, mm. elinkeinopalvelujen järjestämisestä, matkailuelinkeinon edistämisestä, työllisyyden edistämisestä, yritystonttien aktiivisesta tarjonnasta sekä yritysmyönteisen imagon luomisesta. Elinvoimapäällikkö tekisi yhteistyötä yrittäjien ja seudullisten elinkeinopalveluiden kanssa, loisi edellytyksiä yritysten verkostoitumiselle ja kasvulle sekä auttaisi vesilahtelaisia yrityksiä löytämään tarvitsemiaan palveluita ja osallistumaan erilaisiin hankkeisiin. Elinvoimapäällikön toimenkuvaan sisällytetään nykyistä enemmän matkailutoimeen liittyviä tehtäviä, vrt. kehitysjohtaja. Elinvoimapäällikkö toimisi elinvoimatoimikunnan esittelijänä / valmistelijana sekä raportoisi ja valmistelisi elinvoimaan liittyviä selvityksiä ja asiakirjoja. Elinvoimapäällikkö toimisi suoraan kunnanjohtajan alaisuudessa. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että - kehitysjohtajan virka lakkautetaan, - Vesilahden kuntaan perustetaan elinvoimapäällikön virka alkaen, - elinvoimapäällikkö on elinvoimatoimikunnan esittelijä ja johtoryhmän jäsen, - elinvoimapäällikön virka rinnastetaan virka- ja työehtosopimusten mukaiseen johtavassa tai itsenäisessä asemassa olevaan viranhaltijaan - elinvoimapäällikön virkaan on kelpoinen henkilö, jolla on soveltuva ammattikorkeakoulu- tai korkeakoulututkinto - kunnanhallitus päättää elinvoimapäällikön valinnasta (hallintosäännön mukaan kunnanvaltuusto päättää vain kunnanjohtajan valinnasta) ja - tarvittavat muutokset hallintosääntöön tehdään säännön päivityksen yhteydessä. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti

6 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto KVAL 20/ Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto päättää, että - kehitysjohtajan virka lakkautetaan, - Vesilahden kuntaan perustetaan elinvoimapäällikön virka alkaen, - elinvoimapäällikkö on elinvoimatoimikunnan esittelijä ja johtoryhmän jäsen, - elinvoimapäällikön virka rinnastetaan virka- ja työehtosopimusten mukaiseen johtavassa tai itsenäisessä asemassa olevaan viranhaltijaan - elinvoimapäällikön virkaan on kelpoinen henkilö, jolla on soveltuva ammattikorkeakoulu- tai korkeakoulututkinto - kunnanhallitus päättää elinvoimapäällikön valinnasta (hallintosäännön mukaan kunnanvaltuusto päättää vain kunnanjohtajan valinnasta) ja - tarvittavat muutokset hallintosääntöön tehdään säännön päivityksen yhteydessä. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - elinvoimatoimikunta

7 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto TEKNISEN JOHTAJAN VIRAN LAKKAUTTAMINEN JA KUNNANINSINÖÖRIN VIRAN PERUSTAMINEN KHAL 76 Kunnanvaltuuston hyväksymän hallintosäännön mukaan valtuusto päättää virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä virkanimikkeen muuttamisesta (5 luku 2 ). Kunnanvaltuusto päätti , että Vesilahden kuntaan perustetaan teknisen johtajan virka alkaen. Lisäksi valtuusto päätti, että tekninen johtaja toimii koko teknisen toimen johtajana, toimistopäällikkönä ja kunnanviraston johtoryhmän jäsenenä. Teknisen johtajan virkaan