Henkilöstöpäivänä viihdyttiin yhdessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Henkilöstöpäivänä viihdyttiin yhdessä"

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI Kiinan keisarin aarteita Vapriikissa 18 Henkilöstöpäivänä viihdyttiin yhdessä 3 Lähikuvassa museolehtori 16 VILKKU

2 NÄIN SEN NÄIN SAMI HELENIUS Tapahtumien kaupunki ympäri vuoden Positiiviset mielikuvat Tampereesta vankistuvat tapahtumien myötä. Rohkeaa. Houkuttelevaa. Erilaista. Modernia ja melkoisen rouheaakin. Tätä on kotikaupunkimme kiinnostava ja monipuolinen tapahtumatarjonta. Tampereella järjestetään vuosittain tuhansia erilaisia tapahtumia. Kulttuuria ja urheilua. Sisällä ja ulkona. Kesällä ja talvella. Tapahtumat keräävät yhteen tamperelaisia ja vierailijoita suoraan kaupungin sydämeen hurraamaan, kannustamaan, fiilistelemään ja herkuttelemaan. Osa tapahtumista houkuttelee meitä tunnelmoimaan, osallistumaan tai kokeilemaan jotakin ikimuistoista. Jokaiselle löytyy jotakin. Upeinta täällä meidän kaupungissamme on se, että tapahtumia voi pyrähtää nauttimaan koska vain. Kesällä voi työpäivän päätteeksi hypätä fillarin selkään ja pyöräillä Laikunlavalle nauttimaan vaikkapa Tanssitorstaista. Talvella taas voi vetää lämpöisen takin niskaan ja suunnata Pakkahuoneelle tutustumaan jazzin saloihin Tampere Jazz Happeningissa. Usein tarjolla on myös erityisen kutkuttavia kerran elämässä -tapahtumakokemuksia: yleisurheilun alle 23-vuotiaiden huippujen EM-kilpailut Tampereen ytimessä, Patti Smithin ainutlaatuinen konsertti Tampere-talossa tai mahtipontinen terrakotta-armeija Museokeskus Vapriikissa. Tampere on tapahtumien kaupunki, ja tapahtumat ovat meidän valttimme. Uskon, että positiiviset mielikuvat Tampereesta vankistuvat tapahtumien myötä ja muuttavat kokemuksia ja fiiliksiä kaupungistamme entistä kutkuttavampaan suuntaan. Tapahtumat ja niiden synnyttämä myönteinen, innostunut pöhinä tuo mukanaan myös lisää palvelutarjontaa, työtä, osaamista ja me-henkeä. Elinkeinoelämämme saa parhaimmillaan myös raikastavia piristysruiskeita. Lisäksi tapahtumat tekevät kaupungistamme houkuttelevan niin ympäri maailmaa tuleville vierailijoille kuin myös Tampereelle muuttaville, täällä jo asuville lapsiperheille, senioreille, opiskelijoille ja meille työssäkäyvillekin. Kun Tamperetta rakennetaan yhä kiehtovammaksi ja toimivammaksi paikaksi olla, kulkea, liikkua ja aistia, siitä tulee entistä upeampi, rohkeampi ja ainutlaatuisempi tapahtumakaupunki. Tampere on täynnä tapahtumia. Mennään siis ja nautitaan meidän kaupungistamme yhdessä. Anna Saarni Vastaava tuottaja, Tapahtumatoimisto SISÄLTÖ 11 SUSANNA LYLY 7 Henkilöstö pohti kaupunkistrategiaa ARI JÄRVELÄ Kehittäjäpalkitut jakavat oivalluksiaan ARI JÄRVELÄ Tampereen tekijöitä palkittiin 20 VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 49. vuosikerta JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tampereen kaupunki, PL 487, Tampere VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Raija Lindell tai TOIMITUSSIHTEERI Tuuli Oinonen tai tuuli. VILKKU INTER NETISSÄ TAITTO Marja Muhonen PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere ISSN-L SEURAAVA VILKKU ilmestyy syyskuussa. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava mennessä toimitussihteerille. Toimituksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen. KANNEN KUVA Ari Järvelä. Henkilöstöpäivässä viihtyivät kouluterveydenhoitajat Anneli Leponen, Sirpa Kuortti, Maija Kettunen, Kati Ahola, Pirkko Mäkelä, Jenni Tulehmo ja Satu Pohjola. OSOIT- TEENMUUTOKSET omalle palkanlaskijalle. PAINOSMÄÄRÄ kpl. JUTTUVINKIT JA PALAUTTEET 2 VILKKU

3 TAPETILLA TEKSTIT Marika Haapala, Raija Lindell, Päivi Pajula KUVAT Ari Järvelä, Susanna Lyly Henkilöstöpäivää vietettiin Särkänniemessä Toukokuun 16. päivä kaupungin henkilöstö pakkasi reppunsa ja suuntasi luokkaretkeläisten tapaan Särkänniemeen. Yli kaupungin työntekijää saapui viettämään seitsemättä yhteistä henkilöstöpäivää. Kauniissa poutasäässä hurviteltiin laitteissa, pidettiin hauskaa yhdessä ja ammennettiin voimaa arjen työhön. Tampereen tekijöiden yhteinen luokkaretki potkaistiin virallisesti käyntiin huvipuiston lavalla, jonne pormestari Anna-Kaisa na ais Ikonen asteli suuri musta silinterihattu päässään. Olette jokainen tehneet erinomaista työtä, joten ansaitsette tällaisen 1 kiitoksen. Uskon että voimaannumme tästä päivästä, Ikonen sanoi tervetuliaispuheessaan. Opetusteknologiapalvelujen palvelupiste evarikon työporukka kokoontui karusellin vieressä. He erottuivat massasta, sillä jokaisella oli yksikkönsä rintamerkki paidassaan kiinni. 1. Vihaisten lintujen luota kuului lumoava kikatus ja nauru, josta vastasivat Pappilanpuiston palvelukeskuksen naiset. Linnun kyydissä on Kirsi Kalliomäki-Kovaljeff. 2. Pormestari Anna-Kaisa Ikonen toivotti väen tervetulleeksi. 3. Kouluterveydenhoitajat kokoontuivat neulassa. 4. evarikon työporukalla oli hyvä fiilis. Nyt on todella hyvä fiilis. Tästä luokkaretkestä tulee varmasti hauska, Mikko Lammi huikkaa. Haluan päästä heti ensimmäiseksi suosikkilaitteeni Tornadon kieputukseen, Liisa Mustila sanoo. Kouluterveydenhoitajat aloittivat Näsinneulasta Ryhmä kouluterveydenhoitajia lähti luokkaretkellensä Näsinneulan juurelta. Vaikka neulassa oltiin, työasiat eivät tulleet heille mieleen, mutta iloisen puheensorinan keskeyttävä puhelimen pirinä osoittaa, että kouluterveydenhoitajaa tarvitaan aina. Aamupäivän aikana on jo ehditty rokottaa ja poistaa tikkuja, kertoo Satu Pohjola. Kevään luokkaretkisesonki näkyy myös kouluterveydenhoitajan työssä. Luokkaretket pitää esimerkiksi huomioida aikatauluissa, et- > VILKKU K

4 3 TAPETILLA > tei koko luokka satu olemaan retkellä tarkastusten aikaan. Kouluterveydenhoitajat ovat töissä myös kesällä, vaikka koulut ovat silloin kiinni. Kesällä tehdään kouluun tulevien tarkastuksia eka- ja seiskaluokkalaisille, ja vähän lomaillaan, mutta ei koko kesää. 1. Tampereen museoiden toimintatoripisteellä kävijät saivat käyttää luovuuttaan ja askarrella rintarosseja tai jääkaappimagneetteja vanhoista diakehyksistä sekä avajaiskutsukorteista. 2. Koskessa seikkailevaan veneeseen mahtui juuri sopivasti uimahallien työntekijöiden yhdeksän hengen iloinen porukka. Kuvassa vilkuttelevat Erno Leskinen (vas.), Kaisu Uotila, Marko Jokinen, Tommi Liimatta, Matti Lahtinen, Marko Laakkonen, Lari Haromo, Satu Seitavaara-Keskinen ja Marika Mäkipää. 3. Huvipuiston erilaiset laitteet kiidättivät tunnelmaan. 4. Tampereen praitti maistui Terhi Sankelolle, Maarit Miskala- Jaakkoselle, Suvi Santajärvelle, Anniina Hietaselle ja Pia Salolle. 5. Vanhojen autojen leppoisassa ssa kyydissä Tampereen Veden Hanna-Liisa Suominen, Jouni Laitinen ja Jukka Pohja. 6. Tampereen Aterian Timantti ti Tiimarit veivät talenttikisan voiton. 7. Linja-autonkuljettaja Kari Tetri hyppäsi Crazy Bussin rattiin. 8. Pelle Pizzerian karaokesta kantautui Hento kuiskaus. Koukkuniemen keittiössä työskentelevä karaokekonkari Pia Syrjälä nautti tunteikkaiden laulujen tulkitsemisesta. 9. Troikka, Trombi ja Tukkijoki antoivat vauhdin hurmaa. Henkilöstöpäivä tärkeä vuorotyöläiselle Linja-autonkuljettajien luokkaretkiläisistä Särkänniemen Crazy Bussiin uskaltautui vain Kari Tetri, mutta yksi kuski linja-autoa kohden riittääkin. On meillä tasaisempaa kyytiä. Vähän enemmän voisi olla vauhtia, mutta onhan tämä lapsille omiaan, kommentoi Tetri kyytiä. Tetrin mielestä henkilöstöpäivä on tärkeä juttu. Vuorotyöläiselle ei ole itsestään selvää, että pääsee mukaan henkilöstöpäivään. Tetri kertookin hänellä käyneen mielettömän hyvä tuuri, että henkilöstöpäivä sattui hänen vapaapäivälleen. Tamperelaisuus kirjailijoiden huulilla Luokkaretken johtajana viihdyttänyt Roman Schatz kehotti kaupungin henkilökuntaa pitämään hauskaa kohtuullisesti. Apulaispormestarit Leena Kostiainen, Pekka Salmi ja Mikko Aaltonen olivat hänen tentattavinaan huvipuiston ohjelmalavalla. Kulttuuria rakastavan henkilöstön iloksi 4 VILKKU

