Omat Myyntimiehet Ruotsiin s14

Transkriptio

1 nro 1 / 2014 Metsä-lehti nyt myös verkossa UUSI FR28 kuormatraktori s6 Omat Myyntimiehet Ruotsiin s14 Käyttäjäkysely Sampo-Rosenlew tuotteista ja palvelusta s12

2 Tervehdys! Minulla on taas miellyttäavä tilaisuus kertoa teille hyvät metsien miehet ja tietysti naisetkin, että päättymässä oleva vuosi 2014 on ollut Sampo-Rosenlew Oy:lle menestyksekäs. Pohjaa tälle ovat olleet luomassa uusi tuotannonohjausjärjestelmä sekä tuotantolinjojen uudistustyö. Mittava investointiohjelmamme mahdollistaa jatkuvan laadunparannustyön ilman mainittavia hinnankorotuspaineita. Samalla pystymme parantamaan toimitusvarmuutta niin valmiissa tuotteissa kuin varaosissa, vaikka asiakaspalautteemme on jo nyt erittäin hyvä kuten tämänkin lehden sivuilta voidaan lukea. Hyvä asiakkaamme! Vuodenvaihde on yleensä se hetki, jolloin tehdään yhteenvetoa menneestä. Me Porissa katsomme kuitenkin mieluummin eteenpäin. Metsäkoneiden tuoteperheemme on valmis vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Puu uusiutuvana luonnonvarana ja tuottava metsä sen lähteenä on viimein saamassa sille kuuluvan arvon. Olemme vahvasti mukana tekemässä tämän mahdolliseksi. Toivotamme myös kaikki metsäasiakkaamme tervetulleeksi elämään Sampo-Rosenlew -menestystarinaa. Sillai kai! Jali Prihti, toimitusjohtaja HARVENNA OIKEIN - UUSI JA VIELÄKIN PAREMPI SAMPO-ROSENLEW HR46 Sampo-Rosenlewin metsäharvesterit ovat osoittautuneet ylivoimaisiksi harvennushakkuissa. Mistä niiden ylivoimaisuus johtuu? Lue tästä kolme tärkeintä asiakokonaisuutta. Talous Varsinkin ensiharvennuksella hakkuukoneen tuottavuus riippuu lähinnä seuraavista seikoista: kuljettajan ammattitaito poistettavan rungon koko alikasvoksen määrä poistettavan puuston määrä hehtaaria kohden Tuottavuuden perusta: Talous Metsänhoito Teknikka ja ympäristö Tuotos ei riipu koneen koosta ja tehosta. Tällöin työn kannattavuus on melko suoraan verrannollinen koneen hankinta- ja käyttökustannuksiin. Nämä ovat tunnetusti Sampo-Rosenlew -harvestereilla markkinoiden edullisimmat. Kun HR46 -mallin hankintahinta on kolmanneksen pienempi kuin verrokkina olevan keskiraskaan harvesterin, jää pääomakustannus dramaattisesti pienemmäksi. Päätoimittaja: Harri Uusi-Rauva Toimituskunta: Hannu Nummelin Jari Karen Mikko Pihala Ahti Sormunen Painopaikka: Plusprint, Ulvila Osoitteenmuutos ja palautteet: Tuulikki Rosendahl Sampo-Rosenlew Oy PL 50, Pori Sampo-Rosenlew Oy:n metsäuutisia. Ulkoasu ja taitto: Satagrafia Kannen kuva: Sampo-Rosenlew Oy 2 3

3 Tekniikka ja ympäristö Kun tuotantotoiminnassa kappaleita työstetään, kuljetetaan tms. on yleisenä, järkevänä periaatteena suhteuttaa työkalu tai kuljetuslaite kappaleen kokoon. Metsässä tämä tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä että pienten puiden kanssa operoidaan pienillä ja suurten puiden kanssa suurilla koneilla. HR46-harvesterissa on runsaasti teknisiä ratkaisuja, jotka on kehitetty nimenomaan harvennushakkuun olosuhteisiin. Esimerkiksi: Nosturin kalllistussylinterit mahdollistavat puun takaa puinnin Ennätysmäinen ketteryys 50 asteen kääntökulman ansiosta 100% hydroajo - liikkuminen on hyvin täsmällistä ja nopeaa Polttoaineenkulutus riippuu melko suoraan ajoneuvon tai koneen massasta. 