haettiin henkilöä kahdella eri hakukierroksella. Ensimmäisen hakukierroksen jälkeen kunnanhallitus päätti laittaa teknisen johtajan viran uudelleen auki ja korostaa talonrakennuksen sekä infra-alan tuntemusta. Haut eivät johtaneet teknisen johtajan rekrytointiin, vaan kunnanvaltuusto päätti , että teknisen johtajan virkaa ei toistaiseksi täytetä, vaan tekninen toimi organisoidaan uudelleen alkaen. Kunnanjohtaja toimi teknisen toimen päällikkönä ja teknisen toimiston henkilöstön esimiehenä kehitysjohtajan rekrytointiin saakka. Kunnanvaltuusto päätti , että Vesilahden kuntaan perustetaan kehitysjohtajan virka alkaen siten, että työaika jakaantuu elinkeinotoimen ja teknisen toimen kesken seuraavasti: elinkeinotoimi 50 % ja tekninen toimi 50 %. Kehitysjohtajana elokuussa 2016 aloittanut Ismo Korhonen irtisanoutui ja hänen viimeinen työpäivänsä oli Eri tahoilla on käyty keskusteluja siitä, että kehitysjohtajan viran tehtävänkuva on liian laaja ja olisi tarkoituksenmukaista perustaa tilalle kaksi virkaa, joista toinen keskittyy tekniseen toimeen ja toinen elinkeinotoimeen / kunnan elinvoiman edistämiseen. Teknisen johtajan virkaa paremmin ao. tehtäväkenttää kuvaisi kunnaninsinöörin virka, joka oli aiemmin Vesilahdessa käytössä. Lokakuussa 2016 Suomen kunnissa työskenteli 27 kunnaninsinöörin ammattinimikkeellä olevaa henkilöä. Esim. Kaavin kunta on tammikuussa 2018 päättänyt lakkauttaa teknisen johtajan viran ja perustaa kunnaninsinöörin viran alkaen. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että - teknisen johtajan virka lakkautetaan, - Vesilahden kuntaan perustetaan kunnaninsinöörin virka alkaen, - kunnaninsinööri on teknisen toimen päällikkö (toimialajohtaja), teknisen lautakunnan esittelijä ja johtoryhmän jäsen, - kunnaninsinöörin virka rinnastetaan virka- ja työehtosopimusten mukaiseen johtavassa tai itsenäisessä asemassa olevaan viranhaltijaan - kunnaninsinöörin virkaan on kelpoinen henkilö, jolla on soveltuva teknisen alan ammattikorkeakoulu- tai korkeakoulututkinto

8 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto kunnanhallitus päättää kunnaninsinöörin valinnasta (hallintosäännön mukaan kunnanvaltuusto päättää vain kunnanjohtajan valinnasta) ja - tarvittavat muutokset hallintosääntöön tehdään säännön päivityksen yhteydessä. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti KVAL 21/ Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto päättää, että - teknisen johtajan virka lakkautetaan, - Vesilahden kuntaan perustetaan kunnaninsinöörin virka alkaen, - kunnaninsinööri on teknisen toimen päällikkö (toimialajohtaja), teknisen lautakunnan esittelijä ja johtoryhmän jäsen, - kunnaninsinöörin virka rinnastetaan virka- ja työehtosopimusten mukaiseen johtavassa tai itsenäisessä asemassa olevaan viranhaltijaan - kunnaninsinöörin virkaan on kelpoinen henkilö, jolla on soveltuva teknisen alan ammattikorkeakoulu- tai korkeakoulututkinto - kunnanhallitus päättää kunnaninsinöörin valinnasta (hallintosäännön mukaan kunnanvaltuusto päättää vain kunnanjohtajan valinnasta) ja - tarvittavat muutokset hallintosääntöön tehdään säännön päivityksen yhteydessä. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - tekninen lautakunta - rakennus- ja ympäristölautakunta