5 9 Schatzin haastateltaviksi oli kutsuttu ex-kansanedustaja, kirjailija Rosa Meriläinen ja näyttelijä-kirjailija Reidar Palmgren. He keskustelivat tamperelaisuudesta ja tietenkin kirjallisuudesta. Puutarhuri Sinikka Valve istui eturivissä keskittyneen näköisenä. Hän kertoi olevansa kirjallisuuden ja teatterin suurkuluttaja. Palmgrenin vierailu on mieluisa yllätys minulle. Pääni ei kestäisi huvipuiston vempaimissa pyörimistä, mutta suosikkikirjailijaani kuuntelen mielelläni, Valve kommentoi lavan tapahtumia. Puutarhuri kertoo lukeneensa kaikki Palmgrenin teokset. Valveen mukaan tarinoissa säilyy mielenkiintoinen jännite, ja ne ovat elämänmakuisia. Etenkin kirjailijan neljäs teos, Sudenmarja, herätti paljon ajatuksia, koska myös kirjan päähenkilö työskentelee puistotyöntekijänä. Päiväni jatkuu tästä Sara Hildénin taidemuseon ja Näsinneulan huipulle, Valve kertoo suunnitelmistaan. Opettaja nauttii pyörityksestä Hatanpään koulun opettaja Toni Natunen polkee vimmatusti Taikapyörän kyydissä. Vaikka laite on kesy, aikuisetkin nauraa hykertelevät sen pyörityksessä. Mitä kovempaa poljen, sitä korkeammalle nousen. Näin lapset ovat minulle kertoneet, Natunen sanoo laitteen käynnistyessä. Mies kertoo käyneensä jo lähes jokaisessa vekottimessa. Hänen kollegansa eivät ole pysyneet aivan vauhdissa mukana, sillä he jäivät edelliselle eväspisteelle rentoutumaan. Tampereen praitti maistui Terhi Sankelo, Maarit Miskala- Jaakkonen, Suvi Santajärvi, Anniina Hietanen ja Pia Salo ympäristöterveydenhuollosta maistelivat Tampereen uutta nimikkojäätelöä, Tampereen praittia. Maku on kohdallaan. Myös tarjoilu pelaa ja jäätelöä saa riittävästi. Koko porukka oli ensimmäistä kertaa henkilöstöpäivässä. He olivat ehtineet käydä jo Koiramäessä ja odottivat kiinnostuneina Bollywood-tanssia. Heidän työhönsä kesä tuo lisää tarkastuksia ja töitä ulkoilmassa. Tampereella on kesällä paljon ulkotapahtumia, joissa teemme monenlaisia tarkastuksia. Myös lämpötiloja seurataan, koska kylmälaitteet käyvät kesällä kovilla. Kerrankin porukka koossa Koskiseikkailun jonossa seisoo joukko uimahallityöntekijöitä. Vesi on heidän elementtinsä ja siksipä myös suosikkilaitteita ovat kaikki missä kastuu, vaikka varsinkin porukan miesjäsenet liputtavat myös HalfPipen puolesta. Koskiseikkailu täyttää laitevaatimukset ainakin kastumisen puolesta. Erno Leskinen, Kaisu Uotila, Marko Jokinen, Tommi Liimatta, Matti Lahtinen, Marko Laakkonen, Lari Haromo, Satu Seitavaara-Keskinen ja Marika Mäkipää kertovat henkilöstöpäivän merkitsevän heille mukavaa yhdessäoloa. Henkilöstöpäivänä saa joukon kokoon eri pisteistä, mikä on vuorotyössä haastavaa. Nyt päästiin näin isolla porukalla matkaan, koska Kalevan uintikeskus meni juuri remonttiin. Timantti Tiimareista talentteja Kaupungin työntekijöistä löytyy monen eri alan taitajia, joita etsittiin henkilöstöpäivänä Tampereen Tekijä -talentissa. Kilpailuun ilmoittautuneista esiraati oli valinnut finaaliin kolme parasta, joiden esityksistä yleisö sai nauttia henkilöstöpäivässä. Kilpailu oli äärimmäisen tiukka, vaikka yksi tuomariston jäsen myönsi, että päätöksentekoon saat toivat vaikuttaa henkilöstöravintolan ruoat, joita on jo vuosia syönyt. Ja niinhän siinä kävi, että voittoon ylsi Tampereen Aterian > VILKKU

6 1. Luokkaretkeläiset ihastelivat hienoja Koiramäen kaupungin rakennuksia suureen ääneen. Hienoa ja ihanaa, kuului monesta suunnasta. 2. Tredun Toni Tiainen, Teemu Nieminen, Kari Rehnström ja Tero Hjelm tulivat suoraan töistä porukalla hurvittelemaan Raisa Niemelä työskentelee opiskelijaterveydenhuollossa, Arja Niemelä erikoissairaanhoidon tekstinkäsittelijänä ja Riitta-Liisa Lällä Kipalassa. Eläinrakas kolmikko ihastui valloittavaan Koiramäkeen. 4. Kaupungin yksiköt esittäytyivät Toimintatorilla. Tampereen Aterian teltassa oli ruokiin liittyviä kisoja. 2 3 > 4 esimiehistä koottu Timantti Tiimarit, joka esitti rohkean ja räväkän potpurin suomalaisten suosikkikappaleita. Toiseksi kisassa tuli taloushallinnon palvelukeskuksesta palkkapalvelusihteeri Minna Ainonen- Yläkangas, taiteilijanimeltään Sagnakäly-Nenonia Annim. Niin syyttämättäjättämispäätös kuin lähes mikä tahansa muukin sana kääntyi hänen suussaan toisinpäin. Jo lapsena huomasin, että minun on helppo ajatella asioita takaperin. Tykkään leikkiä sanoilla ja sanaleikit ovat aina kiinnostaneet minua, kertoi Ainonen- Yläkangas. Tiukan kisan kolmas oli viestintäsihteeri Tarja Nikupaavo- Oksanen viestintäyksiköstä. Hän hurmasi yleisön egyptiläistyylisellä vatsatanssilla. Delfinaariossa pistäytyessään moni henkilöstöpäivän viettäjä pysähtyi myös Unelmakartan äärelle. Sana oli vapaa ja kaikki saivat kirjata sanoin ja kuvin unelmiaan yhteiseen karttaan. Mistä sitten unelmoitiin? Lottovoitto oli useiden ykköstoive. Raha ja rakkaus kuten myös terveys olivat monen unelmissa päällimmäisenä. Talo maalla tai Ranskassa ja kymmenen koiraa, mökki, oma hevonen ja vene sekä matkustaminen ja viidakko saivat aikaan haaveellisia ilmeitä. Joku unelmoi Juanista, toinen inkkarikanootista, eläkepäivistä ja lastenlapsista. Muutama kertoi ilonsa vakituisesta työpaikasta ja joku lähtisi vuorotteluvapaalle. Tyhjä kartta täyttyi unelmilla vähitellen iltapäivän tiimellyksessä. Unelmien lisäksi tarjolla oli mahdollisuus tunnustaa omia syntejään. Oman heikkoutensa sai kirjata ylös kaikessa rauhassa syntien tunnustus -kopissa. Hieman ujommat sujauttivat henkilökohtaiset tunnustuksensa keräyslaatikkoon, ja rohkeammat liimasivat syntinsä heti kaikille luettavaksi. Aurinkoinen päivä ja iloinen yhdessäolo eivät kuitenkaan innostaneet kovin monia kirjaamaan syntejään. Kulutan liian paljon rahaa ja olen liian laiska, kertoi joku. Toinen totesi, että vähempikin nipotus ehkä riittäisi, samoin selän takana puhuminen. Että voi ottaa pomo päähän -huokaisu oli myös kirjattuna syntilistalle. Joku kysyi onko turhautuminen sukua turhamaisuudelle. Itseään tutkistellut tunnusti: Hermostun ja yritän tiukkuudella viedä asioita eteenpäin silloin, kun ei ole vielä niiden aika toteutua. Henkilöstöpäivässä delfiineilläkin oli kevättä rinnassa jopa siinä määrin, että esityksistä ei tullut kerrassaan mitään. Delfinaarion tytöt olivat laittaneet Delfin, Leevin ja Eevertin päät niin pyörälle, että ensimmäinen näytös onnistuttiin viemään läpi jotenkuten, toinen jouduttiin kes- 6 VILKKU

7 keyttämään ja kolmas perumaan. Vastaavaa ei delfinaarion esimiehen Tiia Ojansivun mukaan ole tapahtunut hänen 20-vuotisella työurallaan. Koiramäki miellyttää tredulaisten silmää Lähes jokainen Särkänniemen Koiramäessä piipahtanut luokkaretkeläinen kehui vuolaasti uuden teema-alueen toteutusta. Niin myös Tredun poppoo, johon kuuluivat Toni Tiainen, Teemu Nieminen, Kari Rehnström ja Tero Hjelm. Tämä on erinomainen kohde lapsiperheille. Värikkäät rakennukset on tehty viimeisen päälle, miehet hehkuttivat ja ottivat toisistaan valokuvia Mauri Kunnaksen luomien hahmojen luona. Tredulaisten mielestä vauhdikkaan luokkaretken kruunaavat auringonpaiste ja lämpö. Viilentymässä miehet aikovat käydä Tukkijoen tyrskyissä ja Viikinkilaivan kannella. Koiranpennut sulattavat sydämiä Koiramäen maatilan aitaukseen kurottelevat äiti Arja Niemelä, hänen tyttärensä Raisa Niemelä ja Raisan täti Riitta-Liisa Lällä. Koirarakas kolmikko oli lähtenyt virkistymään luokkaretkelle sukulaisvoimin. Tämä Koiramäki on aivan ihana, sanoo Arja Niemelä ja jatkaa koiranpennuille lepertelyä. Iltapäivä on jo kääntymässä illaksi. Sukulaisnaiset kertovat nauttineensa päivällä muun muassa Taikajoen hurjasta aallokosta. Pian on kuitenkin kotiin lähdön aika, sillä siellä odottavat lenkkiään omat nelijalkaiset karvaturrit. Henkilöstöasiat > Henkilöstöedut > Henkilöstöpäivä TAPETILLA TEKSTIT Raija Lindell KUVA Ari Järvelä Henkilöstö vastasi aktiivisesti kaupunkistrategiakyselyyn Tampereen kaupunkistrategiaa on työstetty kevään aikana valtuustoseminaareissa, erilaisissa ryhmätöissä sekä kyselyjen ja keskustelujen pohjalta. Henkilöstön kommentteja kerättiin huhtikuussa Loorassa. Kyselyssä kartoitettiin henkilöstön näkemyksiä ja ehdotuksia kaupungin toiminnan uudistamisesta ja uusista toimintatavoista. Vinkkejä tuottavuuden parantamiseen Henkilöstöltä kysyttiin muun muassa, millä keinoilla he voivat edistää kaupungin uudistumista ja toiminnan taloudellisuutta. Henkilöstön vasta- Henkilöstöpäivän järjestelyistä vastasi työryhmä, jossa olivat mukana Antti Heinonen, Aila Rajamäki, Jaana Halonen, Sami Uusitalo, Kalle Palonen, Marjut Ohrankämmen ja Perttu Pesä. Henkilöstökysely herätti mukavasti mielenkiintoa, ja saimme tukea ja rohkaisua siihen, että kaupunkistrategiaan on valittu oikeita asioita. Kyselyllä haettiin konkreettisia uudistumisehdotuksia ja esimerkkejä vastaajien omien yksikköjen toiminnasta. Kaupunkistrategiaan liittyviä toimintatapoja voidaan vastausten pohjalta selkeyttää ja parantaa, kertoo strategiasuunnittelija Matias Ansaharju. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 724 henkilöä, joista hieman yli puolet edusti sosiaali- ja terveyspalveluja. Esimiesasemassa vastaajista oli 15,7 prosenttia. > VILKKU

8 > usten perusteella kolme tärkeintä asiaa ovat 1) työhyvinvointia lisäämällä vähennetään sairauspoissaoloja ja parannetaan tuottavuutta, 2) johtamista ja esimiestyötä kehitetään esimerkiksi selkeyttämällä esimiesten ja työntekijöiden vastuita, työnjakoa ja työnkuvia, 3) henkilöstön vastuuta ja mahdollisuuksia osallistua oman työn Kaupunkistrategia kertoo valinnoista Kaupunkistrategian luonnoksen nimi on Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki. Valmistuttuaan kaupunkistrategia on perusta kaupungin johtamiselle. Se on kuvaus valinnoista ja painotuksista, joita kaupunginvaltuusto pitää tärkeimpinä, ja millainen Tampereen halutaan olevan vuonna Tampereen merkittävimmät haasteet ovat työttömyyteen vastaaminen, hyvinvointierojen kasvu, väestön ikääntyminen ja kuntatalouden epätasapaino. Kaupungin toimintatapojen uudistuminen ja rakenteelliset muutokset, joita haasteisiin vastaaminen edellyttää, ovat strategian sisältöjä yhdistäviä tekijöitä. Strategialuonnoksessa korostuu palvelujen oikea kohdentaminen yhdessä tekemistä ja ennaltaehkäisyä painottaen. Kaupungin tulopohjaa vahvistetaan panostamalla elinkeinopolitiikkaan. Luonnoksen visioksi vuoteen 2025 on muotoutunut Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki. Visio painottaa, että Suomen houkuttelevinta kaupunkia tehdään yhdessä. Vastuuta ihmisistä, ympäristöstä ja taloudesta kannetaan yhdessä. Visioon sisältyy ajatus siitä, että tamperelaisilla yhteisöillä, perheillä ja asukkailla on näköaloja turvalliseen arkeen eri elämäntilanteissa, mutta myös kannustavia mahdollisuuksia omaehtoiseen toimintaan ja yrittämiseen. Kaupungin henkilöstöllä on näköaloja urakehitykseen sekä oman osaamisen ja työn kehittämiseen. Yritysten kannalta näköalat viittaavat kasvun ja kansainvälistymisen mahdollisuuksiin. Ensi syksyn aikana valmistuu myös neljä toimintasuunnitelmaa: organisaation toimintakykysuunnitelma, elinvoimasuunnitelma, hyvinvointisuunnitelma sekä kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelma. Toimintasuunnitelmissa määritellään tarkemmin, miten strategiaa toteutetaan tulevan valtuustokauden aikana. Strategiatyöhön liittyvään materiaaliin voi tutustua kaupungin verkkosivuilla. kehittämiseen lisätään. Kaupunkistrategian Yhdessä tekeminen -toimintatapaa kyselyyn vastanneet pitivät hyvänä ja haastavana. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että yhdessä toimiminen ei toteudu tällä hetkellä. Avoimuutta vastaajat kaipaavat lisää, kuten myös kannustusta yhdessä tekemiseen. Yhdessä tekemisen nähtiin olevan monesti vasta ajatuksen tasolla, ja henkilöstöä pitäisi ottaa paljon enemmän mukaan oman työnsä kehittämiseen. Muutoksista keskustellaan liian vähän. Haasteena pidetään sitä, ettei ehditä perustyön ohella verkostoitua, kertoo vs. suunnittelija Aino Järventausta, joka analysoi ja kokosi yhteen henkilöstökyselyn vastaukset. Järventaustan mukaan vastaajat korostivat, että yhteistyötä pitäisi tehdä yli toimialarajojen. Yhteishenkeä pitäisi luoda yksiköiden välille ja vähentää keskinäistä kilpailua. Varsin paljon toivottiin myös hyvien käytäntöjen avointa jakamista. Kannustusta rohkeuteen ja avoimuuteen Vastuullisuus-toimintatapaa osa vastaajista piti liian ylätasolla olevana ja vaikeasti ymmärrettävänä, mutta hyvänä ja kauniina ajatuksena. Vastaajat kiinnittivät huomiota toiminnan kustannustehokkuuteen ja ekologisuuteen, joissa olisi parantamisen varaa. ARI JÄRVELÄ TEKSTI Pekka Anttila Infrassa panostetaan kesätyöntekijän opastukseen Tampereen Infraan rekrytoidaan kesäksi noin 125 kesätyöntekijää. He saavat ennen töiden aloittamista työturvallisuuskoulutusta, ja heidät perehdytetään työtehtäviin. Kesätyöntekijät toivotetaan tervetulleeksi Tampereen Infra -tiedotteessa, jossa kerrotaan kaikille sopimussuhteessa työskenteleville muun muassa palkanmaksusta, työajoista, pukeutumisesta, työturvallisuudesta ja työntekijöiden vastuista ja velvoitteista. Yli neljän kuukauden työsopimuksella työskentelevillä on oltava voimassaoleva Katuturva 1 -kortti. Työturvallisuuslaissa edellytetään muun muassa, että työnantaja antaa riittävän perehdytyksen aloitus-, muutos- ja käyttöönottotilanteissa. Lisäksi ohjausta on täydennettävä aina tarvittaessa. Perehdyttäminen ja työnopastus ovat tärkeä osa henkilöstön kehittämistä. Ne voidaan nähdä investointina, jolla lisätään henkilöstön osaamista, parannetaan työn laatua, tuetaan työssä jaksamista ja vähennetään työtapaturmia ja poissaoloja. Kyseessä on jatkuva prosessi, jota kehitetään henkilöstön ja työpaikan tarpeiden mukaan. Eniten kesätyöntekijöitä on kunnossapidossa ja rakentamispalveluissa. Pääsääntöisesti lähes kaikki tulevat työskentelemään kaduilla, puistoissa ja ylei sillä alueilla, jossa haasteet ovat poikkeuksellisia. Liikenteen seassa työskentelevien on oltava erityisen varovaisia, koska tilanteet muuttuvat jatkuvasti. Heitä varten on puolen päivän mittai- 8 VILKKU

9 Kiireisen työn nähtiin haittaavan kustannustehokkuutta, kun asioita ei ehdi harkita kunnolla. Moni vastaajista oli sitä mieltä, että ennaltaehkäisyllä saataisiin aikaan säästöjä, kun raskaita palveluja ei tarvittaisi niin paljon. Kaupunkistrategian Rohkeus ja fiksu tekeminen sekä Avoimuus-toimintatavat vastaajat näkivät pitkälti johtamiskysymyksenä. Johtajien tulisi kannustaa alaisiaan ideointiin, ja ideoita olisi myös otettava käyttöön. Toimintatapa edellyttää vastaajien mielestä turhan byrokratian poistamista. Moni vastaaja ei pitänyt nykyistä toimintaa kovin avoimena ja läpinäkyvänä, vaikka he totesivatkin, että virallisesta päätöksenteosta kerrotaan hyvin Loorassa ja kaupungin verkkosivuilla. Järventaustan mukaan vastaajat painottivat myös sitä, että muutosten olisi oltava perusteltuja, ja olisi huolehdittava siitä, ettei lähdetä toteuttamaan liian keskeneräisiä ideoita. Avoimuuden korostamisessa kiinnitettiin huomiota siihen, että asioista olisi informoitava henkilöstöä paremmin jo suunnitteluvaiheessa. Monessa kommentissa kannettiin huolta siitä, miten toimintatavat saadaan siirrettyä käytäntöön, Järventausta kertoo. TEKSTI Päivi Pajula KUVAT Susanna Lyly YÖTYÖN AMMATTILAISET Itsenäinen päätöksenteko korostuu yöhoitajan työssä Hatanpään sairaalan osasto A2:n sairaanhoitaja Päivi Kuronen on tehnyt jatkuvaa yötyötä jo lähes 10 vuotta. Nautin yötyöstä edelleen. Kun vuorossa on vain muutama hoitaja, jokainen tietää hyvin omat vastuunsa. Etenkin öisin hoitajan pitää pystyä itsenäiseen päätöksentekoon, Kuronen sanoo. Päivi Kurosen ammattitaito on laajentunut vuosien varrella. Hän aloitti perushoitajana jo vuonna 1985 ja kouluttautui myöhemmin sairaanhoitajaksi. nen perehdytyskoulutus, jossa muun muassa kerrotaan, millaiset suojaimet ja varusteet ovat pakolliset. Aina, kun työtilanne muuttuu normaalista rutiinista poikkeavaksi, tapaturman vaara on moninkertainen. Sen vuoksi perehdytys ja työn opastus ovat tärkeitä. Lähin esimies on vastuussa perehdytyksestä, mutta usein on tarkoituksenmukaista antaa varsinainen työtehtävän opastus työtoverille. Silti vastuu pysyy aina esimiehellä. Osastolla A2 hoidetaan urologisia, plastiikka-, verisuoni- ja yleiskirurgisia sekä ortopedisia potilaita. Vaikka yöt ovat selvästi rauhallisempia kuin päivät, akuutilla osastolla on varauduttu kaikenlaisiin tilanteisiin. Toisinaan potilaat käyttäytyvät öisin eri tavoin kuin päivällä. Yövuorossa heitä opastetaan ja neuvotaan paljon. Usein päivän kiireisestä ilmapiiristä hämillään olevia iäkkäitä potilaita myös rauhoitellaan, silitetään ja heille tarjotaan lasi maitoa ennen nukkumaan menoa. Pitkä työputki ja paljon vapaita Vaikka potilaat nukkuisivat hyvin, hoitajat eivät istu takahuoneessa rupattelemassa ja lepäämässä. Osastolla on yhteensä 22 paikkaa, joten tekemistä työparille riittää aina. Työtehtäviin kuuluu muun muassa antibioottien antaminen, nesteytys, katetrointi ja kipupumppujen säätäminen. Kaikki työ ei näy suoraan potilaille. Öisin tehdään esimerkiksi lääketilaukset ja välinehuoltoa. Näin päivävuorolaisille jää enemmän aikaa tehdä varsinaista hoitotyötä kiireisinä hetkinä. Päivi Kuronen aloitti pelkän yötyön tekemisen aikoinaan, kun hänen vanhemmat työkaverinsa toivoivat enemmän päivävuoroja. Kurosen mie li ja keho ovat sopeutuneet valvomiseen hyvin. Riittävä lepo ennen työvuoroa ja säännöllinen ruokailurytmi pitävät naisen energisenä. Yövuoro alkaa iltayhdeksältä ja kestää aamuseitsemään. Kuronen tekee vuorolistan mukaan 4 6 yötä putkeen, jonka jälkeen on 4 5 päivää vapaata. Vuorolisät hän ottaa rahan sijasta vapaina. Tasapainoa maalaiselämästä Päivi Kuronen tietää totta kai että sydän- ja verisuonitautien sekä syövän riski kasvaa yötyössä. Tästä syystä hoitaja pyrkii pitämään itsestään mahdollisimman hyvää huolta. Käyn säännöllisesti myös tutkituttamassa itseni lääkärillä. Uskon, että jaksan tehdä yövuoroa eläkkeelle asti, Kuronen sanoo. Kun vapaapäivät koittavat, sairaanhoito vaihtuu puutarhanhoitoon. Kuronen asuu maalla ja puu hastelee mielellään maatalonsa pihapiirissä. Pihalla kasvaa kesän tomaatti- ja kurkkusatoa. Tykkään kulkea metsässä tuntitolkulla ja valmistaa miehelleni hyvää ruokaa. Iloa elämääni tuo myös luonani kyläilevä rakas tyttärenpoikani. VILKKU

10 Tampereen kaupungin laitoshoidossa arvioidaan ikäihmisten tarpeita ja voimavaroja Raijärjestelmällä. Käytännössä arviointitietojen keruu ja niiden luotettavuus ovat yksittäisen hoitajan vastuulla. Työvuorossa hoitajan aika on aina kortilla eikä kirjallisiin töihin tahdo jäädä tilaa. Silti hoitotyön laadussa on nähty selvää nousua ja löydetty kehityskohteita. TEKSTI JA KUVA Arimo Santala Tampere on mukana valtakunnallisen Rai-järjestelmän kehittämisessä, ja se on ollut tunnustetusti hoitotyön osaajien ansiota. Arviointijärjestelmä on kehitetty ensisijaisesti palvelu- ja hoitosuunnitelman apuvälineeksi. Vanhuksen monialaisen hoidon arviointi on vaikeaa, mutta vertailutietojen avulla voidaan arviointeja selvästi parantaa, tehdä suunnitelmia ja seurata hoidon vaikutuksia. Järjestelmä antaa pal jon yksityiskohtaisia tietoja, joita voidaan käyttää esimerkiksi lääkitykseen, infektioiden hallintaan ja ravitsemukseen. Sairaanhoitaja Kirsi Kilic Rauhaniemen sairaalasta kertoo, että potilaan kuntoa arvioidaan yli 400 muuttujan avulla. Tuloksia verrataan toisen samankaltaisen osaston tuloksiin ja valtakunnalliseen tietokantaan. Vertailutietojen avulla tiedetään, voisiko jonkin hoitotyön osan tehdä paremmin tai toisin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL otti asiakkaan hoidon, palveluiden laadun ja kustannustehokkuuden laatujärjestelmän (Resident Assessment Instrument, Rai) käyttöön Suomessa vuonna Seuraavana vuonna Tampereen kaupungin laitoshoito osallistui järjestelmän valtakunnalliseen kehittämiseen ja otti sen myös käyttöönsä. Myös Tampereen kotihoito käyttää Rai-tietojärjestelmää. Heinäkuussa voimaan tuleva vanhuspalvelulaki edellyttää palvelutarpeen arviointia, ja siihen kaupunki on valmis. Tavoitteet mitattavissa Järjestelmä on koettu raskaaksi ja hoitajien työtä lisääväksi. Samalla se on kuitenkin hoitotyön kehittämisen väline, joka auttaa arvioimaan omaa toimintaa. Tavoitteet ovat mitattavassa muodossa eikä hoitajan tarvitse toimia mutu - tuntumalla. Teemme lonkkakuntoutusosastolla kuntoutuskeskeistä vertailua kunkin potilaan tilanteen mukaan. Teemme tulo- ja lähtöarvion ja tarvittaessa enemmän, kuten puolivuotisarvion, jos poti las jonottaa kauan pitkä aikaispaikkaa. Kuntoutumisen vaiheet näkyvät selvästi ja saamme tavoitteita, mihin potilaan kanssa edetään, Kilic sanoo. Arvioiminen vie aikaa ja voi olla vaikeaselkoista, jos ei ole kokemusta. Asia vaatii perehtymistä ja koulutusta. Muualla arviointeja tehdään pareittain, mutta tällä osastolla teemme sen yksin. Meistä on paljon kiinni, mitä arvoja jatkohoitopäätöksiin saadaan. Kukaan ei periaatteessa tarkasta tuloksia. Käymme toki keskusteluja, mutta vastuu jää yhdelle. Ajasta on pulaa, kun teemme töitä rajatuilla resursseilla. Meitä on esimerkiksi kolme hoitajaa aamu vuorossa eikä kirjallisille töille tahdo enää jäädä loppupäivästä aikaa. Silti olemme vastuussa, että tiedot ovat luotettavia seurantaan ja päätöstentekoon, kertoo sairaanhoitaja Johanna Jalonen. Hoitajat huomauttavat, että vertailutietojen arviointi on vain osa potilaan arvioinnissa eikä koskaan ensisijainen osa. Näemme potilaan kunnon kohenevan ilman papereitakin, kun esimerkiksi hoitojakson lopussa potilaan kävely on selvästi vetreytynyt. Se on meidän kiitoksemme, he sanovat. Laitoshoito > Tietojärjestelmät Arviointijärjestelmä nosti hoitotyön laatua Sairaanhoitajat Johanna Jalonen ja Kirsi Kilic tekevät Rauhaniemen sairaalan lonkkakuntoutusosastolla kuntoutuskeskeistä vertailua kunkin potilaan tilanteen mukaan ja kehittävät hoitotyön laatua. 10 VILKKU

11 Tampereen kaupungin kehittäjäpalkinnot jaettiin Raatihuoneella toukokuussa kahdeksannen kerran. Uudistettu kehittäjäpalkinto toi ideanikkarit esille Kaupungin kehittäjäpalkinnon perusteita uudistettiin viime syksynä, ja tuore näkökulma nosti esille melkeinpä ennätysmäärän ehdokkaita. Palkintoraati sai ruodittavakseen 86 laadukasta esitystä. Raati on ollut todella tyytyväinen. Näitä esityksiä on ilo palkita, kiittää raadin puheenjohtaja, henkilöstösuunnittelija Satu Koski. TEKSTI Päivi Stenroos KUVAT Ari Järvelä Kehittäjäpalkinnon uudistuksessa haluttiin korostaa erityisesti asiakaslähtöisyyttä eli pyrittiin löytämään hankkeita, jotka parantavat kuntalaisten saamaa palvelua. Lisäksi palkittavaksi etsittiin työyhteisöjen kehittämisideoita. Saimme mitä halusimme. Mukana on sekä laajoja, vuosia kestäviä hankkeita että yksittäisiä pieniä, mutta tärkeitä keksintöjä, Koski toteaa. Palkintosumma on yhteensä euroa. Palkittavia esityksiä on tänä vuonna 17. Vilkussa esitellään muutamia niistä, ja kaikkiin palkittuihin voi tutustua Loorassa. Yksi kehittäjäpalkinnon päämääristä onkin saada tieto uusista työtavoista ja oivalluksista kulkemaan kaupungin sisällä. Tämä on loistava keino päästä näkemään, mitä eri yksiköissä tapahtuu ja mitä käytännön arjessa on ideoitu, Koski sanoo ja rohkaisee laittamaan ideat kiertoon. Rakentajaporukka ideoi työkalun museoon Vitriinien purkaminen ja rakentaminen museossa ei ole niin yksinkertainen juttu kuin äkkiseltään saattaisi kuvitella. Vitriinien seiniä ja kattoa nostamaan ja kannattelemaan tarvitaan helposti enemmän käsipareja kuin esimerkiksi Vapriikin nelihenkisestä rakentajaporukasta löytyy. Kaksi vuotta sitten kasasimme Lady Ostapeck -näyttelyä ja totesimme, että työn avuksi pitää keksiä jotain, museomestari Mikko Kärnä muistelee. Vitriinilasien liikuttelemiseen käytetään kahvallisia imukuppeja, sillä pelkästään käsin laseista on vaikea saada otetta. Yksi lasi voi painaa 80 kiloa, joten pitävä ote on tarpeen. Rakentajaporukka lähti kehittelemään jo käytössä olevista imukupeista laitetta, jolla pystyisi tarttumaan kahteen lasiin yhtä aikaa. Näin syntyi kehittäjäpalkinnolla pal kittu taittokulmaimukuppi. Kär nän lisäksi laitetta olivat suun- > VILKKU

12 > nittelemassa Juha Rajala, Minna Salmi ja Vesa Valkama. Laite taittuu molempiin suuntiin ja sen saa laseihin kiinni missä kulmassa tahansa, museomestari Juha Rajala kertoo. Taittokulmaimukuppi helpottaa vitriinilasien siirtelyä. Lisäksi kaksi lasia pysyy laitteella kytkettynä hetken aikaa itsekseenkin pystyssä kenenkään ei siis tarvitse enää viipyä niitä pitelemässä. Käytännössä esimerkiksi tavallisen vitriinin purkamiseen riittää nyt kaksi henkeä, kun aiemmin tarvittiin neljä. Töitä saadaan siis tehtyä, vaikka joku porukasta olisi poissa, Kärnä kertoo. Taittokulmaimukuppi on ollut käytännön testissä jo suositun Muumiot-näyttelyn rakentamisessa ja purkamisessa. Myös terrakotta-armeija pääsee majailemaan sen avulla rakennettuun ympäristöön. Tehokas työkalu on tarpeen, sillä etenkin kahden näyttelyn välinen aika on rakentajaporukalle kiireinen, eikä määräajoista voi lipsua. Näyttelyn vaihtuminen on vähän kuin laitettaisiin omakotitalossa kokonaan sisäpuoli uusiksi: seinät, lattiat, tekniset ratkaisut ja kaikki, Rajala sanoo. Taittokulmaimukuppi ei ole ainoa keksintö, jonka rakentajaporukka on työnsä tiimellyksessä tehnyt, sillä erityinen rakennuskohde vaatii omia sovelluksia. Imu kuppioivallukselle Kärnä ja Rajala ennustavat pitkää ja monipuolista käyttöä. Vapriikin rakentajaporukka kehitteli käyttöönsä taittokulmaimukupin, sillä vitriinien purkaminen ja rakentaminen vaatii pitävää otetta. Museomestarit Mikko Kärnä ja Juha Rajala näyttävät mallia. Metso on noussut siivilleen Pääkirjasto Metson asiakaspalvelu on uudistettu perusteellisesti muutaman viime vuoden aikana. Uuden toimintamallin henkilöitymä on Metso-opas: hän tervehtii asiakasta tämän tullessa kirjastoon ja auttaa, kun apua tarvitaan. Opas voi esimerkiksi viedä asiakkaan oikean hyllyn ääreen tai opastaa lainausautomaatin käytössä. Asiakaspalveluun otettiin aktiivinen ote, henkilökunta menee nyt asiakkaiden keskuuteen tarjoamaan palvelua, lainauspalvelupäällikkö Anu Virtanen kertoo. Ei neuvoja silti lähdetä tyrkyttämään, kun joku haluaa olla rauhassa. Asiakkaista kyllä vaistoaa, kenelle apua kannattaa tarjota, kirjastovirkailija Päivi Karlstedt jatkaa. Uuden toimintamallin keskeinen idea tiivistyy sanoihin ei ongelmaa. Oli asiakkaan asia mikä hyvänsä, henkilökunta ei suhtaudu siihen ongelmana. Jos siis en itse osaa vastata asiakkaan kysymykseen, selvitän asian. Kesken sitä ei jätetä, kirjas tovirkailija Marjaana Hietala kuvaa. Sama suhtautuminen pätee myös työkavereiden kysymyksiin, ja se näkyy yhteishengen parantumisena. Tällä asenteella ei ole minun töitä ja sinun töitä, vaan yhteisiä asioita, jotka pyritään hoitamaan mahdollisimman hyvin, kirjastovirkailija Helena Nikkilä sanoo. Hankkeella on siis parannettu yhtä aikaa sekä palvelun asiakaslähtöisyyttä että työyhteisöä, Päivi Karlstedt jatkaa. Kehittäjäpalkinnolla palkittu asiakaspalveluhanke kulkee nimellä Metso lentoon. Mukana toimintamallin kehittämisessä on ollut koko lainauspalvelun asiakaspalvelussa työskentelevä henkilökunta eli 20 kirjastovirkailijaa. Samanaikaisesti hankkeen kanssa pääkirjastossa toteutettiin myös remontti, jossa muun muassa koottiin kaikki lainauspalvelun toiminnat samalle tiskille. Palautukset, varaukset, lainaukset ja maksut voi nyt hoitaa yhdellä istumalla, tosin suuri osa tulevista ja menevistä kirjoista kulkee nykyään automaattien kautta. Itse asiassa juuri automaatio on antanut meille mahdollisuuden jalkautua asiakkaiden joukkoon, kun henkilökunta ei ole enää entiseen tapaan kiinni rutiinitehtävissä, Virtanen kertoo. Näin pääsemme myös käyttämään ammattitaitoamme monipuolisemmin, Nikkilä jatkaa. Metson uusi toimintamalli on saanut ilmaa siipiensä alle pääkirjaston ulkopuolellakin. Mallia on tarkoitus soveltaa Tampereen lähikirjastoissa, ja sille on kysyntää myös muissa kaupungeissa. Metson asiakkailta on tullut kiitosta siitä, että henkilökunta on paremmin saavutettavissa. Huumoriakin Metso-oppaan titteli on herättänyt. 12 VILKKU

13 Metso lentoon -asiakaspalveluhanke on tuonut pääkirjastoon muun muassa Metsooppaat. Asiakkaita odottamassa (vasemmalta) Helena Nikkilä, Anu Virtanen, Marjaana Hietala ja Päivi Karlstedt. Havulan asukaslähtöisessä toimintamallissa rakennetaan kodinomaista ympäristöä. Kuvassa vasemmalta Eija Rainasto, Marja- Leena Nurminen ja Mari Pentinniemi. Meiltä on toki tiedusteltu, osaammeko kertoa muistakin linnuista, Hietala naurahtaa. Yhtä suurta perhettä Ihminen tietää olevansa kotona, kun aamupalalle voi tulla yöpaidassa ja suihkuun pääsee, kun suihkututtaa. Elämää Koukkuniemen Havulan muistisairaiden osastolla on muutettu suunnitelmallisesti kodinomaisemmaksi. Heti alkuun osastot 5 a ja b nimettiin asukkaiden ehdotuksesta Havumäeksi ja Hyväläksi. Osasto on pilottina hankkeessa, jolla koko Koukkuniemen toimintamallia muutetaan laitoshoidosta vastaamaan tehostetun palveluasumisen toimintakulttuuria. Havumäen ja Hyvälän asukkaille tämä on tuonut suuria muutoksia. Asukkaiden ei tarvitse enää elää laitoksen rytmin mukaan, lähihoitaja Eija Rainasto kertoo. He saavat nyt esimerkiksi heräillä aamulla kukin omaan tahtiinsa, ja aamupala voi odottaa, jos joku haluaa lepäillä pitempään, lähihoitaja Mari Pentinniemi jatkaa. Asukkaiden päivän kulkuun kuuluu uudessa toimintamallissa erottamattomasti virikkeellisyys. Se voi olla jotain isoa ja ennalta suunniteltua, vaikkapa päivätansseja tai elokuvia tai sitten pientä ex tempore -irrottelua: lauletaan, kun laulattaa, ja vieraillaan muillakin osastoilla esittämässä musiikkia. Hyvä perushoitotyö on edelleen osaston toiminnan kivijalka, mutta uusi toimintamalli antaa mahdollisuuksia monenlaiseen tekemiseen. Osastolla voi luottaa siihen, että muut työntekijät suhtautuvat hyvällä, kun vaikka pelaan Afrikan tähteä asukkaiden kanssa, Pentinniemi sanoo. Kaikkea tällaistakin tekemistä pidetään nyt tärkeänä, perushoitaja Marja-Leena Nurminen jatkaa. Silloinkin, kun perustyö vie kaiken käytettävissä olevan ajan, hoitaja ehtii hoitotoimien ohessa jutella asukkaan kanssa tai pitää hetken kädestä kiinni. Pienilläkin asioilla voi olla suuri vaikutus asukkaiden hyvinvointiin. Muistisairaiden hoitaminen vaatii sitoutumista, ja kiireen tuntu peilautuu kyllä heti levottomuutena, Rainasto sanoo. Nyt asukkaat ovat iloisempia ja rauhallisempia, Nurminen toteaa. Osaston uutta toimintamallia on kehitetty runsaan vuoden ajan. Mukana ovat olleet niin esimiehet, hoitajat, asukkaat kuin heidän omaisensakin. Tavoitteet on asetettu yhdessä ja niiden saavuttamista on tuettu koulutuksella. Toimintamallin muutos on parantanut myös työhyvinvointia. Rainasto, Nurminen ja Pentinniemi kertovat, että töihin on ilo tulla. Työ on intensiivistä, mutta antaa tekijälleen paljon. Virtuaalista talonvaltausta odotellessa Nuorisotyön pitää mennä sinne, missä nuoretkin ovat. Yksi selkeä suunta on nykyään netti. Nuorten Tampere -verkkopalveluportaaliin etsiytyy eri kävijää vuodessa, ja moni kävijöistä toki palaa palveluun useamminkin. Tarjolla on tietoa tapahtumista, tiloista, tekemisestä ja elämästä yleisesti. Nuorten Tampereesta on tullut tärkeä nuorisopalvelujen sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen väline, johtava koordinaattori Janne Taiponen toteaa. Siinä missä ennen esimerkiksi laitettiin lippuja ja lappuja ilmoitustauluille, tieto leviää nyt Twitter-virran kautta hetkessä tuhansille paitsi nuorille, myös heidän vanhemmilleen ja nuorisopalvelujen yhteistyökumppaneille, verkkopalvelukoordinaattori Jussi Kuvaja jatkaa. Osa palvelun sisällöstä on nuorten itse tuottamaa. Monitoimitalo 13:n Medialounge tarjoaa tilat, kelpo välineet ja ohjausta kaikille, jotka haluavat kokeilla jutuntekoa. Myös nuorten omatoimisesti tai esimerkiksi kouluissa ja kerhoissa tekemät kuvat, kirjoitukset ja videot sopivat hyvin mukaan. > VILKKU

14 > Nuorisopalvelut tarjoaa nuortentampere.fi-palvelun. Se ei ole kenenkään kotisivu, vaan alusta, joka avaa monenlaisia mahdollisuuksia esimerkiksi julkaisemiseen, Kuvaja sanoo. Kun nuoret tekevät mediasisältöjä itse, se on mediakasvatusta ja osallistamista parhaimmillaan ja hauskimmillaan. Medialoungen ryhmissä nuoret päättävät itse juttujensa aiheista ja käyvät itsenäisesti tekemässä niitä. Mikäs sen hienompaa kuin vaikka päästä kaverin kanssa Tammerfesteille jutuntekoon, Taiponen sanoo. Nuorten oman sisällön määrää on tarkoitus lisätä sitä mukaa, kun tekijöitä löytyy. Taiposella ja Kuvajalla ei olisi mitään sitä vastaan, että nuoret tekisivät palvelussa eräänlaisen virtuaalisen talonvaltauksen ja ottaisivat itselleen isomman siivun sisältöjen tuotannosta. Nuorten Tampere -verkkopalveluportaali on pitkän työn tulos. Ensimmäinen versio tehtiin vuonna 2007, nyt työn alla on neljäs versio. Jatkuva kehittäminen on tarpeen, koska tekniikkakin kehittyy ja käyttäjien tarpeet muuttuvat. Jo nyt palveluja käyttävät nuoret, jotka eivät pelkästään käväise netissä vaan ovat siellä luontevasti läsnä. Tulossa on esimerkiksi on line -palveluneuvonta, jossa nuorisotyöntekijä on vakituisesti linjoilla tavattavissa ja vastaamassa nuorten kysymyksiin, kertoo Taiponen. Agentit asialla Tampereen kaupungin museoissa, uimahalleissa, kirjastoissa, nuorisotaloissa ja muissa kohteissa asioi paljon lapsia ja nuoria. Millaista palvelua he saavat? Parhaiten tämä selviää, kun päästetään Miia Nivala ja Tähtitalvikki Poikajärvi lähettivät agentit tutkimaan palveluja. Janne Taiponen ja Jussi Kuvaja kutsuvat kaikki kiinnostuneet osoitteeseen www. nuortentampere.fi. lapset asioimaan ja arvioimaan samalla palvelua. Tähän tulokseen tultiin, kun joukko kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa työskenteleviä ihmisiä tapasi toisensa lapsinäkökulmakoulutuksessa. Oivalluksesta sai alkunsa palveluagenttitoiminta. Tuntuma oli, että lapsia ja nuoria ei aina palvella yhtä hyvin kuin aikuisia, mutta tutkittua tietoa asiasta ei ollut, nuoriso-ohjaaja Miia Nivala sanoo. Totesimme, että tilannetta voisi tutkia Mystery shopping -menetelmällä, ja siitä alkoikin sitten pitkä ja hedelmällinen yhteistyö, Vapriikin viestintäsuunnittelija Tähtitalvikki Poikajärvi jatkaa. Mukana palveluagenttitoiminnan kehittelyssä olivat lisäksi Anu Hakari, Päivi Laukamo, Tuula Paavola ja Katri Pyysalo. Agentteja rekrytoitiin muun muassa koulujen ja Lasten parlamentin kautta sekä ahkeralla puskaradion käytöllä. Agenteiksi ryhtyneet luokkalaiset nuoret saivat koulutuksen tehtäviinsä ja kiertelivät itsenäisesti arvioitavissa kohteissa keväällä Arviointien tulokset kertovat, että agentit olivat useimmiten tyytyväisiä saamaansa kohteluun, tosin parannettavaakin löytyi. Raporteista selviää muun muassa se, että nuoret asiakkaat arvostavat erityisesti henkilökunnan aktiivisuutta. Lapset pitävät siitä, että heidät otetaan vastaan, tervehditään tullessa ja hyvästellään lähtiessä, Nivala sanoo. Lisäksi heiltä on tullut yllättäviäkin kommentteja asioista, joita aikuinen ei helposti edes huomaa, Poikajärvi kertoo. Ja tärkeintä on, että hanke on ylipäänsä laittanut miettimään palveluja lasten ja nuorten näkökulmasta, Nivala tiivistää. Tulokset on käsitelty laajasti eri yksiköissä, ja niitä hyödynnetään asiakaspalvelun kehittämisessä. Toiminta jatkuu, joten mukaan mahtuu sekä uusia palveluagentteja että arviointikohteita. Minuun kannattaa ottaa yhteyttä, jos toiminta kiinnostaa, Nivala kehottaa. Palveluagenttitoimintaa kehittänyt ryhmä syntyi jossain määrin sattumalta, mutta se on osoittautunut laajemminkin hyödyl liseksi. Mukana on väkeä eri puolilta kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen kenttää. Palveluagenttitoiminnan kehittäminen on antanut mahdollisuuden tutustua sekä ihmisiin että heidän työhönsä yli organisaatiorajojen. Nyt on helpompi avata yhteistyötä muissakin asioissa, Poikajärvi sanoo. Henkilöstöasiat > Yhteistoiminta > Aloitteet ja kehittäjäpalkinto 14 VILKKU

15 YKSI MEISTÄ TEKSTI Tarja Nikupaavo-Oksanen KUVA Ari Järvelä Tampere sai uuden kaupungingeodeetin Kaupungingeodeetti Anna Mustajoki kiittelee kaupunginmittausyksikön henkilöstön teknistä tietämystä ja kokemusta. Täällä on monenlaista osaamista. Nuorempien on hyvä kehittää työtään vanhempien työntekijöiden rakentamalta perustalta. Anna Mustajoki aloitti vuoden alussa Tampereen kuudentena kaupungingeodeettina kaupunkimittausyksikössä. Edeltäjiä on viisi. Se on helppo havaita työhuoneen seinältä, jossa on ripustettuna kaikkien herrojen valokuvat. Edelliset kaupungingeodeetit ovat viihtyneet viroissaan pitkään, heillä on ollut 15, yli 20 ja jopa 25 vuoden työuria. Kaupungingeodeetti johtaa Frenckellissä sijaitsevaa kaupunkimittausyksikköä. Perinteikkäällä ja virkeällä yksiköllä on ikää pyöreät 80 vuotta. Kolmenkymmenen työntekijän viranomaisyksikön tehtäviin kuuluvat muun muassa kiinteistönmuodostus, kiinteistörekisterin pitäminen, rakennusvalvontamittaukset, osoitteiden hallinta, yksityistiet ja paikkatieto. Esimerkiksi osoitepalvelu opastaa osoitteiden käytössä ja huolehtii, että tonteilla ja rakennuksilla on osoite. Jos rakennus sijaitsee katujen kulmassa, ensisijainen osoite on oltava sillä kadulla, josta kiinteistöön kuljetaan, Anna Mustajoki selvittää. Mustajoki työskenteli aiemmin Karttakeskuksessa, joka on paikkatietoon keskittynyt yritys. Työpäivät kuluivat enimmäkseen Helsingin toimipisteessä, jonne hän matkusti kotoaan Tampereen Petsamosta. Kaupungingeodeetti on innoissaan uusista tehtävistä ja työyhteisöstä. Yrityspuolella työtahti on hyvin hektistä. Tulosta on pakko tehdä, jotta yritys pysyisi pystyssä. Koko ajan on ennakoitava ja oltava askeleen edellä. Laatu on tärkeä yrityselämässä, mutta viranomaistyössä laadun on oltava tavallaan täydellistä. Eihän esimerkiksi kiinteistörekisterissä saa olla virheitä, Mustajoki havainnollistaa. Kaupungillakaan kehittämistä ja eteenpäinmenoa ei ole kielletty, päinvastoin. Mustajoki arvostaa kaupunkimittausyksikössä tehtyä uraa uurtavaa työtä. Yksikössä on pitkä kokemus ja tekninen tietämys esimerkiksi paikkatiedosta, rajapinnoista ja sovellusten tekemisestä. Täällä on monenlaista osaamista. Nuorempien on hyvä kehittää työtään vanhempien työntekijöiden rakentamalta perustalta. Paikkatieto on arkinen asia Tällä hetkellä kaupunkiorganisaatiossa ajankohtainen asia on paikkatieto, jonka avulla voidaan parantaa palvelujen ja päätöksenteon laatua. Tämä mainitaan myös kaupunkiympäristön kehittämiselle ja tilaajaryhmälle laaditussa paikkatietostrategiassa. Valtakunnallisessa Paikkatietoikkuna-verkkopalvelusta löytyy lähes 70 Tampereen kaupungin tietokokonaisuutta, kuten vireillä olevat kaavat, kiinteistöt, arvokkaita luontokohteita, melualueet, pienvedet, rakennukset, bussilinjat, osoitenumerointikartta ja postipiirit. Viimeksi on esille saatu pyörätiet sekä leikkipaikat ja pelikentät. Paikkatieto on loppujen lopuksi hyvin arkinen asia. Uskon, että se tulee laajempaan tietoisuuteen keittiön kautta. Käytämmehän jo nyt paikkatietoa mobiililaitteissa ja navigaattoreissa. Karttakuvan avulla saadaan nopeasti selville, kuinka hyvin tavoitetila on saavutettu. Siitä selviää, onko vaikkapa luonnonsuojelualueiden määrä lisääntynyt tai pyöräilyverkko kasvanut tavoitteen mukaisesti. Karttakuva todella kertoo enemmän kuin tuhat sanaa! VILKKU

16 LÄHIKUVASSA TEKSTI ja KUVA Jouni Valkeeniemi Lila vie museopalveluja ikäihmisille Yleensä museot ovat avoinna kävijöitä varten, mutta Tampereella on myönteisin tuloksin kokeiltu toisenlaista toimintamallia. Museolehtori Lila Heinola vie museopalveluja ikäihmisten ulottuville. Toiminnan kivijalkoja ovat ikäihmisten elämäntilanteet sekä museokokoelmien kekseliäs käyttö. Konkarit-palvelujamme kehitetään erityisesti hoitolaitoksiin ja päiväkeskusten asiakkaisiin. Siis heihin, jotka eivät enää omin voimin pysty käymään museoissa. Samalla yritämme houkutella vielä liikkumaan kykeneviä tutustumaan Tampereen museoihin, joissa kyllä riittää nähtävää. On ihmisiä, jotka eivät ole vuosikymmeniin vierailleet museoissa. Kaupungin museopalvelujen kulttuurikasvatusyksikkö Taitessa työskentelevä Heinola on koko maan ensimmäinen ikäihmisten museopalveluihin keskittyvä museolehtori. Hän aloitti tehtävässään Heinola sekä koordinoi eri museoyksiköiden ikäihmisille suunnattuja, museoiden ulkopuolella tapahtuvia toimintoja että työskentelee kentällä ryhmien ohjaajana. Esimerkiksi valokuvien katseluun perustuvat Muistojen Tampere -muistelutuokiot päiväkeskuksissa ovat hänen käsialaansa. Ideana on, että katsellaan vanhoja valokuvia ja siinä yhteydessä voi kertoa muistojaan. Niiden ei välttämättä tarvitse liittyä suoraan valokuviin tai edes Tampereeseen, varsinkaan, jos ei ole vielä kauan asunut täällä. Valokuvat sekä vanhat esineet ovat oivallinen silta menneeseen. Kuvien katseleminen ja esineiden koskettelu aktivoivat aivokerroksia, pintaan saattaa nousta monenlaisia muistoja ja muistikuvia kymmenienkin vuosien takaa. Usein muistojen kautta päädytään keskustelemaan myös ajankohtaisista tapahtumista. Heinola on päätynyt esittämään vanhoja kuvia dataprojektorilla paperille vedostettujen otosten asemesta. Kankaalle heijastettujen kuvien katseleminen on yhteisöllistä, kaikki ovat läsnä samassa tilanteessa. Osallistujat ovat myös tuoneet omia kuviaan kokoontumisiin ja lainanneet niitä Vapriikin kuva-arkistoon kopioitavaksi. Katsojat kommentoivat kuvia eri tavoin. Kenenkään ei ole pakko osallistua keskusteluun, mutta yritän rohkaista niitä, jotka ovat hiljaisempia. Kaikki eivät välttämättä edes pysty puhumaan. Oli koskettavaa, kun eräs ikäihminen kuvia katsellessaan nyökytteli ja nosteli peukkuaan. Hän oli täysillä mukana, vaikka ei kyennyt muodostamaan sanoja. Kuvia arjesta ja tutuista paikoista Muistojen Tampere -kuvapakettia Lila Heinola on käynyt esittelemässä keväällä viidessä eri päiväkeskuksessa, kullekin ryhmälle neljä kertaa. Ensimmäinen satsi sisältää vanhoja otoksia tutuista paikoista Tampereella: Keskustori ympäristöineen, Vanha kirkko, toreja ja niin edelleen. Toisessa muistelutuokiossa katsellaan kuvia arkielämästä, työpaikoilta, tehtaista, kaupassa käymisestä. Tänä keväänä kolmannella kerralla on ollut kuvia Finlaysonilta ja neljännellä Tampellasta. Tähän on liittynyt Muistatko sen kahvihetken -tuokio, jossa otan esiin vanhat Arabian kahvikupit ja pöytäliinat. Sitten juomme kahvit ja puhumme kahvimuistoista. Pappilanpuiston palvelukeskuksessa on kokeiltu Valokuvat tallessa -toimintaa, jossa seniorikansalaisia on opastettu vanhojen valokuvien digitointiin skannaamalla. Hyviä kokemuksia on kertynyt myös Äänimuseosta ja Liikkuvat-projektista, Tampereen julkista taidetta -muistelukasseja unohtamatta. Museot järjestävät itse senioripäiviä, jolloin ikäihmiset pääsevät museoihin eurolla ja saavat ilmaisen opastuksen. Nämä ovat suosittuja ja osaltaan madaltavat kynnystä käydä museoissa. Heinola tähdentää, että museot ovat kävijöilleen muutakin kuin erilaisten esineiden kokoel mia. Museoissa on yleensä kahviloita ja putiikkeja. Siellä voi tavata tuttuja ja käydä vaikka yhdessä shoppailemassa. Eli ne ovat myös paikkoja sosiaaliselle toiminnalle. tampere.fi/taite 16 VILKKU

