Kemikaalituotevalvontayksikön sijaintipaikkaarvioinnin validointi ja alueiden (Tampere, Joensuu, Kuopio) kuulemiset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kemikaalituotevalvontayksikön sijaintipaikkaarvioinnin validointi ja alueiden (Tampere, Joensuu, Kuopio) kuulemiset"

Transkriptio

1 Kemikaalituotevalvontayksikön sijaintipaikkaarvioinnin validointi ja alueiden (Tampere, Joensuu, Kuopio) kuulemiset Net Effect Oy Petri Uusikylä Eeva Terävä Maarit Vuorela Katri Kinnunen Elina Auri

2 Sisällys 1. Johdanto Tausta Toimeksianto ja käytettävissä ollut aineisto Vertailukriteeristö Tukesin johdolla laaditun sijoittamisselvityksen validointi Validoinnin tietoperusta Toiminnalliset vaikutukset Alueelliset vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Henkilöstöön liittyvät vaikutukset Yhteenveto Aluekohtaiset täydennykset sijoittamispaikkaselvitykseen Aluekuvaukset Kuulemistilaisuudet Yhteenveto Johtopäätökset ja suositukset Johtopäätökset Kehittämissuositukset Lähteet Aluekuulemistilaisuuksien osallistujat Validointitilaisuuteen osallistuneet

3 1. Johdanto 1.1 Tausta Kemikaalien tuotevalvonnan keskittäminen nousi esille EU:n uuden kemikaalilainsäädännön (REACH) toimeenpanon myötä. Valvonnan keskittäminen oli esillä jo 1990-luvulla. Valtiovarainministeriön työryhmä selvitti välisenä aikana mahdollisuudet keskittää STM:n, YM:n, MMM:n ja TEM:n hallinnonalojen kemikaalivalvonta perustamalla kemikaalivirasto. Työryhmän muistio (VM 42/2008, ) sisälsi ehdotuksen keskittää kemikaalien tuotevalvonnan tehtäviä yhteen virastoon. Tehtävät esitettiin keskitettävän yhteen jo olemassa olevista organisaatioista, Turvatekniikan keskukseen vuosien aikana. 1 Tuotevalvonnan keskittämisen yhteydessä Tukesiin siirtyy yhteensä 71 henkilötyövuotta, joista 59 työskentelee vuoden 2009 lopussa Helsingissä ja 12 Valviran tietopalvelu- ja rekisteritehtävissä Tampereella. TEM on esittänyt alueellistamisen koordinaatioryhmälle , että kemikaalivalvonnan tehtävät uudelleen sijoitetaan siten, että 59 htv siirtyy Helsingin Pasilan toimipisteeseen, 12 htv (kansallisen kemikaalituoterekisterin tehtävät) pysyy Tampereen Yliopistonrinteessä ja 5 htv (tukihenkilöstö) sijoitetaan taloudellisin ja toiminnallisin perustein määriteltävään paikkaan. Alueellistamisen koordinaatioryhmän antaman lausunnon mukaan TEM:n on laadittava tarkennettu kemikaalituotevalvonnan alueellistamisselvitys. Alueellistamista koskevan lainsäädännön mukaisesti tarkastelun näkökulmia ovat sijoittamisen toiminnalliset vaikutukset, taloudelliset vaikutukset, alueelliset vaikutukset sekä henkilöstöön kohdistuvat vaikutukset. Alueellistamislainsäädäntö velvoittaa sisällyttämään vertailuun vähintään kaksi pääkaupunkiseudun ulkopuolista paikkakuntaa. Tuotevalvontatehtävät ovat kaikki nykyisen kemikaalilain ja keskeisen EU:n kemikaalilainsäädännön piiriin kuuluvat valvontatehtävät. EU:n lainsäädännön myötä kemikaalituotevalvontatehtävät ovat lisääntyneet ja vaatimustaso kasvanut. Keskeisenä kysymyksenä viraston sijoittamisessa on se, missä ympäristössä näiden tehtävien hoitamisessa saadaan aikaan paras vaikuttavuus. Alueellistamislainsäädäntö ja asetuksineen ( /349/2008) velvoittaa sisällyttämään vertailuun vähintään kaksi pääkaupunkiseudun ulkopuolista paikkakuntaa. Tampereella sijaitsee jo osa valvontatehtävistä ja lisäksi Kuopio ja Joensuu ovat ilmoittaneet halukkuutensa tuleviksi kemikaalituotevalvonnan sijaintipaikkakunniksi. 1.2 Toimeksianto ja käytettävissä ollut aineisto Selvitystehtävän tavoitteena oli suorittaa Tukesin johdolla laaditun sijaintipaikkaarvioinnin validointi. Validointi on prosessi, jossa tarkistetaan, että tarkastelun kohde täyttää tietyt sille asetetut kriteerit. Tukesin arviointityö perustuu työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiantoon ja sen näkökulmaksi on määritelty kemikaalivalvonnan tehtävien kehittäminen KEVAKE-hankkeen tavoitteiden mukaisesti. Tämän lisäksi selvitystehtävän osana on täydennetty sijoittamisvertailua alueiden omien näkemysten osalta kuulemalla Tampereen, Kuopion ja Joensuun kaupunkien edustusta. Kyseessä on siis Tukesin itsensä suorittaman alueellistamisvertailun riippumaton, ulkopuolinen validointi ja täydennys. 1 Työ- ja elinkeinoministeriö. Ilmoitus alueellistamisen koordinaatioryhmälle / /

4 Selvityshankkeen aikatauluksi sovittiin seuraavat työvaiheet: Vaihe Sisältö Aikataulu Tuotos Vaihe 1. Taustoittavat keskustelut ja toimeksiannon täsmennys Tukesissa Taustamuistio ja selvitystyön aikataulu Vaihe 2. Tukesin järjestämä alueellistamisvertailutilaisuus Tukesissa (paikalla Net Effectin edustaja) Vertailumuistio Net Effectin käytössä mennessä Vaihe 3. Vaihe 4. Vaihe 5. Vaihe 6. Alueellistamisvertailun arviointi alueellistamiskriteereitä vasten ja muu taustaanalyysi Alueelliset kuulemistilaisuudet Kuopiossa, Joensuussa ja Tampereella Alueellistamisvertailun validointitilaisuus Tukesissa Loppuraporttiluonnoksen kirjoittaminen Loppuraportin luonnos Muistiot kuulemistilaisuuksista Tarkistetut laskelmat Loppuraporttiluonnos Vaihe 7. Loppuraportin kommentointi Kirjalliset kommentit Vaihe 8. Loppuraportin viimeistely Loppuraportin luovutus Selvitystehtävän lähtökohtana on neljä sijaintipaikkatarkastelun päävaihtoehtoa: 1. Tukesin nykyinen Helsinki/Tampere dipolimalli, jossa kemikaalituotevalvontatoimintojen sijainti nykyisillä paikkakunnilla. 2. Helsinki/Tampere dipolimalli, jossa kemikaalituotevalvontatoimintojen jakautuminen paikkakuntien välillä toimii noin 50/50 periaatteella (38 htv Tre ja 38 htv Hki) 3. Tampere/Kuopio malli, jossa kemikaalituotevalvontatoimintojen jakautuminen Tampereen ja Kuopion välillä siten, että kemikaalirekisteritoiminnot sijaitsevat Tampereella 4. Tampere/Joensuu malli, jossa kemikaalituotevalvontatoimintojen jakautuminen Tampereen ja Joensuun välillä siten, että kemikaalirekisteritoiminnot sijaitsevat Tampereella. Selvitystehtävän laatukriteerien täyttyminen edellyttää ehdotonta objektiivisuutta, vertailupaikkakuntien tasapuolista kohtelua ja alueellistamisen käsikirjan mukaisen arviointikehikon soveltamista mahdollisuuksien mukaan aikataulun sallimissa puitteissa. Niin ikään arviointiprosessin tulee avoin ja läpinäkyvä sen kaikissa vaiheissa. 4

