PORA-PROJEKTIN ARVIOINTI

Transkriptio

1 EDISTETÄÄN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SEKÄ VÄHENNETÄÄN ERIARVOISUUTTA KÄRKIHANKE PORA-PROJEKTIN ARVIOINTI JANNE JALAVA RAMBOLL MANAGEMENT CONSULTING

2 ARVIOINNIN LÄHTÖKOHTA Pora-projektin arviointi on tehty osana kärkihankkeen arviointia Aineistona on käytetty projektin dokumenttiaineistoa ja toteuttajien haastatteluja Lisäksi projektin toimintaa on peilattu Rambollin muiden ministeriöiden ja alaisen hallinnan strategiatyössä (erityisesti Sisäministeriö) tehtyihin havaintoihin

3 PORA-PROJEKTI Pora-projektissa on tavoitteena saada terveyden edistäminen ja varhainen tuki nykyistä vahvemmin poikkihallinnolliseen päätöksentekoon. Projektissa on mallinnettu viiden pilotin avulla, kuinka muut hallinnonalat voivat ottaa huomioon päätöstensä ja hankkeidensa vaikutukset hyvinvointiin, terveyteen ja eriarvoisuuteen sekä edistää hyvinvointia, terveyttä ja yhdenvertaisuutta päätöksissään ja hankkeissaan. Lisäksi projektissa on kartoitettu, kuinka STM:n hallinnonalan laajat hyvinvointi- ja terveyspoliittiset päätökset ja hankkeet voidaan valmistella yhteistyössä muiden hallinnonalojen kanssa.

4 PORA-PROJEKTIN KONKREETTISET TAVOITTEET Ministeriöiden väliseen yhteistyöhön syntyy pysyvät rakenteet ja vakiintuneet toimintatavat hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Hyvinvointia, terveyttä ja eriarvoisuutta koskevat näkökulmat sisällytetään eri hallinnonalojen hankkeisiin ja lainvalmisteluun jo alustavan valmistelun aikana. Poikkihallinnollisia toimia vaativat hyvinvointi- ja terveyspoliittiset aloitteet ja hankkeet valmistellaan aiempaa järjestelmällisemmin ja yhdessä niiden tahojen kanssa, joita ehdotettujen ratkaisujen toimeenpano koskettaisi. Luodaan uusi poikkihallinnollisen yhteistyön malli. Laaditaan toimenpidesuositukset hyvälle poikkihallinnolliselle yhteistyölle.

5 PORA-PROJEKTIN TAUSTAA Projektin taustalla on pitkäjänteinen työ hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden kehittämiseksi eri ministeriöiden välisessä yhteistyössä. Ennen tämä yhteistyö konkretisoitui Kansanterveyden neuvottelukunnan kautta. Siinä oli kattava edustus eri hallinnonaloilta ja ammattiliitoista. Neuvottelukunnan toiminta perustui kansanterveyslakiin. Sen eräs alajaos oli HIAP (Health in all policies). Alajaosta voitaneen pitää työrukkasena, joka konkretisoi nimenomaan poikkihallinnollisen terveyden edistämisen asioita valtakunnallisesti. Tähän ei kuulunut kaikkien ministeriöiden edustajia.

6 PORA-PROJEKTIN TAUSTAA Vuosina toimi myös hyte-yhteyshenkilöverkosto, jossa oli edustajia kaikista ministeriöistä. Neuvottelukunta toimi aktiivisesti vuoden 2015 kevääseen saakka. Neuvottelukunnan viimeisten aktiivivuosien työn tuloksena julkaistiin STM:n toimesta Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä eriarvoisuuden vähentäminen (HyTe) yhteiskunnallisessa päätöksentekossa toimeenpanosuunnitelma.

7 HYTE-TOIMEENPANOSUUNNITELMAN YDINVIESTIT Hyte-toimeenpanosuunnitelmassa (julkaistu ) mainitaan, että HyTe-vaikutusten huomioonottamiseksi aiempaa systemaattisemmin yhteiskuntapoliittisessa päätöksenteossa on kehitettävä nykyisiä rakenteita ja toimintatapoja, samalla kun vältetään hallinnon taakan lisäämistä. Yleisinä edellytyksinä pidetään seuraavia. A: Parannetaan ennakointia, erityisesti koskien EU-politiikkaa ja globaaleja merkittäviä prosesseja ja sopimuksia. B: Muokataan prosesseja, niiden aikatauluja ja vastuutahoja vnk:n uusiin poikkihallinnollisiin toimintatapoihin sopiviksi tavalla, joka takaa hyvinvoinnin terveyden näkökulmien mahdollisimman hyvän jakautumisen huomioimisen poliitikkojen valmistelussa, päätöksenteossa ja toimeenpanossa.

8 HYTE-TOIMEENPANOSUUNNITELMAN YDINVIESTIT Toimeenpanosuunnitelman eräs keskeinen lause on: Olivatpa valtioneuvoston uudet toimintatavat yksityiskohdissaan millaisia tahansa, voidaan erottaa seuraavat keskeiset kokonaisuudet: I Seuraaviin hallitusohjelmiin tarjottavien merkittävien poikkihallinnollisia toimia vaativien HyTe-aloitteiden valmistelu aiempaa systemaattisemmin ja yhdessä niiden tahojen kanssa, joita ehdotettujen ratkaisujen toimeenpano koskettaisi. II Poikkihallinnollisen valmistelun lisääntyessä voidaan myös aiempaa enemmän pyrkiä siihen, että hyvinvointi- ja terveysnäkökulmat sisällytetään eri hallinnonalojen hankkeisiin jo hankesuunnittelun ja alustavan valmistelun aikana.

9 HYTE-TOIMEENPANOSUUNNITELMAN YDINVIESTIT III HyTe-vaikutusten kannalta merkittävien eri hallinnonalojen toimintaan liittyvien kirjausten ja ehdotusten seulonta aikaisessa valmisteluvaiheessa, HyTe-vaikutusarviointien sekä mahdollisten parannusehdotusten teko valmisteluaikana. Tavoitteena on mahdollisimman hyvä ratkaisu HyTevaikutusten kannalta niin, että myös alkuperäiset tavoitteet toteutuvat. IV Nykymuotoisen säädösvaikutusten arvioinnin tehostaminen hyvinvointija terveysvaikutusten sekä niiden jakaumavaikutusten arvioinnin osalta. Tämä edellyttää käytettävissä olevien työkalujen ja toimintaprosessien parantamista sekä mahdollisesti myös hallinnonaloille tarjottavan arviointituen vahvistamista. V Hyvinvointi- ja terveysvaikutusten huomioonottamista päätöksenteossa ja toimeenpanossa tulee seurata ja arvioida.

10 KÄYTÄNNÖSSÄ Hyte-aloitteita valmistellaan poikkihallinnollisesti Hyte-näkökulma mukana eri hallinnonalojen hankkeissa alusta saakka Hyte-vaikutusten arviointi mukana eri hallinnonaloilla Hyte-vaikutusten arviointi mukana myös säädösvalmistelussa ja työssä Hyte muuntuu poikkihallinnolliseksi ja -sektoraaliseksi ilmiöksi tai kokonaisuudeksi, jonka toteutuminen, arviointi ja kehittäminen on poikkihallinnollista ja täten ilmiön/kokonaisuuden eri sisällöt tulisi näkyä jo tavalla tai toisella ministeriöiden tulosohjausprosesseissa (ja konsernistrategioissa).

11 PORA-PROJEKTIN ETENEMINEN Pora-projektin toimeenpanorakenne oli erittäin ohut (kuin myös koko kärkihankkeen): Yksi vastuuhenkilö STM:stä (0,15 htv) ja THL:n kaksi työntekijää koordinoimassa projektia. Lisäksi joukko STM:n virkamiehiä ja THL:n asiantuntijoita tukemassa työtä Projektiryhmä otti yhteyttä toisten ministeriöiden kärkihankkeisiin ja tiedusteli, millaista tukea he voisivat näille tarjota hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä eriarvoisuuden vähentämisen alueilla. Koska kärkihankkeet ovat erittäin laajoja ja erilaisia, oli myös niiden tarvitsema tuki varsin erilaista. Tämä tunnustelu- ja pilotointiprosessin tuloksena syntyi hyvinvointikonsultointi.

12 MITÄ HYVINVOINTIKONSULTOINTI ON? Se tarkoittaa yhteistyön ehdottamista toiselle ministeriölle tai pyyntöä yhteistyöstä toiselta ministeriöltä tai alaiselta hallinnolta. Yhteistyössä tunnistetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä eriarvoisuuden kaventamisen mahdollisuuksia. Olennaista on rakentaa yhteinen prosessi ja etenemissuunnitelma STM:n ja toiminnan kohteen (toinen organisaatio/sen keskeiset edustajat) välille. Konsultoinnin kohteet tulee valita monialaisesti ja riittävän korkealla tasolla (hallitusohjelmaan perustuen). Hyvinvointikonsultoinnin optimipituudeksi määriteltiin 6-9 kuukautta. Tuloksekas konsultointi edellyttää työajan resursointia niin sen tekijöiltä kuin myös kumppaneilta.