9- tonnisen HR46:n tuntikulutus on noin 6-7 litraa. Samoin ovat monet muutkin kustannustekijät riippuvaisia koneen fyysisestä koosta ja painosta. Sampo-Rosenlew HR46-harvesterin koko elinkaaren mukainen kokonaispolttoaineenkulutus on noin litraa pienempi kuin keskiraskaan harvesterin Metsänhoito kulutus. Tämä noin kaksi rekkalastia uusiutumatonta Jälleenmyyntiarvo säilyy koska pienten ja edullisten koneiden kysyjiä on moninkertaisesti isomman koneen Harvennushakkuulla kohdistetaan maapohjan tuottokyky parhaisiin puihin. Ne jätetään kasvamaan oike- Liikeratanosturi soveltuu parhaiten harvennukselle. Lisäksi nosturin tyven tulee olla lähellä kuljettajaa. Täl- luonnonvaraa, dieselpolttoainetta, voidaan näin osoittaa johonkin järkevämpään tarkoitukseen. kysyjiin verrattuna. Vaihtokonepalstoja lukiessa huo- aan tiheyteen. Harvesterin tulee olla ketterä jotta met- löin kuljettajalla on kunnollinen näköyhteys poistetta- maa kuka tahansa että käytetystä porilaista harven- sässä päästään sinne mihin pitää päästä. viin puihin. Kasvamaan jäävät parhaat puuyksilöt. nusharvesterista saa maksaa enemmän kuin käytetystä keskiraskaasta tai vieläkin isommista koneista. Muita huomattavimpia kustannuseriä ovat polttoaine sekä kuljettajan palkka. Viimeksi mainittu ei tietysti ole riippuvainen koneen kylkitarroista tai sen painosta. Polttoaineen tuntikulutuksen on todettu olevan 3-5 litraa alempi kuin keskiraskailla koneilla yleensä. Sampo-Rosenlewin HR46:lla voidaan jättää kasvamaan nimenomaan kaikista parhaat puut ja poistaa ne, joille ei tilaa riitä. Jäävät rungot ovat hyvälaatuisia ja kasvavat nopeasti. Parhaiten harvennushakkuseen sopii nelipyöräinen kone. Telipyörät rikkovat käännöksissä maanpintaa ja varsinkin turv la aiheuttavat painumia. Myös turhaa lisäpainoa tulee kg/akseli ja lisää hin- Hakkuu-uramenetelmä on varsinkin ensiharvennuksissa aivan ylivertainen. Sillä voidaan varsinkin vaativissa maastoissa parantaa oleellisesti kuormatraktorin työolosuhteita. Ajourat voidaan viedä hakkuu-urien ansiosta viedä parhaisiin maastokohtiin. Harvesteri joustaa ja valmistaa leimikon niin, että kuormatraktorin työ on mahdollisimman tehokasta. Kaavamainen ajouraverkosto ei Tuotos ei riipu koneen koosta ja tehosta. Tällöin työn kannattavuus on melko suoraan verrannollinen koneen hankinta- ja käyttökustannuksiin. Nämä ovat tunnetusti Sampo- Rosenlew -harvestereilla markkinoiden edullisimmat. taa akselia kohden. vaikeissa maastoissa kertakaikkiaan toimi. 4 5

4 SAMPO-ROSENLEW FR 28 -KUORMATRAKTORI FR28 -kuormatraktori on Sampo-Rosenlewin vastaus asiakkaiden toiveeseen saada oikeankokoinen ja taloudellinen kone tuomaan puut metsästä tienvarsivarastoon. Emme aivan tyytyneet tähän. Teimme saman tien maailman parhaan ja vielä erittäin hyvännäköisen harvennuksille tarkoitetun kuormatraktorin. Lue lisää >> 6 7