5 Aluekuulemisten osalta menetelmänä käytettiin ryhmähaastatteluja, joissa paikalle oli kutsuttu kaupunginjohtajien lisäksi kustakin kaupungista ylin johto ja muut keskeiset aluekehittämisen avainhenkilöt. Näitä olivat mm. kehitysjohtajat, yliopistojen rehtorit, keskeiset osaamisklusterin toimialan professorit, teknologiapuiston johtajat jne. Ryhmähaastatteluihin osallistui yhteensä 19 henkilöä. 2 Aluekuulemiisiin varattiin aikaa kolme tuntia kussakin kaupungissa. Kuulemiset järjestettiin välisenä aikana. Kuulemistilaisuuksien lisäksi sijoittamisselvitys arviointiin laadullisen sisällönanalyysin avulla siten, että selvityksen tuloksia peilattiin Valtiovarainministeriön Alueellistamisen käsikirjan 3 mukaiseen ohjeistoon ja käsikirjassa esitettyyn vaikutusarviointikehikkoon. 1.3 Vertailukriteeristö Sijoittamisen vaikutuksia tulisi sijoittamisselvityksessä tarkastella alla olevassa taulukossa esitettyjen vaikuttavuusalueiden mukaisesti hyödyntäen samanaikaisesti valtiovarainministeriön vaikutusarviointikehikkoa keskeisine kysymyksineen. 4 Kaikkiin näihin alla olevassa taulukossa esitettyihin kysymyksiin tulee olla sijoittamisselvityksessä olla taustoiltaan hyvin perusteltu vastaus. Keskeiset sijoittamisselvityksen selvityskysymykset Toiminnalliset vaikutukset 1. Tukeeko sijoittaminen organisaation tehtävien tuloksellista hoitamista? 2. Tukeeko sijoittaminen organisaation toiminnan tarpeellista uudistamista? 3. Onko sijoittamisen kautta saavutettavissa mittakaavaetua? 4. Edistääkö sijoittaminen yhteistyötä oman hallinnonalan tai muiden hallinnonalojen keskeisten toimintojen kanssa? 5. Laadullinen arvio: Mikä on sijoittamisesta seuraava ratkaisevin muutos suhteessa ydintoimintoihin? Alueelliset vaikutukset A. Alueen ominaisuudet 1. Onko alue toiminnon kannalta riittävän hyvin saavutettavissa maanteitse, raideliikenteen avulla tai lentämällä? 2. Onko alue perhetaseeltaan positiivinen ja sosiaaliselta ja kulttuuriselta pääomaltaan riittävän vetovoimainen? B. Organisaation vaikutus alueeseen 3. Edistääkö toiminnon sijoittaminen kohdealueen osaamisklusterin kehittymistä? 4. Kasvattaako sijoittaminen alueen aluetaloutta? 5. Laadullinen arvio aluetekijöistä Taloudelliset vaikutukset 1. Muuttaako organisaation sijoittaminen henkilökustannuksia organisaatiossa ja hallinnonalalla siirtymävaiheen jälkeen? 2. Miten sijoittaminen vaikuttaa toimitilakustannuksiin? 3. Miten asiakkaiden ja henkilöstön matkakustannukset muuttuvat sijoittamisen myötä? 4. Miten sijoittaminen vaikuttaa organisaation muihin kustannuksiin (ICT, teknologia, työvälineet jne)? 5. Laadullinen arvio: tukevatko taloudelliset vaikutukset sijoituspäätöstä, ylittävätkö kielteiset tekijät myönteiset? Henkilöstöön kohdistuvat vaikutukset 1. Mikä on henkilöstön siirtohalukkuus? 2. Tukeeko sijoittaminen toiminnon kannalta riittävän osaamisen omaavan työvoiman saatavuutta organisaation tehtäviin tulevaisuudessa? 3. Miten sijoittaminen vaikuttaa henkilöstön osaamistasoon? 4. Voidaanko ei-siirtyvä nykyinen henkilöstö sijoittaa muihin tehtäviin nykyisellä työssäkäyntialueella? 5. Laadullinen arvio +Muut aineistosta esille nousevat keskeiset alueellistamisen vaikutukset 2 Tarkempi henkilölistaus liitteessä 1. 3 Alueellistamisen käsikirja. Valtiovarainministeriö 25/ Alueellistamisen käsikirja. Valtiovarainministeriö 25/

6 2. Tukesin johdolla laaditun sijoittamisselvityksen validointi 2.1 Validoinnin tietoperusta Alueellistamisen vaikutusarviointikehikon 5 mukaisesti tietopohjana sijoittamisselvityksessä tulee käyttää seuraavia lähteitä: 1. Toiminnalliset vaikutukset: organisaation asiakas- ja sidosryhmäkysely 2. Henkilöstötekijät: organisaation sisäinen siirtohalukkuuskysely, hallinnonalakohtainen arvio osaamistasosta ja tulevaisuuden osaamistarpeista. Henkilöstön sijoittumisen osalta alueelliset työvoimaviranomaisten tiedot. 3. Alueelliset vaikutukset: saavutettavuus välimatkalaskurin avulla. Perhetaseen ja kulttuurisen pääoman osalta aluetilastot, osaamisklusterin kehittymisen arvioinnissa tilastokeskuksen tilastot ja toimiala-online-palvelut. 4. Taloudelliset vaikutukset: vaikutukset aluetalouteen tilastokeskuksen tilastot, BTVindikaattori, aluetalouden indikaattorit. Toimitilakustannusten ja saatavuuden osalta Senaattikiinteistöjen tietorekisterit, alueelliset vuokra- ja omistushintarekisterit koskien toimitiloja ja asuntoja. Lisäksi alueellistamisen vaikutusarviointikehikon täyttämiseksi edellytetään sijoitettavan organisaation laajennetun johtoryhmän kuulemista ja keskeisten asiakas- ja sidosryhmien kuulemisia sekä heille osoitettua kyselyä vaikuttavuustiedon keräämiseksi. Alueiden näkökulman esiin nostamiseksi edellytetään alueiden kuulemistilaisuuksia ja alueellisille avaintoimijoille osoitettua sidosryhmäkyselyä. Tukesin laatima oma sijoittamisselvitys perustuu vuoden 2007 sijoittamisselvityspohjaan, jonka mukaisesti puolet toiminnoista esitettiin siirrettäväksi Tampereelle. Tätä pohjaa on täydennetty vuonna 2009 asiantuntijatyöpajassa (5 henkeä), ja käyty tulevan Kemikaalituotevalvontayksikön näkökulmasta lävitse keskeiset tekijät. Asiantuntijaryhmässä arvioituja tekijöitä olivat organisaation asiakaspalvelukyky ja ulkoinen sidosryhmäyhteistyö, henkilöstöön liittyvät vaikutukset, viraston sisäisiin toimintaprosesseihin liittyvät vaikutukset, toimitilatekijät, muut kustannustekijät ja sijaintiratkaisun muut vaikutukset (yhteiskunta, toimintaympäristö, sijaintialue). Olemme alla olevissa luvuissa tarkastelleet toiminnallisia, alueellisia, taloudellisia ja henkilöstöön kohdistuvia vaikutuksia siten, että alkuun esitämme keskeiset vaikutusarviointikysymykset alueellistamisen käsikirjan mukaisesti. Sen jälkeen esitämme Tukesin oman selvityksen mukaiset vaikutukset kunkin tarkasteltavan teeman osalta ja lopuksi oman näkemyksemme laaditusta arviosta sisältäen tarkastelun ulkopuolelle jääneet seikat. 2.2 Toiminnalliset vaikutukset Organisaation toiminnallisten vaikutusten osalta keskeisiä selvitettäviä vaikutusarviointikysymyksiä alueellistamisen kriteeristön mukaan ovat seuraavat 1. Tukeeko sijoittaminen organisaation tehtävien tuloksellista hoitamista? 2. Tukeeko sijoittaminen organisaation toiminnan tarpeellista uudistamista? 3. Onko sijoittamisen kautta saavutettavissa mittakaavaetua? 5 Alueellistamisen käsikirja VM 25/

7 4. Edistääkö sijoittaminen yhteistyötä oman hallinnonalan tai muiden hallinnonalojen keskeisten toimintojen kanssa? 5. Laadullinen arvio: Mikä on sijoittamisesta seuraava ratkaisevin muutos suhteessa ydintoimintoihin? Tukes on selvityksessään käyttänyt seuraavia alueellistamisen kriteereitä: 1. Ulkoinen yhteistyö/palvelukyky, jonka osatekijöitä ovat yhteydet asiakkaisiin ja valvontakohteisiin (ml. yhden luukun periaatteen mahdollistuminen), yhteydet sidosryhmiin /kumppaneihin, kansainväliset yhteydet sekä ulkopuolisten palvelujen hankinta 2. Toimintaprosessit, jonka osatekijöitä ovat sisäisten toimintaprosessien toimivuus (Valvonta, viestintä, T&K, tukipalvelut, johtaminen) sekä keskittämishyötypotentiaali ja toiminnan jatkuvuusedellytykset muutosvaiheessa 1. HKI/TRE (62htv/ 14htv) Ulkoinen yhteistyö/palvelukyky 2. HKI/TRE 50/50 (38htv/38htv) 3. TRE/Kuopio (14htv/62htv) 4. TRE/Joensuu (14htv/62htv) Yhteydet asiakkaisiin ja valvontakohteisiin Yhteydet sidosryhmiin/kumppaneihin Kans.väliset yhteydet Ulkopuolisten palvelujen hankinta Toimintaprosessit Sisäisten toimintaprosessien toimivuus ja keskittämishyötypotentiaali Toiminnan jatkuvuusedellytykset muutosvaiheessa Lisäksi toiminnallisiin vaikutuksiin voidaan lisätä Tukesin kirjaamat uudistushankkeen perustavoitteet: a) parantaa yrityksille ja kansalaisille tuotettavien palvelujen laatua ( yhden luukun periaatteella ), b) lisätä valvontakäytäntöjen yhdenmukaisuutta (kemikaalituotevalvonnassa ja muussa turvallisuusvalvonnassa) sekä c) tehostaa käytännön toimintaa ja voimavarojen käyttöä (mittakaavaedun hyödyntäminen). Nämä strategiset tavoitteet toteutuvat optimaalisesti/parhaiten vaihtoehdossa 1 (Helsinki 62htv/ Tampere 14htv ja vaihtoehdossa 2 (Helsinki-Tampere dipolimalli) tyydyttävästi. Vaihtoehdot 3 (Tampere/Kuopio) ja 4 (Tampere/Joensuu) ovat erityisesti tavoitteiden a) ja c) näkökulmasta ongelmallisia, koska ne ovat ristiriidassa sekä keskittämisajatuksen kanssa että voimavarojen käytön tehostamisen kanssa. 7

8 Helsinki-Tampere (126 htv/67 htv) Yllä olevien Tukesin näkemyksen mukaan nykykäytännön mukainen Helsinki/Tampere dipolimalli, jossa kemikaalituotevalvonta sijaitsee Helsingissä (59 henkilötyövuotta) ja tietopalvelu- ja rekisteritehtävät Tampereella (12 henkilötyövuotta), on sijoittamisvaihtoehdoista kaikista optimaalisin vaihtoehto. Toiminnallisesta näkökulmasta tätä sijoittamisvaihtoehtoa tukee se, että suurin osa asiakasyrityksistä on Hki-Tre-Turku kolmiossa. Sijainti olisi optimaalinen myös ministeriöihin ja muihin sidosryhmiin nähden. Ulkomaisten asiakkaiden kannalta Helsinki-Tampere sijainti olisi kaikkein paras ja Helsinki on jo EU:n kemikaalipääkaupunki. Valtaosa ulkoisista palveluista (mm. analyysipalvelut) löytyy Helsingin alueelta. Helsinki-Tampere -mallissa toimintaprosessit voivat toimia tehokkaasti ja laadukkaasti. Muutosvaiheen palvelukyvyn hallinta toteutuu tässä mallissa parhaiten. Strategisten tekijöiden osalta Kevake-hankkeen lähtökohtana on erillisvirastoissa olevien kemikaalivalvonnan toimintojen keskittäminen. Tukes katsoo toiminnan hajauttamisen pois pääkaupunkiseudulta romuttavan keskittämisen kautta lähtökohtaisesti tavoitellut edut. Helsinki-Tampere (102 htv/91 htv) Helsinki-Tampere 50%-50%-mallin on arvioitu Tukesin oman selvityksen mukaisesti heikentävän suoria asiakaskontakteja etenkin kemikaalien osalta, ja heikentävän myös tavoiteltavaa yhden luukun periaatetta. Etäisyydet ministeriöihin ja muihin valtion virastoihin kasvavat. Lisäksi Tukes nostaa esiin selvityksessään tämän mallin osalta muutosvaiheen palvelukyvyn ja riskienhallinnan merkittävän huononemisen, koska odotettavissa on henkilöstömuutoksia (henkilöstö ei suurelta osin siirry). Tässä mallissa tämän johdosta myös matkapäivät lisääntyvät. Tampereen keskustelutilaisuudessa sen sijaan kävi ilmi, että Tampereella on paljon sellaisia sidosryhmiä, joita ei pääkaupunkiseudulta löydy. Näiden uusien rajapintojen arvioitiin johtavan uudenlaisiin yhteistyömuotoihin. Arviointipaneelissa puolestaan näitä kumppanuuksia ei juurikaan tunnistettu nykyisten viranomaistehtävien näkökulmasta. Haittapuolena tässä mallissa nähtiin Tukesin omassa arviossa myös substanssin hajoaminen kahteen osaan. Tämä vaikeuttaa toimintaprosesseja ja tiimityötä. Keskittymistavoite ei toteutuisi. Toimitilatarjonnan arveltiin vastaavan Helsingin tilannetta. Tampere-Joensuu (14 htv/62 htv) ja Tampere-Kuopio (14 htv/62 htv) Tukesin oman arvion mukaisesti Joensuu ja Kuopio ovat mahdollisina sijoituspaikkakuntina ongelmallisia. Ongelmallisen Tampere-Joensuu tai Tampere-Kuopio mallista tekevät asiakaspalvelun vaikeutuminen fyysisen etäisyyden lisääntymisenä, mikä vaikuttaa lupa- ja ilmoitustoimeksiantoihin sekä myös mahdollisesti tutkintojen järjestämisestä aiheutuvina lisäkustannuksina asiakkaille. Myöskään näissä malleissa ei tavoiteltu yhden luukun periaate fyysisesti toteudu, koska toiminta on irrallista muusta Tukesista. Lisäksi näissä malleissa muutosvaiheen palvelukyky nähdään huononevan merkittävästi henkilöstövaihdosten myötä. Lisäksi on nostettu esiin tästä seuraava matkapäivien lisääntyminen. Myös toimitilojen toimivuuden on arveltu heikkenevän. Validointi: Tukesin sijaintipaikka-arvioinnissa todetaan, että vaihtoehtossa 1 Kevake-hankkeen strategiset tavoitteet toteutuvat hyvin/parhaiten vaihtoehdossa 1 ja vaihtoehdossa 2 tyydyttävästi. Vaihtoehdot 3 ja 4 ovat erityisesti tavoitteiden a) ja c) näkökulmasta ongelmallisia, koska ne ovat ristiriidassa sekä keskittämisajatuksen kanssa että voimavarojen käytön tehostamisen kanssa. Argumentti pitää paikkansa, mikäli toimintoja pilkotaan useaan toimipisteeseen, kuten 2-vaihtoehdossa. Sen sijaan, mikäli kemikaalivalvonnan tehtävät koko laajuudessaan alueellistetaan Tampereelle, Kuopioon tai Joensuuhuun, voidaan tämä sama synergiaetu saavuttaa millä tahansa paikkakunnalla, koska silloin 8

9 ydintoimintojen yhtenäisyys ja toiminnalliset rajapinnat voidaan tietyssä määrin säilyttää. Tällöin kuitenkin yhteydet Tukesin muihin ja kemikaalivalvonnan viranomaistehtävien rajapintoihin osittain heikentyvät. Sen sijaan yhtenäisten kemikaalivalvonnan toimintojen keskittämisen Helsinkiin voidaan nähdä olevan perusteltua ulkoisen yhteistyön ja palvelukyvyn säilyttämisen näkökulmasta. Tukes korostaa omassa raportissaan lähiyhteistyön merkitystä ECHA:an (REACHin komiteat ja työryhmät sekä tiivis vuorovaikutus), toimintaa ohjaaviin ministeriöihin (TEM, STM, MMM, YM) ja muihin eri sektoreiden toimijoihin (ml. alan yritykset ja järjestöt). Kuitenkin alueilla korostettiin voimakkaasti sitä näkökulmaa, että parhaimmillaan alueellistamisen myötä Tukes/Kemikaalivirasto voi saada uusia yhteistyökumppaneita joilla on suurta lisäarvoa sekä alueille että kemikaalivalvontatoiminnalle. Näiden lisäksi on otettava huomioon, että uusi viestintäteknologia mahdollistaa tiiviin vuorovaikutuksen ja asioiden laadukkaan koordinaation fyysisistä etäisyyksistä riippumatta. Tämä kuitenkin edellyttäisi toimintatapojen uudistamista paitsi kemikaalivalvonnan kansallisilta viranomaisilta myös keskeisimmiltä sidosryhmiltä. Koko Kevake-hankkeen lähtökohta on luoda kansallinen kemikaalivirasto, joka kykenee nykyistä paremmin vastaamaan eurooppalaisen kemikaalivalvonnan kasvaviin vaatimuksiin (vrt. REACH- ja CLP-asetusten valvonta ja toimeenpano). Myös Tukes omissa arvioissaan korostaa kansainvälisiä yhteyksiä ja etenkin yhteistyötä ECHA:n kanssa. Samalla on kuitenkin muistettava, että ECHA on sijoitettu Helsinkiin, joihin muilta vaihtoehtoisilta sijoituspaikkakunnilta on hyvät yhteydet. Näin ollen kansainvälisten yhteyksien kannalta tilanne on toinen kuin se olisi EU:n viraston sijaitessa esimerksi Brysselissä tai jossain EU:n toisessa jäsenvaltiossa. Sisäisten toimintaprosessien toimivuuden (valvonta, viestintä, T&K, tukipalvelut, johtaminen) osalta Tukes korostaa kehittämistavoitteen toteutumista optimaalisimmin vaihtoehdossa 1. Tätä perustellaan tehokkuuden ja laadun kasvamisella, horisontaali- ja tiimitoiminnan tehostumisella sekä tukipalvelujen paremmalla niveltymisellä valvontaan, viestintään ja T&K-toimintoihin. Etenkin vaihtoehtojen 3 ja 4 katsotaan Tukesin arviossa vaikuttavan haitallisesti viraston toimintaprosesseihin ja aiheuttavan merkittäviä lisäkustannuksia. Näitä haittoja voidaan kuitenkin jossain määrin pienentää kehittämällä viraston sisäisiä toimintatapoja ja -kulttuuria (johtamisjärjestelmät, prosessit, viestintä jne.). Toisaalta verrattuna muiden alueellistettujen virastojen toimintaan, kemikaalivalvonta on luonteeltaan enemmän asiantuntemusta vaativaa ja moniulotteista toiminnaltaan, ja siten suurempaa koordinaatiota edellyttävää. Omassa arviossaan Tukes korostaa kansallisen kemikaalivalvonnan olevan keskellä suurta muutosta (vrt. yhdistettävät toiminnot sekä uudet EU-säädöksistä aiheutuvat valvontavelvoitteet). Tämän vuoksi koko alueellistamisprosessin ajankohtaa voidaan pitää haastateellisena toimintojen jatkuvuuden turvaamisen näkökulmasta. Siksi vaihtoehtoa 1 pidetään parhaana ja kaikkein heikoimpina vaihtoehtoja 3 ja 4. Erityisenä huolena Tukesilla on henkilöstön vaihtuvuudesta aiheutuva tyhjäkäynti ja osaamisen häviäminen. Toisaalta nyt kun joka tapauksessa organisoidaan uudelleen eri virastojen toimintoja, olisi se luonteva ajankohta siirtää toiminto samalla toiselle paikkakunnalle. Kuulemistilaisuuksissa korostettiin kaikilla kolmella paikkakunnalla osaavan työvoiman hyvää saatavuutta kullakin alueella. Samaan aikaan on muistettava Tukesin argumentti siitä, että kemikaalivalvonnan työtehtävät ovat niin spesifejä, ettei hyväkään alueellinen koulutustarjonta tuota ammattilaisia viraston tarpeisiin vastaten. Samalla Tukesin arviointipaneelin edustajat huomauttivat, että uuden henkilöstön perehdyttäminen sitoo huomattavassa määrin tuottavuusvaateiden myötä niukkenevia henkilöstöresursseja. 9

10 2.3 Alueelliset vaikutukset Alueellisten vaikutusten osalta alueellistamisen kriteeristön mukaan keskeisiä selvitettäviä vaikutusarviointikysymyksiä ovat seuraavat: A. Alueen ominaisuudet 1. Onko alue toiminnon kannalta riittävän hyvin saavutettavissa maanteitse, raideliikenteen avulla tai lentämällä? 2. Onko alue perhetaseeltaan positiivinen ja sosiaaliselta ja kulttuuriselta pääomaltaan riittävän vetovoimainen? B. Organisaation vaikutus alueeseen 3. Edistääkö toiminnon sijoittaminen kohdealueen osaamisklusterin kehittymistä? 4. Kasvattaako sijoittaminen alueen aluetaloutta? 5. Laadullinen arvio aluetekijöistä Muut vaikutukset Vaikutukset elinkeinoelämään Vaikutukset julkiseen toimintaan Muut /yleiset aluepol.vaikutukset 1. HKI/TRE (62htv/ 14htv) 2. HKI/TRE 50/50 (38htv/38htv) 3. TRE/Kuopio (14htv/62htv) 4. TRE/Joensuu (14htv/62htv) Tukesin selvityksessä alueellisia vaikutuksia on käsitelty osana elinkeinoelämään ja julkiseen toimintaan liittyvinä vaikutuksina. Alueellistamisen aluekehityksen huomioiva ulottuvuus on otettu huomioon tarkastelemalla sitä, miten hyvin kukin sijoittamisvaihtoehto tukee hallituksen aluepoliittisia linjauksia. Tältä osin Tukes arvioi, että alueelliset vaikutukset olisivat sitä merkityksellisemmät, mitä pienempää kaupunkiin toiminto sijoitetaan. Myös Itä-Suomen aluetaloudellinen asema suhteessa Tampereeseen ja pääkaupunkiseutuun nostaa pisteitä vaihtoehtojen 3 ja 4 osalta. Tukesin selvityksen mukaan nykyinen toimintamalli on kuitenkin sekä turvallisuuden että luottavuuden edistämisen, so. laitoksen perustehtävän kanssa ja asiakasvaikuttavuuden kannalta otollisin vaihtoehto. Lisäksi todetaan, että kemikaalituotevalvonnan sijaintipaikalla ole juurikaan vaikutusta alueiden yritystoiminnan syntyyn tai kasvuun ja että henkilöstöstä koituvat kerrannaisvaikutukset ovat vähäisiä henkilöstön pienestä määrästä johtuen. Lisäksi todetaan, että Tukesin vaikutus julkiseen toimintaan (hallinto-, opetus- ja tutkimustoiminta) on rajallinen, uuden Tukesin T&K- toiminnan suhteellinen vähentyminen on osaltaan pienentämässä keskuksen vaikutusastetta. Validointi: Aluekuulemisten osalta Tukesin ja alueiden näkemykset ovat yhteneväiset aluetaloudellisten vaikutusten osalta siltä osin, kun vaikutusten nähdään olevan kaikista merkityksellisimpiä Itä-Suomen pienemmillä kaupunkiseuduilla. Toiminnan sijoittaminen Itä-Suomeen tukisi Tukesin mukaan myös näistä vaihtoehdoista parhaiten valtion aluepoliittisia linjauksia. Kemikaalivalvonnan osaamisklustereita tukevan roolin suhteen alueiden ja Tukesin näkemykset eroavat selvästi. Kuten edellä on esitetty, etenkin Joensuu näkee toiminnoilla olevan merkittäviä yhteneväisyyksiä alueen osaamisprofiilin (klusterit ja alan koulutus ja tutkimus) kanssa. Vastaavasti 10

11 Tukesin näkemyksen mukaan viraston valvontatehtävät ovat kuitenkin sen luonteisia, ettei sen uskota tuovan juurikaan verkostoituvan paikallisiin toimijoihin. Tukesin omissa verkosto- ja sidosryhmäkartoituksissa Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan sidosryhmiä ei pidetty viraston ydintoimintojen kannalta yhtä keskeisinä kuin pääkaupunkiseudun kumppanuuksia (ministeriöt, muut viranomaiset, yritysten pääkonttorit, alan keskeiset järjestöt). Samoin Tukesin edustajien mukaan kemianalan yleinen koulutus sinänsä ei suoraan vastaa kemikaalivalvonnan osaamistarpeisiin tilanteessa, jossa suuri osa uuden viraston asiaintuntijoista on toksikologeja, biologeja ja biokemistejä. Toisaalta ala on vahvassa murroksessa, mikä vaikuttaa myös tulevaisuuden kvalifikaatioiden uudelleenarviointitarpeeseen. Samalla on muistettava, että esimerkiksi Itä-Suomen yliopistossa annetaan korkeatasoista toksikologian koulutusta sekä harjoitetaan siihen liittyvää tutkimustoimintaa. 2.4 Taloudelliset vaikutukset Taloudellisten vaikutusten osalta alueellistamisen kriteeristön mukaan keskeisiä selvitettäviä vaikutusarviointikysymyksiä ovat seuraavat 1. Muuttaako organisaation sijoittaminen henkilökustannuksia organisaatiossa ja hallinnonalalla siirtymävaiheen jälkeen? 2. Miten sijoittaminen vaikuttaa toimitilakustannuksiin? 3. Miten asiakkaiden ja henkilöstön matkakustannukset muuttuvat sijoittamisen myötä? 4. Miten sijoittaminen vaikuttaa organisaation muihin kustannuksiin (ICT, teknologia, työvälineet jne)? 5. Laadullinen arvio: tukevatko taloudelliset vaikutukset sijoituspäätöstä, ylittävätkö kielteiset tekijät myönteiset? Tukes on omassa selvityksessään käyttänyt seuraavia alueellistamisen kriteereitä: 1. Tilakustannukset, jotka käsittävät tilavuokran, käytön ja ylläpidon kustannuksia, käytön tehokkuutta sekä muuttoinvestoinnit. 2. Muut toimintaan liittyvät kustannukset sisältäen matkustuskustannukset, IT- ja kommunikaatiokustannukset ja siirtymäajan henkilöstökustannukset. 3. Vaikutukset julkiseen talouteen 11

12 1. HKI/TRE (62htv/ 14htv) 2. HKI/TRE 50/50 (38htv/38htv) 3. TRE/Kuopio (14htv/62htv) 4. TRE/Joensuu (14htv/62htv) Toimitilojen toimivuus Yhtenäisyys Tiimityön mahdollistuminen Muunneltavuus Neuvottelutilat Tukipalvelujen yhteiskäyttö/ulkoistamis potentiaali Talotekninen (LVISA) taso Tilakustannukset Tilavuokra Käyttö ja ylläpito Tilankäytön tehokkuus Muuttoinvestoinnit Toimintaan liittyvät kustannukset Matkustaminen, Henkilöstö Matkustaminen, Asiakkaat ja sidosryhmät IT & kommunikaatiokustannukset Siirtymäajan henkilökustannukset Muut vaikutukset Vaikutukset julkiseen talouteen Helsinki-Tampere (126 htv/67 htv) Tukesin selvityksessä todetaan tämän vaihtoehdon olevan optimaalisin vaihtoehto sekä logistisesti että kustannusten näkökulmasta. Logistiikalla perustellaan sekä kansallista että kansainvälistä yhteistyötä. Lisäksi nykyistä toimintamallia perustellaan optimaalisilla henkilöstökustannuksilla. Kustannusten osalta nykyinen malli todetaan parhaaksi, kun tarkastellaan sekä organisaation omia että asiakkaiden ja sidosryhmien kustannuksia kokouksiin matkustamisen osalta. Lisäksi tämä vaihtoehto todetaan kustannustehokkaimmaksi myös IT-kustannusten ja työvälineiden osalta toiminnan jatkuessa entisellään. Pääkaupunkiseudun osalta todettiin edullinen kustannustaso tilavuokrien osalta (noin /m2 ja /hlö/v mahdollistaa säilyttää sijainti ydinkeskustan ulkopuolella). Helsinki-Tampere (102 htv/91 htv) Tukesin selvityksen mukaisesti tämän toimintamallin todettiin lisäävän kustannuksia ja matkapäiviä sekä vähentävän sidosryhmien tapaamisia kustannuksista johtuen. Toimintamalli vaatii Tukesin selvityksen mukaisesti jonkin verran lisäinvestointeja, jotta toiminnan nykyinen taso saadaan turvattua ja tarvittaessa laatua kohotettua. Lisäkustannukset arvioidaan keskisuuriksi siirtymäkaudella. Tampere-Joensuu (14 htv/62 htv) ja Tampere-Kuopio (14 htv/62 htv) 12

13 Tukesin selvityksessä kustannusten todetaan olevan huomattavan suuria Tampere-Joensuu sekä Tampere-Kuopio vaihtoehdossa. Kuitenkin tilavuokrien todettiin vastaavan pääkaupunkiseutua, mutta toimintainfran ja toimitilojen tehokkuuden todettiin laskevan. Tilankäytön ja ylläpidon sekä tilatehokkuuden osalta samoin muuton osalta todettiin syntyvän lisää kustannuksia. Matkapäivien määrän lisääntyessä merkittävästi myös kustannusten todetaan lisääntyvän. Tampere-Joensuu ja Tampere-Kuopio -toimintamallin todetaan vaativan lisäinvestointeja, jotta nykyinen taso saadaan turvattua ja tarvittaessa myös sitä nostettua. Laitoksen toimipisteiden jakaminen useille paikkakunnille lisää kiinteitä kustannuksia. Lisäkustannusten todetaan olevan suuria ja siirtymäkauden järjestelyjen olevan hankala toteuttaa. Mukaan on myös huomioitu henkilöstön rekrytoinnin aiheuttavat lisäkustannukset. Validointi: Taloudellisen vaikuttavuuden osalta on Tukesin selvityksessä tarkasteltu toimitilojen toiminnallisia sekä taloudellisia tekijöitä. Toiminnallisten tekijöiden osalta on tarkasteltu toimitilojen ominaisuuksia toiminnan yhtenäisyyteen ja synergiahyötyihin huomiota kiinnittäen. Taloudellisten kustannusten osalta on tarkasteltu tilakustannusten muutosta sekä käytännön toimintaan liittyviä kuluja (kuten matkakustannukset ja viestintä). Näiden tekijöiden valossa edullisimmaksi vaihtoehdoksi osoittautuu vaihtoehto 1, jonka osalta säästöt syntyvät muutolta, rekrytoinneilta ja matkakustannuksilta välttymisen ansiosta. Tukesin selvitykseen on liitetty erillinen laskelma taloudellisten vaikutusten muodostumisesta, minkä perusteella pisteytys eri paikkakuntien välillä voidaan todeta relevantiksi. Tämän osalta kustannusten läpinäkyvyyttä voitaisiin vielä lisätä kuvaamalla lisäkustannuksia muodostavat tekijät tarkemmin. Selvityksessä on ansiokkaasti estimoitu kaikki keskeiset taloudelliset vaikutukset (ml. ICTinvestoinnit). Vertailussa neuvottelutilakustannusten ja tukipalveluiden yhteiskäytön /ulkoistamispotetentiaalin suhteen Joensuu saa Kuopioita alhaisemmat pisteet. Tälle erottelulle on vaikea löytää täysin objektiivisia perusteluita etenkin, kun Pohjois-Karjalan kuulemistilaisuudessa korostettiin alueen tukipalveluinfran toimivuutta. Kaupunkien välinen kokoero lienee ollut arvion perusteluna. Korkeatasoisten asiantuntijapalveluiden ja verkostojen hyödyntämisen suhteen tilanne Joensuussa ja Kuopiossa on tukipalveluita ongelmallisempi. Tukesin selvityksessä aikajänne on noin 5 vuotta. REACH-asetusten toimeenpano ja siitä seuraava siirtymäkausi ulottuu noin vuoteen Tämä on tärkeä tarkastelujänne toimintojen laadun ja ylläpitämisen ja tuloksellisuuden näkökulmasta. Kustannuskehityksen ja osaamisen vahvistamisen näkökulmasta kymmenen vuoden aikatarkastelun voidaan olettaa tasaavan mallien 3 ja 4 kustannusvaikutuksia ja pienentävän osaamisriskejä. 2.5 Henkilöstöön liittyvät vaikutukset Henkilöstöön liittyvien vaikutusten osalta alueellistamisen kriteeristön mukaan keskeisiä selvitettäviä vaikutusarviointikysymyksiä ovat seuraavat 1. Mikä on henkilöstön siirtohalukkuus? 2. Tukeeko sijoittaminen toiminnon kannalta riittävän osaamisen omaavan työvoiman saatavuutta organisaation tehtäviin tulevaisuudessa? 3. Miten sijoittaminen vaikuttaa henkilöstön osaamistasoon? 4. Voidaanko ei-siirtyvä nykyinen henkilöstö sijoittaa muihin tehtäviin nykyisellä työssäkäyntialueella? 5. Laadullinen arvio: Aiheuttavatko rekrytointi ja koulutuksen järjestäminen lisätarpeita ja avaako toiminnon sijoittuminen paikkakunnalle uusia mahdollisuuksia toimintojen uudistumiselle? 13

14 Tukesin käyttämiä henkilöstöön liittyviä kriteerejä ovat sekä nykyisten että uusien asiantuntijoiden saatavuus, nykyisen ja uuden tukihenkilöstön saatavuus sekä työhyvinvointitekijät kuten perhesuhteet. 1. HKI/TRE (62htv/ 14htv) Henkilöstötekijät /osaaminen Asiantuntijoiden saatavuus, nykyiset Asiantuntijoiden saatavuus, uudet/ korvaavat Tukihenkilöstön saatavuus, nykyiset Tukihenkilöstön saatavuus, uudet/ korvaavat 2. HKI/TRE 50/50 (38htv/38htv) 3. TRE/Kuopio (14htv/62htv) 4. TRE/Joensuu (14htv/62htv) Työhyvinvointitekijät Helsinki-Tampere (126 htv/67 htv) Tukesin oman selvityksen mukaan nykyinen toimintamalli on nykyisen henkilöstön näkökulmasta paras vaihtoehto. Helsinki-Tampere mallissa asiantuntijoiden saatavuus ja pysyvyys on parasta Suomessa, myös hyvät liikenneyhteydet ja palkkakilpailukyky nostetaan esiin keskeisenä tulevaisuuden haasteena. Myös määräaikaista ja sijaishenkilöstöä on hyvin saatavilla. Lisäksi Tukesin selvityksessä nostetaan esiin tukihenkilöstön saatavuus ja pysyvyys. Lisäksi todetaan, että henkilöstön nykyinen hyvä muutoshalukkuus ja työilmapiiritaso on säilytettävissä, fyysisten tilojen muutoksella pääkaupunkiseudulla ei ole negatiivista vaikutusta henkilöstöön. Alueellistamisvaihtoehdoissa riski henkilöstön työhyvinvoinnin heikkenemiseen ja työmotivaation laskuun on ilmeinen. Tukesin arvioiden mukaan tässä suhteessa ei ole suuria eroja sen suhteen kuinka paljon henkilöstöä siirretään alueellisiin toimipisteisiin. Helsinki-Tampere (102 htv/91 htv) Tukesin oman selvityksen mukaisesti asiantuntijoiden siirtohalukkuus siirtymäkauden jälkeen on noin 10%, mikäli siirtymäkaudella tapahtuva pendelöinti ja mahdollinen etätyö Helsingissä sallitaan. Lisäksi todettiin, että tämän mallin vahvuutena on kemikaalivalvontaan liittyvien alojen peruskoulutuksen saaneiden rekrytointi, mutta hankaluuksia tulisi todennäköisesti esiintymään kemikaalivalvonnan (ml. riskinarvioinnin) asiantuntijoiden saatavuudessa. Tukes myös arvioi, että mahdollinen työpaikan menetyksen uhka aiheuttaa henkilöstöongelmia ja heikentää työmotivaatiota. Tampere-Joensuu (14 htv/62 htv) ja Tampere-Kuopio (14 htv/62 htv) Tukesin selvityksen mukaisesti noin 5% nykyisistä asiantuntijoista voisi siirtyä pysyvästi joko Joensuuhun tai Kuopioon. Kummassakaan toimintamallissa ei ole pendelöintimahdollisuutta ja näissä tapauksissa etätyön todetaan olevan ristiriidassa alueellistamisen tavoitteiden kanssa. Kummankin paikkakunnan osalta Tukesin selvityksessä todetaan, että uusia kemikaalivalvontaan liittyvien alojen peruskoulutuksen saaneita rekrytoitavissa rajallisemmin kuin pääkaupunkiseudulla, kemikaalivalvonnan (ml. riskinarvioinnin) asiantuntijoita ei juuri ole saatavissa eivätkä asiantuntijat siirry. Lisäksi todetaan, että muutokset, jotka johtavat mahdolliseen työpaikan menetykseen, aiheuttavat henkilöstöongelmia ja madaltavat henkilöstön työmotivaatiota. 14

15 Validointi: Tukesin oman selvityksen mukaan nykyinen toimintamalli on nykyisen henkilöstön näkökulmasta paras vaihtoehto. Tukesin oman selvityksen mukaisesti henkilöstön siirtohalukkuus on noin %, mikäli siirtymäkaudella tapahtuva pendelöinti ja mahdollinen etätyö Helsingissä sallitaan. Vain noin 5 % arvioidaan siirtyvän, mikäli kemikaalivalvonnan tehtävät siirtyisivät Joensuuhun tai Kuopioon. Näiden lukujen valossa Tukes arvioi mahdollisen alueellistamisen heikentävän osaamistasoa sitä enemmän, mitä kauemmaksi pääkaupunkiseudusta toiminnot alueellistetaan. Niin ikään työhyvinvointitekijöiden nähdään dramaattisesti laskevan. Nämä arviot pohjautuvat asianosaisten virastojen henkilöstöedustajien kannanottoon ja virastojen arvioihin, mutta varsinaista henkilöstökyselyä ei ole toteutettu. Henkilöstötarkastelun osalta Tukesin arvio huomioo ainoastaan nykyiseen henkilöstöön liittyvät tekijät, eikä pitkällä aikavälillä odotettavissa olevia muutoksia huomioida riittävästi. Tähän liittyen on huomattava, että pääkaupunkiseudulla ei-siirtyvän työvoiman uudelleentyöllistymismahdollisuudet ovat valtakunnan tasolla tarkasteltuna hyvät. Myös eläköityminen voi organisaation ikärakenteesta riippuen tarjota mahdollisuuksia negatiivisten henkilöstövaikutusten vähentämiseen. Parhaimmillaan uudet alueilla tehdyt rekrytoinnit voivat jopa nostaa toiminnan tehokkuutta ja innovatiivisuutta. Joensuun kuulemistilaisuudessa esille tulleiden seikkojen valossa on myös huomattava, että etenkin Itä-Suomen yliopiston alueellinen yksikkö Joensuussa tuottaa kemian osaajia ja lisäksi yliopistossa on mahdollisuus suorittaa kansainvälisen toksikologian maisteriohjelma. Myös toksikologian tutkijakoulu toimii Joensuussa. Itä-Suomen yliopisto laatii maaliskuun loppuun 2010 mennessä uutta opetusohjelmaansa, johon on mahdollista liittää opintosuuntauksia palvelemaan kemikaalituotevalvonnan virastoa. Toisaalta, kuten aikaisemminkin on tuotu esiin, ovat Tukesin monet tehtävät niin korkeaa ja monialaista asiantuntemusta vaativia, että pelkällä peruskoulutustarjonnalla ei voida luoda toiminnalle riittävää osaamispohjaa. Tukesin arviointipaneelin mukaan Helsinki tarjoaa parhaat mahdollisuudet huippuasiantuntijoiden rekrytoinneille (olkoonkin, että osa ko. asiantuntijoista on saanut yliopistollisen koulutuksen esim. Tampereella, Joensuussa tai Kuopiossa). 2.5 Yhteenveto Vaikutusten arvioinnin menetelmien osalta voidaan todeta, että Tukesin kokoama asiantuntijaryhmä on ansiokkaasti käynyt läpi keskeiset vaikutukset tiettyjen teemojen osalta työpajamuotoisesti. Vertailut on pisteytetty ja pisteytysten taustalla olevat keskeiset argumentit on avattu sekä vertailutaulukossa että sen pohjalta laaditussa sijaintipaikkamuistiossa. Koska kyseessä ei ole ollut alueellistamisasetuksen mukainen alueellistamisselvitys, on arvioinnin näkökulma painottunut toimeksiannon mukaisesti viraston ydintoimintojen tarkasteluun eri sijoittamisvaihtoehdoissa. Toiminnallisten vaikutusten osalta voidaan todeta, että organisaation toiminnan kannalta Tukesin selvitys pohjautuu nykytilanteeseen ja siinä arvioidaan lähinnä siirtymäkauden (noin ) aikaisia vaikutuksia organisaation toimintaan. Todettavissa on, että organisaation toiminnan kannalta, mikäli sijoittaminen toteutuu Joensuuhun tai Kuopioon, voidaan olettaa toimintatason notkahdus siirtymäkaudella, mutta nykyisillä toimintapaikkakunnilla Helsingissä ja Tampereella toiminnan voidaan molemmissa vaihtoehdoissa (126 htv/67 htv ja 102 htv/91 htv) olettaa jatkuvan jokseenkin keskeytyksettä. Alueellisten vaikutusten osalta vaikutuksia on selvitetty suppeasti. Mahdollisen alueellistamisen positiivinen vaikutus aluetaloudellisesti heikommin menestyviin Itä-Suomen kaupunkeihin on pisteytyksessä kuitenkin huomioitu validointityöseminaarin seurauksena. Alueiden ja Tukesin 15

16 näkemykset alueellistamisen aluevaikutuksista eroavat selkeästi sen osalta, mitä hyötyä kemikaalitoimintojen siirtämisellä olisi alueiden osaamistoiminnalle ja elinkeinoelämälle. Taloudellisia vaikutukset on selvitetty erillisen laskelman perusteella ja vertailu voidaan siltä osin todeta relevantiksi. Sen sijaan pitkän aikavälin taloudellisia vaikutuksissatulisi myös kiinnittää huomiota mahdollisten toimintaprosessien kehittämisen, sähköisten palveluiden ja muutosjohtamisen kautta saavutettaviin tehokkuus- ja tuottavuushyötyihin. Henkilöstöön kohdistuvia vaikutuksia on tarkasteltu nykyisen henkilöstön näkökulmasta. Koska voidaan olettaa, että nykyinen henkilöstö ei siirry, on todennäköistä, että toiminta vaikeutuu huomattavasti ainakin siirtymäkauden ajan. Toisaalta uusien rekrytointien kautta on mahdollista myös lisätä uudenlaista osaamista ja tätä kautta viraston innovatiivisuutta. Tätä näkökulmaa, so. mahdollisia positiivisia seurauksia ei raportissa ole juurikaan analysoitu. 16

17 3. Aluekohtaiset täydennykset sijoittamispaikkaselvitykseen 3.1 Aluekuvaukset Pääkaupunkiseutu Pääkaupunki muodostuu Helsingistä ja kolmesta Helsingin lähiseudun kaupungista Espoosta, Vantaasta ja Kauniaisista. Pääkaupunkiseutu sijaitsee Uudenmaan maakunnassa Etelä-Suomen läänissä. Helsingissä asukkaita on , Espoossa ja Vantaalla ja Kauniaisissa Yhteensä asukkaita pääkaupunkiseudulla on Helsingissä työikäisten (15 64-vuotiaat) osuus kaupungin väestöstä on 72,1 %, Espoossa 69,9 %, Vantaalla 70,7 % ja Kauniaisissa 62,7 %. Alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä on Helsingissä 13,7 %, Espoossa 20 %, Vantaalla 18,7 % ja Kauniaisissa 20 %. Yli 64-vuotiaiden osuus väestöstä on Helsingissä 14,2 % Espoossa 10,2 %, Vantaalla 10,6 % ja Kauniaisissa 17,3 %. 7 Helsingin yliopisto on maan suurin ja monitieteisin yliopisto. Tiedekuntia on yksitoista. Tutkintoopiskelijoita on Helsingin yliopistossa on seuraavat tiedekunnat: teologinen tiedekunta, oikeustieteellinen tiedekunta, lääketieteellinen tiedekunta, humanistinen tiedekunta, matemaattisluonnontieteellinen tiedekunta, käyttäytymistieteellinen tiedekunta, valtiotieteellinen tiedekunta, maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, eläinlääketieteellinen tiedekunta, biotieteellinen tiedekunta ja farmasian tiedekunta. Helsingissä toimii Suomen suurin kauppakorkeakoulu, jossa opiskelijoita on noin Lisäksi Helsingissä toimii Kuvataideakatemia, Sibelius-akatemia, ruotsinkielinen kauppakorkeakoulu, maanpuolustuskorkeakoulu, taideteollinen korkeakoulu ja teatterikorkeakoulu 9 Espoossa on teknillinen korkeakoulu, jossa on neljä eri tiedekuntaa: Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta, Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta, Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta ja Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunta. Teknillisessä korkeakoulussa on noin opiskelijaa. Pääkaupunkiseudulla toimii Metropolia ammattikorkeakoulu ja Laurea-ammattikorkeakoulu. Metropolia ammattikorkeakoulussa on noin opiskelijaa. Metropolia Ammattikorkeakoulun neljä koulutusalaa ovat tekniikka ja liikenne, sosiaali- ja terveysala, liiketalous sekä kulttuuri. 10 Laureaammattikorkeakoulussa on noin opiskelijaa. Sen suurimmat koulutusalat ovat yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, sekä sosiaali-, terveys-, ja liikunta-ala. 11 Helsingissä palvelujen työpaikkojen osuus on 85,7 %, Espoossa 79,7, Vantaalla 78 % ja Kauniaisissa 90 %. Jalostuksen työpaikkoja Helsingissä on 13,3 %, Espoossa 18,9 %, Vantaalla 20,8 ja Kauniaisissa 7,7 %. Alkutuotannon työpaikkoja Helsingissä on 0,2 %, Espoossa 0,2 %, Vantaalla 0,4 % ja Kauniaisissa 0,6 %. 12 Pääkaupunkiseutu on maan suurin kaupungistunut alue, ja on talouden, hallinnon ja tieteen osalta maan tärkein keskus. Useimmat suuyritysten pääkonttorit sijaitsevat pääkaupunkiseudulla. Myös useat valtionhallinnon yksiköt sijaitsevat pääkaupunkiseudulla. Vantaalla sijaitsee Suomen

18 päälentoasema Helsinki-Vantaa. Pääkaupunkiseudun palveluja on hajautettu aluekeskuksiin. Näitä aluekeskuksia on yhteensä yhdeksän: Helsingissä Itäkeskus ja Malmi, Vantaalla Tikkurila ja Myyrmäki, sekä Espoossa Tapiola, Leppävaara, Espoon keskus, Matinkylä ja Espoonlahti. Helsingin veroprosentti vuodelle 2009 on 17,5 %, Espoon 17,5 %, Vantaan 18,5 % ja Kauniaisten 16 %. 13 Tampere Tampere on Suomen kolmanneksi suurin kaupunki, jossa asuu noin ihmistä. Asukkaista yli 15-vuotiaita koululaisia ja opiskelijoita on yli Tampereen seutukunnassa 15 vuotta täyttäneestä väestöstä 40 % on suorittanut keskiasteen tutkinnon ja 29 % korkea- ja tutkijakoulutusasteen tutkinnon. Kaupunkiseudun nettomuutto on vuodessa. 14 Tampere on Helsingin jälkeen suurin opiskelukaupunki. Tampereen ammattikorkeakoulussa (TAMK) on 23 koulutusohjelmaa, joista neljä on englanninkielistä. Vuoden 2010 alussa TAMK yhdistyi Pirkanmaan ammattikorkeakoulun kanssa. Uudessa ammattikorkeakoulussa on noin opiskelijaa. 15 Tampereen yliopistossa on tutkinto-opiskelijaa. Yliopistolla on kuusi tiedekuntaa ja se koordinoi 12 tutkijakoulua. Yliopistolla on myös mitokondrioiden toiminnan ja toimintahäiriöiden tutkimuksen huippuyksikkö. 16 Tampereen teknillisessä korkeakoulussa opiskelee opiskelijaa. TTY koordinoi seitsemää valtakunnallista tutkijakoulua ja sillä on kaksi Suomen Akatemian nimittämää tutkimuksen huippuyksikköä. Lisäksi Tampereella on poliisiammattikorkeakoulu, jossa opiskelee vuosittain noin tutkinto-opiskelijaa. 17 Kaupungin elinkeinostrategiassa painotetaan toimialojen ja strategisten klustereiden kehittämistä sekä osaamisen tason nostamista. Teollisuus on Tampereen suurin toimiala lähes työntekijällä (vuonna 2008). Seuraavaksi suurimmat toimialat olivat koulutus-, terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut sekä liike-elämän palvelut. Suurimpia työnantajia vuonna 2008 olivat Nokia, Metso ja UPM- Kymmene 18. Kaupungin palveluksessa toimii noin työntekijää. Talouden taantuma on nostanut Tampereen työttömyysasteen 14,2 prosenttiin (marraskuu 2009). Taloustutkimuksen suorittamissa tutkimuksissa Tampere on 2000-luvulla toistuvasti sijoittunut ensimmäiseksi ihmisten muuttohalukkuutta kysyttäessä. Myös Taloustutkimuksen teettämässä kuntien imagotutkimuksessa 2008 Tampere sai ykkössijan. 19 Tampere kuului vuonna 2008 Suomen kolmen nopeimmin kehittyvän alueen joukkoon. Joensuu Joensuu on Pohjois-Karjalan maakuntakeskus ja pääkaupunki, jonka asukasluku vuonna 2009 oli henkeä. 20 Itärajan tuntumassa sijaitsevassa kaupungissa toimii kuuden tiedekunnan yliopisto, mikä houkuttelee opiskelijoita ympäri Suomea. Vuoden 2010 alussa Joensuun ja Kuopion yliopistot yhdistyivät Itä-Suomen yliopistoksi. Uudessa yliopistossa on noin opiskelijaa ja se työllistää lähes henkilöä. Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopisto tarjoaa opetusta yli 100 pääaineessa. 21 Joensuun yliopistolla on vahva painottuminen kemianalalla. Yliopiston kemian laitos antaa koulutusta kemian perus- ja jatkotutkinnoissa. Laitos on myös

19 yliopiston kemian tutkimusyksikkö, jossa on monipuolinen tutkimusinfrastruktuuri. Laitoksella on tärkeä rooli kemian erityisasiantuntijoiden koulutuksessa. 22 Yliopiston lisäksi kaupungissa toimii Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Kaupunkilaisista on koululaisia tai opiskelijoita noin henkeä. Itärajan läheisyys on leimannut kaupungin historiaa ja muodostanut siitä lähialueyhteistyön ja kaupan avainalueita. Pääsääntöisesti joensuulaiset työskentelevät palvelualalla (74 %), jalostuksessa (24 %) ja maa- ja metsätalouden piirissä (2 %). Imagoltaan Joensuu on arvotettu Suomen kaupungeista seitsemänneksi parhaaksi Taloustutkimuksen selvityksessä. Koko väestössä työllisiä on henkeä työttömyysprosentin ollessa 14,9 vuonna Koulutusjakaumaltaan joensuulaisista on tutkinnon suorittaneita noin 70 %, joista valtaosa on keskiasteen tai alimman korkea-asteen suorittaneita. Korkeasti koulutettuja väestöstä on noin 10% ja tutkijankoulutuksen saaneita 2 %. 23 Ikäjakaumaltaan kaupunki on vuonna 2008 jokseenkin tasaisesti jakautunut: suurin osa väestöstä (66 %) on iältään vuotiaita. Nuoria, vuotiaita, on noin 15 % ja lähes noin saman verran on iäkkäitä, yli 65 -vuotiaita noin 15%. 24 Kaupungissa järjestetään useita tapahtumia vuosittain, joista esimerkkinä voidaan mainita jokakesäinen Ilosaari-Rock. Joensuu pyrkii kehittämään kaupunkia ja sen viihtyisyyttä monin tavoin aktiivisesti, etenkin keskusta-alueen kehittämiseen on panostettu kunnostamisella ja uusien toimintojen suunnittelulla. Joensuussa asutaan pääosin pientalovaltaisesti, mutta kaupungista löytyy myös kerrostalolähiöitä. Vuosina 2005 ja 2009 toteutettujen kuntaliitosten myötä Joensuun kaupunkiin liitettiin Enon, Pyhäselän, Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran kunnat. Joensuun veroprosentti on 19 %. Kuopio Kuopio on asukkaan kaupunki Pohjois-Savon maakunnassa Itä-Suomen läänissä. Työikäisten (15 64) osuus Kuopion väestöstä on 69 %. Alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä on 15,7 % ja yli 64- vuotiaiden osuus väestöstä on 15,3 %. 25 Kuopion elinkeinoelämässä painopiste on siirtymässä entistä enemmän kohti modernia yritystoimintaa. Erityisesti panostetaan informaatio- ja hyvinvointiteknologiaan. Perinteisemmästä teollisuudesta puu- ja elintarviketeollisuus ovat tärkeimpiä ja myös matkailulla on suuri merkitys Kuopion taloudelle. Palvelusektori on Kuopion suurin työllistäjä. 26 Palvelun työpaikkojen osuus kaikista Kuopion työpaikoista on 79,9 %. Jalostuksen työpaikkojen osuus on 17,2 % ja alkutuotannon työpaikkojen osuus on 2,0 %. 14 Kuopion kunnallisveroprosentti on 18,75. Kuopion seudulla osaamisen painopiste on suuntautunut lääkeosaamiseen, hyvinvointiin, koneenrakennus- ja muoviosaamiseen, turvallisuuteen, ICT- ja ympäristöosaamiseen. Kuopion alueella toimii yliopisto ja ammattikorkeakoulu, jotka tukevat näiden alojen osaamista alueella Akatemiaprofessori Jussi Kukkonen, Pohjois-Savon liitto, , Pohjois-Savon alueen tila, vahvuudet ja erikoistuminen, päivitys alueellistamisselvitysten pohjaksi

20 Vuoden 2010 alussa Kuopion ja Joensuun yliopistot yhdistyivät Itä-Suomen yliopistoksi. Uudessa yliopistossa on noin opiskelijaa ja se työllistää lähes henkilöä. Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopisto tarjoaa opetusta yli 100 pääaineessa. 28 Yliopiston painoalat ovat terveystieteet, molekyylilääketiede ja hyvinvointitutkimus, ympäristötutkimus ja uusiutuvat luonnonvarat, luonnontieteet ja uudet teknologiat sekä opettajakoulutus, kasvatus ja kulttuuri (nämä ovat edustettuina vain Joensuussa). 29 Tämän lisäksi alueella on tiedekuntiin rinnastettava biokeskus, A. I. Virtanen -instituutti. 30 Lisäksi Kuopiossa toimii Sibelius-Akatemia, pelastusopisto ja CMC siviilikriisihallintakeskus. Erikoistumista tukevia tutkimuslaitoksia Kuopiossa on Mediteknia (Kuopion yliopiston alainen kliininen tutkimus, lääkekehitys ja -tutkimus, ravinto- ja terveystutkimus sisältäen geriatrisen tutkimuksen), Terveyden ja hyvinvointilaitoksen toimipaikka, Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos, Ilmatieteenlaitos, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimusasema (Maaninka), Geologian tutkimuskeskuksen toimipaikka, Ympäristöterveyslaboratorio, VTT:n yksikkö, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimipaikka ja Hevostietokeskus. Savonia-ammattikorkeakoulussa ja Kuopion humanistisessa ammattikorkeakoulussa voi opiskella useilla eri koulutusaloilla. Näitä koulutusaloja ovat mm. kulttuuri, luonnonvara- ja ympäristöala, luonnontieteet, matkailu-, ravitsemis- ja talousala, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, tekniikka ja liikenne, yhteiskuntatieteet, liiketalous ja hallinto ja viittomakieli. 31 Kuopion seudun osaamiskeskus on mukana neljässä kansallisessa klusteriohjelmassa: Elintarvikekehitys, HealthBIO - terveyden bioteknologia, hyvinvointi ja ympäristöteknologia. Aluekeskusohjelmien tavoitteina ovat alueen kilpailukyvyn ja elinvoiman lisääminen, kansainvälistymisvalmiuksien parantaminen, kaupunkiseutujen yhteistyön sisällön kehittäminen ja toimintatapojen ja innovaatioiden kehittäminen hyvinvointipalveluissa. Seutuyhteistyökokeilun tavoitteena on kuntien yhteistyön ja uusien toimintatapojen sekä päätöksentekorakenteiden ja menetelmien kehittäminen. 32 Kuopion suurimmat työnantajat ) Kuopion kaupunki 2) Kuopion yliopistollinen sairaala KYS 3) Kuopion yliopisto 4) Osuuskauppa Peeässä 5) Savon koulutuskuntayhtymä 6) Niuvanniemen sairaala 7) Itella Oyj 8) ISS Palvelut Oy 9) Savonia ammattikorkeakoulun kuntayhtymä 10) Kesko Oyj Julkisen sektorin toimijoista Kuopiossa toimii Pohjois-Savon liitto, Pohjois-Savon TE-keskus, Pohjois- Savon ympäristökeskus, Itä-Suomen ympäristölupavirasto, Savo-Karjalan tiepiiri, Itä-Suomen hovioikeus, hallinto-oikeus ja käräjäoikeus, Savo-Karjalan verovirasto ja KELA:n Itä-Suomen aluekeskus Pohjois-Savon liitto, , Pohjois-Savon alueen tila, vahvuudet ja erikoistuminen, päivitys alueellistamisselvitysten pohjaksi

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Uusi Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

Työnjaon kehittäminen Vaasan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa on edennyt heikosti.

Työnjaon kehittäminen Vaasan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa on edennyt heikosti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu on laatinut tavoitteellisen toimintasuunnitelman vuosiksi , joka jatkaa korkeakoulun aloittamaa painoalojen kehittämistä.

Ammattikorkeakoulu on laatinut tavoitteellisen toimintasuunnitelman vuosiksi , joka jatkaa korkeakoulun aloittamaa painoalojen kehittämistä. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu on laatinut

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Maaseutuvirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jaakko Rinne 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Alueellisen toiminnan strategia

Alueellisen toiminnan strategia Alueellisen toiminnan strategia Luonnonvarakeskuksen perustamishankkeen sidosryhmäfoorumi 10.6.2014 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja 23.6.2014 1 Lähtökohta Toimintaa lähes 40 paikkakunnalla - Laaja verkosto

Lisätiedot

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu on toteuttanut

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle Sisältö Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen Heli Kurikka Tutkija 1. Taustaa 2. Yliopistojen ryhmittely 3. Valmistuneiden alueellisen sijoittumisen piirteitä eri yliopistoista eri aloilta

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Myönteistä on, että ammattikorkeakoulu on vahvistanut opiskelijoiden tukemiseen tähtäävää toimintaa.

Myönteistä on, että ammattikorkeakoulu on vahvistanut opiskelijoiden tukemiseen tähtäävää toimintaa. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Valtakunnallista kehittämistehtävää hoitavan yleisen kirjaston toimialueena

Valtakunnallista kehittämistehtävää hoitavan yleisen kirjaston toimialueena OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Johtaja 26.9.2017 Hannu Sulin OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN ASETUS YLEISISTÄ KIRJASTOISTA 1 Asetuksen sisältö Yleistä Yleisistä kirjastoista annetussa laissa (1492/2016)

Lisätiedot

Aluehallinnon uudistaminen

Aluehallinnon uudistaminen Aluehallinnon uudistaminen ALKU-hanke 1092009 10.9.2009 Aluehallinnon uudistaminen Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa Hallintoa uudistetaan ja kansanvaltaistetaan. Lääninhallitusten, työvoima- ja

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Savonia-ammattikorkeakoulu ja

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia osaamistarpeisiin ovat: niukkenevat toiminnalliset

Lisätiedot

ELY-keskuksen tulossopimuksen tarkistus vuodelle Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Juha Levy

ELY-keskuksen tulossopimuksen tarkistus vuodelle Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Juha Levy ELY-keskuksen tulossopimuksen tarkistus vuodelle 2017 Yleistä tarkistuksesta Viime syksynä laadittu sopimus on monivuotinen (16-19) Nyt tarkistus sopimukseen vuodelle 2017 mahdollisimman kevyesti Uutta

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA TKOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2007-2012 T Luonnos lausunnolle 6/2007, määräaika 9/2007 T Esitys valmis 12.10.2007 T Sivistyspoliittisen ministeriryhmän käsittely 10-11/2007 T Valtioneuvoston

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Aura Pöytyä kuntaliitosselvitys

Aura Pöytyä kuntaliitosselvitys Aura Pöytyä kuntaliitosselvitys Suunnitelma selvityksen etemisestä Jarkko Majava 12.3.2012 4.4.2012 Page 1 Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet Lähtökohta: Aura ja Pöytyä ovat päättäneet kuntaliitoselvityksen

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Liikenteen turvallisuusviraston ja Väyläviraston sijoittamisselvitys

Liikenteen turvallisuusviraston ja Väyläviraston sijoittamisselvitys Liikenteen turvallisuusviraston ja Väyläviraston sijoittamisselvitys 5.3.2009 Oy 1 Selvitysten eteneminen: haastattelut ja kuulemistilaisuudet Teknisten palveluiden määrittelyn työpajat 12.1 klo 12-16

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori

Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori Pohjois-Savon maakuntaseminaari 21.9.2012 Itä-Suomen yliopisto monialainen, kansainvälinen tiedeyliopisto MISSIO Itä-Suomen

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys 15.10.2010 Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys Toimintaympäristön muutoshaasteet Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien toimintaympäristön muutokseen vaikuttavat lukuisat tekijät. Kaupunkien

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Arvoisa vastaanottaja,

Arvoisa vastaanottaja, Arvoisa vastaanottaja, Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt asettaa koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointia ja valmistelua varten työryhmän 17.9.2014. Työryhmän tehtävänä on 1) Koordinoida koulutustarpeen

Lisätiedot

Uusi Valtion lupa- ja valvontavirasto

Uusi Valtion lupa- ja valvontavirasto Uusi Valtion lupa ja valvontavirasto Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja PohjoisPohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 30.3.2017 Margit Päätalo Johtaja, PohjoisSuomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan yhteiskuntatieteistä kansantaloustiedettä, liiketaloustiedettä, kasvatustieteitä, media- ja viestintätieteitä,

Lisätiedot

Maakuntauudistus muuttaa hallinnon rakenteet

Maakuntauudistus muuttaa hallinnon rakenteet Maakuntauudistus muuttaa hallinnon rakenteet Julkisen hallinnon rakenne ja työnjako muuttuu olennaisesti. Valtionhallinnon jako keskus, alue ja paikallishallintoon päättyy. Lapin aluehallintovirasto, johtaja

Lisätiedot

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunnallinen henkilöstö 434 000 Järjestystoimi 1,9 % Sosiaalitoimi

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään)

Lisätiedot

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ARENE tiedotustilaisuus 23.4.2010 - Helsinki Vesa Saarikoski YHTÄÄLTÄ: RAKENTAKAA

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Henkilöstön asema maakuntauudistuksessa

Henkilöstön asema maakuntauudistuksessa Henkilöstön asema maakuntauudistuksessa - Maakuntauudistuksen henkilöstösiirrot Arvio maakuntiin ja Valtion lupa- ja valvontavirastoon siirtyvästä henkilöstöstä Arviot henkilöstömääristä ovat suuntaa-antavia.

Lisätiedot

Opiskelijapalautteen perusteella ammattikorkeakoulun neuvonta- ja ohjauspalvelut tukevat opiskelua hyvin. Myös työelämäyhteyksien tuki toimii hyvin.

Opiskelijapalautteen perusteella ammattikorkeakoulun neuvonta- ja ohjauspalvelut tukevat opiskelua hyvin. Myös työelämäyhteyksien tuki toimii hyvin. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu on laatinut

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

STRATEGIA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti

STRATEGIA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti STRATEGIA 2010-2012 Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti MATKAILUALAN TUTKIMUS- JA KOULUTUSINSTITUUTIN TAUSTA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin - tai tuttavallisemmin Lapin matkailuinstituutin

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN IMAGO 2008 YLIOPISTOT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Kirjekysely helmikuussa 2008 17-29-vuotiaat suomalaiset

KORKEAKOULUJEN IMAGO 2008 YLIOPISTOT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Kirjekysely helmikuussa 2008 17-29-vuotiaat suomalaiset Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia tai osia siitä ei saa edelleen toimittaa tai julkaista missään muodossa ilman tutkimuslaitoksen lupaa ja nimen mainitsemista.

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Laatua laivalla 30.8.2011. Riitta Paasivuori

Laatua laivalla 30.8.2011. Riitta Paasivuori Savonia-ammattikorkeakoulu -Yleisesittely Laatua laivalla 30.8.2011 Riitta Paasivuori Savonia-ammattikorkeakoulu Savonia-ammattikorkeakoulu toimintaa vuodesta 1992 (väliaikainen ammattikorkeakoulu) vakinainen

Lisätiedot

Työnjako, vahvat osaamiskeskittymät, uudistuvat toimintatavat missä olemme? Johtaja Hannu Sirén

Työnjako, vahvat osaamiskeskittymät, uudistuvat toimintatavat missä olemme? Johtaja Hannu Sirén Työnjako, vahvat osaamiskeskittymät, uudistuvat toimintatavat missä olemme? Johtaja Hannu Sirén Rakenteellisen kehittämisen tarve Yliopistolta edellytettiin neuvotteluaineistossa tutkittuun tietoon perustuvaa

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Toimintaedellytysten turvaaja - uusi Valtion lupa- ja valvontavirasto. LAAVI & PSAVI Tornio

Toimintaedellytysten turvaaja - uusi Valtion lupa- ja valvontavirasto. LAAVI & PSAVI Tornio Toimintaedellytysten turvaaja uusi Valtion lupa ja valvontavirasto LAAVI & PSAVI 17.10.2017 Tornio 1 30.10.2017 Etunimi Sukunimi Ydinviestit Valtion lupa, ohjaus ja valvontatehtäviä kootaan uudenlaiseen,

Lisätiedot

Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen. Case:TAMK

Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen. Case:TAMK Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen Case:TAMK Historiaa Tampereen ammattikorkeakoulu Väliaikainen toimilupa v. 1992 Vakinainen toimilupa v.1996 Ylläpitäjä: Tampereen kaupunki Pirkanmaan ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi Matti Uusitupa, pj

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi Matti Uusitupa, pj Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014-2015 Matti Uusitupa, pj 1 Selvityksen lähtökohdat Yliopistojen yhteistyö, työnjako ja profilointi ovat

Lisätiedot

Vaikuta vesiin Yhteistyötä vesien ja

Vaikuta vesiin Yhteistyötä vesien ja Vaikuta vesiin Yhteistyötä vesien ja meren parhaaksi Vesien ja merenhoito maakuntien tehtäväksi Miten maakunnat valmistautuvat / case Satakunta Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 5.9.2017,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa

Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Joensuun ja Kuopion yliopistot yhdistyivät Itä Suomen yliopistoksi 1.1.2010 Itä Suomen yliopisto

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Tilannekatsaus aluehallintouudistuksesta ELYkeskuksen. Ylijohtaja Ari Niiranen

Tilannekatsaus aluehallintouudistuksesta ELYkeskuksen. Ylijohtaja Ari Niiranen Tilannekatsaus aluehallintouudistuksesta ELYkeskuksen kannalta Ylijohtaja ELY-keskusten tehtävät pääosin itsehallintoalueille ELY-keskukset kannattavat ELY-keskusten, maakunnan liittojen ja TE-toimistojen

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot.

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Kuukauden tilasto: opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Vuonna 2015 perusopetuksen oppilaista kuusi prosenttia oli vieraskielisiä, ts. äidinkieli oli jokin muu kuin suomi,

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 4.4.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto

Lisätiedot

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 avoite: Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteisten käytäntöjen jakaminen, toisilta oppiminen ja verkostoituminen Johdatus

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA KUOPION YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA KUOPION YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA KUOPION YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA KUOPION YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Alueiden kilpailukyky 2009 selvitys

Alueiden kilpailukyky 2009 selvitys selvitys 19.8. Tiina Tolvanen www.nk.chamber.fi Taustaa selvitys tarkastelee alueellisten tekijöiden vaikutusta yritystoimintaan. Tavoitteena on tutkia, mitkä tekijät vaikuttavat yritysten sijoittumiseen

Lisätiedot

23.1.2012 Measurepolis Development Oy

23.1.2012 Measurepolis Development Oy 23.1.2012 Measurepolis Development Oy 1 Miksi mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa? Pitkät perinteet - Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden 40 vuotta sitten ja loi siten perustan

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta TUKES ENTISTÄ LAAJEMPI TUOTEVALVONNAN KESKUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) aloitti toimintansa

Lisätiedot

Opiskelijapalaute on myönteistä erityisesti työelämäyhteyksien ja harjoittelun järjestämisen osalta.

Opiskelijapalaute on myönteistä erityisesti työelämäyhteyksien ja harjoittelun järjestämisen osalta. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT HUMAK ja sen ylläpitäjät

Lisätiedot

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,

Lisätiedot