Henkilöstöpäivänä viihdyttiin yhdessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Henkilöstöpäivänä viihdyttiin yhdessä"

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI Kiinan keisarin aarteita Vapriikissa 18 Henkilöstöpäivänä viihdyttiin yhdessä 3 Lähikuvassa museolehtori 16 VILKKU

2 NÄIN SEN NÄIN SAMI HELENIUS Tapahtumien kaupunki ympäri vuoden Positiiviset mielikuvat Tampereesta vankistuvat tapahtumien myötä. Rohkeaa. Houkuttelevaa. Erilaista. Modernia ja melkoisen rouheaakin. Tätä on kotikaupunkimme kiinnostava ja monipuolinen tapahtumatarjonta. Tampereella järjestetään vuosittain tuhansia erilaisia tapahtumia. Kulttuuria ja urheilua. Sisällä ja ulkona. Kesällä ja talvella. Tapahtumat keräävät yhteen tamperelaisia ja vierailijoita suoraan kaupungin sydämeen hurraamaan, kannustamaan, fiilistelemään ja herkuttelemaan. Osa tapahtumista houkuttelee meitä tunnelmoimaan, osallistumaan tai kokeilemaan jotakin ikimuistoista. Jokaiselle löytyy jotakin. Upeinta täällä meidän kaupungissamme on se, että tapahtumia voi pyrähtää nauttimaan koska vain. Kesällä voi työpäivän päätteeksi hypätä fillarin selkään ja pyöräillä Laikunlavalle nauttimaan vaikkapa Tanssitorstaista. Talvella taas voi vetää lämpöisen takin niskaan ja suunnata Pakkahuoneelle tutustumaan jazzin saloihin Tampere Jazz Happeningissa. Usein tarjolla on myös erityisen kutkuttavia kerran elämässä -tapahtumakokemuksia: yleisurheilun alle 23-vuotiaiden huippujen EM-kilpailut Tampereen ytimessä, Patti Smithin ainutlaatuinen konsertti Tampere-talossa tai mahtipontinen terrakotta-armeija Museokeskus Vapriikissa. Tampere on tapahtumien kaupunki, ja tapahtumat ovat meidän valttimme. Uskon, että positiiviset mielikuvat Tampereesta vankistuvat tapahtumien myötä ja muuttavat kokemuksia ja fiiliksiä kaupungistamme entistä kutkuttavampaan suuntaan. Tapahtumat ja niiden synnyttämä myönteinen, innostunut pöhinä tuo mukanaan myös lisää palvelutarjontaa, työtä, osaamista ja me-henkeä. Elinkeinoelämämme saa parhaimmillaan myös raikastavia piristysruiskeita. Lisäksi tapahtumat tekevät kaupungistamme houkuttelevan niin ympäri maailmaa tuleville vierailijoille kuin myös Tampereelle muuttaville, täällä jo asuville lapsiperheille, senioreille, opiskelijoille ja meille työssäkäyvillekin. Kun Tamperetta rakennetaan yhä kiehtovammaksi ja toimivammaksi paikaksi olla, kulkea, liikkua ja aistia, siitä tulee entistä upeampi, rohkeampi ja ainutlaatuisempi tapahtumakaupunki. Tampere on täynnä tapahtumia. Mennään siis ja nautitaan meidän kaupungistamme yhdessä. Anna Saarni Vastaava tuottaja, Tapahtumatoimisto SISÄLTÖ 11 SUSANNA LYLY 7 Henkilöstö pohti kaupunkistrategiaa ARI JÄRVELÄ Kehittäjäpalkitut jakavat oivalluksiaan ARI JÄRVELÄ Tampereen tekijöitä palkittiin 20 VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 49. vuosikerta JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tampereen kaupunki, PL 487, Tampere VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Raija Lindell tai TOIMITUSSIHTEERI Tuuli Oinonen tai tuuli. VILKKU INTER NETISSÄ TAITTO Marja Muhonen PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere ISSN-L SEURAAVA VILKKU ilmestyy syyskuussa. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava mennessä toimitussihteerille. Toimituksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen. KANNEN KUVA Ari Järvelä. Henkilöstöpäivässä viihtyivät kouluterveydenhoitajat Anneli Leponen, Sirpa Kuortti, Maija Kettunen, Kati Ahola, Pirkko Mäkelä, Jenni Tulehmo ja Satu Pohjola. OSOIT- TEENMUUTOKSET omalle palkanlaskijalle. PAINOSMÄÄRÄ kpl. JUTTUVINKIT JA PALAUTTEET 2 VILKKU

3 TAPETILLA TEKSTIT Marika Haapala, Raija Lindell, Päivi Pajula KUVAT Ari Järvelä, Susanna Lyly Henkilöstöpäivää vietettiin Särkänniemessä Toukokuun 16. päivä kaupungin henkilöstö pakkasi reppunsa ja suuntasi luokkaretkeläisten tapaan Särkänniemeen. Yli kaupungin työntekijää saapui viettämään seitsemättä yhteistä henkilöstöpäivää. Kauniissa poutasäässä hurviteltiin laitteissa, pidettiin hauskaa yhdessä ja ammennettiin voimaa arjen työhön. Tampereen tekijöiden yhteinen luokkaretki potkaistiin virallisesti käyntiin huvipuiston lavalla, jonne pormestari Anna-Kaisa na ais Ikonen asteli suuri musta silinterihattu päässään. Olette jokainen tehneet erinomaista työtä, joten ansaitsette tällaisen 1 kiitoksen. Uskon että voimaannumme tästä päivästä, Ikonen sanoi tervetuliaispuheessaan. Opetusteknologiapalvelujen palvelupiste evarikon työporukka kokoontui karusellin vieressä. He erottuivat massasta, sillä jokaisella oli yksikkönsä rintamerkki paidassaan kiinni. 1. Vihaisten lintujen luota kuului lumoava kikatus ja nauru, josta vastasivat Pappilanpuiston palvelukeskuksen naiset. Linnun kyydissä on Kirsi Kalliomäki-Kovaljeff. 2. Pormestari Anna-Kaisa Ikonen toivotti väen tervetulleeksi. 3. Kouluterveydenhoitajat kokoontuivat neulassa. 4. evarikon työporukalla oli hyvä fiilis. Nyt on todella hyvä fiilis. Tästä luokkaretkestä tulee varmasti hauska, Mikko Lammi huikkaa. Haluan päästä heti ensimmäiseksi suosikkilaitteeni Tornadon kieputukseen, Liisa Mustila sanoo. Kouluterveydenhoitajat aloittivat Näsinneulasta Ryhmä kouluterveydenhoitajia lähti luokkaretkellensä Näsinneulan juurelta. Vaikka neulassa oltiin, työasiat eivät tulleet heille mieleen, mutta iloisen puheensorinan keskeyttävä puhelimen pirinä osoittaa, että kouluterveydenhoitajaa tarvitaan aina. Aamupäivän aikana on jo ehditty rokottaa ja poistaa tikkuja, kertoo Satu Pohjola. Kevään luokkaretkisesonki näkyy myös kouluterveydenhoitajan työssä. Luokkaretket pitää esimerkiksi huomioida aikatauluissa, et- > VILKKU K

4 3 TAPETILLA > tei koko luokka satu olemaan retkellä tarkastusten aikaan. Kouluterveydenhoitajat ovat töissä myös kesällä, vaikka koulut ovat silloin kiinni. Kesällä tehdään kouluun tulevien tarkastuksia eka- ja seiskaluokkalaisille, ja vähän lomaillaan, mutta ei koko kesää. 1. Tampereen museoiden toimintatoripisteellä kävijät saivat käyttää luovuuttaan ja askarrella rintarosseja tai jääkaappimagneetteja vanhoista diakehyksistä sekä avajaiskutsukorteista. 2. Koskessa seikkailevaan veneeseen mahtui juuri sopivasti uimahallien työntekijöiden yhdeksän hengen iloinen porukka. Kuvassa vilkuttelevat Erno Leskinen (vas.), Kaisu Uotila, Marko Jokinen, Tommi Liimatta, Matti Lahtinen, Marko Laakkonen, Lari Haromo, Satu Seitavaara-Keskinen ja Marika Mäkipää. 3. Huvipuiston erilaiset laitteet kiidättivät tunnelmaan. 4. Tampereen praitti maistui Terhi Sankelolle, Maarit Miskala- Jaakkoselle, Suvi Santajärvelle, Anniina Hietaselle ja Pia Salolle. 5. Vanhojen autojen leppoisassa ssa kyydissä Tampereen Veden Hanna-Liisa Suominen, Jouni Laitinen ja Jukka Pohja. 6. Tampereen Aterian Timantti ti Tiimarit veivät talenttikisan voiton. 7. Linja-autonkuljettaja Kari Tetri hyppäsi Crazy Bussin rattiin. 8. Pelle Pizzerian karaokesta kantautui Hento kuiskaus. Koukkuniemen keittiössä työskentelevä karaokekonkari Pia Syrjälä nautti tunteikkaiden laulujen tulkitsemisesta. 9. Troikka, Trombi ja Tukkijoki antoivat vauhdin hurmaa. Henkilöstöpäivä tärkeä vuorotyöläiselle Linja-autonkuljettajien luokkaretkiläisistä Särkänniemen Crazy Bussiin uskaltautui vain Kari Tetri, mutta yksi kuski linja-autoa kohden riittääkin. On meillä tasaisempaa kyytiä. Vähän enemmän voisi olla vauhtia, mutta onhan tämä lapsille omiaan, kommentoi Tetri kyytiä. Tetrin mielestä henkilöstöpäivä on tärkeä juttu. Vuorotyöläiselle ei ole itsestään selvää, että pääsee mukaan henkilöstöpäivään. Tetri kertookin hänellä käyneen mielettömän hyvä tuuri, että henkilöstöpäivä sattui hänen vapaapäivälleen. Tamperelaisuus kirjailijoiden huulilla Luokkaretken johtajana viihdyttänyt Roman Schatz kehotti kaupungin henkilökuntaa pitämään hauskaa kohtuullisesti. Apulaispormestarit Leena Kostiainen, Pekka Salmi ja Mikko Aaltonen olivat hänen tentattavinaan huvipuiston ohjelmalavalla. Kulttuuria rakastavan henkilöstön iloksi 4 VILKKU

5 9 Schatzin haastateltaviksi oli kutsuttu ex-kansanedustaja, kirjailija Rosa Meriläinen ja näyttelijä-kirjailija Reidar Palmgren. He keskustelivat tamperelaisuudesta ja tietenkin kirjallisuudesta. Puutarhuri Sinikka Valve istui eturivissä keskittyneen näköisenä. Hän kertoi olevansa kirjallisuuden ja teatterin suurkuluttaja. Palmgrenin vierailu on mieluisa yllätys minulle. Pääni ei kestäisi huvipuiston vempaimissa pyörimistä, mutta suosikkikirjailijaani kuuntelen mielelläni, Valve kommentoi lavan tapahtumia. Puutarhuri kertoo lukeneensa kaikki Palmgrenin teokset. Valveen mukaan tarinoissa säilyy mielenkiintoinen jännite, ja ne ovat elämänmakuisia. Etenkin kirjailijan neljäs teos, Sudenmarja, herätti paljon ajatuksia, koska myös kirjan päähenkilö työskentelee puistotyöntekijänä. Päiväni jatkuu tästä Sara Hildénin taidemuseon ja Näsinneulan huipulle, Valve kertoo suunnitelmistaan. Opettaja nauttii pyörityksestä Hatanpään koulun opettaja Toni Natunen polkee vimmatusti Taikapyörän kyydissä. Vaikka laite on kesy, aikuisetkin nauraa hykertelevät sen pyörityksessä. Mitä kovempaa poljen, sitä korkeammalle nousen. Näin lapset ovat minulle kertoneet, Natunen sanoo laitteen käynnistyessä. Mies kertoo käyneensä jo lähes jokaisessa vekottimessa. Hänen kollegansa eivät ole pysyneet aivan vauhdissa mukana, sillä he jäivät edelliselle eväspisteelle rentoutumaan. Tampereen praitti maistui Terhi Sankelo, Maarit Miskala- Jaakkonen, Suvi Santajärvi, Anniina Hietanen ja Pia Salo ympäristöterveydenhuollosta maistelivat Tampereen uutta nimikkojäätelöä, Tampereen praittia. Maku on kohdallaan. Myös tarjoilu pelaa ja jäätelöä saa riittävästi. Koko porukka oli ensimmäistä kertaa henkilöstöpäivässä. He olivat ehtineet käydä jo Koiramäessä ja odottivat kiinnostuneina Bollywood-tanssia. Heidän työhönsä kesä tuo lisää tarkastuksia ja töitä ulkoilmassa. Tampereella on kesällä paljon ulkotapahtumia, joissa teemme monenlaisia tarkastuksia. Myös lämpötiloja seurataan, koska kylmälaitteet käyvät kesällä kovilla. Kerrankin porukka koossa Koskiseikkailun jonossa seisoo joukko uimahallityöntekijöitä. Vesi on heidän elementtinsä ja siksipä myös suosikkilaitteita ovat kaikki missä kastuu, vaikka varsinkin porukan miesjäsenet liputtavat myös HalfPipen puolesta. Koskiseikkailu täyttää laitevaatimukset ainakin kastumisen puolesta. Erno Leskinen, Kaisu Uotila, Marko Jokinen, Tommi Liimatta, Matti Lahtinen, Marko Laakkonen, Lari Haromo, Satu Seitavaara-Keskinen ja Marika Mäkipää kertovat henkilöstöpäivän merkitsevän heille mukavaa yhdessäoloa. Henkilöstöpäivänä saa joukon kokoon eri pisteistä, mikä on vuorotyössä haastavaa. Nyt päästiin näin isolla porukalla matkaan, koska Kalevan uintikeskus meni juuri remonttiin. Timantti Tiimareista talentteja Kaupungin työntekijöistä löytyy monen eri alan taitajia, joita etsittiin henkilöstöpäivänä Tampereen Tekijä -talentissa. Kilpailuun ilmoittautuneista esiraati oli valinnut finaaliin kolme parasta, joiden esityksistä yleisö sai nauttia henkilöstöpäivässä. Kilpailu oli äärimmäisen tiukka, vaikka yksi tuomariston jäsen myönsi, että päätöksentekoon saat toivat vaikuttaa henkilöstöravintolan ruoat, joita on jo vuosia syönyt. Ja niinhän siinä kävi, että voittoon ylsi Tampereen Aterian > VILKKU

6 1. Luokkaretkeläiset ihastelivat hienoja Koiramäen kaupungin rakennuksia suureen ääneen. Hienoa ja ihanaa, kuului monesta suunnasta. 2. Tredun Toni Tiainen, Teemu Nieminen, Kari Rehnström ja Tero Hjelm tulivat suoraan töistä porukalla hurvittelemaan Raisa Niemelä työskentelee opiskelijaterveydenhuollossa, Arja Niemelä erikoissairaanhoidon tekstinkäsittelijänä ja Riitta-Liisa Lällä Kipalassa. Eläinrakas kolmikko ihastui valloittavaan Koiramäkeen. 4. Kaupungin yksiköt esittäytyivät Toimintatorilla. Tampereen Aterian teltassa oli ruokiin liittyviä kisoja. 2 3 > 4 esimiehistä koottu Timantti Tiimarit, joka esitti rohkean ja räväkän potpurin suomalaisten suosikkikappaleita. Toiseksi kisassa tuli taloushallinnon palvelukeskuksesta palkkapalvelusihteeri Minna Ainonen- Yläkangas, taiteilijanimeltään Sagnakäly-Nenonia Annim. Niin syyttämättäjättämispäätös kuin lähes mikä tahansa muukin sana kääntyi hänen suussaan toisinpäin. Jo lapsena huomasin, että minun on helppo ajatella asioita takaperin. Tykkään leikkiä sanoilla ja sanaleikit ovat aina kiinnostaneet minua, kertoi Ainonen- Yläkangas. Tiukan kisan kolmas oli viestintäsihteeri Tarja Nikupaavo- Oksanen viestintäyksiköstä. Hän hurmasi yleisön egyptiläistyylisellä vatsatanssilla. Delfinaariossa pistäytyessään moni henkilöstöpäivän viettäjä pysähtyi myös Unelmakartan äärelle. Sana oli vapaa ja kaikki saivat kirjata sanoin ja kuvin unelmiaan yhteiseen karttaan. Mistä sitten unelmoitiin? Lottovoitto oli useiden ykköstoive. Raha ja rakkaus kuten myös terveys olivat monen unelmissa päällimmäisenä. Talo maalla tai Ranskassa ja kymmenen koiraa, mökki, oma hevonen ja vene sekä matkustaminen ja viidakko saivat aikaan haaveellisia ilmeitä. Joku unelmoi Juanista, toinen inkkarikanootista, eläkepäivistä ja lastenlapsista. Muutama kertoi ilonsa vakituisesta työpaikasta ja joku lähtisi vuorotteluvapaalle. Tyhjä kartta täyttyi unelmilla vähitellen iltapäivän tiimellyksessä. Unelmien lisäksi tarjolla oli mahdollisuus tunnustaa omia syntejään. Oman heikkoutensa sai kirjata ylös kaikessa rauhassa syntien tunnustus -kopissa. Hieman ujommat sujauttivat henkilökohtaiset tunnustuksensa keräyslaatikkoon, ja rohkeammat liimasivat syntinsä heti kaikille luettavaksi. Aurinkoinen päivä ja iloinen yhdessäolo eivät kuitenkaan innostaneet kovin monia kirjaamaan syntejään. Kulutan liian paljon rahaa ja olen liian laiska, kertoi joku. Toinen totesi, että vähempikin nipotus ehkä riittäisi, samoin selän takana puhuminen. Että voi ottaa pomo päähän -huokaisu oli myös kirjattuna syntilistalle. Joku kysyi onko turhautuminen sukua turhamaisuudelle. Itseään tutkistellut tunnusti: Hermostun ja yritän tiukkuudella viedä asioita eteenpäin silloin, kun ei ole vielä niiden aika toteutua. Henkilöstöpäivässä delfiineilläkin oli kevättä rinnassa jopa siinä määrin, että esityksistä ei tullut kerrassaan mitään. Delfinaarion tytöt olivat laittaneet Delfin, Leevin ja Eevertin päät niin pyörälle, että ensimmäinen näytös onnistuttiin viemään läpi jotenkuten, toinen jouduttiin kes- 6 VILKKU

7 keyttämään ja kolmas perumaan. Vastaavaa ei delfinaarion esimiehen Tiia Ojansivun mukaan ole tapahtunut hänen 20-vuotisella työurallaan. Koiramäki miellyttää tredulaisten silmää Lähes jokainen Särkänniemen Koiramäessä piipahtanut luokkaretkeläinen kehui vuolaasti uuden teema-alueen toteutusta. Niin myös Tredun poppoo, johon kuuluivat Toni Tiainen, Teemu Nieminen, Kari Rehnström ja Tero Hjelm. Tämä on erinomainen kohde lapsiperheille. Värikkäät rakennukset on tehty viimeisen päälle, miehet hehkuttivat ja ottivat toisistaan valokuvia Mauri Kunnaksen luomien hahmojen luona. Tredulaisten mielestä vauhdikkaan luokkaretken kruunaavat auringonpaiste ja lämpö. Viilentymässä miehet aikovat käydä Tukkijoen tyrskyissä ja Viikinkilaivan kannella. Koiranpennut sulattavat sydämiä Koiramäen maatilan aitaukseen kurottelevat äiti Arja Niemelä, hänen tyttärensä Raisa Niemelä ja Raisan täti Riitta-Liisa Lällä. Koirarakas kolmikko oli lähtenyt virkistymään luokkaretkelle sukulaisvoimin. Tämä Koiramäki on aivan ihana, sanoo Arja Niemelä ja jatkaa koiranpennuille lepertelyä. Iltapäivä on jo kääntymässä illaksi. Sukulaisnaiset kertovat nauttineensa päivällä muun muassa Taikajoen hurjasta aallokosta. Pian on kuitenkin kotiin lähdön aika, sillä siellä odottavat lenkkiään omat nelijalkaiset karvaturrit. Henkilöstöasiat > Henkilöstöedut > Henkilöstöpäivä TAPETILLA TEKSTIT Raija Lindell KUVA Ari Järvelä Henkilöstö vastasi aktiivisesti kaupunkistrategiakyselyyn Tampereen kaupunkistrategiaa on työstetty kevään aikana valtuustoseminaareissa, erilaisissa ryhmätöissä sekä kyselyjen ja keskustelujen pohjalta. Henkilöstön kommentteja kerättiin huhtikuussa Loorassa. Kyselyssä kartoitettiin henkilöstön näkemyksiä ja ehdotuksia kaupungin toiminnan uudistamisesta ja uusista toimintatavoista. Vinkkejä tuottavuuden parantamiseen Henkilöstöltä kysyttiin muun muassa, millä keinoilla he voivat edistää kaupungin uudistumista ja toiminnan taloudellisuutta. Henkilöstön vasta- Henkilöstöpäivän järjestelyistä vastasi työryhmä, jossa olivat mukana Antti Heinonen, Aila Rajamäki, Jaana Halonen, Sami Uusitalo, Kalle Palonen, Marjut Ohrankämmen ja Perttu Pesä. Henkilöstökysely herätti mukavasti mielenkiintoa, ja saimme tukea ja rohkaisua siihen, että kaupunkistrategiaan on valittu oikeita asioita. Kyselyllä haettiin konkreettisia uudistumisehdotuksia ja esimerkkejä vastaajien omien yksikköjen toiminnasta. Kaupunkistrategiaan liittyviä toimintatapoja voidaan vastausten pohjalta selkeyttää ja parantaa, kertoo strategiasuunnittelija Matias Ansaharju. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 724 henkilöä, joista hieman yli puolet edusti sosiaali- ja terveyspalveluja. Esimiesasemassa vastaajista oli 15,7 prosenttia. > VILKKU

8 > usten perusteella kolme tärkeintä asiaa ovat 1) työhyvinvointia lisäämällä vähennetään sairauspoissaoloja ja parannetaan tuottavuutta, 2) johtamista ja esimiestyötä kehitetään esimerkiksi selkeyttämällä esimiesten ja työntekijöiden vastuita, työnjakoa ja työnkuvia, 3) henkilöstön vastuuta ja mahdollisuuksia osallistua oman työn Kaupunkistrategia kertoo valinnoista Kaupunkistrategian luonnoksen nimi on Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki. Valmistuttuaan kaupunkistrategia on perusta kaupungin johtamiselle. Se on kuvaus valinnoista ja painotuksista, joita kaupunginvaltuusto pitää tärkeimpinä, ja millainen Tampereen halutaan olevan vuonna Tampereen merkittävimmät haasteet ovat työttömyyteen vastaaminen, hyvinvointierojen kasvu, väestön ikääntyminen ja kuntatalouden epätasapaino. Kaupungin toimintatapojen uudistuminen ja rakenteelliset muutokset, joita haasteisiin vastaaminen edellyttää, ovat strategian sisältöjä yhdistäviä tekijöitä. Strategialuonnoksessa korostuu palvelujen oikea kohdentaminen yhdessä tekemistä ja ennaltaehkäisyä painottaen. Kaupungin tulopohjaa vahvistetaan panostamalla elinkeinopolitiikkaan. Luonnoksen visioksi vuoteen 2025 on muotoutunut Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki. Visio painottaa, että Suomen houkuttelevinta kaupunkia tehdään yhdessä. Vastuuta ihmisistä, ympäristöstä ja taloudesta kannetaan yhdessä. Visioon sisältyy ajatus siitä, että tamperelaisilla yhteisöillä, perheillä ja asukkailla on näköaloja turvalliseen arkeen eri elämäntilanteissa, mutta myös kannustavia mahdollisuuksia omaehtoiseen toimintaan ja yrittämiseen. Kaupungin henkilöstöllä on näköaloja urakehitykseen sekä oman osaamisen ja työn kehittämiseen. Yritysten kannalta näköalat viittaavat kasvun ja kansainvälistymisen mahdollisuuksiin. Ensi syksyn aikana valmistuu myös neljä toimintasuunnitelmaa: organisaation toimintakykysuunnitelma, elinvoimasuunnitelma, hyvinvointisuunnitelma sekä kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelma. Toimintasuunnitelmissa määritellään tarkemmin, miten strategiaa toteutetaan tulevan valtuustokauden aikana. Strategiatyöhön liittyvään materiaaliin voi tutustua kaupungin verkkosivuilla. kehittämiseen lisätään. Kaupunkistrategian Yhdessä tekeminen -toimintatapaa kyselyyn vastanneet pitivät hyvänä ja haastavana. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että yhdessä toimiminen ei toteudu tällä hetkellä. Avoimuutta vastaajat kaipaavat lisää, kuten myös kannustusta yhdessä tekemiseen. Yhdessä tekemisen nähtiin olevan monesti vasta ajatuksen tasolla, ja henkilöstöä pitäisi ottaa paljon enemmän mukaan oman työnsä kehittämiseen. Muutoksista keskustellaan liian vähän. Haasteena pidetään sitä, ettei ehditä perustyön ohella verkostoitua, kertoo vs. suunnittelija Aino Järventausta, joka analysoi ja kokosi yhteen henkilöstökyselyn vastaukset. Järventaustan mukaan vastaajat korostivat, että yhteistyötä pitäisi tehdä yli toimialarajojen. Yhteishenkeä pitäisi luoda yksiköiden välille ja vähentää keskinäistä kilpailua. Varsin paljon toivottiin myös hyvien käytäntöjen avointa jakamista. Kannustusta rohkeuteen ja avoimuuteen Vastuullisuus-toimintatapaa osa vastaajista piti liian ylätasolla olevana ja vaikeasti ymmärrettävänä, mutta hyvänä ja kauniina ajatuksena. Vastaajat kiinnittivät huomiota toiminnan kustannustehokkuuteen ja ekologisuuteen, joissa olisi parantamisen varaa. ARI JÄRVELÄ TEKSTI Pekka Anttila Infrassa panostetaan kesätyöntekijän opastukseen Tampereen Infraan rekrytoidaan kesäksi noin 125 kesätyöntekijää. He saavat ennen töiden aloittamista työturvallisuuskoulutusta, ja heidät perehdytetään työtehtäviin. Kesätyöntekijät toivotetaan tervetulleeksi Tampereen Infra -tiedotteessa, jossa kerrotaan kaikille sopimussuhteessa työskenteleville muun muassa palkanmaksusta, työajoista, pukeutumisesta, työturvallisuudesta ja työntekijöiden vastuista ja velvoitteista. Yli neljän kuukauden työsopimuksella työskentelevillä on oltava voimassaoleva Katuturva 1 -kortti. Työturvallisuuslaissa edellytetään muun muassa, että työnantaja antaa riittävän perehdytyksen aloitus-, muutos- ja käyttöönottotilanteissa. Lisäksi ohjausta on täydennettävä aina tarvittaessa. Perehdyttäminen ja työnopastus ovat tärkeä osa henkilöstön kehittämistä. Ne voidaan nähdä investointina, jolla lisätään henkilöstön osaamista, parannetaan työn laatua, tuetaan työssä jaksamista ja vähennetään työtapaturmia ja poissaoloja. Kyseessä on jatkuva prosessi, jota kehitetään henkilöstön ja työpaikan tarpeiden mukaan. Eniten kesätyöntekijöitä on kunnossapidossa ja rakentamispalveluissa. Pääsääntöisesti lähes kaikki tulevat työskentelemään kaduilla, puistoissa ja ylei sillä alueilla, jossa haasteet ovat poikkeuksellisia. Liikenteen seassa työskentelevien on oltava erityisen varovaisia, koska tilanteet muuttuvat jatkuvasti. Heitä varten on puolen päivän mittai- 8 VILKKU

9 Kiireisen työn nähtiin haittaavan kustannustehokkuutta, kun asioita ei ehdi harkita kunnolla. Moni vastaajista oli sitä mieltä, että ennaltaehkäisyllä saataisiin aikaan säästöjä, kun raskaita palveluja ei tarvittaisi niin paljon. Kaupunkistrategian Rohkeus ja fiksu tekeminen sekä Avoimuus-toimintatavat vastaajat näkivät pitkälti johtamiskysymyksenä. Johtajien tulisi kannustaa alaisiaan ideointiin, ja ideoita olisi myös otettava käyttöön. Toimintatapa edellyttää vastaajien mielestä turhan byrokratian poistamista. Moni vastaaja ei pitänyt nykyistä toimintaa kovin avoimena ja läpinäkyvänä, vaikka he totesivatkin, että virallisesta päätöksenteosta kerrotaan hyvin Loorassa ja kaupungin verkkosivuilla. Järventaustan mukaan vastaajat painottivat myös sitä, että muutosten olisi oltava perusteltuja, ja olisi huolehdittava siitä, ettei lähdetä toteuttamaan liian keskeneräisiä ideoita. Avoimuuden korostamisessa kiinnitettiin huomiota siihen, että asioista olisi informoitava henkilöstöä paremmin jo suunnitteluvaiheessa. Monessa kommentissa kannettiin huolta siitä, miten toimintatavat saadaan siirrettyä käytäntöön, Järventausta kertoo. TEKSTI Päivi Pajula KUVAT Susanna Lyly YÖTYÖN AMMATTILAISET Itsenäinen päätöksenteko korostuu yöhoitajan työssä Hatanpään sairaalan osasto A2:n sairaanhoitaja Päivi Kuronen on tehnyt jatkuvaa yötyötä jo lähes 10 vuotta. Nautin yötyöstä edelleen. Kun vuorossa on vain muutama hoitaja, jokainen tietää hyvin omat vastuunsa. Etenkin öisin hoitajan pitää pystyä itsenäiseen päätöksentekoon, Kuronen sanoo. Päivi Kurosen ammattitaito on laajentunut vuosien varrella. Hän aloitti perushoitajana jo vuonna 1985 ja kouluttautui myöhemmin sairaanhoitajaksi. nen perehdytyskoulutus, jossa muun muassa kerrotaan, millaiset suojaimet ja varusteet ovat pakolliset. Aina, kun työtilanne muuttuu normaalista rutiinista poikkeavaksi, tapaturman vaara on moninkertainen. Sen vuoksi perehdytys ja työn opastus ovat tärkeitä. Lähin esimies on vastuussa perehdytyksestä, mutta usein on tarkoituksenmukaista antaa varsinainen työtehtävän opastus työtoverille. Silti vastuu pysyy aina esimiehellä. Osastolla A2 hoidetaan urologisia, plastiikka-, verisuoni- ja yleiskirurgisia sekä ortopedisia potilaita. Vaikka yöt ovat selvästi rauhallisempia kuin päivät, akuutilla osastolla on varauduttu kaikenlaisiin tilanteisiin. Toisinaan potilaat käyttäytyvät öisin eri tavoin kuin päivällä. Yövuorossa heitä opastetaan ja neuvotaan paljon. Usein päivän kiireisestä ilmapiiristä hämillään olevia iäkkäitä potilaita myös rauhoitellaan, silitetään ja heille tarjotaan lasi maitoa ennen nukkumaan menoa. Pitkä työputki ja paljon vapaita Vaikka potilaat nukkuisivat hyvin, hoitajat eivät istu takahuoneessa rupattelemassa ja lepäämässä. Osastolla on yhteensä 22 paikkaa, joten tekemistä työparille riittää aina. Työtehtäviin kuuluu muun muassa antibioottien antaminen, nesteytys, katetrointi ja kipupumppujen säätäminen. Kaikki työ ei näy suoraan potilaille. Öisin tehdään esimerkiksi lääketilaukset ja välinehuoltoa. Näin päivävuorolaisille jää enemmän aikaa tehdä varsinaista hoitotyötä kiireisinä hetkinä. Päivi Kuronen aloitti pelkän yötyön tekemisen aikoinaan, kun hänen vanhemmat työkaverinsa toivoivat enemmän päivävuoroja. Kurosen mie li ja keho ovat sopeutuneet valvomiseen hyvin. Riittävä lepo ennen työvuoroa ja säännöllinen ruokailurytmi pitävät naisen energisenä. Yövuoro alkaa iltayhdeksältä ja kestää aamuseitsemään. Kuronen tekee vuorolistan mukaan 4 6 yötä putkeen, jonka jälkeen on 4 5 päivää vapaata. Vuorolisät hän ottaa rahan sijasta vapaina. Tasapainoa maalaiselämästä Päivi Kuronen tietää totta kai että sydän- ja verisuonitautien sekä syövän riski kasvaa yötyössä. Tästä syystä hoitaja pyrkii pitämään itsestään mahdollisimman hyvää huolta. Käyn säännöllisesti myös tutkituttamassa itseni lääkärillä. Uskon, että jaksan tehdä yövuoroa eläkkeelle asti, Kuronen sanoo. Kun vapaapäivät koittavat, sairaanhoito vaihtuu puutarhanhoitoon. Kuronen asuu maalla ja puu hastelee mielellään maatalonsa pihapiirissä. Pihalla kasvaa kesän tomaatti- ja kurkkusatoa. Tykkään kulkea metsässä tuntitolkulla ja valmistaa miehelleni hyvää ruokaa. Iloa elämääni tuo myös luonani kyläilevä rakas tyttärenpoikani. VILKKU

10 Tampereen kaupungin laitoshoidossa arvioidaan ikäihmisten tarpeita ja voimavaroja Raijärjestelmällä. Käytännössä arviointitietojen keruu ja niiden luotettavuus ovat yksittäisen hoitajan vastuulla. Työvuorossa hoitajan aika on aina kortilla eikä kirjallisiin töihin tahdo jäädä tilaa. Silti hoitotyön laadussa on nähty selvää nousua ja löydetty kehityskohteita. TEKSTI JA KUVA Arimo Santala Tampere on mukana valtakunnallisen Rai-järjestelmän kehittämisessä, ja se on ollut tunnustetusti hoitotyön osaajien ansiota. Arviointijärjestelmä on kehitetty ensisijaisesti palvelu- ja hoitosuunnitelman apuvälineeksi. Vanhuksen monialaisen hoidon arviointi on vaikeaa, mutta vertailutietojen avulla voidaan arviointeja selvästi parantaa, tehdä suunnitelmia ja seurata hoidon vaikutuksia. Järjestelmä antaa pal jon yksityiskohtaisia tietoja, joita voidaan käyttää esimerkiksi lääkitykseen, infektioiden hallintaan ja ravitsemukseen. Sairaanhoitaja Kirsi Kilic Rauhaniemen sairaalasta kertoo, että potilaan kuntoa arvioidaan yli 400 muuttujan avulla. Tuloksia verrataan toisen samankaltaisen osaston tuloksiin ja valtakunnalliseen tietokantaan. Vertailutietojen avulla tiedetään, voisiko jonkin hoitotyön osan tehdä paremmin tai toisin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL otti asiakkaan hoidon, palveluiden laadun ja kustannustehokkuuden laatujärjestelmän (Resident Assessment Instrument, Rai) käyttöön Suomessa vuonna Seuraavana vuonna Tampereen kaupungin laitoshoito osallistui järjestelmän valtakunnalliseen kehittämiseen ja otti sen myös käyttöönsä. Myös Tampereen kotihoito käyttää Rai-tietojärjestelmää. Heinäkuussa voimaan tuleva vanhuspalvelulaki edellyttää palvelutarpeen arviointia, ja siihen kaupunki on valmis. Tavoitteet mitattavissa Järjestelmä on koettu raskaaksi ja hoitajien työtä lisääväksi. Samalla se on kuitenkin hoitotyön kehittämisen väline, joka auttaa arvioimaan omaa toimintaa. Tavoitteet ovat mitattavassa muodossa eikä hoitajan tarvitse toimia mutu - tuntumalla. Teemme lonkkakuntoutusosastolla kuntoutuskeskeistä vertailua kunkin potilaan tilanteen mukaan. Teemme tulo- ja lähtöarvion ja tarvittaessa enemmän, kuten puolivuotisarvion, jos poti las jonottaa kauan pitkä aikaispaikkaa. Kuntoutumisen vaiheet näkyvät selvästi ja saamme tavoitteita, mihin potilaan kanssa edetään, Kilic sanoo. Arvioiminen vie aikaa ja voi olla vaikeaselkoista, jos ei ole kokemusta. Asia vaatii perehtymistä ja koulutusta. Muualla arviointeja tehdään pareittain, mutta tällä osastolla teemme sen yksin. Meistä on paljon kiinni, mitä arvoja jatkohoitopäätöksiin saadaan. Kukaan ei periaatteessa tarkasta tuloksia. Käymme toki keskusteluja, mutta vastuu jää yhdelle. Ajasta on pulaa, kun teemme töitä rajatuilla resursseilla. Meitä on esimerkiksi kolme hoitajaa aamu vuorossa eikä kirjallisille töille tahdo enää jäädä loppupäivästä aikaa. Silti olemme vastuussa, että tiedot ovat luotettavia seurantaan ja päätöstentekoon, kertoo sairaanhoitaja Johanna Jalonen. Hoitajat huomauttavat, että vertailutietojen arviointi on vain osa potilaan arvioinnissa eikä koskaan ensisijainen osa. Näemme potilaan kunnon kohenevan ilman papereitakin, kun esimerkiksi hoitojakson lopussa potilaan kävely on selvästi vetreytynyt. Se on meidän kiitoksemme, he sanovat. Laitoshoito > Tietojärjestelmät Arviointijärjestelmä nosti hoitotyön laatua Sairaanhoitajat Johanna Jalonen ja Kirsi Kilic tekevät Rauhaniemen sairaalan lonkkakuntoutusosastolla kuntoutuskeskeistä vertailua kunkin potilaan tilanteen mukaan ja kehittävät hoitotyön laatua. 10 VILKKU

11 Tampereen kaupungin kehittäjäpalkinnot jaettiin Raatihuoneella toukokuussa kahdeksannen kerran. Uudistettu kehittäjäpalkinto toi ideanikkarit esille Kaupungin kehittäjäpalkinnon perusteita uudistettiin viime syksynä, ja tuore näkökulma nosti esille melkeinpä ennätysmäärän ehdokkaita. Palkintoraati sai ruodittavakseen 86 laadukasta esitystä. Raati on ollut todella tyytyväinen. Näitä esityksiä on ilo palkita, kiittää raadin puheenjohtaja, henkilöstösuunnittelija Satu Koski. TEKSTI Päivi Stenroos KUVAT Ari Järvelä Kehittäjäpalkinnon uudistuksessa haluttiin korostaa erityisesti asiakaslähtöisyyttä eli pyrittiin löytämään hankkeita, jotka parantavat kuntalaisten saamaa palvelua. Lisäksi palkittavaksi etsittiin työyhteisöjen kehittämisideoita. Saimme mitä halusimme. Mukana on sekä laajoja, vuosia kestäviä hankkeita että yksittäisiä pieniä, mutta tärkeitä keksintöjä, Koski toteaa. Palkintosumma on yhteensä euroa. Palkittavia esityksiä on tänä vuonna 17. Vilkussa esitellään muutamia niistä, ja kaikkiin palkittuihin voi tutustua Loorassa. Yksi kehittäjäpalkinnon päämääristä onkin saada tieto uusista työtavoista ja oivalluksista kulkemaan kaupungin sisällä. Tämä on loistava keino päästä näkemään, mitä eri yksiköissä tapahtuu ja mitä käytännön arjessa on ideoitu, Koski sanoo ja rohkaisee laittamaan ideat kiertoon. Rakentajaporukka ideoi työkalun museoon Vitriinien purkaminen ja rakentaminen museossa ei ole niin yksinkertainen juttu kuin äkkiseltään saattaisi kuvitella. Vitriinien seiniä ja kattoa nostamaan ja kannattelemaan tarvitaan helposti enemmän käsipareja kuin esimerkiksi Vapriikin nelihenkisestä rakentajaporukasta löytyy. Kaksi vuotta sitten kasasimme Lady Ostapeck -näyttelyä ja totesimme, että työn avuksi pitää keksiä jotain, museomestari Mikko Kärnä muistelee. Vitriinilasien liikuttelemiseen käytetään kahvallisia imukuppeja, sillä pelkästään käsin laseista on vaikea saada otetta. Yksi lasi voi painaa 80 kiloa, joten pitävä ote on tarpeen. Rakentajaporukka lähti kehittelemään jo käytössä olevista imukupeista laitetta, jolla pystyisi tarttumaan kahteen lasiin yhtä aikaa. Näin syntyi kehittäjäpalkinnolla pal kittu taittokulmaimukuppi. Kär nän lisäksi laitetta olivat suun- > VILKKU

12 > nittelemassa Juha Rajala, Minna Salmi ja Vesa Valkama. Laite taittuu molempiin suuntiin ja sen saa laseihin kiinni missä kulmassa tahansa, museomestari Juha Rajala kertoo. Taittokulmaimukuppi helpottaa vitriinilasien siirtelyä. Lisäksi kaksi lasia pysyy laitteella kytkettynä hetken aikaa itsekseenkin pystyssä kenenkään ei siis tarvitse enää viipyä niitä pitelemässä. Käytännössä esimerkiksi tavallisen vitriinin purkamiseen riittää nyt kaksi henkeä, kun aiemmin tarvittiin neljä. Töitä saadaan siis tehtyä, vaikka joku porukasta olisi poissa, Kärnä kertoo. Taittokulmaimukuppi on ollut käytännön testissä jo suositun Muumiot-näyttelyn rakentamisessa ja purkamisessa. Myös terrakotta-armeija pääsee majailemaan sen avulla rakennettuun ympäristöön. Tehokas työkalu on tarpeen, sillä etenkin kahden näyttelyn välinen aika on rakentajaporukalle kiireinen, eikä määräajoista voi lipsua. Näyttelyn vaihtuminen on vähän kuin laitettaisiin omakotitalossa kokonaan sisäpuoli uusiksi: seinät, lattiat, tekniset ratkaisut ja kaikki, Rajala sanoo. Taittokulmaimukuppi ei ole ainoa keksintö, jonka rakentajaporukka on työnsä tiimellyksessä tehnyt, sillä erityinen rakennuskohde vaatii omia sovelluksia. Imu kuppioivallukselle Kärnä ja Rajala ennustavat pitkää ja monipuolista käyttöä. Vapriikin rakentajaporukka kehitteli käyttöönsä taittokulmaimukupin, sillä vitriinien purkaminen ja rakentaminen vaatii pitävää otetta. Museomestarit Mikko Kärnä ja Juha Rajala näyttävät mallia. Metso on noussut siivilleen Pääkirjasto Metson asiakaspalvelu on uudistettu perusteellisesti muutaman viime vuoden aikana. Uuden toimintamallin henkilöitymä on Metso-opas: hän tervehtii asiakasta tämän tullessa kirjastoon ja auttaa, kun apua tarvitaan. Opas voi esimerkiksi viedä asiakkaan oikean hyllyn ääreen tai opastaa lainausautomaatin käytössä. Asiakaspalveluun otettiin aktiivinen ote, henkilökunta menee nyt asiakkaiden keskuuteen tarjoamaan palvelua, lainauspalvelupäällikkö Anu Virtanen kertoo. Ei neuvoja silti lähdetä tyrkyttämään, kun joku haluaa olla rauhassa. Asiakkaista kyllä vaistoaa, kenelle apua kannattaa tarjota, kirjastovirkailija Päivi Karlstedt jatkaa. Uuden toimintamallin keskeinen idea tiivistyy sanoihin ei ongelmaa. Oli asiakkaan asia mikä hyvänsä, henkilökunta ei suhtaudu siihen ongelmana. Jos siis en itse osaa vastata asiakkaan kysymykseen, selvitän asian. Kesken sitä ei jätetä, kirjas tovirkailija Marjaana Hietala kuvaa. Sama suhtautuminen pätee myös työkavereiden kysymyksiin, ja se näkyy yhteishengen parantumisena. Tällä asenteella ei ole minun töitä ja sinun töitä, vaan yhteisiä asioita, jotka pyritään hoitamaan mahdollisimman hyvin, kirjastovirkailija Helena Nikkilä sanoo. Hankkeella on siis parannettu yhtä aikaa sekä palvelun asiakaslähtöisyyttä että työyhteisöä, Päivi Karlstedt jatkaa. Kehittäjäpalkinnolla palkittu asiakaspalveluhanke kulkee nimellä Metso lentoon. Mukana toimintamallin kehittämisessä on ollut koko lainauspalvelun asiakaspalvelussa työskentelevä henkilökunta eli 20 kirjastovirkailijaa. Samanaikaisesti hankkeen kanssa pääkirjastossa toteutettiin myös remontti, jossa muun muassa koottiin kaikki lainauspalvelun toiminnat samalle tiskille. Palautukset, varaukset, lainaukset ja maksut voi nyt hoitaa yhdellä istumalla, tosin suuri osa tulevista ja menevistä kirjoista kulkee nykyään automaattien kautta. Itse asiassa juuri automaatio on antanut meille mahdollisuuden jalkautua asiakkaiden joukkoon, kun henkilökunta ei ole enää entiseen tapaan kiinni rutiinitehtävissä, Virtanen kertoo. Näin pääsemme myös käyttämään ammattitaitoamme monipuolisemmin, Nikkilä jatkaa. Metson uusi toimintamalli on saanut ilmaa siipiensä alle pääkirjaston ulkopuolellakin. Mallia on tarkoitus soveltaa Tampereen lähikirjastoissa, ja sille on kysyntää myös muissa kaupungeissa. Metson asiakkailta on tullut kiitosta siitä, että henkilökunta on paremmin saavutettavissa. Huumoriakin Metso-oppaan titteli on herättänyt. 12 VILKKU

13 Metso lentoon -asiakaspalveluhanke on tuonut pääkirjastoon muun muassa Metsooppaat. Asiakkaita odottamassa (vasemmalta) Helena Nikkilä, Anu Virtanen, Marjaana Hietala ja Päivi Karlstedt. Havulan asukaslähtöisessä toimintamallissa rakennetaan kodinomaista ympäristöä. Kuvassa vasemmalta Eija Rainasto, Marja- Leena Nurminen ja Mari Pentinniemi. Meiltä on toki tiedusteltu, osaammeko kertoa muistakin linnuista, Hietala naurahtaa. Yhtä suurta perhettä Ihminen tietää olevansa kotona, kun aamupalalle voi tulla yöpaidassa ja suihkuun pääsee, kun suihkututtaa. Elämää Koukkuniemen Havulan muistisairaiden osastolla on muutettu suunnitelmallisesti kodinomaisemmaksi. Heti alkuun osastot 5 a ja b nimettiin asukkaiden ehdotuksesta Havumäeksi ja Hyväläksi. Osasto on pilottina hankkeessa, jolla koko Koukkuniemen toimintamallia muutetaan laitoshoidosta vastaamaan tehostetun palveluasumisen toimintakulttuuria. Havumäen ja Hyvälän asukkaille tämä on tuonut suuria muutoksia. Asukkaiden ei tarvitse enää elää laitoksen rytmin mukaan, lähihoitaja Eija Rainasto kertoo. He saavat nyt esimerkiksi heräillä aamulla kukin omaan tahtiinsa, ja aamupala voi odottaa, jos joku haluaa lepäillä pitempään, lähihoitaja Mari Pentinniemi jatkaa. Asukkaiden päivän kulkuun kuuluu uudessa toimintamallissa erottamattomasti virikkeellisyys. Se voi olla jotain isoa ja ennalta suunniteltua, vaikkapa päivätansseja tai elokuvia tai sitten pientä ex tempore -irrottelua: lauletaan, kun laulattaa, ja vieraillaan muillakin osastoilla esittämässä musiikkia. Hyvä perushoitotyö on edelleen osaston toiminnan kivijalka, mutta uusi toimintamalli antaa mahdollisuuksia monenlaiseen tekemiseen. Osastolla voi luottaa siihen, että muut työntekijät suhtautuvat hyvällä, kun vaikka pelaan Afrikan tähteä asukkaiden kanssa, Pentinniemi sanoo. Kaikkea tällaistakin tekemistä pidetään nyt tärkeänä, perushoitaja Marja-Leena Nurminen jatkaa. Silloinkin, kun perustyö vie kaiken käytettävissä olevan ajan, hoitaja ehtii hoitotoimien ohessa jutella asukkaan kanssa tai pitää hetken kädestä kiinni. Pienilläkin asioilla voi olla suuri vaikutus asukkaiden hyvinvointiin. Muistisairaiden hoitaminen vaatii sitoutumista, ja kiireen tuntu peilautuu kyllä heti levottomuutena, Rainasto sanoo. Nyt asukkaat ovat iloisempia ja rauhallisempia, Nurminen toteaa. Osaston uutta toimintamallia on kehitetty runsaan vuoden ajan. Mukana ovat olleet niin esimiehet, hoitajat, asukkaat kuin heidän omaisensakin. Tavoitteet on asetettu yhdessä ja niiden saavuttamista on tuettu koulutuksella. Toimintamallin muutos on parantanut myös työhyvinvointia. Rainasto, Nurminen ja Pentinniemi kertovat, että töihin on ilo tulla. Työ on intensiivistä, mutta antaa tekijälleen paljon. Virtuaalista talonvaltausta odotellessa Nuorisotyön pitää mennä sinne, missä nuoretkin ovat. Yksi selkeä suunta on nykyään netti. Nuorten Tampere -verkkopalveluportaaliin etsiytyy eri kävijää vuodessa, ja moni kävijöistä toki palaa palveluun useamminkin. Tarjolla on tietoa tapahtumista, tiloista, tekemisestä ja elämästä yleisesti. Nuorten Tampereesta on tullut tärkeä nuorisopalvelujen sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen väline, johtava koordinaattori Janne Taiponen toteaa. Siinä missä ennen esimerkiksi laitettiin lippuja ja lappuja ilmoitustauluille, tieto leviää nyt Twitter-virran kautta hetkessä tuhansille paitsi nuorille, myös heidän vanhemmilleen ja nuorisopalvelujen yhteistyökumppaneille, verkkopalvelukoordinaattori Jussi Kuvaja jatkaa. Osa palvelun sisällöstä on nuorten itse tuottamaa. Monitoimitalo 13:n Medialounge tarjoaa tilat, kelpo välineet ja ohjausta kaikille, jotka haluavat kokeilla jutuntekoa. Myös nuorten omatoimisesti tai esimerkiksi kouluissa ja kerhoissa tekemät kuvat, kirjoitukset ja videot sopivat hyvin mukaan. > VILKKU

14 > Nuorisopalvelut tarjoaa nuortentampere.fi-palvelun. Se ei ole kenenkään kotisivu, vaan alusta, joka avaa monenlaisia mahdollisuuksia esimerkiksi julkaisemiseen, Kuvaja sanoo. Kun nuoret tekevät mediasisältöjä itse, se on mediakasvatusta ja osallistamista parhaimmillaan ja hauskimmillaan. Medialoungen ryhmissä nuoret päättävät itse juttujensa aiheista ja käyvät itsenäisesti tekemässä niitä. Mikäs sen hienompaa kuin vaikka päästä kaverin kanssa Tammerfesteille jutuntekoon, Taiponen sanoo. Nuorten oman sisällön määrää on tarkoitus lisätä sitä mukaa, kun tekijöitä löytyy. Taiposella ja Kuvajalla ei olisi mitään sitä vastaan, että nuoret tekisivät palvelussa eräänlaisen virtuaalisen talonvaltauksen ja ottaisivat itselleen isomman siivun sisältöjen tuotannosta. Nuorten Tampere -verkkopalveluportaali on pitkän työn tulos. Ensimmäinen versio tehtiin vuonna 2007, nyt työn alla on neljäs versio. Jatkuva kehittäminen on tarpeen, koska tekniikkakin kehittyy ja käyttäjien tarpeet muuttuvat. Jo nyt palveluja käyttävät nuoret, jotka eivät pelkästään käväise netissä vaan ovat siellä luontevasti läsnä. Tulossa on esimerkiksi on line -palveluneuvonta, jossa nuorisotyöntekijä on vakituisesti linjoilla tavattavissa ja vastaamassa nuorten kysymyksiin, kertoo Taiponen. Agentit asialla Tampereen kaupungin museoissa, uimahalleissa, kirjastoissa, nuorisotaloissa ja muissa kohteissa asioi paljon lapsia ja nuoria. Millaista palvelua he saavat? Parhaiten tämä selviää, kun päästetään Miia Nivala ja Tähtitalvikki Poikajärvi lähettivät agentit tutkimaan palveluja. Janne Taiponen ja Jussi Kuvaja kutsuvat kaikki kiinnostuneet osoitteeseen www. nuortentampere.fi. lapset asioimaan ja arvioimaan samalla palvelua. Tähän tulokseen tultiin, kun joukko kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa työskenteleviä ihmisiä tapasi toisensa lapsinäkökulmakoulutuksessa. Oivalluksesta sai alkunsa palveluagenttitoiminta. Tuntuma oli, että lapsia ja nuoria ei aina palvella yhtä hyvin kuin aikuisia, mutta tutkittua tietoa asiasta ei ollut, nuoriso-ohjaaja Miia Nivala sanoo. Totesimme, että tilannetta voisi tutkia Mystery shopping -menetelmällä, ja siitä alkoikin sitten pitkä ja hedelmällinen yhteistyö, Vapriikin viestintäsuunnittelija Tähtitalvikki Poikajärvi jatkaa. Mukana palveluagenttitoiminnan kehittelyssä olivat lisäksi Anu Hakari, Päivi Laukamo, Tuula Paavola ja Katri Pyysalo. Agentteja rekrytoitiin muun muassa koulujen ja Lasten parlamentin kautta sekä ahkeralla puskaradion käytöllä. Agenteiksi ryhtyneet luokkalaiset nuoret saivat koulutuksen tehtäviinsä ja kiertelivät itsenäisesti arvioitavissa kohteissa keväällä Arviointien tulokset kertovat, että agentit olivat useimmiten tyytyväisiä saamaansa kohteluun, tosin parannettavaakin löytyi. Raporteista selviää muun muassa se, että nuoret asiakkaat arvostavat erityisesti henkilökunnan aktiivisuutta. Lapset pitävät siitä, että heidät otetaan vastaan, tervehditään tullessa ja hyvästellään lähtiessä, Nivala sanoo. Lisäksi heiltä on tullut yllättäviäkin kommentteja asioista, joita aikuinen ei helposti edes huomaa, Poikajärvi kertoo. Ja tärkeintä on, että hanke on ylipäänsä laittanut miettimään palveluja lasten ja nuorten näkökulmasta, Nivala tiivistää. Tulokset on käsitelty laajasti eri yksiköissä, ja niitä hyödynnetään asiakaspalvelun kehittämisessä. Toiminta jatkuu, joten mukaan mahtuu sekä uusia palveluagentteja että arviointikohteita. Minuun kannattaa ottaa yhteyttä, jos toiminta kiinnostaa, Nivala kehottaa. Palveluagenttitoimintaa kehittänyt ryhmä syntyi jossain määrin sattumalta, mutta se on osoittautunut laajemminkin hyödyl liseksi. Mukana on väkeä eri puolilta kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen kenttää. Palveluagenttitoiminnan kehittäminen on antanut mahdollisuuden tutustua sekä ihmisiin että heidän työhönsä yli organisaatiorajojen. Nyt on helpompi avata yhteistyötä muissakin asioissa, Poikajärvi sanoo. Henkilöstöasiat > Yhteistoiminta > Aloitteet ja kehittäjäpalkinto 14 VILKKU

15 YKSI MEISTÄ TEKSTI Tarja Nikupaavo-Oksanen KUVA Ari Järvelä Tampere sai uuden kaupungingeodeetin Kaupungingeodeetti Anna Mustajoki kiittelee kaupunginmittausyksikön henkilöstön teknistä tietämystä ja kokemusta. Täällä on monenlaista osaamista. Nuorempien on hyvä kehittää työtään vanhempien työntekijöiden rakentamalta perustalta. Anna Mustajoki aloitti vuoden alussa Tampereen kuudentena kaupungingeodeettina kaupunkimittausyksikössä. Edeltäjiä on viisi. Se on helppo havaita työhuoneen seinältä, jossa on ripustettuna kaikkien herrojen valokuvat. Edelliset kaupungingeodeetit ovat viihtyneet viroissaan pitkään, heillä on ollut 15, yli 20 ja jopa 25 vuoden työuria. Kaupungingeodeetti johtaa Frenckellissä sijaitsevaa kaupunkimittausyksikköä. Perinteikkäällä ja virkeällä yksiköllä on ikää pyöreät 80 vuotta. Kolmenkymmenen työntekijän viranomaisyksikön tehtäviin kuuluvat muun muassa kiinteistönmuodostus, kiinteistörekisterin pitäminen, rakennusvalvontamittaukset, osoitteiden hallinta, yksityistiet ja paikkatieto. Esimerkiksi osoitepalvelu opastaa osoitteiden käytössä ja huolehtii, että tonteilla ja rakennuksilla on osoite. Jos rakennus sijaitsee katujen kulmassa, ensisijainen osoite on oltava sillä kadulla, josta kiinteistöön kuljetaan, Anna Mustajoki selvittää. Mustajoki työskenteli aiemmin Karttakeskuksessa, joka on paikkatietoon keskittynyt yritys. Työpäivät kuluivat enimmäkseen Helsingin toimipisteessä, jonne hän matkusti kotoaan Tampereen Petsamosta. Kaupungingeodeetti on innoissaan uusista tehtävistä ja työyhteisöstä. Yrityspuolella työtahti on hyvin hektistä. Tulosta on pakko tehdä, jotta yritys pysyisi pystyssä. Koko ajan on ennakoitava ja oltava askeleen edellä. Laatu on tärkeä yrityselämässä, mutta viranomaistyössä laadun on oltava tavallaan täydellistä. Eihän esimerkiksi kiinteistörekisterissä saa olla virheitä, Mustajoki havainnollistaa. Kaupungillakaan kehittämistä ja eteenpäinmenoa ei ole kielletty, päinvastoin. Mustajoki arvostaa kaupunkimittausyksikössä tehtyä uraa uurtavaa työtä. Yksikössä on pitkä kokemus ja tekninen tietämys esimerkiksi paikkatiedosta, rajapinnoista ja sovellusten tekemisestä. Täällä on monenlaista osaamista. Nuorempien on hyvä kehittää työtään vanhempien työntekijöiden rakentamalta perustalta. Paikkatieto on arkinen asia Tällä hetkellä kaupunkiorganisaatiossa ajankohtainen asia on paikkatieto, jonka avulla voidaan parantaa palvelujen ja päätöksenteon laatua. Tämä mainitaan myös kaupunkiympäristön kehittämiselle ja tilaajaryhmälle laaditussa paikkatietostrategiassa. Valtakunnallisessa Paikkatietoikkuna-verkkopalvelusta löytyy lähes 70 Tampereen kaupungin tietokokonaisuutta, kuten vireillä olevat kaavat, kiinteistöt, arvokkaita luontokohteita, melualueet, pienvedet, rakennukset, bussilinjat, osoitenumerointikartta ja postipiirit. Viimeksi on esille saatu pyörätiet sekä leikkipaikat ja pelikentät. Paikkatieto on loppujen lopuksi hyvin arkinen asia. Uskon, että se tulee laajempaan tietoisuuteen keittiön kautta. Käytämmehän jo nyt paikkatietoa mobiililaitteissa ja navigaattoreissa. Karttakuvan avulla saadaan nopeasti selville, kuinka hyvin tavoitetila on saavutettu. Siitä selviää, onko vaikkapa luonnonsuojelualueiden määrä lisääntynyt tai pyöräilyverkko kasvanut tavoitteen mukaisesti. Karttakuva todella kertoo enemmän kuin tuhat sanaa! VILKKU

16 LÄHIKUVASSA TEKSTI ja KUVA Jouni Valkeeniemi Lila vie museopalveluja ikäihmisille Yleensä museot ovat avoinna kävijöitä varten, mutta Tampereella on myönteisin tuloksin kokeiltu toisenlaista toimintamallia. Museolehtori Lila Heinola vie museopalveluja ikäihmisten ulottuville. Toiminnan kivijalkoja ovat ikäihmisten elämäntilanteet sekä museokokoelmien kekseliäs käyttö. Konkarit-palvelujamme kehitetään erityisesti hoitolaitoksiin ja päiväkeskusten asiakkaisiin. Siis heihin, jotka eivät enää omin voimin pysty käymään museoissa. Samalla yritämme houkutella vielä liikkumaan kykeneviä tutustumaan Tampereen museoihin, joissa kyllä riittää nähtävää. On ihmisiä, jotka eivät ole vuosikymmeniin vierailleet museoissa. Kaupungin museopalvelujen kulttuurikasvatusyksikkö Taitessa työskentelevä Heinola on koko maan ensimmäinen ikäihmisten museopalveluihin keskittyvä museolehtori. Hän aloitti tehtävässään Heinola sekä koordinoi eri museoyksiköiden ikäihmisille suunnattuja, museoiden ulkopuolella tapahtuvia toimintoja että työskentelee kentällä ryhmien ohjaajana. Esimerkiksi valokuvien katseluun perustuvat Muistojen Tampere -muistelutuokiot päiväkeskuksissa ovat hänen käsialaansa. Ideana on, että katsellaan vanhoja valokuvia ja siinä yhteydessä voi kertoa muistojaan. Niiden ei välttämättä tarvitse liittyä suoraan valokuviin tai edes Tampereeseen, varsinkaan, jos ei ole vielä kauan asunut täällä. Valokuvat sekä vanhat esineet ovat oivallinen silta menneeseen. Kuvien katseleminen ja esineiden koskettelu aktivoivat aivokerroksia, pintaan saattaa nousta monenlaisia muistoja ja muistikuvia kymmenienkin vuosien takaa. Usein muistojen kautta päädytään keskustelemaan myös ajankohtaisista tapahtumista. Heinola on päätynyt esittämään vanhoja kuvia dataprojektorilla paperille vedostettujen otosten asemesta. Kankaalle heijastettujen kuvien katseleminen on yhteisöllistä, kaikki ovat läsnä samassa tilanteessa. Osallistujat ovat myös tuoneet omia kuviaan kokoontumisiin ja lainanneet niitä Vapriikin kuva-arkistoon kopioitavaksi. Katsojat kommentoivat kuvia eri tavoin. Kenenkään ei ole pakko osallistua keskusteluun, mutta yritän rohkaista niitä, jotka ovat hiljaisempia. Kaikki eivät välttämättä edes pysty puhumaan. Oli koskettavaa, kun eräs ikäihminen kuvia katsellessaan nyökytteli ja nosteli peukkuaan. Hän oli täysillä mukana, vaikka ei kyennyt muodostamaan sanoja. Kuvia arjesta ja tutuista paikoista Muistojen Tampere -kuvapakettia Lila Heinola on käynyt esittelemässä keväällä viidessä eri päiväkeskuksessa, kullekin ryhmälle neljä kertaa. Ensimmäinen satsi sisältää vanhoja otoksia tutuista paikoista Tampereella: Keskustori ympäristöineen, Vanha kirkko, toreja ja niin edelleen. Toisessa muistelutuokiossa katsellaan kuvia arkielämästä, työpaikoilta, tehtaista, kaupassa käymisestä. Tänä keväänä kolmannella kerralla on ollut kuvia Finlaysonilta ja neljännellä Tampellasta. Tähän on liittynyt Muistatko sen kahvihetken -tuokio, jossa otan esiin vanhat Arabian kahvikupit ja pöytäliinat. Sitten juomme kahvit ja puhumme kahvimuistoista. Pappilanpuiston palvelukeskuksessa on kokeiltu Valokuvat tallessa -toimintaa, jossa seniorikansalaisia on opastettu vanhojen valokuvien digitointiin skannaamalla. Hyviä kokemuksia on kertynyt myös Äänimuseosta ja Liikkuvat-projektista, Tampereen julkista taidetta -muistelukasseja unohtamatta. Museot järjestävät itse senioripäiviä, jolloin ikäihmiset pääsevät museoihin eurolla ja saavat ilmaisen opastuksen. Nämä ovat suosittuja ja osaltaan madaltavat kynnystä käydä museoissa. Heinola tähdentää, että museot ovat kävijöilleen muutakin kuin erilaisten esineiden kokoel mia. Museoissa on yleensä kahviloita ja putiikkeja. Siellä voi tavata tuttuja ja käydä vaikka yhdessä shoppailemassa. Eli ne ovat myös paikkoja sosiaaliselle toiminnalle. tampere.fi/taite 16 VILKKU

17 OC:n korvaa Lync Tampereen kaupungilla käytössä oleva pikaviestintäja videokokoussovellus Microsoft Office Communicator eli OC vaihtuu uudempaan versioon. Sen nimi on Microsoft Lync. Kaikkien nykyisten OC-käyttäjien koneille asennetaan Lync-client ohjelmistojakelu -kuvakkeen taakse. Sieltä ohjelman voi itse asentaa työasemalleen parhaiten sopivana ajankohtana. Asennus kestää noin 15 minuuttia ja edellyttää uloskirjautumista työasemalta asennuksen ajaksi. Viikon 24 aikana eli 10. kesäkuuta alkavalla viikolla ohjelma jaellaan ja asennetaan keskitetysti kaikille OC-käyttäjille, jotka eivät ole Lynciä vielä tuohon mennessä itse asentaneet. Työasemat on luokiteltu asennusryhmiin, joihin jakelu tehdään viikon aikana porrastetusti iltapäivisin kello 15:n jälkeen. Miten saan käyttööni pikaviestiohjelman? Lync-käyttäjäksi voi ryhtyä täyttämällä tilauslomakkeen Loorassa. Lomake löytyy kohdasta Tietotekniikka > Tilauslomakkeet - Lync-pikaviestintä ja online-kokoukset. Ohjeita Lyncin käyttöön löytyy Loorasta kohdasta Tietotekniikka > Ohjelmistot > Pikaviestintä Lync. Lisätietoa Fujitsu - Tukikeskus (03 565) Ensimmäiset Tredusta valmistuneet suuntasivat työelämään Kiitos Kiitokset työtovereille muistamisesta ja yhteisistä vuosista siirtyessäni eläkkeelle. Marjatta Ala-Korpula Pari tuhatta Tampereen seudun ammattiopistosta Tredusta valmistuvaa nuorta juhli ammattiin valmistumistaan touko-kesäkuun vaihteessa eri puolilla Pirkanmaata. Vajaa parisataa heistä painoi myös ylioppilaslakin päähänsä. Noin puolet valmistuneista suuntasi suoraan töihin. Parhaiten työllistyivät sosiaali- ja terveysalalta sekä liiketalouden alalta valmistuneet. Noin neljäsosa jatkaa opintojaan. Useimpien opiskelu-urakka jatkuu ammattikorkeakoulussa, mutta myös yliopistossa opintojaan jatkaa vajaat 10 prosenttia. Vaikka työllisyystilanne on vaikea, on ilahduttavaa, että silti monella meiltä valmistuvalla on kesätyöpaikka ja toisilla myös jo vakituinen työpaikka tiedossa. Osaavia tekijöitä tarvitaan aina, sanoo Tredun ammatillisen koulutuksen johtaja Helena Koskinen. Tredu syntyi tammikuussa, kun Tampereen ammattiopisto ja Pirkanmaan koulutuskonserni -kuntayhtymä yhdistyivät yhdeksi Suomen suurimmista ammatillisista oppilaitoksista. Tredussa opiskeli ensimmäisenä lukukautena noin 8000 nuorta ja lähes aikuista. Tredulla on toimintaa kahdessakymmenessä eri toimipisteessä Tampereella, Ylöjärvellä, Nokialla, Kangasalla, Lempäälässä, Orivedellä, Ikaalisissa, Virroilla sekä Pirkkalassa. Koulutuspalveluja tarjotaan Pirkanmaan lisäksi myös muualla Suomessa. Kahden suuren oppilaitoksen yhdistyminen on ollut iso urakka. Talven ja kevään aikana on paiskittu töitä, jotta opiskelijoiden arki on sujunut mahdollisimman kivuttomasti, toteaa Helena Koskinen. Tredussa on tarjolla yli 30 ammatillista perustutkin toa eri koulutusohjelmineen, 35 ammattitutkintoa ja 11 erikoisammat titutkintoa sekä moni puolisia työelämän kehittämis palveluja. Tredussa voi opiskella myös englanniksi, suorittaa ammatillisia yhdistelmätutkintoja sekä ammatillisten ja lukio-opintojen yhdistelmiä. Tredu tarjoaa lisäksi oppisopimuspalveluja. TEKSTI Jaana Raukola Jäätyäni eläkkeelle kiitän kaikkia työtovereita yhteisistä vuosista ja muistamisesta. Liisa Rinne NIINA YLÖNEN VILKKUVAT Lähde mukaan Tampere Golfiin Elokuussa kisataan jälleen Tampereen kaupungin henkilös tön golftaidoista. Vaihteeksi kilpaillaan Tammer- Golfissa Tampereen Ruotulassa. Tule mukaan tiistaina 20. elokuuta alkaen kello Kilpailu järjestetään vanhan tavan mukaan yhteislähtökisana. Henkilökohtainen kilpailu pelataan pistebogey-kilpailuna täysin tasoituksin. Joukkuekilpai lussa kilpaillaan toimialoittain Jarmon Kilpi -kiertopalkinnosta. Lisätiedot ja ohjeet löytyvät Tampe re Golfin kotisivuilta. Ilmoittautumi nen kilpailuihin tapahtuu kotisivujen yhteydessä olevalla sähköisellä lomakkeella osoitteessa fi/ali/golf/index.htm. Muistathan ilmoittautua viimeistään 28. kesäkuuta. Lasse Loponen , Matti Isotalo , Lämpimät kiitokset Koukkuniemen osastoille 20 ja 21 saamistani lahjoista jäädessäni eläkkeelle. Pomottaja Airi Sallila VILKKU

18 VILKKUVAT ARI JÄRVELÄ Reilu juhannus Keskikesän juhla on pian taas täällä! On aika rentoutua ja nauttia valosta, joka onkin pohjoisen pallonpuoliskon kesäinen etuoikeus. Juhannuksen ja muiden kesäjuhlien tarjoiluja pohtiessa on hyvä pysähtyä miettimään, mikä on ruokien raaka-aineiden alkuperä ja missä olosuhteissa ne on viljelty. Esimerkiksi kahvia, teetä, hedelmiä, kaakaota, pähkinöitä ja viinejä tuodaan paljon kehitysmaista, ja niiden tuotannossa on usein havaittu epäkohtia. Valitsemalla Reilun kaupan tuotteen tuet kehitysmaiden tuottajien mahdollisuutta tulla toimeen omalla työllään ja parantaa perheidensä hyvinvointia. Juhannuspöydän tarjoiluissa kannattaa suosia luomua, lähiruokaa ja Reilun kaupan tuotteita, jos käytät kehitysmaissa tuotettuja elintarvikkeita. Kasviksia, tofua ja lihaa marinoidessasi voit käyttää eettisesti tuotettuja mausteita ja oliiviöljyä. Reilun kaupan hedelmistä puolestaan syntyvät raikkaat sa laatit. Myös leivonnassa voit hyödyntää reiluja raaka-aineita, kuten suklaata, pähkinöitä, siirappia, sokeria ja vaniljasokeria. Muistathan valmistaa ruokaa vain tarpeellisen määrän ja välttää kertakäyttöastioiden käyttöä. Yöttömänä yönä voidaan skoolata lasillisella eettisesti tuotettua kuohuviiniä. Ja illalla saunan jälkeen on mukava kuivata itsensä Reilun kaupan puuvillasta valmistettuun pyyhkeeseen. Reilua juhannusta ja mukavia lomapäiviä! TEKSTI Enni Leppälä reilukauppa.fi tampere.fi/tampereinfo/ reilunkaupankaupunki facebook.com/reilutampere Terrakotta-armeijaan kuuluu noin 7000 soturia, jotka olivat huomattavasti kookkaampia kuin ihmiset tuohon aikaan. Sotilaat kantoivat oikeita pronssisia aseita. Jalkaväen sotilaan pää löytyi kaivannosta nro 1. Terrakotta-armeija saapuu Vapriikkiin Vapriikissa avautuu 14. kesäkuuta näyttely Terrakotta-armeija ja Kiinan keisarien aarteet. Näyttelyn tulo Tampereelle on merkittävä tapahtuma ja iso ponnistus museokeskukselle. Kesäkuusta joulukuuhun museokeskus Vapriikissa on ainutkertainen tilaisuus nähdä alkuperäisiä, Kiinan ensimmäisen keisarin Qin Shi Huangdin hautaa vartioineita terrakottasotilaita. Lisäksi esillä on hautalöytö jä ja keisarien aarteita Qin- ja Han-dynastioiden ajalta tarunomaisten, luonnollista kokoa olevien haudanvartijoiden ja keisarin pronssivaunujen ohella mukana on aseita, koriste-esineitä, pelejä sekä jade-, pronssi- ja kultaesineitä. Kiinan ensimmäistä keisaria Qin Shihuangdia voidaan pitää yhtenä maailmanhistorian mahtavimmista hallitsijoista. Hänen vahvan ja jopa tyrannimaisen valtansa symboleita ovat Kiinan muuri ja vuorimainen hautamausoleumi, jota vartioi terrakotta-armeija. Valtava hautarakennelma oli osa Ensimmäisen keisarin kuolemattomuuden suunnitelmaa. Siitä oli tarkoitus tulla mikrokosmos, jossa elämä jatkuisi maanpäällisen kuoleman jälkeen entisenlaisena. Haudan rakentaminen oli aloitettu jo keisarin ollessa vielä kotivaltionsa Qinin kuningas. Rakennustyöt kestivät noin kolmekymmentä vuotta, ja sadat tuhannet työläiset uhrasivat henkensä keisarillisen vallan symbolille viimeksi jääneet joutuivat hautaan yhdessä keisarin kanssa, jotta tämän olinpaikka säilyisi salaisena. Ikuisen elämän tavoittelusta huolimatta Qin Shihuangdi ehti hallita keisarina vain 11 vuotta, sillä hän kuoli äkilliseen sairauteen vuonna 210 eaa. Hauta sai uinua rauhassa aina vuoteen 1974 saakka, jolloin terrakottasotilaan pää kopsahti maanviljelijä Yangin lapioon. Terrakotta-armeija kuuluu nykyään Unescon maailmanperintölistalle, ja sitä pidetään maailman kahdeksantena ihmeenä. Soturit saapuivat Tampereelle kesäkuun alussa. Projekti on Vapriikin historian suurin näyttelyponnistus. Jokaisen museon unelma on saada esitellä Ensimmäisen keisarin terrakottasotureita. TEKSTI Tanja Hoisko, Tähtitalvikki Poikajärvi 18 VILKKU

19 ILMOITUS VILKKU

20 VILKKUVAT TEKSTI Aila Rajamäki KUVA Ari Järvelä Positiivisuus, auttamishalu ja rautainen ammattitaito yhdistävät esimerkillisiä Tampereen tekijöitä. Ilmiannettuja Tampereen tekijöitä palkittiin Tampereen kaupungin henkilöstö sai kevään aikana ilmiantaa esimerkillisiä työtovereita, esimiehiä tai keitä tahansa omasta mielestään hyviä Tampereen kaupungin työntekijöitä. Hyvin perusteltuja ilmiantoja esimerkillisistä Tampereen tekijöistä tuli runsaasti. Henkilöstöyksiköstä koostunut raati kävi kaikki esitykset huolella läpi ja valitsi joukosta palkittaviksi 12 esimerkillisintä. Heidät esiteltiin ja palkittiin henkilöstöpäivässä Särkänniemessä. Palkitut Tampereen tekijät perusteluineen aakkosjärjestyksessä. Työympäristösuunnittelija Pekka Anttila Infran Kehittämisryhmästä on kannustava ja tukeva työkaveri. Hänellä on kor- kea työmoraali ja hän ottaa mielellään työhaasteita vastaan. Pekka tekee työtään tosissaan, mutta pilke silmäkulmassa. Eija Björk on Erhon (erittäin vaikeahoitoisten vammaisten lasten yksikkö Sammon päiväkodin yhteydessä) johtaja. Eija on sosiaalisesti ja ammatillisesti taitava. Hän osaa ja jaksaa uudistaa työtään ja uudistua itse. Myös henkilökunnan johtamistapa vastaa tämän päivän esimieheltä odotettua toimintatapaa. Hatanpään koulun koulusihteeri Jaana Gustafsson ylittää kaikki koulusihteerille vaadittavat kriteerit. Jaanan upeimmat ominaisuudet työssä ovat positiivisuus ja rauhallisuus: koskaan ei ole vaikeaa mennä kysymään helppoja tai monimutkaisia kysymyksiä. Myös oppilaita Jaana kohtelee samalla lailla. Viestintäsihteeri Marika Haapala viestintäyksiköstä on aina valmiina auttamaan, olemaan tukena ja kuuntelemaan. Marikan auttavaisuus on ilmiömäistä. Neuvojen ja avun kysyjiä riittää, ja Marikalla on aikaa kaikille. Hän on myös valmis oppimaan uutta. Marika on huipputyöntekijä. Sote-talon virastomestari Kai Haippo on palvelualtis, osaava, asiakasmyönteinen ja ystävällinen henkilö. Varsinkin talon muuttourakan aiheuttamassa sekamelskassa Kai on jaksanut olla varsin avulias. Hänellä on myös teknisten asioiden osaamista ja palveluhenkinen asenne kohdallaan. Linja-autonkuljettaja Chat Hengkhunthot on toiminut TKL:llä kuljettajana vuodesta 2012 ja on omaksunut uuden ammatin esimerkillisellä tavalla. Chat huomioi työssään liikenneturvallisuuden, asiakaspalvelun ja positiivisen työilmapiirin edistämisen. Lapsiperheiden sosiaalityöntekijä Paula Jouppi on toiminut vuosikymmeniä voimiaan säästämättä ja vienyt eteenpäin aitoa asiakaspalvelua ansiokkaasti. Työtoverina hän on aito, suora ja täynnä palavaa intoa ja hellyyttä. Apulaisrehtori, biologian ja maantiedon lehtori Juha Järvi on Tesoman koulun kokoava voima. Oppilaiden mielestä Juhan omat oppitunnit ovat varmasti niitä parhaita. Hänen pitämänsä aamunavaukset ovat pysäyttäviä. Niissä on aina tärkeä sanoma, joka on puettu siten, että se uppoaa sekä nuoreen että vanhaan. Muotialan lastenneuvolan terveydenhoitaja Merja Koposella on suuren tietotaidon lisäksi lämmin sydän ja lempeä ja inhimillinen tapa tehdä vaativaa työtään. Merja hoitaa asiakkaanaan olevat lapset arvostavasti ja huomioi aina samalla myös muun perheen hyvinvoinnin. Hatanpään puistosairaalan erikoisammattimies Pekka Rautiainen on osoittanut, ettei yksikään tehtävä ole toistaan vähäisempi. Hän luo positiivisen ilmapiirin aurinkoisella työotteellaan ja luo hyvää yhteishenkeä osastolla. Tampereen Aterian palveluvastaava Hanna Ruoranen työskentelee Koiviston koulun keittiössä. Hanna on aidosti kiinnostunut asiakkaidensa tyytyväisyydestä ja hyvinvoinnista. Hänen läsnäolonsa koulun ruokalassa saa hyvälle mielelle ja ruoan suhteen veden kielelle. Sari Salomaa-Niemi on pedagogisen tuen koordinaattori varhaiskasvatuksen ja perusopetuk sen tuotantoalueelta. Sari on henkeen ja vereen erityislasten ja nuor ten asialla. Hän auttaa kaikkia ja aina kun hänellä on mahdollisuus. Työssään Sari toimii aina uutta haastetta kohden.

Asiakaspalvelu remonttiin

Asiakaspalvelu remonttiin Asiakaspalvelu remonttiin Metso lentoon asiakaspalveluhanke pääkirjaston lainauspalveluissa Tampereen kaupunginkirjasto Metso lainauspalvelut Anu Virtanen 1 Hankkeen lähtökohdat ja perustiedot Kulttuuri-

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Elämänlaatua ikäihmisille

Elämänlaatua ikäihmisille Elämänlaatua ikäihmisille kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluista kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut tukevat ikäihmisten elämänlaatua Kulttuuri on hyvin moninaista. Se kuuluu jokaisen arkeen. Tampereen kaupungin

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Kaupunginkirjaston asiakaskysely 2014

Kaupunginkirjaston asiakaskysely 2014 Ylöjärven kaupunki Kaupunginkirjaston asiakaskysely 2014 Tulosten yhteenveto Ylöjärven kaupunki 2 Raportti Ylöjärven kaupunginkirjaston asiakaskyselyn tuloksista Kirjastolaki edellyttää, että kunnat arvioivat

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Carmen Brecheis Michelle Cheng Johanna Järvelä Anna Kantanen

Carmen Brecheis Michelle Cheng Johanna Järvelä Anna Kantanen Carmen Brecheis Michelle Cheng Johanna Järvelä Anna Kantanen Onko Villa Breda koti vai laitos? Tietysti sen pitäisi olla koti! avulias persoonallinen lepoa-antava kutsuva interaktiivinen active aktiivinen?

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza

Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza Medical- brändien taustalla vuodesta 1994 Innokas Medical Oy 20 000 Perustettu Oulussa vuonna 1994

Lisätiedot

Löytyikö Salosta työpaikkoja? Tuloksia Yrityssalon työnetsinnästä. Juha Metsänoja, Elina Ilmanen

Löytyikö Salosta työpaikkoja? Tuloksia Yrityssalon työnetsinnästä. Juha Metsänoja, Elina Ilmanen Löytyikö Salosta työpaikkoja? Tuloksia Yrityssalon työnetsinnästä Juha Metsänoja, Elina Ilmanen Palvelun kohderyhmäyrityksiin kuuluivat Yritysharavan yhteydessä rekrytointitarpeista raportoineet yritykset

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ Tilhin toiminta-ajatus 1 Kasvatuspäämäärät ja -tavoitteet 1.1. Tärkeät asiat 1.2. Hyvinvoiva lapsi 1.3. Päivähoidon

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015 Lapuan kaupunki Henkilöstöstrategia 2015 Visio Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön kaupunki. Kaupungin henkilöstö on asiantuntevaa,

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN!

TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN! TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN! RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTIEN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT JA TAVOITTEET: Toimintamme arvot : 1. Kodinomaisuus 2. Lämpö 3. Turvallisuus 4. Yhteistyö Toiminnan

Lisätiedot

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella X.X.2012 Matti Meikäläinen Viestintä monituottajamallissa Monituottajamalli haastaa perinteisen viestinnän jaon sisäiseen ja ulkoiseen viestintään.

Lisätiedot

Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015. Paula Viljanen

Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015. Paula Viljanen Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015 Paula Viljanen Valmentaja Paula Viljanen Ekonomi LCF Life Coach Mindfulness Tunnetaitovalmentaja NLP Practitioner (NLP Master opiskelija) 10 vuoden

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä Kodin ja Koulun Päivä 2 Kodin ja Koulun Päivä Kutsuimme isovanhemmat kouluun klo 8-11 väliseksi ajaksi tutustumaan lastenlastensa koulunkäyntiin. Tarjosimme heille myös kahvit ja rehtori kertoili nykypäivän

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 2010 Asiakaskysely Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto tekee joka vuosi asiakaskyselyn, jolla mitataan kirjastopalvelujen laatua

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Verkkoviestintäsuunnitelma

Verkkoviestintäsuunnitelma Mikko Hernesmaa & Tuomas Lahtomäki L801SNA Verkkoviestintäsuunnitelma Raportti Liiketalous Huhtikuu 2012 SISÄLTÖ 1 ENERGY GYM... 1 2 ASIAKASKOHDERYHMÄT... 1 3 SUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 2 4 VÄLINEET,

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Leimaus 2011 Kisakeskuksessa

Leimaus 2011 Kisakeskuksessa Leimaus 2011 Kisakeskuksessa ma 6.6. Lähdimme perinteisesti Lappia talolta kimpsuinemme klo 12 kohti etelää. Martti ja Mauri otettiin kyytiin Keminmaasta. Onneksi autossa oli DVD laite ja ilmastointi,

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ

Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ Tampereen pääkirjasto Metsossa on ollut Pirkanmaan AVH -yhdistys ry:n vesivärimaalauskerhon näyttely 20.-30.10.2009, Keskiviikkomaalareista

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet 1 Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää nuorten kiinnostusta johto- ja esimiestehtäviin sekä heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään esimiestyöskentelystä. 2. Selvittää nuorten näkemyksiä osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

Kysely kuntosuunnistajille

Kysely kuntosuunnistajille Kokonaisvastaajamäärä: 13 Kysely kuntosuunnistajille 1. Vastaajan sukupuoli Kysymykseen vastanneet: 13 (ka: 1,5) (1.1) Mies 53,8% 7 (1.2) Nainen 6 2. Vastaajan ikä Kysymykseen vastanneet: 13 (ka: 4,6)

Lisätiedot

Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015

Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015 Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015 Espoon kaupunki, henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu,

Lisätiedot