5 Työpaino: kg Kantavuus: kg. FR28 lyhyesti Mitat: P 8262 mm, L 2679, maavara 600 mm (710/ renk.) Kuormatila: Poikkileikkausala n. 4 m 2 Moottori: AGCO POWER 49AWF 124 kw Nosturi: Kesla 600 (T), Mesera F59 Tekniikkaa, yleistä Koneen hallinta Sampo-Rosenlew FR28 on harvennuksen tehopak- Matala moottorin kierrosluku, älykkäästi suunnitel- Ajovoimansiirto on hydrostaattis-mekaaninen. Ajo- kaus. 13 tonniin on sovitettu taloudellista tuottavuutta, tu hydrauliikka ja laadukas äänieristys ovat ne tekijät, pumppu käyttää säätyvätilavuuksisen moottorin kaut- ergonomiaa ja ympäristöystävällisyyttä. Kuormatrak- joiden ansiosta hytti on työympäristönä hämmästyttä- ta mekaanista jakolaatikkoa. Kardaaniakselit jakavat torin kantavuus on 10 tonnia mutta leveys kuitenkin vän hiljainen ja miellyttävä. Sieltä löytyy monia työtä edelleen voiman etu- ja takateleille. vain 2679 mm (rengaskoko 710/ ). Akseliväli on optimoitu. Sen ansiosta painojakauma helpottavia ja viihtyvyyttä lisääviä yksityiskohtia kuten jäähdytetty eväslaatikko. Veto voidaan lukita sekä jakolaatikolta etu- ja takapään välillä että teleistä vasemman ja oikean puolen on tasainen ja rungon ohjauksen kääntökulma on Moottori välillä. NAF-telit takaavat tasaisen ja katkeamattoman peräti 45 astetta. Ketteryys on näin aivan omaa luokkaansa. Linnavuoren tehtaan valmistama 49AWF diesel antaa 129 kw tehon. Sen vääntömonentti on korkea menon 130 kn vetovoimalla. Kuormatila Kapea ja myös moottorin kohdalta tasainen pohja sekä 600 mm maavara takaavat varman etenemisen. Hytin muotoilu helpottaa liikkumista tiheässä harvennusmetsässä vahingoittamatta jäävää puustoa. Väljä alustarakenne sallii jopa 900 mm levyisten telojen käytön. Ergonomia Tilavassa hytissä on kiinnitetty huomiota erityisesti näkyvyyteen. Kuormaussuunnassa ei näkemäesteitä ole koska nosturin pylväskin on hyvin kapea. Ikkunalinjat on viety niin alas että näkyvyys renkaille on aivan omaa luokkaansa. jo matalilla kierroksilla (700/1500 Nm/rpm). Luonollisesti moottori on myös äärimmäisen polttoainepihi. Huolto Kuormatraktorin monet huoltoa helpottavat yksityiskohdat kielivät Sampo-Rosenlew Oy:n koneenrakennusperinteistä. Jo 1800-luvulla alkanut tarina saa nyt jatkoa aivan uuden tuotteen muodossa. Sähköinen tankkauspumppu ja lineaarimoottorin avulla yhtenä kappaleena nouseva moottorisuoja ovat esimerkkejä siitä, että olemme ajatelleet myös huoltoa. Harvennushakkuilta tuleva puutavara on pääsääntöisesti kuitupuuta. Sampo-Rosenlew FR28 kuormatraktorilla tukkimittaisenkin tavaran kuljetus onnistuu. Kuormatilan pituus voi nimittäin vaihdella välillä 3,8-4,4 m. Nosturi FR28 kuormatraktorin 10 metriin ulottuva nosturi on suunniteltu nimenomaan harvennuskäyttöön. Sen matala rakenne lisää koneen sivuttaisvakautta ja parantaa näkyvyyttä. Valinnaisvarusteisin kuuluu myös vaaka, jolla voidaan kontrolloida puunkorjuuta ja estää haitallisten ylikuormien ajo. Matala moottorin kierrosluku, älykkäästi suunniteltu hydrauliikka ja laadukas äänieristys ovat ne tekijät, joiden ansiosta hytti on työympäristönä hämmästyttävän hiljainen ja miellyttävä. Sieltä löytyy monia työtä helpottavia ja viihtyvyyttä lisääviä yksityiskohtia kuten jäähdytetty eväslaatikko. 8 9