9 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kaavatoimikunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto VIROLAISEN ASEMAKAAVA-ALUEEN KORTTELIN 207 TONTTIEN HINNAT Kaavatmk 26 / Kunnanhallituksen puheenjohtajan, Pertti Uusi-Erkkilän, esiintuomana keskusteltiin Virolaisen alueen toteutumattomien rivitalotonttien muuttamisesta erillispientalotonteiksi. : Kaavatoimikunta valtuutti rakennustarkastajan ja aluearkkitehdin tutkimaan maankäyttö- ja rakennuslain antamia mahdollisuuksia toteuttaa pieniä omakotitaloja korttelissa 207 sekä mahdollisesti korttelissa 206. Todettiin, että tulisi tutkia pienien tonttien kysyntää tällä palvelujen läheisyydessä olevalla alueella KHAL 51/ Aluearkkitehti ja rakennustarkastaja: Virolaisen alueen asemakaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa ja asemakaava on tullut kuulutuksella voimaan Kunta on investoinut alueelle ja rakentanut tiestön sekä kunnallisteknisen verkoston. Asemakaava-alueen teollisuusrakennusten (TY) ja asuinpiensekä erillispientalojen korttelialueet (AP, AO) ovat rakentuneet ja toteutuneet pääosin kaavan mukaisesti. Kaava-alueen rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten (AR) korttelialueen 206 tontit numero 1,2,4 ja korttelialueen 207 tontit numero 1 ja 2 ovat kunnan omistuksessa ja toteutumattomia. Alue sijaitsee palvelujen läheisyydessä ja siitä on hyvät kulkuyhteydet. Tonttikysyntä Kirkonkylän alueella on vilkastunut ja toisaalta kunnalla ei ole luovutuskelpoisia erillispientalojen tontteja Kirkonkylässä Ämmänhaudanmäen aluetta lukuun ottamatta, jossa sielläkin luovutuskelpoisia on vain 10 kpl. Virolaisen alueen toteutuminen olisi kunnan yhdyskuntarakenteen kehittymisen kannalta tärkeää ja kunnan edun mukaista. Vesilahden kunnassa on käytössä ohjeellinen tonttijako, joka mahdollistaa tonttien lohkomisen asemakaavassa esitetystä poiketen kunnan suostumuksella. Huomioitavaa kuitenkin on, että tontin lohkominen tai erillisen tonttijaon laatiminen asemakaava mukaisen ohjeellisen tonttijaon vastaisesti ei muuta asemakaavan sisältöä, rakennusoikeutta tai asemakaavassa olevia aluerajauksia kuten rakennusalan rajoja. Kaavatoimikunnan valtuuttamina aluearkkitehti ja rakennustarkastaja ovat tutkineet kortteleiden 206 ja 207 toteuttamisen edellytyksiä pienehköinä omakotitontteina. Tarkastelussa on todettu että kortteli 207 on muutettavissa erillispientalojen rakennuspaikoiksi ilman merkittäviä investointeja katujen rakentamiseen ja kunnallistekniikkaan. Erillispientalotontit olisivat liitettävissä nykyiseen kunnallistekniseen verkostoon ja alueen rakentuminen vaatisi korttelin sisäisen pihakadun rakentamisen. Kortteliin ei kohdistu rasituksia tai rajoituksia. Korttelin tonttijaon muutoksesta on laadittu esisuunnitelma joka ohessa liitteenä.