13 MITEN HYVINVOINTIKONSULTOINTI TOTEUTUI? Hyvinvointikonsutointia tehtiin yhteensä viidessä eri kärkihankkeessa yhteistyössä neljän eri ministeriön kanssa (OKM, TEM, VM ja MMM). Tuotokset olivat kärkihankkeittain hyvin erilaisia (ks. seuraava dia). Tuotosten muodossa ja sisällössä haluttiin etsia sellaisia toteutustapoja että ne hyödyttävät konsultoinnin molempia osapuolia ja hyödyntävät laajasti erilaista osaamista. Projektin toteuttajat pitivät pilotteja suhteellisen onnistuneina ja yhteistyötä toisten ministeriöiden kanssa toimivana (suhteessa vallitsevaan toimintaympäristöön).

14 Yhteistyökärkihanke Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti (TEM) Yhteistyön tulokset Tarkempi aihe Energia- ja ilmastostrategia Hyöty yhteistyökumppanille Taulukkotyökalu vaikutusten tunnistamiseen Säännöllinen esittely strategiaryhmälle Hyöty hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle Ihmisnäkökulma käyttöön energiapoliittisen näkökulman rinnalle SOVA-työskentelyyn argumentteja Suomalainen ruoantuotanto kannattavaksi, kauppatase ja sininen biotalous nousuun (MMM) Kotimainen lähiruoka Ruokatuotanto kannattaa kuntaa -infograafi kuntapäättäjille Yhteinen intressi kotimaisen ja lähiruoan tuotannosta Huomio viljelijöiden eriarvoisuuteen Yhteinen ruokailu osallisuuden edistäjänä Digitalisoidaan julkiset palvelut (VM) Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi (OKM) Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan (OKM) Digitaalisten palveluiden esteettömyys/ saavutettavuus Koulutuksen ulkopuolelle jäävät nuoret Ohjaamo-toiminnan jatkuminen Blogi-kirjoitus eriarvoisuudesta Suomidigi.fi - sivulle Terveys- ja eriarvoisuusnäkökulma keskusteluun Tietopaketti kotiin jäävistä maahanmuuttajaäideistä Tietopaketti nuorista, jotka eivät opiskele, työskentele tai ole varusmiespalvelussa Viesti reformia valmisteleviin työryhmiin Palveluiden yhteensovittaminen maakuntauudistuksessa, esimerkkinä nuorten matalan kynnyksen palvelupiste (Ohjaamo) Viesti kuntiin lakilausunnon tueksi Infograafi Neet-nuorten moninaisuudesta Näkemys laajeni: asiakasryhmät ja elämäntilanteet näkyviksi Ammattihenkilöiden kohtaamiseen perustuville palveluille riittää resursseja, kun digitaaliset palvelut toimivat ja ovat saavutettavia Syntyi uusia yhteistyösuhteita ministeriöiden välille Eriarvoisuusnäkökulma ammatilliseen koulutukseen Riittävä valmius tukea kaikkia, vaikka opintopolut ovat yksilöllisiä Yhteinen huoli Ohjaamo-toiminnan jatkumisesta Tarpeenmukainen monialainen tuki nuorille

15 MITÄ PORA-PROJEKTISTA JÄI JÄLJELLE? Pora-projektin eteneminen ei ollut kitkatonta, koska sen toteutukseen ei ollut varattu riittävästi resursseja ja aikaa asetettuihin tavoitteisiin nähden. Mikäli tarkastellaan HyTe-toimintasuunnitelman tavoitteita, voidaan todeta, että suunnitelma ei saanut välttämättä nykyisen hallituksen tavoitteissa erityisen suurta strategista painoarvoa osaltaan vaikeutti eri tasojen ja tahojen sitoutumista sen toteuttamiseen. Tämä näkyi panostuksessa Pora-projektiin. Tällä hetkellä Hyvinvointikonsultoinnin jalkauttaminen ja juurruttaminen on pysähdyksissä eikä sille ole osoitettu varsinaista kotipaikkaa tai toteutusvastuita. Nousee esiin kysymys: Pitäisikö konsultointi todeta kokeiluksi, jota ei lähdetäkään jalkauttamaan mutta siitä saadut opit jalostetaan konkreettisiksi jatkotoimenpiteiksi?