6 ENSIHARVENNNUS KANNATTAA Esa Perälä: Kyllä ensiharvennnus kannattaa sekä yrittäjälle että puuntuottajalle. Jo neljäs porilainen sampo on menossa Esa Perälällä, joka harventaa Lapuan metsiä. Parasta saatavilla olevaa harvennustekniikkaa on Perälä aina pyrkinyt käyttämään. HR46 on merkinnyt toistaiseksi suurinta edistysaskelta Sampo- Rosenlewin harvennusharvestereiden kehityspolulla. järeämpiä nyt kuin hänen aloitellessaan uraansa. Silloin avohakattiin harsintahakkuiden heikentämiä metsiä. Lapuan harventaja ihmettelee kuinka pieniä puut tosiaan olivatkaan. Nyt on tilanne aivan toinen. Perälä vakuuttaa, että oikein ja parhaiden puiden hyväksi tehty harvennus vaikuttaa erittäin paljon kasvuun ja järeytymiseen, vaikka oikea-aikainen taimikonhoito on oikeastaan vielä tärkeämpi asia. 10% on koneeseen tullut lisää työtehoa edeltävään malliin verrattuna ja toisen mokoman tekee enemmän koska hytissä viihtyy niin hyvin. Näin arvioi Lapuan Karhunkylän mies. Taloudellisuudesta kysytään. Kai sen nyt jokainen käsittää, että jos koneen moottorissa on 100 hevosvoimaa, on esimerkiksi polttoaineen kulutus aivan jotakin muuta kuin jos niitä on 300 tai 400. Sama koskee muita kuluja. Näin summaa Perälä raskaampiin vaihtoehtoihin verraten. Ajovoimansiirto on niin lähellä täydellisyyttä kuin voi. Pyörä ei ruopaise oikeastaan koskaan. Jälkiä ei jää, ja puiden juuristo säästyy. Näkyvyys hytistä on myös edelleen parantunut. Koneen toimintavarmuutta tiedustellaan. Alustakoneessa ei käytännössä ole koskaan mitään vikaa. Pitkinä työpäivinä joskus melkein toivoo että menisipä edes letku niin saisi jalotella! Seuraavaa sukupolvea edustava Mikko Perälä on myös mukanamme. Hän toimii suuremmassa yrityksessä koordinoiden työmaita ja koneita. Nuoren metsätalousinsinöörin osaamisen ansiosta työ sujuu kertakaikkiaan paremmin. Myös isä-perälän harvesterille löytyvät näin sopivimmat työmaat. Mikko huomauttaa että harvennusten erikoiskone tehostaa myös raskaamman kaluston toimintaa. Näin voidaan jokainen kone pitää sellaisessa metsässä, johon se on tarkoitettu. Tässä kohdin huomauttaa Esa Perälä vielä hakkuu-uramenetelmän yhdestä hienoimmasta ominaisuudesta. Hankalissa kohteissa voidaan kuormatraktorin ajourat viedä kantavimpiin tai muuten parhaisiin maastokohtiin. Harvesteri joustaa. Hakkuu-uria tehdään maaston ja tilanteen mukaan. Pääsääntöisesti niitä on kaksi. Se säästää metsää ja parantaa kasvua. Maasto ei yleensä sovi mihinkään kaavoihin. Tietysti voidaan kaavamaisesti noudattaa esimerkiksi 20 metrin uraväliä, jos näin halutaan. Harmaa päivä hämärtyy illaksi. Muistelemme Suomen sotaa vuonna Lapualla eversti Adlercreutz sanoi porilaisia hulluiksi kun hätistivät ryssiä Ritamäen ruispellosta ilman lupaa. Taistelu voitettiin. Nyt suostuttelemme liian raskaita koneita pois harvennuksilta. Hullut palaavat taas Poriin. Lakeus makaa mustana kynnöksenä joulukuun alun harmaan taivaan alla. Metsä on kuitenkin syvän vihreä. Esa Perälän tarkka silmä arvioi männikköä ja mies muistelee: Viimeksi harvensin 18 vuotta sitten tätä kuviota, joka näkyykin jo turvonneen tukkipetäjiköksi. Perälä tietää mistä puhuu. Vuosikymmeniä on mies kiertänyt metsätaitokilpailuja. Männikön omistaja voi nukkua yönsä levollisena, koska Esa Perälän työjälki läpäisee aivan varmasti vaativimmankin tarkastuksen. Tuhansia hehtaareita sakeaa pohjalaismetsää huojuu järeytymässä laatuharventajan jäljiltä. Neljäs Sampo- Rosenlew -harvennusharvesteri on menossa. Yhdessä ihmetellään kuinka soistunut maapohja on kuivunut turvekankaaksi, vaikka ojia ei olekaan. Kovan kasvun aiheuttama runsas haihdutus on asian selittäjä. Perälä huomauttaa, että harvennusmetsät kuten päätehakkuumetsätkin ovat huomattavasti 10 11

