Maahanmuuttaja omaishoitajana - projektisuunnitelma

Transkriptio

1 Turun Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Maahanmuuttaja omaishoitajana - projektisuunnitelma Laatijat Katja Havula, toiminnanjohtaja Seija Paatero, puheenjohtaja

2 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Nykytilan kuvaus ja perusteet Kohderyhmä ja sen tavoittaminen Kohderyhmä Etsivätyö Viestintä ja tiedotus Tavoitteet Yleiset tavoitteet Osatavoitteet ja toimenpiteet Avainsanat Projektin vaikutukset ja tulokset Tulosten levittäminen ja juurruttaminen Aikataulu Projektin henkilöstö ja yhteistyötahot Henkilöstö ja resurssit Hankkeen ohjausryhmä Yhteistyötahot ja heidän roolinsa projektin toteuttamisessa Asiakasnäkökulma, arviointi ja riskien hallinta Asiakasnäkökulma Arviointi Riskienhallinta... 13

3 3 1. Johdanto Ulkomaalaistaustaisen väestön määrä on Turussa 20 vuoden aikana kymmenkertaistunut ja merkittävin maahanmuuttajakeskittymä Turussa on Varissuon lähiö. Alueellisesti Varissuolla on enemmän maahanmuuttajia suhteessa kantaväestöön kuin yhdessäkään muussa lähiössä Suomessa. Varissuolla ulkomaalaisten osuus on 37 % väestöstä ja Lausteella 29%. Turun Seudun omaishoitajat ja läheiset ry:n Omaishoitokeskus sijaitsee juuri suurimpien maahanmuuttajakeskittymien (Varissuo, Lauste ja Halinen) keskiakselilla ja erilaista yhteistyötä mm. iranilaisten maahanmuuttajien kanssa on jo tehty. Turun ikäpoliittisessa strategiassa erityistä huomiota vaativaksi kohderyhmäksi on nimetty ikääntyvät maahanmuuttajat, joiden syrjäytymisriski on suuri. Maahanmuuttajataustaisten ikäihmisten elämänlaatua voi heikentää sosiaalisen verkoston puuttuessa yksinäisyys ja koti-ikävä. Ikääntyneet maahanmuuttajat kärsivätkin usein masennuksesta ja yksinäisyydestä. Heikentynyt toimintakyky, kielivaikeudet, vieras kulttuuri ja palvelujärjestelmän huono tuntemus lisäävät turvattomuuden tunnetta ja heikentävät kotoutumista. Tarve Maahanmuuttaja omaishoitajana - projektin etsivälle ja syrjäytymistä ehkäisevälle vanhustyölle maahanmuuttajaväestön parissa Turun seudulla onkin ilmeinen. Omaishoitotilanteessa elävien maahanmuuttajaperheiden tukemisen tarve on laajalti tunnustettu. Omaishoitotilanteessa elävien, mutta tuen ja palvelujen ulkopuolella olevien ikääntyvien maahanmuuttajien tueksi vapaaehtoispohjaista tukea on saatavilla toistaiseksi alueella vain vähän. Erityisesti omaishoitotilanteisiin "erikoistunutta" tukea ei juurikaan ole maahanmuuttajaperheille tarjolla ja mm. vertaistuelle olisi tarvetta. Tarvetta on myös Turun Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n oman toiminnan kehittämiseen monikansalliseen suuntaan globalisoituvassa yhteiskunnassa. Maahanmuuttaja omaishoitajana - projektin tavoitteena on auttaa ja tukea maahanmuuttajaperheitä jatkamaan omassa kulttuurissaan vallitsevaa tapaa hoitaa itse omat vanhuksensa siirtämällä järjestötoiminnassa (omaishoitajatyössä) saatua tietoa ja taitoa maahanmuuttajien käyttöön. Tavoitteena on myös tuoda maahanmuuttajataustaisten omaishoitajaperheiden vapaaehtoisperusteinen toiminta yhdistyksen vapaaehtoistoimintaan, jotta keskinäinen vuorovaikutus maahanmuuttaja perheiden ja kantaväestön omaishoitoperheiden välillä lisääntyisi ja ennakkoluuloisuus puolin ja toisin vähenisi. Hankkeessa yhdistyy kotoutumisen tukeminen, syrjäytymistä ehkäisevä toiminta ja varhainen tuki. Sen suunnittelua on tehty yhdessä Iranilaisten kulttuuriseuran, Daisy Ladiesin (maahanmuuttajataustaisten naisten ryhmä), Turun Ammattikorkeakoulun ja Turun kaupungin edustajien kanssa. Yhteistyöverkoston avulla voidaan löytää maahanmuuttajia, jotka voisivat avata oven vapaaehtoistoimintaan ja tavoittaa omaistaan hoitavia maahanmuuttajaperheitä omaishoitajuutta tukevien toimintojemme piiriin. Hankkeen koordinoinnin ja toteuttamisen päävastuu on Turun Seudun omaishoitajat ja Läheiset ry:llä.

