Tarpeesta toteutukseen - Miten palvelut järjestetään yksilöllisesti ja yhteisössä? Mitä on opittu kehittämishankkeista?

Transkriptio

1 Tarpeesta toteutukseen - Miten palvelut järjestetään yksilöllisesti ja yhteisössä? Mitä on opittu kehittämishankkeista? Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Petteri Kukkaniemi

2 KVPS ja henkilökohtainen budjetointi Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palveluiden kehittäjä ja tuottaja. Tavoitteemme on löytää yksilöllisiä ratkaisuja ja luoda laadukkaita palvelumalleja erityisiä tarpeita omaavien ihmisten ja heidän läheistensä tueksi. Visiona on kehitysvammaisen tai muuten erityistä tukea tarvitsevan ihmisen osallisuus, hyvä elämä ja läheisten luottamus. Kehitysvammaisten Palvelusäätiön keskeisimmät toiminnat ovat Tiedän mitä tahdon hanke yhdessä Kehitysvammaliiton kanssa, RAY Kumppaneina Eksote ja Vantaan kaupunki. Henkilökohtaisen budjetoinnin kehittäminen osana kohdennettua toiminta-avustusta (Osallisuuden vahvistamiseen ja palvelujärjestelmän kehittämiseen), RAY/STEA ja ostopalvelut Kehittämisalueet ja -kumppanit tähän mennessä: Kainuu, Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo & Pohjanmaan maakunnat, Jyväskylän ja Suonenjoen kaupungit, Helsingin kaupunki, Mikkelin alue (Essote). Improving Skills & Competencies in Self-Directed Support (SKILLS) projekti, Erasmus+ v vaikuttamistoiminta lyhytaikainen huolenpito Organisoituminen Suunnaksi elokuussa asuntojen hankinta ja rakennuttaminen kehittämistoiminta

3 Suunta on henkilökohtaisen budjetoinnin keskus, jonka päämääränä on lisätä ihmisten valinnan ja vaikuttamisen mahdollisuuksia oman tuen ratkaisuihin ja toteutumiseen. Tavoitteena on kehittää uusia toimintatapoja, joissa yhdistyvät ihmisoikeusperusta ja resurssiviisas toiminta. suunta.fi suunta_fi Toimintaa ohjaavat periaatteet Osallisuus Tasa-arvo Kumppanuus Yhteiskehittäminen Kokeilemalla kehittäminen

4 Henkilökohtainen budjetointi? Henkilökohtainen budjetti? Henkilökohtainen budjetointi tarkoittaa sotepalveluiden järjestämisen tapaa, jossa ihmiset ovat itse avainasemassa määrittämässä, mitkä palvelut tai muu tuki auttaisivat heitä heidän elämässään. Henkilökohtainen budjetointi Henkilökohtainen budjetointi on keino ihmisen arjessa ja elämäntilanteessa tarvittavan tuen ja palvelujen järjestämiseksi ja tarpeisiin liittyvien tavoitteiden edistämiseksi. Näistä on sovittu omatyöntekijän kanssa laaditussa palvelutarpeen arvioinnissa ja asiakassuunnitelmassa. Henkilökohtainen budjetti Rahasumma, jonka ihminen voi käyttää sovittujen reunaehtojen mukaan palvelujen ja arjessa hyvinvointia ja toimintakykyä edistävän toiminnan järjestämiseen omaehtoisesti. Lähteet: Rajalahti & Kukkaniemi 2016, Rousu 2019

5 Henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämistyö Tiedän mitä tahdon! Kehitysvammaisten Palvelusäätiön ja Kehitysvammaliiton yhteishanke Yhteistyökumppaneina Eksote ja Vantaan kaupunki Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama Henkilökohtaisen budjetoinnin kehittäminen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön toimintaa Kehittäjäkumppaneina Kainuu, Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo & Pohjanmaan maakunnat, Jyväskylän ja Suonenjoen kaupungit, Helsingin kaupunki, Essote Sosiaali- ja terveysministeriön tukemaa toimintaa Veikkauksen tuotoilla Lauttasaaren asiakaskeskeinen palveluverkko Helsingin kaupunki Tekesin rahoittama Henkilökohtaisen budjetoinnin kokeilu 2014 Tampereen kaupunki Omaishoidon tukeen liittynyt toimintamallin kehittäminen ja kokeilu Avain kansalaisuuteen Pääkoordinaattori Metropolia AMK yhteistyössä Saimaan ja Diakonia ammattikorkeakoulujen kanssa Pilottialueina Hämeenlinnan, Porin, Tampereen ja Vantaan kaupungit sekä Eksote ja Kainuun sote Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman rahoittama (STM) Palvelusetelikokeilut HB-kokeilut: Eksote, Vaasa, Ylä-Savon sote, Kainuun sote, Siun Sote, Tampere, Keski-Uudenmaan sote Osana valttioneuvoston Palvelut asiakaslähtöiseksi kärkihanketta, STM:n rahoittama Valinnanvapauspilotit Kokeilualueina Etelä-Savo, Keski-Pohjanmaa, Päijät- Häme ja Satakunta (ensimmäinen hakukierros) Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama

6 Tarpeesta toteutukseen Tavoitteet Keinot Yhdenvertaisuus Osallisuus ja syrjimättömyys Tarpeelliset palvelut ja tukitoimet Vammaispalvelut ja tukitoimet sekä vammaisetuudet Perusta YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimus Kansalaisuus ja perusoikeudet Ihmisoikeudet Lähde:

7 Tarpeesta toteutukseen Tavoitteet Luovuuden ilmaisu itselle ominaisella tavalla ONNELLISUUS Tyytyväisyys itseen ja elämään TARKOITUS Kokemus elämän merkityksestä ja arvoista Kokemus henkisestä tasapainosta Perusta LUOVUUS Yhdenvertaisuus Osallisuus ja syrjimättömyys Tarpeelliset palvelut ja tukitoimet MIELENRAUHA HYVINVOINTI Fyysinen, psyykkinen ja seksuaalinen TIETÄMYS Kokemus perusasioiden osaamisesta PYSTYVYYS LIITTYMINEN Kokemus osaamisen ja kyvykkyyden ilmaisemisesta TOIMIJUUS Hallinnan tunne, itsetunto ja mahdollisuus vaikuttaa omiin asioihin Kokemus läheisyydestä, tuesta, ystävyydestä ja vastavuoroisuudesta Keinot Vammaispalvelut ja tukitoimet sekä vammaisetuudet Lähteet: GLM-malli (Purvis, Ward & Willis 2011) YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimus Kansalaisuus ja perusoikeudet Ihmisoikeudet

8 Tarpeesta toteutukseen Tavoitteet Luovuuden ilmaisu itselle ominaisella tavalla ONNELLISUUS Tyytyväisyys itseen ja elämään TARKOITUS Kokemus elämän merkityksestä ja arvoista Kokemus henkisestä tasapainosta Perusta LUOVUUS MIELENRAUHA HYVINVOINTI Fyysinen, psyykkinen ja seksuaalinen TIETÄMYS Kokemus perusasioiden osaamisesta PYSTYVYYS LIITTYMINEN Kokemus osaamisen ja kyvykkyyden ilmaisemisesta TOIMIJUUS Hallinnan tunne, itsetunto ja mahdollisuus vaikuttaa omiin asioihin Kokemus läheisyydestä, tuesta, ystävyydestä ja vastavuoroisuudesta Keinot Vammaispalvelut ja tukitoimet sekä vammaisetuudet Yksilölliset tuen eri muodot lähiyhteisöstä ja -ympäristöstä Lähteet: GLM-malli (Purvis, Ward & Willis 2011) YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimus Kansalaisuus ja perusoikeudet Ihmisoikeudet

9 Tarpeesta toteutukseen Tavoitteet Luovuuden ilmaisu itselle ominaisella tavalla ONNELLISUUS Tyytyväisyys itseen ja elämään TARKOITUS Kokemus elämän merkityksestä ja arvoista Kokemus henkisestä tasapainosta Perusta LUOVUUS MIELENRAUHA HYVINVOINTI Fyysinen, psyykkinen ja seksuaalinen TIETÄMYS Kokemus perusasioiden osaamisesta PYSTYVYYS LIITTYMINEN Kokemus osaamisen ja kyvykkyyden ilmaisemisesta TOIMIJUUS Hallinnan tunne, itsetunto ja mahdollisuus vaikuttaa omiin asioihin Kokemus läheisyydestä, tuesta, ystävyydestä ja vastavuoroisuudesta Keinot Yksilölliset tuen eri muodot lähiyhteisöstä ja -ympäristöstä Vammaispalvelut ja tukitoimet sekä vammaisetuudet Lähteet: GLM-malli (Purvis, Ward & Willis 2011) YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimus Kansalaisuus ja perusoikeudet Ihmisoikeudet

10 Perinteisten palveluiden järjestämistavat Henkilökohtainen budjetointi Lähde: Simon Duffy 2017

11 Henkilökohtaisen budjetoinnin ydin Oikeudet + Vapaus + Osallisuus = Kansalaisuus Minun suunnitelma Minun budjetti Kirkasta oikeudet Suunnittele yhdessä Kuulu ja tukeudu yhteisöön Keskity lopputulokseen Lähde: Simon Duffy 2018