7 MITÄ SAMPO-ROSENLEW -ASIAKKAAT AJATTELEVAT YHTIÖN TUOTTEISTA? Usein on niin, että innokkaimmin mielipiteitä Sampo-Rosenlew yhtiön tuotteista esittävät sellaiset henkiöt, jotka ovat hyvin vähän jos lainkaan tutustuneet niihin. Nyt on selvitetty, mtä ajattelevat he, jotka aivan oikeasti tekevät työtä Sampo-Rosenlew harvestereilla. Sampo-Rosenlew Oy halusi kartoittaa tarkemmin asiakkaidensa mielipiteitä ja kokemuksia valmistamiensa koneiden toimivuudesta, teknisistä kehitysnäkemyksistä sekä yrityksen palvelukokonaisuudesta. Kartoituksessa haastateltiin yli sata Sampon-asiakasta, Countrymedia Oy:n Ahti Sormusen toimesta talvella Kartoituksessa oli mukana asiakkaita ja koneita laajalla rintamalla, kone numero kakkosesta juuri asiakkaalle luovutettuihin uusiin HR 46 -koneisiin. Sampon pitkä historia koneen valmistuksessa ja koneiden kehityskaari tuli hyvin esillä kartoituksessa. Ensimmäisten harvestereiden valmistuksessa on käytetty paljon Sampo-puimurin osia ja teknologiaa. Tekniikkaa on onnistuneesti hyödynnetty aivan erilaisen koneen rakentamisen osalta, kun puhutaan metsäharvesterista. Tämä osaltaan on taannut koneiden toimivuuden ja helpottanut niiden ylläpitoa. Samoja osia ja tekniikkaa on voitu hyödyntää, joita tehtaalla on ollut käytössä isoina sarjoina muissa valmistetuissa koneissa. Sampo-harvesterit on kehitetty erilaisista lähtökohdista, mitä monen muun kilpailevan yrityksen vastaavat koneet. Koneen konseptista ja sen keveydestä ensiharvennuksilla tulikin paljon myönteistä palautetta. Asiakkaat kokivat, että Sampo-harvestereilla hakatessaan he saavuttavat hyvän hakkuujäljen ja siten parhaan mahdollisen kasvun metsälle eri olosuhteissa. Vaikka harvesteri on ollut kevyt ja ketterä, on se kuitenkin myös ollut riittävän tehokas kannattavaan alkupään harvennukseen, missä haaste on suurin. Kartoituksen pohjalta voi todeta, että kokoluokassa on tilausta jatkossakin. Hyvät kokemukset metsän käsittelyn laadusta ja erityisesti Sampo-harvestereiden käyttökokemukset koneen luotettavuudesta olivat positiivista antia tehtaalle. Harvestereiden käyttökustannukset ovat asiakkaiden kokemuksen mukaan hyvinkin kilpailukykyisellä ja hyväksyttävällä tasolla: pieni kone pienet kustannukset. Pieni ja tehokas kone mahdollistaa pienet korjuuvauriot. Harvestereiden työskentely- ja käyttöolosuhteet ovat varsin vaihtelevat. Osa asiakkaista työskentelee omissa ja lähimaanomistajien metsissä ja osa kokopäiväisesti koneyrittäjinä yhdellä tai useammalla koneella. Suurin osa käyttäjistä työskentelee ns. haamu-urahakkuumenetelmällä ja kokee sen hyvänä ja tehokkaana työskentelytapana. Menetelmällä saavutetaan erinomainen hakkuujälki tasaisella poistumalla ja hakkuutehokkuus on korkealla tasolla. Näin myös päästään vähintään ison harvesterin runkotuotoksiin. Palaute oli, että tällä harvennuskonseptilla parhaiten hoidetaan metsänomistajan arvo-omaisuutta ja annetaan edellytykset laadukkaan metsän kasvuun. Varaosatoimintojen osalta tuli positiivista palautetta. Varaosatoimitukset Porista toimivat hyvin. Osat ehtivät tilauksesta seuraavan aamun postiin asiakkaalle. Koneen Ahti Sormunen haastatteli yli sata Sampo-asiakasta. sarjanumeron ilmoittaminen tilausta tehdessä takaa oikean osan lähetyksen. Kenttähuollon osalta tuli eniten toiminnan kehitystoiveita. Sampo onkin aloittanut kenttähuollon kehitysprojektin ja lisää panoksia huoltoverkoston kehittämiseen jatkossa. Harvestereiden käyttökustannukset ovat asiakkaiden kokemuksen mukaan hyvinkin kilpailukykyisellä ja hyväksyttävällä tasolla: pieni kone pienet kustannukset. Yhteenvetona voi todeta, että asiakkailla oli positiivinen sekä yhtenäinen kokemus koneista ja palaute tehtaalle oli hyvää ja rakentavaa. Kehittynyt tekniikka on osaltaan myös seurannut Sampo-harvestereiden valmistusta ja se on näkynyt koneiden kehityksessä vuosien varrella. Asiakaskunnalta tulleiden käyttökokemusten ja toiveidenkin pohjalta tehdas on kehittänyt koneita järjestelmällisesti. Tästä viimeisempänä osoituksena on HR 46, joka edustaa viimeisintä alalla olevaa tekniikkaa. Ensimmäisten asiakaskokemusten perusteella HR 46 on osaltaan taas vienyt Sampo-harvestereiden tuottavuuden uudelle tasolle. Kuljettajan mukavuustaso on kehittynyt ja työskentely on saadun palautteen mukaan miellyttävää, näkyvyys parantunut ja koneen tehokkuus kasvanut. Huoltokohteet ovat paremmin esillä, ja siten kuljettajan kokonaistyöskentelyolosuhteet siltäkin osalta parantuneet. Kartoituksessa tuli myös selvästi esille, että yleisimmät häiriötekijät ovat olleet vanhemmissakin harvestereissa, hakkuupäissä ja osin ohjaus- ja mittausautomatiikassa. Sampo työskenteleekin aktiivisesti yhteistyössä käyttämiensä hakkuupäävalmistajien kanssa kehittääkseen niiden parasta mahdollista yhteensopivuutta peruskoneen kanssa

8 SAMPO-ROSENLEW PALKKASI OMAT MYYNTIMIEHET RUOTSIIN Ruotsi on Suomea suurempi myös metsätalousmaana. Se on niin tärkeä Sampo-Rosenlew Oy:lle että siellä ei ole varaa epäonnistua. Miten asia hoidettiin? Ruotsi on Sampo-Rosenlew -metsäkoneiden suurin vientimarkkina. Vientiponnistelut aloitettiin 1998 ja luontainen suunta viennin aloittamiseen oli Ruotsi, jonka metsätalous ja -hoito muistuttivat monessa suhteessa omaamme. Jo heti alkumetreillä yhteistyökumppaniksi valikoitui GJ Maskin, joka innostui pienestä ja ketterästä suomalaisesta harvennusharvesterista. Vuosien saatossa Ruotsiin on myyty yli 80 Sampo-Rosenlew -harvesteria. Aika muuttuu, ja syyskuussa 2013 päätettiin palkata Mikael Ingemarsson ja Micke Bohm hoitamaan metsä- koneiden myyntiä Ruotsissa. Alkoi yli kolme kuukautta kestävä rekisteröintiprosessi, jonka tuloksena syntyi sivuliike Sampo-Rosenlew filial Sverige. Tämä järjestely tarkoitti, että myyntimiehet ovat suoraan tehtaan palkkalistoilla ja Sampo-Rosenlew Oy on kantaa vastuun yksikön toiminnasta. Sivuliikkeen vastuualueeksi määriteltiin Sampo- Rosenlew -metsäkoneiden myynti, huollon ja varaosatoimitusten järjestäminen, reklamaatioiden hoito ja