Nurmijärven museon toimintakertomus 2014

Transkriptio

1 Nurmijärven museon toimintakertomus 2014 Kuvassa 1950-luvun alussa käytössä olleet vauvan tossut.

2 Vuosi 2014 Kokoelmien digitointi ja kokoelmiin liittyvän tiedon tallentaminen verkossa toimivan Muistaja-tietokannan kautta saavutettavaksi on yksi museon keskeisistä tavoitteista painopiste oli tekstiilikokoelman inventoinnissa ja digitoinnissa. Kuvassa oleva takki oli rajamäkeläisen Maija-Liisan käytössä 1950-luvun lopussa. Nurmijärven museon toimintavuosi sujui suunnitelmien mukaan. Näyttelyiden, asiakastyön ja tapahtumien määrä pysyi lähes entisellään. Toimintasuunnitelman mukaiset tärkeimmät painopistealueet olivat kokoelmatyö ja laajan nykydokumentointihankkeen toteuttaminen. Molemmat niistä toteutuivat suunnitellusti, mutta työ niiden osalta tulee jatkumaan Kokoelmahoidon työkaluksi tehtävän kokoelmapoliittisen ohjelman luonnos valmistui vuoden lopussa. Ohjelmaan sisältyvistä ohjeistuksista ja käytännöistä ja niiden toimivuudesta on vielä tarpeen käydä keskustelua ja luoda vasta sitten lopulliset hyvät käytännöt. Työ jatkuu niiden osalta Esinekokoelmien inventointi ja digitointi aloitettiin toukokuussa. Vuoden loppuun mennessä oli käyty läpi 420 tekstiiliä. Nurmijärven, Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän ja Tuusulan museot saivat Museovirastolta avustusta Karvanopat ja Kaukametsä Elämää Kehä kolmosen tällä puolen - nykydokumentointihankkeen toteuttamiseen. Hankkeelle haettiin jatkorahoitusta vuodelle Avustuksella halutaan työstää tutkimustulokset sellaiseen muotoon näyttelyksi ja oppaaksi että niitä voidaan käyttää paikallisuutta tukevana materiaalina. Päätös avustuksesta saadaan keväällä Perusnäyttelyiden Aleksis Kiven syntymäkodin, Taaborinvuoren museoiden, Nukarin koulumuseon näyttelyitä uudistetaan vähitellen. Aleksis Kiven syntymäkodin näyttelyn uudistamiseen vuosina haettiin avustusta Museovirastolta. Päätös avustuksesta saadaan keväällä Uusi näyttely valmistuu Suomi 100 vuotta -juhlavuodeksi ja sen sisältö tullaan liittämään juhlavuoden ohjelmaan. 2