12 Se ei ole helppoa, koska 1. Ihmisiltä ei ole tietoa omista oikeuksistaan 2. Ihmiset eivät ole vapaita suunnittelemaan ja asettamaan tavoitteita 3. Ihmisten ei sallita käyttää resursseja vapaasti 4. Ihmisiä ei nähdä tasavertaisina kansalaisina Lähde: Simon Duffy 2018

13 Mitä voisi ja pitäisi olla Mitä yleensä on Mukailtu John O Brien 2013, Simon Duffy 2009, kuva: Sony music

14 Esimerkki Jyväskylästä Artesaani Ville Markkanen on henkilökohtaisen budjetin mahdollistamana koulutustaan vastaavassa työssä. Hän työskentelee kolmena päivänä viikossa Taidekeskus Järvilinnassa omalla työhuoneellaan, yhtenä taiteilijayhteisön jäsenenä ja on tyytyväinen. Viikosta yksi päivä työtoimintakeskuksessa kuluu paljolti käytännön asioiden hoitamiseen. Kehittämisyhteistyö Jyväskylän kaupungin kanssa Suunta tukemassa: 1 seminaari 4 suunnittelu- ja ohjauspalaveria 3 koulutuspäivää työntekijöille 3 työpajaa kokeiluun osallistuneille palveluiden käyttäjille I kierros 2018 II kierros 2 suunnittelu- ja ohjauspalaveria 1 webinaari työntekijöille 1 koulutuksellinen työpaja työntekijöille 3 työpajaa kokeiluun osallistuville palveluiden käyttäjille (Linkit taustat, suora videolinkki)

15 Päämäärä = hyvä elämä Hyvinvoinnin eri osat ihmiset & ihmissuhteet yhteisö & ympäristön saavutettavuus lahjat ja taidot = vahvuudet käytettävissä olevat resurssit Näistä syntyvä yhdistelmä asennetta, sisua ja resilienssiä. Resilienssi tarkoittaa selviytymisja sopeutumiskykyä ennakoimattomissa, yllättävissä muutostilanteissa Henkilökohtainen budjetti + muut resurssit Lähde: Pippa Murray & Simon Duffy 2011

16 Uusia julkaisuja - mitä on opittu kehittämishankkeista?

17 Mitä kokeiluista on opittu? Asiakasprosessin suunnitelmallisuus ja asiakaslähtöisyys on ollut korostetusti kehitystyön keskiössä Kokeilun myötä palveluohjaajien kustannustietoisuus on lisääntynyt Kokeilu on synnyttänyt uusia tapoja kehittää ja räätälöidä asiakkaiden tarpeiden mukaisia palvelukokonaisuuksia Asiakastyöntekijöiden viestintä- ja perustelutaidot ovat kehittyneet Vaikuttavuuden mittaamiseen on etsitty tietoisesti toimivia ratkaisuja Lainsäädännön reunaehtojen selkeä viestittäminen ja ydinviestien terävöittäminen Asiakassuunnitelmassa todettujen palvelutarpeiden tyydyttämiseksi tieto alueen palvelutarjonnasta tulee olla helposti saatavilla ja vertailukelpoista HB-toimintamalli ei todennäköisesti ole vaikuttanut asiakaskohtaisiin kustannuskertymiin verrattuna palveluiden tuottamiseen julkisina palveluina Lähde: Henkilökohtaisen budjetin kokeilujen arviointi Palvelusetelikokeilu 1/2019 STM/KPMG (Linkki)