10 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kaavatoimikunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Asemakaavassa korttelin 207 suurin sallittu kerrosluku on II (kaksi) ja sen rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e=0,3. Nykyisellään korttelin 207 tontti 1 on pinta-alaltaan 4222 m2 ja sen rakennusoikeus on 1267 k-m2. Korttelin tontti 2 on pinta-alaltaan 5339 m2 ja sen rakennusoikeus on 1602 k-m2. Kortteliin on esisuunnitelmassa esitetty 9 kpl tontteja joiden keskikoko on noin 950 neliömetriä. Tällöin tonttikohtaiseksi rakennusoikeudeksi kaavan tehokkuusluvun e=0,3 mukaan muodostuisi n. 285 kerrosneliömetriä. Tonttijaon muutos ei johtaisi rakennusoikeuden muutokseen alueella eikä johtaisi vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen ympäristövaikutuksiltaan. Muutos ei aiheuttaisi haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle koska aluetta käytettäisiin edelleen pientaloasumiseen. Alueella ei ole erityisiä luonnonsuojelullisia arvoja, joten se ei myöskään vaikuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista eikä vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koska alueella ei ole rakennuksia. Korttelin käyttäminen erillispientalojen rakentamiseen edellyttäisi poikkeuslupaa AR-merkinnästä sekä itäsivun liittymäkiellosta joille on edellytykset edellä esitetysti. Alueella on voimassa ohjeellinen tonttijako joka voidaan muuttaa maanomistajan aloitteesta. Tonttijaon muuttaminen edellyttää erillisen tonttijaon ja tonttijakokartan laatimista. Toisaalta aluearkkitehti ja rakennustarkastaja ovat todenneet että korttelin 206 osalta tarvittaisiin tarkentavia suunnitelmia liikenteen järjestämiseksi ja sen osalta olisi tarkoituksen mukaista lykätä tonttijaon muuttamista kunnes on selvillä tonttien kysyntä ja on selvitetty kaavamuutoksen tarve korttelissa 206. Liitteet: - liite n:o 1/ 51 Asemakaavaote - liite n:o 2/ 51 Alueen kunnallistekninen verkosto - liite n:o 3/ 51 Esisuunnitelma tonttijaoksi kortteliin 207 Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää käynnistää tonttijaon muuttamisen ja erillisen tontti-jaon laatimisen korttelissa 207 tonteilla 1 ja 2 esisuunnitelman mukaisesti perusteena nykyisen tonttijaon sopimattomuus ja toteutumattomuus sekä yhdyskuntarakenteen kehittymisen ja toteutumisen edistäminen alueella. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti KHAL 80/ Kunnanjohtaja:

11 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kaavatoimikunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se määrää Virolaisen asemakaava-alueen kortteliin 207 muodostuvien omakotitalotonttien nrot 1-9 hinnaksi / tontti (sisältää pyykitys- ja lohkomiskustannukset). Tonttien vuokraus on myös mahdollista. Puheenjohtaja avasi keskustelun asiasta. Keskustelun kuluessa Kristiina Pispala teki seuraavan ehdotuksen: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se määrää Virolaisen asemakaava-alueen kortteliin 207 muodostuvien omakotitalotonttien nrot 1-9 hinnaksi / tontti (sisältää pyykitys- ja lohkomiskustannukset). Tonttien vuokraus on myös mahdollista. Miia Rajala kannatti Pispalan ehdotusta. Puheenjohtaja päätti keskustelun asiasta ja totesi, että koska on tehty kunnanjohtajan ehdotuksesta poikkeava ehdotus ja sitä on kannatettu, on suoritettava äänestys. Puheenjohtaja ehdotti äänestystavaksi nimenhuutoäänestystä ja äänestysmenettelyä siten, että ne, jotka kannattavat kunnanjohtajan ehdotusta, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Kristiina Pispalan ehdotusta, äänestävät EI. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti puheenjohtajan ehdotuksen äänestystavaksi ja - menettelyksi. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 1 JAA- ääni (Pertti Uusi-Erkkilä) ja 6 EI-ääntä (Laura Kekäläinen, Ari Perämaa, Tapani Pietilä, Kristiina Pispala, Miia Rajala ja Harri Tapanainen). Puheenjohtaja totesi äänestyksen tuloksen: kunnanjohtajan ehdotus sai yhden äänen ja Kristiina Pispalan ehdotus sai 6 ääntä. Kunnanhallituksen päätökseksi tuli Kristiina Pispalan ehdotus KVAL 22/ Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto päättää, että se määrää Virolaisen asemakaava-alueen kortteliin 207 muodostuvien omakotitalotonttien nrot 1-9 hinnaksi / tontti (sisältää pyykitys- ja lohkomiskustannukset). Tonttien vuokraus on myös mahdollista. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - rakennus- ja ympäristölautakunta - tekninen lautakunta - Sari Hietala-Karlsson

12 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto VASTATAKAUKSEN MYÖNTÄMINEN TAMPEREEN KAUPUNGILLE TAMPEREEN SEUDUN KESKUSPUHDISTAMO OY:N LAINOJEN TAKAAMISEKSI KHAL 70 Keskuspuhdistamo-hankkeen toteutuksella yhtiön osakaskuntien jätevesien käsittelytarpeet ratkaistaan vuosikymmeniksi eteenpäin ja nykyisistä vanhenevista puhdistamoista voidaan luopua. Hankkeen suunnitteluvaihe on päättynyt, ja rakennusurakat alkavat huhtikuussa 2019 jatkuen aina 2023 vuoden loppuun asti. Suunnitelmia ja teknisiä ratkaisuja tullaan kehittämään koko hankkeen ajan. Merkittävimpiä urakkakokonaisuuksia ovat louhinta ( ), rakennustyöt ( ), koneistotyöt ( ) sekä koko toteutusjaksona tehtävät siirtoviemäriasennukset. Hankkeeseen liittyvät asemakaavat ovat lainvoimaisia, ja merkittävimmät rakennusluvat saataneen 2018 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Hankkeeseen liittyviä ympäristö- ja vesilain mukaisia lupia on vielä lupakäsittelyssä, mutta mahdollisuus töiden aloittamiseen on pyritty turvaamaan tästä huolimatta. Aluerakentamisurakka alkaa huhtikuussa 2018 ja päättyy vuoden lopussa. Samassa urakassa Tampereen kaupunki tekee pilaantuneisiin maihin liittyviä kunnostustoimia. Kuluvan vuoden aikana valmistellaan myös louhintaan liittyvät urakat siten, että ensimmäinen louhintaurakka voi alkaa lokakuussa. Osakkaat ovat sitoutuneet hankkeessa yhteensä 36,0 miljoonan oman pääoman sijoitukseen vuoteen 2020 mennessä. Sijoitukset on pääosin tehty ja tehdään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Yhtiön omistus-osuudet jakautuvat seuraavasti: Osakkeita (kpl) Omistus % Osakepääoma Tampereen kaupunki ,20 % ,96 Ylöjärven Vesi Oy ,53 % Kangasalan kaupunki ,65 % Lempäälän kunta ,11 % Pirkkalan kunta ,05 % Vesilahden kunta ,46 % Yhteensä ,0 % ,96 Hankkeen kokonaisrahoitustarpeeksi on arvioitu ennen urakoiden kilpailutusta noin 310 miljoonaa euroa. Tästä vieraan pääoman osuudeksi on arvioitu 274 M miljoonaa euroa eli 88 %:ia tarpeesta. Ensimmäinen erä vieraasta pääomasta kilpailutetaan vuoden 2018 lopulla ja nostojen on suunniteltu alkavan syksyllä Erityisluottolaitokset (EIB, NIB ja Kuntarahoitus) sekä pankit vaativat lainapääomalle vakuudeksi Tampereen kaupungin omavelkaisen takauksen. Takauksella on rahoituskustannusta alentava vaikutus. Muiden osakkaiden tulee antaa Tampereen kaupungille omistusosuutensa mukainen vastatakaus. Korkokustannukset ovat hankkeen elinkaarenaikainen suurin kustannuserä ja sillä tulee olemaan merkittävin vaikutus jätevesimaksujen hinnoitteluun. Korkokustannustason heilahtelun välttämiseksi ja nykyisen matalan korkotason hyödyntämiseksi pidemmällä aikavälillä, lainakorkojen suojaaminen on välttämätöntä. Tämä tapahtuu joko kiinteäkorkoisilla lainoilla

13 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto tai niitä vastaavilla koronvaihtosopimuksilla. Koronvaihtosopimuksia voidaan käyttää esimerkiksi olemassa olevan lainasalkun tai yksittäisen lainan korkoprofiilin muuttamiseen ilman lainaehtojen uudelleenneuvottelemista. Koronvaihtosopimus on yleensä alkuperäisestä lainasta täysin erillinen sopimus eikä vaadi lainanantajan hyväksyntää. Korkosuojauksia voidaan tehdä jo ennen lainan nostamista osana riskienhallintaa. Yhtiön hallituksen linjauksen mukaisesti Suojausaste on %:ia markkinatilanteesta riippuen. Koronvaihtosopimusten käyttö korkosuojausten tekemiseen edellyttää yhtiöltä johdannaisyleissopimusta sekä Tampereen kaupungilta takausta yleissopimukselle. Myös tälle Tampereen takaukselle vaaditaan muiden osakkaiden omistusosuuden mukainen vastatakaus. Sopimuksessa sovitaan niistä yleisistä ehdoista, joita sovelletaan rahoituslaitosten kanssa tehtäviin sopimuksiin, jotka voivat olla koronvaihtosopimuksia, korkokattosopimuksia sekä korkokatto- ja korkolattiasopimuksia. Kuntalain 129 :n mukaan kunnan myöntämä laina, takaus tai muu vakuus ei saa vaarantaa kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisältyy merkittävä taloudellinen riski. Kunnan edut tulee turvata riittävän kattavilla vastavakuuksilla. Takausjärjestelyyn sisältyvän taloudellisen riskin voidaan katsoa olevan lii-an suuri, jos osoittautuu, että kunta ei pysty riskin realisoituessa hoitamaan sille laissa säädettyjä tehtäviä. Takaukseen liittyvä riski kuntataloudelle päätöksentekohetkellä käytettävissä olevien tietojen perusteella ei ole liian suuri ottaen huomioon osakaskuntien taloudellinen asema. Lisäksi arvioinnissa on huomioitava kyseessä olevan vesihuoltolaissa säädetystä kunnan vastuulla olevasta toiminnasta, jonka investoinnit ja kustannukset tulee ylipäätään kattaa pitkällä aikavälillä yhtiön itsensä peri-millä asiakasmaksuilla. Tämä pienentää kuntien taloudellista riskiä. Kuntalain 129 edellyttää kunnan antamalle takaukselle riittävän kattavaa vastavakuutta. Vaadittavien vastavakuuksien ei tarvitse kattaa koko takaukseen liittyvää riskiä, vaan riittää, että ne kattavat kunnan riskien hallinnan näkökulmasta riittävän osan. Kunta voi myöntää takauksen tai muun vakuuden kilpailutilanteessa markkinoilla toimivan yhteisön velasta tai muusta sitoumuksesta ainoastaan, jos yhteisö kuuluu kuntakonserniin tai se on kuntien tai kuntien ja valtion yhteisessä määräysvallassa. Yhtiö on yksinomaan sen omistavien kuntien määräysvallassa. Lisäksi on huomioitava, että seudullisen jätevedenpuhdistamon toiminta muodostaa ns. luonnollisen monopolin, joka ei toimi markkinoilla kilpailutilanteessa. Kaupungin takaus ei siten vääristä kilpailutilannetta markkinoilla ja kaupunki voi myöntää takauksen yhtiölle. Mikäli takauksen saaja ei toimi markkinoilla, takaukseen sisältyvällä mahdollisella tuella ei ole vai-kutusta kilpailuun. Takaus voidaan tällöin EU:n valtiontukisääntelyn näkökulmasta myöntää ilman takausprovisiota, mutta tälle takaukselle on linjattu perittäväksi 0,3 prosentin suuruinen takausprovisio.

14 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Riittävästä vakuudesta on käyty keskustelua Tampereen ja yhtiön tilintarkastajan kanssa. Riittäväksi vakuudeksi on katsottu, että yhtiö hakee yrityskiinnityksiä 310 milj. euron edestä samanarvoista laitosinvestointia ja noin 100 milj. euron kiinteän koron kassavirtaa vastaan. Tällä päästään 75 %:in vakuusarvoon. Tampereen kaupunki sitoutuu jakamaan saamansa vakuuden muiden osakassopimuksen mukaisten takaajien kanssa omistussuhteiden mukaisesti. Sekä vastatakaukset että vakuuden jakaminen käsitellään takaajien kesken laadittavissa takaussitoumuksissa. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että sitoudutaan euron omavelkaiseen takaukseen osakeomistuksen mukaisessa suhteessa Tampereen kaupungin Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:lle antamalle enintään euron lainan takaisin maksamisesta korkoineen ja muine lainaehtoineen 30 vuoden laina-ajaksi. Sitoudutaan osakeomistuksen mukaisessa suhteessa omavelkaiseen takaukseen Tampereen kaupungille Tampereen Keskuspuhdistamo Oy:n maksuvelvoitteista, jotka johtuvat korkosuojaustarkoitukseen tehtävästä johdannaisten yleissopimuksesta ja niistä koronvaihto-, korkokatto-, korkokatto- ja korkolattiasopimuksista valuutanvaihtosopimuksista tai strukturoiduista korkosopimuksista, joihin yleissopimusta sovelletaan. Hyväksytään vakuudeksi omistusosuuden mukainen osuus Tampereen kaupungin Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:ltä saamasta euron yrityskiinnityksestä. Takauksesta peritään 0,3 prosentin takausprovisio. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti KVAL 23/ Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto päättää, että - sitoudutaan euron omavelkaiseen takaukseen osakeomistuksen mukaisessa suhteessa Tampereen kaupungin Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:lle antamalle enintään euron lainan takaisin maksamisesta korkoineen ja muine lainaehtoineen 30 vuoden laina-ajaksi - sitoudutaan osakeomistuksen mukaisessa suhteessa omavelkaiseen takaukseen Tampereen kaupungille Tampereen Keskuspuhdistamo Oy:n maksuvelvoitteista, jotka johtuvat korkosuojaustarkoitukseen tehtävästä johdannaisten yleissopimuksesta ja niistä koronvaihto-, korkokatto-, korkokatto- ja korkolattiasopimuksista valuutanvaihtosopimuksista tai strukturoiduista korkosopimuksista, joihin yleissopimusta sovelletaan

15 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto hyväksytään vakuudeksi omistusosuuden mukainen osuus Tampereen kaupungin Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:ltä saamasta euron yrityskiinnityksestä. - takauksesta peritään 0,3 prosentin takausprovisio ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy, Timo Heinonen - Lempäälän Vesi Oy, Lasse Sampakoski

16 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kunnanvaltuusto ILMOITUSASIAT KVAL 24 Kunnanvaltuustolle saatetaan tiedoksi seuraavat ilmoitusasiat: 1. Vesilahden kunnan väkiluku oli asukasta ( / 4.446). 2. Pirkanmaan ELY-keskus / Pirkanmaan työllisyyskatsaus 2/2018. Vesilahden työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta helmikuun lopussa 2018 oli 6,7 % (joulukuun 2017 tilanne 7,3 %), Pirkanmaalla 10,7 % (11,7 %) ja koko maassa 9,0 % (11,2 %). Vesilahden lukema on Pirkanmaan toiseksi alhaisin. Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto merkitsee ilmoitusasiat tiedokseen. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti Kokouksessa jätettiin seuraavat valtuustoaloitteet: - Susanna Suoniemi jätti liitteenä n:o 1 / 24 ilmenevän valtuustoaloitteen muovin kierrätyksen lisäämiseksi. Aloitteen allekirjoittivat Vihreiden valtuustoryhmän Susanna Suoniemi ja Laura Kekäläinen sekä Kristillisdemokraattien (KD) valtuustoryhmän Matti Kuusjärvi ja Riitta Rantala - Laura Kekäläinen jätti liitteenä n:o 2 / 24 ilmenevän valtuustoaloitteen tarpeettomien kulujen karsimisesta. Aloitteen allekirjoittivat Vihreiden valtuustoryhmän Laura Kekäläinen ja Susanna Suoniemi sekä Kristillisdemokraattien (KD) valtuustoryhmän Matti Kuusjärvi ja Riitta Rantala - Marko Lounasranta jätti liitteenä n:o 3 / 24 ilmenevän valtuustoaloitteen nuorten liikuntamahdollisuuksien lisäämiseksi. Aloitteen allekirjoittivat Sosiaalidemokraattien valtuustoryhmän Marko Lounasranta ja Lauri Nieminen sekä Keskustan Miia Rajala.