Työkaluja ja näkyvyyttä asiaviestintään

Transkriptio

1 Työkaluja ja näkyvyyttä asiaviestintään Hilkka Peltola Hanketiedottaja Kuva: Miguel Virkkunen Carvalho (CC BY 2.0)

2 Suomen luonnonsuojeluliitto Valtakunnallinen luonnon etujärjestö Noin jäsentä 15 luonnonsuojelupiiriä ja 180 paikallisyhdistystä Toimii, vaikuttaa, viestii

3 Miksi viestit? VIESTINNÄN TARKOITUS Mitä viestit? YDINVIESTI Kenelle viestit? KOHDERYHMÄ Missä viestit? KANAVAT Kuka viestii ja milloin? Kuva: Eija Laakkonen ja Mika Lappalainen

4 Missä viestit? Lähde: Axia Public Relations

5 Monikanavaisuus Tutkimusraportti > tiedote lehdistölle + kuvat > tiedote kuvineen verkkosivuille > jako facebookissa kiinnostavalla kärjellä > jako sopivissa facebook-ryhmissä > päättäjille kohdistetut nasevat twiitit > lehtijuttujen ja uutispätkien jako omissa kanavissa

6

7 Miten yhteys mediaan? yle.fi/uutiset/yhteystiedot sanomalehdet.fi/sanomalehdet Aikakauslehdet: mediakortit.fi freeluettelo.fi

8 Facebook Twitter Instagram Flickr Youtube Periscope Vimeo LinkedIn Slideshare MySpace Google+ Suomi24 Tinder Wikipedia Snapchat WhatsApp Pinterest Kuva: mkhmarketing (CC BY 2.0)

9

10

11

12

13

14

15

16

17 Twitter #vesiensuojelu #järvet #talous @luonnonsuojelu Kuva: Teemu Talja

18

19

20

21

22

23

24 Mistä kuvia? Mistä kuvia?

25

26 Mistä kuvia?

27 Hauskoja viestintähetkiä! Kuva: Janne (CC BY-SA 2.0)

28 Työkaluja ja näkyvyyttä asiaviestintään Hilkka Peltola Hanketiedottaja Kuva: Miguel Virkkunen Carvalho (CC BY 2.0)

29 Suomen luonnonsuojeluliitto Valtakunnallinen luonnon etujärjestö Noin jäsentä 15 luonnonsuojelupiiriä ja 180 paikallisyhdistystä Toimii, vaikuttaa, viestii Luonnonsuojeluliiton tavoitteena on edistää luonnonsuojelua ja parantaa ympäristön tilaa Suurin osa Luonnonsuojeluliiton toiminnasta on itse asiassa viestintää: - suoraa vaikuttamista päättäjiin (vaikuttajatiimi) - paikallistasolla retket ja yleisötapahtumat, lausunnot - jäsen- ja varainhankinta, yritysyhteistyö - valtakunnallinen viestintä: tiedotteet ja mediayhteydet, verkkosivut, sosiaalinen media, jäsenlehti, Suomen Luonto

30 Miksi viestit? VIESTINNÄN TARKOITUS Mitä viestit? YDINVIESTI Kenelle viestit? KOHDERYHMÄ Missä viestit? KANAVAT Kuka viestii ja milloin? Kuva: Eija Laakkonen ja Mika Lappalainen TÄMÄ KYSYMYSLISTA AUTTAA VIESTINNÄN SUUNNITTELUSSA! 1) MIKSI? miksi organisaatio ylipäänsä viestii? ulkoinen viestintä 1) auttaa saavuttamaan järjestön itselleen asettamia päämääriä - esim. vaikuttamisviestintä, jäsenien ja tukijoiden hankinta 2) sitouttaa jäseniä ja yhteistyökumppaneita järjestön toimintaan - viestintää ei kannata mieltää muusta toiminnasta kokonaan erillisenä asiana, vaan olennaisena keinona tavoitteiden saavuttamiseksi YKSITTÄISEN VIESTIN TARKOITUS kannattaa myös pitää kirkkaana mielessä: esim. saada osallistujia luontoretkelle tai edistää ympäristöystävällistä jäteveden käsittelyä 2) MITÄ? - YDINVIESTI (kun tiedetään miksi viestitään, voidaan muotoilla ydinviesti) - voi olla koko organisaation tai hankkeen viestinnän ydinsanoma - esim. Freshabit LIFE -hankkeella laitetaan Suomen sisävedet parempaan kuntoon! - tai yksittäisen viestintätehtävän ohjenuora, esim: Vesistöystävällinen kuivakäymälä säästää myös rahaa VIESTINNÄN SISÄLTÖJÄ: kannanotto ajankohtaiseen asiaan, vuodenaikaan liittyvä luontohavainto, kampanja, uutinen, asiantuntijan blogi, retkitiedote 3) KENELLE? viestinnän tärkeimmät kohderyhmät? Mieti esim neljä tärkeintä kohderyhmää (mutta kaikki kannattaa jossain vaiheessa listata!) - keitä sinun pitää tavoittaa, jotta tavoitteesi toteutuvat? Luonnonsuojeluliitolla esim. päättäjät, jäsenet, potentiaaliset jäsenet, yritykset, yhteistyökumppanit > hankkeilla jne. kohderyhmät tarkennetummat esim freshabit: maanomistajat, ranta-asukkaat Kysymys yleisölle: Mitkä ovat oman viestintänne kohderyhmiä? Erilaiset (ydin)viestit eri kohderyhmille: esim hyötyviesti Freshabit-hanke työllistää koneurakoitsijoita, tunneviesti suojelemme suomalaisille rakkaita vesistöjä 4) KUKA JA MILLOIN? Vastuunjako organisaatiossa mietitty viestintä vie aikaa! Aikaa pitää erikseen budjetoida viestinnälle; illuusio, että SOME-sisältöjen tuottaminen on kevyttä ja nopeaa ei pidä paikkaansa.

31 Missä viestit? Lähde: Axia Public Relations Viestinnän kenttää ja kanavia voi hahmottaa PESO-mallin avulla 1) Omistettu owned: omat verkkosivut, jäsenlehdet, esitteet, muut julkaisut. Täysin omassa kontrollissa, viestinnän perusta. 2) Jaettu shared: sosiaalisen median palvelut. Huom, ei täysin omassa kontrollissa! Hyötynä interaktiivisuus ja laajan yleisön tavoittaminen 3) Maksettu paid: perinteinen mainos tai vaikka sponsoroitu facebook-julkaisu. Vaatii resursseja. Viestin uskottavuus? Harkitusti käytettynä paljon hyötyä. 4) Ansaittu Earned: perinteinen medianäkyvyys, tarvitaan mediasuhteiden hoitoa, ei täyttä kontrollia, mutta pidetään uskottavampana kuin organisaation omia lähteitä tai maksettua mediaa Monikanavaisuus: viestintä harvoin vain yhdellä alueella (esim lehdistötiedote facebook-jakona ja vielä sponsoroituna)

32 Monikanavaisuus Tutkimusraportti > tiedote lehdistölle + kuvat > tiedote kuvineen verkkosivuille > jako facebookissa kiinnostavalla kärjellä > jako sopivissa facebook-ryhmissä > päättäjille kohdistetut nasevat twiitit > lehtijuttujen ja uutispätkien jako omissa kanavissa Monikanavaisuus voi tarkoittaa vaikkapa tätä! Samasta aiheesta jalostetaan eri kanaviin sisältöjä. Resurssit: toisaalta säästää aikaa, mutta toisaalta joka kanavaan mietittävä sisältö hiukan eri kulmasta (esim. erilaiset kohdeyleisöt)

33 Hyvä tiedote: menee heti asiaan, sisältää yhden ydinviestin >jos liikaa asiaa, tee useampi tiedote, jotta kärki pysyy terävänä Varsinkin verkkotoimitukset kiireisiä; parasta on jos tiedotteen pohjalta voidaan suoraan kirjoittaa juttu: -Sisältää asiantuntijoiden sitaatteja ja yhteystiedot haastattelupyyntöjä varten -Sisältää mielellään kuvan/kuvia lehdistön käyttöön Ei useita tiedotteita jakoon per päivä Joskus tiedote tai juttuvinkki kannattaa kohdentaa suoraan tietylle toimittajalle: esim. jos huomaatte että tietty toimittaja kirjoittaa vesistöasioista hyvin, kannattaa yhteystiedot panna mieleen - jos haluat varmistaa medianäkyvyyden, soita tiedotteen perään VERKKOSIVUJEN SISÄLLÖN KEHITTÄMINEN (iso aihe, mutta tässä muutama huomio) - kannattaa miettiä erilaisia viestinnän alustoja / kanavia: asiantuntijoiden blogi, uutiset, tiedotteet, lehtijutut verkossa - kannattaa miettiä myös somen kannalta: ovatko tiedotteet ja uutiset kivasti jaettavan oloisia, esim. sisältävätkö kuvia?

34 Miten yhteys mediaan? yle.fi/uutiset/yhteystiedot sanomalehdet.fi/sanomalehdet Aikakauslehdet: mediakortit.fi freeluettelo.fi Tiedotteet ja juttuvinkit YLE: paikallistoimitukien yhteystiedot Valtakunnalliset uutiset: yhteydenotto esim. sisältöpäälliköihin Maakuntalehdet, paikallislehdet Mediakortti.fi: voi hakea lehtiä aihepiirin perusteella Freeluettelo: vapaita toimittajia, voi hakea erikoistumisalojen mukaan

35 Facebook: - laajimmin tavoittava viestintäkanavamme: lähes tykkääjää (vrt. jäsenmäärä) - suomessa yli 2 miljoonaa käyttäjää, maailmalla reilusti yli miljardi vai onko jo kaksi - nuoret siirtyneet muihin some-palveluihin, mutta keskiikäisissä kasvua - ei täysin omassa kontrollissa, FB omistaa sisällön ja hallitsee algoritmeja, voi muuttaa esitystapaa jne. mutta: ei varaa jättää tätä kanavaa käyttämättä! Tärkeää Facebookissa: -säännöllisyys (tavoite ainakin viikoittain, max 1-2 per päivä) -ajoitus: unohda virka-aika ja ajasta: milloin kohdeyleisösi on ruudun ääressä? Tärkeää päivityksissä: 1) kuva mukaan: avataan helpommin 2) lukemaan, jakamaan, tykkäämään houkutteleva lyhyt teksti, sisäänheitto >nimenomaan jaot lisäävät julkaisun kattavuutta - pitkät tekstit toiselle alustalle, josta jaetaan FB:iin 3) kiinnostava ja ajankohtainen sisältö (ajankohtaisuuden vaatimus riippuu toki tapauksesta) - painavammat ja kevyemmät sisällöt, vaihtelevuus

36 Tiedotteiden jaot somessa -kuvien tärkeys -monikanavaisuus

37 Tiedotejako + kampanjointia #ärjänhakkuut

38 Jaamme jäsenlehden juttuja FB:ssä jotkut jutut kestävät aikaa! > onko sinulla kiinnostavia juttuja arkistossa?

39 Esimerkki verkkoon syötetystä Luonnonsuojelija-jäsenlehden jutusta > helppo jakaa somessa, saatu lehdelle lisää lukijoita

40 Ajankohtaisuuden ja vuodenaikojen hyödyntäminen + kiva kuvavalinta (cclisenssillä eli vapaasti jaettavalla kuvalla)

41

42 Uutisjaot omalla kärjellä

43 Yksi suosituimmista postauksistamme Ns meemit Tehokkaita tunneviestijöitä, helposti jakamaan houkuttelevia Metsähallituslaki-kampanjoinnin aikana paljon lisää FB-näkyvyyttä ja tykkääjiä meille Meemien taustalla paljon vaikuttamistyötä ja perusteellisesti asiaa avaavia artikkeleita verkkosivuillamme pelkkä meemi ei riitä Lopputulos: pystyimme vaikuttamaan metsähallituslakiin! (yhdessä muiden järjestöjen ja toimijoiden kanssa)

44 Twitter #vesiensuojelu #järvet #talous @luonnonsuojelu Kuva: Teemu Talja - ns. mikroblogipalvelu:140 merkin mittaiset tiiviit ja nasevat twiitit, myös kuvien ja linkkien jako toimii - twitterin käyttäjäkunta paljon suppeampi kuin esim FB:n, mutta täältä löydät ja tavoitat päättäjät ja jossain määrin myös toimittajat - twiitin elinkaari on lyhyt; ajankohtaisuus! - # - sopiva määrä tunnisteita on 3 - #tunnisteiden alla käytävät ajankohtaiskeskustelut - Luonnonsuojeluliitolla noin seuraajaa; myös itse seuraamme noin puoltatoistatuhatta profiilia - asiantuntijat vai organisaatio twitterissä? - meillä molemmat (retwiittaukset); WWF:llä vain pääsihteeri Liisa Rohweder - alku voi olla turhauttava; asema ja olemassaolo twitterissä pitää ansaita jatkuvalla aktiivisuudella - seuraa muita niin heistä osa alkaa seurata sinua - retwiittaa sopivia sisältöjä -reagoi, kun sinulle twiitataan

45 Jaoimme twitterissä HS:n mielipidekirjoituksen ja kohdistimme sen päättäjille

46 perustwiitti jossa jaetaan linkki tiedotteeseemme, Kohdistus ministeri Tiilikaiselle -jaettiin myös facebookissa kuvan kanssa, yli 100 jakoa

47 Omaan työhömme liittyvä uutisjako, sidottu kamapanjaamme #norppahaaste Myös kuvat toimivat twitterissä Myös twiitit ilman linkkijakoa toimivat, kunhan sisältö on timanttia

48 älypuhelimella toimiva kuvien jakopalvelu, voi selata myös tietokoneella käyttäjät keskimäärin nuorempia kuin Facebookissa; mahdollisuuksia houkutella uusia ihmisiä luonnon- ja vesiensuojelun pariin -sosiaalisuus/interaktiivisuus: lisää tykkääjiä voi houkutella tykkäämällä toisten profiileista: näin uudet ihmiset löytävät oman sivusi Meillä toimii hienot luontokuvat, kevyemmät positiiviset sisällöt

49 Esimerkkipostaus: löydetty hieno vapaasti käytettävä valokuva, paljon tykkäyksiä

50 Huom, # toimii täälläkin hakusanoina, tunnisteiden käytölle ei ylärajaa mitä enemmän, sitä useampi löytää kuvasi

51 Mistä kuvia? Mistä kuvia? Kuvien merkitys suuri verkko- ja etenkin someviestinnässä mutta mistä niitä saa? Työpaikan yhteinen valokuvatietokanta? Vapaasti käytettävien kuvien halupalvelut, ns. creative commons -lisenssit Creative Commons -sivustolta löytyy useita kuvien hakupalveluita mm. Flickr, Pixabay Myös Googlen kuvahaku: asetukset > tarkennettu haku > voi valita vapaasti käytettävien kuvien lisenssin

52 Esimerkkinä Flickr: voi hakea kuvia myös suomen kielellä ja saada suomalaista luontokuvaa

53 Mistä kuvia? Creative commons, esimerkkejä palveluista, flickr Muista mainita kuvaajan nimi ja lisenssi Oikea kuvakoko Resoluutio (tarkkuus): verkkoon 72 ppi lehtiin 300 ppi (sanomalehteen voi riittää 170 ppi) Resoluutio (kuvan koko): Facebook 1200x900 Twitter 600x335 jne. > ohjeita löytyy verkosta

54 Hauskoja viestintähetkiä! Kuva: Janne (CC BY-SA 2.0)