18 Henkilökohtaisen budjetoinnin toimintamallin käyttöönoton leviämiseksi tarvitaan Palvelusetelien käytön lisäämistä ja palvelusetelien väljempää, joustavampaa ja uudenlaista määrittelyä. Palveluiden järjestäjiltä uudenlaisia hankintoja, ostetaan vaikuttavuutta ei suoritteita, sekä ennakkoluulottomuutta uusia palvelumuotoja kohtaan. Palveluntuottajilta uudenlaisia ja innovatiivisia palveluita (yksilöllisiin tarpeisiin räätälöityjä). Ammattilaisille johdon tuki ja luottamus sekä valtuuksia erilaisten ratkaisujen. Rohkeutta siirtää valtaa ammattilaisilta asiakkaalle tai hänen omaisilleen. Asiakkaille lisää tietoa henkilökohtaisesta budjetoinnista ja tukea sekä ohjausta palveluiden järjestämiseen sekä työkaluja palveluiden, asiakaskokemuksen ja palveluntuottajien vertailuun. Asiakasryhmästä riippumatta tarjotaan mahdollisuutta järjestää palvelut henkilökohtaisen budjetin avulla, jos sopivaa, tarvetta vastaavaa palvelua tai palveluntuottajaa ei palveluvalikoimasta löydy Selkeää ja ennalta määriteltyä vastuunjakoa valvonnasta sekä ohjeistusta palveluntuottajien lupa- ja ilmoitusprosessiin. Tietojärjestelmät tukemaan HB:ia, mm. rajapinnat sotetietojärjestelmien välille, asiakkaille mahdollisuus budjetin seurantaan, palveluntuottajille järjestelmiin liittyminen helpoksi. Yhteiskunnallista arvokeskustelua sekä valtakunnallista koulutusta ja tiedottamista. Lähde: Johanna Perälä diat Taustalla Johanna Perälä ja Henna Hiilamo Henkilökohtainen budjetti ajattelu- ja toimintatapana, Sitra (Linkki)

19 Henkilökohtaisen budjetoinnin elementit Organisaatio sitoutuu ihmislähtöisen arvopohjan mukaiseen toiminnan järjestämiseen: jolloin ihminen voidaan kohdata palveluissa kokonaisvaltaisesti, ja tuki ja apu toteutuvat ihmisen itsemääräämisoikeutta, autonomiaa ja osallistumista edistävällä tavalla Tiedon saatavuus: HB:stä vaihtoehtona, palveluista, hinnoista, vaikutuksista Työvälineitä omaarviointiin: tarpeet, tavoitteet ja vaihtoehtoiset keinot Ihmisen oma ehdotus: ratkaisuiksi tarpeisiin ja tavoitteisiin > budjettisumma Luottamus: Asiakkaaseen, asiakkaan ja työntekijän yhteiseen arviointiin ja ehdotukseen Omaehtoiset valinnat: asiakas käyttää budjettia sovitusti, elämäntilanteen mukaan joustavasti Neuvontaa,ohjausta ja tukea: omatyöntekijä, tukihenkilö, asiakkaan tiimi Budjetin seuranta ja Hallinta: asiakas voi hallita budjettiaan, omatyöntekijä pystyy seuraamaan Tavoitteiden seuranta: miten budjetilla on saavutettu sovittuja tavoitteita ihmisen hyvinvoinnille Palaute on merkityksellistä: kokemukset, vaikutukset, kehittämistarpeet Henkilökohtaisen budjetointi toimintatavan toimivuus ja vaikutukset: organisaatio arvioi vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin, palvelujen kehittämistarpeeseen ja kustannuksiin sekä HB-toimintatavan toimivuutta Lähde: Sirkka Rousu Henkilökohtainen budjetointi. Ihmislähtöinen toimintatapa sosiaali- ja terveydenhuoltoon. (Linkki) Avain kansalaisuuteen hanke:

20 Suunnannäyttäjät Kansainvälinen henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Helsingissä Seminaarissa puhuvat: John O Brien, inkluusiivisen ajattelun ja yksilökeskeisen elämänsuunnittelun uranuurtaja Yhdysvalloista. Hänen opit ja ymmärrys ovat seurausta pitkäjänteisestä ja -kestoisesta elämäntyöstä tukea tarvitsevien ihmisten, läheisten, kansalaisjärjestöjen, palveluntuottajien ja viranomaisten kanssa. Henkilökohtaisen budjetin keinoilla mahdollistetaan aidosti ihmislähtöisiä ja vaikuttavia sosiaali- ja terveyspalveluita. Miten aluilla olevista lupaavista käytänteistä luodaan yhteinen kehittämisen suunta? Kate Fulton, palvelu- ja organisaatiomuutosten asiantuntija. Kate on johtanut Iso-Britannian ensimmäisiä henkilökohtaisen budjetoinnin pilotteja. Viimeiset 6 vuotta hän on työskennellyt Australiassa vammaispalvelu-uudistuksen (NDIS) parissa. Simon Duffy, englantilainen filosofi ja sosiaalipalveluiden uudistaja. Hän toimii riippumattoman Centre for Welfare Reform ajatushautomon johtajana ja on Citizen Network verkoston perustaja.

21 Yhteystiedot Petteri Kukkaniemi puh suunta.fi kvps.fi twitter.com/suunta_fi twitter.com/kvpsfi Sosiaalialan työn tulevaisuuteen keskittyvä konferenssi Helsingissä kvps.fi/tapahtumat facebook.com/palvelusaatio