3 Tärkeä osa museon toimintaa on asiantuntijapalvelut. Vuoden aikana vastattiin lukuisiin kyselyihin. Joukkoon mahtui varsin erityyppisiä tiedusteluja, joille kuitenkin oli yhteistä se, että ne liittyvät tavalla tai toisella paikkakunnan historiaan, rakennushistoriaan tai muuten museon toimialaan. Henkilöstö Museossa työskentelee vakinaisesti kaksi museoammatillista henkilöä (museonjohtaja ja museoamanuenssi) sekä yksi puolivuotisesti (konservaattori/tutkija). Heidän lisäkseen lyhytaikaisissa määräaikaisissa työsuhteissa oli neljä työntekijää. Heistä yksi digitoi kokoelmia 1,5 kuukautta ja kolme toimi kesäoppaana Palojoen museokohteissa. Henkilökunnan ammattitaitoa on lisätty ja täydennetty osallistumalla museoalan koulutustilaisuuksiin. Museonjohtaja osallistui Museoviraston järjestämiin TAKO-seminaareihin ja sekä Helsingin kaupunginmuseon kokoelmapolitiikkailtapäivään Museoamanuenssi osallistui Pedaali ry:n järjestämään draamapedagogiikkakoulutukseen Sastamalassa Kokoelmat ja tutkimus Museotoiminnan perusta ovat kokoelmat, niihin liittyvät tiedot, muistot ja tarinat sekä niiden ylläpito ja kartuttaminen. Kokoelmat luovat pohjan näyttelyiden rakentamiselle, tutkimukselle, tiedon ja elämysten välittämiseen sekä asiakaspalvelulle. Nurmijärven museo tallentaa erityisesti nurmijärveläistä kulttuuriperintöä ja siihen liittyvää tietoa. Valtakunnallisessa kulttuurihistoriallisten museoiden tallennustyönjaossa (TAKO) vastuualueena on Lapsiperheen arki kehyskunnassa tähän liittyen tallennettiin vuoden 2009 äitiysavustuspakkaus (42 esinettä) ja siihen liittyviä valokuvia (8 kpl). Vuoden 2014 aikana esine-, valokuva- ja arkistolahjoituksia saatiin yhteensä 10 henkilöltä ja yritykseltä. Valokuva-arkisto karttui 774 kuvalla, esinekartunta oli 96 ja arkisto karttui 4 yksiköllä. Valokuva-arkistosta lainattiin vuoden aikana 78 kuvaa lähinnä kotiseutuaiheisiin julkaisuihin ja lehtiin. Kokoelmien kokonaismäärää ei pystytä sanomaan tarkkaan, koska osa kokoelmista on luetteloimatta. Kokoelmiin kuuluu arviolta esinettä ja valokuvaa. Tekstiilikonservaattori aloitti toukokuussa tekstiilikokoelmien inventoinnin ja digitoinnin. Vuoden loppuun mennessä oli käyty läpi 420 tekstiiliä. Kokoelman inventointi aloitettiin luetteloimattomista ja vanhimmista tekstiileistä. Tekstiilit ovat pääosin vaatteita sekä pienikokoisia kodintekstiileitä. Inventointi sisälsi tekstiilien kuntotarkistuksen, valokuvaukset, kohteenkuvauksen jos se puuttui ja kontekstitietojen tallentamisen e-kuvatietokantaan. Inventoidut tekstiilit pakattiin pahvilaatikoihin silkkipaperilla tuettuna. Päähineitä museon kokoelmista. Vasemmalta silinteri 1800-luvun lopulta, morsiamen myrttikruunu vuodelta 1904, lapsen hattu 1950-luvulta ja hiihtohattu 1930-luvulta. Kaikilla näillä päähineillä on kiinnostava historia takanaan. 3

4 Nurmijärven, Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän ja Tuusulan museot saivat Museovirastolta avustusta Karvanopat ja Kaukametsä Elämää Kehä kolmosen tällä puolen hankkeen toteuttamiseen. Hankkeessa selvitettiin paikallisuuden luonnetta ja asemaa Keski- Uudellamaalla. Saadulla avustuksella palkattiin projektin toteuttajaksi kaksi tutkijaa, Harri Nyman ja Outi Rissanen. Tutkimus- ja nykydokumentointihankkeen kenttätyö tehtiin Hankkeen raportti valmistuu vuoden 2015 helmikuussa. Hankkeen aikana kerätty haastattelu- ja kuvamateriaali tallennetaan museon arkistoon. Karvanopat ja Kaukametsä hankkeen tutkimusmenetelmiä olivat havainnointi, haastattelut ja netnografia. Nurmijärvellä tarkemman tutkimuksen kohteiksi valikoituivat Rajamäki ja Klaukkala. Kuvassa tutkija, FT Harri Nyman Klaukkalan raitilla. Muistaja-kokoelmatietokanta Nurmijärven, Hyvinkään, Keravan ja Mäntsälän museoilla on käytössä yhteinen Muistajakokoelmanhallintajärjestelmä ja julkinen asiakasliittymä. Muistaja toimii museoiden kokoelmahallinnan, digitoidun aineiston pitkäaikaissäilytyksen sekä asiakaspalvelun välineenä. Muistaja-tietokannan sisältöjen esittelyyn ja niistä keskusteluun liittyy mukana olevien museoiden yhteisesti käyttämät Facebook-sivut. Muistajaan oli vuoden loppuun mennessä tallennettu Nurmijärven kokoelmista 878 esinettä valokuvaa 838 kirjaa 51 arkistoyksikköä Nurmijärven museon aineistoon tehdyt julkisen puolen haut Muistajassa olivat seuraavat: Kuvat Esineet: Kirjat: 193 Arkistot: 897 4

5 Muistajaan oli vuoden lopussa tallennettu lähes valokuvaa. Kuvassa kirkonkyläläinen Iiro vuonna 1968 ja hänen Lego-palikoista ja leivoslaatikoista rakentamansa kaupunki. Kaupungin pysäköintialueella muun muassa Corgitoysin leluautoja sekä Iiron enon Lontoosta tuoma sikäläinen kaksikerroksinen bussi. Taustalla ylösalaisin käännetystä säilytyskorista tehty eläintarhan häkki, asukkainaan muovieläimet. Museot ja näyttelyt Aleksis Kiven syntymäkoti avoinna sekä , , 7.12., ja muina aikoina avoinna sopimuksesta Kansalliskirjailijan synnyinkoti on sisustettu osittain kotimuseoksi. Sen lisäksi siellä on kaksi valokuviin pohjautuvaa näyttelyä: Palojoki kylä eteläisessä Hämeessä, joka esittelee kirjailijan teoksiin vaikuttaneita Palojoen maisemia sekä näyttely Terveisiä metsämaailmalta, joka kertoo Aleksis Kiven metsäsuhteesta. Näyttelyn valokuvat on ottanut Juha ja Jouni Erola. Kiven syntymäkodin oli avoinna myös adventtisunnuntaisin. Tupa oli puettu 1800-luvun puolivälin jouluasuun ja pöydälle oli katettu aattoillan ateria. Kamarin museokaupassa myytiin jouluisia käsitöitä ja syötävää. Taaborinvuoren museoalue avoinna sekä Taaborin toimintaviikkojen aikana ja Kivi-juhlien esityspäivinä Taaborinvuoren museoalueen näyttelyt esittelevät 1900-luvun alun nurmijärveläisten arkisia askareita. Puusuutarin mökissä pienviljelijäperheiden naisten töistä kertovat Evert Niemimaan pienoisveistokset. Nahkasuutarin mökissä vietetään sunnuntaista hetkeä lehteä ja katekismusta lukien. Sepän mökissä on esillä eri aikoina tehtyjä kapioita. Museon tapahtumien aikana sepän pajassa takoivat Onnellisen Sepän Pajan sepät Billnäsistä. 5

6 Taaborinvuoren museoiden vanhimmat näyttelyt ovat peräisin 1980-luvulta, osaa on matkan varrella jo uudistettu ja uudistustyötä jatketaan edelleen. Näyttelyitä tullaan muokkaamaan toiminnallisempaan suuntaan. Seppälän vilja-aitassa oli kulttuuripalvelujen järjestämä näyttely Sampo Malin: Valkoisen kuution matkassa. Kahvila Puolmatkan krouvissa oli Taaborinvuoren museoiden aukioloaikoina avoinna kahvila ja museokauppa. Molemmat niistä olivat viimeistä kesää sellaisenaan avoinna. Ne siirretään kevään 2015 aikana Aleksis Kiven syntymäkodin pihapiirissä olevaan Kekkuriin, jossa ne aukeavat kesäksi Syksyn aikana museokaupan tuotevalikoimaa uusittiin erityisesti Aleksis Kiveen liittyvillä tuotteilla. Nukarin koulumuseo avoinna sopimuksesta ympäri vuoden Nukarin koulumuseon keskuspaikka on luokkahuone tykötarpeineen. Esillä olevat koulukirjat ja esineistö on valittu museon käyttökokoelmasta niin, että kävijät voivat koskea niihin ja selata esillä olevia kirjoja. Koulumuseon muissa tiloissa esitellään kansakoulunkäyntiä ja opetusvälineitä eri ajoilta. Vaihtuvat näyttelyt Nurmijärven museon vaihtuvien näyttelyiden tiloina toimivat Galleria Ville pääkirjastossa, kirjastosalin näyttelyseinä sekä museon verkkosivut. Museo tuottaa vuoden aikana yhden laajemman näyttelyn, joka on esillä Galleria Villessä lokakuun ajan. Arvon mekin ansaitsemme - kansakoululaulujen opetukset -näyttelyssä muisteltiin kansakouluaikaa ja heräteltiin koulumuistoja vanhojen koululaulujen ja opetustaulujen kautta. Näyttely oli esillä Kirjastosalin näyttelyseinälle tehdään pienempiä näyttelyitä keskimäärin kaksi vuodessa. Myös vuonna 2014 näyttelyitä oli kaksi: Kouluja ja koululaisia valokuvia Nurmijärveltä sekä Pääkirjasto 30 vuotta. Seurakunnan ylläpitämässä Museokahvilassa oli esillä valokuvasuurennoksia kirkonmäen lähiympäristöstä. Verkkonäyttelyitä ei kuluneena vuonna tehty. 6

7 Galleria Villessä esillä ollut näyttely Arvon mekin ansaitsemme kansakoululaulujen opetukset herätti henkiin kansakoulunkäyntiin liittyviä muistoja. Kävijämäärät Aleksis Kiven syntymäkoti Taaborinvuoren museoalue/museot Nukarin koulumuseo Galleria Villen näyttely Kävijät yhteensä Vaihtuvista näyttelyistä kirjastosalin näyttelyseinällä ja museokahvilassa esillä olleisiin näyttelyihin tutustuneiden määrää ei lasketa tilastoihin, koska niitä ei voi laskea tarkasti. Kirjastoissa olleisiin näyttelyihin tutustui useampi sata katsojaa ja museokahvilassa kävi kesän aikana yli tuhat kävijää. Taaborinvuoren tapahtumien ja museoitten kokonaiskävijämäärä oli kesän aikana yhteensä (vuonna ja vuonna ). Kulttuuriperintöopetus ja teemaopastukset museoissa Kulttuuriperintöopetus on tärkeä osa museon toimintaa ja siitä vastaa museoamanuenssi. Opetus painottuu tällä hetkellä alakoululaisten ja päiväkotilaisten kanssa tehtävään yhteistyöhön. Toiminnan periaatteet, suuntaviivat ja tavoitteet on kirjattu asiakirjaan Nurmijärven museon pedagoginen suunnitelma päiväkodeille, alakouluille ja perheille. Sen lisäksi kouluille ja päiväkodeille tehdään syksyllä postitettava esite sinä lukuvuonna tarjottavasta kulttuuriperintöopetuksesta. Samat ohjelmat ovat nähtävillä myös museon verkkosivuilla, joilla on myös kulttuuriperintöopetukseen ja museokäynteihin liittyvää materiaalia ja tehtäviä. Kotiseuturetket Yksi tärkeä kulttuuriperintöopetuksen ryhmä ovat viidesluokkalaiset. Osana kouluissa annettavaa viides- ja kuudesluokkalaisten kotiseutuopetusta on monessa Nurmijärven koulussa ol- 7

8 lut tapana järjestää kotiseuturetki. Suurin osa retkeläisistä vierailee myös museoissa. Museokäynneistä ja niiden sisällöstä keskustellaan etukäteen opettajan kanssa ja heille toimitetaan museokohteisiin liittyvää materiaalia ja tehtäviä. Kotiseutukierrosten yhteydessä museoissa vieraili yhteensä 443 kunnan koululaista. Päiväkotivierailut ja oppitunnit kouluissa Koska lasten liikkuminen on toisinaan suuressa kunnassa vaikeaa, osa kulttuuriperintöopetuksesta toteutetaan vierailemalla päiväkodeissa ja kouluilla. Tammi-helmikuussa päiväkodeille tarkoitettu matkalaukkumuseo Leipää, silakkaa ja piimää päälle vieraili 20 päiväkodissa ja Klaukkalan kirjastossa. Esityksiä oli 39, yleisöä 594 lasta ja 105 aikuista. Opastuksen aikana tutustuttiin vanhoihin arkiruokiin ja ruokailutapoihin. Lopuksi jauhettiin pavuista kahvit. Lokakuussa Aleksis Kivi viikolla järjestettiin ensimmäistä kertaa ohjelmaa päiväkotien nuorimmille. Lastenmuusikko Nina Bellin laululeikkikonsertti Satumetsän syysjuhla oli suunnattu 1-3 -vuotiaille. Konsertti toi päiväkoteihin aamuisen satumetsän, jossa eläimet valmistautuivat syysjuhlaan. Nina Bell kävi 10 päiväkodissa, joissa piti yhteensä 10 konserttia. Niihin osallistui 300 lasta ja 25 aikuista. Museoamanuenssi piti kouluilla 14 kulttuuriperintöön liittyvää oppituntia ja niitä oli kuulemassa 265 alakoululaista. Tuntien teemat vaihtelivat oman kylän historiasta lapsuuteen ja ruokakulttuuriin. Opastukset ja työpajat museoissa ja näyttelyissä Koululaisten ja päiväkotilaisten museokäynnit ovat aina opastettuja, paitsi Taaborin toimintaviikoilla, jossa osa osallistujista tutustui museoiden näyttelyihin itsenäisesti. Kaikkineen museoissa opastettiin vuoden aikana 546 koululais- ja päiväkotiryhmää ja niissä oli osanottajia yhteensä Suurin osa näistä ryhmistä osallistui opastuksiin Taaborin toimintaviikkojen aikana. Taaborin toimintaviikoilla järjestettiin myös 5 nonstop työpajaa. Niissä kävi toimintapäivien aikana arviolta 420 ryhmää, joissa oli osallistujia Museoihin ja näyttelyihin tutustui vuoden aikana koululaista ja päiväkotilaista, mikä on 42 % museon kokonaiskävijämäärästä. Ikäihmisten palvelut Vuonna 2013 valmistui Nurmijärven museon aikuispedagoginen suunnitelma, jossa on annettu suuntaviivat myös ikäihmisten palveluille ja toiminnalle. Toimintaa jatkettiin sen pohjalta. Vuoden aikana valmistettiin palveluyksiköille ja yhdistyksille suunnattu kansakouluaiheinen lainattava esine- ja valokuvakokonaisuus omien muistelujen pohjaksi. Kokonaisuus tulee lainattavaksi 2015 alkuvuoden aikana. Valokuvanäyttelyitä terveyskeskuksen pitkäaikaisosaston seinällä jatkettiin. Niitä pidettiin vuoden aikana neljä. Muistajaa ja sen kuvia katseltiin yhden eläkeläisryhmän kanssa. Kirjasto- ja kulttuuripalvelut yhdessä tuotti K-60 kulttuuriklubi tapahtuma- ja luentosarjan. Siihen liittyviä tilaisuuksia oli syksyn aikana eri taajamissa yhteensä 12, joista museo tuotti neljä. Pirkko Fihlman kertoi itkuvirsistä Rajamäen ja Klaukkalan kirjastossa. Syksyllä tehtiin kaksi retkeä Nukarin koulumuseolle kansakoulumuistojen ja laulujen pariin. Ikäihmisten tilaisuuksia järjestettiin 5 ja niissä oli kävijöitä yhteensä 88. 8

9 Museon kesähuvien vetonaula olivat liikennepuistokonstaapelit Maltti ja Valtti. Kuva Harri Lehtikevari. Tapahtumat Museon järjestämistä tapahtumista suurin on toukokuun lopussa Taaborinvuoren museoalueella järjestettävä 7-päiväinen Taaborin toimintaviikot. Tapahtuman opastukset, työpajat ja sisältö on kohdistettu erityisesti esikouluikäisille ja luokkalaisille. Toimintaviikoilla vieraili yhteensä päiväkotilaista ja alakoululaista ohjaajineen. Päivien aikana alueella ja museorakennuksissa oli museonäyttelyiden ja opastusten lisäksi toimintapisteitä, joissa muun muassa laulettiin ja leikittiin vanhoja leikkejä, tutustuttiin perinteisiin käsityötaitoihin, punottiin nauhoja, silitettiin eri tavoin pyykkiä, rakennettiin majoja, kuunneltiin satuja ja tehtiin savesta eläimiä ja olentoja. Keski-Uudenmaan ammattiopiston Tuusulan toimipisteen nuoriso- ja vapaa-ajan opiskelijat toteuttivat toimintaviikoilla opintoihinsa kuuluvan satupolkuprojektin. Päivien tekoon osallistuivat myös kunnan kirjasto- ja liikuntapalvelut. Museon kesähuveja vietettiin Taaborinvuoren museoalueella Tapahtumassa oli mahdollisuus tutustua näyttelyihin ja osallistua työpajoihin. Päivän ehdoton vetonaula olivat tapahtumassa esiintyneet liikennepuistokonstaapelit Maltti ja Valtti. Tapahtumaan osallistui 500 kävijää. Aleksis Kiven syntymäkodilla vietettiin jälleen joulua. Ensimmäisen adventin runotapahtuman esiintyjät olivat Suomen lausujainliitosta Marja Pitkämäki ja Hannu Huuska, jotka esittivät jouluisia runoja, sekä Juha Poikela ja Tapio Virolainen, jotka esittivät Kiven jouluisia tekstejä ja lauluja. Osallistujia oli 50. 9

10 Yhteistyötä Museo tekee tiivistä yhteistyötä oman tulosalueensa muiden yksiköiden (kirjasto- ja kulttuuripalvelujen) kanssa. Yhteistoimintaa kirjaston kanssa edesauttaa se, että museon toimistoja valokuva-arkistotilat ovat kirjastorakennuksessa. Yhteistyötä tehdään tapauskohtaisesti myös kunnan muiden toimialojen ja tulosyksiköiden kanssa. Yhteistyö lähikuntien ja kaupunkien museoiden kanssa on toimivaa. Hyvinkään, Keravan, Mäntsälän ja Nurmijärven museon yhteinen kokoelmahallintajärjestelmä edellyttääkin jatkuvaa yhteistyötä. Samojen museoiden kanssa on lisäksi aika ajoin muita yhteisiä hankkeita, joita pienten yksittäisten museoiden olisi vaikea toteuttaa pelkästään omilla resursseillaan. 10