16 MITÄ PORA-PROJEKTISTA JÄI JÄLJELLE? Miten projekti vastasi sille asetettuihin tavoitteisiin edellä mainitun perusteella? 1. Hallinnonalojen yhteistyöhön syntyy pysyvät rakenteet ja vakiintuneet toimintatavat Ei syntynyt. Lisäksi johtumatta projektista myös vanhat hyvät rakenteet on käytännössä hävitetty tai ainakaan ne eivät ole tällä hetkellä aktiivisia. 2. Hyte- ja eriarvoisuusnäkökulmat sisällytetään eri hallinalojen hankkeisiin jo valmistelun aikana Ei näyttöä pilotit toimivat sinällään hyvin, mutta tulokset jäivät ohueksi. 3. Poikkihallinnollisia toimia vaativat hyte-aloitteet ja hankkeet valmistellaan aikaisempaa järjestelmällisemmin ja yhdessä niiden tahojen kanssa, joita ehdotettujen ratkaisujen toimeenpano koskettaisi Ei näyttöä hyvinvointikonsultoinnin juurruttamista ei ole toteutettu ja sen toteutukselle ei ole osoitettu kotipaikkaa.

17 MITÄ PORA-PROJEKTISTA JÄI JÄLJELLE? Tiivistettynä: Resurssit ja STM:n sitoutuminen olivat selkästi liian vähäiset asetettuihin laajoihin tavoitteisiin nähden. Hyvinvointikonsultaatio itsessään on kehittämiskelpoinen konsepti, mutta toimintaedellytykset olivat kyseiselle menetelmälle tässä projektissa liian vähäiset johtuen toimintaympäristössä tapahtuneista poliittisten voimasuhteiden vaihdoksesta. HYTE-toimeenpanosuunnitelma ei saanut sellaista painoarvoa kärkihankkeiden sisällöissä kuin se olisi vaatinut. Tästä huolimatta Hyte-asiat ovat menneet poikkihallinnollisesti eteenpäin (tunnistaminen eri hallinnonaloilla) viimeisten vuosien aikana. Hyvinvointikonsultaatiota voidaan pitää kuitenkin toimintamuodoltaan poikkihallinnollisen Hyteyhteistyön minimivaatimuksena. Sitä tulisi kehittää edelleen, mikäli toimintaympäristö antaa siihen realistiset puitteet (poliittinen tahtotila ja riittävät resurssit).

18 KEHITTÄMISEN NÄKÖKULMIA Mikäli Hyte-asiat halutaan aidosti mukaan eri hallinnonaloille, tulee ne ottaa konkreettisesti huomioon hallitusohjelmassa ja ministeriöiden (ja niiden alaisen hallinnon) konsernistrategioissa. Konsernistrategioiden kautta niiden toteutuminen tulee linkittää ministeriöiden tulosohjausprosesseihin. Hyte-asioihin liittyvää valtioneuvostotasoista tulosohjauslogiikkaa ja - prosessia tulee yhdenmukaistaa eri ministeriöiden välillä. Käytännössä tämä tarkoittaa valtioneuvostotasoisen tulosohjauksen vuosisyklin ja erityisesti seuranta- ja raportointimenetelmien yhdenmukaistamista Hyte-asioiden suhteen. Mikäli tahtotilaa olisi, Hyte-asiat voisivat olla tulevaisuudessa eräs eri ministeriöiden painopistealue tai toiminta-alue painopisteiden sisällä.

19 KEHITTÄMISEN NÄKÖKULMIA Painopistealueittainen tulosohjausjärjestelmä on käytössä tällä hetkellä liikenne- ja viestintäministeriössä; sen järjestelmän mukaiset esimerkit voisivat toimia hyvinä käytäntöinä Hyteasioiden poikkihallinnollisessa juurruttamisessa. Turvallisuuden sektorilla taas poikkihallinnollista yhteistyötä tehdään Turvallisuuskomitean johdolla. Mitä hyviä puolia sen työstä voisi nostaa Hyte-asioiden poikkihallinnolliseen valmisteluun? Voisiko tulevaisuudessa toimia eräänlainen Hytekomitea tai sihteeristö, joka seuraisi Hyte-painopisteiden toteutumista ja mahdollisesti ohjaisi Hyte-hankkeita ja voisiko jopa Hyvivointikonsultoinnin kotipaikka sijaita siellä?

20 YHTEYSTIEDOT Janne Jalava Ramboll Management Consulting Oy 20