yhteistyöverkoston kouluttaminen. Näin parannetaan reagointikykyä ja -nopeutta markkinoiden tarpeisiin ja luotiin nopea ja välitön palautekanava asiakkailta tehtaalle. Henkilökuntaan valikoituivat vanhat tekijät. Mikael oli ollut GJ:n palveluksessa vuosina Hänen vastuullaan oli alkuun metsäkoneiden huolto ja sen kehittäminen. Myöhemmässä vaiheessa Mikael vastasi metsäkoneiden myynnistä. Mikael Ingemarsson on tyytyväinen palattuaan myymään Sampo-Rosenlew -metsäkoneita. Mickellä on pitkä yhteinen historia Sampo-Rosenlewin kanssa. Hän oli jo 1970-luvulla Aktiv-puimuritehtaalla töissä. Rosenlew osti kyseisen tehtaan Vuosien myötä niin puimurit kuin metsäkoneetkin tulivat tutuiksi. Micken tehtäväkuva vaihteli tuotannossa kokoonpanosta maalaukseen. Myöhemmin Heby Lantbruksservicen palkkalistoilla alkoivat metsäkoneiden huolto- ja korjaustyöt. Micke on ollut mukana Sampo-Rosenlew -metsäkoneiden asiakastoimituksissa ensimmäisestä harvesterista lähtien. Nopeassa tahdissa Mikael ja Micke organisoivat varaosien maahantuonnin Heby Lantbruksservicelle, joka toimii myös metsäkoneiden huoltopisteenä. Myynnin tueksi tehtiin jälleenmyyjäsopimus Myrvolds Maskiner -yhtiön kanssa. Myrvolds oli jo aiemminkin toiminut Sampo-Rosenlew -metsäkoneiden myynnissä ja huollossa Länsi-Ruotsissa. Lisäksi värvät- tiin kuusi muuta huoltokorjaamoa toimimaan Sampo-Rosenlew -metsäkoneiden huoltoliikkeinä. Näin saatiin nopealla aikataululla jälleenrakennetuksi kattava myynti- ja huoltoverkosto. Mikael ja Micke ovat varmasti kaksi Ruotsin innokkainta henkilöä toimimaan Sampo-Rosenlew -metsäkoneiden myyjinä. Laadukkaat tuotteet ja tehtaan vankka tuki motivoivat heitä työskentelemään yhteisen menestyksen eteen. Metsäkonesektori on hitaasti muuttuva eikä Ruotsi tee siinä poikkeusta. Vuosi tässä on mennyt, että asiakkaiden luottamus uuteen järjestelmään on saatu rakennettua, mutta nyt viimeinkin näyttäisi kauppa lähtevän käyntiin, kertovat Mikael ja Micke yhteen ääneen. Ruotsin sivuliike hoitaa myös Norjan ja Tanskan asiat. Jo alkumetreillä yhdessä sovittiin, että Ruotsin myynnin vuositavoite on 20 kappaletta Sampo-Rosenlew -metsäkoneita. Molemmat vakuuttavat, että tavoite tullaan saavuttamaan muutamassa vuodessa. Micke ja Mikael odottavat malttamattomina, että pääsevät käynnistämään FR28 ajokonekaupan Ruotsissa. FR28:lle on selvä markkinarako Ruotsin metsissä, toteavat Mikael ja Micke. Micke Bohm (oik.) luovuttaa HR46-harvesterin Ruotsissa Jon Anderssonille

9 Tuuli tuvan jäähdyttää, pakkanen pahan navetan... Hanki nyt kylmää vastaan SAMPO ROSENLEW -TYÖPUKU Huomiotakki / talvi Collection 2014 Vettä- ja likaa hylkivä päällikangas. Fluoresoivat värit ja 50 mm heijastimet. Materiaali 65% polyesteri/35% puuvilla twill, vettähylkivä, 240 g/m² Koot: S-XXXXL Väri: Keltainen/Musta (koko) 79,00 Huomiohousut / talvi Vettä- ja likaa hylkivä päällikangas. Fluoresoivat värit ja 50 mm heijastimet. Materiaali 65% polyesteri/35% puuvilla twill, vettähylkivä, 240 g/m² Koot: C44-C60 Väri: Keltainen/Musta (koko) 69,00 Blåkläder-laatua. Elinikäinen saumatakuu! Osta Sampo-Rosenlew -tuotteita kätevästi netistä: Shop.sampo-rosenlew.fi Apua oikean koon valintaan: