Kemikaalituotevalvontayksikön sijaintipaikkaarvioinnin validointi ja alueiden (Tampere, Joensuu, Kuopio) kuulemiset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kemikaalituotevalvontayksikön sijaintipaikkaarvioinnin validointi ja alueiden (Tampere, Joensuu, Kuopio) kuulemiset"

Transkriptio

1 Kemikaalituotevalvontayksikön sijaintipaikkaarvioinnin validointi ja alueiden (Tampere, Joensuu, Kuopio) kuulemiset Net Effect Oy Petri Uusikylä Eeva Terävä Maarit Vuorela Katri Kinnunen Elina Auri

2 Sisällys 1. Johdanto Tausta Toimeksianto ja käytettävissä ollut aineisto Vertailukriteeristö Tukesin johdolla laaditun sijoittamisselvityksen validointi Validoinnin tietoperusta Toiminnalliset vaikutukset Alueelliset vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Henkilöstöön liittyvät vaikutukset Yhteenveto Aluekohtaiset täydennykset sijoittamispaikkaselvitykseen Aluekuvaukset Kuulemistilaisuudet Yhteenveto Johtopäätökset ja suositukset Johtopäätökset Kehittämissuositukset Lähteet Aluekuulemistilaisuuksien osallistujat Validointitilaisuuteen osallistuneet

3 1. Johdanto 1.1 Tausta Kemikaalien tuotevalvonnan keskittäminen nousi esille EU:n uuden kemikaalilainsäädännön (REACH) toimeenpanon myötä. Valvonnan keskittäminen oli esillä jo 1990-luvulla. Valtiovarainministeriön työryhmä selvitti välisenä aikana mahdollisuudet keskittää STM:n, YM:n, MMM:n ja TEM:n hallinnonalojen kemikaalivalvonta perustamalla kemikaalivirasto. Työryhmän muistio (VM 42/2008, ) sisälsi ehdotuksen keskittää kemikaalien tuotevalvonnan tehtäviä yhteen virastoon. Tehtävät esitettiin keskitettävän yhteen jo olemassa olevista organisaatioista, Turvatekniikan keskukseen vuosien aikana. 1 Tuotevalvonnan keskittämisen yhteydessä Tukesiin siirtyy yhteensä 71 henkilötyövuotta, joista 59 työskentelee vuoden 2009 lopussa Helsingissä ja 12 Valviran tietopalvelu- ja rekisteritehtävissä Tampereella. TEM on esittänyt alueellistamisen koordinaatioryhmälle , että kemikaalivalvonnan tehtävät uudelleen sijoitetaan siten, että 59 htv siirtyy Helsingin Pasilan toimipisteeseen, 12 htv (kansallisen kemikaalituoterekisterin tehtävät) pysyy Tampereen Yliopistonrinteessä ja 5 htv (tukihenkilöstö) sijoitetaan taloudellisin ja toiminnallisin perustein määriteltävään paikkaan. Alueellistamisen koordinaatioryhmän antaman lausunnon mukaan TEM:n on laadittava tarkennettu kemikaalituotevalvonnan alueellistamisselvitys. Alueellistamista koskevan lainsäädännön mukaisesti tarkastelun näkökulmia ovat sijoittamisen toiminnalliset vaikutukset, taloudelliset vaikutukset, alueelliset vaikutukset sekä henkilöstöön kohdistuvat vaikutukset. Alueellistamislainsäädäntö velvoittaa sisällyttämään vertailuun vähintään kaksi pääkaupunkiseudun ulkopuolista paikkakuntaa. Tuotevalvontatehtävät ovat kaikki nykyisen kemikaalilain ja keskeisen EU:n kemikaalilainsäädännön piiriin kuuluvat valvontatehtävät. EU:n lainsäädännön myötä kemikaalituotevalvontatehtävät ovat lisääntyneet ja vaatimustaso kasvanut. Keskeisenä kysymyksenä viraston sijoittamisessa on se, missä ympäristössä näiden tehtävien hoitamisessa saadaan aikaan paras vaikuttavuus. Alueellistamislainsäädäntö ja asetuksineen ( /349/2008) velvoittaa sisällyttämään vertailuun vähintään kaksi pääkaupunkiseudun ulkopuolista paikkakuntaa. Tampereella sijaitsee jo osa valvontatehtävistä ja lisäksi Kuopio ja Joensuu ovat ilmoittaneet halukkuutensa tuleviksi kemikaalituotevalvonnan sijaintipaikkakunniksi. 1.2 Toimeksianto ja käytettävissä ollut aineisto Selvitystehtävän tavoitteena oli suorittaa Tukesin johdolla laaditun sijaintipaikkaarvioinnin validointi. Validointi on prosessi, jossa tarkistetaan, että tarkastelun kohde täyttää tietyt sille asetetut kriteerit. Tukesin arviointityö perustuu työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiantoon ja sen näkökulmaksi on määritelty kemikaalivalvonnan tehtävien kehittäminen KEVAKE-hankkeen tavoitteiden mukaisesti. Tämän lisäksi selvitystehtävän osana on täydennetty sijoittamisvertailua alueiden omien näkemysten osalta kuulemalla Tampereen, Kuopion ja Joensuun kaupunkien edustusta. Kyseessä on siis Tukesin itsensä suorittaman alueellistamisvertailun riippumaton, ulkopuolinen validointi ja täydennys. 1 Työ- ja elinkeinoministeriö. Ilmoitus alueellistamisen koordinaatioryhmälle / /

4 Selvityshankkeen aikatauluksi sovittiin seuraavat työvaiheet: Vaihe Sisältö Aikataulu Tuotos Vaihe 1. Taustoittavat keskustelut ja toimeksiannon täsmennys Tukesissa Taustamuistio ja selvitystyön aikataulu Vaihe 2. Tukesin järjestämä alueellistamisvertailutilaisuus Tukesissa (paikalla Net Effectin edustaja) Vertailumuistio Net Effectin käytössä mennessä Vaihe 3. Vaihe 4. Vaihe 5. Vaihe 6. Alueellistamisvertailun arviointi alueellistamiskriteereitä vasten ja muu taustaanalyysi Alueelliset kuulemistilaisuudet Kuopiossa, Joensuussa ja Tampereella Alueellistamisvertailun validointitilaisuus Tukesissa Loppuraporttiluonnoksen kirjoittaminen Loppuraportin luonnos Muistiot kuulemistilaisuuksista Tarkistetut laskelmat Loppuraporttiluonnos Vaihe 7. Loppuraportin kommentointi Kirjalliset kommentit Vaihe 8. Loppuraportin viimeistely Loppuraportin luovutus Selvitystehtävän lähtökohtana on neljä sijaintipaikkatarkastelun päävaihtoehtoa: 1. Tukesin nykyinen Helsinki/Tampere dipolimalli, jossa kemikaalituotevalvontatoimintojen sijainti nykyisillä paikkakunnilla. 2. Helsinki/Tampere dipolimalli, jossa kemikaalituotevalvontatoimintojen jakautuminen paikkakuntien välillä toimii noin 50/50 periaatteella (38 htv Tre ja 38 htv Hki) 3. Tampere/Kuopio malli, jossa kemikaalituotevalvontatoimintojen jakautuminen Tampereen ja Kuopion välillä siten, että kemikaalirekisteritoiminnot sijaitsevat Tampereella 4. Tampere/Joensuu malli, jossa kemikaalituotevalvontatoimintojen jakautuminen Tampereen ja Joensuun välillä siten, että kemikaalirekisteritoiminnot sijaitsevat Tampereella. Selvitystehtävän laatukriteerien täyttyminen edellyttää ehdotonta objektiivisuutta, vertailupaikkakuntien tasapuolista kohtelua ja alueellistamisen käsikirjan mukaisen arviointikehikon soveltamista mahdollisuuksien mukaan aikataulun sallimissa puitteissa. Niin ikään arviointiprosessin tulee avoin ja läpinäkyvä sen kaikissa vaiheissa. 4

5 Aluekuulemisten osalta menetelmänä käytettiin ryhmähaastatteluja, joissa paikalle oli kutsuttu kaupunginjohtajien lisäksi kustakin kaupungista ylin johto ja muut keskeiset aluekehittämisen avainhenkilöt. Näitä olivat mm. kehitysjohtajat, yliopistojen rehtorit, keskeiset osaamisklusterin toimialan professorit, teknologiapuiston johtajat jne. Ryhmähaastatteluihin osallistui yhteensä 19 henkilöä. 2 Aluekuulemiisiin varattiin aikaa kolme tuntia kussakin kaupungissa. Kuulemiset järjestettiin välisenä aikana. Kuulemistilaisuuksien lisäksi sijoittamisselvitys arviointiin laadullisen sisällönanalyysin avulla siten, että selvityksen tuloksia peilattiin Valtiovarainministeriön Alueellistamisen käsikirjan 3 mukaiseen ohjeistoon ja käsikirjassa esitettyyn vaikutusarviointikehikkoon. 1.3 Vertailukriteeristö Sijoittamisen vaikutuksia tulisi sijoittamisselvityksessä tarkastella alla olevassa taulukossa esitettyjen vaikuttavuusalueiden mukaisesti hyödyntäen samanaikaisesti valtiovarainministeriön vaikutusarviointikehikkoa keskeisine kysymyksineen. 4 Kaikkiin näihin alla olevassa taulukossa esitettyihin kysymyksiin tulee olla sijoittamisselvityksessä olla taustoiltaan hyvin perusteltu vastaus. Keskeiset sijoittamisselvityksen selvityskysymykset Toiminnalliset vaikutukset 1. Tukeeko sijoittaminen organisaation tehtävien tuloksellista hoitamista? 2. Tukeeko sijoittaminen organisaation toiminnan tarpeellista uudistamista? 3. Onko sijoittamisen kautta saavutettavissa mittakaavaetua? 4. Edistääkö sijoittaminen yhteistyötä oman hallinnonalan tai muiden hallinnonalojen keskeisten toimintojen kanssa? 5. Laadullinen arvio: Mikä on sijoittamisesta seuraava ratkaisevin muutos suhteessa ydintoimintoihin? Alueelliset vaikutukset A. Alueen ominaisuudet 1. Onko alue toiminnon kannalta riittävän hyvin saavutettavissa maanteitse, raideliikenteen avulla tai lentämällä? 2. Onko alue perhetaseeltaan positiivinen ja sosiaaliselta ja kulttuuriselta pääomaltaan riittävän vetovoimainen? B. Organisaation vaikutus alueeseen 3. Edistääkö toiminnon sijoittaminen kohdealueen osaamisklusterin kehittymistä? 4. Kasvattaako sijoittaminen alueen aluetaloutta? 5. Laadullinen arvio aluetekijöistä Taloudelliset vaikutukset 1. Muuttaako organisaation sijoittaminen henkilökustannuksia organisaatiossa ja hallinnonalalla siirtymävaiheen jälkeen? 2. Miten sijoittaminen vaikuttaa toimitilakustannuksiin? 3. Miten asiakkaiden ja henkilöstön matkakustannukset muuttuvat sijoittamisen myötä? 4. Miten sijoittaminen vaikuttaa organisaation muihin kustannuksiin (ICT, teknologia, työvälineet jne)? 5. Laadullinen arvio: tukevatko taloudelliset vaikutukset sijoituspäätöstä, ylittävätkö kielteiset tekijät myönteiset? Henkilöstöön kohdistuvat vaikutukset 1. Mikä on henkilöstön siirtohalukkuus? 2. Tukeeko sijoittaminen toiminnon kannalta riittävän osaamisen omaavan työvoiman saatavuutta organisaation tehtäviin tulevaisuudessa? 3. Miten sijoittaminen vaikuttaa henkilöstön osaamistasoon? 4. Voidaanko ei-siirtyvä nykyinen henkilöstö sijoittaa muihin tehtäviin nykyisellä työssäkäyntialueella? 5. Laadullinen arvio +Muut aineistosta esille nousevat keskeiset alueellistamisen vaikutukset 2 Tarkempi henkilölistaus liitteessä 1. 3 Alueellistamisen käsikirja. Valtiovarainministeriö 25/ Alueellistamisen käsikirja. Valtiovarainministeriö 25/

6 2. Tukesin johdolla laaditun sijoittamisselvityksen validointi 2.1 Validoinnin tietoperusta Alueellistamisen vaikutusarviointikehikon 5 mukaisesti tietopohjana sijoittamisselvityksessä tulee käyttää seuraavia lähteitä: 1. Toiminnalliset vaikutukset: organisaation asiakas- ja sidosryhmäkysely 2. Henkilöstötekijät: organisaation sisäinen siirtohalukkuuskysely, hallinnonalakohtainen arvio osaamistasosta ja tulevaisuuden osaamistarpeista. Henkilöstön sijoittumisen osalta alueelliset työvoimaviranomaisten tiedot. 3. Alueelliset vaikutukset: saavutettavuus välimatkalaskurin avulla. Perhetaseen ja kulttuurisen pääoman osalta aluetilastot, osaamisklusterin kehittymisen arvioinnissa tilastokeskuksen tilastot ja toimiala-online-palvelut. 4. Taloudelliset vaikutukset: vaikutukset aluetalouteen tilastokeskuksen tilastot, BTVindikaattori, aluetalouden indikaattorit. Toimitilakustannusten ja saatavuuden osalta Senaattikiinteistöjen tietorekisterit, alueelliset vuokra- ja omistushintarekisterit koskien toimitiloja ja asuntoja. Lisäksi alueellistamisen vaikutusarviointikehikon täyttämiseksi edellytetään sijoitettavan organisaation laajennetun johtoryhmän kuulemista ja keskeisten asiakas- ja sidosryhmien kuulemisia sekä heille osoitettua kyselyä vaikuttavuustiedon keräämiseksi. Alueiden näkökulman esiin nostamiseksi edellytetään alueiden kuulemistilaisuuksia ja alueellisille avaintoimijoille osoitettua sidosryhmäkyselyä. Tukesin laatima oma sijoittamisselvitys perustuu vuoden 2007 sijoittamisselvityspohjaan, jonka mukaisesti puolet toiminnoista esitettiin siirrettäväksi Tampereelle. Tätä pohjaa on täydennetty vuonna 2009 asiantuntijatyöpajassa (5 henkeä), ja käyty tulevan Kemikaalituotevalvontayksikön näkökulmasta lävitse keskeiset tekijät. Asiantuntijaryhmässä arvioituja tekijöitä olivat organisaation asiakaspalvelukyky ja ulkoinen sidosryhmäyhteistyö, henkilöstöön liittyvät vaikutukset, viraston sisäisiin toimintaprosesseihin liittyvät vaikutukset, toimitilatekijät, muut kustannustekijät ja sijaintiratkaisun muut vaikutukset (yhteiskunta, toimintaympäristö, sijaintialue). Olemme alla olevissa luvuissa tarkastelleet toiminnallisia, alueellisia, taloudellisia ja henkilöstöön kohdistuvia vaikutuksia siten, että alkuun esitämme keskeiset vaikutusarviointikysymykset alueellistamisen käsikirjan mukaisesti. Sen jälkeen esitämme Tukesin oman selvityksen mukaiset vaikutukset kunkin tarkasteltavan teeman osalta ja lopuksi oman näkemyksemme laaditusta arviosta sisältäen tarkastelun ulkopuolelle jääneet seikat. 2.2 Toiminnalliset vaikutukset Organisaation toiminnallisten vaikutusten osalta keskeisiä selvitettäviä vaikutusarviointikysymyksiä alueellistamisen kriteeristön mukaan ovat seuraavat 1. Tukeeko sijoittaminen organisaation tehtävien tuloksellista hoitamista? 2. Tukeeko sijoittaminen organisaation toiminnan tarpeellista uudistamista? 3. Onko sijoittamisen kautta saavutettavissa mittakaavaetua? 5 Alueellistamisen käsikirja VM 25/

7 4. Edistääkö sijoittaminen yhteistyötä oman hallinnonalan tai muiden hallinnonalojen keskeisten toimintojen kanssa? 5. Laadullinen arvio: Mikä on sijoittamisesta seuraava ratkaisevin muutos suhteessa ydintoimintoihin? Tukes on selvityksessään käyttänyt seuraavia alueellistamisen kriteereitä: 1. Ulkoinen yhteistyö/palvelukyky, jonka osatekijöitä ovat yhteydet asiakkaisiin ja valvontakohteisiin (ml. yhden luukun periaatteen mahdollistuminen), yhteydet sidosryhmiin /kumppaneihin, kansainväliset yhteydet sekä ulkopuolisten palvelujen hankinta 2. Toimintaprosessit, jonka osatekijöitä ovat sisäisten toimintaprosessien toimivuus (Valvonta, viestintä, T&K, tukipalvelut, johtaminen) sekä keskittämishyötypotentiaali ja toiminnan jatkuvuusedellytykset muutosvaiheessa 1. HKI/TRE (62htv/ 14htv) Ulkoinen yhteistyö/palvelukyky 2. HKI/TRE 50/50 (38htv/38htv) 3. TRE/Kuopio (14htv/62htv) 4. TRE/Joensuu (14htv/62htv) Yhteydet asiakkaisiin ja valvontakohteisiin Yhteydet sidosryhmiin/kumppaneihin Kans.väliset yhteydet Ulkopuolisten palvelujen hankinta Toimintaprosessit Sisäisten toimintaprosessien toimivuus ja keskittämishyötypotentiaali Toiminnan jatkuvuusedellytykset muutosvaiheessa Lisäksi toiminnallisiin vaikutuksiin voidaan lisätä Tukesin kirjaamat uudistushankkeen perustavoitteet: a) parantaa yrityksille ja kansalaisille tuotettavien palvelujen laatua ( yhden luukun periaatteella ), b) lisätä valvontakäytäntöjen yhdenmukaisuutta (kemikaalituotevalvonnassa ja muussa turvallisuusvalvonnassa) sekä c) tehostaa käytännön toimintaa ja voimavarojen käyttöä (mittakaavaedun hyödyntäminen). Nämä strategiset tavoitteet toteutuvat optimaalisesti/parhaiten vaihtoehdossa 1 (Helsinki 62htv/ Tampere 14htv ja vaihtoehdossa 2 (Helsinki-Tampere dipolimalli) tyydyttävästi. Vaihtoehdot 3 (Tampere/Kuopio) ja 4 (Tampere/Joensuu) ovat erityisesti tavoitteiden a) ja c) näkökulmasta ongelmallisia, koska ne ovat ristiriidassa sekä keskittämisajatuksen kanssa että voimavarojen käytön tehostamisen kanssa. 7

8 Helsinki-Tampere (126 htv/67 htv) Yllä olevien Tukesin näkemyksen mukaan nykykäytännön mukainen Helsinki/Tampere dipolimalli, jossa kemikaalituotevalvonta sijaitsee Helsingissä (59 henkilötyövuotta) ja tietopalvelu- ja rekisteritehtävät Tampereella (12 henkilötyövuotta), on sijoittamisvaihtoehdoista kaikista optimaalisin vaihtoehto. Toiminnallisesta näkökulmasta tätä sijoittamisvaihtoehtoa tukee se, että suurin osa asiakasyrityksistä on Hki-Tre-Turku kolmiossa. Sijainti olisi optimaalinen myös ministeriöihin ja muihin sidosryhmiin nähden. Ulkomaisten asiakkaiden kannalta Helsinki-Tampere sijainti olisi kaikkein paras ja Helsinki on jo EU:n kemikaalipääkaupunki. Valtaosa ulkoisista palveluista (mm. analyysipalvelut) löytyy Helsingin alueelta. Helsinki-Tampere -mallissa toimintaprosessit voivat toimia tehokkaasti ja laadukkaasti. Muutosvaiheen palvelukyvyn hallinta toteutuu tässä mallissa parhaiten. Strategisten tekijöiden osalta Kevake-hankkeen lähtökohtana on erillisvirastoissa olevien kemikaalivalvonnan toimintojen keskittäminen. Tukes katsoo toiminnan hajauttamisen pois pääkaupunkiseudulta romuttavan keskittämisen kautta lähtökohtaisesti tavoitellut edut. Helsinki-Tampere (102 htv/91 htv) Helsinki-Tampere 50%-50%-mallin on arvioitu Tukesin oman selvityksen mukaisesti heikentävän suoria asiakaskontakteja etenkin kemikaalien osalta, ja heikentävän myös tavoiteltavaa yhden luukun periaatetta. Etäisyydet ministeriöihin ja muihin valtion virastoihin kasvavat. Lisäksi Tukes nostaa esiin selvityksessään tämän mallin osalta muutosvaiheen palvelukyvyn ja riskienhallinnan merkittävän huononemisen, koska odotettavissa on henkilöstömuutoksia (henkilöstö ei suurelta osin siirry). Tässä mallissa tämän johdosta myös matkapäivät lisääntyvät. Tampereen keskustelutilaisuudessa sen sijaan kävi ilmi, että Tampereella on paljon sellaisia sidosryhmiä, joita ei pääkaupunkiseudulta löydy. Näiden uusien rajapintojen arvioitiin johtavan uudenlaisiin yhteistyömuotoihin. Arviointipaneelissa puolestaan näitä kumppanuuksia ei juurikaan tunnistettu nykyisten viranomaistehtävien näkökulmasta. Haittapuolena tässä mallissa nähtiin Tukesin omassa arviossa myös substanssin hajoaminen kahteen osaan. Tämä vaikeuttaa toimintaprosesseja ja tiimityötä. Keskittymistavoite ei toteutuisi. Toimitilatarjonnan arveltiin vastaavan Helsingin tilannetta. Tampere-Joensuu (14 htv/62 htv) ja Tampere-Kuopio (14 htv/62 htv) Tukesin oman arvion mukaisesti Joensuu ja Kuopio ovat mahdollisina sijoituspaikkakuntina ongelmallisia. Ongelmallisen Tampere-Joensuu tai Tampere-Kuopio mallista tekevät asiakaspalvelun vaikeutuminen fyysisen etäisyyden lisääntymisenä, mikä vaikuttaa lupa- ja ilmoitustoimeksiantoihin sekä myös mahdollisesti tutkintojen järjestämisestä aiheutuvina lisäkustannuksina asiakkaille. Myöskään näissä malleissa ei tavoiteltu yhden luukun periaate fyysisesti toteudu, koska toiminta on irrallista muusta Tukesista. Lisäksi näissä malleissa muutosvaiheen palvelukyky nähdään huononevan merkittävästi henkilöstövaihdosten myötä. Lisäksi on nostettu esiin tästä seuraava matkapäivien lisääntyminen. Myös toimitilojen toimivuuden on arveltu heikkenevän. Validointi: Tukesin sijaintipaikka-arvioinnissa todetaan, että vaihtoehtossa 1 Kevake-hankkeen strategiset tavoitteet toteutuvat hyvin/parhaiten vaihtoehdossa 1 ja vaihtoehdossa 2 tyydyttävästi. Vaihtoehdot 3 ja 4 ovat erityisesti tavoitteiden a) ja c) näkökulmasta ongelmallisia, koska ne ovat ristiriidassa sekä keskittämisajatuksen kanssa että voimavarojen käytön tehostamisen kanssa. Argumentti pitää paikkansa, mikäli toimintoja pilkotaan useaan toimipisteeseen, kuten 2-vaihtoehdossa. Sen sijaan, mikäli kemikaalivalvonnan tehtävät koko laajuudessaan alueellistetaan Tampereelle, Kuopioon tai Joensuuhuun, voidaan tämä sama synergiaetu saavuttaa millä tahansa paikkakunnalla, koska silloin 8

9 ydintoimintojen yhtenäisyys ja toiminnalliset rajapinnat voidaan tietyssä määrin säilyttää. Tällöin kuitenkin yhteydet Tukesin muihin ja kemikaalivalvonnan viranomaistehtävien rajapintoihin osittain heikentyvät. Sen sijaan yhtenäisten kemikaalivalvonnan toimintojen keskittämisen Helsinkiin voidaan nähdä olevan perusteltua ulkoisen yhteistyön ja palvelukyvyn säilyttämisen näkökulmasta. Tukes korostaa omassa raportissaan lähiyhteistyön merkitystä ECHA:an (REACHin komiteat ja työryhmät sekä tiivis vuorovaikutus), toimintaa ohjaaviin ministeriöihin (TEM, STM, MMM, YM) ja muihin eri sektoreiden toimijoihin (ml. alan yritykset ja järjestöt). Kuitenkin alueilla korostettiin voimakkaasti sitä näkökulmaa, että parhaimmillaan alueellistamisen myötä Tukes/Kemikaalivirasto voi saada uusia yhteistyökumppaneita joilla on suurta lisäarvoa sekä alueille että kemikaalivalvontatoiminnalle. Näiden lisäksi on otettava huomioon, että uusi viestintäteknologia mahdollistaa tiiviin vuorovaikutuksen ja asioiden laadukkaan koordinaation fyysisistä etäisyyksistä riippumatta. Tämä kuitenkin edellyttäisi toimintatapojen uudistamista paitsi kemikaalivalvonnan kansallisilta viranomaisilta myös keskeisimmiltä sidosryhmiltä. Koko Kevake-hankkeen lähtökohta on luoda kansallinen kemikaalivirasto, joka kykenee nykyistä paremmin vastaamaan eurooppalaisen kemikaalivalvonnan kasvaviin vaatimuksiin (vrt. REACH- ja CLP-asetusten valvonta ja toimeenpano). Myös Tukes omissa arvioissaan korostaa kansainvälisiä yhteyksiä ja etenkin yhteistyötä ECHA:n kanssa. Samalla on kuitenkin muistettava, että ECHA on sijoitettu Helsinkiin, joihin muilta vaihtoehtoisilta sijoituspaikkakunnilta on hyvät yhteydet. Näin ollen kansainvälisten yhteyksien kannalta tilanne on toinen kuin se olisi EU:n viraston sijaitessa esimerksi Brysselissä tai jossain EU:n toisessa jäsenvaltiossa. Sisäisten toimintaprosessien toimivuuden (valvonta, viestintä, T&K, tukipalvelut, johtaminen) osalta Tukes korostaa kehittämistavoitteen toteutumista optimaalisimmin vaihtoehdossa 1. Tätä perustellaan tehokkuuden ja laadun kasvamisella, horisontaali- ja tiimitoiminnan tehostumisella sekä tukipalvelujen paremmalla niveltymisellä valvontaan, viestintään ja T&K-toimintoihin. Etenkin vaihtoehtojen 3 ja 4 katsotaan Tukesin arviossa vaikuttavan haitallisesti viraston toimintaprosesseihin ja aiheuttavan merkittäviä lisäkustannuksia. Näitä haittoja voidaan kuitenkin jossain määrin pienentää kehittämällä viraston sisäisiä toimintatapoja ja -kulttuuria (johtamisjärjestelmät, prosessit, viestintä jne.). Toisaalta verrattuna muiden alueellistettujen virastojen toimintaan, kemikaalivalvonta on luonteeltaan enemmän asiantuntemusta vaativaa ja moniulotteista toiminnaltaan, ja siten suurempaa koordinaatiota edellyttävää. Omassa arviossaan Tukes korostaa kansallisen kemikaalivalvonnan olevan keskellä suurta muutosta (vrt. yhdistettävät toiminnot sekä uudet EU-säädöksistä aiheutuvat valvontavelvoitteet). Tämän vuoksi koko alueellistamisprosessin ajankohtaa voidaan pitää haastateellisena toimintojen jatkuvuuden turvaamisen näkökulmasta. Siksi vaihtoehtoa 1 pidetään parhaana ja kaikkein heikoimpina vaihtoehtoja 3 ja 4. Erityisenä huolena Tukesilla on henkilöstön vaihtuvuudesta aiheutuva tyhjäkäynti ja osaamisen häviäminen. Toisaalta nyt kun joka tapauksessa organisoidaan uudelleen eri virastojen toimintoja, olisi se luonteva ajankohta siirtää toiminto samalla toiselle paikkakunnalle. Kuulemistilaisuuksissa korostettiin kaikilla kolmella paikkakunnalla osaavan työvoiman hyvää saatavuutta kullakin alueella. Samaan aikaan on muistettava Tukesin argumentti siitä, että kemikaalivalvonnan työtehtävät ovat niin spesifejä, ettei hyväkään alueellinen koulutustarjonta tuota ammattilaisia viraston tarpeisiin vastaten. Samalla Tukesin arviointipaneelin edustajat huomauttivat, että uuden henkilöstön perehdyttäminen sitoo huomattavassa määrin tuottavuusvaateiden myötä niukkenevia henkilöstöresursseja. 9

10 2.3 Alueelliset vaikutukset Alueellisten vaikutusten osalta alueellistamisen kriteeristön mukaan keskeisiä selvitettäviä vaikutusarviointikysymyksiä ovat seuraavat: A. Alueen ominaisuudet 1. Onko alue toiminnon kannalta riittävän hyvin saavutettavissa maanteitse, raideliikenteen avulla tai lentämällä? 2. Onko alue perhetaseeltaan positiivinen ja sosiaaliselta ja kulttuuriselta pääomaltaan riittävän vetovoimainen? B. Organisaation vaikutus alueeseen 3. Edistääkö toiminnon sijoittaminen kohdealueen osaamisklusterin kehittymistä? 4. Kasvattaako sijoittaminen alueen aluetaloutta? 5. Laadullinen arvio aluetekijöistä Muut vaikutukset Vaikutukset elinkeinoelämään Vaikutukset julkiseen toimintaan Muut /yleiset aluepol.vaikutukset 1. HKI/TRE (62htv/ 14htv) 2. HKI/TRE 50/50 (38htv/38htv) 3. TRE/Kuopio (14htv/62htv) 4. TRE/Joensuu (14htv/62htv) Tukesin selvityksessä alueellisia vaikutuksia on käsitelty osana elinkeinoelämään ja julkiseen toimintaan liittyvinä vaikutuksina. Alueellistamisen aluekehityksen huomioiva ulottuvuus on otettu huomioon tarkastelemalla sitä, miten hyvin kukin sijoittamisvaihtoehto tukee hallituksen aluepoliittisia linjauksia. Tältä osin Tukes arvioi, että alueelliset vaikutukset olisivat sitä merkityksellisemmät, mitä pienempää kaupunkiin toiminto sijoitetaan. Myös Itä-Suomen aluetaloudellinen asema suhteessa Tampereeseen ja pääkaupunkiseutuun nostaa pisteitä vaihtoehtojen 3 ja 4 osalta. Tukesin selvityksen mukaan nykyinen toimintamalli on kuitenkin sekä turvallisuuden että luottavuuden edistämisen, so. laitoksen perustehtävän kanssa ja asiakasvaikuttavuuden kannalta otollisin vaihtoehto. Lisäksi todetaan, että kemikaalituotevalvonnan sijaintipaikalla ole juurikaan vaikutusta alueiden yritystoiminnan syntyyn tai kasvuun ja että henkilöstöstä koituvat kerrannaisvaikutukset ovat vähäisiä henkilöstön pienestä määrästä johtuen. Lisäksi todetaan, että Tukesin vaikutus julkiseen toimintaan (hallinto-, opetus- ja tutkimustoiminta) on rajallinen, uuden Tukesin T&K- toiminnan suhteellinen vähentyminen on osaltaan pienentämässä keskuksen vaikutusastetta. Validointi: Aluekuulemisten osalta Tukesin ja alueiden näkemykset ovat yhteneväiset aluetaloudellisten vaikutusten osalta siltä osin, kun vaikutusten nähdään olevan kaikista merkityksellisimpiä Itä-Suomen pienemmillä kaupunkiseuduilla. Toiminnan sijoittaminen Itä-Suomeen tukisi Tukesin mukaan myös näistä vaihtoehdoista parhaiten valtion aluepoliittisia linjauksia. Kemikaalivalvonnan osaamisklustereita tukevan roolin suhteen alueiden ja Tukesin näkemykset eroavat selvästi. Kuten edellä on esitetty, etenkin Joensuu näkee toiminnoilla olevan merkittäviä yhteneväisyyksiä alueen osaamisprofiilin (klusterit ja alan koulutus ja tutkimus) kanssa. Vastaavasti 10

11 Tukesin näkemyksen mukaan viraston valvontatehtävät ovat kuitenkin sen luonteisia, ettei sen uskota tuovan juurikaan verkostoituvan paikallisiin toimijoihin. Tukesin omissa verkosto- ja sidosryhmäkartoituksissa Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan sidosryhmiä ei pidetty viraston ydintoimintojen kannalta yhtä keskeisinä kuin pääkaupunkiseudun kumppanuuksia (ministeriöt, muut viranomaiset, yritysten pääkonttorit, alan keskeiset järjestöt). Samoin Tukesin edustajien mukaan kemianalan yleinen koulutus sinänsä ei suoraan vastaa kemikaalivalvonnan osaamistarpeisiin tilanteessa, jossa suuri osa uuden viraston asiaintuntijoista on toksikologeja, biologeja ja biokemistejä. Toisaalta ala on vahvassa murroksessa, mikä vaikuttaa myös tulevaisuuden kvalifikaatioiden uudelleenarviointitarpeeseen. Samalla on muistettava, että esimerkiksi Itä-Suomen yliopistossa annetaan korkeatasoista toksikologian koulutusta sekä harjoitetaan siihen liittyvää tutkimustoimintaa. 2.4 Taloudelliset vaikutukset Taloudellisten vaikutusten osalta alueellistamisen kriteeristön mukaan keskeisiä selvitettäviä vaikutusarviointikysymyksiä ovat seuraavat 1. Muuttaako organisaation sijoittaminen henkilökustannuksia organisaatiossa ja hallinnonalalla siirtymävaiheen jälkeen? 2. Miten sijoittaminen vaikuttaa toimitilakustannuksiin? 3. Miten asiakkaiden ja henkilöstön matkakustannukset muuttuvat sijoittamisen myötä? 4. Miten sijoittaminen vaikuttaa organisaation muihin kustannuksiin (ICT, teknologia, työvälineet jne)? 5. Laadullinen arvio: tukevatko taloudelliset vaikutukset sijoituspäätöstä, ylittävätkö kielteiset tekijät myönteiset? Tukes on omassa selvityksessään käyttänyt seuraavia alueellistamisen kriteereitä: 1. Tilakustannukset, jotka käsittävät tilavuokran, käytön ja ylläpidon kustannuksia, käytön tehokkuutta sekä muuttoinvestoinnit. 2. Muut toimintaan liittyvät kustannukset sisältäen matkustuskustannukset, IT- ja kommunikaatiokustannukset ja siirtymäajan henkilöstökustannukset. 3. Vaikutukset julkiseen talouteen 11

12 1. HKI/TRE (62htv/ 14htv) 2. HKI/TRE 50/50 (38htv/38htv) 3. TRE/Kuopio (14htv/62htv) 4. TRE/Joensuu (14htv/62htv) Toimitilojen toimivuus Yhtenäisyys Tiimityön mahdollistuminen Muunneltavuus Neuvottelutilat Tukipalvelujen yhteiskäyttö/ulkoistamis potentiaali Talotekninen (LVISA) taso Tilakustannukset Tilavuokra Käyttö ja ylläpito Tilankäytön tehokkuus Muuttoinvestoinnit Toimintaan liittyvät kustannukset Matkustaminen, Henkilöstö Matkustaminen, Asiakkaat ja sidosryhmät IT & kommunikaatiokustannukset Siirtymäajan henkilökustannukset Muut vaikutukset Vaikutukset julkiseen talouteen Helsinki-Tampere (126 htv/67 htv) Tukesin selvityksessä todetaan tämän vaihtoehdon olevan optimaalisin vaihtoehto sekä logistisesti että kustannusten näkökulmasta. Logistiikalla perustellaan sekä kansallista että kansainvälistä yhteistyötä. Lisäksi nykyistä toimintamallia perustellaan optimaalisilla henkilöstökustannuksilla. Kustannusten osalta nykyinen malli todetaan parhaaksi, kun tarkastellaan sekä organisaation omia että asiakkaiden ja sidosryhmien kustannuksia kokouksiin matkustamisen osalta. Lisäksi tämä vaihtoehto todetaan kustannustehokkaimmaksi myös IT-kustannusten ja työvälineiden osalta toiminnan jatkuessa entisellään. Pääkaupunkiseudun osalta todettiin edullinen kustannustaso tilavuokrien osalta (noin /m2 ja /hlö/v mahdollistaa säilyttää sijainti ydinkeskustan ulkopuolella). Helsinki-Tampere (102 htv/91 htv) Tukesin selvityksen mukaisesti tämän toimintamallin todettiin lisäävän kustannuksia ja matkapäiviä sekä vähentävän sidosryhmien tapaamisia kustannuksista johtuen. Toimintamalli vaatii Tukesin selvityksen mukaisesti jonkin verran lisäinvestointeja, jotta toiminnan nykyinen taso saadaan turvattua ja tarvittaessa laatua kohotettua. Lisäkustannukset arvioidaan keskisuuriksi siirtymäkaudella. Tampere-Joensuu (14 htv/62 htv) ja Tampere-Kuopio (14 htv/62 htv) 12

13 Tukesin selvityksessä kustannusten todetaan olevan huomattavan suuria Tampere-Joensuu sekä Tampere-Kuopio vaihtoehdossa. Kuitenkin tilavuokrien todettiin vastaavan pääkaupunkiseutua, mutta toimintainfran ja toimitilojen tehokkuuden todettiin laskevan. Tilankäytön ja ylläpidon sekä tilatehokkuuden osalta samoin muuton osalta todettiin syntyvän lisää kustannuksia. Matkapäivien määrän lisääntyessä merkittävästi myös kustannusten todetaan lisääntyvän. Tampere-Joensuu ja Tampere-Kuopio -toimintamallin todetaan vaativan lisäinvestointeja, jotta nykyinen taso saadaan turvattua ja tarvittaessa myös sitä nostettua. Laitoksen toimipisteiden jakaminen useille paikkakunnille lisää kiinteitä kustannuksia. Lisäkustannusten todetaan olevan suuria ja siirtymäkauden järjestelyjen olevan hankala toteuttaa. Mukaan on myös huomioitu henkilöstön rekrytoinnin aiheuttavat lisäkustannukset. Validointi: Taloudellisen vaikuttavuuden osalta on Tukesin selvityksessä tarkasteltu toimitilojen toiminnallisia sekä taloudellisia tekijöitä. Toiminnallisten tekijöiden osalta on tarkasteltu toimitilojen ominaisuuksia toiminnan yhtenäisyyteen ja synergiahyötyihin huomiota kiinnittäen. Taloudellisten kustannusten osalta on tarkasteltu tilakustannusten muutosta sekä käytännön toimintaan liittyviä kuluja (kuten matkakustannukset ja viestintä). Näiden tekijöiden valossa edullisimmaksi vaihtoehdoksi osoittautuu vaihtoehto 1, jonka osalta säästöt syntyvät muutolta, rekrytoinneilta ja matkakustannuksilta välttymisen ansiosta. Tukesin selvitykseen on liitetty erillinen laskelma taloudellisten vaikutusten muodostumisesta, minkä perusteella pisteytys eri paikkakuntien välillä voidaan todeta relevantiksi. Tämän osalta kustannusten läpinäkyvyyttä voitaisiin vielä lisätä kuvaamalla lisäkustannuksia muodostavat tekijät tarkemmin. Selvityksessä on ansiokkaasti estimoitu kaikki keskeiset taloudelliset vaikutukset (ml. ICTinvestoinnit). Vertailussa neuvottelutilakustannusten ja tukipalveluiden yhteiskäytön /ulkoistamispotetentiaalin suhteen Joensuu saa Kuopioita alhaisemmat pisteet. Tälle erottelulle on vaikea löytää täysin objektiivisia perusteluita etenkin, kun Pohjois-Karjalan kuulemistilaisuudessa korostettiin alueen tukipalveluinfran toimivuutta. Kaupunkien välinen kokoero lienee ollut arvion perusteluna. Korkeatasoisten asiantuntijapalveluiden ja verkostojen hyödyntämisen suhteen tilanne Joensuussa ja Kuopiossa on tukipalveluita ongelmallisempi. Tukesin selvityksessä aikajänne on noin 5 vuotta. REACH-asetusten toimeenpano ja siitä seuraava siirtymäkausi ulottuu noin vuoteen Tämä on tärkeä tarkastelujänne toimintojen laadun ja ylläpitämisen ja tuloksellisuuden näkökulmasta. Kustannuskehityksen ja osaamisen vahvistamisen näkökulmasta kymmenen vuoden aikatarkastelun voidaan olettaa tasaavan mallien 3 ja 4 kustannusvaikutuksia ja pienentävän osaamisriskejä. 2.5 Henkilöstöön liittyvät vaikutukset Henkilöstöön liittyvien vaikutusten osalta alueellistamisen kriteeristön mukaan keskeisiä selvitettäviä vaikutusarviointikysymyksiä ovat seuraavat 1. Mikä on henkilöstön siirtohalukkuus? 2. Tukeeko sijoittaminen toiminnon kannalta riittävän osaamisen omaavan työvoiman saatavuutta organisaation tehtäviin tulevaisuudessa? 3. Miten sijoittaminen vaikuttaa henkilöstön osaamistasoon? 4. Voidaanko ei-siirtyvä nykyinen henkilöstö sijoittaa muihin tehtäviin nykyisellä työssäkäyntialueella? 5. Laadullinen arvio: Aiheuttavatko rekrytointi ja koulutuksen järjestäminen lisätarpeita ja avaako toiminnon sijoittuminen paikkakunnalle uusia mahdollisuuksia toimintojen uudistumiselle? 13

14 Tukesin käyttämiä henkilöstöön liittyviä kriteerejä ovat sekä nykyisten että uusien asiantuntijoiden saatavuus, nykyisen ja uuden tukihenkilöstön saatavuus sekä työhyvinvointitekijät kuten perhesuhteet. 1. HKI/TRE (62htv/ 14htv) Henkilöstötekijät /osaaminen Asiantuntijoiden saatavuus, nykyiset Asiantuntijoiden saatavuus, uudet/ korvaavat Tukihenkilöstön saatavuus, nykyiset Tukihenkilöstön saatavuus, uudet/ korvaavat 2. HKI/TRE 50/50 (38htv/38htv) 3. TRE/Kuopio (14htv/62htv) 4. TRE/Joensuu (14htv/62htv) Työhyvinvointitekijät Helsinki-Tampere (126 htv/67 htv) Tukesin oman selvityksen mukaan nykyinen toimintamalli on nykyisen henkilöstön näkökulmasta paras vaihtoehto. Helsinki-Tampere mallissa asiantuntijoiden saatavuus ja pysyvyys on parasta Suomessa, myös hyvät liikenneyhteydet ja palkkakilpailukyky nostetaan esiin keskeisenä tulevaisuuden haasteena. Myös määräaikaista ja sijaishenkilöstöä on hyvin saatavilla. Lisäksi Tukesin selvityksessä nostetaan esiin tukihenkilöstön saatavuus ja pysyvyys. Lisäksi todetaan, että henkilöstön nykyinen hyvä muutoshalukkuus ja työilmapiiritaso on säilytettävissä, fyysisten tilojen muutoksella pääkaupunkiseudulla ei ole negatiivista vaikutusta henkilöstöön. Alueellistamisvaihtoehdoissa riski henkilöstön työhyvinvoinnin heikkenemiseen ja työmotivaation laskuun on ilmeinen. Tukesin arvioiden mukaan tässä suhteessa ei ole suuria eroja sen suhteen kuinka paljon henkilöstöä siirretään alueellisiin toimipisteisiin. Helsinki-Tampere (102 htv/91 htv) Tukesin oman selvityksen mukaisesti asiantuntijoiden siirtohalukkuus siirtymäkauden jälkeen on noin 10%, mikäli siirtymäkaudella tapahtuva pendelöinti ja mahdollinen etätyö Helsingissä sallitaan. Lisäksi todettiin, että tämän mallin vahvuutena on kemikaalivalvontaan liittyvien alojen peruskoulutuksen saaneiden rekrytointi, mutta hankaluuksia tulisi todennäköisesti esiintymään kemikaalivalvonnan (ml. riskinarvioinnin) asiantuntijoiden saatavuudessa. Tukes myös arvioi, että mahdollinen työpaikan menetyksen uhka aiheuttaa henkilöstöongelmia ja heikentää työmotivaatiota. Tampere-Joensuu (14 htv/62 htv) ja Tampere-Kuopio (14 htv/62 htv) Tukesin selvityksen mukaisesti noin 5% nykyisistä asiantuntijoista voisi siirtyä pysyvästi joko Joensuuhun tai Kuopioon. Kummassakaan toimintamallissa ei ole pendelöintimahdollisuutta ja näissä tapauksissa etätyön todetaan olevan ristiriidassa alueellistamisen tavoitteiden kanssa. Kummankin paikkakunnan osalta Tukesin selvityksessä todetaan, että uusia kemikaalivalvontaan liittyvien alojen peruskoulutuksen saaneita rekrytoitavissa rajallisemmin kuin pääkaupunkiseudulla, kemikaalivalvonnan (ml. riskinarvioinnin) asiantuntijoita ei juuri ole saatavissa eivätkä asiantuntijat siirry. Lisäksi todetaan, että muutokset, jotka johtavat mahdolliseen työpaikan menetykseen, aiheuttavat henkilöstöongelmia ja madaltavat henkilöstön työmotivaatiota. 14

15 Validointi: Tukesin oman selvityksen mukaan nykyinen toimintamalli on nykyisen henkilöstön näkökulmasta paras vaihtoehto. Tukesin oman selvityksen mukaisesti henkilöstön siirtohalukkuus on noin %, mikäli siirtymäkaudella tapahtuva pendelöinti ja mahdollinen etätyö Helsingissä sallitaan. Vain noin 5 % arvioidaan siirtyvän, mikäli kemikaalivalvonnan tehtävät siirtyisivät Joensuuhun tai Kuopioon. Näiden lukujen valossa Tukes arvioi mahdollisen alueellistamisen heikentävän osaamistasoa sitä enemmän, mitä kauemmaksi pääkaupunkiseudusta toiminnot alueellistetaan. Niin ikään työhyvinvointitekijöiden nähdään dramaattisesti laskevan. Nämä arviot pohjautuvat asianosaisten virastojen henkilöstöedustajien kannanottoon ja virastojen arvioihin, mutta varsinaista henkilöstökyselyä ei ole toteutettu. Henkilöstötarkastelun osalta Tukesin arvio huomioo ainoastaan nykyiseen henkilöstöön liittyvät tekijät, eikä pitkällä aikavälillä odotettavissa olevia muutoksia huomioida riittävästi. Tähän liittyen on huomattava, että pääkaupunkiseudulla ei-siirtyvän työvoiman uudelleentyöllistymismahdollisuudet ovat valtakunnan tasolla tarkasteltuna hyvät. Myös eläköityminen voi organisaation ikärakenteesta riippuen tarjota mahdollisuuksia negatiivisten henkilöstövaikutusten vähentämiseen. Parhaimmillaan uudet alueilla tehdyt rekrytoinnit voivat jopa nostaa toiminnan tehokkuutta ja innovatiivisuutta. Joensuun kuulemistilaisuudessa esille tulleiden seikkojen valossa on myös huomattava, että etenkin Itä-Suomen yliopiston alueellinen yksikkö Joensuussa tuottaa kemian osaajia ja lisäksi yliopistossa on mahdollisuus suorittaa kansainvälisen toksikologian maisteriohjelma. Myös toksikologian tutkijakoulu toimii Joensuussa. Itä-Suomen yliopisto laatii maaliskuun loppuun 2010 mennessä uutta opetusohjelmaansa, johon on mahdollista liittää opintosuuntauksia palvelemaan kemikaalituotevalvonnan virastoa. Toisaalta, kuten aikaisemminkin on tuotu esiin, ovat Tukesin monet tehtävät niin korkeaa ja monialaista asiantuntemusta vaativia, että pelkällä peruskoulutustarjonnalla ei voida luoda toiminnalle riittävää osaamispohjaa. Tukesin arviointipaneelin mukaan Helsinki tarjoaa parhaat mahdollisuudet huippuasiantuntijoiden rekrytoinneille (olkoonkin, että osa ko. asiantuntijoista on saanut yliopistollisen koulutuksen esim. Tampereella, Joensuussa tai Kuopiossa). 2.5 Yhteenveto Vaikutusten arvioinnin menetelmien osalta voidaan todeta, että Tukesin kokoama asiantuntijaryhmä on ansiokkaasti käynyt läpi keskeiset vaikutukset tiettyjen teemojen osalta työpajamuotoisesti. Vertailut on pisteytetty ja pisteytysten taustalla olevat keskeiset argumentit on avattu sekä vertailutaulukossa että sen pohjalta laaditussa sijaintipaikkamuistiossa. Koska kyseessä ei ole ollut alueellistamisasetuksen mukainen alueellistamisselvitys, on arvioinnin näkökulma painottunut toimeksiannon mukaisesti viraston ydintoimintojen tarkasteluun eri sijoittamisvaihtoehdoissa. Toiminnallisten vaikutusten osalta voidaan todeta, että organisaation toiminnan kannalta Tukesin selvitys pohjautuu nykytilanteeseen ja siinä arvioidaan lähinnä siirtymäkauden (noin ) aikaisia vaikutuksia organisaation toimintaan. Todettavissa on, että organisaation toiminnan kannalta, mikäli sijoittaminen toteutuu Joensuuhun tai Kuopioon, voidaan olettaa toimintatason notkahdus siirtymäkaudella, mutta nykyisillä toimintapaikkakunnilla Helsingissä ja Tampereella toiminnan voidaan molemmissa vaihtoehdoissa (126 htv/67 htv ja 102 htv/91 htv) olettaa jatkuvan jokseenkin keskeytyksettä. Alueellisten vaikutusten osalta vaikutuksia on selvitetty suppeasti. Mahdollisen alueellistamisen positiivinen vaikutus aluetaloudellisesti heikommin menestyviin Itä-Suomen kaupunkeihin on pisteytyksessä kuitenkin huomioitu validointityöseminaarin seurauksena. Alueiden ja Tukesin 15

16 näkemykset alueellistamisen aluevaikutuksista eroavat selkeästi sen osalta, mitä hyötyä kemikaalitoimintojen siirtämisellä olisi alueiden osaamistoiminnalle ja elinkeinoelämälle. Taloudellisia vaikutukset on selvitetty erillisen laskelman perusteella ja vertailu voidaan siltä osin todeta relevantiksi. Sen sijaan pitkän aikavälin taloudellisia vaikutuksissatulisi myös kiinnittää huomiota mahdollisten toimintaprosessien kehittämisen, sähköisten palveluiden ja muutosjohtamisen kautta saavutettaviin tehokkuus- ja tuottavuushyötyihin. Henkilöstöön kohdistuvia vaikutuksia on tarkasteltu nykyisen henkilöstön näkökulmasta. Koska voidaan olettaa, että nykyinen henkilöstö ei siirry, on todennäköistä, että toiminta vaikeutuu huomattavasti ainakin siirtymäkauden ajan. Toisaalta uusien rekrytointien kautta on mahdollista myös lisätä uudenlaista osaamista ja tätä kautta viraston innovatiivisuutta. Tätä näkökulmaa, so. mahdollisia positiivisia seurauksia ei raportissa ole juurikaan analysoitu. 16

17 3. Aluekohtaiset täydennykset sijoittamispaikkaselvitykseen 3.1 Aluekuvaukset Pääkaupunkiseutu Pääkaupunki muodostuu Helsingistä ja kolmesta Helsingin lähiseudun kaupungista Espoosta, Vantaasta ja Kauniaisista. Pääkaupunkiseutu sijaitsee Uudenmaan maakunnassa Etelä-Suomen läänissä. Helsingissä asukkaita on , Espoossa ja Vantaalla ja Kauniaisissa Yhteensä asukkaita pääkaupunkiseudulla on Helsingissä työikäisten (15 64-vuotiaat) osuus kaupungin väestöstä on 72,1 %, Espoossa 69,9 %, Vantaalla 70,7 % ja Kauniaisissa 62,7 %. Alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä on Helsingissä 13,7 %, Espoossa 20 %, Vantaalla 18,7 % ja Kauniaisissa 20 %. Yli 64-vuotiaiden osuus väestöstä on Helsingissä 14,2 % Espoossa 10,2 %, Vantaalla 10,6 % ja Kauniaisissa 17,3 %. 7 Helsingin yliopisto on maan suurin ja monitieteisin yliopisto. Tiedekuntia on yksitoista. Tutkintoopiskelijoita on Helsingin yliopistossa on seuraavat tiedekunnat: teologinen tiedekunta, oikeustieteellinen tiedekunta, lääketieteellinen tiedekunta, humanistinen tiedekunta, matemaattisluonnontieteellinen tiedekunta, käyttäytymistieteellinen tiedekunta, valtiotieteellinen tiedekunta, maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, eläinlääketieteellinen tiedekunta, biotieteellinen tiedekunta ja farmasian tiedekunta. Helsingissä toimii Suomen suurin kauppakorkeakoulu, jossa opiskelijoita on noin Lisäksi Helsingissä toimii Kuvataideakatemia, Sibelius-akatemia, ruotsinkielinen kauppakorkeakoulu, maanpuolustuskorkeakoulu, taideteollinen korkeakoulu ja teatterikorkeakoulu 9 Espoossa on teknillinen korkeakoulu, jossa on neljä eri tiedekuntaa: Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta, Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta, Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta ja Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunta. Teknillisessä korkeakoulussa on noin opiskelijaa. Pääkaupunkiseudulla toimii Metropolia ammattikorkeakoulu ja Laurea-ammattikorkeakoulu. Metropolia ammattikorkeakoulussa on noin opiskelijaa. Metropolia Ammattikorkeakoulun neljä koulutusalaa ovat tekniikka ja liikenne, sosiaali- ja terveysala, liiketalous sekä kulttuuri. 10 Laureaammattikorkeakoulussa on noin opiskelijaa. Sen suurimmat koulutusalat ovat yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, sekä sosiaali-, terveys-, ja liikunta-ala. 11 Helsingissä palvelujen työpaikkojen osuus on 85,7 %, Espoossa 79,7, Vantaalla 78 % ja Kauniaisissa 90 %. Jalostuksen työpaikkoja Helsingissä on 13,3 %, Espoossa 18,9 %, Vantaalla 20,8 ja Kauniaisissa 7,7 %. Alkutuotannon työpaikkoja Helsingissä on 0,2 %, Espoossa 0,2 %, Vantaalla 0,4 % ja Kauniaisissa 0,6 %. 12 Pääkaupunkiseutu on maan suurin kaupungistunut alue, ja on talouden, hallinnon ja tieteen osalta maan tärkein keskus. Useimmat suuyritysten pääkonttorit sijaitsevat pääkaupunkiseudulla. Myös useat valtionhallinnon yksiköt sijaitsevat pääkaupunkiseudulla. Vantaalla sijaitsee Suomen

18 päälentoasema Helsinki-Vantaa. Pääkaupunkiseudun palveluja on hajautettu aluekeskuksiin. Näitä aluekeskuksia on yhteensä yhdeksän: Helsingissä Itäkeskus ja Malmi, Vantaalla Tikkurila ja Myyrmäki, sekä Espoossa Tapiola, Leppävaara, Espoon keskus, Matinkylä ja Espoonlahti. Helsingin veroprosentti vuodelle 2009 on 17,5 %, Espoon 17,5 %, Vantaan 18,5 % ja Kauniaisten 16 %. 13 Tampere Tampere on Suomen kolmanneksi suurin kaupunki, jossa asuu noin ihmistä. Asukkaista yli 15-vuotiaita koululaisia ja opiskelijoita on yli Tampereen seutukunnassa 15 vuotta täyttäneestä väestöstä 40 % on suorittanut keskiasteen tutkinnon ja 29 % korkea- ja tutkijakoulutusasteen tutkinnon. Kaupunkiseudun nettomuutto on vuodessa. 14 Tampere on Helsingin jälkeen suurin opiskelukaupunki. Tampereen ammattikorkeakoulussa (TAMK) on 23 koulutusohjelmaa, joista neljä on englanninkielistä. Vuoden 2010 alussa TAMK yhdistyi Pirkanmaan ammattikorkeakoulun kanssa. Uudessa ammattikorkeakoulussa on noin opiskelijaa. 15 Tampereen yliopistossa on tutkinto-opiskelijaa. Yliopistolla on kuusi tiedekuntaa ja se koordinoi 12 tutkijakoulua. Yliopistolla on myös mitokondrioiden toiminnan ja toimintahäiriöiden tutkimuksen huippuyksikkö. 16 Tampereen teknillisessä korkeakoulussa opiskelee opiskelijaa. TTY koordinoi seitsemää valtakunnallista tutkijakoulua ja sillä on kaksi Suomen Akatemian nimittämää tutkimuksen huippuyksikköä. Lisäksi Tampereella on poliisiammattikorkeakoulu, jossa opiskelee vuosittain noin tutkinto-opiskelijaa. 17 Kaupungin elinkeinostrategiassa painotetaan toimialojen ja strategisten klustereiden kehittämistä sekä osaamisen tason nostamista. Teollisuus on Tampereen suurin toimiala lähes työntekijällä (vuonna 2008). Seuraavaksi suurimmat toimialat olivat koulutus-, terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut sekä liike-elämän palvelut. Suurimpia työnantajia vuonna 2008 olivat Nokia, Metso ja UPM- Kymmene 18. Kaupungin palveluksessa toimii noin työntekijää. Talouden taantuma on nostanut Tampereen työttömyysasteen 14,2 prosenttiin (marraskuu 2009). Taloustutkimuksen suorittamissa tutkimuksissa Tampere on 2000-luvulla toistuvasti sijoittunut ensimmäiseksi ihmisten muuttohalukkuutta kysyttäessä. Myös Taloustutkimuksen teettämässä kuntien imagotutkimuksessa 2008 Tampere sai ykkössijan. 19 Tampere kuului vuonna 2008 Suomen kolmen nopeimmin kehittyvän alueen joukkoon. Joensuu Joensuu on Pohjois-Karjalan maakuntakeskus ja pääkaupunki, jonka asukasluku vuonna 2009 oli henkeä. 20 Itärajan tuntumassa sijaitsevassa kaupungissa toimii kuuden tiedekunnan yliopisto, mikä houkuttelee opiskelijoita ympäri Suomea. Vuoden 2010 alussa Joensuun ja Kuopion yliopistot yhdistyivät Itä-Suomen yliopistoksi. Uudessa yliopistossa on noin opiskelijaa ja se työllistää lähes henkilöä. Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopisto tarjoaa opetusta yli 100 pääaineessa. 21 Joensuun yliopistolla on vahva painottuminen kemianalalla. Yliopiston kemian laitos antaa koulutusta kemian perus- ja jatkotutkinnoissa. Laitos on myös

19 yliopiston kemian tutkimusyksikkö, jossa on monipuolinen tutkimusinfrastruktuuri. Laitoksella on tärkeä rooli kemian erityisasiantuntijoiden koulutuksessa. 22 Yliopiston lisäksi kaupungissa toimii Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Kaupunkilaisista on koululaisia tai opiskelijoita noin henkeä. Itärajan läheisyys on leimannut kaupungin historiaa ja muodostanut siitä lähialueyhteistyön ja kaupan avainalueita. Pääsääntöisesti joensuulaiset työskentelevät palvelualalla (74 %), jalostuksessa (24 %) ja maa- ja metsätalouden piirissä (2 %). Imagoltaan Joensuu on arvotettu Suomen kaupungeista seitsemänneksi parhaaksi Taloustutkimuksen selvityksessä. Koko väestössä työllisiä on henkeä työttömyysprosentin ollessa 14,9 vuonna Koulutusjakaumaltaan joensuulaisista on tutkinnon suorittaneita noin 70 %, joista valtaosa on keskiasteen tai alimman korkea-asteen suorittaneita. Korkeasti koulutettuja väestöstä on noin 10% ja tutkijankoulutuksen saaneita 2 %. 23 Ikäjakaumaltaan kaupunki on vuonna 2008 jokseenkin tasaisesti jakautunut: suurin osa väestöstä (66 %) on iältään vuotiaita. Nuoria, vuotiaita, on noin 15 % ja lähes noin saman verran on iäkkäitä, yli 65 -vuotiaita noin 15%. 24 Kaupungissa järjestetään useita tapahtumia vuosittain, joista esimerkkinä voidaan mainita jokakesäinen Ilosaari-Rock. Joensuu pyrkii kehittämään kaupunkia ja sen viihtyisyyttä monin tavoin aktiivisesti, etenkin keskusta-alueen kehittämiseen on panostettu kunnostamisella ja uusien toimintojen suunnittelulla. Joensuussa asutaan pääosin pientalovaltaisesti, mutta kaupungista löytyy myös kerrostalolähiöitä. Vuosina 2005 ja 2009 toteutettujen kuntaliitosten myötä Joensuun kaupunkiin liitettiin Enon, Pyhäselän, Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran kunnat. Joensuun veroprosentti on 19 %. Kuopio Kuopio on asukkaan kaupunki Pohjois-Savon maakunnassa Itä-Suomen läänissä. Työikäisten (15 64) osuus Kuopion väestöstä on 69 %. Alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä on 15,7 % ja yli 64- vuotiaiden osuus väestöstä on 15,3 %. 25 Kuopion elinkeinoelämässä painopiste on siirtymässä entistä enemmän kohti modernia yritystoimintaa. Erityisesti panostetaan informaatio- ja hyvinvointiteknologiaan. Perinteisemmästä teollisuudesta puu- ja elintarviketeollisuus ovat tärkeimpiä ja myös matkailulla on suuri merkitys Kuopion taloudelle. Palvelusektori on Kuopion suurin työllistäjä. 26 Palvelun työpaikkojen osuus kaikista Kuopion työpaikoista on 79,9 %. Jalostuksen työpaikkojen osuus on 17,2 % ja alkutuotannon työpaikkojen osuus on 2,0 %. 14 Kuopion kunnallisveroprosentti on 18,75. Kuopion seudulla osaamisen painopiste on suuntautunut lääkeosaamiseen, hyvinvointiin, koneenrakennus- ja muoviosaamiseen, turvallisuuteen, ICT- ja ympäristöosaamiseen. Kuopion alueella toimii yliopisto ja ammattikorkeakoulu, jotka tukevat näiden alojen osaamista alueella Akatemiaprofessori Jussi Kukkonen, Pohjois-Savon liitto, , Pohjois-Savon alueen tila, vahvuudet ja erikoistuminen, päivitys alueellistamisselvitysten pohjaksi

20 Vuoden 2010 alussa Kuopion ja Joensuun yliopistot yhdistyivät Itä-Suomen yliopistoksi. Uudessa yliopistossa on noin opiskelijaa ja se työllistää lähes henkilöä. Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopisto tarjoaa opetusta yli 100 pääaineessa. 28 Yliopiston painoalat ovat terveystieteet, molekyylilääketiede ja hyvinvointitutkimus, ympäristötutkimus ja uusiutuvat luonnonvarat, luonnontieteet ja uudet teknologiat sekä opettajakoulutus, kasvatus ja kulttuuri (nämä ovat edustettuina vain Joensuussa). 29 Tämän lisäksi alueella on tiedekuntiin rinnastettava biokeskus, A. I. Virtanen -instituutti. 30 Lisäksi Kuopiossa toimii Sibelius-Akatemia, pelastusopisto ja CMC siviilikriisihallintakeskus. Erikoistumista tukevia tutkimuslaitoksia Kuopiossa on Mediteknia (Kuopion yliopiston alainen kliininen tutkimus, lääkekehitys ja -tutkimus, ravinto- ja terveystutkimus sisältäen geriatrisen tutkimuksen), Terveyden ja hyvinvointilaitoksen toimipaikka, Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos, Ilmatieteenlaitos, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimusasema (Maaninka), Geologian tutkimuskeskuksen toimipaikka, Ympäristöterveyslaboratorio, VTT:n yksikkö, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimipaikka ja Hevostietokeskus. Savonia-ammattikorkeakoulussa ja Kuopion humanistisessa ammattikorkeakoulussa voi opiskella useilla eri koulutusaloilla. Näitä koulutusaloja ovat mm. kulttuuri, luonnonvara- ja ympäristöala, luonnontieteet, matkailu-, ravitsemis- ja talousala, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, tekniikka ja liikenne, yhteiskuntatieteet, liiketalous ja hallinto ja viittomakieli. 31 Kuopion seudun osaamiskeskus on mukana neljässä kansallisessa klusteriohjelmassa: Elintarvikekehitys, HealthBIO - terveyden bioteknologia, hyvinvointi ja ympäristöteknologia. Aluekeskusohjelmien tavoitteina ovat alueen kilpailukyvyn ja elinvoiman lisääminen, kansainvälistymisvalmiuksien parantaminen, kaupunkiseutujen yhteistyön sisällön kehittäminen ja toimintatapojen ja innovaatioiden kehittäminen hyvinvointipalveluissa. Seutuyhteistyökokeilun tavoitteena on kuntien yhteistyön ja uusien toimintatapojen sekä päätöksentekorakenteiden ja menetelmien kehittäminen. 32 Kuopion suurimmat työnantajat ) Kuopion kaupunki 2) Kuopion yliopistollinen sairaala KYS 3) Kuopion yliopisto 4) Osuuskauppa Peeässä 5) Savon koulutuskuntayhtymä 6) Niuvanniemen sairaala 7) Itella Oyj 8) ISS Palvelut Oy 9) Savonia ammattikorkeakoulun kuntayhtymä 10) Kesko Oyj Julkisen sektorin toimijoista Kuopiossa toimii Pohjois-Savon liitto, Pohjois-Savon TE-keskus, Pohjois- Savon ympäristökeskus, Itä-Suomen ympäristölupavirasto, Savo-Karjalan tiepiiri, Itä-Suomen hovioikeus, hallinto-oikeus ja käräjäoikeus, Savo-Karjalan verovirasto ja KELA:n Itä-Suomen aluekeskus Pohjois-Savon liitto, , Pohjois-Savon alueen tila, vahvuudet ja erikoistuminen, päivitys alueellistamisselvitysten pohjaksi

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Alueellisen toiminnan strategia

Alueellisen toiminnan strategia Alueellisen toiminnan strategia Luonnonvarakeskuksen perustamishankkeen sidosryhmäfoorumi 10.6.2014 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja 23.6.2014 1 Lähtökohta Toimintaa lähes 40 paikkakunnalla - Laaja verkosto

Lisätiedot

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle Sisältö Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen Heli Kurikka Tutkija 1. Taustaa 2. Yliopistojen ryhmittely 3. Valmistuneiden alueellisen sijoittumisen piirteitä eri yliopistoista eri aloilta

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Aura Pöytyä kuntaliitosselvitys

Aura Pöytyä kuntaliitosselvitys Aura Pöytyä kuntaliitosselvitys Suunnitelma selvityksen etemisestä Jarkko Majava 12.3.2012 4.4.2012 Page 1 Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet Lähtökohta: Aura ja Pöytyä ovat päättäneet kuntaliitoselvityksen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Arvoisa vastaanottaja,

Arvoisa vastaanottaja, Arvoisa vastaanottaja, Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt asettaa koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointia ja valmistelua varten työryhmän 17.9.2014. Työryhmän tehtävänä on 1) Koordinoida koulutustarpeen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Liikenteen turvallisuusviraston ja Väyläviraston sijoittamisselvitys

Liikenteen turvallisuusviraston ja Väyläviraston sijoittamisselvitys Liikenteen turvallisuusviraston ja Väyläviraston sijoittamisselvitys 5.3.2009 Oy 1 Selvitysten eteneminen: haastattelut ja kuulemistilaisuudet Teknisten palveluiden määrittelyn työpajat 12.1 klo 12-16

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan yhteiskuntatieteistä kansantaloustiedettä, liiketaloustiedettä, kasvatustieteitä, media- ja viestintätieteitä,

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA TKOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2007-2012 T Luonnos lausunnolle 6/2007, määräaika 9/2007 T Esitys valmis 12.10.2007 T Sivistyspoliittisen ministeriryhmän käsittely 10-11/2007 T Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN IMAGO 2008 YLIOPISTOT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Kirjekysely helmikuussa 2008 17-29-vuotiaat suomalaiset

KORKEAKOULUJEN IMAGO 2008 YLIOPISTOT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Kirjekysely helmikuussa 2008 17-29-vuotiaat suomalaiset Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia tai osia siitä ei saa edelleen toimittaa tai julkaista missään muodossa ilman tutkimuslaitoksen lupaa ja nimen mainitsemista.

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori

Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori Pohjois-Savon maakuntaseminaari 21.9.2012 Itä-Suomen yliopisto monialainen, kansainvälinen tiedeyliopisto MISSIO Itä-Suomen

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Porin seutukunta Rauman seutukunta Pohjois-Satakunta Muu

Porin seutukunta Rauman seutukunta Pohjois-Satakunta Muu 1 Nykyhetki: Miten kilpailukykyiseksi arvioit Satakunnan asuin- ja elinympäristönä keskimäärin muuhun Suomeen verrattuna? Keskiarvoprofiilit seutukunnan mukaan. Asteikko: 1 heikko 5 erittäin hyvä. Aikuiskoulutustarjonta

Lisätiedot

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunnallinen henkilöstö 434 000 Järjestystoimi 1,9 % Sosiaalitoimi

Lisätiedot

Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä. Turku 30.8.2011

Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä. Turku 30.8.2011 Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä Turku 30.8.2011 1 KOULUTUSTOIMIKUNTAJÄRJESTELMÄ Valtioneuvoston asetus koulutustoimikuntajärjestelmästä. Koulutustoimikuntajärjestelmä

Lisätiedot

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta TUKES ENTISTÄ LAAJEMPI TUOTEVALVONNAN KESKUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) aloitti toimintansa

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen. Case:TAMK

Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen. Case:TAMK Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen Case:TAMK Historiaa Tampereen ammattikorkeakoulu Väliaikainen toimilupa v. 1992 Vakinainen toimilupa v.1996 Ylläpitäjä: Tampereen kaupunki Pirkanmaan ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 4.4.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa

Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Joensuun ja Kuopion yliopistot yhdistyivät Itä Suomen yliopistoksi 1.1.2010 Itä Suomen yliopisto

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 avoite: Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteisten käytäntöjen jakaminen, toisilta oppiminen ja verkostoituminen Johdatus

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA KUOPION YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA KUOPION YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA KUOPION YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA KUOPION YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

23.1.2012 Measurepolis Development Oy

23.1.2012 Measurepolis Development Oy 23.1.2012 Measurepolis Development Oy 1 Miksi mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa? Pitkät perinteet - Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden 40 vuotta sitten ja loi siten perustan

Lisätiedot

Laatua laivalla 30.8.2011. Riitta Paasivuori

Laatua laivalla 30.8.2011. Riitta Paasivuori Savonia-ammattikorkeakoulu -Yleisesittely Laatua laivalla 30.8.2011 Riitta Paasivuori Savonia-ammattikorkeakoulu Savonia-ammattikorkeakoulu toimintaa vuodesta 1992 (väliaikainen ammattikorkeakoulu) vakinainen

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

TE-palvelujen asiakasprosessien kehittäminen

TE-palvelujen asiakasprosessien kehittäminen TE-palvelujen asiakasprosessien kehittäminen TE-johdon ajankohtaisfoorumi 21.8.2013 Elisabet Heinonen Asiakasprosessien kehittämisen lähtökohtia ja tavoitteita Asiakaslähtöisyys ja asiakkuuksien hallinta

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes.

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys Ministeriöt, keskusvirastot ja laitokset Eduskunta Valtioneuvosto Tulevaisuusvaliokunta TEM (Tekes), OKM, SM, MMM (Evira ja Mavi), YM, LVM Valtioneuvoston ennakointiverkosto

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen

Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen Palvelua organisaatiosi toiminnan ja tuottavuuden parantamiseksi Asiantuntijapalveluissa toimimme johdon strategisena kumppanina. Palvelumme liittyvät tavallisesti

Lisätiedot

Sote-tuotantoalue analyysi vaihtoehdoista. Savonlinnan kaupunki

Sote-tuotantoalue analyysi vaihtoehdoista. Savonlinnan kaupunki Sote-tuotantoalue analyysi vaihtoehdoista Savonlinnan kaupunki Toiminnallis-taloudellinen analyysi Savonlinnan keskussairaalassa on noin 650 työpaikkaa. jo 400 työpaikan väheneminen merkitsisi yhteensä

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Olli T. Alho Alueosasto 16.4.2013 Tausta ja tavoitteet Suurten kaupunkiseutujen kansainvälisen kilpailukyvyn ja veturiroolin vahvistaminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta 1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologia

Tieto- ja viestintäteknologia Tieto- ja viestintäteknologia Metropolia ammattikorkeakoulu Opiskelijoita 14 000 Valmistuvia/vuosi 2500 Henkilökuntaa 1100 4 koulutusalaa kulttuuriala liiketalouden ala sosiaali- ja terveysala tekniikan

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Keskitä yhteydet kasvun paikkaan.

Keskitä yhteydet kasvun paikkaan. Joensuun seutu Keskitä yhteydet kasvun paikkaan. Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Investoi osaajiin ASIAKASPALVELUA, KOMMUNIKAATIOTA, VIESTINTÄÄ, TUKIPALVELUJA, SÄHKÖISTÄ LIIKETOIMINTAA, MARKKINOINTIA,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Etelä Kymenlaakson työpaikka alueiden selvitys

Etelä Kymenlaakson työpaikka alueiden selvitys MAL Kuntayhteistyö 17.3.2011 Etelä Kymenlaakson työpaikka alueiden selvitys Kommenttipuheenvuoro elinkeinoelämän roolista MAL yhteistyössä Pauli Korkiakoski, Cursor Oy Selvityksen tausta ja tavoitteet

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria 1809 Suomi Venäjän autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi 1812 Helsingistä Suomen pääkaupunki 1827 Turun palo; Akatemia Helsinkiin

Lisätiedot

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyö ja yhteistyön esteet Selvityksen tulokset

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyö ja yhteistyön esteet Selvityksen tulokset Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyö ja yhteistyön esteet Selvityksen tulokset Antti Pelkonen & Mika Nieminen VTT Sidosryhmien kuulemistilaisuus korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön

Lisätiedot

HUS:n toiminnan arvioinnista

HUS:n toiminnan arvioinnista HUS:n toiminnan arvioinnista Reijo Salmela, LKT, THT, dos. Arviointijohtaja HUS, Ulkoisen tarkastuksen yksikkö 15.11.2012 Arviointiyhdistyksen keskustelufoorumi 1 Vuosibudjetti noin 1,7 miljardia euroa

Lisätiedot

Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma?

Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma? Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma? Sähköiset palvelut tulevaisuuden haltuunotto, Rovaniemi 5.6.2013 Ohjelmakoordinaattori Ira Alanko Näkökulmia SADe-ohjelmaan Kuinka toimii valtakunnallinen

Lisätiedot

KIINTEISTÖ- JA TURVALLISUUSALAN ENNAKOINTIKAMARI

KIINTEISTÖ- JA TURVALLISUUSALAN ENNAKOINTIKAMARI KIINTEISTÖ- JA TURVALLISUUSALAN ENNAKOINTIKAMARI Taitotalon kongressikeskus 10.5.2012 Timo Karkola Johtaja, rehtori Ami-säätiö, Amiedu ELINKEINOELÄMÄN JA KAUPPAKAMARIN TAVOITTEITA: 1. Koulutuksen ennakoinnin

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Kuntarakennelaki: Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU V I S I O 2 0 2 0 Metropolialueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kansainvälinen kehittäjä 30.1.2014 Jouni Koski www.laurea.fi Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 Metropolialueen

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Pääsihteeri Pirjo Kutinlahti Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Innovaatioympäristöt ryhmän sidosryhmätilaisuus 11.3.2008 HELSINKI Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöjen taloushallinnon tarjoamat palvelut ja niiden vaikutus toiminnan tehostamiseen

Senaatti-kiinteistöjen taloushallinnon tarjoamat palvelut ja niiden vaikutus toiminnan tehostamiseen Senaatti-kiinteistöjen taloushallinnon tarjoamat palvelut ja niiden vaikutus toiminnan tehostamiseen Basware käyttäjäpäivät 20.9.2012 Tu o m m e t i l a l l e r a t k a i s u t Esityksen sisältö - Senaatti-kiinteistöt

Lisätiedot