4 4 2. Nykytilan kuvaus ja perusteet Maahanmuuttajien sijoittuminen Turun kaupungin asuinalueille on johtanut suuriin vieraskielisten asumis-keskittymiin. Turun merkittävimmät maahanmuuttajien asumiskeskittymät olivat vuoden 2010 lopussa Varissuo (37 % väestöstä vieraskielisiä), Lauste (29 %), Halinen (27 %) ja Pansio itäinen (15 %), Pansio läntinen (15 %), Kohmo (15 %), Yliopisto1 (12 %), Harittu(12 %), Asuin-Perno (12 %), Ylioppilaskylä (12 %), Runosmäki (11 %) ja Härkämäki (11 %). (Turun kaupungin keskushallinto Tilasto ja tutkimus Muutoksen suunta 1/2009). Turun maahanmuuttajien väestörakenteessa on paljon pakolaistaustaisia verrattuna muihin kaupunkeihin. Monet heistä ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen suurkuluttajia. (Marit Holmberg diaesitys, peruspalvelulautakunta). Turun Seudun omaishoitajat ja läheiset ry:n Omaishoitokeskus sijaitsee juuri suurimpien maahanmuuttajakeskittymien (Varissuo, Lauste ja Halinen) keskiakselilla, joten sijainti tukee maahanmuuttaja omaishoitajien tavoittamista. Sisäasianministeriössä on valmisteltu vuoden 2010 aikana kotouttamislain kokonaisuudistus, jossa on huomioitu maahanmuuton muuttuneen rakenteen vaatimukset kotouttamistoiminnalle. Lakiehdotus hyväksyttiin eduskunnassa , ja se tulee kokonaisuudessaan voimaan Siihen sisältyy selkeä ajatus kotoutumisen, kotouttamisen ja etnisten suhteiden seurannasta. Kotouttamista ovat viranomaisten ja muiden tahojen järjestämät toimenpiteet ja voimavarat, joilla tuetaan ja edistetään maahanmuuttajien kotoutumista. Suomen kotouttamislainsäädäntö henkii kanadalaisen psykologin J.W. Berryn kotoutumisen perusajatusta, jonka mukaisesti henkilö pystyy elämään uudessa yhteiskunnassa aktiivisena, täysivaltaisena jäsenenä kuitenkin säilyttäen oman kulttuurinsa erityispiirteitä ja/tai oman kielensä. Uudessa laissa kotoutumisen edistämisestä (2010) kotoutuminen määritellään seuraavasti: Kotoutumisella tarkoitetaan maahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutteista kehitystä, jonka tavoitteena on antaa maahanmuuttajalle yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja samalla kun tuetaan hänen mahdollisuuksiaan oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen. Yhteiskunnallisesta näkökulmasta kotoutumisen käsitteeseen liittyy toive siitä, että maahanmuuttajan asema vähitellen lähestyy kantaväestön asemaa elämän eri sektoreilla. Kotoutumisesta puhuttaessa tulee huomioida myös prosessin kaksisuuntaisuus, vastaanottavan yhteiskunnan ja sinne muualta muuttavan sopeutuminen toisiinsa. Prosessiin vaikuttavat paitsi väestöryhmien väliset suhteet, myös harjoitettu kotouttamispolitiikka ja erilaiset yhteiskunnalliset toimet, joilla vaikutetaan yksilöiden mahdollisuuksiin. (SM, Maahanmuutto osasto, Joulukuu 2010 Katja Vänskä-Rajala) Monet maahanmuuttajat kuuluvat oman kulttuurinsa yhdistyksiin, mutta eivät ole löytäneet tietään jo olemassa oleviin tukijärjestöihin. Kotoutumisen ja integroitumisen tavoitteena on myös se, että maahanmuuttajat liittyisivät ja toimisivat jo olemassa olevissa järjestöissä. Näin he saisivat yhdessä kantaväestön kanssa järjestöistä tarvitsemansa tuen ja vahvistaisivat samalla näin kaksisuuntaista kotoutumista. Tällaisen kaksisuuntaisuus vaatii järjestötoiminnalta toimia joilla tavoitetaan ja tullaan maahanmuuttajaa vastaan. Kynnystä madaltamalla ja vuorovaikutusta lisäämällä voidaan rakentaa pohjaa yhteiselle toiminnalle. Järjestöt ja yhdistykset eivät ole suunnanneet toimintansa markkinointia, uusien jäsenten hankintaa ja esim. vapaaehtoisten rekrytointia maahanmuuttajaväestöön. Vähäinenkin

5 5 markkinointi ja yhteistyö ovat herättäneet kiinnostusta maahanmuuttajissa. Nuoremman maahanmuuttajapolven kotouduttua Suomeen ja siirryttyä työelämään, ikääntyvillä omaistaan hoitavilla perheenjäsenillä ei ole enää voimavaranaan samanlaista sosiaalista turvaverkkoa, mitä omassa kulttuuriympäristössä olisi. Tällä hetkellä (04/2011) Turun kaupungin omaishoidon ohjaajilta saatujen tietojen mukaan omaishoidontuen piirissä on maahanmuuttajaomaishoitajia n. 63. Lisäksi on tiedossa, että omaistaan hoitavia maahanmuuttajia, jotka eivät ole palveluiden ja tukimuotojen piirissä, on arviolta vähintäänkin saman verran. Seniori- ja vanhuspalvelut käsitteistöineen ja tukimuotoineen voivat tuntua vieraalta, eikä siksi osata hakeutua omaishoitajuutta tukevien palveluiden piiriin. Yllämainitut tutkimukset ja tiedot tulevasta kotouttamislaista vahvistavat projektiin sisältyvän kohderyhmään kohdistuvan etsiväntyön, maahanmuuttajien vapaaehtoistoimintaa ja omaishoitajuutta tukevan toiminnan tarkoituksenmukaisuuden. 3. Kohderyhmä ja sen tavoittaminen 3.1. Kohderyhmä Projekti lähtee liikkeelle ensin rajatusta maahanmuuttajakohderyhmästä ja laajenee projektin edetessä mahdollisuuksien mukaan. Kohderyhmänä ovat erilaisissa omaishoitotilanteissa elävät iranilaiset maahanmuuttajaperheet. Tähän sisältyvät maahanmuuttajataustaiset seniorit ja työikäiset, joita koulutetaan yhdistyksen vapaaehtoistyöhön. Näin nuoremmillekin maahanmuuttajille tarjotaan mielekästä toimintaa vapaaehtoisina. Iranilaiset maahanmuuttajat ovat hankkeen pääasiallinen kohderyhmä koska: - he ovat asuneet Turun seudulla pitkään ja pisimpään asunut sukupolvi on jo ikäihmisiä - he ovat kotoutuneet ja työllistyneet hyvin, joka vaikeuttaa yksin kotona asuvien vanhusten hoitoa - he ovat kiinnostuneita omaishoidonmallista ja omaishoidettavien päivätoiminnasta - pitkä ja tiivis yhteistyö Iranilaisten Kulttuuriseuran ja Turun Seudun omaishoitajat ja Läheiset ry:n välillä mm. yhteisiä juhlia, tapahtumia (esim. Tullaan Tutuksi - tapahtuma ks. liite 1) ja informoimista omaishoidosta - Omaishoitokeskus on tuttu ja turvallinen paikka iranilaisille ikäihmisille, koska he jo käyttävät omaishoitokeskusta kokous ja juhlatilaisuuksiin - Iranilaisten Kulttuuriseura on jo tehnyt kartoitusta omaishoidonpiiriin mahdollisesti kuuluvista ja päivätoiminnanpiiriin haluavista ikäihmisistä, joita on n. 30 henkilöä Projektin toimintamalli siirretään ja levitetään sekä tarpeen mukaan modifioidaan myös muihin maahanmuuttajaryhmiin soveltuvaksi projektin aikana.

6 Etsivätyö Suomalaisen toimintakulttuurin mukaan ryhmätoimintaa aloitettaessa perustetaan ensin tietty ryhmä ja siitä tiedotetaan erilaisin menetelmin. Asiakkaiden odotetaan ohjautuvan ja tulevan yhteisöihin ja toimintoihin itsenäisesti. Monissa kulttuureissa tällainen ohjautuminen ei ole itsestäänselvyys. Kulttuurisena erona on, että ryhmiin ja yhteisöihin ohjaudutaan sisältä päin. Ryhmä tulee yksilön luokse tai jo ryhmässä oleva ohjaa/tuo toisen asiakkaan mukaan toimintaan. Syrjäytymisvaarassa olevien maahanmuuttajaperheiden tavoittaminen on haastavaa. Vankan verkoston luominen toimijan ja tiettyjen yhteisöjen välille ja pohjatyön tekeminen vaatii aikaa, jotta tavoitettaisiin juuri kohteena olevat asiakkaat. Maahanmuuttajaperheiden tavoittamiseen käytämme erilaisia toimintamuotoja: verkostoituminen maahanmuuttajatyötä tekevien viranomaisten, järjestöjen ja muiden yhteistyötahojen kautta tiedottaminen eri toimijoiden välityksellä verkoston luominen maahanmuuttaja-asiakkaiden välille toinen toiselle tiedottaminen viestiminen eri keinoin: mainokset, puhelut, sähköpostit ja tiedotusvälineet asiakkaiden ohjautuminen yhteistyötahojen ohjaamina hankkeen edetessä asiakkaiden tavoittaminen helpottuu, koska toimintamme alueilla tulee tutuksi yhä useammalle Iranilaisen kulttuuriseuran toimijat etsivät ja hakevat omaishoitotilanteessa eläviä maahanmuuttajaperheitä ja vapaaehtoisia mukaan toimintaan. Lisäksi tiedotamme Sondipinfon sähköpostituksen kautta (Sondip on Varsinais-Suomen monikulttuuristen yhdistysten liitto ry, jonka kautta tiedotus leviää lähes kaikkiin maahanmuuttaja järjestöihin Turun seudulla). Omaishoitokeskuksen toiminnanjohtaja Katja Havula on toiminut 2010 vuoden projektipäällikkönä syrjäytymisvaarassa oleville maahanmuuttajakotiäideille suunnatussa, Turun kaupungin hallinnoimassa ja sisäasiainministeriön rahoittamassa, Drop in - hankkeessa. Hankeen toiminta - ja kohdealueina olivat maahanmuuttajakeskittymät: Varissuo, Lauste ja Halinen. Hankkeesta saatu kokemus antaa Maahanmuuttaja omaishoitajana - projektiin tietoa etsivän työn haasteista, toimivista menetelmistä ja mahdollisuuden käyttää viimevuotisessa hankkeessa luotua yhteistyöverkostoa hyödyksi Viestintä ja tiedotus Projekti toteuttaa viestintää yhteistyössä yhdistyksen ja projektin yhteistyötahojen kanssa. Hankkeelle laaditaan oma viestintäsuunnitelma, jossa määritellään sisäisen ja ulkoisen viestinnän periaatteet, tavoitteet ja toimenpiteet. Hankkeen etenemisestä, prosesseista, tuloksista ja vaikutuksista tiedotetaan aktiivisesti ja avoimesti.

7 7 Viestinnän kohteena ovat maahanmuuttajajärjestöt, kuntien maahanmuuttaja-asioita käsittelevät ammattilaiset, keskeiset sidosryhmät ja tiedotusvälineet. Viestintäkanavina käytetään yhdistyksen ja maahanmuuttajajärjestöjen nettisivuja, tiedotteita, esitteitä ja tiedotustilaisuuksia sekä koulutustilaisuuksia. Omaishoitokeskuksella ja Varissuon sekä Lausteen lähiössä ilmestyvällä ilmaisjakelulehdellä, Kulmakunnalla, on tiivis, pitkäaikainen yhteistyösuhde. Omaishoitokeskuksen tiedotteet ja uutiset sisältyvät jokaiseen viikoittain ilmestyvään lehteen. 4. Tavoitteet 4.1. Yleiset tavoitteet Projektin tavoitteena on auttaa maahanmuuttajaperheitä jatkamaan omassa kulttuurissaan vallitsevaa tapaa hoitaa itse omat vanhuksensa siirtämällä järjestötoiminnassa (omaishoitajatyössä) saatu tieto ja taito maahanmuuttajien käyttöön. Projektin toimenpiteet vahvistavat sosiaalista eheyttä ja yhteenkuuluvuutta ja lisäävät maahanmuuttajien ja kantaväestön välistä vuorovaikutusta. Tavoitteena on integroida maahanmuuttajataustaisten omaishoitajaperheiden vapaaehtoisperusteinen toiminta muuhun Turun Seudun Omaishoitajat ja Läheiset yhdistyksen vapaaehtoistoimintaan, jotta keskinäinen yhteys maahanmuuttajaperheiden ja valtaväestön omaishoitoperheiden välillä lisääntyisi ja ennakkoluuloisuus puolin ja toisin vähenisi Osatavoitteet ja toimenpiteet Projektin tavoitteena on 1. Luoda malli, jolla maahanmuuttajaomaishoitajia tuetaan vapaaehtoistyön keinoin Toteutus: - Yhdistyksellä on nyt käytössään Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama Tukisukka-projektissa luotu Vapaaehtoisten koulutusmalli, jota voidaan hyödyntää maahanmuuttajien kouluttamisessa - Vapaaehtoisperusteista toimintaa maahanmuuttajaomaishoitoperheiden tueksi käynnistetään osana yhdistyksen toimintaa. - Omaishoitoperheiden tueksi järjestetty toiminta (kuten vertaisryhmät, virkistystoiminta ja koulutukset) integroidaan yhdistyksemme muuhun toimintaan. - Maahanmuuttajataustaisten omaishoitajien tukemiseen ja vapaaehtoiseen vanhustyöhön luodaan malli, ja se testataan. Pilottiryhmänä toimii persian (farsi, parsi) kieltä puhuvat iranilaiset. - Malli siirretään ja levitetään sekä tarpeen mukaan modifioidaan myös muihin maahanmuuttajaryhmiin soveltuvaksi projektin aikana.

8 8 2. Rekrytoida ja kouluttaa maahanmuuttajataustaisia vapaaehtoisia mm. vertaisryhmien vetäjiksi ja vapaaehtoistyöhön Toteutus: - Iranilaisen kulttuuriseuran toimijat etsivät ja hakevat omaishoitotilanteessa eläviä maahanmuuttajaperheitä ja vapaaehtoisia mukaan toimintaan. - kouluttamalla maahanmuuttajataustaisia vertaistukiohjaajia luodaan maahanmuuttajille omaishoidon vertaistukiryhmiä - Tiedotusta Sondip-infon sähköpostituksen kautta (Sondip on Varsinais-Suomen monikulttuuristen yhdistysten liitto ry, jonka kautta tiedotus leviää lähes kaikkiin maahanmuuttaja järjestöihin Turun seudulla) Kehittää tukimuotoja maahanmuuttajataustaisille omaishoitajille ja läheisille Toteutus: - Kartoitetaan mitä ja miten jo olemassa olevia tukimuotojamme voitaisiin kehittää palvelemaan myös maahanmuuttaja omaishoitajia - Omakielisten omaishoito vertaistukiryhmien perustaminen - Omakielinen koulutus omaishoidosta: järjestetään maahanmuuttaja omaishoitoperheille Omaishoitajat ja Läheiset liiton OVET- projektissa luotua mallia hyödyntäen - Omakielinen tietopaketti: kootaan OVET projektin materiaaleista ja käännätetään - Omaishoitajatiedon siirtäminen maahanmuuttaja sairaanhoitajille: Turun AMK:n SATU-koulutuksen (maahanmuuttajasairaanhoitajien pätevöittämiskoulutus) opiskelijat suorittavat harjoitteluja Turun Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:ssä ja oppivat kolmannen sektorin toimintamallia ja järjestötyötä sekä perehtyvät omaishoitajatyöhön. Tieto omaishoitajuuteen liittyvistä asioista ja järjestötoiminnan tuntemus tukevat opiskelijoita heidän siirtyessä työelämään. - Mikäli yllämainituista opiskelijoista löytyy sopiva persian kielen osaaja, niin Omaishoitokeskuksessa on mahdollista tehdä pilottikokeiluna persiankielinen neuvontapuhelin kerran viikossa - Yhdistetty päivätoimintaryhmä (kerran viikossa) pilotoidaan maahanmuuttaja opiskelijoiden avulla. Ryhmässä puolet asiakkaista on maahanmuuttajia (4 hlö) ja puolet kantaväestöä (4 hlö). - Selvittää Omaishoitokeskuksen päivätoiminnan asiakasmaksun vaikutusta Omaishoitokeskuksen käyttöön ja sosiaalitoimen tukimuotojen mahdollisuutta maksun osalta 4. Tukea kaksisuuntaista kotoutumista Toteutus: - Etsitään mielekkäitä ja osallistavia toimintamuotoja - Tuodaan erilaisin kulttuurin ja taiteen keinoin maahanmuuttajien ja kantaväestön omaishoitajia ja hoidettavia yhteen järjestämällä yhteisiä tilaisuuksia ja tapahtumia - Kannustetaan kantaväestön ja maahanmuuttajien vapaaehtoisia toimimaan yhdessä - Maahanmuuttajiin kohdistetaan jäsenhankinta kampanja, jotta järjestötoiminnan (Omaishoitajat ja Läheiset ry:n) toimintatavoitteet tulisivat maahanmuuttajille tutuiksi.

9 Avainsanat Etsivätyö Varhainen tuki Ennalta ehkäisy Syrjäytymisen ehkäisy Aktivointi ja innostaminen Kaksisuuntainen kotoutuminen Verkostotyö Alueellisuus/asumiskeskittymät Pysyvä työkäytäntö 5. Projektin vaikutukset ja tulokset Tavoitteena on, että ikääntyvä maahanmuuttajaväestö pystyy asumaan ja selviytymään pitempään kotona omaishoidon turvin. Turussa palveluasuntojen ja laitospaikkojen tarjonta suhteessa ikääntyvään väestöön on vähäinen, joten kaikki omaishoidon toimenpiteet ovat tavoiteltavia. Järjestötoiminnan ja vapaaehtoistyön mallia levitetään ja juurrutetaan maahanmuuttajaväestön pariin ja työelämän ulkopuolella oleville tarjotaan mielekästä toimintaa vapaaehtoistyössä. Maahanmuuttajille tarjotaan koulutusta, perehdytystä omaishoitajuuteen ja vapaaehtoistoimintaan. Turun Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n oma toiminta monipuolistuu. Yhdistys osallistuu näin omalta osaltaan turkulaisen maahanmuuttajaväestön syrjäytymisen ehkäisyyn ja laajentaa toimintaansa uudelle kohderyhmälle, joka tähän saakka on ollut tuen ulkopuolella Tulokset Eri maahanmuuttajaryhmiin sovellettavissa oleva toimintamalli maahanmuuttajaomaishoitoperheiden tukemiseen ja vapaaehtoistoimintaan. Malli maahanmuuttajataustaisen omaishoitajien vertaisryhmien perustamiseen. Maahanmuuttajataustaisen vapaaehtoisten koulutusohjelma. Omakielisen materiaalin tuottaminen hoidettaville, omaishoitajille ja vapaaehtoistoimintaan. Omaishoitajat ja Läheiset järjestötoiminnan toimintamallien siirtäminen maahanmuuttajakulttuuriin. Vahvistaa maahanmuuttajien sosiaalista eheyttä ja yhteenkuuluvuutta ja lisätä maahanmuuttajien ja kantaväestön välistä vuorovaikutusta. Omaishoitajatyön malli voi toimia maahanmuuttajayhdistysten keskinäisen yhteistyön lisääjänä Turun Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n yhdistystoiminnan laajentaminen

10 10 monikansalliseen suuntaan (oman toiminnan kehittämisintressi) ja maahanmuuttaja jäsenien löytäminen 6. Tulosten levittäminen ja juurruttaminen Projektissa luotu maahanmuuttajaperheiden omaishoitotoiminta jatkaa toimintaansa yhdistyksen muun toiminnan rinnalla. Toimintamalli on hyödynnettävissä myös muissa omaishoitotyötä tekevissä yhdistyksissä. Projektin aikana iranilaisten kulttuuriyhdistys saa konkreettisen mallin vertais- ja vapaaehtoistoiminnasta sekä omaishoitokeskustyyppisestä päivätoiminnasta. Muut maahanmuuttajayhdistykset ja -yhteisöt saavat kehitetyn toimintamallin oman vanhusväestönsä hoitamiseksi esim. vertaistukitoiminnan keinoin. 7. Aikataulu 2012 projektisuunnitelman tarkentaminen ohjausryhmän kokoaminen ja ohjausryhmätyöskentelyn käynnistäminen projektityöntekijän palkkaaminen työskentelyn käynnistäminen verkoston luominen ja etsivätyö maahanmuuttajaomaishoitajien tavoittaminen vapaaehtoistyöstä kiinnostuneiden tavoittaminen vapaaehtois- ja vertaistukikoulutuksen aloittaminen syksyllä 2012 omakieliset omaishoidon info-tilaisuudet mamu opiskelijoiden yhteistyö yhteiset kulttuuritapahtumat tiedotustilaisuuksia sidosryhmille (mm. kuntien sos.toimen työntekijöiden informointi, yhdistykset ja järjestöt) 2013 vertaistukikoulutus ja ryhmien käynnistyminen maahanmuuttajaomaishoitajien tavoittaminen omakielinen omaishoidon info-tilaisuudet vapaaehtoisten koulutus ja ryhmien käynnistyminen opiskelijoiden yhteistyö ja omakielisen materiaalin tuotto yhteiset kulttuuritapahtumat tiedotustilaisuuksia sidosryhmille (mm. kuntien sos.toimen

11 11 työntekijöiden informointi, yhdistykset ja järjestöt) kuntien sosiaalitoimen työntekijöiden osallisuuden lisääminen 2014 omakieliset vertaistukiryhmät omakieliset vapaaehtoiset yhteisen päivätoimintaryhmän pilotointi omakielinen neuvontapuhelimen pilotointi kerran viikossa maahanmuuttajaomaishoitajien tukemisen- mallin koonti ja kuvaaminen hyvien käytäntöjen kuvaaminen tulosten levittäminen ja juurruttaminen yhteiset kulttuuritapahtumat pilotti-malli valmiina muille kuin projektiin osallistuneille maahanmuuttajaryhmille tiedottaminen ja materiaalin tuottaminen omakielisen materiaalin koonti tietopaketiksi tietopakettien saattaminen kuntien omaishoidon ohjaajien käyttöön loppuraportointi 8. Projektin henkilöstö ja yhteistyötahot 8.1. Henkilöstö ja resurssit Hankkeeseen palkataan projektityöntekijä (maahanmuuttajataustainen, kielitaitoinen, Suomessa pätevöitynyt sosiaali- tai terveysalan ammattilainen). Työtehtävinä ovat 1 projektin suunnittelu yhdessä toiminnanjohtajan kanssa 2 tiedotus ja markkinointi kohderyhmälle 3 projektin toiminnasta ja suunnitelman käytännön toteutuksesta vastaaminen 4 projektiin liittyvän materiaalin tuottaminen 5 projektiraporttien laatiminen ja projektiin liittyvä tiedotus yhdessä toiminnanjohtajan kanssa 6 vapaaehtoistoiminnasta vastaaminen. Käännöspalvelut ostopalveluna. Projektin hallinnoinnista ja taloudesta vastaa toiminnanjohtaja (työpanos n. 25%).

12 Hankkeen ohjausryhmä Projektin työskentelyä ohjaa ohjausryhmä, joka kokoontuu 4 kertaa vuodessa. Siihen kuuluvat mm. seuraavien tahojen edustajat: Mirza Mohammadi Ali, Iranilaisten Kulttuuriseuran puheenjohtaja Hulya Kytö, Daisy Ladies:n toiminnanjohtaja. Raija Sairanen, Turun Ammattikorkeakoulu, lehtori (vastaa: AMK:n Sairaanhoitajan tutkinnon pätevöittämiskoulutus maahanmuuttajille SATU:sta) Sari Ahonen, Turun kaupunki, vanhuspalvelujen tulosaluejohtaja Marja Holm-Rantala, Turun kaupunki, omaishoidon ohjaaja 8.3. Yhteistyötahot ja heidän roolinsa projektin toteuttamisessa Hanketta hallinnoi ja koordinoi Turun Seudun omaishoitajat ja läheiset ry. Keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat 1. Iranilaisten kulttuuriseura: edustus ohjausryhmässä, rekrytointi, markkinointi ja toiminnallinen yhteistyö (yhteyshenkilö puheenjohtaja Mirza Mohammadi Ali) 2. Turun Ammattikorkeakoulu, terveysalan aikuiskoulutuksen yksikkö: edustus ohjausryhmässä, koulutus, käytännönharjoittelu- ja markkinointiyhteistyö, projektin arviointi opinnäyte- tai projektityönä (yhteyshenkilö lehtori Raija Sairanen) 3. Turun kaupunki: edustus ohjausryhmässä (yhteyshenkilö vanhuspalvelujen tulosaluejohtaja Sari Ahonen) 4. Daisy Ladies: edustus ohjausryhmässä, toiminnan markkinointi, yhteistyö toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa (yhteyshenkilö toiminnanjohtaja Hulya Kytö). Lisäksi mahdollinen yhteistyö Daisy eläkeläiset ry:n toukokuussa 2011 hakeman Kota hankkeen kanssa (Kota- kohtaamispaikka ikääntyville suomeen muuttajille). Yhteistyökumppaneiden sitoutuminen projektiin on varmistettu jo projektin suunnitteluvaiheessa. Markkinoinnissa ja vapaaehtoisten rekrytoinnissa hyödynnetään yhteistyökumppaneiden osaamista ja verkostoja. Yhteistyöverkostoa laajennetaan projektin käynnistyttyä. 9. Asiakasnäkökulma, arviointi ja riskien hallinta 9.1. Asiakasnäkökulma Jo hankkeen suunnitteluvaiheessa on kuultu maahanmuuttajajärjestöjä ja muita toimijoita, joiden asiakkaina on runsaasti maahanmuuttajia palvelujen käyttäjinä. Asiakkailta hankitaan säännöllisesti palautetta heidän kokemuksistaan ja näkemyksistään projektin toimenpiteiden merkityksestä ja tarpeellisuudesta.

13 Arviointi Projektin etenemistä seuraa ja arvioi ohjausryhmä, johon kutsutaan edustajat mm. Turun Iranilaisten Kulttuuriseurasta, Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta, maahanmuuttajajärjestöistä ja Turun Ammattikorkeakoulusta. Nämä tuovat oman asiantuntemuksensa projektin suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan. Projektin seurantaan laaditaan mittaristo, jota käytetään systemaattisesti ohjausryhmän arviointityössä projektin aikana. Yhdistyksen johtokunta seuraa projektin etenemistä samalla mittaristolla kokouksissaan. Turun Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:llä on kokemusta kyselyistä joita on tehty omaishoitokeskuksen asiakkaille sekä Tukisukka- projektin vaapaa-ehtoisille ja ohjausryhmälle. Arviointia on myös mahdollista toteuttaa AMK:n SATU- koulutuksen opiskelijoiden opinnäytetöinä Riskienhallinta Keskeisimmät projektiin liittyvät riskit ovat: maahanmuuttajaperheiden saaminen mukaan toimintaan, uuden toimintamuodon juurruttaminen koetaan kulttuurisesti ongelmalliseksi (esim. projekti on valtaväestön toteuttama). Riskien hallitsemiseksi tehdään tiivistä yhteistyötä maahanmuuttajaryhmien kanssa ja riskit otetaan huomioon jo projektin suunnitteluvaiheessa projektisuunnitelmaa täsmennettäessä. Iranilaiset ovat tunnistaneet fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen tuen tarpeen ja toisaalta omaishoidettavien hoidon järjestelyyn liittyvät ongelmat ja haluavat siksi osallistua projektin toteuttamiseen. Todellinen riski on, että Omaishoitokeskuksen päivätoiminnasta perittävä asiakasmaksu 13 / kerta (2011) on liian korkea useille maahanmuuttajaperheille.

14 LIITE 1 Tullaan Tutuiksi Omaishoitokeskuksessa to klo Ohjelma klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo Tervetuloa, Seija Paatero Vanhusten hoito kotimaassani ajatuksia Suomen tilanteesta Katrin Laur Andrejeva, Viro, Turun AMK:n Sairaanhoitajan tutkinnon pätevöittämiskoulutus maahanmuuttajille SATU:sta Rooibos teetä, kahvia ja suolapalaa, J.J. de Nier, Eteläafrikkalainen kokki Musiikkia, Faraj Nikzad, Nejmat Shir-Mohammadi, Mansur Ahmadi Turun Iranilaisten Kulttuuriseura ry:n esiintyjiä, viulu ja satur Miten Neuvostoliitossa ja Venäjällä ikäihmiset hoidettiin Galina Keijonen, Venäjä, Turun AMK:n SATU:sta Meidän vanhuksemme Treechat Lipiäinen, Thaimaa, Turun AMK:n SATU:sta Omaishoitokeskuksessa luotuihin Muistorasioihin tutustuminen Leonie Hohenthal- Antin, draamakouluttaja, joka on tuonut Englannista mm. Muistorasia-ajatuksen Muistoja Kosovon perheyhteisöistä Cerkin Shabani, Kosovo, Turun AMK:n SATU:sta Musiikkia Faraj Nikzad, Nejmat Shir-Mohammadi, Mansur Ahmadi Turun Iranilaisten Kulttuuriseura ry Suomalaisia lauluja Omaishoitokeskuksen oma lauluryhmä Iranilainen kansantanssiesitys, Mehnaz Esmael-zadeh Turun Iranilaisten Kulttuuriseura ry Suomalainen keittiö ja kammari 1950 luvun Turussa Lähtö Markku Lehtisen kotimuseoon TURUN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY

15 LIITE 1

16 LIITE 1