17 OC:n korvaa Lync Tampereen kaupungilla käytössä oleva pikaviestintäja videokokoussovellus Microsoft Office Communicator eli OC vaihtuu uudempaan versioon. Sen nimi on Microsoft Lync. Kaikkien nykyisten OC-käyttäjien koneille asennetaan Lync-client ohjelmistojakelu -kuvakkeen taakse. Sieltä ohjelman voi itse asentaa työasemalleen parhaiten sopivana ajankohtana. Asennus kestää noin 15 minuuttia ja edellyttää uloskirjautumista työasemalta asennuksen ajaksi. Viikon 24 aikana eli 10. kesäkuuta alkavalla viikolla ohjelma jaellaan ja asennetaan keskitetysti kaikille OC-käyttäjille, jotka eivät ole Lynciä vielä tuohon mennessä itse asentaneet. Työasemat on luokiteltu asennusryhmiin, joihin jakelu tehdään viikon aikana porrastetusti iltapäivisin kello 15:n jälkeen. Miten saan käyttööni pikaviestiohjelman? Lync-käyttäjäksi voi ryhtyä täyttämällä tilauslomakkeen Loorassa. Lomake löytyy kohdasta Tietotekniikka > Tilauslomakkeet - Lync-pikaviestintä ja online-kokoukset. Ohjeita Lyncin käyttöön löytyy Loorasta kohdasta Tietotekniikka > Ohjelmistot > Pikaviestintä Lync. Lisätietoa Fujitsu - Tukikeskus (03 565) Ensimmäiset Tredusta valmistuneet suuntasivat työelämään Kiitos Kiitokset työtovereille muistamisesta ja yhteisistä vuosista siirtyessäni eläkkeelle. Marjatta Ala-Korpula Pari tuhatta Tampereen seudun ammattiopistosta Tredusta valmistuvaa nuorta juhli ammattiin valmistumistaan touko-kesäkuun vaihteessa eri puolilla Pirkanmaata. Vajaa parisataa heistä painoi myös ylioppilaslakin päähänsä. Noin puolet valmistuneista suuntasi suoraan töihin. Parhaiten työllistyivät sosiaali- ja terveysalalta sekä liiketalouden alalta valmistuneet. Noin neljäsosa jatkaa opintojaan. Useimpien opiskelu-urakka jatkuu ammattikorkeakoulussa, mutta myös yliopistossa opintojaan jatkaa vajaat 10 prosenttia. Vaikka työllisyystilanne on vaikea, on ilahduttavaa, että silti monella meiltä valmistuvalla on kesätyöpaikka ja toisilla myös jo vakituinen työpaikka tiedossa. Osaavia tekijöitä tarvitaan aina, sanoo Tredun ammatillisen koulutuksen johtaja Helena Koskinen. Tredu syntyi tammikuussa, kun Tampereen ammattiopisto ja Pirkanmaan koulutuskonserni -kuntayhtymä yhdistyivät yhdeksi Suomen suurimmista ammatillisista oppilaitoksista. Tredussa opiskeli ensimmäisenä lukukautena noin 8000 nuorta ja lähes aikuista. Tredulla on toimintaa kahdessakymmenessä eri toimipisteessä Tampereella, Ylöjärvellä, Nokialla, Kangasalla, Lempäälässä, Orivedellä, Ikaalisissa, Virroilla sekä Pirkkalassa. Koulutuspalveluja tarjotaan Pirkanmaan lisäksi myös muualla Suomessa. Kahden suuren oppilaitoksen yhdistyminen on ollut iso urakka. Talven ja kevään aikana on paiskittu töitä, jotta opiskelijoiden arki on sujunut mahdollisimman kivuttomasti, toteaa Helena Koskinen. Tredussa on tarjolla yli 30 ammatillista perustutkin toa eri koulutusohjelmineen, 35 ammattitutkintoa ja 11 erikoisammat titutkintoa sekä moni puolisia työelämän kehittämis palveluja. Tredussa voi opiskella myös englanniksi, suorittaa ammatillisia yhdistelmätutkintoja sekä ammatillisten ja lukio-opintojen yhdistelmiä. Tredu tarjoaa lisäksi oppisopimuspalveluja. TEKSTI Jaana Raukola Jäätyäni eläkkeelle kiitän kaikkia työtovereita yhteisistä vuosista ja muistamisesta. Liisa Rinne NIINA YLÖNEN VILKKUVAT Lähde mukaan Tampere Golfiin Elokuussa kisataan jälleen Tampereen kaupungin henkilös tön golftaidoista. Vaihteeksi kilpaillaan Tammer- Golfissa Tampereen Ruotulassa. Tule mukaan tiistaina 20. elokuuta alkaen kello Kilpailu järjestetään vanhan tavan mukaan yhteislähtökisana. Henkilökohtainen kilpailu pelataan pistebogey-kilpailuna täysin tasoituksin. Joukkuekilpai lussa kilpaillaan toimialoittain Jarmon Kilpi -kiertopalkinnosta. Lisätiedot ja ohjeet löytyvät Tampe re Golfin kotisivuilta. Ilmoittautumi nen kilpailuihin tapahtuu kotisivujen yhteydessä olevalla sähköisellä lomakkeella osoitteessa fi/ali/golf/index.htm. Muistathan ilmoittautua viimeistään 28. kesäkuuta. Lasse Loponen , Matti Isotalo , Lämpimät kiitokset Koukkuniemen osastoille 20 ja 21 saamistani lahjoista jäädessäni eläkkeelle. Pomottaja Airi Sallila VILKKU

18 VILKKUVAT ARI JÄRVELÄ Reilu juhannus Keskikesän juhla on pian taas täällä! On aika rentoutua ja nauttia valosta, joka onkin pohjoisen pallonpuoliskon kesäinen etuoikeus. Juhannuksen ja muiden kesäjuhlien tarjoiluja pohtiessa on hyvä pysähtyä miettimään, mikä on ruokien raaka-aineiden alkuperä ja missä olosuhteissa ne on viljelty. Esimerkiksi kahvia, teetä, hedelmiä, kaakaota, pähkinöitä ja viinejä tuodaan paljon kehitysmaista, ja niiden tuotannossa on usein havaittu epäkohtia. Valitsemalla Reilun kaupan tuotteen tuet kehitysmaiden tuottajien mahdollisuutta tulla toimeen omalla työllään ja parantaa perheidensä hyvinvointia. Juhannuspöydän tarjoiluissa kannattaa suosia luomua, lähiruokaa ja Reilun kaupan tuotteita, jos käytät kehitysmaissa tuotettuja elintarvikkeita. Kasviksia, tofua ja lihaa marinoidessasi voit käyttää eettisesti tuotettuja mausteita ja oliiviöljyä. Reilun kaupan hedelmistä puolestaan syntyvät raikkaat sa laatit. Myös leivonnassa voit hyödyntää reiluja raaka-aineita, kuten suklaata, pähkinöitä, siirappia, sokeria ja vaniljasokeria. Muistathan valmistaa ruokaa vain tarpeellisen määrän ja välttää kertakäyttöastioiden käyttöä. Yöttömänä yönä voidaan skoolata lasillisella eettisesti tuotettua kuohuviiniä. Ja illalla saunan jälkeen on mukava kuivata itsensä Reilun kaupan puuvillasta valmistettuun pyyhkeeseen. Reilua juhannusta ja mukavia lomapäiviä! TEKSTI Enni Leppälä reilukauppa.fi tampere.fi/tampereinfo/ reilunkaupankaupunki facebook.com/reilutampere Terrakotta-armeijaan kuuluu noin 7000 soturia, jotka olivat huomattavasti kookkaampia kuin ihmiset tuohon aikaan. Sotilaat kantoivat oikeita pronssisia aseita. Jalkaväen sotilaan pää löytyi kaivannosta nro 1. Terrakotta-armeija saapuu Vapriikkiin Vapriikissa avautuu 14. kesäkuuta näyttely Terrakotta-armeija ja Kiinan keisarien aarteet. Näyttelyn tulo Tampereelle on merkittävä tapahtuma ja iso ponnistus museokeskukselle. Kesäkuusta joulukuuhun museokeskus Vapriikissa on ainutkertainen tilaisuus nähdä alkuperäisiä, Kiinan ensimmäisen keisarin Qin Shi Huangdin hautaa vartioineita terrakottasotilaita. Lisäksi esillä on hautalöytö jä ja keisarien aarteita Qin- ja Han-dynastioiden ajalta tarunomaisten, luonnollista kokoa olevien haudanvartijoiden ja keisarin pronssivaunujen ohella mukana on aseita, koriste-esineitä, pelejä sekä jade-, pronssi- ja kultaesineitä. Kiinan ensimmäistä keisaria Qin Shihuangdia voidaan pitää yhtenä maailmanhistorian mahtavimmista hallitsijoista. Hänen vahvan ja jopa tyrannimaisen valtansa symboleita ovat Kiinan muuri ja vuorimainen hautamausoleumi, jota vartioi terrakotta-armeija. Valtava hautarakennelma oli osa Ensimmäisen keisarin kuolemattomuuden suunnitelmaa. Siitä oli tarkoitus tulla mikrokosmos, jossa elämä jatkuisi maanpäällisen kuoleman jälkeen entisenlaisena. Haudan rakentaminen oli aloitettu jo keisarin ollessa vielä kotivaltionsa Qinin kuningas. Rakennustyöt kestivät noin kolmekymmentä vuotta, ja sadat tuhannet työläiset uhrasivat henkensä keisarillisen vallan symbolille viimeksi jääneet joutuivat hautaan yhdessä keisarin kanssa, jotta tämän olinpaikka säilyisi salaisena. Ikuisen elämän tavoittelusta huolimatta Qin Shihuangdi ehti hallita keisarina vain 11 vuotta, sillä hän kuoli äkilliseen sairauteen vuonna 210 eaa. Hauta sai uinua rauhassa aina vuoteen 1974 saakka, jolloin terrakottasotilaan pää kopsahti maanviljelijä Yangin lapioon. Terrakotta-armeija kuuluu nykyään Unescon maailmanperintölistalle, ja sitä pidetään maailman kahdeksantena ihmeenä. Soturit saapuivat Tampereelle kesäkuun alussa. Projekti on Vapriikin historian suurin näyttelyponnistus. Jokaisen museon unelma on saada esitellä Ensimmäisen keisarin terrakottasotureita. TEKSTI Tanja Hoisko, Tähtitalvikki Poikajärvi 18 VILKKU

19 ILMOITUS VILKKU

20 VILKKUVAT TEKSTI Aila Rajamäki KUVA Ari Järvelä Positiivisuus, auttamishalu ja rautainen ammattitaito yhdistävät esimerkillisiä Tampereen tekijöitä. Ilmiannettuja Tampereen tekijöitä palkittiin Tampereen kaupungin henkilöstö sai kevään aikana ilmiantaa esimerkillisiä työtovereita, esimiehiä tai keitä tahansa omasta mielestään hyviä Tampereen kaupungin työntekijöitä. Hyvin perusteltuja ilmiantoja esimerkillisistä Tampereen tekijöistä tuli runsaasti. Henkilöstöyksiköstä koostunut raati kävi kaikki esitykset huolella läpi ja valitsi joukosta palkittaviksi 12 esimerkillisintä. Heidät esiteltiin ja palkittiin henkilöstöpäivässä Särkänniemessä. Palkitut Tampereen tekijät perusteluineen aakkosjärjestyksessä. Työympäristösuunnittelija Pekka Anttila Infran Kehittämisryhmästä on kannustava ja tukeva työkaveri. Hänellä on kor- kea työmoraali ja hän ottaa mielellään työhaasteita vastaan. Pekka tekee työtään tosissaan, mutta pilke silmäkulmassa. Eija Björk on Erhon (erittäin vaikeahoitoisten vammaisten lasten yksikkö Sammon päiväkodin yhteydessä) johtaja. Eija on sosiaalisesti ja ammatillisesti taitava. Hän osaa ja jaksaa uudistaa työtään ja uudistua itse. Myös henkilökunnan johtamistapa vastaa tämän päivän esimieheltä odotettua toimintatapaa. Hatanpään koulun koulusihteeri Jaana Gustafsson ylittää kaikki koulusihteerille vaadittavat kriteerit. Jaanan upeimmat ominaisuudet työssä ovat positiivisuus ja rauhallisuus: koskaan ei ole vaikeaa mennä kysymään helppoja tai monimutkaisia kysymyksiä. Myös oppilaita Jaana kohtelee samalla lailla. Viestintäsihteeri Marika Haapala viestintäyksiköstä on aina valmiina auttamaan, olemaan tukena ja kuuntelemaan. Marikan auttavaisuus on ilmiömäistä. Neuvojen ja avun kysyjiä riittää, ja Marikalla on aikaa kaikille. Hän on myös valmis oppimaan uutta. Marika on huipputyöntekijä. Sote-talon virastomestari Kai Haippo on palvelualtis, osaava, asiakasmyönteinen ja ystävällinen henkilö. Varsinkin talon muuttourakan aiheuttamassa sekamelskassa Kai on jaksanut olla varsin avulias. Hänellä on myös teknisten asioiden osaamista ja palveluhenkinen asenne kohdallaan. Linja-autonkuljettaja Chat Hengkhunthot on toiminut TKL:llä kuljettajana vuodesta 2012 ja on omaksunut uuden ammatin esimerkillisellä tavalla. Chat huomioi työssään liikenneturvallisuuden, asiakaspalvelun ja positiivisen työilmapiirin edistämisen. Lapsiperheiden sosiaalityöntekijä Paula Jouppi on toiminut vuosikymmeniä voimiaan säästämättä ja vienyt eteenpäin aitoa asiakaspalvelua ansiokkaasti. Työtoverina hän on aito, suora ja täynnä palavaa intoa ja hellyyttä. Apulaisrehtori, biologian ja maantiedon lehtori Juha Järvi on Tesoman koulun kokoava voima. Oppilaiden mielestä Juhan omat oppitunnit ovat varmasti niitä parhaita. Hänen pitämänsä aamunavaukset ovat pysäyttäviä. Niissä on aina tärkeä sanoma, joka on puettu siten, että se uppoaa sekä nuoreen että vanhaan. Muotialan lastenneuvolan terveydenhoitaja Merja Koposella on suuren tietotaidon lisäksi lämmin sydän ja lempeä ja inhimillinen tapa tehdä vaativaa työtään. Merja hoitaa asiakkaanaan olevat lapset arvostavasti ja huomioi aina samalla myös muun perheen hyvinvoinnin. Hatanpään puistosairaalan erikoisammattimies Pekka Rautiainen on osoittanut, ettei yksikään tehtävä ole toistaan vähäisempi. Hän luo positiivisen ilmapiirin aurinkoisella työotteellaan ja luo hyvää yhteishenkeä osastolla. Tampereen Aterian palveluvastaava Hanna Ruoranen työskentelee Koiviston koulun keittiössä. Hanna on aidosti kiinnostunut asiakkaidensa tyytyväisyydestä ja hyvinvoinnista. Hänen läsnäolonsa koulun ruokalassa saa hyvälle mielelle ja ruoan suhteen veden kielelle. Sari Salomaa-Niemi on pedagogisen tuen koordinaattori varhaiskasvatuksen ja perusopetuk sen tuotantoalueelta. Sari on henkeen ja vereen erityislasten ja nuor ten asialla. Hän auttaa kaikkia ja aina kun hänellä on mahdollisuus. Työssään Sari toimii aina uutta haastetta kohden.

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

TANSKASSA TYÖSSÄ OPPIMASSA

TANSKASSA TYÖSSÄ OPPIMASSA TANSKASSA TYÖSSÄ OPPIMASSA Tammikuun lopulla Aalborgin lentokentälle laskeutui kone, josta astui ulos kaksi aikuisopiston lähihoitajaopiskelijaa. Jännittyneenä ja mielenkiinnolla he odottivat, mitä seuraavan

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT. Nina Harjulehto

ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT. Nina Harjulehto ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT Nina Harjulehto 1 ARVIOINTI TAPAHTUU VUOROVAIKUTUSTILANTEENA, JOHON VAIKUTTAA MONET ASIAT 2 TUTKINNON SUORITTAJA Kaikenikäisiä (yli 18v.), kaiken kokoisia ja kaikennäköisiä kaikenlaisissa

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Kerhojen ja leikkitoiminnan asiakastyytyväisyyskysely 2010

Kerhojen ja leikkitoiminnan asiakastyytyväisyyskysely 2010 Kerhojen ja leikkitoiminnan asiakastyytyväisyyskysely 2010 Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito Hanna Sulonen-Ahonen ja Mirella Korhonen Taustatietoja kyselyyn» Kysely toteutettiin lasten

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN!

TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN! TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN! RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTIEN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT JA TAVOITTEET: Toimintamme arvot : 1. Kodinomaisuus 2. Lämpö 3. Turvallisuus 4. Yhteistyö Toiminnan

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Elämänlaatua ikäihmisille

Elämänlaatua ikäihmisille Elämänlaatua ikäihmisille kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluista kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut tukevat ikäihmisten elämänlaatua Kulttuuri on hyvin moninaista. Se kuuluu jokaisen arkeen. Tampereen kaupungin

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Leimaus 2011 Kisakeskuksessa

Leimaus 2011 Kisakeskuksessa Leimaus 2011 Kisakeskuksessa ma 6.6. Lähdimme perinteisesti Lappia talolta kimpsuinemme klo 12 kohti etelää. Martti ja Mauri otettiin kyytiin Keminmaasta. Onneksi autossa oli DVD laite ja ilmastointi,

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen

Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen Syksyn 2016 arviointikyselyt Seinäjoen perusopetus Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen Tässä yhteenvedossa on käyty läpi kaksi kyselyä. Ensin tarkastellaan perusopetuksen opettajille

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi.

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi. Kaija Grundell Kaohsiung, Taiwan 29.04.2016 Terveiset kesäisen kuumasta Kaohsiungista! Päivälämpötila jo yli +30! Kielenopiskeluni päättyi helmikuun lopussa. Alla kuvassa opettajiani ja takarivissä opiskelutovereita,

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Päivä oli hieno, pahvimukit loppuivat nopeasti, vanhemmat tulivat upeasti mukaan. Rehtori 3 KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Kodin ja Koulun Päivä kohtaamisia hyvien asioiden

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi MILLAINEN? vertailu -mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi kevyt - kevyen - kevyempi siisti - siistin - siistimpi iloinen - iloisen hidas hitaan - iloisempi - hitaampi -mpi (komparatiivi) KAKSITAVUISET,

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

201 vastausta. Tiivistelmä. Sukupuoli. Ikä. 1) Käytän Nuorisotiloja. Tyttö % Poika %

201 vastausta. Tiivistelmä. Sukupuoli. Ikä. 1) Käytän Nuorisotiloja. Tyttö % Poika % 201 vastausta Tiivistelmä Sukupuoli Tyttö 100 50 % Poika 101 50 % Ikä 6lk 23 11 % 7lk 38 19 % 8lk 44 22 % 9lk 52 26 % Lukio/ammattikoulu 36 18 % Olen vanhempi kuin edelliset vastausvaihtoehdot 8 4 % 1)

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

KUNTO Muutoskysely Alkukysely

KUNTO Muutoskysely Alkukysely KUNTO Muutoskysely Alkukysely Muutoskyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa suunnittelemaan ja seuraamaan muutosprosessia sekä arvioimaan sen vaikutuksia. Muutoskysely tarjoaa henkilöstölle

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon.

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon. EROTTAJALLA KAUPAKSI KÄYVÄT KAIKKI 21.07.2015 K-market Erottaja luo Helsingin keskustaan rennon kyläkauppafiiliksen, jossa kuitenkin on keskikaupungin tunnelmaan sopivaa tyyliä ja laatua. Uuden kaupan

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö Merisuo & Storm 2 Sisältö Opettajalle.................................... 3 Leijona ja hiiri (kansansatua mukaellen).............. 5 Kyyhkynen ja muurahainen (La Fontainea mukaellen).. 8 Korppi ja muurahainen

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!)

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Maistraatti

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan?

Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan? Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan? Roolisi leirilippukunnanjohtajana (LLPKJ) tai leiriluotsina on äärimmäisen tärkeä Roihun onnistumisen kannalta. Näihin tärkeisiin rooleihin kohdistuu

Lisätiedot

MIKSEI SE VAAN VOI LOPETTAA? JOS SE RAKASTAA MUA, NIIN MIKSEI SE VAAN LOPETA.

MIKSEI SE VAAN VOI LOPETTAA? JOS SE RAKASTAA MUA, NIIN MIKSEI SE VAAN LOPETA. MIKSEI SE VAAN VOI LOPETTAA? JOS SE RAKASTAA MUA, NIIN MIKSEI SE VAAN LOPETA. Esitys käsittelee alkoholismia ja toimintahäiriöisen perheen dynamiikkaa. Se tuo näkyviin ne tunteet, joita lapsi joutuu piilottelemaan

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Mitä neuvojat ovat saaneet NEOtyöstä?

Mitä neuvojat ovat saaneet NEOtyöstä? Mitä neuvojat ovat saaneet NEOtyöstä? Mikä olikaan työn tavoite? Hyvä kuntien henkilökohtaisen neuvonnan verkosto ulkomailta muuttavalle Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle tulevalle! NEUVONTATYÖN tekevät

Lisätiedot

Vertaisopastuksella verkkoon

Vertaisopastuksella verkkoon Vertaisopastuksella verkkoon Hanna Kaisti Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Tehdään yhdessä: osallistava tapahtumatuotanto kirjastossa 13.10.2016. Pori Vertaisopastus Vertaisopastus on vapaaehtoisten kirjaston

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET. Kyselyyn vastanneita 52

VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET. Kyselyyn vastanneita 52 VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET Kyselyyn vastanneita 52 Varhaiskasvatuksen vasukysely huoltajille Mitkä arvot ovat Sinulle tärkeitä

Lisätiedot

Etelä Hesaan. Lomamieli ilman lentomatkaa!

Etelä Hesaan. Lomamieli ilman lentomatkaa! Etelä Hesaan Elisa Anttonen Ilona Damski Aura Kajaniemi Antti Kemppainen Vanamo Korell Inka Luhtanen Antton Nuotio Marja Ojala Emmi Pakkanen Ida-Sofia Tuomisto Eija Vehviläinen Sandra Wirtanen Lomamieli

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Ville Voltti 13.11.2014 Työmatkojen kulkutapajakauma, keskussairaala 0 % 8 % Auto, yksin Auto, kimppakyyti

Lisätiedot

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 Ylivoimatekijät Konkreettisesti ajateltuna Orimattilan ylivoimatekijöihin kuuluvat luonnollisesti sekä asumisen että liiketoiminnan näkökulmasta edulliset neliöt. Konkretiaa

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona?

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona? 1 Idealaboratorio on työpaja, jossa nuoret pääsevät itse ideoimaan koulun toimintakulttuuria. Työpaja on suunniteltu 15-60 hengelle ja ideointi tapahtuu 4-5 oppilaan ryhmissä. 60-90 minuuttia kestävän

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot